Älypuhelimet. Jussi Huhtala. Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma TV08S1E. Tutkielma

Transkriptio

1 Jussi Huhtala Älypuhelimet Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma TV08S1E Tutkielma Mediatekniikan seminaari Työelämän ja tutkimuksen kieli ja viestintä

2 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Älypuhelimen määritelmä 1 3 Puhelinlaitteet Nykypäivän puhelinlaiteet Laitteistoarkkitehtuuri Verkkoyhteydet Käyttöjärjestelmät 6 4 Sovelluskaupat 10 5 Älypuhelinten markkinaosuudet 10 6 Yhteenveto 11 Lähteet 12

3 1 1 Johdanto Älypuhelimet ovat laitteita, jotka sisältävät samat ominaisuudet kuin tavalliset matkapuhelimet, mutta ovat tehokkaampia ja niissä on paremmat ominaisuudet. Nopeat langattomat yhteydet internetiin ja erilaiset toimistosovellukset ovat ominaisia älypuhelimille. Älypuhelinten osuus kaikista myydyistä puhelimista oli noin 17 % vuoden 2010 ensimmäisella vuosineljänneksellä, ja osuuden on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa. Älypuhelimet kehittyvät kovaa vauhtia, ja niitä on paljon tarjolla. Suurin osa ihmisistä löytää varmasti mieleisensä, ja yhä useampi kuluttaja päättää sijoittaa älypuhelimeen. Älypuhelimet tulevatkin luultavasti olemaan tärkein yhteydenpitoväline tulevaisuudessa, koska perinteisten puhelinominaisuuksien lisäksi on internetyhteydet, joita hyödyntämällä pääsee käyttämään sosiaalista mediaa. Tässä tutkielmassa kerrotaan nykypäivän älypuhelimista, millaisia ne ovat ja miten ne ovat kehittyneet nykyiseen muotoonsa. [1; 2; 3.] 2 Älypuhelimen määritelmä Älypuhelimelle ei ole mitään laajasti sovittua määritelmää, mutta puhelin, joka sisältää tiettyjä ominaisuuksia, voidaan lukea älypuhelimeksi. Älypuhelimet sisältävät mahdollisuuden yhdistää ne internetiin Wi-Fi- tai 3G-verkon välityksellä. Puhelin sisältää hyötysovelluksia, kuten Microsoft Office -dokumenttien lukemiseen ja muokkaamiseen tarkoitetun sovelluksen. Laitteet ovat käyttöjärjestelmään pohjautuvia, ja käyttäjän on mahdollista itse asentaa ja poistaa ohjelmia, mikä lisää samankaltaisuutta tietokoneiden kanssa. Älypuhelinta käytetään yleensä kosketusnäytön avulla. Kirjoitusta varten puhelimen ruudulle ilmestyy QWERTY-näppäimistö, jota koskettamalla voidaan kirjoittaa. Joissakin älypuhelimissa on myös laitteistopohjainen QWERTY-näppäimistö, jonka saa liu uttamalla esiin. GPS-paikannusmahdollisuus ja korkearesoluutioinen kamera ovat älypuhelimen vakio-ominaisuuksia. [1; 4; 5 s. 258; 6.] Älypuhelin-sana ei ole mikään uusi. Sanaa on käytetty 1990-luvulta lähtien, kun PDAlaitteita (Personal Digital Assistant) yritettiin ensimmäisiä kertoja yhdistää matkapuhelinten kanssa, huonolla menestyksellä. Älypuhelimen määritelmästä on erimielisyyksiä, ja älypuhelinta onkin vaikea määrittää, koska tulevaisuudessa luultavasti kaikki puheli-

4 2 met sisältävät suurimman osan ellei kaikkia edellä mainituista ominaisuuksista. Älypuhelimelle täytyy keksiä uusi määritelmä aina muutaman vuoden välein, jos sitä halutaan käyttää jatkossakin. [6.] Älypuhelimet ovat kehittyneet kahden laitteen ominaisuuksien yhdistymisen seurauksena; matkapuhelimen ja PDA-laitteen. Perusominaisuudet, kuten äänipuhelut ja tekstiviestit, ovat peräisin matkapuhelimesta. PDA-laitteista periytyivät kalenterisovellukset, muistilistat ja kehittyneempi käyttöjärjestelmä, joka on monipuolisempi kuin matkapuhelinten järjestelmät. Ensimmäisiä tavoitteita puhelinten kehittämisessä 1990-luvulla oli pienentää puhelinten kokoa, sovelluksia ei niinkään kehitetty luvun alussa puhelimet oli saatu niin pieniksi, ettei ollut enää järkeä pienentää niitä enempää. Tämän jälkeen kehityksen kohteena oli lähinnä näyttöteknologia, värinäyttöjen kehitys ja suurempien resoluutioiden saavuttaminen. [5 s ; 7.] PDA-laitteissa ei alun perin ollut verkkoyhteysmahdollisuuksia ollenkaan. Ajan myötä niihin lisättiin kuitenkin mahdollisuudet verkkoyhteyksiin. Puhelimet saivat samaan aikaan PDA-laitteiden kaltaisia ominaisuuksia. Näistä kahdesta laitteesta syntyi älypuhelin, jonka ominaisuuksiin kuuluvat nopeat datayhteydet ja monipuoliset ohjelmistot. [5 s ; 7.] 3 Puhelinlaitteet 3.1 Nykypäivän puhelinlaiteet Viimeisimmät älypuhelimet ovat nopeita, sisältävät tehokkaan suorittimen ja paljon muistia. Älypuhelinten suorittimien kellotaajuudet ovat nopeimmillaan jo noin 1 GHz:n tasolla. Vuoden 2011 aikana markkinoille tulee laitteita, jotka sisältävät 1 GHz:n tai jopa suuremmalla kellotaajuudella toimivan tuplaydinsuorittimen. Tuplaytimiset suorittimet ja 3D-piirit lisäävät tulevaisuudessa älypuhelinten suosiota, kun niillä pystyy suorittamaan yhä enemmän samankaltaisia tehtäviä kuin tietokoneilla. Akkuteknologioiden kehittämiseen tulee kuitenkin keskittyä tulevaisuudessa, jotta tehokkaampia komponentteja voidaan käyttää laitteissa ja ajaa raskaampia sovelluksia. Jonakin päivänä älypuhelimet saattavat jopa korvata tietokoneet. [5 s ; 8; 9.]

5 3 3.2 Laitteistoarkkitehtuuri Suurin osa älypuhelimien laitteistoista pohjautuu ARM-laitteistoarikkitehtuuriin. Vaikka monella eri valmistajalla on omat laitteistoalustansa, suurin osa niistä perustuu ARMarkkitehtuuriin. Intel on tuonut oman pöytäkoneissa yleisimmin käytetyn x86- arkkitehtuurinsa älypuhelimiin ja yrittää haastaa ARM:n. Kilpailu ei ole mitenkään tasainen, koska arvioiden mukaan noin 95 % älypuhelimista käyttää ARM-arkkitehtuuriin pohjautuvaa laitteistoa. [5 s. 237; 10.] ARM-arkkitehtuuri on alun perin suunniteltu yksinkertaisiin vähän virtaa kuluttaviin laitteisiin. Ajan myötä teknologiaa on kehitetty, ja nykyään se on sopiva huippuluokan älypuhelimiin. Älypuhelimiin suunniteltuihin ARM-pohjaisiin elektroniikkapiireihin yritetään sisällyttää mahdollisimman monta eri ohjausyksikköä piirille, jotta puhelimen olisi mahdollista esimerkiksi ajaa raskaita multimediasovelluksia ja kommunikoida eri oheislaitteiden kanssa. Alhaiseen virrankulutukseen pyritään myös. Varsinkin puhelimen ollessa valmiustilassa sen pitäisi pystyä säästämään virtaa mahdollisimman paljon. [5 s. 237, s ] Älypuhelimiin tarkoitetuissa ARM-piireissä on yleensä erillisiä ohjausyksiköitä tekemään tiettyjä toimintoja, jotka vaativat paljon laskentatehoa. Nykyisissä laitteissa on grafiikkakiihdyttimet nopeuttamaan graafisten sovellusten, kuten pelien, ajamista. Kuvasuoritinyksikkö prosessoi kuvat, jotka otetaan laitteen kameralla. Video encoder/decoder - yksikkö auttaa keskusyksikköä videoiden prosessoinnissa kun videot tulevat kameralta sekä toistettaessa jo etukäteen kameran muistiin tallennettuja videoita. [5 s ] Esimerkki tälläisesta ARM-piiristä on kuvassa 1.

6 4 Kuva 1: ARM-arkkitehtuuri [5. s 242]. Intelin x86-arkkitehtuuri on suunniteltu alun perin paljon virtaa kuluttavia pöytä-pckoneita varten. Suunniteltaessa mobiililaitteisiin sopivia x86-arkkitehtuurin suorittimia Intelin on täytynyt onnistua laskemaan virrankulutus sellaiselle tasolle, että se on sopiva mobiililaitteiden akuille. Esimerkki Intelin x86-arkkitehtuurista on kuvassa 2. Suorittimien kokoa on myös täytynyt pienentää, jotta ne mahtuvat pieniin mobiililaitteisiin. Hyvänä puolena x86-arkkitehtuurissa on, että tavallisille pöytäkoneille ohjelmoidut sovellukset saadaan käännettyä vain pienin muutoksin mobiililaitteille, jotka perustuvat x86-arkkitehtuuriin. [5 s ]

7 5 Kuva 2: Intel x86 -arkkitehtuuri [5 s. 245]. 3.3 Verkkoyhteydet Älypuhelimet tarjoavat monia ominaisuuksia, jotka vaativat nopeat langattomat verkkoyhteydet, kuten videoiden katsominen tai suurien tiedostojen lataaminen verkosta. Älypuhelimen hankkimista voi pitää kyseenalaisena, jos asuinmaassa ei ole palveluntarjoajaa, joka ylläpitää nopeaa, vähintään kolmannen sukupolven (3G) matkapuhelinverkkoa. [11.] 3G-verkot ovat tällä hetkellä laajimmin käytössä olevat matkapuhelinverkot, ja ne mahdollistavat nopean langattoman datansiirron. 3G-verkot mahdollistavat verkosta lataamisen jopa 14,4 megabitin sekuntivauhdilla. Näin suuret nopeudet toteutuvat harvoin tai eivät ollenkaan toteudu; ilmoitettu nopeus onkin lähinnä teoreettinen. 3G mahdollistaa erinäisiin tietolähteisiin pääsyn melkeen kaikkialla, riippuen tietenkin palveluntarjoajan verkosta. Ihmiset eivät ole enää sidottuja paikkaan tai aikaan, kun he haluavat olla yhteydessä toisiinsa tai etsiä tietoja tai tuotteita verkosta. [11; 12; 13.]

8 6 Seuraavan sukupolven matkapuhelinverkot, niin kutsutut 4G-verkot, jotka mahdollistavat vielä suuremmat datansiirtnopeudet, ovat tulossa lähivuosina. Kaksi eri teknologiaa kilpailee operattoreiden suosiosta. Toinen näistä teknologioista on LTE (Long Term Evolution). Teoreettinen LTE-verkon nopeus on jopa 300 megabittiä sekunnissa. Itävallassa esimerkiksi A1-operaattori on valmis avaamaan LTE-verkon kuluttajille. Arvioiden mukaan LTE-verkko tulisi noin 80 % halvemmaksi palveluntarjoajalle, mikä voisi luvata hinnan alennuksia myös kuluttajille. [14; 15 s ; 16 s. 10.] WiMAX on toinen 4G-teknologia, joka mahdollistaa nopeat datasiirtonopeudet matkapuhelimiin. WiMAX toimii sellaisilla taajuusalueilla, jotka eivät ole käytössä nykyisissä tekniikoissa, toisin kuin LTE. Tämä on tehnyt WiMAX:n kiinnostavaksi varsinkin sellaisille yhtiölle, jotka aloittelevat operaattoritoimintaa. WiMAX:n teoreettinen nopeus on noin 75 megabittiä sekunnissa. [5 s. 70; 17.] Nykyisissä älypuhelimissa on Wi-Fi-antenni, joka mahdollistaa nopeat datasiirtoyhteydet sellaisissa paikoissa, joissa on julkinen wlan, kuten suuret kauppakeskukset. Wi-Fitekniikka toimii 2,4 GHz:n ja 5 GHz:n taajuuksilla. Viimeisin versio Wi-Fi:stä, joka toimii 5Ghz:n taajuudella, mahdollistaa 54 megabitin sekuntinopeuden. Wi-Fi-tekniikalla on mahdollista tulevaisuudessa saavuttaa noin 300 megabitin sekuntinopeus. [5 s.88-89; 18.] 3.4 Käyttöjärjestelmät Käyttöjärjestelmä hoitaa kommunikoinnin laitteiston ja sovellusten välillä. Se varaa sovelluksille niiden vaatimat resurssit ja jakaa resursseja kaikkien sovellusten kesken. Tehtävä on siis sama kuin esimerkiksi PC-koneissa. Riippuu paljon käyttöjärjestelmästä, miltä puhelimen käyttöliittymä näyttää, vaikka esimerkiksi Google Androidkäyttöjärjestelmälle on useita eri käyttöliittymiä, jotka eroavat ulkonäöllisesti toisistaan. Käyttöjärjestelmällä on suuri vaikutus älypuhelimen menestykseen markkinoilla. Sen tulee olla helppokäyttöinen, vakaa ja visuaalisesti näyttävä, jotta se pärjää markkinoilla. Nykypäivän mobiilikäyttöjärjestelmät ovat hyvin lähellä tietokoneiden käyttöjärjestelmiä; esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmää käytetään tietokoneissa ja älypuhelimissa. [5 s. 258; 19.]

9 7 Käyttöjärjestelmän hoidettavana on monia tärkeitä tehtäviä, jotka mahdollistavat älypuhelimen toiminnan. Käyttöjärjestelmän on kyettävä suorittamaan monia eri tehtäviä samanaikaisesti, eli se tukee niin kutsuttua moniajoa. Kaikkien mobiililaitteiden käyttöjärjestelmät tukevat moniajoa ja joutuvat suorittamaan samanaikaisesti eri tehtäviä. Perustehtäviä, joita samanaikaisesti täytyy suorittaa, ovat esimerkiksi verkon tarkkailu ja käyttäjän antamien komentojen suorittaminen. [5 s ] Älypuhelinten käyttöjärjestelmät kuitenkin tukevat täyttä moniajoa, mikä mahdollistaa perustehtävien lisäksi useiden kolmansien osapuolien kehittämien sovellusten suorittamisen samanaikaisesti. Nykyisillä älypuhelimiilla voi esimerkiksi selailla internetiä, kuunnella musiikkia ja käyttää IRC (Internet Relay Chat) asiakasohjelmaa. [5 s ; 19.] Muistin hallinta kuuluu käyttöjärjestelmän tehtäviin. Samalla tavalla kuin suorittimen ajan jakaminen sovelluksille, myös muistin jakaminen sovellusten kesken kuuluu käyttöjärjestelmän tehtäviin. Käyttöjärjestelmä hallinnoi, kuinka paljon yksittäinen käynnissä oleva sovellus saa käyttöönsä puhelimen keskusmuistia. Keskusmuistin käydessä vähiin joitakin sovelluksia tai niiden osia voidaa siirtää massamuistiin. Sovellukset tai sovellusten osat, joita siirretään massamuistiin, ovat yleensä sellaisia, jotka ovat olleet taustalla käyttämättöminä pidemmän aikaa. Suoritin ei pääse suoraan käsiksi massamuistiin, toisin kuin laitteen keskusmuistiin, joten ohjelman lataaminen on hitaampaa massamuistista. Sovelluksen vaatiessa pääsyä tietoon, joka on siirretty massamuistiin, on käyttöjärjestelmän siirrettävä se takaisin keskusmuistiin, jotta suoritin pääsee käsiksi siihen. Tämä vie aikaa enemmän kuin tiedon lataaminen suoraan keskusmuistista. [5 s ] Käyttöjärjestelmä ohjaa massamuistia ja tiedostojärjestelmää. Nykyisissä älypuhelimissa sisäisten massamuistien koko on suurimmillaan noin 32 gigatavua, mahdollisesti suurempikin joissakin laitteissa. Massamuistin määrää älypuhelimissa voidaan laajentaa muistikortein. Yleisin kortti, jota älypuhelimet tukevat tällä hetkellä, on microsdmuistikortti. Älypuhelimissa yleisin käytetty tiedostojärjestelmä on Microsoftin kehittämä FAT-tiedostojärjestelmä (File Allocation Table). [5 s ]

10 8 Käyttöjärjestelmä ohjaa syöttö- ja antolaitteiden (input/output) toimintaa. Se muuntaa syöttölaitteiden käskyt sellaisiksi, että ohjelmistopuoli ymmärtää ne, ja muuntaa antolaitteille menevän tiedon oikeanlaiseksi. Esimerkiksi laitteen näytölle menevä kuvasignaali on sellainen, että näytölle saadaan piirrettyä kuva. [5 s. 268.] Erittäin tärkeä tehtävä älypuhelinten käyttöjärjestelmillä on ohjata langattomien verkkoyhteyksien toimintaa, ja mahdollistaa eri sovellusten pääsy internetiin langattomien yhteyksien avulla. Käyttöjärjestelmä valitsee sopivimman yhteystyypin käytettäväksi, kun siltä pyydetään yhteyttä internetiin, tai se antaa käyttäjän itse valita parhaan vaihtoehdon. Käyttäjälle voi tulla kalliiksi, jos laitteen käyttöjärjestelmä avaa internetyhteyden kysymättä käyttäjältä, saako yhteyden avata ja minkätyyppisen. [5 s. 269.] Nykypäivän älypuhelimilla pääsee internetiin melkein missä vain ja milloin vain. Tämä tuo älypuhelinten käyttöjärjestelmille ja niiden kehittäjille samanlaisia ongelmia kuin pöytäkoneiden maailmassa on. Turvallisuusriskit ja niitä hyödyntävät virukset ja troijalaiset ovat arkipäivää pöytäkoneissa; älypuhelinmaailmassa näistä asioista ei ole kovin paljon vielä puhuttu. Tulevaisuudessa älypuhelimille tulee samankaltaisia ongelmia turvallisuuden kanssa, kuin pöytäkoneilla on. Sen lisäksi puhelimet voivat helpommin tulla varastetuiksi ja älypuhelimen kallisarvoiset tiedot tätäkin kautta joutua vääriin käsiin. [5 s ; 20.] Älypuhelinten käyttöjärjestelmien turva-aukkoja paikataan aivan liian hitaasti. Esimerkiksi pöytäkoneiden Windows-järjestelmään tulee säännöllisesti päivityksiä, jotka tukkivat turva-aukkoja. Älypuhelinten käyttöjärjestelmän turvallisuuspäivitys saattaa tulla kuukausia sen jälkeen, kun haavoittuvuus järjestelmässä on havaittu, mikä on aivan liian pitkä aika. Laajamittaisia älypuhelimiin kohdistuneita hyökkäyksiä ei ole vielä maailmalla tapahtunut. Tähän on muutamia syitä. Älypuhelinten vähäinen määrä verrattuna pöytäkoneisiin ja suurempi käyttöjärjestelmien määrä ja jakautuminen eri laitteiden kesken vaikeuttavat laajamittaisen hyökkäyksen toteuttamista. [5 s ; 20.] Vaikka virukset ja troijalaiset eivät ole vielä suuri ongelma älypuhelimissa, se ei tarkoita, etteivätkö ongelmat tulevaisuudessa lisääntyisi. Käyttöjärjestelmän toimittajien, kuten Google ja Microsoft, tulisi kiinnittää enemmän huomiota käyttöjärjestelmän tur-

11 9 vallisuuteen ja julkaista nopeammin päivitykset, jotka korjaavat tietoturva-aukot. [5 s ; 20.] Suosituin älypuhelinkäyttöjärjestelmä tällä hetkellä on Android. Sen on kehittänyt Google, ja nykyään sen kehityksestä vastaa Open Handset Alliance, jossa Google on yksi suurimmista osakkaista. Open Handset Alliance koostuu useista matkapuhelinvalmistajista, ohjelmistoyrityksistä ja matkapuhelinoperaattoreista. Android on Linuxiin perustuva vapaan lähdekoodin käyttöjärjestelmä, mikä tarkoittaa, että kuka tahansa pääsee näkemään ja muokkaamaan käyttöjärjestelmän lähdekoodia. Tämän ansiosta Android on ollut suosittu sovelluskehittäjien keskuudessa. Googlen ja Open Handset Alliancen tavoitteena on saada mahdollisimman moni matkapuhelinvalmistaja käyttämään Android-käyttöjärjestelmää. [5 s ; 21; 22.] ios on Applen kehittämä käyttöjärjestelmä, alun perin vain iphonelle. Nykyään ios:ää käyttävät iphonen lisäksi ipod Touch, ipod Nano, ipad ja Apple TV. Applen ios on suljettu järjestelmä, jonka lähdekoodiin ei pääse käsiksi kuin Apple. ios on käytössä vain Applen laitteissa, eikä Apple todennäköisesti tulevaisuudessakaan linsensoi käyttöjärjestelmäänsä muille laitevalmistajille. [23; 24; 25.] Symbian-käyttöjärjestelmä on avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä, joka on nykyään käytössä suurista matkapuhelinvalmistajista enää Nokialla. Symbiania on käyttänyt useampikin matkapuhelinvalmistaja, mutta sen suosio on ollut laskussa sekä valmistajien että kuluttajien keskuudessa. Symbian ei ole ollut aina avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä; vuonna 2008 siitä tehtiin vapaan lähdekoodin käyttöjärjestelmä. Tekemällä Symbianista avoimen Nokia ja muut matkapuhelinvalmistajat, jotka Symbiania käyttivät, yrittivät saada siitä houkuttelevamman sovelluskehittäjien silmissä. [5 s ; 26; 27.] Symbian oli noin kymmenen vuotta älypuhelinten suosituin käyttöjärjestelmä markkinaosuuksissa mitattuna, mutta Googlen Android ohitti Symbianin vuoden 2010 neljännellä vuosineljänneksellä. Nokian ilmoitus ottaa älypuhelintensa ensisiajaiseksi käyttöjärjestelmäksi Microsoftin Windows Phone 7 tarkoittaa luultavasti sitä, että tulevaisuudessa Symbian-puhelinten markkinaosuus laskee merkittävästi. Jossakin vaiheessa

12 10 Symbian laitteiden valmistus lopetetaan mahdollisesti kokonaan. Joitakin vuosia Symbian on vielä Nokian puhelimissa vahvasti esillä. Muutama vuosi menee, ennen kuin yhteistyö Microsoftin kanssa saadaan kulkemaan ja ensimmäiset Nokian Windows Phone 7 -käyttöjärjestelmällä varustetut puhelimet saadaan markkinoille. [5 s ; 26; 27; 28.] 4 Sovelluskaupat Älypuhelinten sovellukset levitetään yleisimmin sovelluskauppojen kautta. Sovelluskauppoja pitävät yllä yleensä matkapuhelinvalmistaja tai käyttöjärjestelmän tarjoaja. Esimerkiksi Nokialla on Ovi Store omille puhelimilleen joissa on sen kehittämä käyttöjärjestelmä, Google taas ylläpitää Android Marketia. Android Marketista voi hakea sovelluksia Android puhelimille joita valmistaa usea eri matkapuhelinvalmistaja, esimerkiksi HTC ja Samsung. Sovelluskaupoissa liikkuu isot rahat, ja niitä ovat alkaneet perustaa muutkin kuin matkapuhelinvalmistajat tai käyttöjärjestelmien tarjoajat. GetJar tarjoaa sovelluksia suurimmille matkapuhelinkäyttöjärjestelmille, ja Amazon on avannut oman sovelluskauppansa Androidille. Maailmalla joillakin suurimmilla matkapuhelinoperaattoreilla on omat sovellukauppansa, ja tulevaisuudessa yhä useampi matkapuhelinoperaattori luultavasti lähtee mukaan sovellusten levittämiseen oman kauppapaikkansa kautta. [29; 30 ;31; 32; 33; 34.] Applen App Store on suosituin sovelluskaupoista; sillä on yli sovellusta, joita on ladattu yli miljardi kertaa. Toiseksi suurin sovelluskauppa on GetJar, jonka kautta saa sovelluksia kaikille suurimmille älypuhelin käyttöjärjestelmille. Googlen Android Market oli vuonna 2010 nousussa ja kuusinkertaisti sovellusvalikoimansa. Tutkimusyhtiö Gartner ennustaa sovelluskaupan kasvavan tänä vuonna 190 %. [29; 32.] 5 Älypuhelinten markkinaosuudet Kun mitataan älypuhelinten marikkinaosuuksia käyttöjärjestelmän mukaan, Googlen Android-käyttöjärjestelmä ohitti Nokian Symbian-käyttöjärjestelmän vuoden 2010 neljännellä vuosineljänneksellä. Symbianin markkinaosuus oli noin kymmenen vuotta suurin. Viime vuosina Sen markkinaosuus on tullut alaspäin, ja Android on ollut nousussa varsinkin vuonna 2010; sen markkinaosuus nousi vuoden 2009 lopun 8,7 %:sta vuo-

13 11 den 2010 loppuun mennessä 32,9 %:iin. Nokian Symbianin markkinaosuus on nyt noin 30,6 %. Seuraavana tulevat Apple noin 16 %:n markkinaosuudella ja RIM (Research In Motion) noin 14 %:lla. [35.] 6 Yhteenveto Älypuhelimet ovat kasvattaneet suosiota muutaman viime vuoden aikana vahvasti; niistä on tullut monelle laite, joka täytyy olla aina mukana. Mahdollisuus lukea sähköposti missä vain ja mahdollisuus lukea ja muokata Microsoft Office-dokumentteja missä vain ovat ominaisuuksia, joita varmasti arvostavat ihmiset, jotka ovat paljon liikkeessä työnsä puolesta. Ylipäätänsä tietokoneen kaltaiset ominaisuudet taskussa tekevät älypuhelimista houkuttelevia laitteita kenelle tahansa yritysjohtajasta opiskelijaan. Älypuhelinten paras puoli on niiden liikkuvuus yhdistettynä tehokkaisiin komponentteihin ja monipuoliseen käyttöjärjestelmään. Hyödyllisiä sovelluksia jotka, tarjoavat tietokonemaisia ominaisuuksia, on tarjolla näille käyttöjärjestelmille sovelluskaupoissa. Suuri osa sovelluksista on vielä ilmaisia, joten puhelimia on helppo räätälöidä sellaiseksi, kuin itse haluaa ja tarvitsee. Googlen Android-käyttöjärjestelmä on tällä hetkellä suosituin. Se ohitti Nokian vuoden 2010 lopussa. Googlen asema näyttää vahvalta, mutta on mielenkiintoista nähdä, miten Nokian ja Microsoftin yhteistyö lähtee käyntiin ja miten Nokian Windows Phone 7 - puhelimet menevät kaupaksi. Se on ainakin varmaa, että tulevaisuudessa älypuhelinten osuus kaikista myydyistä matkapuhelimista kasvaa.

14 12 Lähteet 1 Cassavoy, Liane. What Is a Smartphone? Verkkodokumentti. About.com. < Luettu Whitney, Lance Cell Phone, smartphones sales surge. Verkkodokumentti. Cnet News. < Luettu McEntegart, Jane Smartphones Outsell PCs for the Frist Time Ever. Verkkodokumentti. Tom s Hardware. < Worldwide,12162.html>. Luettu White, David Smartphone Definition. Verkkodokumentti. ehow. < Updated Luettu Sauter, Martin Beyond 3G. Chichester: John Wiley & Sons Ltd. 6 Sutter, John D In 2010, what counts as smartphone? Verkkodokumentti. CNN. < 18/tech/smartphone.definition_1_smartphone-windows-phone-mobilebrowser?_s=PM:TECH>. Luettu Cassavoy, Liane. What Makes a Smartphone Smart? Verkkodokumentti. About.com. < Luettu Tofel, Kevin C The Smartphone Is the Computer Or It Will Be. Verkkodokumentti. Gigaom.< Luettu Keller, Mike Will the Smartphone Replace the PC? Verkkodokumentti. PCWorld. < html>. Luettu Fernando, Chris N Smartphone Processors Getting Smarter. Verkkodokumentti. PC Magazine. < Luettu Srilatha S G Mobile Technology. Verkkodokumentti. e-articles.< Luettu

15 13 12 Brain, Marshall. Tyson, Jeff. Layton, Julia. How Cell Phones Work. Verkkodokumentti. Howstuffworks.< Luettu Mitchell, Bradley. HSDPA High-Speed Downlink Packet Access. Verkkodokumentti. About.com. < >. Luettu Mitchell, Bradley. LTE. Verkkodokumentti. About.com. < Luettu Téral, Stéphane Meeting the LTE Testing Challenge. Mobile Europe. June/July 2010, s A1 Ready to launch LTE immediately in Austria Mobile Europe. October/November 2010 s Mitchell, Bradley. WiMax. Verkkodokumentti. About.com. < Luettu Brain, Marshall. Wilson, Tracy V. How WiFi Works? Verkkodokumentti. howstuffworks. < Luettu Brian, Matt Constructing The Perfect Mobile Operating System. Verkkodokumentti. TNW Mobile. < Luettu Palmer, Chris Don t Sacrifice Security on Mobile Devices. Verkkodokumentti. Electronic Frontier Foundation. < Luettu Industry Leaders Announce Open Platform for Mobile Devices Verkkodokumentti. Open Handset Alliance. < Luettu Liu, Vivi. Brief Introduction to Android Operating System. Verkkodokumentti. Ezine. < System&id= >. Luettu Costello, Sam ios/iphone Os History. Verkkodokumentti. About.com. < Luettu

16 14 24 Costello, Sam. What Devices Run Apple s ios?. Verkkodokumentti. About.com. < Luettu Sharma, Rina ios vs. Android. Verkkodokumentti. Indian Blogger. < Luettu Fildes, Jonathan Symbian phone operating system goes open source. Verkkodokumentti. BBC. < Updated Luettu Tutkimuslaitos: Android jyräsi jo Symbianin ohi Verkkodokumentti. Iltalehti. < Luettu Moisio, Aleksi Nokia ja Microsoft laajaan yhteistyöhän. Verkkodokumentti. Helsingin Sanomat. < 6h%C3%B6n/ >. Päivitetty Luettu Applen sovelluskauppa ylitti 10 miljardia Verkkodokumentti. IT-viikko. < miljardia/ /7>. Luettu Laakso, Henri Amazonin Android sovelluskappa vuosi nettiin hintasota alkamassa? Verkkodokumentti. MikroPC. < Luettu Räihä, Kaarlo Amazonin sovelluskauppa sai yksinoikeuden Angry Birds Rion Android-versioon. Verkkodokumentti. Puhelinvertailu. < ppa_sai_yksinoikeuden_angry_birds_rion_android-versioon>. Luettu Kännyköiden sovelluskauppa, kasvua 190 prosenttia Verkkodokumentti. Talous Sanomat. < Luettu Distimo: Nokian, Google ja RIM:n sovelluskaupat Apple Storea kovemmassa kasvussa Verkkodokumentti. Talous Sanomat. < Luettu Buvat, Jerome Mobile application stores What s the operator opportunity? Mobile Europe. june/july 2010, s Alto, Palo Google s Android becomes world s leading smart phone platform. Verkkodokumentti. Canalys. < Luettu