Vuoden gasumlainen. Tuulia Toivanen on. Länsi-Suomen verkostolaajennus varmistuu syksyllä. Asfalttimassan kiviaines kuumennetaan maakaasulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuoden gasumlainen. Tuulia Toivanen on. Länsi-Suomen verkostolaajennus varmistuu syksyllä. Asfalttimassan kiviaines kuumennetaan maakaasulla"

Transkriptio

1 Gasum-konsernin sidosryhmälehti Länsi-Suomen verkostolaajennus varmistuu syksyllä Asfalttimassan kiviaines kuumennetaan maakaasulla Tuulia Toivanen on Vuoden gasumlainen

2 Hyvää energiaa liikkeellä Hyvää energiaa maakaasua liikkuu Gasumin siirtoputkiver kos - tossa keskimäärin 12 miljoonaa kuutiometriä eli 113 GWh päivässä. Talven huippupäivinä jopa yli 20 miljoonaa kuutiometriä, kesäaikaan minimissäänkin 7,4 kuutiometriä vuorokauden aikana. Maakaasun osuus Suomen kaikesta energian kulutuksesta oli viime vuonna noin kymmenen prosenttia. Maakaasuverkoston alueella osuus on monilla paikkakunnilla huomattavasti tätä suurempi. Maakaasu on siis tärkeä osa suomalaista energiapalettia. Maakaasulla on monia etuja. Yhdyskuntien voimalaitoksissa sillä tehdään puhtaasti ja tehokkaasti suomalaisten tarvitsemaa sähköä ja kaukolämpöä. Teollisuudelle maakaasu voi olla sekä polttoaine että raaka-aine. Maa- kaasun käyttöä lisäämällä voidaan sekä parantaa paikallista ilman laatua että auttaa Suomea saavuttamaan kansainväliset ilmastonsuojelusitoumuksensa. Asiakassuhdetutkimuksessamme monet asiakkaistamme toivat esiin huolensa siitä, että maakaasua ja sen erinomaisia ominaisuuksia ei energia-alan asiantuntijapiirien ulkopuolella riittävästi tunneta ja tunnusteta. Gasumilta kaivataan aktiivisempaa ja terävämpää roolia maakaasun puolestapuhujana. Energia-asiat kiinnostavat suurta yleisöä, mutta niistä puhuminen ei aina ole helppoa. Me alalla toimivat koemme usein, että keskustelu ei ole riittävän asiantuntevaa. Kansalaisille tarjottavat pienet arjen valinnat näyttävät ammattilaisten mega- ja gigawattitasolla heppoisilta, kevytmielisiltä tai suorastaan käyttökelvottomilta. Toisaalta yksittäisen kansalaisen valintojen vaikutustakaan ei pidä aliarvioida. Ovathan esimerkiksi lämmitys ja liikenne asioita, joissa itse kullakin meillä on päätösvaltaa. Suuren yleisön huoli maapallon ilmaston lämpenemisestä ja sen seurauksista on aitoa. Gasumin ja Suomen Ladun yhdessä käynnistämän Hyvä energia liikkeelle -haastekampanjan päätavoite on innostaa suomalaisia liikkumaan ulkona ja keräämään hyvän mielen energiaa. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden tehdä maakaasua ja sen hyviä ominaisuuksia tutummaksi kampanjaan osallistuville. Ja kenties samalla avata hieman energiaalan termejä: Yksi kilowattitunti hyvää energiaa on noin kj, joka taas vastaa esimerkiksi viiden tunnin rauhallista retkeilyä luonnossa. Hyvää liikuntakesää kaikille! Björn Ahlnäs Johtaja, markkinointi ja kehittyvät liiketoiminnot SISÄLTÖ Asfalttimassan kiviaines kuumennetaan maakaasulla LEMMINKÄINEN KULKEE VIHREÄÄ LINJAA 6 Pohjoismaiden suurimpaan asfalttitehtaaseen on valittu maakaasu. 6 Ranskan maakaasuyhdistys: YDINVOIMAA JA MAAKAASUSÄHKÖÄ 10 Gasum rakentaa: NUMMELASSA TOIVOTAAN MAAKAASUN PIENENTÄVÄN LÄMMITYSKULUJA 14 Kynä valmiina sopimuksen allekirjoitukseen VERKOSTON LÄNSI-SUOMEN LAAJENNUS VARMISTUU SYKSYLLÄ 16 PALSTAT: Gatsottua 3 Maailmalta 3 Ajankohtaista Gasumilla 4 Vieraskynä 5 Ekoteko 13 Sinunkaupat 18 Arton palsta 19 Lyhyesti 20 Kotisaari 22 2 Gasetti

3 Ja jos hänestäkin tuntuu kanssasi hyvältä, saatat käännyttää hänet huomaamatta ympäristöaktivistiksi. Ajattelepa vaikka suuren energiayhtiön pomon! Eno neuvoo ekoheilaa etsivää Vihreässä Langassa Ryssä on ryssä vaikka markkinataloudessa paistais, uskoo suomalainen liikemies. Talouselämässä Hiilen verottamisen tulisi tapahtua sen mukaan, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä aiheutuu energiayksikköä kohden. Näin ollen maakaasun vero olisi alhaisin, toisessa ääripäässä olisi kivihiilen verotus ja öljyn verotus jossain niiden välissä. Olavi Ala-Nissilä Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatissa Ollilan mukaan kiinteä energiayhteistyö Länsi-Euroopan kanssa on kuitenkin Venäjälle paljon edullisempaa puhtaan taloudellisin kriteerein. Edun arvo on kymmeniä miljardeja euroja. Jorma Ollila Suomen Kuvalehdessä Gasetti 20 vuotta sitten Putken varrelta 10/88 ENSIMMÄINEN MAAKAASU RAVINTOLA AVATAAN Maamme ensimmäinen maakaasua keittiössään käyttävä ravintola avataan tänä syksynä Mäntsälän Hirvihaarassa. Ravintola toimii Unionin Tuuliruusu-huoltamon yhteydessä. Helsinkikaasu on toimittanut keittiön kaasulaitteet: lieden, parilat ja kippipaistinpannut. TEKSTI: MINNA OJALA KUVA: HANS PETER HEIKENS / STATOILHYDRO MAAKAASUA KIINAN MAANJÄRISTYSALUEELLA Noin neljännes Kiinan maakaasun tuotannosta sijaitsee vakavan maanjäristyksen kokeneessa Sichuanissa. Kun alueelta ei enää pystytty maanjäristyksen jälkeen toimittamaan kaasua eteenpäin, yli tuhannen kaasukaivon tuotanto ajettiin alas. Päivätuotanto laski kuutiometriin normaalista 8 miljoonasta kuutiometristä. Sichuanin pääkaupungissa Chengdussa käytetään edelleen 1,3 miljoonaa kuutiometriä maakaasua päivässä. Maanjäristyksen keskuksessa olleeseen Mianyangiin China Petrochemical Corporation toimittaa maakaasua noin kuutiometriä päivässä muun muassa pelastusajoneuvojen polttoaineeksi. PIETARIN KAUPUNKIIN MAAKAASUBUSSEJA Pietarin kaupungin ilman pahin saastuttaja on autoliikenne. Autojen määrä Pietarissa on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Kaupunki onkin päättänyt hankkia joukkoliikenteen käyttöön 600 maakaasulla toimivaa bussia. Tätä tarkoitusta varten kaupunkiin on tarkoitus rakennuttaa nelisenkymmentä uutta maakaasun tankkausasemaa. BRITANNIA, SAKSA JA ITALIA KÄRJESSÄ MAAKAASUN KÄYTTÄJINÄ JA TUOTTAJINA Euroopan unionin alueella merkittävimmät maakaasun käyttäjät ovat edelleen Britannia, Saksa ja Italia, jotka kaikki käyttivät maakaasua yli 80 miljardia kuutiometriä vuonna Ranskan ja Alankomaiden käyttö ylitti 40 miljardia kuutiometriä. Kaikissa näissä maissa on myös omaa maakaasun tuotantoa. Euroopan oma maakaasun tuotanto vuonna 2007 laski 7 prosenttria edelliseen vuoteen verrattuna. Oman tuotannon osuus Euroopan maakaasun käytöstä oli 38 prosenttia. Tuontimaista suurin oli Venäjä, Norjan osuus oli 18 prosenttia ja Algerian 10 prosenttia. Gasetti

4 KOONNUT: MINNA OJALA Gasumin hallinto - neuvoston uusi puheenjohtaja Jorma Eloranta. EMV:n päätös Gasumin hinnoittelusta: Vuosikaupan hinnoittelu kohtuullista Jorma Eloranta Gasumin hallinto neuvoston puheenjohtajaksi Yhtiökokous valitsi toukokuussa Gasum Oy:n uudeksi hallintoneuvoston puheenjohtajaksi vuorineuvos Jorma Elorannan. Jorma Eloranta on toiminut Metson toimitusjohtajana vuodesta Edellinen hallintoneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Mikko Kivimäki, toimi tehtävässä vuodesta Yhtiökokouksessa hallintoneuvoston jäseneksi valittiin Stephan Kamphuesin tilalle Achim Saulin E.ON Ruhrgasista. Hallintoneuvoston jäseninä jatkavat työvoima- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja ja hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Taisto Turunen, Marcus Söhrich E.ON Ruhrgasista, Timo Karttinen ja Seppo Aho Fortumista sekä Sergei Emeliyanov ja Stanislav Tsigankov Gazpromista. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2007 ja myönsi vastuuvapauden hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle. Gasum-konsernin liikevaihto vuonna 2007 oli 852,1 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 634 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 61,2 prosenttia. Gasum Oy:n tilikauden voitto oli 47,7 miljoonaa euroa ja konsernin 66,6 miljoonaa euroa. Yhtiökokous päätti maksaa osinkoa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 0,90 euroa per osake. Kaakonkulmalla jo neljä tankkausasemaa Kaakkois-Suomessa on hyvät mahdollisuudet hyödyntää edullista ja puhdasta liikennepolttoainetta, kun maakaasua voi tankata Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa ja Lappeenrannassa. Lappeenrannan tankkausasema vihittiin käyttöön huhtikuussa. Avajaisissa puhunut kaupunginjohtaja Seppo Miettinen kertoi, että Lappeenrannan kaupunki selvittää maakaasuautovaihtoehtoja. Helsingin Ruskeasuolla maakaasun tankkausasema otettiin käyttöön kesäkuussa. Seuraava asema valmistuu Riihimäelle. Aseman rakentamista muun muassa Porvooseen, Lahteen ja Imatralle selvitetään. Energiamarkkinavirasto (EMV) vahvisti 9. toukokuuta antamassaan Gasumin hinnoittelua koskevassa päätöksessä, että maakaasun myynnin vuosisopimuksien osalta Gasum noudattaa kohtuullista hinnoittelua. Virasto toteaa päätöksessään, että 2,5 prosentin liikevoittotavoite on kohtuullinen. Gasumin maakaasun myynnistä yli 90 prosenttia perustuu vuosisopimuksiin. Vuosikaupan rinnalle Gasum on määrätietoisesti kehittänyt lyhyen kaupan markkinoita yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Näillä tuotteilla asiakkaat voivat joustavasti tarpeensa mukaan täydentää vuositilaustaan. Gasumin asiakkaat ovat ottaneet lyhyen kaupan tuotteet hyvin vastaan. Positiivinen näkemys tuli selkeästi esiin muun muassa Gasumin huhtikuussa tekemässä asiakassuhdetukimuksessa. Gasumin lyhyen kaupan tuotteiden hinnoittelu perustuu kaasun saatavuuteen, kaasuverkoston käyttötilanteeseen ja energiamarkkinoiden tilanteeseen. EMV ei pidä lyhyen kaupan tuotteiden markkinaehtoista hinnoittelua maakaasumarkkinalain mukaisena. Gasum katsoo, että lyhyen kaupan markkinoiden toiminta- ja kehittämisedellytykset kärsivät EMV:n päätöksestä merkittävästi. Gasum on päättänyt valittaa päätöksestä markkinatuomioistuimeen. IEAn (International Energy Agency) selvitysten mukaan suomalaisten käyttäjien maakaasusta maksamat hinnat ovat Euroopan edullisimpia. Länsi-Suomen putkilinjalla maaperätutkimuksia Ensimmäiset kairaukset maastossa tehtiin Marttilan ja Turun välisellä osuudella toukokuun lopussa. Alkukesän aikana tutkimukset käynnistyvät koko putkilinjan alueella. Mäntsälän ja Riihimäen välisellä putkiosuudella suurin osa maaperätutkimuksista on tehty talvella Maastotutkimukset valmistuvat vuoden 2008 loppuun mennessä. Maaperätutkimukset tehdään telaketjuilla liikkuvalla kairauskoneella. Tutkimusten yhteydessä putken keskilinja merkitään maastoon puupaaluilla. Maaperätutkimusten perusteella valitaan putken rakennusmenetelmä, joka vaikuttaa rakennustöissä tarvittavan työmaa-alueen leveyteen. 4 Gasetti

5 Arkeologit tutkivat kaskiviljelyn historiaa uudella maakaasuputkilinjalla TEKSTI JA KUVAT: JOUNI TAIVAINEN, TUTKIJA, MUSEOVIRASTO/ RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Muinaisesta kaskiajasta metsiin on jäänyt näkyvinä merkkeinä sammalten peittämiä raivauskiviraunioita ja pitkänomaisia hautamaisia painanteita. Edelliset ovat syntyneet, kun metsä on poltettu ja kaskialue raivattu, jälkimmäiset ovat enimmäkseen kaskissa viljeltyjen nauriiden talvivarastokuoppien jäännöksiä tai nauriiden paistoon käytettyjä kuoppia. Tämän lisäksi maanpinnan alla saattaa olla näkymättömissä monenlaisia kaskiviljelyyn liittyviä rakenteita tai esineitä, kuten fossiilisia kyntöjälkiä, sirpin katkelmia, hevosenkenkiä tai hevosenkenkänauloja, jotka kertovat osaltaan kaskiviljelyssä käytetyistä apuvälineistä ja tekniikoista. Maanäytteen ottoa kaskiröykkiön proi ilileikkauksesta. Maanäytteestä analysoidaan mahdolliset kasvijäänteet. Tämän avulla selvitetään muun muassa viljeltyjä lajikkeita. Kasvijäänteet voidaan myös ajoittaa hiukkaskiihdytinlaboratoriossa. KALVOLAN LEMPÄÄLÄN TUTKIMUKSISSA KAIKKI TUHOU TUVAT ALUEET KARTOITETTIIN ja niillä tehtiin kaivauksia, joilla pyrittiin hakemaan vastauksia muun muassa alueiden laajuuteen, käyttö periodeihin, viljelytekniikoihin ja käytettyihin viljelylajikkeisiin. Laajuudeltaan tutkitut alueet ovat 0,2 12 hehtaaria. Suurimmalla alueella on noin 100 kaskiröykkiötä ja parikymmentä naurishautaa tai talvivarastokuoppaa. Kahdesta kohteesta löydettiin fossiilisia kyntöjälkiä todisteena auran käytöstä kaskialueilla. Lisäksi löydettiin hevosen käyttöön liittyvää muuta esineistöä, kuten hevosenkenkiä ja hevosenkengän nauloja. Yhdestä kohteesta löydettiin kärjestään katkennut sirpin terä. Se oli maanpinnan alla kaskiröykkiön vieressä. Lieneekö terä katkennut muinoin sirpin osuessa juuri tuohon kivikasaan ja sirppi sen tähden heitetty pois. Tasokaivausalueelta on paljastumassa fossiilinen kyntöjälki, joka erottuu verkkomaisena tummana kuviona vaaleata pohjamaata vasten. KALVOLA LEMPÄÄLÄ-VÄLILLE RAKENNETTAVALLA MAA - KAASUPUTKILINJALLA TUTKITTIIN vuosisatojen takaista kaskiviljelyn ja maankäytön historiaa syyskesällä Museoviraston rakennushistorian osaston Kaskiprojekti teki tuolloin arkeologisia kaivauksia ja mittauksia kahdeksalla kaskialueella, jotka olivat löytyneet samana keväänä tehdyssä muinaisjäännösinventoinnissa. Kohteiden tutkimisen jälkeen alueelle voi rakentaa maakaasuputken. TUTKITUT KOHTEET NÄYTTÄVÄT OLEVAN NS. KIERTO- KASKIA, jotka sijaitsevat vanhojen rautakaudelta ja keskiajalta polveutuvien kylien lähistöllä. Ne ovat aikanaan olleet varsinaisten kyläpeltojen reunametsissä ja niitä on hyödynnetty säännöllisen kaskikierron menetelmällä, jossa metsä poltettiin vuoden välein. Kaskettu metsämaa ei kestänyt montaa satoa, joten muutaman vuoden viljelyn jälkeen paikka jätettiin lepäämään, jolloin siitä tuli heinää kasvava aho. Joidenkin vuosien jälkeen paikkaa käytettiin metsälaitumena ja sen hiljalleen pusikoituessa ja metsän kohotessa oli se jälleen valmis kaskettavaksi ja uusi kierto saattoi alkaa. Historiallisesta lähdeaineistosta tiedetään, että esimerkiksi Kalvolan alueella kaskeamista on harjoitettu ainakin 1400-luvulta 1900-luvun alkupuolelle. Tätä kirjoitettaessa tutkimuksissa otettujen ajoitusnäytteiden analysointi on vielä kesken. Valmistuttuaan niiden tulokset saattavat laventaa käsitystämme tutkimusalueen kaskihistoriasta. Gasetti

6 Asfalttimassan kiviaines kuumennetaan maakaasulla Lemminkäinen kulkee vihreää linjaa TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: MARKKU OJALA 6 Gasetti

7 Tiet, kadut ja sillat muokkaavat ympäristöämme. Lemminkäinen Infra Oy:ssä rakentamisen ympäristövastuu on keskeistä, ja maakaasu onkin yksi yrityksen vihreän linjan valinnoista. Asfaltin valmistuksessa kivi- ja kierrätysaines kuivataan ja lämmitetään maakaasukäyttöisissä kuumennusrummuissa. Tuusulaan valmistuvaan, Pohjoismaiden suurimpaan asfaltti tehtaaseen on valittu jo suunnittelun alku vaiheessa maakaasu. Lemminkäinen Infralla on noin 45 asfalttitehdasta Suomessa ja saman verran ulkoimailla, joissa valmistetaan vuodessa noin neljä miljoonaa tonnia asfalttimassaa. Lohjan asfalttitehtaalla tehtiin viime vuonna 86 tuhatta tonnia asfalttia. Sen raaka-aineita ovat kiviaines, bitumi ja täytejauheet. Kestävyyttä saadaan lisää selluloosakuidusta ja erikoiskovasta kivestä. Asfalttia voidaan myös kierrättää. Kärrypolut alkoivat saada päällysteen 1800-luvulta alkaen, vaikka luonnon asfalttia on teiden rakentamisessa tiettävästi käytetty jo reilusti ennen ajanlaskumme alkua. Nykyään asfalttiala on kehittyvä ja kilpailtu ja sillä panostetaan niin ympäristöystävällisiin valintoihin kuin entistä kestävämpien päällysteiden kehittämiseen. Parinkymmenen vuoden ajan on jo merkittävässä määrin kierrätetty vanhaa asfalttia uuden massan raaka-aineena. Tekniikan kehittyminen on aikaansaanut sen, että teitä voidaan rakentaa enemmän myös talvella. Esimerkiksi viime talvena päällystystöitä voitiin jatkaa leudon sään takia jouluun asti ja kesän asfalttityöt saatiin käyntiin jo huhtikuussa. Edelleenkin asfaltointi keskittyy kesään. Teiden, katujen ja siltojen päällystyksen lisäksi asfalttia käytetään muun muassa pihoissa ja parkkihalleissa. Meillä on satamien lisäksi asiakkaana viisi lentokenttää ja esimerkiksi Helsinki-Vantaan kentällä päällystystöitä tehdään koko ajan. Myös vesilaitokset ovat asiakkaitamme. Asfalttimassalla tehdään myös nesteitä läpäisemättömiä pohjakerroksia kaatopaikoille ja öljy-yhtiöiden varastosäiliökentille, kertoo kunnossapitopäällikkö Jari Mäkelä Lemminkäinen Infra Oy:n päällystystoimialalta. Kiveä, bitumia ja täytejauheita Asfaltti valmistetaan kivimurskasta, bitumista ja täytejauheista. Lemminkäisellä on myös louhinta- ja murskaustoimintaa, ja tavallinen asfaltti valmistetaankin asfalttitehtaiden lähialueelta louhitusta kalliosta. Kiviaineksen osuus massasta on noin 90 prosenttia. Yleisin raekoko on noin millimetriä. Bitumia on massassa noin viisi prosenttia. Lisäksi massassa on kalkkijau- hetta ja lentotuhkaa sekä prosessissa itsessään syntyvää kivipölyä. Tavallisen asfaltin lisäksi teemme SMA-asfalttia, joka on kestävämpää. Siinä käytetään erikoiskovaa kiveä. Lisäksi seoksessa on noin 6 prosenttia bitumia ja noin 0,3 prosenttia selluloosakuitua, joka lisää asfaltin joustavuutta ja pakkasenkestävyyttä. Erikoiskovan kiven ja hieman korkeamman bitumimäärän takia SMAasfaltti on kalliimpaa. Uuden asfalttitehtaan vuosikulutus voi nousta 3,5 miljoonaan maakaasukuutioon. Valuasfaltissa bitumin osuus on jo noin 9 15 prosenttia. Valuasfaltti on lähes nestemäistä, ja sillä paikataan esimerkiksi teiden halkeamat sekä kulumaurat ja sitä käytetään vesieristeeenä. Sarjassa kilon annoksia Lohjan Muijalassa sijaitsee yksi Lemminkäisen runsaasta neljästäkymmenestä asfalttitehtaasta Suomessa. Sen pihalla on suurissa kasoissa kiviainesta ja kierrätysasfalttia valmiina käsittelyä varten. Bitumi säilytetään säiliöissä asteisena. Täytejauheista kalkki ja lentotuhka säilytetään omissa säiliöissään ja kivipöly kiertää osana prosessia kuumennusrummusta suodatukseen, talteenottoon ja uudelleenkäyttöön. Valmistusprosessissa kivi ja kierrätysasfaltti kuljetetaan syöttösiilojen ja hihnakuljettimien kautta kuumennusrumpuun. Neitseellisellä kiviaineksella on oma rumpunsa ja kierrätysasfaltilla omansa. Rum- Jatkuu sivulla 8 Gasetti

8 Jari Mäkelän (vas.) ja Seppo Hyvösen mielestä maakaasun plussapuolia on se, että kaasu tulee suoraan putkea pitkin laitokselle, eikä välivarastointia tarvita. Kuvassa taustalla maakaasukäyttöinen poltin. Jatkoa sivulta 7 mussa kiviaineksen lämpötila nostetaan noin 220 asteeseen, jotta kosteus saadaan haihdutettua ja aines kuumennettua käsittelylämpötilaan. Kierrätysasfaltin lämpötila nostetaan omassa rummussaan noin 150 asteeseen. Asfalttia voidaan työstää vain lämpimänä. Seuraavaksi aineet punnitaan erikseen ja ohjataan sekoittimeen, joka tekee minuutissa kilon annoksen valmiiksi. Sekoittimesta massa viedään kuljetusvaunuilla varastosiiloihin. Siiloista erilaiset asfaltit kuormataan autoihin, jotka vievät massan suoraan työmaalle. Valmiin asfaltin lämpötila on noin astetta. Lohjalta massaa kuljetetaan Hankoon asti. Kuorma pysyy lämpimänä useita tunteja. Lohjan tehtaan toiminta perustuu annostyyppiseen jatkuvaprosessiin. Tämä on yleisin tapa, mutta meillä on myös tehtaita, joissa on jatkuvasekoitteinen prosessi, toteaa Jari Mäkelä. Tuhat kuutiota kaasua tunnissa Kuumennusrumpu toimii maakaasukäyttöisellä teollisuuspolttimella, jonka liekki on suoraan yhteydessä kiviainekseen. Uudistimme muutama vuosi sitten laitteistoja ja samalla vaihdoimme öljyn maakaasuun. Uutta putkea jouduttiin vetämään vain puolisen kilometriä, kertoo työmaapäällikkö Seppo Hyvönen. Seppo Hyvösen ja Jari Mäkelän mukaan maakaasun valintaan Lohjalla johtivat hinta- ja ympäristöedut. Maakaasu palaa puhtaasti, eikä rikkipäästöjä synny. Rikittömyys myös lisää laitteiden käyttöikää, koska ne eivät ruostu niin helposti. Mäkelä toteaa, että maakaasun hintaan suhtauduttiin ehkä liian optimistisesti. Öljyyn sidottuna myös maakaasun hinta on seurannut muiden energiavaihtoehtojen hintakehitystä. Yksi maakaasun eduista on helppokäyttöisyys. Kaasu tulee meille suoraan putkea pitkin, jolloin ei tarvita välivarastointia, erillisiä säiliöitä ja lisäliikennettä tontille, täsmentää Mäkelä. Lohjan asfalttitehdas käyttää vuodessa noin normikuutiota maakaasua, jolla valmistetaan noin 86 tuhatta tonnia asfalttimassaa. Seppo Hyvönen laskee tuntikulutuksen noin tuhanneksi kuutioksi. Yhteistyö Gasumin kanssa on sujunut hyvin. Gasum teki kaasuputkilinjaan tarvittavat muutokset, jotta saamme kaasun prosessia varten tarvittavassa neljän barin paineessa, kertoo Mäkelä. Uusi laitos Pohjoismaiden suurin Lemminkäisellä on päädytty maakaasuvaihtoehtoon myös uudessa, Tuusulaan rakennettavassa asfalttitehtaassa. Toukokuussa 2009 valmistuva asfalttitehdas korvaa nykyiset Tuusulan ja Vantaan laitokset, joiden tekniikka on jo vanhentunutta. Uuden laitoksen kapasiteetti Lohjan asfalttitehtaalla tehdään lähes sata tuhatta tonnia asfalttimassaa vuodessa. Asfalttitehtaan operaattori Jussi Oromaa lastaa valmista, asteista asfalttia siilon pohjaluukusta kuorma-auton lavalle. 8 Gasetti

9 on tuhatta tonnia vuodessa, josta käyttöön otetaan tarvittava määrä, kertoo Mäkelä useita miljoonia maksavasta investointihankkeesta. Mäkelä arvioi uuden laitoksen maakaasun kulutukseksi noin 3,5 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun tuotanto on suurimmillaan. Uusi laitos perustuu BAT-tekniikkaan eli parhaaseen mahdolliseen tekniikkaan, jossa niin ympäristöasiat kuin tuotannon ja taloudenkin tehokkuus on otettu huomioon. Maakaasu jatkaa vihreää linjaamme. Viereisessä Lemminkäisen tehdaskiinteistössä on jo käytössä maakaasu ja asentamisen yhteydessä valmistauduttiin asfalttitehtaan tulevaan käyttötarpeeseen. Näin säästämme rakentamisinvestoinneissa. Lemminkäinen solmi Tiehallinnon kanssa 12 vuoden palvelusopimuksen. Asfalttialan markkinajohtaja Lemminkäinen Infra Oy on asfalttialan mark kinajohtaja. Vaikka esimerkik si vuonna 2007 Suomen päällystystyöt pysyivät edellisvuoden tasolla, on Lemminkäisen päällystystoimialueen liikevaihdon kasvu jatkunut hyvänä. Alan kilpailu on tiukkaa ja se vaikuttaa myös hintatasoon. Lemminkäinen hoitaa esimerkiksi useiden kaupunkien ja kuntien asfaltoinnit. Muun muassa Lohjan laitokselta käsin hoidetaan Lohja, Vihti, Siuntio, Tammisaari ja Hanko. Lemminkäisen suuri väylähanke on myös E18-moottoritie, vaikkei sen päällystystä tehdäkään. Kuluvan kesän aikana alkaa esimerkiksi Lapin tiepiirissä merkittävä kaksivuotinen rakenteenparantamisurakka sekä tehdään päällystysurakat Vaasan ja Turun tiepiireissä, toteaa Mäkelä. Vuosi sitten Lemminkäinen solmi Tiehallinnon kanssa uudenlaisen palvelusopimuksen, jonka mukaan yritys vastaa 12 vuoden ajan valtateiden 3, 9 ja 10 kunnossapidosta. Tässä konserni voi yhdistää niin suunnittelun, rakentamisen kuin kunnossapidonkin osaamistaan. Lemminkäinen-konserni on suomalainen, Suomessa ja maailmalla toimiva rakennuskonserni, jonka toiminta jakaantuu talonrakentamiseen, infrarakentamiseen, talotekniikkaan ja rakennustuotteisiin. Päällystystoiminta on yksi Lemminkäinen Infra Oy:n toimialueista. Koko konsernin liikevaihto oli vuonna 2007 noin 2,2 miljardia euroa, josta Infran osuus oli runsas 820 miljoonaa euroa. Infra toimii Suomen lisäksi Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Asfaltointiryhmässä on työnjohtajan ja asfaltinlevityskoneen kuljettajan lisäksi lapio- ja kolamiehiä, jyrän kuljettaja ja rekkakuski, joka hoitaa massan kuljetuksen tehtaalta työmaalle. Kuvan porukka teki toukokuussa uutta päällystettä Tammisaaren Ruusutielle. Uutta pintaa kilometriä Kuluvan vuoden ja lähinnä kesäkuukausien aikana uusitaan päällysteitä maamme maanteillä noin kilometriä. Päällysteiden uusimiseen ja samassa yhteydessä tehtävään korjaamiseen ja parantamiseen on käytettävissä 130 miljoonaa euroa. Määräraha on vähentynyt koko ajan vuodesta 2005 lähtien, jolloin se oli 150 miljoonaa euroa. Tiehallinnon mukaan maanteiden kunnon ylläpitämiseksi tarvittaisiin yli kilometrin päällystysmäärä. Nyt pyritään pitämään päätiet hyvässä kunnossa ja vähäliikenteisiä teitä korjataan paikkauksin yhä useammin. Tiehallinnosta todetaan, että uusien päällysteiden valmistuksessa kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota päällysteiden säänkestävyyttä parantaviin tekijöihin. Päällysteissä pitää ottaa jatkossa huomioon myös leutojen talvien olosuhteet. Perinteisten ylläpito- ja päällystysurakoiden rinnalle on tullut jonkin verran pitkäaikaisia, vuotta kestäviä ylläpitosopimuksia, joissa urakoitsija vastaa sopimusalueen teistön päällystämisen ja tiemerkintöjen lisäksi myös toimenpiteiden suunnittelusta ja kohdentamisesta. Tiehallinto pyrkii näin saamaan käyttöön entistä tehokkaampia keinoja teiden ylläpitoon. Tietyökartta netistä Kesän tietytöt on yleensä julkaistu omassa kartassaan. Tänä vuonna erillistä paperikarttaa ei tehdä, vaan kartta on ladattavissa Internetissä tiehallinnon sivuilta. Nettikarttaan on saatu mukaan myös toukokuussa varmistuneet työkohteet. Meneillään on suuria tiehankkeita eri puolilla Suomea. Turku Helsinki-moottoritien viimeinen osuus valmistuu marraskuussa Valtatie 2:ta parannetaan välillä Vihti Pori. Valtatie 3:n läntisen kehän rakennustyöt ovat meneillään Tampereella. Valtatie 4:llä työmaa on Lusi Hartola -välillä sekä Kemi Tornio-moottoritien työmaalla. Valtatie 6:lla työkoneet ovat Lappeenrannan ja Joutsenon välillä. Kehä I:n työmaa on Leppävaarassa. Gasetti

10 Daniel Paccoudin mielestä kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyvät kysymykset ovat osa maakaasun kilpailukykyyn vaikuttavista asioista. Ydinvoiman lisäksi Ranskassa tarvitaan maakaasusähköä TEKSTI: TUOMO SAARNI KUVAT JA TILASTOTIEDOT: L' ASSOCIATION FRANÇAISE DU GAZ Heinäkuussa Euroopan unionin (EU) puheenjohtajana aloittava Ranska on tunnettu ydinvoimamaa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt maakaasun kasvava rooli. Ranskan kaasuyhdistyksen pääsihteeri Daniel Paccoud esittelee Ranskan kaasualan kehitysnäkymiä ja haasteita Gasetin haastattelussa, joka tehtiin huhtikuussa. Millaisena näette maakaasun tulevaisuuden Ranskassa? Mitkä ovat kasvualueet? Ranskan kaasuteollisuus lähti kasvuun kun Lacqin kaasuntuotantoalue otettiin käyttöön 60-luvulla. Tästä alkaen maakaasun käyttö Ranskassa on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2007 käyttö kuitenkin vähe- ni jonkin verran, koska talvi oli hyvin leuto. Ranskan energiamarkkinat poikkeavat muusta Euroopasta, koska sähkö tuotetaan pääasiassa (78 %) ydinvoimalla. Tästä huolimatta maakaasun käytön arvioidaan kasvavan erityisesti voiman tuotannossa, vaikka tällä hetkellä Ranskassa on käytössä vain yksi kombivoimalaitos, Gaz de Francen DK6 laitos, joka tuottaa vuodessa noin 5,4 TWh sähköä (tästä 1,7 TWh tuotetaan teollisuuskaasulla). Lisäksi voidaan todeta, että useimmat voimantuottajat Ranskassa pitävät maakaasua ykkösvaihtoehtona kattamaan tulevaa sähkön tarvetta. Vuosina pitäisi aloittaa 9 uuden laitoksen rakentaminen. Näiden yhteenlaskettu tuotantoteho on MW. Vuoden 2010 jälkeiselle kaudelle kaavaillaan näiden lisäksi vielä yli 15 uuden maakaasuvoimalaitosprojektin käynnistämistä. Mitkä ovat alan suurimmat edessä olevat haasteet hintakilpailukyvyn ylläpitäminen vai muut seikat? Maapallon lämpeneminen on koko pla- 10 Gasetti

11 RANSKAN KAASUMARKKINOIDEN AVAINLUKUJA neetan haaste. Maakaasun hankintaan, huoltovarmuuteen tai kaasun hintakilpailukykyyn liittyviin kysymyksiin on mahdollista vastata ainoastaan osana kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyvää kokonaisuutta. On totta, että näiden kaikkien kysymysten kytkeytyminen toisiinsa pakottaa teollisuuden reagoimaan ja kehittämään uusia strategioita. Esimerkiksi energiayhtiöitä vaaditaan saamaan aikaan tietyn tasoisia energian säästöjä. Tämän takia ne kehittävät uusia palveluja ja neuvovat asiakkaitaan. Ranskan hallitus käynnisti viime talvena laajan julkisen keskustelun ympäristöstä (ympäristöfoorumi "Grenelle"), joka johtaa erityisesti asuntojen energian käytön tehostamiseen ja uusiutuvan energian käyttöosuuden kasvattamiseen pakottavien uusien lainsäädännöllisten keinojen käyttöönottamiseen. Onko huoltovarmuus merkittävä asia Ranskassa? Miten Ranskan hallitus, yritykset ja kaasuyhdistys pyrkivät vaikuttamaan huoltovarmuuteen? Huoltovarmuuskysymykseen liittyy monia näkökohtia kuten geopolitiikka, (kaasu)varojen saatavuus, infrastruktuuriin tehtävien investointien taso ja markkinoiden joustavuus. Tästä syystä on vaikea antaa yhtä vastausta erityisesti Ranskan tapaisessa maassa, jossa 98 % kaasun kysynnästä on tuonnin varassa. Ranska on kehittänyt hajautetun tuontisalkun, jossa on pitkäaikaisia tuontisopimuksia useiden tuottajamaiden kanssa: Norja (29 %), Hollanti (19 %), Algeria (16 %), Venäjä (16 %) ja Egypti (5 %). Hajauttamista tehostetaan kehittämällä jatkuvasti LNG:n tuontia, joka nykyään vastaa noin 25 prosenttia koko tuonnista. Ranskan LNG:n höyrystyslaitosten kapasiteetti nousee 24 mrd m 3 :iin vuodessa, kun Fos-Cavoun uusi terminaali (8 mrd m 3 /v) saadaan täyteen käyttöön vuonna Keskustelua käydään neljästä uudesta terminaalista, joista osa on pidemmällä. Lisäkapasiteetin nähdään lisäävän Ranskan ja Euroopan markkinoiden houkuttelevuutta. Se parantaa myös markkinoiden joustavuutta. Ranskan varastokapasiteetti (11,5 mrd m 3 ) yhdessä regulaation kanssa on suunniteltu varmistamaan kaasutoimitukset myös hyvin kylminä talvipäivinä, mutta varastot voidaan nähdä myös huoltovarmuutta lisäävinä tekijöinä. Miten Ranskan kaasuteollisuus edistää EU:n tavoitteiden (uusiutuvat, CO 2 -vähennykset) saavuttamista? Kuten edellä mainitsin, Ranskan hallitus on organisoinut laajan keskustelun ympäristökysymyksistä. Niinpä EU:n tavoitteet tullaan pian saavuttamaan vahvoilla kansallisilla toimenpiteillä, joilla asetetaan uusia energiatehokkuusvaatimuksia Ranskan asuntosektorille. Koko energia-ala mobilisoidaan tarttumaan näihin haasteisiin. Maakaasu on puhtain ja kestävän kehityksen mukaisin fossiilinen polttoaine (alhaiset CO 2 - päästöt muihin uusiutumattomiin energiamuotoihin verrattuna, vähän saastuttava, hyvä tehokkuus), mikä helpottaa tavoitteiden saavuttamista. Tehokkaat kaasulaitteet, kuten jo markkinoilla olevat kondenssikattilat, vähentävät tehokkaasti hiilipäästöjä. Teollisuus panostaa jatkuvasti tutkimukseen innovatiivisten ja tehokkaiden teknologioiden kehittämiseksi. Jotkut näistä, esimerkiksi kaasulämpöpumput ja mikro-chp ovat pian tarjolla. Lisäksi maakaasua voidaan helposti käyttää jaksottain uusiutuvan energian, kuten aurinkoenergian tai tuulivoiman kanssa. Maakaasu ja uusiutuva energia tulee nähdä toisiaan tukevana eikä keskenään kilpailevina. Näettekö alueita, joissa maakaasu ja ydin voima kilpailevat keskenään? Maakaasua ja ydinvoimaa tarvitaan välttämättä sähkön tuotannossa. Yksinkertaistaen voisimme sanoa, että Ranskan tapauk sessa ydinvoima sopii parhaiten perusvoiman tuotantoon, kun taas maakaasua hintojen mukaan voidaan käyttää perusvoiman tuotantoon tai ainakin välivoiman ja huippuvoiman tuotantoon. Maakaasu: käyttö 2007: 500 TWh tuotanto 2007: 13 TWh tuonti: 490 TWh asiakkaat: verkkoon on kytketty 11,5 miljoonaa kotia. Maakaasun osuus primäärienergian käytöstä noin 14 % 42% 7% 4% 14% 33% Hiili Öljy 85 % tuonnista pitkäaikaisten sopimusten varassa. lyhytkestoisten sopimusten osuus on lähes 6 % LNG:n osuus tuonnista on lähes 25 %, mikä lisää hankinnan hajautusta Ranskassa Markkinoiden avaaminen Toisen maakaasudirektiivin implementointi vuonna 2007 avasi kaasumarkkinat kokonaan. Sähkö- ja maakaasumarkkinat ovat olleet avoinna muille paitsi kotitalousasiakkaille heinäkuun alusta 2004 lukien. Heinäkuun alusta 2007 alkaen, muun Euroopan tapaan, kaikki asiakkaat (myös kotitaloudet) voivat vapaasti valita sähkön ja maakaasun toimittajansa. Kaasualan toimijoita: kotitalouksille kaasua toimittaa 4 yhtiötä eli Altergaz, EDF, Gaz de France ja Poweo kotitalouksien ulkopuolelle kaasua toimittaa 17 yhtiötä 2 siirtoverkkojärjestelmäoperaattoria: GRT gaz (Gaz de Francen tyräryhtiö) ja TIGF (Totalin tytäryhtiö, joka operoi vain lounaisella alueella) Putkistot: siirtoputkiston pituus on km 22 paikallisjakelujärjestelmäoperaattoria: GRDF (Gaz de Francen tytäryhtiö) ja 21 paikallisjakeluyhtiötä. jakeluputkistojen kokonaispituus on km. Varastot: 2 varasto-operattoria: Gaz de France ja TIGF 14 maanalaista varastoa eri puolilla Ranskaa (suolaluolia ja aquifereja). Maakaasu Ydinvoima Uusiutuvat energialähteet Kansallinen regulaattorin Commission de Régulation de l Energie (www.cre.fr) päätehtäviä ovat: taata käyttäjien pääsy verkkoihin ja muihin laitoksiin ehdottaa verkon ja LNG:n käyttötariffeja energiaministerille selvittää operaattorien ja järjestelmien käyttäjien välisiä erimielisyyksiä myöntää poikkeuslupia seurata investointien edistymistä hyväksyä siirtoverkko-operaattorien vuosittaiset investointisuunnitelmat taata siirto- ja jakeluverkkojärjestelmäoperaattorien riippumattomuus. Gasetti

12 Tyytyväisyys Gasumin toimintaan Toimitusvarmuus Lupausten pitäminen Henkilöstön ammattitaito Valvomon toiminta Kunnossapidon toiminta Laskutuksen toimivuus Laskutuksen selkeys Henkilöstön palveluhalukkuus Gasum Online -järjestelmä Joustavuus ongelmatilanteissa Muu markkinointituki Toiminnan asiakaslähtöisyys Tiedottamisen avoimuus Markk./ esittelymateriaali Yhteydenpidon aktiivisuus Hintakilpailukyky 7,0 8,8 8,8 8,6 8,6 8,6 8,5 8,5 8,4 8,2 8,0 8,0 8,0 7,9 7,9 9,5 Haastateltavilta kysyttiin, miten tyytyväisiä he ovat Gasumin toimintaan 16 eri ominaisuuden osalta. Arvioita pyydettiin kouluarvosanoilla Asiakassuhdetutkimus 2008: Kehitystä haasteellisissa olosuhteissa TEKSTI: SONJA HELLÉN-NIEMINEN KUVA: GASUM Tuoreen asiakassuhdetutkimuksen tulokset ohjaavat Gasumia jatkamaan toimintansa kehittämistä yhä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakkaat toivovat maakaasulle merkittävämpää roolia energiapoliittisessa keskustelussa ja näkyvyyttä katukuvassa. Gasumin toiminta on asiakkaiden mielestä hyvällä tasolla. Gasum teetti Corporate Image Oy:llä keväällä asiakassuhdetutkimuksen, jossa selvitettiin asiakkaiden tyytyväisyyttä Gasumin toimintaan ja tuotteisiin. Puhelinhaastatteluja tehtiin 110 kappaletta. Parhaimmat arvosanat saivat toimitusvarmuus, kunnossapidon ja keskusvalvomon toiminta ja yleiseen henkilöstön 12 Gasetti ammattitaitoon liittyvät asiat. Eniten kehitystä oli tapahtunut edelliseen, kaksi vuotta sitten tehtyyn mittaukseen verrattuna toiminnan asiakaslähtöisyydessä, markkinointituessa ja lupausten pitämisessä. Tyytyväisyys Gasumin toimintaan oli hyvällä tasolla ja se oli kokonaisuutena parantunut vuodesta Uudet tuotteet kiinnostavat Gasumin uudet tuotteet ja palvelut on otettu hyvin vastaan. Asiakkaat olivat tyytyväisiä lyhyen kaupan (Gasum Plussa) ja riskienhallinnan tuotteista (Gasum Kiinteä ja Gasum Öljysuoja) sekä energiapalveluista saamaansa informaatioon. Eniten toiveita esitettiin hinnan suojaustuotteiden ja laitemyyntipalvelujen jatkokehittämiseen. Asiakkaiden suurin huolenaihe liittyi maakaasun kilpailukykyyn tulevaisuudessa. Samoin Venäjän poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne ja niiden vaikutus maakaasun saatavuuteen aiheuttavat epävarmuutta. Gasumilta toivotaan näkyvämpää toimintaa maakaasun yhteiskunnallisena puolestapuhujana ja maakaasun markkinoijana. Maakaasu näkyville Tulosten perusteella Gasum jatkaa toimintansa kehittämistä yhä asiakaslähtöisemmäksi rakentamalla asiakaskunnan tarpeita vastaavaa tarjontaa ja palveluja. Maakaasua pyritään myös tuomaan paremmin mukaan energiapoliittiseen keskusteluun kuten myös jokapäiväiseen katukuvaan.tässä työssä Gasum pyrkii toimimaan aktiivisesti yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

13 TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Energiatehokasta omakotitalon lämmitystä Tuotepäällikkö Petri Nikkanen opastaa Urpo Merivaloa upouuden kondenssikattilan käytössä. Kotkalaisen Urpo Merivalon omakotitalo on jo pari vuosikymmentä lämminnyt maakaasulla. Merivalo vaihtoi toukokuussa lämmityslaitteistonsa viimeisimpään kaasutekniikkaan. Uuden kondenssikattilan avulla lämmityksen energiatehokkuus paranee ja päästöt ympäristöön vähenevät entisestään. Urpo Merivalon omakotitalo Kotkan vehreällä Ristinkallion asuinalueella on rakennettu 1970-luvun alkupuolella. Alun perin taloa lämmitettiin öljyllä, mutta noin 20 vuotta sitten Merivalo päätti vaihtaa lämmityksen maakaasukäyttöiseksi. Öljykattilan kanssa oli kaikenlaisia häiriöitä muun muassa polttimessa. Lisäksi laitteiston ja piipun puhdistaminen oli hankalaa. Maakaasutekniikka ei ole tuottanut Merivalolle suuria ongelmia. Myönteistä on ollut se, että piippua ei ole enää tarvinnut nuohota, koska maakaasu palaa puhtaasti. Maakaasun poltosta ei synny lainkaan rikkidioksidi-, hiukkas- tai raskasmetalli- päästöjä. Lisäksi typenoksidipäästöt ovat matalat. Tämä näkyy ympäristössä. Pihalla savupiipun viereen kaartuvat koivun oksat kantavat kirkkaan vihreitä lehtiä. Kondenssikattilalla voidaan saavuttaa jopa 30 % energiasäästöt. Energiapihi kondenssikattila Keväällä Merivalon pari vuosikymmentä uskollisesti toiminut kaasulaitteisto alkoi tulla käyttöikänsä päähän. Poltin ja kattila toimivat vielä moitteitta, mutta varaosien saaminen oli jo vaikeaa. Kun Merivalo päätti lämmityslaitteiston uusimisesta, hän halusi samalla parantaa lämmityksen energiatehokkuutta ja päätyi valitsemaan kondenssikattilan. Kondenssitekniikan perusajatus on ottaa talteen kaasun palamisessa ja palamisilman kosteudesta syntyvän vesihöyryn höyrystymisenergia. Lämpö ei karkaa piipusta harakoille, vaan menee siihen, mihin se on tarkoitettukin talon lämmittämiseen. Kondenssikattilalla voidaan saavuttaa vuositasolla jopa 30 prosentin energiasäästöt perinteisiin lämmityslaitteistoihin verrattuna, esittelee Gasumin energiapalveluiden tuotepäällikkö Petri Nikkanen. Korkeampi energiatehokkuus tarkoittaa ympäristölle matalampia hiilidioksidipäästöjä ja Merivalolle edullisempaa kaasulaskua. Urpo Merivalo on tyytyväinen maakaasun puhtauteen ja helppokäyttöisyyteen talon lämmityksessä parin vuosikymmenen kokemuksella. Gasetti

14 Nummelassa toivotaan maakaas Gasum valmistelee Mäntsälä Siuntiosiirtoputken rakennustöitä. Uuden putken avulla pyritään varmistamaan pääkaupunkiseudun kasvava kaasun tarve. Samalla saadaan uusia läntisen Uudenmaan kuntia maakaasuverkon piiriin. Vihdin Nummelassa maakaasun toivotaan tuovan säästöjä taloyhtiöiden lämmityskuluihin. TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI öljy lämmityksen varassa. Lisäksi sähkölämmitys eri muodoissa on yleistä, taustoittaa isännöitsijä Kalle Partanen SKV Isännöinti Oy:n Nummelan toimistosta. Isännöitsijä Kalle Partanen tuntee Nummelan asuntokannan ja tietää, että maakaasulla voidaan saada todellisia säästöjä lämmityksessä. Uusi maakaasuputki kulkee Vihdin halki 26 kilometrin matkan. Nummelan lähelle Hiidenmäen teollisuusalueen kupeeseen rakennetaan paineenvähennysasema, josta Gasumin energiapalvelut rakentaa paikallisjakeluputkiston Nummelan alueelle. Tavoitteena on aloittaa kaasun jakelu Nummelassa syksyllä 2009, eli heti kun siirtoputki valmistuu, kertoo Gasumin aluemyyntipäällikkö Timo Jokila. Maakaasu tulee Nummelassa tarpeeseen. Vihdin suurimmassa taajamassa on noin asukasta. Tiiviisti rakennettu kuntakeskus poikkeaa lämmitysratkaisujensa suhteen vastaavankokoisista asutusalueista. Nykyään kaukolämpö alkaa olla normi isommissa taajamissa. Nummelassa kaukolämmöllä ei ole määräävää markkina-asemaa. Nummelan ominaispiirre on, että täällä useimmat taloyhtiöt ovat oman Kilpailukykyinen vaihtoehto Kalle Partanen on viime vuodet kauhulla seurannut kevyen polttoöljyn hinnan kehitystä. Kallistuva polttoaine heijastuu suoraan taloyhtiöiden vastikemaksuihin. Öljy alkaa olla arvokasta. Hinta heilahtelee yleensä vain ylöspäin. Nummelassa kaukolämmön hinta on sidottu kalliiseen öljyyn. Nyt haetaan tosissaan järkevämpää ja edullisempaa energiaratkaisua. Maakaasu on ensimmäinen vaihtoehto, joka tarjoaa todellisia säästöjä energiakuluihin öljyyn verrattuna. Esimerkiksi tyypillinen taloyhtiö, joka kuluttaa vuodessa noin litraa kevyttä polttoöljyä, voi saada jopa euron vuotuiset säästöt lämmityskuluissa vaihtamalla maakaasuun. Se on jo niin iso säästö, että muutokseen kannattaa investoida, vaikka nykyiset laitteet olisivat vielä toimivat, Timo Jokila selvittää. Partanen on päätynyt samaan lopputulokseen. Numeroiden perusteella vaihtoehtoja ei tarvitse miettiä. Tein esimerkkilaskelmat eräästä kohteesta, jossa viisi taloyhtiötä omistaa yhteisen lämpökeskuksen. Vaihtamalla kevyt polttoöljy maakaasuun vastike putoaisi 45 senttiä asuinneliötä kohden. 14 Gasetti

15 un pienentävän lämmityskuluja Investoinnit rahoitetaan vuodessa Edullisen energian hinnan lisäksi maakaasun etuna on, että sen käyttöönotto ei edellytä mittavia investointeja. Öljylämmitteisessä kohteessa selvitään kaasuverkoston liittymämaksulla ja polttimen vaihdolla. Maakaasuun vaihdettaessa taloyhtiön ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi säästääkseen. Nykyisillä kaasun hinnoilla saa alkuinvestoinnin kuitattua vuodessa, Partanen laskeskelee. Tällöin tarvitaan hieman suurempi alkuinvestointi, mutta muutoksen jälkeen odottaa aiempaa edullisempi energialasku. Etenkin kohteissa, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys, kannattaa harkita kondenssikattilan hankintaa. Se toimii todella korkealla hyötysuhteella ja pienikokoinen laite vie vähän tilaa, Timo Jokila esittelee. Uuden alueen haasteet Nummelassa ei ole aiempaa kokemusta Maakaasuun vaihdettaessa taloyhtiön ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi säästääkseen. Lämmitys on taloyhtiöiden suurin yksittäinen kuluerä. Taloyhtiöiden on vaikea löytää vastaavia säästöjä lupaavia investointeja, joita olisi yhtä helppo toteuttaa kuin energiamuodon vaihtaminen öljystä maakaasuun. Muut tavat pienentää energialaskua vaativat joko suuria investointeja tai heijastuvat asumismukavuuteen. Esimerkiksi päätös huonelämpötilan laskemisesta on helppo tehdä kesällä, mutta talvella päätöksessä on vaikeampi pysyä. Maakaasu on varteenotettava vaihtoehto myös sähköllä lämpiävissä taloissa. Gasumin aluemyyntipäällikkö Timo Jokila vakuuttaa, että maakaasu on erittäin kilpailukykyinen Nummelan alueella, jossa suuri osa lämmöstä tuotetaan öljyllä. maakaasusta energiamuotona. Tämä tuo omat haasteensa myyntityöhön. Timo Jokila on havainnut, että uudella alueella myyjän on aktiivisesti tarjottava tietoa. Referenssikohteita ei ole samaan tapaan naapurustossa, kuten vaikka Lohjalla. Ihmiset mieltävät maakaasun helposti vain isojen teollisuuslaitosten polttoaineeksi, vaikka maakaasu sopii kaikenkokoisiin kohteisiin. Taloyhtiöiden etua ajavat isännöitsijät ovat suurena apuna ennakkoluulojen voittamisessa. Partanen kyseli käyttökokemuksia maakaasusta lohjalaiselta kollegaltaan, joka suositteli energiamuotoa varauksetta. Lohjan kokemusten perusteella maakaasu on käyttövarmaa. Ei ole ollut häiriöitä ja luvatut kustannussäästöt ovat toteutuneet, Kalle Partanen toteaa. Putkilinjan rakentaminen valmisteluvaiheessa Rakennuspäätös Mäntsälästä Siun - tioon kulkevasta putkilinjauksesta tehtiin vuo si sitten keväällä. Maakaasuputken rakennusvaiheen valmistelu on käynnistynyt. Maa-alueiden ennakkohaltuunotto alkoi maaliskuun lopussa ja nyt maa-alueet ovat pääosin Gasumin hallussa. Puusto on poistettu jo lähes koko putkilinjan alueella. Raivaustöitä päästiin aloittamaan kevään aikana yhteistyössä maanomistajien kanssa. Varsinaiset rakennustyöt alkavat ensimmäisenä kohteissa, joissa tarvitaan erikoisrakennusmenetelmiä kuten louhintaa. Peltoalueilla putken rakennustyöt pyritään aloittamaan syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Pääurakoitsijat päättävät yksityiskohtaisesta rakennusaikataulusta. Maakaasuputken rakentaminen on jaettu kahteen osaan. Gasum allekirjoitti 23. toukokuuta urakointisopimuksen E. M. Pekkinen Oy:n kanssa, joka rakentaa putken ensimmäi - sen osuuden Mäntsälän Hirvihaarasta Vihdin Selkiin. Pääurakoitsijaksi osuudelle Selkistä Siuntion Pölansiin on valittu Destia. Mäntsälästä Siuntioon rakennettavan maakaasuputken pituus on noin 90 kilometriä. Putken halkaisija on 500 millimetriä. Lisäksi rakennetaan 5,5 kilometriä pitkä haaraputki Lohjalle. Varsinaisen siirtoputkiston lisäksi hankkeeseen kuuluu tarvittavien venttiili-, paineenvähennys- ja linkkiasemien sekä anodikenttien rakentaminen. Putkihankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 55 miljoonaa euroa ja suorat työllisyysvaikutukset noin 430 henkilötyövuotta. Maakaasuputken on tarkoitus olla valmis kaupalliseen käyttöön syksyllä Gasetti

16 Kynä valmiina sopimuksen allekirjoitukseen Gasum esitteli maakaasun mahdollisuuksia Länsi-Suomessa TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: TIMO JAKONEN Turun talousalueen yritykset ovat kiinnostuneita ottamaan maakaasun käyttöön niin teollisuusprosesseissa kuin lämmityksessä ja sähköntuotannossakin. Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes esitteli keväällä maakaasun eri mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämän edustajille Turun kauppakamarin tilaisuudessa. Vuoden alussa Neste Oil ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME) tekivät Gasumin kanssa aiesopimuksen maakaasun toimittamisesta. Sopimuksen mukaan Nesteen Naantalin jalostamolle rakennettava vedyntuotantoyksikkö ja TSME:n maakaasukäyttöinen sähköä ja lämpöä tuottava voimalaitos ostaisivat kaasua noin 450 miljoonaa kuutiota vuodessa. Gasumin tavoitteena on saada alueen vuosikulutukseksi 500 miljoonaa kuutiota. Kun Neste Oilin ja TSME:n investoinnit varmistuvat, mekin voimme tehdä toteutuspäätöksen. Luultavimmin tämä tapahtuu lokakuussa. Aie sopimuksen pohjalta olemme tehneet jo suunnitelman, jonka mukaan varsinainen rakentaminen alkaa kesällä Näin voisimme aloittaa maakaasun toimittamisen alueelle vuoden 2011 aikana, kertoi Antero Jännes. Maakaasuputken rakentaminen on Gasumille noin 200 miljoonan euron hanke. Se tarkoittaa suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa noin 950 henkilötyövuotta. Kaasunkäyttäjille investointi on paljon suurempi eli noin miljardin verran. Heidän kannaltaan katsottuna suunnittelu- ja rakentamisvaiheen työllistävä vaikutus on noin henkilötyövuotta. Luvut eivät sisällä laite- ja materiaalivalmistusta. 200 kilometriä uutta verkostoa Maakaasuverkoston Länsi-Suomen verkostolaajannuksen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on jo tehty, ja Gasumilla on valtioneuvoston lupa tarvittavien maiden lunastukseen. Länsi-Suomen putki vedetään Mäntsälästä Riihimäen ja Forssan kautta Naantaliin. Uuden putken pituus on noin 200 kilometriä ja se kulkee 20 kunnan kautta. Kuluvan kesän aikana tehdään maastotutkimuksia. Putken toteutumisen edellytyksenä on uuden voimalan ja Naantalin jalostamon vety-yksikön rakentaminen. Nyt voimme tarjota kaasun monipuolisia vaihtoehtoja myös muille yrityksille. Maakaasu sopii esimerkiksi teollisuuslaitosten omaan, pienimuotoiseen lämmitykseen ja sähköntuotantoon, metalliteollisuuden ja keramiikkateollisuuden prosesseihin, puutarhoille, ravintoloille ja kotitalouksille. Hyviä kokemuksia maakaasusta on saa- Antero Jännes esitteli yleisölle erilaisia maakaasun käyttömahdollisuuksia Turun talousalueella. Suunnitelmien mukaan länsilaajennuksen rakentaminen aloitetaan kesällä Gasetti

17 tu muun muassa telakoiden ja rakennustyömaiden lämmityksestä, Jännes esitteli kuulijoille. Maakaasun liikennekäyttö lisääntyy koko ajan ja Gasum on luvannut rakentaa myös Turun alueelle maakaasuautojen tankkausaseman. Maakaasu soveltuu julkiseen liikenteeseen, jakelu- ja jäteautoihin sekä takseihin ja henkilöautoihin. Esimerkiksi kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää biokaasua voidaan maakaasuputkissa siirtää kaasuautojen käyttöön. Destia on esittänyt vähäpäästöisten, maakaasukäyttöisten lauttojen käyttöönottoa esimerkiksi Paraisten ja Nauvon sekä Korppoon ja Houtskarin reiteillä. Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki (vas.) luovutti Antero Jännekselle kynän, jolla lopullinen sopimus maakaasun toimittamisesta voidaan syksyllä allekirjoittaa. Sopiiko Kakolan metaani maakaasuputkeen? Kauppakamarin kevätkokouksessa puhunut Antero Jännes sai lahjaksi kynän, jolla lopullinen sopimus voidaan syksyllä allekirjoittaa. Yrittäjät ovat tyytyväisiä, että pitkään kestänyt hanke on saatu loppusuoralle ja uusi energiavaihtoehto tulee myös Länsi-Suomeen. Antero Jännekseltä kysyttiin esimerkiksi siitä, onko mahdollista ottaa talteen vuodenvaihteessa valmistuvasta Kakolan jätevedenpuhdistamosta biokaasua, jota voitaisiin siirtää maakaasuverkostossa. Jännes kertoi, että voidaan. Helsingin Vesi Oy:n kanssa vastaavanlaista yhteistyötä selvitetään. lisää. LNG:tä tuodaan muuan muassa Lähi-idästä, kertoi Jännes. LNG:hen liittyy osittain myös Gasumin Balticconnector-hanke, jolla voitaisiin yhdistää Suomi Latvian maakaasuvarastoihin. Samalla luotaisiin pohja Itämeren alueen yhteiselle LNG-terminaalille, joka monipuolistaisi maakaasun hankintaa. Liikennekäyttö kiinnostaa Jarmo Tamminen, Pekka Jousi, Tapio Laakso ja Hans Langh pitävät maakaasua kiinnostavana vaihtoehtona. Hans Langh harmittelee, että kaasuputki menee Piikkiön ohi niin kaukaa, etteivät he voi hyödyntää sitä yritystilojen lämmityksessä. Kaikkien mielestä olisi hyvä, jos Turun keskustaan rakennettavasta Kakolan jätevedenpuhdistamosta voitaisiin ohjata syntyvää biokaasua maakaasuverkkoon ja edelleen liikennekäyttöön. Muutoinkin maakaasukäyttöinen julkinen liikenne sai miehiltä kannatusta. Naantalilainen Tapio Laakso totesi maakaasuputken rakentamisen tuovan työpaikkoja varsinkin Naantaliin. Pekka Jousen mielestä putken rakentaminen piristää koko alueen talouselämää monin tavoin. Onko edullisempaa tuoda maakaasua kuin sähköä? Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtajaa Kari Ruususta kiinnosti se, onko edullisempaa tuoda sähköä Venäjältä linjoja pitkin vai maakaasua putkessa? Maakaasu on edullisempi vaihtoehto, koska yhden putken kautta kulkevaan määrään tarvittaisiin monta voimalinjaa. Sähkölinjojen hävikki on suurempi kuin maakaasun siirrosta aiheutuva hävikki. Maakaasua on myös taloudellisempaa tuoda Venäjältä Suomeen putkea pitkin kuin nesteytettynä LNG-laivoilla muualta. Yleensä lasketaan, että Venäjältä kaasu kannattaa tuoda Saksaan asti putkella. Sitä etelämpänä on jo nyt monta LNG-terminaalia, ja niitä rakennetaan koko ajan Maljan maakaasulle nostivat Hans Langh (vas.), Tapio Laakso, Pekka Jousi ja Jarmo Tamminen. Miesten mielestä maakaasu on kiinnostava vaihtoehto. Gasetti

18 sinunkaupat TUULIAN kanssa Vuoden gasumlainen Tuulia Toivanen on arkiston aarre Gasumin keväisessä Huollon Paikka -tapahtumassa seppelöitiin arkistonhoitaja Tuulia Toivanen Vuoden gasumlaiseksi. Valkealan ilopilleri ja määrätietoinen tiimipelaaja tarttuu kesällä vasaraan ja vanhan puutalon keittiöremonttiin. Puutarhastaan Tuulia saa energiaa keholle ja sielulle. TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: TUOMAS PIETINEN, INDEXOPEN Puhelias ja pirteä Tuulia Toivanen ei vastaa arkkityyppiä arkistonhoitajasta. Hänen mielestään itse työkään ei vastaa perinteistä käsitystä arkistotyön yksipuolisuudesta ja yksinäisyydestä. Tuulian työpaikka on Valkealassa. Tämä on suurelta osin asiakaspalvelua. Etsin teknisestä arkistosta taustatietoa koko talon väelle, laajennusprojektiin sekä siirrossa ja kunnossapidossa työskenteleville. Talon ulkopuolisille hoidan karttapalvelua, Tuulia kertoo. Taustajoukon voimahahmo Tuulia on ollut talossa jo lähes kaksikymmentä vuotta, joten väki on tullut tutuksi. Tuulian mielestä Vuoden gasumlainen -tunnustuskin on kiitos enemmänkin yhteistyön tekemisestä kuin omasta henkilökohtaisesta puurtamisesta. Yhteinen tavoite on kaiken lähtökohta. Itse kuulun taustajoukkoihin, mutta etulinjassakin tarvitaan taustan tekemää työtä. Olen ylpeä omasta työstäni, mutta toivottavasti myös tarpeeksi avoin oppiakseni uutta. Aikaisempi työ on perustana uutta tehtäessä. Olisikin hyvä, ettei töitä tehtäessä ja uutta rakennettaessa unohdeta dokumentointia, Tuulia muistuttaa työkavereitaan. Vuoden gasumlaisen valintaraati, johon kuului viisi aikaisempaa Vuoden gasumlaista, perusteli valintaansa muun muassa sillä, että Tuulia on määrätietoinen ja avulias ihminen, joka pitää niin paperit kuin myös tarvittaessa työkaverinsakin järjestyksessä. Tämä on hieno kiitos työkavereilta! Tuulia on myös maakaasuttaja eli yksi henkilöstökerhon aktiivijäsenistä. Tuulia on järjestänyt jo vuosien ajan esimerkiksi Messilän koko perheen ulkoilupäivän. Historialliset puutarhat kiehtovat Vapaa-aikanaan Tuulia toteaa olevansa tyypillinen keski-ikäinen, joka lukee ja lenkkeilee. Intohimon kohde on perheen puutalo ja varsinkin sen puutarha. Rakastan puutarhatöitä ja puutarha-alan tutkimista. Siinä voin myös yhdistää kiinnostukseni historiaan. Historialliset puutarhat ja vanhat perinteiset kasvit ovat sydäntäni lähellä. Voiko olla kauniimpaa perennan nimeä kuin Palava rakkaus tai Särkynyt sydän. Puutarhavierailuille pääsen harmittavan harvoin, mutta niitä muistellessa pärjääkin taas talven ylitse. Tänä kesänä Tuulia ei ehdi paljon puutarhasta nauttia keittiöremontin takia. Teemme mieheni kanssa remonttia mahdollisimman paljon itse, ja perhepiiristä löytyvät tarvittavat ammattilaiset. Vain kaasuasennus täytyy ostaa ulkopuoliselta. 18 Gasetti

19 NÄITÄ PAKINATYYPPISIÄ JUTTUJA ON TULLUT KIRJOITETTUA JO KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA. Ensimmäinen julkaistiin numerossa 1/1988. Olisi kuulemma aika jo uudistua. Tiedän, että viimeistään 2011 lopulla näin tulee käymään. Niitä kirjoittaa silloin joku toinen. Esitettiin, että voisinko näissä juttupätkissä vastailla lukijoiden kysymyksiin. Sellaisiin, jotka ainakin sivuavat kaasualaa. Edellisessä numerossa 1/2008 tästä saatiin jo esimakua, kun kysyttiin, miksi infrapunasäteilylämmitys tuntuu lämpöisemmältä kuin ilman todellinen lämpötila on. Ehdin jo huolestua, että mitenkäs se huumoriosuus saadaan kerrottua, jos vain teknisin faktoin vastailen lehden toimitukselle jätettyihin kyselyihin. Tähän minua rohkaistiin, että värikkäillä sanavalinnoillakin voi saada paljon aikaan. Ja toisaalta vastaukset tuntuvat kuulemma arvokkaammilta, ja koko lehti asiallisemmalta, jos niihin ei ole vitsejä sekoitettu. Niin, että syy ei ole minun, jos jatkossa juttujen viihteellisyys jää vajaaksi. Maakaasusta on monen koneen polttoaineeksi Nyt kysymys liittyy maakaasun lii kennekäyttöön ja kuuluu seuraavasti: "Suomessa on maakaasubusseja aasubusseja ja yhä enenevissä sä määrin maakaasukäyttöisiä iä henkilöautoja. Mitä muita kulkupelejä maailmalla ailm liikkuu maakaasun asun voimin?" Vuoden alun tilastojen mukaan maailmalla oli 7,6 miljoonaa maakaasuajoneuvoa. Tuosta määrästä Euroopan mantereella oli maakaasuautoa. Euroopan ajoneuvomäärään sisältyy bussia ja kuorma-autoa. Gasetissa 2/2007 oli allekirjoittaneen artikkeli maakaasun käytöstä laivojen polttoaineena. Norjassa nestemäisen maakaasun käyttö laivojen polttoaineena on jo arkipäivää. Yhdeksän laivaa on jo olemassa ja seitsemän on rakenteilla. Suurimmat niistä ovat 130 metrisiä autolauttoja lähellä Bergeniä. Amsterdamissa, Hollannissa on useita maakaasukäyttöisiä kanaaliveneitä, vesibusseja. Vähäpäästöisinä niiden käytölle ei ole aikataulu- tai reittirajoitteita kuten dieselkäyttöisillä on. MAAILMAN MERILLÄ KYNTÄÄ LÄ- HES 250 LNG-TANKKERIA. Useimpien polttoaineena on maakaasu. Ne siis syövät lastistaan. Venäläisillä oli suurena haaveena käyttää maakaasua lentokoneiden polttoaineena. KOL- MIMOOTTORISEN TUPOLEVIN YKSI MOOTTORI OLI RAKENNETTU MAA- KAASUKÄYTTÖISEKSI (LNG) ja kone lensi 1994 ainakin Milanossa, IGU:n kaasukonferenssissa. Tavoitteena oli, että LNG:llä olisi vuonna 2000 lennetty Venäjän ja eurooppalaisten pääkaupunkien välillä. Venäläiset kokeilivat maakaasua myös maailman eniten valmistetun helikopterin MI-8:n Saksassa on maakaasukäyttöisiä mikroautoratoja. polttoaineena. Ajatus oli, että kaasukentillä jatkuvasti operoivat helikopterit olisivat toimineet suoraan kentän tuottamalla kaasulla. Ainakin yksi helikopteri oli rakennettu toimimaan CNG:llä. Tämän jutun kirjoittajalla on siitä jopa prosyyri. KANADASSA KOKEILTIIN MAA- KAASUKÄYTTÖISTÄ VETURIA. Polttoaineena käytettävä LNG oli veturin perään kytketyssä tankkivaunussa vähän samaan tapaan kuin aikoinaan hiilitenderit. Pohjois-Saksassa, kaupungin nimi ei tule mieleen, oli maakaasukäyttöinen (CNG) paikallisjuna. Sen tankkaus hoidettiin samanlaisella ja samaan aikaan toimitetulla kompressorilla kuin Helsinkiin Ruskeasuon linja-autovarikolle hankittiin ITALIASSA MAAKAASUKÄYTTÖI- NEN SKOOTTERI EI OLE MIKÄÄN HARVINAISUUS. Vaikka polttoainetta ei paljon mukaan mahtuisikaan, niin lähes koko maan yli rakentunut tankkausasemaverkosto hoitaa tilanteen. Itävallan Grazissa on paikallisen kaljatehtaan koko trukkikalusto maakaasukäyttöinen. Samoin tehtaan käytävillä pyörivät siivouskoneet. Maakaasukäyttöiset jäähallikoneet kuuluvat samaan kategoriaan. Useat saksalaiset sisätiloihin rakennetut mikroautoradat pyörivät maakaasulla. Muutama vuosi sitten ENGVA:n vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä mikroautokilpailussa Kölnissä tämän kirjoittaja sijoittui toiseksi. Mitsubishillä on itävaltalaisen kuskin käskemä maakaasukäyttöinen ralliauto. Auto vieraili taannoin myös Suomessa. Ainakin USA:ssa Disneyworldin huvipuistojen koko liikkuva kalusto on, jos ei sähkö-, niin maakaasukäyttöisiä sitten. ITÄVALTALAINEN BOMBARDIERIN TEHDAS KEHITTELI MAAKAASU- KÄYTTÖISEN MOOTTORIKELKAN KONEEN. Pari vuotta sitten niistä yksi, jota allekirjoittanut oli kutsuttu esittelemään, oli esillä myös Jyväskylän moottorikelkkamessuilla. Ei maakaasu ole parhaasta päästä moottorikelkan polttoaineiksi. Polttoainesäiliö on turhan iso ja painava, eikä toimintamatka ole kuin reilut 50 kilometriä. Mutta mitäpä sitä ei tekisi messuvieraiden huomion herättämiseksi. Arto Riikonen Kirjoittaja työskentelee Gasumilla asiakaspalvelupäällikkönä. Gasetti

20 KOONNUT: MINNA OJALA Gasum ja Suomen Latu haastavat liikkumaan KUVA: TUOMAS PIETINEN Gasum ja Suomen Latu ry keräävät yhdessä hyvän mielen energiaa. Kesäkuussa käynnistynyt liikuntakampanja haastaa kaikki suomalaiset ulkoilemaan ja kuntoilemaan sekä seuraamaan omaa energiankulutustaan. Energinen Liikuntahaaste-kampanja muistuttaa liikunnan hyödyistä ja myönteisistä vaikutuksista sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Internet-sivustolle rekisteröityneet voivat ylläpitää omaa henkilökohtaista liikuntapäiväkirjaa. Henkilökohtaisen liikuntahaasteen ovat ottaneet vastaan muun muassa laulaja ja eräopas Kai Hyttinen, terveyden edistämisen politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Maija Perho sekä dosentti Heikki Pekkarinen Kuopion yliopistosta. Hyvän energian karttumista mittaava laskuri perustuu Pekkarisen ja hänen työryhmänsä Kuopion yliopistossa kehittämään laskentamalliin. Hyvän mielen energiaa voi kerätä myös ryhmänä, esimerkiksi yritysten liikuntatapahtumissa. Gasumin perinteiseen golf-turnaukseen osallistuneet keräsivät yhteensä 117,2 kwh hyvän mielen energiaa haastekampanjaan aloitusviikolla. Itämeren kaasu- yhtiöiden väliseen koripalloturnaukseen osallistuneet viisi joukkuetta puolestaan kartuttivat pottia 22 kwh. Kampanjasivustolta löytyy laskurin lisäksi vinkkejä liikkumiseen esimerkiksi Suomen Ladun tapahtumissa. Sivustoille rekisteröityneet saavat myös sähköpostiinsa liikunta- ja tapahtumavinkkejä ja tietoa kampanjan edistymisestä sekä osallistuvat yllätysarvontoihin. Kampanja alkoi 3. kesäkuuta, joten vielä ehtii hyvin mukaan. Yhteensä 12 kuukautta kestävään kampanjaan voivat liittyä kaikki halukkaat. Kampanja-aikana Liikuntahaaste-sivustolle rekisteröityneet yksityishenkilöt osallistuvat kampanjan pääpalkinnon eli Kiilopään lomaviikon arvontaan. Yrityssarjassa jaetaan aktiivisimmille pääsylippuja kesän 2009 urheilutapahtumiin. Lähde mukaan liikkumaan: Yhdessä liikkuminen on mukavaa, toteavat Gasumin keilaajat Jani Toivanen (vas.), Ari Laurila, Timo Jämsäläinen (edessä) ja Reino Toivanen. VALONIA avasi oven sa Turussa TEKSTI: SONJA HELLÉN-NIEMINEN KUVA: MINNA OJALA Varsinais-Suomen Energiatoimisto ja Varsinais-Suomen Agendatoimisto yhdistivät toimintansa uudeksi kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskukseksi. Uusi keskus sai nimekseen VA- LONIA. Hjeltin talon alakerrassa Vanhan Suurtorin laidalla Turussa sijaitsevan keskuksen avajaisia vietettiin toukokuussa. VALONIAn toiminta-ajatuksena on kestävän kehityksen edistäminen ja alueellisena ja puolueettomana asiantuntijana toimiminen. Henkilökunta koostuu 14 kestävän kehityksen sekä ympäristö- ja energia-asioiden asiantuntijasta. Turun kaupunki on keskuksen isäntäorganisaatio vuosina Varsinais-Suomen kunnat ovat keskeinen kohderyhmä VALONIAn toiminnas- sa. Palvelukeskuksen asiantuntijat ovat auttaneet kuntia muun muassa laatimaan kestävän kehityksen ohjelmia sekä energiankäytön tehostamissuunnitelmia ja kasvihuonekaasujen vähentämissuunnitelmia. Palvelutarjontaan kuuluvat lisäksi erilaiset koulutukset ja asiantuntijaluennot sekä teemaviikot, -näyttelyt ja tapahtumat. Gasum on ollut tukemassa yhteistyösopimuksen ja projektirahoituksen avulla Varsinais-Suomen Energiatoimiston toimintaa ja on osallistunut jäsenenä Varsinais-Suomen Energiatoimiston neuvottelukunnan toimintaan. Gasum näkee tärkeäksi toimiston tekemän pitkäjännitteisen työn alueellisen kestävän kehityksen edistämiseksi. Palvelukeskuksen tavoitteena on tehdä kestävä kehitys, energia-asiat sekä ilmastonmuutos kansalaisille ymmärrettäviksi ja tutuiksi, kertovat VALONIAn Jaana Itälä-Laine (vas.), Liisa Harjula ja Anne Ahtiainen.

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Julkaistu 03.11.2015 08:37. Aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty sähköverkkoon eniten Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Tuotanto

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (2)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (2) PÖRSSITIEDOTE 9.4.2003 klo 13.00 1 (2) :N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 1,25 euroa osinkoa vuodelta 2002. Yhtiökokous myönsi valtuutuksen hallitukselle omien osakkeiden luovuttamiseen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot