Vuoden gasumlainen. Tuulia Toivanen on. Länsi-Suomen verkostolaajennus varmistuu syksyllä. Asfalttimassan kiviaines kuumennetaan maakaasulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuoden gasumlainen. Tuulia Toivanen on. Länsi-Suomen verkostolaajennus varmistuu syksyllä. Asfalttimassan kiviaines kuumennetaan maakaasulla"

Transkriptio

1 Gasum-konsernin sidosryhmälehti Länsi-Suomen verkostolaajennus varmistuu syksyllä Asfalttimassan kiviaines kuumennetaan maakaasulla Tuulia Toivanen on Vuoden gasumlainen

2 Hyvää energiaa liikkeellä Hyvää energiaa maakaasua liikkuu Gasumin siirtoputkiver kos - tossa keskimäärin 12 miljoonaa kuutiometriä eli 113 GWh päivässä. Talven huippupäivinä jopa yli 20 miljoonaa kuutiometriä, kesäaikaan minimissäänkin 7,4 kuutiometriä vuorokauden aikana. Maakaasun osuus Suomen kaikesta energian kulutuksesta oli viime vuonna noin kymmenen prosenttia. Maakaasuverkoston alueella osuus on monilla paikkakunnilla huomattavasti tätä suurempi. Maakaasu on siis tärkeä osa suomalaista energiapalettia. Maakaasulla on monia etuja. Yhdyskuntien voimalaitoksissa sillä tehdään puhtaasti ja tehokkaasti suomalaisten tarvitsemaa sähköä ja kaukolämpöä. Teollisuudelle maakaasu voi olla sekä polttoaine että raaka-aine. Maa- kaasun käyttöä lisäämällä voidaan sekä parantaa paikallista ilman laatua että auttaa Suomea saavuttamaan kansainväliset ilmastonsuojelusitoumuksensa. Asiakassuhdetutkimuksessamme monet asiakkaistamme toivat esiin huolensa siitä, että maakaasua ja sen erinomaisia ominaisuuksia ei energia-alan asiantuntijapiirien ulkopuolella riittävästi tunneta ja tunnusteta. Gasumilta kaivataan aktiivisempaa ja terävämpää roolia maakaasun puolestapuhujana. Energia-asiat kiinnostavat suurta yleisöä, mutta niistä puhuminen ei aina ole helppoa. Me alalla toimivat koemme usein, että keskustelu ei ole riittävän asiantuntevaa. Kansalaisille tarjottavat pienet arjen valinnat näyttävät ammattilaisten mega- ja gigawattitasolla heppoisilta, kevytmielisiltä tai suorastaan käyttökelvottomilta. Toisaalta yksittäisen kansalaisen valintojen vaikutustakaan ei pidä aliarvioida. Ovathan esimerkiksi lämmitys ja liikenne asioita, joissa itse kullakin meillä on päätösvaltaa. Suuren yleisön huoli maapallon ilmaston lämpenemisestä ja sen seurauksista on aitoa. Gasumin ja Suomen Ladun yhdessä käynnistämän Hyvä energia liikkeelle -haastekampanjan päätavoite on innostaa suomalaisia liikkumaan ulkona ja keräämään hyvän mielen energiaa. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden tehdä maakaasua ja sen hyviä ominaisuuksia tutummaksi kampanjaan osallistuville. Ja kenties samalla avata hieman energiaalan termejä: Yksi kilowattitunti hyvää energiaa on noin kj, joka taas vastaa esimerkiksi viiden tunnin rauhallista retkeilyä luonnossa. Hyvää liikuntakesää kaikille! Björn Ahlnäs Johtaja, markkinointi ja kehittyvät liiketoiminnot SISÄLTÖ Asfalttimassan kiviaines kuumennetaan maakaasulla LEMMINKÄINEN KULKEE VIHREÄÄ LINJAA 6 Pohjoismaiden suurimpaan asfalttitehtaaseen on valittu maakaasu. 6 Ranskan maakaasuyhdistys: YDINVOIMAA JA MAAKAASUSÄHKÖÄ 10 Gasum rakentaa: NUMMELASSA TOIVOTAAN MAAKAASUN PIENENTÄVÄN LÄMMITYSKULUJA 14 Kynä valmiina sopimuksen allekirjoitukseen VERKOSTON LÄNSI-SUOMEN LAAJENNUS VARMISTUU SYKSYLLÄ 16 PALSTAT: Gatsottua 3 Maailmalta 3 Ajankohtaista Gasumilla 4 Vieraskynä 5 Ekoteko 13 Sinunkaupat 18 Arton palsta 19 Lyhyesti 20 Kotisaari 22 2 Gasetti

3 Ja jos hänestäkin tuntuu kanssasi hyvältä, saatat käännyttää hänet huomaamatta ympäristöaktivistiksi. Ajattelepa vaikka suuren energiayhtiön pomon! Eno neuvoo ekoheilaa etsivää Vihreässä Langassa Ryssä on ryssä vaikka markkinataloudessa paistais, uskoo suomalainen liikemies. Talouselämässä Hiilen verottamisen tulisi tapahtua sen mukaan, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä aiheutuu energiayksikköä kohden. Näin ollen maakaasun vero olisi alhaisin, toisessa ääripäässä olisi kivihiilen verotus ja öljyn verotus jossain niiden välissä. Olavi Ala-Nissilä Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatissa Ollilan mukaan kiinteä energiayhteistyö Länsi-Euroopan kanssa on kuitenkin Venäjälle paljon edullisempaa puhtaan taloudellisin kriteerein. Edun arvo on kymmeniä miljardeja euroja. Jorma Ollila Suomen Kuvalehdessä Gasetti 20 vuotta sitten Putken varrelta 10/88 ENSIMMÄINEN MAAKAASU RAVINTOLA AVATAAN Maamme ensimmäinen maakaasua keittiössään käyttävä ravintola avataan tänä syksynä Mäntsälän Hirvihaarassa. Ravintola toimii Unionin Tuuliruusu-huoltamon yhteydessä. Helsinkikaasu on toimittanut keittiön kaasulaitteet: lieden, parilat ja kippipaistinpannut. TEKSTI: MINNA OJALA KUVA: HANS PETER HEIKENS / STATOILHYDRO MAAKAASUA KIINAN MAANJÄRISTYSALUEELLA Noin neljännes Kiinan maakaasun tuotannosta sijaitsee vakavan maanjäristyksen kokeneessa Sichuanissa. Kun alueelta ei enää pystytty maanjäristyksen jälkeen toimittamaan kaasua eteenpäin, yli tuhannen kaasukaivon tuotanto ajettiin alas. Päivätuotanto laski kuutiometriin normaalista 8 miljoonasta kuutiometristä. Sichuanin pääkaupungissa Chengdussa käytetään edelleen 1,3 miljoonaa kuutiometriä maakaasua päivässä. Maanjäristyksen keskuksessa olleeseen Mianyangiin China Petrochemical Corporation toimittaa maakaasua noin kuutiometriä päivässä muun muassa pelastusajoneuvojen polttoaineeksi. PIETARIN KAUPUNKIIN MAAKAASUBUSSEJA Pietarin kaupungin ilman pahin saastuttaja on autoliikenne. Autojen määrä Pietarissa on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Kaupunki onkin päättänyt hankkia joukkoliikenteen käyttöön 600 maakaasulla toimivaa bussia. Tätä tarkoitusta varten kaupunkiin on tarkoitus rakennuttaa nelisenkymmentä uutta maakaasun tankkausasemaa. BRITANNIA, SAKSA JA ITALIA KÄRJESSÄ MAAKAASUN KÄYTTÄJINÄ JA TUOTTAJINA Euroopan unionin alueella merkittävimmät maakaasun käyttäjät ovat edelleen Britannia, Saksa ja Italia, jotka kaikki käyttivät maakaasua yli 80 miljardia kuutiometriä vuonna Ranskan ja Alankomaiden käyttö ylitti 40 miljardia kuutiometriä. Kaikissa näissä maissa on myös omaa maakaasun tuotantoa. Euroopan oma maakaasun tuotanto vuonna 2007 laski 7 prosenttria edelliseen vuoteen verrattuna. Oman tuotannon osuus Euroopan maakaasun käytöstä oli 38 prosenttia. Tuontimaista suurin oli Venäjä, Norjan osuus oli 18 prosenttia ja Algerian 10 prosenttia. Gasetti

4 KOONNUT: MINNA OJALA Gasumin hallinto - neuvoston uusi puheenjohtaja Jorma Eloranta. EMV:n päätös Gasumin hinnoittelusta: Vuosikaupan hinnoittelu kohtuullista Jorma Eloranta Gasumin hallinto neuvoston puheenjohtajaksi Yhtiökokous valitsi toukokuussa Gasum Oy:n uudeksi hallintoneuvoston puheenjohtajaksi vuorineuvos Jorma Elorannan. Jorma Eloranta on toiminut Metson toimitusjohtajana vuodesta Edellinen hallintoneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Mikko Kivimäki, toimi tehtävässä vuodesta Yhtiökokouksessa hallintoneuvoston jäseneksi valittiin Stephan Kamphuesin tilalle Achim Saulin E.ON Ruhrgasista. Hallintoneuvoston jäseninä jatkavat työvoima- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja ja hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Taisto Turunen, Marcus Söhrich E.ON Ruhrgasista, Timo Karttinen ja Seppo Aho Fortumista sekä Sergei Emeliyanov ja Stanislav Tsigankov Gazpromista. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2007 ja myönsi vastuuvapauden hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle. Gasum-konsernin liikevaihto vuonna 2007 oli 852,1 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 634 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 61,2 prosenttia. Gasum Oy:n tilikauden voitto oli 47,7 miljoonaa euroa ja konsernin 66,6 miljoonaa euroa. Yhtiökokous päätti maksaa osinkoa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 0,90 euroa per osake. Kaakonkulmalla jo neljä tankkausasemaa Kaakkois-Suomessa on hyvät mahdollisuudet hyödyntää edullista ja puhdasta liikennepolttoainetta, kun maakaasua voi tankata Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa ja Lappeenrannassa. Lappeenrannan tankkausasema vihittiin käyttöön huhtikuussa. Avajaisissa puhunut kaupunginjohtaja Seppo Miettinen kertoi, että Lappeenrannan kaupunki selvittää maakaasuautovaihtoehtoja. Helsingin Ruskeasuolla maakaasun tankkausasema otettiin käyttöön kesäkuussa. Seuraava asema valmistuu Riihimäelle. Aseman rakentamista muun muassa Porvooseen, Lahteen ja Imatralle selvitetään. Energiamarkkinavirasto (EMV) vahvisti 9. toukokuuta antamassaan Gasumin hinnoittelua koskevassa päätöksessä, että maakaasun myynnin vuosisopimuksien osalta Gasum noudattaa kohtuullista hinnoittelua. Virasto toteaa päätöksessään, että 2,5 prosentin liikevoittotavoite on kohtuullinen. Gasumin maakaasun myynnistä yli 90 prosenttia perustuu vuosisopimuksiin. Vuosikaupan rinnalle Gasum on määrätietoisesti kehittänyt lyhyen kaupan markkinoita yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Näillä tuotteilla asiakkaat voivat joustavasti tarpeensa mukaan täydentää vuositilaustaan. Gasumin asiakkaat ovat ottaneet lyhyen kaupan tuotteet hyvin vastaan. Positiivinen näkemys tuli selkeästi esiin muun muassa Gasumin huhtikuussa tekemässä asiakassuhdetukimuksessa. Gasumin lyhyen kaupan tuotteiden hinnoittelu perustuu kaasun saatavuuteen, kaasuverkoston käyttötilanteeseen ja energiamarkkinoiden tilanteeseen. EMV ei pidä lyhyen kaupan tuotteiden markkinaehtoista hinnoittelua maakaasumarkkinalain mukaisena. Gasum katsoo, että lyhyen kaupan markkinoiden toiminta- ja kehittämisedellytykset kärsivät EMV:n päätöksestä merkittävästi. Gasum on päättänyt valittaa päätöksestä markkinatuomioistuimeen. IEAn (International Energy Agency) selvitysten mukaan suomalaisten käyttäjien maakaasusta maksamat hinnat ovat Euroopan edullisimpia. Länsi-Suomen putkilinjalla maaperätutkimuksia Ensimmäiset kairaukset maastossa tehtiin Marttilan ja Turun välisellä osuudella toukokuun lopussa. Alkukesän aikana tutkimukset käynnistyvät koko putkilinjan alueella. Mäntsälän ja Riihimäen välisellä putkiosuudella suurin osa maaperätutkimuksista on tehty talvella Maastotutkimukset valmistuvat vuoden 2008 loppuun mennessä. Maaperätutkimukset tehdään telaketjuilla liikkuvalla kairauskoneella. Tutkimusten yhteydessä putken keskilinja merkitään maastoon puupaaluilla. Maaperätutkimusten perusteella valitaan putken rakennusmenetelmä, joka vaikuttaa rakennustöissä tarvittavan työmaa-alueen leveyteen. 4 Gasetti

5 Arkeologit tutkivat kaskiviljelyn historiaa uudella maakaasuputkilinjalla TEKSTI JA KUVAT: JOUNI TAIVAINEN, TUTKIJA, MUSEOVIRASTO/ RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Muinaisesta kaskiajasta metsiin on jäänyt näkyvinä merkkeinä sammalten peittämiä raivauskiviraunioita ja pitkänomaisia hautamaisia painanteita. Edelliset ovat syntyneet, kun metsä on poltettu ja kaskialue raivattu, jälkimmäiset ovat enimmäkseen kaskissa viljeltyjen nauriiden talvivarastokuoppien jäännöksiä tai nauriiden paistoon käytettyjä kuoppia. Tämän lisäksi maanpinnan alla saattaa olla näkymättömissä monenlaisia kaskiviljelyyn liittyviä rakenteita tai esineitä, kuten fossiilisia kyntöjälkiä, sirpin katkelmia, hevosenkenkiä tai hevosenkenkänauloja, jotka kertovat osaltaan kaskiviljelyssä käytetyistä apuvälineistä ja tekniikoista. Maanäytteen ottoa kaskiröykkiön proi ilileikkauksesta. Maanäytteestä analysoidaan mahdolliset kasvijäänteet. Tämän avulla selvitetään muun muassa viljeltyjä lajikkeita. Kasvijäänteet voidaan myös ajoittaa hiukkaskiihdytinlaboratoriossa. KALVOLAN LEMPÄÄLÄN TUTKIMUKSISSA KAIKKI TUHOU TUVAT ALUEET KARTOITETTIIN ja niillä tehtiin kaivauksia, joilla pyrittiin hakemaan vastauksia muun muassa alueiden laajuuteen, käyttö periodeihin, viljelytekniikoihin ja käytettyihin viljelylajikkeisiin. Laajuudeltaan tutkitut alueet ovat 0,2 12 hehtaaria. Suurimmalla alueella on noin 100 kaskiröykkiötä ja parikymmentä naurishautaa tai talvivarastokuoppaa. Kahdesta kohteesta löydettiin fossiilisia kyntöjälkiä todisteena auran käytöstä kaskialueilla. Lisäksi löydettiin hevosen käyttöön liittyvää muuta esineistöä, kuten hevosenkenkiä ja hevosenkengän nauloja. Yhdestä kohteesta löydettiin kärjestään katkennut sirpin terä. Se oli maanpinnan alla kaskiröykkiön vieressä. Lieneekö terä katkennut muinoin sirpin osuessa juuri tuohon kivikasaan ja sirppi sen tähden heitetty pois. Tasokaivausalueelta on paljastumassa fossiilinen kyntöjälki, joka erottuu verkkomaisena tummana kuviona vaaleata pohjamaata vasten. KALVOLA LEMPÄÄLÄ-VÄLILLE RAKENNETTAVALLA MAA - KAASUPUTKILINJALLA TUTKITTIIN vuosisatojen takaista kaskiviljelyn ja maankäytön historiaa syyskesällä Museoviraston rakennushistorian osaston Kaskiprojekti teki tuolloin arkeologisia kaivauksia ja mittauksia kahdeksalla kaskialueella, jotka olivat löytyneet samana keväänä tehdyssä muinaisjäännösinventoinnissa. Kohteiden tutkimisen jälkeen alueelle voi rakentaa maakaasuputken. TUTKITUT KOHTEET NÄYTTÄVÄT OLEVAN NS. KIERTO- KASKIA, jotka sijaitsevat vanhojen rautakaudelta ja keskiajalta polveutuvien kylien lähistöllä. Ne ovat aikanaan olleet varsinaisten kyläpeltojen reunametsissä ja niitä on hyödynnetty säännöllisen kaskikierron menetelmällä, jossa metsä poltettiin vuoden välein. Kaskettu metsämaa ei kestänyt montaa satoa, joten muutaman vuoden viljelyn jälkeen paikka jätettiin lepäämään, jolloin siitä tuli heinää kasvava aho. Joidenkin vuosien jälkeen paikkaa käytettiin metsälaitumena ja sen hiljalleen pusikoituessa ja metsän kohotessa oli se jälleen valmis kaskettavaksi ja uusi kierto saattoi alkaa. Historiallisesta lähdeaineistosta tiedetään, että esimerkiksi Kalvolan alueella kaskeamista on harjoitettu ainakin 1400-luvulta 1900-luvun alkupuolelle. Tätä kirjoitettaessa tutkimuksissa otettujen ajoitusnäytteiden analysointi on vielä kesken. Valmistuttuaan niiden tulokset saattavat laventaa käsitystämme tutkimusalueen kaskihistoriasta. Gasetti

6 Asfalttimassan kiviaines kuumennetaan maakaasulla Lemminkäinen kulkee vihreää linjaa TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: MARKKU OJALA 6 Gasetti

7 Tiet, kadut ja sillat muokkaavat ympäristöämme. Lemminkäinen Infra Oy:ssä rakentamisen ympäristövastuu on keskeistä, ja maakaasu onkin yksi yrityksen vihreän linjan valinnoista. Asfaltin valmistuksessa kivi- ja kierrätysaines kuivataan ja lämmitetään maakaasukäyttöisissä kuumennusrummuissa. Tuusulaan valmistuvaan, Pohjoismaiden suurimpaan asfaltti tehtaaseen on valittu jo suunnittelun alku vaiheessa maakaasu. Lemminkäinen Infralla on noin 45 asfalttitehdasta Suomessa ja saman verran ulkoimailla, joissa valmistetaan vuodessa noin neljä miljoonaa tonnia asfalttimassaa. Lohjan asfalttitehtaalla tehtiin viime vuonna 86 tuhatta tonnia asfalttia. Sen raaka-aineita ovat kiviaines, bitumi ja täytejauheet. Kestävyyttä saadaan lisää selluloosakuidusta ja erikoiskovasta kivestä. Asfalttia voidaan myös kierrättää. Kärrypolut alkoivat saada päällysteen 1800-luvulta alkaen, vaikka luonnon asfalttia on teiden rakentamisessa tiettävästi käytetty jo reilusti ennen ajanlaskumme alkua. Nykyään asfalttiala on kehittyvä ja kilpailtu ja sillä panostetaan niin ympäristöystävällisiin valintoihin kuin entistä kestävämpien päällysteiden kehittämiseen. Parinkymmenen vuoden ajan on jo merkittävässä määrin kierrätetty vanhaa asfalttia uuden massan raaka-aineena. Tekniikan kehittyminen on aikaansaanut sen, että teitä voidaan rakentaa enemmän myös talvella. Esimerkiksi viime talvena päällystystöitä voitiin jatkaa leudon sään takia jouluun asti ja kesän asfalttityöt saatiin käyntiin jo huhtikuussa. Edelleenkin asfaltointi keskittyy kesään. Teiden, katujen ja siltojen päällystyksen lisäksi asfalttia käytetään muun muassa pihoissa ja parkkihalleissa. Meillä on satamien lisäksi asiakkaana viisi lentokenttää ja esimerkiksi Helsinki-Vantaan kentällä päällystystöitä tehdään koko ajan. Myös vesilaitokset ovat asiakkaitamme. Asfalttimassalla tehdään myös nesteitä läpäisemättömiä pohjakerroksia kaatopaikoille ja öljy-yhtiöiden varastosäiliökentille, kertoo kunnossapitopäällikkö Jari Mäkelä Lemminkäinen Infra Oy:n päällystystoimialalta. Kiveä, bitumia ja täytejauheita Asfaltti valmistetaan kivimurskasta, bitumista ja täytejauheista. Lemminkäisellä on myös louhinta- ja murskaustoimintaa, ja tavallinen asfaltti valmistetaankin asfalttitehtaiden lähialueelta louhitusta kalliosta. Kiviaineksen osuus massasta on noin 90 prosenttia. Yleisin raekoko on noin millimetriä. Bitumia on massassa noin viisi prosenttia. Lisäksi massassa on kalkkijau- hetta ja lentotuhkaa sekä prosessissa itsessään syntyvää kivipölyä. Tavallisen asfaltin lisäksi teemme SMA-asfalttia, joka on kestävämpää. Siinä käytetään erikoiskovaa kiveä. Lisäksi seoksessa on noin 6 prosenttia bitumia ja noin 0,3 prosenttia selluloosakuitua, joka lisää asfaltin joustavuutta ja pakkasenkestävyyttä. Erikoiskovan kiven ja hieman korkeamman bitumimäärän takia SMAasfaltti on kalliimpaa. Uuden asfalttitehtaan vuosikulutus voi nousta 3,5 miljoonaan maakaasukuutioon. Valuasfaltissa bitumin osuus on jo noin 9 15 prosenttia. Valuasfaltti on lähes nestemäistä, ja sillä paikataan esimerkiksi teiden halkeamat sekä kulumaurat ja sitä käytetään vesieristeeenä. Sarjassa kilon annoksia Lohjan Muijalassa sijaitsee yksi Lemminkäisen runsaasta neljästäkymmenestä asfalttitehtaasta Suomessa. Sen pihalla on suurissa kasoissa kiviainesta ja kierrätysasfalttia valmiina käsittelyä varten. Bitumi säilytetään säiliöissä asteisena. Täytejauheista kalkki ja lentotuhka säilytetään omissa säiliöissään ja kivipöly kiertää osana prosessia kuumennusrummusta suodatukseen, talteenottoon ja uudelleenkäyttöön. Valmistusprosessissa kivi ja kierrätysasfaltti kuljetetaan syöttösiilojen ja hihnakuljettimien kautta kuumennusrumpuun. Neitseellisellä kiviaineksella on oma rumpunsa ja kierrätysasfaltilla omansa. Rum- Jatkuu sivulla 8 Gasetti

8 Jari Mäkelän (vas.) ja Seppo Hyvösen mielestä maakaasun plussapuolia on se, että kaasu tulee suoraan putkea pitkin laitokselle, eikä välivarastointia tarvita. Kuvassa taustalla maakaasukäyttöinen poltin. Jatkoa sivulta 7 mussa kiviaineksen lämpötila nostetaan noin 220 asteeseen, jotta kosteus saadaan haihdutettua ja aines kuumennettua käsittelylämpötilaan. Kierrätysasfaltin lämpötila nostetaan omassa rummussaan noin 150 asteeseen. Asfalttia voidaan työstää vain lämpimänä. Seuraavaksi aineet punnitaan erikseen ja ohjataan sekoittimeen, joka tekee minuutissa kilon annoksen valmiiksi. Sekoittimesta massa viedään kuljetusvaunuilla varastosiiloihin. Siiloista erilaiset asfaltit kuormataan autoihin, jotka vievät massan suoraan työmaalle. Valmiin asfaltin lämpötila on noin astetta. Lohjalta massaa kuljetetaan Hankoon asti. Kuorma pysyy lämpimänä useita tunteja. Lohjan tehtaan toiminta perustuu annostyyppiseen jatkuvaprosessiin. Tämä on yleisin tapa, mutta meillä on myös tehtaita, joissa on jatkuvasekoitteinen prosessi, toteaa Jari Mäkelä. Tuhat kuutiota kaasua tunnissa Kuumennusrumpu toimii maakaasukäyttöisellä teollisuuspolttimella, jonka liekki on suoraan yhteydessä kiviainekseen. Uudistimme muutama vuosi sitten laitteistoja ja samalla vaihdoimme öljyn maakaasuun. Uutta putkea jouduttiin vetämään vain puolisen kilometriä, kertoo työmaapäällikkö Seppo Hyvönen. Seppo Hyvösen ja Jari Mäkelän mukaan maakaasun valintaan Lohjalla johtivat hinta- ja ympäristöedut. Maakaasu palaa puhtaasti, eikä rikkipäästöjä synny. Rikittömyys myös lisää laitteiden käyttöikää, koska ne eivät ruostu niin helposti. Mäkelä toteaa, että maakaasun hintaan suhtauduttiin ehkä liian optimistisesti. Öljyyn sidottuna myös maakaasun hinta on seurannut muiden energiavaihtoehtojen hintakehitystä. Yksi maakaasun eduista on helppokäyttöisyys. Kaasu tulee meille suoraan putkea pitkin, jolloin ei tarvita välivarastointia, erillisiä säiliöitä ja lisäliikennettä tontille, täsmentää Mäkelä. Lohjan asfalttitehdas käyttää vuodessa noin normikuutiota maakaasua, jolla valmistetaan noin 86 tuhatta tonnia asfalttimassaa. Seppo Hyvönen laskee tuntikulutuksen noin tuhanneksi kuutioksi. Yhteistyö Gasumin kanssa on sujunut hyvin. Gasum teki kaasuputkilinjaan tarvittavat muutokset, jotta saamme kaasun prosessia varten tarvittavassa neljän barin paineessa, kertoo Mäkelä. Uusi laitos Pohjoismaiden suurin Lemminkäisellä on päädytty maakaasuvaihtoehtoon myös uudessa, Tuusulaan rakennettavassa asfalttitehtaassa. Toukokuussa 2009 valmistuva asfalttitehdas korvaa nykyiset Tuusulan ja Vantaan laitokset, joiden tekniikka on jo vanhentunutta. Uuden laitoksen kapasiteetti Lohjan asfalttitehtaalla tehdään lähes sata tuhatta tonnia asfalttimassaa vuodessa. Asfalttitehtaan operaattori Jussi Oromaa lastaa valmista, asteista asfalttia siilon pohjaluukusta kuorma-auton lavalle. 8 Gasetti

9 on tuhatta tonnia vuodessa, josta käyttöön otetaan tarvittava määrä, kertoo Mäkelä useita miljoonia maksavasta investointihankkeesta. Mäkelä arvioi uuden laitoksen maakaasun kulutukseksi noin 3,5 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun tuotanto on suurimmillaan. Uusi laitos perustuu BAT-tekniikkaan eli parhaaseen mahdolliseen tekniikkaan, jossa niin ympäristöasiat kuin tuotannon ja taloudenkin tehokkuus on otettu huomioon. Maakaasu jatkaa vihreää linjaamme. Viereisessä Lemminkäisen tehdaskiinteistössä on jo käytössä maakaasu ja asentamisen yhteydessä valmistauduttiin asfalttitehtaan tulevaan käyttötarpeeseen. Näin säästämme rakentamisinvestoinneissa. Lemminkäinen solmi Tiehallinnon kanssa 12 vuoden palvelusopimuksen. Asfalttialan markkinajohtaja Lemminkäinen Infra Oy on asfalttialan mark kinajohtaja. Vaikka esimerkik si vuonna 2007 Suomen päällystystyöt pysyivät edellisvuoden tasolla, on Lemminkäisen päällystystoimialueen liikevaihdon kasvu jatkunut hyvänä. Alan kilpailu on tiukkaa ja se vaikuttaa myös hintatasoon. Lemminkäinen hoitaa esimerkiksi useiden kaupunkien ja kuntien asfaltoinnit. Muun muassa Lohjan laitokselta käsin hoidetaan Lohja, Vihti, Siuntio, Tammisaari ja Hanko. Lemminkäisen suuri väylähanke on myös E18-moottoritie, vaikkei sen päällystystä tehdäkään. Kuluvan kesän aikana alkaa esimerkiksi Lapin tiepiirissä merkittävä kaksivuotinen rakenteenparantamisurakka sekä tehdään päällystysurakat Vaasan ja Turun tiepiireissä, toteaa Mäkelä. Vuosi sitten Lemminkäinen solmi Tiehallinnon kanssa uudenlaisen palvelusopimuksen, jonka mukaan yritys vastaa 12 vuoden ajan valtateiden 3, 9 ja 10 kunnossapidosta. Tässä konserni voi yhdistää niin suunnittelun, rakentamisen kuin kunnossapidonkin osaamistaan. Lemminkäinen-konserni on suomalainen, Suomessa ja maailmalla toimiva rakennuskonserni, jonka toiminta jakaantuu talonrakentamiseen, infrarakentamiseen, talotekniikkaan ja rakennustuotteisiin. Päällystystoiminta on yksi Lemminkäinen Infra Oy:n toimialueista. Koko konsernin liikevaihto oli vuonna 2007 noin 2,2 miljardia euroa, josta Infran osuus oli runsas 820 miljoonaa euroa. Infra toimii Suomen lisäksi Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Asfaltointiryhmässä on työnjohtajan ja asfaltinlevityskoneen kuljettajan lisäksi lapio- ja kolamiehiä, jyrän kuljettaja ja rekkakuski, joka hoitaa massan kuljetuksen tehtaalta työmaalle. Kuvan porukka teki toukokuussa uutta päällystettä Tammisaaren Ruusutielle. Uutta pintaa kilometriä Kuluvan vuoden ja lähinnä kesäkuukausien aikana uusitaan päällysteitä maamme maanteillä noin kilometriä. Päällysteiden uusimiseen ja samassa yhteydessä tehtävään korjaamiseen ja parantamiseen on käytettävissä 130 miljoonaa euroa. Määräraha on vähentynyt koko ajan vuodesta 2005 lähtien, jolloin se oli 150 miljoonaa euroa. Tiehallinnon mukaan maanteiden kunnon ylläpitämiseksi tarvittaisiin yli kilometrin päällystysmäärä. Nyt pyritään pitämään päätiet hyvässä kunnossa ja vähäliikenteisiä teitä korjataan paikkauksin yhä useammin. Tiehallinnosta todetaan, että uusien päällysteiden valmistuksessa kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota päällysteiden säänkestävyyttä parantaviin tekijöihin. Päällysteissä pitää ottaa jatkossa huomioon myös leutojen talvien olosuhteet. Perinteisten ylläpito- ja päällystysurakoiden rinnalle on tullut jonkin verran pitkäaikaisia, vuotta kestäviä ylläpitosopimuksia, joissa urakoitsija vastaa sopimusalueen teistön päällystämisen ja tiemerkintöjen lisäksi myös toimenpiteiden suunnittelusta ja kohdentamisesta. Tiehallinto pyrkii näin saamaan käyttöön entistä tehokkaampia keinoja teiden ylläpitoon. Tietyökartta netistä Kesän tietytöt on yleensä julkaistu omassa kartassaan. Tänä vuonna erillistä paperikarttaa ei tehdä, vaan kartta on ladattavissa Internetissä tiehallinnon sivuilta. Nettikarttaan on saatu mukaan myös toukokuussa varmistuneet työkohteet. Meneillään on suuria tiehankkeita eri puolilla Suomea. Turku Helsinki-moottoritien viimeinen osuus valmistuu marraskuussa Valtatie 2:ta parannetaan välillä Vihti Pori. Valtatie 3:n läntisen kehän rakennustyöt ovat meneillään Tampereella. Valtatie 4:llä työmaa on Lusi Hartola -välillä sekä Kemi Tornio-moottoritien työmaalla. Valtatie 6:lla työkoneet ovat Lappeenrannan ja Joutsenon välillä. Kehä I:n työmaa on Leppävaarassa. Gasetti

10 Daniel Paccoudin mielestä kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyvät kysymykset ovat osa maakaasun kilpailukykyyn vaikuttavista asioista. Ydinvoiman lisäksi Ranskassa tarvitaan maakaasusähköä TEKSTI: TUOMO SAARNI KUVAT JA TILASTOTIEDOT: L' ASSOCIATION FRANÇAISE DU GAZ Heinäkuussa Euroopan unionin (EU) puheenjohtajana aloittava Ranska on tunnettu ydinvoimamaa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt maakaasun kasvava rooli. Ranskan kaasuyhdistyksen pääsihteeri Daniel Paccoud esittelee Ranskan kaasualan kehitysnäkymiä ja haasteita Gasetin haastattelussa, joka tehtiin huhtikuussa. Millaisena näette maakaasun tulevaisuuden Ranskassa? Mitkä ovat kasvualueet? Ranskan kaasuteollisuus lähti kasvuun kun Lacqin kaasuntuotantoalue otettiin käyttöön 60-luvulla. Tästä alkaen maakaasun käyttö Ranskassa on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2007 käyttö kuitenkin vähe- ni jonkin verran, koska talvi oli hyvin leuto. Ranskan energiamarkkinat poikkeavat muusta Euroopasta, koska sähkö tuotetaan pääasiassa (78 %) ydinvoimalla. Tästä huolimatta maakaasun käytön arvioidaan kasvavan erityisesti voiman tuotannossa, vaikka tällä hetkellä Ranskassa on käytössä vain yksi kombivoimalaitos, Gaz de Francen DK6 laitos, joka tuottaa vuodessa noin 5,4 TWh sähköä (tästä 1,7 TWh tuotetaan teollisuuskaasulla). Lisäksi voidaan todeta, että useimmat voimantuottajat Ranskassa pitävät maakaasua ykkösvaihtoehtona kattamaan tulevaa sähkön tarvetta. Vuosina pitäisi aloittaa 9 uuden laitoksen rakentaminen. Näiden yhteenlaskettu tuotantoteho on MW. Vuoden 2010 jälkeiselle kaudelle kaavaillaan näiden lisäksi vielä yli 15 uuden maakaasuvoimalaitosprojektin käynnistämistä. Mitkä ovat alan suurimmat edessä olevat haasteet hintakilpailukyvyn ylläpitäminen vai muut seikat? Maapallon lämpeneminen on koko pla- 10 Gasetti

11 RANSKAN KAASUMARKKINOIDEN AVAINLUKUJA neetan haaste. Maakaasun hankintaan, huoltovarmuuteen tai kaasun hintakilpailukykyyn liittyviin kysymyksiin on mahdollista vastata ainoastaan osana kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyvää kokonaisuutta. On totta, että näiden kaikkien kysymysten kytkeytyminen toisiinsa pakottaa teollisuuden reagoimaan ja kehittämään uusia strategioita. Esimerkiksi energiayhtiöitä vaaditaan saamaan aikaan tietyn tasoisia energian säästöjä. Tämän takia ne kehittävät uusia palveluja ja neuvovat asiakkaitaan. Ranskan hallitus käynnisti viime talvena laajan julkisen keskustelun ympäristöstä (ympäristöfoorumi "Grenelle"), joka johtaa erityisesti asuntojen energian käytön tehostamiseen ja uusiutuvan energian käyttöosuuden kasvattamiseen pakottavien uusien lainsäädännöllisten keinojen käyttöönottamiseen. Onko huoltovarmuus merkittävä asia Ranskassa? Miten Ranskan hallitus, yritykset ja kaasuyhdistys pyrkivät vaikuttamaan huoltovarmuuteen? Huoltovarmuuskysymykseen liittyy monia näkökohtia kuten geopolitiikka, (kaasu)varojen saatavuus, infrastruktuuriin tehtävien investointien taso ja markkinoiden joustavuus. Tästä syystä on vaikea antaa yhtä vastausta erityisesti Ranskan tapaisessa maassa, jossa 98 % kaasun kysynnästä on tuonnin varassa. Ranska on kehittänyt hajautetun tuontisalkun, jossa on pitkäaikaisia tuontisopimuksia useiden tuottajamaiden kanssa: Norja (29 %), Hollanti (19 %), Algeria (16 %), Venäjä (16 %) ja Egypti (5 %). Hajauttamista tehostetaan kehittämällä jatkuvasti LNG:n tuontia, joka nykyään vastaa noin 25 prosenttia koko tuonnista. Ranskan LNG:n höyrystyslaitosten kapasiteetti nousee 24 mrd m 3 :iin vuodessa, kun Fos-Cavoun uusi terminaali (8 mrd m 3 /v) saadaan täyteen käyttöön vuonna Keskustelua käydään neljästä uudesta terminaalista, joista osa on pidemmällä. Lisäkapasiteetin nähdään lisäävän Ranskan ja Euroopan markkinoiden houkuttelevuutta. Se parantaa myös markkinoiden joustavuutta. Ranskan varastokapasiteetti (11,5 mrd m 3 ) yhdessä regulaation kanssa on suunniteltu varmistamaan kaasutoimitukset myös hyvin kylminä talvipäivinä, mutta varastot voidaan nähdä myös huoltovarmuutta lisäävinä tekijöinä. Miten Ranskan kaasuteollisuus edistää EU:n tavoitteiden (uusiutuvat, CO 2 -vähennykset) saavuttamista? Kuten edellä mainitsin, Ranskan hallitus on organisoinut laajan keskustelun ympäristökysymyksistä. Niinpä EU:n tavoitteet tullaan pian saavuttamaan vahvoilla kansallisilla toimenpiteillä, joilla asetetaan uusia energiatehokkuusvaatimuksia Ranskan asuntosektorille. Koko energia-ala mobilisoidaan tarttumaan näihin haasteisiin. Maakaasu on puhtain ja kestävän kehityksen mukaisin fossiilinen polttoaine (alhaiset CO 2 - päästöt muihin uusiutumattomiin energiamuotoihin verrattuna, vähän saastuttava, hyvä tehokkuus), mikä helpottaa tavoitteiden saavuttamista. Tehokkaat kaasulaitteet, kuten jo markkinoilla olevat kondenssikattilat, vähentävät tehokkaasti hiilipäästöjä. Teollisuus panostaa jatkuvasti tutkimukseen innovatiivisten ja tehokkaiden teknologioiden kehittämiseksi. Jotkut näistä, esimerkiksi kaasulämpöpumput ja mikro-chp ovat pian tarjolla. Lisäksi maakaasua voidaan helposti käyttää jaksottain uusiutuvan energian, kuten aurinkoenergian tai tuulivoiman kanssa. Maakaasu ja uusiutuva energia tulee nähdä toisiaan tukevana eikä keskenään kilpailevina. Näettekö alueita, joissa maakaasu ja ydin voima kilpailevat keskenään? Maakaasua ja ydinvoimaa tarvitaan välttämättä sähkön tuotannossa. Yksinkertaistaen voisimme sanoa, että Ranskan tapauk sessa ydinvoima sopii parhaiten perusvoiman tuotantoon, kun taas maakaasua hintojen mukaan voidaan käyttää perusvoiman tuotantoon tai ainakin välivoiman ja huippuvoiman tuotantoon. Maakaasu: käyttö 2007: 500 TWh tuotanto 2007: 13 TWh tuonti: 490 TWh asiakkaat: verkkoon on kytketty 11,5 miljoonaa kotia. Maakaasun osuus primäärienergian käytöstä noin 14 % 42% 7% 4% 14% 33% Hiili Öljy 85 % tuonnista pitkäaikaisten sopimusten varassa. lyhytkestoisten sopimusten osuus on lähes 6 % LNG:n osuus tuonnista on lähes 25 %, mikä lisää hankinnan hajautusta Ranskassa Markkinoiden avaaminen Toisen maakaasudirektiivin implementointi vuonna 2007 avasi kaasumarkkinat kokonaan. Sähkö- ja maakaasumarkkinat ovat olleet avoinna muille paitsi kotitalousasiakkaille heinäkuun alusta 2004 lukien. Heinäkuun alusta 2007 alkaen, muun Euroopan tapaan, kaikki asiakkaat (myös kotitaloudet) voivat vapaasti valita sähkön ja maakaasun toimittajansa. Kaasualan toimijoita: kotitalouksille kaasua toimittaa 4 yhtiötä eli Altergaz, EDF, Gaz de France ja Poweo kotitalouksien ulkopuolelle kaasua toimittaa 17 yhtiötä 2 siirtoverkkojärjestelmäoperaattoria: GRT gaz (Gaz de Francen tyräryhtiö) ja TIGF (Totalin tytäryhtiö, joka operoi vain lounaisella alueella) Putkistot: siirtoputkiston pituus on km 22 paikallisjakelujärjestelmäoperaattoria: GRDF (Gaz de Francen tytäryhtiö) ja 21 paikallisjakeluyhtiötä. jakeluputkistojen kokonaispituus on km. Varastot: 2 varasto-operattoria: Gaz de France ja TIGF 14 maanalaista varastoa eri puolilla Ranskaa (suolaluolia ja aquifereja). Maakaasu Ydinvoima Uusiutuvat energialähteet Kansallinen regulaattorin Commission de Régulation de l Energie (www.cre.fr) päätehtäviä ovat: taata käyttäjien pääsy verkkoihin ja muihin laitoksiin ehdottaa verkon ja LNG:n käyttötariffeja energiaministerille selvittää operaattorien ja järjestelmien käyttäjien välisiä erimielisyyksiä myöntää poikkeuslupia seurata investointien edistymistä hyväksyä siirtoverkko-operaattorien vuosittaiset investointisuunnitelmat taata siirto- ja jakeluverkkojärjestelmäoperaattorien riippumattomuus. Gasetti

12 Tyytyväisyys Gasumin toimintaan Toimitusvarmuus Lupausten pitäminen Henkilöstön ammattitaito Valvomon toiminta Kunnossapidon toiminta Laskutuksen toimivuus Laskutuksen selkeys Henkilöstön palveluhalukkuus Gasum Online -järjestelmä Joustavuus ongelmatilanteissa Muu markkinointituki Toiminnan asiakaslähtöisyys Tiedottamisen avoimuus Markk./ esittelymateriaali Yhteydenpidon aktiivisuus Hintakilpailukyky 7,0 8,8 8,8 8,6 8,6 8,6 8,5 8,5 8,4 8,2 8,0 8,0 8,0 7,9 7,9 9,5 Haastateltavilta kysyttiin, miten tyytyväisiä he ovat Gasumin toimintaan 16 eri ominaisuuden osalta. Arvioita pyydettiin kouluarvosanoilla Asiakassuhdetutkimus 2008: Kehitystä haasteellisissa olosuhteissa TEKSTI: SONJA HELLÉN-NIEMINEN KUVA: GASUM Tuoreen asiakassuhdetutkimuksen tulokset ohjaavat Gasumia jatkamaan toimintansa kehittämistä yhä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakkaat toivovat maakaasulle merkittävämpää roolia energiapoliittisessa keskustelussa ja näkyvyyttä katukuvassa. Gasumin toiminta on asiakkaiden mielestä hyvällä tasolla. Gasum teetti Corporate Image Oy:llä keväällä asiakassuhdetutkimuksen, jossa selvitettiin asiakkaiden tyytyväisyyttä Gasumin toimintaan ja tuotteisiin. Puhelinhaastatteluja tehtiin 110 kappaletta. Parhaimmat arvosanat saivat toimitusvarmuus, kunnossapidon ja keskusvalvomon toiminta ja yleiseen henkilöstön 12 Gasetti ammattitaitoon liittyvät asiat. Eniten kehitystä oli tapahtunut edelliseen, kaksi vuotta sitten tehtyyn mittaukseen verrattuna toiminnan asiakaslähtöisyydessä, markkinointituessa ja lupausten pitämisessä. Tyytyväisyys Gasumin toimintaan oli hyvällä tasolla ja se oli kokonaisuutena parantunut vuodesta Uudet tuotteet kiinnostavat Gasumin uudet tuotteet ja palvelut on otettu hyvin vastaan. Asiakkaat olivat tyytyväisiä lyhyen kaupan (Gasum Plussa) ja riskienhallinnan tuotteista (Gasum Kiinteä ja Gasum Öljysuoja) sekä energiapalveluista saamaansa informaatioon. Eniten toiveita esitettiin hinnan suojaustuotteiden ja laitemyyntipalvelujen jatkokehittämiseen. Asiakkaiden suurin huolenaihe liittyi maakaasun kilpailukykyyn tulevaisuudessa. Samoin Venäjän poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne ja niiden vaikutus maakaasun saatavuuteen aiheuttavat epävarmuutta. Gasumilta toivotaan näkyvämpää toimintaa maakaasun yhteiskunnallisena puolestapuhujana ja maakaasun markkinoijana. Maakaasu näkyville Tulosten perusteella Gasum jatkaa toimintansa kehittämistä yhä asiakaslähtöisemmäksi rakentamalla asiakaskunnan tarpeita vastaavaa tarjontaa ja palveluja. Maakaasua pyritään myös tuomaan paremmin mukaan energiapoliittiseen keskusteluun kuten myös jokapäiväiseen katukuvaan.tässä työssä Gasum pyrkii toimimaan aktiivisesti yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

13 TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Energiatehokasta omakotitalon lämmitystä Tuotepäällikkö Petri Nikkanen opastaa Urpo Merivaloa upouuden kondenssikattilan käytössä. Kotkalaisen Urpo Merivalon omakotitalo on jo pari vuosikymmentä lämminnyt maakaasulla. Merivalo vaihtoi toukokuussa lämmityslaitteistonsa viimeisimpään kaasutekniikkaan. Uuden kondenssikattilan avulla lämmityksen energiatehokkuus paranee ja päästöt ympäristöön vähenevät entisestään. Urpo Merivalon omakotitalo Kotkan vehreällä Ristinkallion asuinalueella on rakennettu 1970-luvun alkupuolella. Alun perin taloa lämmitettiin öljyllä, mutta noin 20 vuotta sitten Merivalo päätti vaihtaa lämmityksen maakaasukäyttöiseksi. Öljykattilan kanssa oli kaikenlaisia häiriöitä muun muassa polttimessa. Lisäksi laitteiston ja piipun puhdistaminen oli hankalaa. Maakaasutekniikka ei ole tuottanut Merivalolle suuria ongelmia. Myönteistä on ollut se, että piippua ei ole enää tarvinnut nuohota, koska maakaasu palaa puhtaasti. Maakaasun poltosta ei synny lainkaan rikkidioksidi-, hiukkas- tai raskasmetalli- päästöjä. Lisäksi typenoksidipäästöt ovat matalat. Tämä näkyy ympäristössä. Pihalla savupiipun viereen kaartuvat koivun oksat kantavat kirkkaan vihreitä lehtiä. Kondenssikattilalla voidaan saavuttaa jopa 30 % energiasäästöt. Energiapihi kondenssikattila Keväällä Merivalon pari vuosikymmentä uskollisesti toiminut kaasulaitteisto alkoi tulla käyttöikänsä päähän. Poltin ja kattila toimivat vielä moitteitta, mutta varaosien saaminen oli jo vaikeaa. Kun Merivalo päätti lämmityslaitteiston uusimisesta, hän halusi samalla parantaa lämmityksen energiatehokkuutta ja päätyi valitsemaan kondenssikattilan. Kondenssitekniikan perusajatus on ottaa talteen kaasun palamisessa ja palamisilman kosteudesta syntyvän vesihöyryn höyrystymisenergia. Lämpö ei karkaa piipusta harakoille, vaan menee siihen, mihin se on tarkoitettukin talon lämmittämiseen. Kondenssikattilalla voidaan saavuttaa vuositasolla jopa 30 prosentin energiasäästöt perinteisiin lämmityslaitteistoihin verrattuna, esittelee Gasumin energiapalveluiden tuotepäällikkö Petri Nikkanen. Korkeampi energiatehokkuus tarkoittaa ympäristölle matalampia hiilidioksidipäästöjä ja Merivalolle edullisempaa kaasulaskua. Urpo Merivalo on tyytyväinen maakaasun puhtauteen ja helppokäyttöisyyteen talon lämmityksessä parin vuosikymmenen kokemuksella. Gasetti

14 Nummelassa toivotaan maakaas Gasum valmistelee Mäntsälä Siuntiosiirtoputken rakennustöitä. Uuden putken avulla pyritään varmistamaan pääkaupunkiseudun kasvava kaasun tarve. Samalla saadaan uusia läntisen Uudenmaan kuntia maakaasuverkon piiriin. Vihdin Nummelassa maakaasun toivotaan tuovan säästöjä taloyhtiöiden lämmityskuluihin. TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI öljy lämmityksen varassa. Lisäksi sähkölämmitys eri muodoissa on yleistä, taustoittaa isännöitsijä Kalle Partanen SKV Isännöinti Oy:n Nummelan toimistosta. Isännöitsijä Kalle Partanen tuntee Nummelan asuntokannan ja tietää, että maakaasulla voidaan saada todellisia säästöjä lämmityksessä. Uusi maakaasuputki kulkee Vihdin halki 26 kilometrin matkan. Nummelan lähelle Hiidenmäen teollisuusalueen kupeeseen rakennetaan paineenvähennysasema, josta Gasumin energiapalvelut rakentaa paikallisjakeluputkiston Nummelan alueelle. Tavoitteena on aloittaa kaasun jakelu Nummelassa syksyllä 2009, eli heti kun siirtoputki valmistuu, kertoo Gasumin aluemyyntipäällikkö Timo Jokila. Maakaasu tulee Nummelassa tarpeeseen. Vihdin suurimmassa taajamassa on noin asukasta. Tiiviisti rakennettu kuntakeskus poikkeaa lämmitysratkaisujensa suhteen vastaavankokoisista asutusalueista. Nykyään kaukolämpö alkaa olla normi isommissa taajamissa. Nummelassa kaukolämmöllä ei ole määräävää markkina-asemaa. Nummelan ominaispiirre on, että täällä useimmat taloyhtiöt ovat oman Kilpailukykyinen vaihtoehto Kalle Partanen on viime vuodet kauhulla seurannut kevyen polttoöljyn hinnan kehitystä. Kallistuva polttoaine heijastuu suoraan taloyhtiöiden vastikemaksuihin. Öljy alkaa olla arvokasta. Hinta heilahtelee yleensä vain ylöspäin. Nummelassa kaukolämmön hinta on sidottu kalliiseen öljyyn. Nyt haetaan tosissaan järkevämpää ja edullisempaa energiaratkaisua. Maakaasu on ensimmäinen vaihtoehto, joka tarjoaa todellisia säästöjä energiakuluihin öljyyn verrattuna. Esimerkiksi tyypillinen taloyhtiö, joka kuluttaa vuodessa noin litraa kevyttä polttoöljyä, voi saada jopa euron vuotuiset säästöt lämmityskuluissa vaihtamalla maakaasuun. Se on jo niin iso säästö, että muutokseen kannattaa investoida, vaikka nykyiset laitteet olisivat vielä toimivat, Timo Jokila selvittää. Partanen on päätynyt samaan lopputulokseen. Numeroiden perusteella vaihtoehtoja ei tarvitse miettiä. Tein esimerkkilaskelmat eräästä kohteesta, jossa viisi taloyhtiötä omistaa yhteisen lämpökeskuksen. Vaihtamalla kevyt polttoöljy maakaasuun vastike putoaisi 45 senttiä asuinneliötä kohden. 14 Gasetti

15 un pienentävän lämmityskuluja Investoinnit rahoitetaan vuodessa Edullisen energian hinnan lisäksi maakaasun etuna on, että sen käyttöönotto ei edellytä mittavia investointeja. Öljylämmitteisessä kohteessa selvitään kaasuverkoston liittymämaksulla ja polttimen vaihdolla. Maakaasuun vaihdettaessa taloyhtiön ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi säästääkseen. Nykyisillä kaasun hinnoilla saa alkuinvestoinnin kuitattua vuodessa, Partanen laskeskelee. Tällöin tarvitaan hieman suurempi alkuinvestointi, mutta muutoksen jälkeen odottaa aiempaa edullisempi energialasku. Etenkin kohteissa, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys, kannattaa harkita kondenssikattilan hankintaa. Se toimii todella korkealla hyötysuhteella ja pienikokoinen laite vie vähän tilaa, Timo Jokila esittelee. Uuden alueen haasteet Nummelassa ei ole aiempaa kokemusta Maakaasuun vaihdettaessa taloyhtiön ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi säästääkseen. Lämmitys on taloyhtiöiden suurin yksittäinen kuluerä. Taloyhtiöiden on vaikea löytää vastaavia säästöjä lupaavia investointeja, joita olisi yhtä helppo toteuttaa kuin energiamuodon vaihtaminen öljystä maakaasuun. Muut tavat pienentää energialaskua vaativat joko suuria investointeja tai heijastuvat asumismukavuuteen. Esimerkiksi päätös huonelämpötilan laskemisesta on helppo tehdä kesällä, mutta talvella päätöksessä on vaikeampi pysyä. Maakaasu on varteenotettava vaihtoehto myös sähköllä lämpiävissä taloissa. Gasumin aluemyyntipäällikkö Timo Jokila vakuuttaa, että maakaasu on erittäin kilpailukykyinen Nummelan alueella, jossa suuri osa lämmöstä tuotetaan öljyllä. maakaasusta energiamuotona. Tämä tuo omat haasteensa myyntityöhön. Timo Jokila on havainnut, että uudella alueella myyjän on aktiivisesti tarjottava tietoa. Referenssikohteita ei ole samaan tapaan naapurustossa, kuten vaikka Lohjalla. Ihmiset mieltävät maakaasun helposti vain isojen teollisuuslaitosten polttoaineeksi, vaikka maakaasu sopii kaikenkokoisiin kohteisiin. Taloyhtiöiden etua ajavat isännöitsijät ovat suurena apuna ennakkoluulojen voittamisessa. Partanen kyseli käyttökokemuksia maakaasusta lohjalaiselta kollegaltaan, joka suositteli energiamuotoa varauksetta. Lohjan kokemusten perusteella maakaasu on käyttövarmaa. Ei ole ollut häiriöitä ja luvatut kustannussäästöt ovat toteutuneet, Kalle Partanen toteaa. Putkilinjan rakentaminen valmisteluvaiheessa Rakennuspäätös Mäntsälästä Siun - tioon kulkevasta putkilinjauksesta tehtiin vuo si sitten keväällä. Maakaasuputken rakennusvaiheen valmistelu on käynnistynyt. Maa-alueiden ennakkohaltuunotto alkoi maaliskuun lopussa ja nyt maa-alueet ovat pääosin Gasumin hallussa. Puusto on poistettu jo lähes koko putkilinjan alueella. Raivaustöitä päästiin aloittamaan kevään aikana yhteistyössä maanomistajien kanssa. Varsinaiset rakennustyöt alkavat ensimmäisenä kohteissa, joissa tarvitaan erikoisrakennusmenetelmiä kuten louhintaa. Peltoalueilla putken rakennustyöt pyritään aloittamaan syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Pääurakoitsijat päättävät yksityiskohtaisesta rakennusaikataulusta. Maakaasuputken rakentaminen on jaettu kahteen osaan. Gasum allekirjoitti 23. toukokuuta urakointisopimuksen E. M. Pekkinen Oy:n kanssa, joka rakentaa putken ensimmäi - sen osuuden Mäntsälän Hirvihaarasta Vihdin Selkiin. Pääurakoitsijaksi osuudelle Selkistä Siuntion Pölansiin on valittu Destia. Mäntsälästä Siuntioon rakennettavan maakaasuputken pituus on noin 90 kilometriä. Putken halkaisija on 500 millimetriä. Lisäksi rakennetaan 5,5 kilometriä pitkä haaraputki Lohjalle. Varsinaisen siirtoputkiston lisäksi hankkeeseen kuuluu tarvittavien venttiili-, paineenvähennys- ja linkkiasemien sekä anodikenttien rakentaminen. Putkihankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 55 miljoonaa euroa ja suorat työllisyysvaikutukset noin 430 henkilötyövuotta. Maakaasuputken on tarkoitus olla valmis kaupalliseen käyttöön syksyllä Gasetti

16 Kynä valmiina sopimuksen allekirjoitukseen Gasum esitteli maakaasun mahdollisuuksia Länsi-Suomessa TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: TIMO JAKONEN Turun talousalueen yritykset ovat kiinnostuneita ottamaan maakaasun käyttöön niin teollisuusprosesseissa kuin lämmityksessä ja sähköntuotannossakin. Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes esitteli keväällä maakaasun eri mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämän edustajille Turun kauppakamarin tilaisuudessa. Vuoden alussa Neste Oil ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME) tekivät Gasumin kanssa aiesopimuksen maakaasun toimittamisesta. Sopimuksen mukaan Nesteen Naantalin jalostamolle rakennettava vedyntuotantoyksikkö ja TSME:n maakaasukäyttöinen sähköä ja lämpöä tuottava voimalaitos ostaisivat kaasua noin 450 miljoonaa kuutiota vuodessa. Gasumin tavoitteena on saada alueen vuosikulutukseksi 500 miljoonaa kuutiota. Kun Neste Oilin ja TSME:n investoinnit varmistuvat, mekin voimme tehdä toteutuspäätöksen. Luultavimmin tämä tapahtuu lokakuussa. Aie sopimuksen pohjalta olemme tehneet jo suunnitelman, jonka mukaan varsinainen rakentaminen alkaa kesällä Näin voisimme aloittaa maakaasun toimittamisen alueelle vuoden 2011 aikana, kertoi Antero Jännes. Maakaasuputken rakentaminen on Gasumille noin 200 miljoonan euron hanke. Se tarkoittaa suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa noin 950 henkilötyövuotta. Kaasunkäyttäjille investointi on paljon suurempi eli noin miljardin verran. Heidän kannaltaan katsottuna suunnittelu- ja rakentamisvaiheen työllistävä vaikutus on noin henkilötyövuotta. Luvut eivät sisällä laite- ja materiaalivalmistusta. 200 kilometriä uutta verkostoa Maakaasuverkoston Länsi-Suomen verkostolaajannuksen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on jo tehty, ja Gasumilla on valtioneuvoston lupa tarvittavien maiden lunastukseen. Länsi-Suomen putki vedetään Mäntsälästä Riihimäen ja Forssan kautta Naantaliin. Uuden putken pituus on noin 200 kilometriä ja se kulkee 20 kunnan kautta. Kuluvan kesän aikana tehdään maastotutkimuksia. Putken toteutumisen edellytyksenä on uuden voimalan ja Naantalin jalostamon vety-yksikön rakentaminen. Nyt voimme tarjota kaasun monipuolisia vaihtoehtoja myös muille yrityksille. Maakaasu sopii esimerkiksi teollisuuslaitosten omaan, pienimuotoiseen lämmitykseen ja sähköntuotantoon, metalliteollisuuden ja keramiikkateollisuuden prosesseihin, puutarhoille, ravintoloille ja kotitalouksille. Hyviä kokemuksia maakaasusta on saa- Antero Jännes esitteli yleisölle erilaisia maakaasun käyttömahdollisuuksia Turun talousalueella. Suunnitelmien mukaan länsilaajennuksen rakentaminen aloitetaan kesällä Gasetti

17 tu muun muassa telakoiden ja rakennustyömaiden lämmityksestä, Jännes esitteli kuulijoille. Maakaasun liikennekäyttö lisääntyy koko ajan ja Gasum on luvannut rakentaa myös Turun alueelle maakaasuautojen tankkausaseman. Maakaasu soveltuu julkiseen liikenteeseen, jakelu- ja jäteautoihin sekä takseihin ja henkilöautoihin. Esimerkiksi kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää biokaasua voidaan maakaasuputkissa siirtää kaasuautojen käyttöön. Destia on esittänyt vähäpäästöisten, maakaasukäyttöisten lauttojen käyttöönottoa esimerkiksi Paraisten ja Nauvon sekä Korppoon ja Houtskarin reiteillä. Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki (vas.) luovutti Antero Jännekselle kynän, jolla lopullinen sopimus maakaasun toimittamisesta voidaan syksyllä allekirjoittaa. Sopiiko Kakolan metaani maakaasuputkeen? Kauppakamarin kevätkokouksessa puhunut Antero Jännes sai lahjaksi kynän, jolla lopullinen sopimus voidaan syksyllä allekirjoittaa. Yrittäjät ovat tyytyväisiä, että pitkään kestänyt hanke on saatu loppusuoralle ja uusi energiavaihtoehto tulee myös Länsi-Suomeen. Antero Jännekseltä kysyttiin esimerkiksi siitä, onko mahdollista ottaa talteen vuodenvaihteessa valmistuvasta Kakolan jätevedenpuhdistamosta biokaasua, jota voitaisiin siirtää maakaasuverkostossa. Jännes kertoi, että voidaan. Helsingin Vesi Oy:n kanssa vastaavanlaista yhteistyötä selvitetään. lisää. LNG:tä tuodaan muuan muassa Lähi-idästä, kertoi Jännes. LNG:hen liittyy osittain myös Gasumin Balticconnector-hanke, jolla voitaisiin yhdistää Suomi Latvian maakaasuvarastoihin. Samalla luotaisiin pohja Itämeren alueen yhteiselle LNG-terminaalille, joka monipuolistaisi maakaasun hankintaa. Liikennekäyttö kiinnostaa Jarmo Tamminen, Pekka Jousi, Tapio Laakso ja Hans Langh pitävät maakaasua kiinnostavana vaihtoehtona. Hans Langh harmittelee, että kaasuputki menee Piikkiön ohi niin kaukaa, etteivät he voi hyödyntää sitä yritystilojen lämmityksessä. Kaikkien mielestä olisi hyvä, jos Turun keskustaan rakennettavasta Kakolan jätevedenpuhdistamosta voitaisiin ohjata syntyvää biokaasua maakaasuverkkoon ja edelleen liikennekäyttöön. Muutoinkin maakaasukäyttöinen julkinen liikenne sai miehiltä kannatusta. Naantalilainen Tapio Laakso totesi maakaasuputken rakentamisen tuovan työpaikkoja varsinkin Naantaliin. Pekka Jousen mielestä putken rakentaminen piristää koko alueen talouselämää monin tavoin. Onko edullisempaa tuoda maakaasua kuin sähköä? Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtajaa Kari Ruususta kiinnosti se, onko edullisempaa tuoda sähköä Venäjältä linjoja pitkin vai maakaasua putkessa? Maakaasu on edullisempi vaihtoehto, koska yhden putken kautta kulkevaan määrään tarvittaisiin monta voimalinjaa. Sähkölinjojen hävikki on suurempi kuin maakaasun siirrosta aiheutuva hävikki. Maakaasua on myös taloudellisempaa tuoda Venäjältä Suomeen putkea pitkin kuin nesteytettynä LNG-laivoilla muualta. Yleensä lasketaan, että Venäjältä kaasu kannattaa tuoda Saksaan asti putkella. Sitä etelämpänä on jo nyt monta LNG-terminaalia, ja niitä rakennetaan koko ajan Maljan maakaasulle nostivat Hans Langh (vas.), Tapio Laakso, Pekka Jousi ja Jarmo Tamminen. Miesten mielestä maakaasu on kiinnostava vaihtoehto. Gasetti

18 sinunkaupat TUULIAN kanssa Vuoden gasumlainen Tuulia Toivanen on arkiston aarre Gasumin keväisessä Huollon Paikka -tapahtumassa seppelöitiin arkistonhoitaja Tuulia Toivanen Vuoden gasumlaiseksi. Valkealan ilopilleri ja määrätietoinen tiimipelaaja tarttuu kesällä vasaraan ja vanhan puutalon keittiöremonttiin. Puutarhastaan Tuulia saa energiaa keholle ja sielulle. TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: TUOMAS PIETINEN, INDEXOPEN Puhelias ja pirteä Tuulia Toivanen ei vastaa arkkityyppiä arkistonhoitajasta. Hänen mielestään itse työkään ei vastaa perinteistä käsitystä arkistotyön yksipuolisuudesta ja yksinäisyydestä. Tuulian työpaikka on Valkealassa. Tämä on suurelta osin asiakaspalvelua. Etsin teknisestä arkistosta taustatietoa koko talon väelle, laajennusprojektiin sekä siirrossa ja kunnossapidossa työskenteleville. Talon ulkopuolisille hoidan karttapalvelua, Tuulia kertoo. Taustajoukon voimahahmo Tuulia on ollut talossa jo lähes kaksikymmentä vuotta, joten väki on tullut tutuksi. Tuulian mielestä Vuoden gasumlainen -tunnustuskin on kiitos enemmänkin yhteistyön tekemisestä kuin omasta henkilökohtaisesta puurtamisesta. Yhteinen tavoite on kaiken lähtökohta. Itse kuulun taustajoukkoihin, mutta etulinjassakin tarvitaan taustan tekemää työtä. Olen ylpeä omasta työstäni, mutta toivottavasti myös tarpeeksi avoin oppiakseni uutta. Aikaisempi työ on perustana uutta tehtäessä. Olisikin hyvä, ettei töitä tehtäessä ja uutta rakennettaessa unohdeta dokumentointia, Tuulia muistuttaa työkavereitaan. Vuoden gasumlaisen valintaraati, johon kuului viisi aikaisempaa Vuoden gasumlaista, perusteli valintaansa muun muassa sillä, että Tuulia on määrätietoinen ja avulias ihminen, joka pitää niin paperit kuin myös tarvittaessa työkaverinsakin järjestyksessä. Tämä on hieno kiitos työkavereilta! Tuulia on myös maakaasuttaja eli yksi henkilöstökerhon aktiivijäsenistä. Tuulia on järjestänyt jo vuosien ajan esimerkiksi Messilän koko perheen ulkoilupäivän. Historialliset puutarhat kiehtovat Vapaa-aikanaan Tuulia toteaa olevansa tyypillinen keski-ikäinen, joka lukee ja lenkkeilee. Intohimon kohde on perheen puutalo ja varsinkin sen puutarha. Rakastan puutarhatöitä ja puutarha-alan tutkimista. Siinä voin myös yhdistää kiinnostukseni historiaan. Historialliset puutarhat ja vanhat perinteiset kasvit ovat sydäntäni lähellä. Voiko olla kauniimpaa perennan nimeä kuin Palava rakkaus tai Särkynyt sydän. Puutarhavierailuille pääsen harmittavan harvoin, mutta niitä muistellessa pärjääkin taas talven ylitse. Tänä kesänä Tuulia ei ehdi paljon puutarhasta nauttia keittiöremontin takia. Teemme mieheni kanssa remonttia mahdollisimman paljon itse, ja perhepiiristä löytyvät tarvittavat ammattilaiset. Vain kaasuasennus täytyy ostaa ulkopuoliselta. 18 Gasetti

19 NÄITÄ PAKINATYYPPISIÄ JUTTUJA ON TULLUT KIRJOITETTUA JO KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA. Ensimmäinen julkaistiin numerossa 1/1988. Olisi kuulemma aika jo uudistua. Tiedän, että viimeistään 2011 lopulla näin tulee käymään. Niitä kirjoittaa silloin joku toinen. Esitettiin, että voisinko näissä juttupätkissä vastailla lukijoiden kysymyksiin. Sellaisiin, jotka ainakin sivuavat kaasualaa. Edellisessä numerossa 1/2008 tästä saatiin jo esimakua, kun kysyttiin, miksi infrapunasäteilylämmitys tuntuu lämpöisemmältä kuin ilman todellinen lämpötila on. Ehdin jo huolestua, että mitenkäs se huumoriosuus saadaan kerrottua, jos vain teknisin faktoin vastailen lehden toimitukselle jätettyihin kyselyihin. Tähän minua rohkaistiin, että värikkäillä sanavalinnoillakin voi saada paljon aikaan. Ja toisaalta vastaukset tuntuvat kuulemma arvokkaammilta, ja koko lehti asiallisemmalta, jos niihin ei ole vitsejä sekoitettu. Niin, että syy ei ole minun, jos jatkossa juttujen viihteellisyys jää vajaaksi. Maakaasusta on monen koneen polttoaineeksi Nyt kysymys liittyy maakaasun lii kennekäyttöön ja kuuluu seuraavasti: "Suomessa on maakaasubusseja aasubusseja ja yhä enenevissä sä määrin maakaasukäyttöisiä iä henkilöautoja. Mitä muita kulkupelejä maailmalla ailm liikkuu maakaasun asun voimin?" Vuoden alun tilastojen mukaan maailmalla oli 7,6 miljoonaa maakaasuajoneuvoa. Tuosta määrästä Euroopan mantereella oli maakaasuautoa. Euroopan ajoneuvomäärään sisältyy bussia ja kuorma-autoa. Gasetissa 2/2007 oli allekirjoittaneen artikkeli maakaasun käytöstä laivojen polttoaineena. Norjassa nestemäisen maakaasun käyttö laivojen polttoaineena on jo arkipäivää. Yhdeksän laivaa on jo olemassa ja seitsemän on rakenteilla. Suurimmat niistä ovat 130 metrisiä autolauttoja lähellä Bergeniä. Amsterdamissa, Hollannissa on useita maakaasukäyttöisiä kanaaliveneitä, vesibusseja. Vähäpäästöisinä niiden käytölle ei ole aikataulu- tai reittirajoitteita kuten dieselkäyttöisillä on. MAAILMAN MERILLÄ KYNTÄÄ LÄ- HES 250 LNG-TANKKERIA. Useimpien polttoaineena on maakaasu. Ne siis syövät lastistaan. Venäläisillä oli suurena haaveena käyttää maakaasua lentokoneiden polttoaineena. KOL- MIMOOTTORISEN TUPOLEVIN YKSI MOOTTORI OLI RAKENNETTU MAA- KAASUKÄYTTÖISEKSI (LNG) ja kone lensi 1994 ainakin Milanossa, IGU:n kaasukonferenssissa. Tavoitteena oli, että LNG:llä olisi vuonna 2000 lennetty Venäjän ja eurooppalaisten pääkaupunkien välillä. Venäläiset kokeilivat maakaasua myös maailman eniten valmistetun helikopterin MI-8:n Saksassa on maakaasukäyttöisiä mikroautoratoja. polttoaineena. Ajatus oli, että kaasukentillä jatkuvasti operoivat helikopterit olisivat toimineet suoraan kentän tuottamalla kaasulla. Ainakin yksi helikopteri oli rakennettu toimimaan CNG:llä. Tämän jutun kirjoittajalla on siitä jopa prosyyri. KANADASSA KOKEILTIIN MAA- KAASUKÄYTTÖISTÄ VETURIA. Polttoaineena käytettävä LNG oli veturin perään kytketyssä tankkivaunussa vähän samaan tapaan kuin aikoinaan hiilitenderit. Pohjois-Saksassa, kaupungin nimi ei tule mieleen, oli maakaasukäyttöinen (CNG) paikallisjuna. Sen tankkaus hoidettiin samanlaisella ja samaan aikaan toimitetulla kompressorilla kuin Helsinkiin Ruskeasuon linja-autovarikolle hankittiin ITALIASSA MAAKAASUKÄYTTÖI- NEN SKOOTTERI EI OLE MIKÄÄN HARVINAISUUS. Vaikka polttoainetta ei paljon mukaan mahtuisikaan, niin lähes koko maan yli rakentunut tankkausasemaverkosto hoitaa tilanteen. Itävallan Grazissa on paikallisen kaljatehtaan koko trukkikalusto maakaasukäyttöinen. Samoin tehtaan käytävillä pyörivät siivouskoneet. Maakaasukäyttöiset jäähallikoneet kuuluvat samaan kategoriaan. Useat saksalaiset sisätiloihin rakennetut mikroautoradat pyörivät maakaasulla. Muutama vuosi sitten ENGVA:n vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä mikroautokilpailussa Kölnissä tämän kirjoittaja sijoittui toiseksi. Mitsubishillä on itävaltalaisen kuskin käskemä maakaasukäyttöinen ralliauto. Auto vieraili taannoin myös Suomessa. Ainakin USA:ssa Disneyworldin huvipuistojen koko liikkuva kalusto on, jos ei sähkö-, niin maakaasukäyttöisiä sitten. ITÄVALTALAINEN BOMBARDIERIN TEHDAS KEHITTELI MAAKAASU- KÄYTTÖISEN MOOTTORIKELKAN KONEEN. Pari vuotta sitten niistä yksi, jota allekirjoittanut oli kutsuttu esittelemään, oli esillä myös Jyväskylän moottorikelkkamessuilla. Ei maakaasu ole parhaasta päästä moottorikelkan polttoaineiksi. Polttoainesäiliö on turhan iso ja painava, eikä toimintamatka ole kuin reilut 50 kilometriä. Mutta mitäpä sitä ei tekisi messuvieraiden huomion herättämiseksi. Arto Riikonen Kirjoittaja työskentelee Gasumilla asiakaspalvelupäällikkönä. Gasetti

20 KOONNUT: MINNA OJALA Gasum ja Suomen Latu haastavat liikkumaan KUVA: TUOMAS PIETINEN Gasum ja Suomen Latu ry keräävät yhdessä hyvän mielen energiaa. Kesäkuussa käynnistynyt liikuntakampanja haastaa kaikki suomalaiset ulkoilemaan ja kuntoilemaan sekä seuraamaan omaa energiankulutustaan. Energinen Liikuntahaaste-kampanja muistuttaa liikunnan hyödyistä ja myönteisistä vaikutuksista sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Internet-sivustolle rekisteröityneet voivat ylläpitää omaa henkilökohtaista liikuntapäiväkirjaa. Henkilökohtaisen liikuntahaasteen ovat ottaneet vastaan muun muassa laulaja ja eräopas Kai Hyttinen, terveyden edistämisen politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Maija Perho sekä dosentti Heikki Pekkarinen Kuopion yliopistosta. Hyvän energian karttumista mittaava laskuri perustuu Pekkarisen ja hänen työryhmänsä Kuopion yliopistossa kehittämään laskentamalliin. Hyvän mielen energiaa voi kerätä myös ryhmänä, esimerkiksi yritysten liikuntatapahtumissa. Gasumin perinteiseen golf-turnaukseen osallistuneet keräsivät yhteensä 117,2 kwh hyvän mielen energiaa haastekampanjaan aloitusviikolla. Itämeren kaasu- yhtiöiden väliseen koripalloturnaukseen osallistuneet viisi joukkuetta puolestaan kartuttivat pottia 22 kwh. Kampanjasivustolta löytyy laskurin lisäksi vinkkejä liikkumiseen esimerkiksi Suomen Ladun tapahtumissa. Sivustoille rekisteröityneet saavat myös sähköpostiinsa liikunta- ja tapahtumavinkkejä ja tietoa kampanjan edistymisestä sekä osallistuvat yllätysarvontoihin. Kampanja alkoi 3. kesäkuuta, joten vielä ehtii hyvin mukaan. Yhteensä 12 kuukautta kestävään kampanjaan voivat liittyä kaikki halukkaat. Kampanja-aikana Liikuntahaaste-sivustolle rekisteröityneet yksityishenkilöt osallistuvat kampanjan pääpalkinnon eli Kiilopään lomaviikon arvontaan. Yrityssarjassa jaetaan aktiivisimmille pääsylippuja kesän 2009 urheilutapahtumiin. Lähde mukaan liikkumaan: Yhdessä liikkuminen on mukavaa, toteavat Gasumin keilaajat Jani Toivanen (vas.), Ari Laurila, Timo Jämsäläinen (edessä) ja Reino Toivanen. VALONIA avasi oven sa Turussa TEKSTI: SONJA HELLÉN-NIEMINEN KUVA: MINNA OJALA Varsinais-Suomen Energiatoimisto ja Varsinais-Suomen Agendatoimisto yhdistivät toimintansa uudeksi kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskukseksi. Uusi keskus sai nimekseen VA- LONIA. Hjeltin talon alakerrassa Vanhan Suurtorin laidalla Turussa sijaitsevan keskuksen avajaisia vietettiin toukokuussa. VALONIAn toiminta-ajatuksena on kestävän kehityksen edistäminen ja alueellisena ja puolueettomana asiantuntijana toimiminen. Henkilökunta koostuu 14 kestävän kehityksen sekä ympäristö- ja energia-asioiden asiantuntijasta. Turun kaupunki on keskuksen isäntäorganisaatio vuosina Varsinais-Suomen kunnat ovat keskeinen kohderyhmä VALONIAn toiminnas- sa. Palvelukeskuksen asiantuntijat ovat auttaneet kuntia muun muassa laatimaan kestävän kehityksen ohjelmia sekä energiankäytön tehostamissuunnitelmia ja kasvihuonekaasujen vähentämissuunnitelmia. Palvelutarjontaan kuuluvat lisäksi erilaiset koulutukset ja asiantuntijaluennot sekä teemaviikot, -näyttelyt ja tapahtumat. Gasum on ollut tukemassa yhteistyösopimuksen ja projektirahoituksen avulla Varsinais-Suomen Energiatoimiston toimintaa ja on osallistunut jäsenenä Varsinais-Suomen Energiatoimiston neuvottelukunnan toimintaan. Gasum näkee tärkeäksi toimiston tekemän pitkäjännitteisen työn alueellisen kestävän kehityksen edistämiseksi. Palvelukeskuksen tavoitteena on tehdä kestävä kehitys, energia-asiat sekä ilmastonmuutos kansalaisille ymmärrettäviksi ja tutuiksi, kertovat VALONIAn Jaana Itälä-Laine (vas.), Liisa Harjula ja Anne Ahtiainen.

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 9.8.2012 1 (5) Liikevaihto 682,0 miljoonaa euroa (713,9 milj. euroa 30.6.2011) Liikevoitto 30,1 miljoonaa euroa (55,2 milj. euroa) Maakaasun myynti 18,6 TWh (23,6 TWh). Gasum arvioi koko vuoden maakaasun

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Mitä uutta Gasumilla?

Mitä uutta Gasumilla? Mitä uutta Gasumilla? Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät Tallinna 13.-14.9.2011 Ari Suomilammi MITÄ UUTTA GASUMILLA? Aiheet: Yhtiörakenteen muutokset Verkoston kehityshankkeet

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Teitä, katuja, piha-alueita, parkkipaikkoja, satama-alueita, terminaaleja, lentokenttiä, jätehuoltoalueita

Teitä, katuja, piha-alueita, parkkipaikkoja, satama-alueita, terminaaleja, lentokenttiä, jätehuoltoalueita NCC ROADS SUOMESSA Tuotteet ja palvelut Ydinliiketoimintaamme ovat kiviainesliiketoiminta, asfaltintuotanto, päällystysurakointi sekä tienhoito. Maa- ja vesirakentaminen tukee muita liiketoimintojamme.

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 BIOKAASUMARKKINOIDEN KEHITYS SUOMESSA BIOLAITOSYHDISTYKSEN JUHLASEMINAARI 21-22.10.2015 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 2 Biokaasun tuotanto jäteraaka-aineista MÄKIKYLÄ,

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot