SISÄLLYS. N:o 452. Laki. puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2001

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2001 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 452 Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta Laki perusopetuslain 11 :n muuttamisesta Laki lukiolain 7 :n muuttamisesta Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 ja 17 :n muuttamisesta Laki kansaneläkeindeksistä Valtioneuvoston asetus valtion korvauksesta kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen Valtioneuvoston asetus työmarkkinatuesta annetun asetuksen 8 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus työvoimapalveluasetuksen muuttamisesta N:o 452 Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (402/1974) 2 :n 7 kohta, 4 :n 1 momentin 6 kohta ja 10 a, sellaisina kuin ne ovat 2 :n 7 kohta laissa 751/2000, 4 :n 1 momentin 6 kohta laissa 490/1992 sekä 10 a laissa 228/2000, sekä lisätään 2 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 740/1994 sekä mainituissa laeissa 228/2000 ja 751/2000, uusi 7 a kohta, 7 :ään, sellaisena kuin se on laissa 572/1988, uusi 2 4 momentti ja lakiin uusi 8 d ja 10 b seuraavasti: 2 Puolustusvoimien tehtävänä on: 7) osallistua rauhanturvaamistoimintaan siten kuin siitä rauhanturvaamislaissa (514/1984) säädetään; 7 a) osaltaan huolehtia hallinnonalan kansainvälisestä toiminnasta siten kuin siitä tarvittaessa puolustusministeriön asetuksella säädetään; sekä 4 Puolustusvoimat käsittää: 6) Maanpuolustuskorkeakoulun. 7 Aina määräajaksi täytettävään sotilasvirkaan nimitetyn uudelleen kouluttautumista tuetaan korvaamalla palvelussuhteen aikana puolustusvoimien ulkopuolella tapahtuvista opintovapaalain (273/1979) mukaisista opinnoista aiheutuvia kustannuksia. Jos koulutustukea ei ole maksettu, palvelussuhteen päätyttyä maksetaan vastaavan suuruinen palvelusaikakorvaus kertakorvauksena. Koulutustukea tai palvelusaikakorvausta maksetaan, HE 18/2001 PuVM 1/2001 EV42/

2 1266 N:o 452 jos palvelussuhde on kestänyt yhteensä vähintään kolme vuotta ja sen määrä on asianomaisen virkatyypin yleisen sotilaseläkemaksun sekä kyseiselle, aina määräajaksi täytettävälle sotilasviralle määrättävän eläkemaksun erotus, kuitenkin vähintään kaksitoista prosenttia veronalaisesta palkkauksesta. Jos henkilö, jolle on maksettu koulutustukea tai palvelusaikakorvausta, nimitetään toistaiseksi puolustusvoimien muuhun sotilasvirkaan puolustusvoimien antaman tai kokonaan kustantaman koulutuksen perusteella vuoden kuluessa määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä, voidaan enintään puolet maksetuista etuuksista periä takaisin siten kuin valtion virkamieslain (750/1994) 60 ja 61 :ssä säädetään. Edellä 2 momentissa tarkoitettujen etuuksien kertymisestä ja maksamisesta sekä 3 momentissa tarkoitetusta takaisinperimisestä säädetään tarkemmin puolustusministeriön asetuksella. 8d Sotilasasiamiehen, apulaissotilasasiamiehen ja sotilasedustajan tehtävään sekä näitä vastaavaan kansainväliseen tehtävään määrätylle ja näitä avustavalle henkilölle paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella suoritettavista korvauksista sekä muista taloudellisista etuuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella suoritettavista korvauksista sekä muista etuuksista annetussa laissa (651/1993) säädetään. Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön rinnastamisesta ulkoasiainhallinnon virkamieheen säädetään puolustusministeriön asetuksella. 10a Maanpuolustuskorkeakoulu on pääesikunnan alainen korkeakoulu. Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijat hyväksyy Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori pääesikunnan määräämien perusteiden ja johtosäännössä määrätyn valintajärjestelmän mukaisesti. Opiskelijaksi upseerin koulutusohjelmaan voidaan hyväksyä hakija, joka on enintään 26-vuotias, lentäjäksi koulutettava kuitenkin enintään 23-vuotias. Erityisistä syistä voidaan ikärajoista poiketa. Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijan opiskelu voidaan keskeyttää pitkäaikaisen sairauden vuoksi, riittävän opintomenestyksen puuttuessa tai muusta vastaavasta painavasta syystä. Jos opiskelija on syyllistynyt rikokseen tai muutoin sotilaan arvolle sopimattomaan käyttäytymiseen, hänet voidaan erottaa. Opiskelijan opiskelun keskeyttämisestä ja hänen erottamisestaan päättää rehtori. Maanpuolustuskorkeakouluun opiskelijaksi hakenut henkilö, jota ei ole 1 momentissa tarkoitetussa menettelyssä hyväksytty opiskelijaksi, saa hakea Maanpuolustuskorkeakoululta kirjallisesti oikaisua asiassa annettuun päätökseen. Opiskelija saa hakea Maanpuolustuskorkeakoululta oikaisua opintosuorituksen arvosteluun ja vastaavaan opintoja koskevaan päätökseen. Maanpuolustuskorkeakoulun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Edellä 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen, johon saa hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan hallinto-oikeudelta muutosta valittamalla. Opintosuoritusten arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee 1 momentissa tarkoitettua opiskelijaksi hyväksymistä tai 2 momentissa tarkoitettua opintojen keskeyttämistä taikka opiskelijan erottamista, ei saa hakea muutosta valittamalla. Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä siellä suoritettavista tutkinnoista ja annettavasta muusta koulutuksesta samoin kuin 1 momentissa tarkoitetusta opiskelijan hyväksymismenettelystä, 2 momentissa tarkoitettua opiskelun keskeyttämistä ja opiskelijan erottamista koskevasta menettelystä sekä 3 momentissa tarkoitetusta oikaisumenettelystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Osa tutkintoihin johtavasta koulutuksesta järjestetään puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa. 10b Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoihin johtavaan koulutukseen hyväksytyn on an-

3 N:o nettava kirjallinen sitoumus siitä, että hän palvelee koulutustaan vastaavassa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon ja tohtorin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään neljä vuotta, upseerin alemman korkeakoulututkinnon ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään kolme vuotta sekä lentäjäksi ja tähystäjäksi opiskeleva sotilasvirkaan koulutettavana oppilaana ja virassa yhteensä enintään 14 vuotta koulutuksen alkamisesta lukien. Sitoumus koskee tohtorin ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon osalta vain täysin palkkaeduin tapahtuvaa opiskelua. Jos asianomainen 1 momentissa tarkoitettuna aikana irtisanoutuu tai irtisanotaan taikka hän keskeyttää tai hänen opiskelunsa Maanpuolustuskorkeakoulussa keskeytetään hänestä itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden tai lentotaipumuksen puuttumisen takia, hänen on korvattava se määrä, joka määräytyy tutkinnon lajin tai koulutuksen sisällön mukaan ja on enintään puolet valtiolle aiheutuneista koulutuskustannuksista siten kuin puolustusministeriön asetuksella tarkemmin säädetään. Tässä pykälässä tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Mitä muualla laissa tai asetuksessa säädetään opistoupseerista, koskee tämän lain voimaan tultua soveltuvin osin myös määräaikaisen nuoremman upseerin ja määräaikaisen reserviupseerin virassa palvelevaa virkamiestä, jollei laissa tai asetuksessa muuta säädetä. Maanpuolustusopistossa tämän lain voimaan tullessa opiskeleva jatkaa ja opistoupseerin tutkinnon suorittanut täydentää opintojaan opistoupseerille vahvistetun koulutusjärjestelmän mukaisesti pääesikunnan tarkemmin määräämällä tavalla. Opiskelua jatketaan ja täydennyskoulutusta annetaan valtioneuvoston asetuksella säädettävässä puolustushaarakoulussa. Koulun johtaja on tämän koulutuksen osalta Maanpuolustusopiston johtajan asemassa ja hänellä on tällöin sama toimivalta kuin Maanpuolustusopiston johtajalla on tämän lain voimaan tullessa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Puolustusministeri Jan-Erik Enestam

4 1268 N:o 453 Laki perusopetuslain 11 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 11 :n 1 momentti seuraavasti: 11 Opetuksen sisältö Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 :n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 :n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä voi 7 tai 8 :n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ajankohdasta, jolloin terveystiedon opetus erillisenä oppiaineena aloitetaan, säädetään peruskoulun tuntijaosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Opetusministeri Maija Rask HE 142/2000 SiVM 3/2001 EV36/2001

5 1269 N:o 454 Laki lukiolain 7 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 7 :n 2 momentti seuraavasti: 7 Opetuksen laajuus ja sisältö Lukion oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 10 :n nojalla säädetään tai määrätään, äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, liikuntaa ja muita taito- ja taideaineita sekä terveystietoa. Tässä momentissa mainituissa opinnoissa voi, sen mukaan kuin 10 :n nojalla säädetään tai määrätään, olla erilaajuisia oppimääriä. Taito- ja taideaineet sekä terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka 18 vuotta täytettyään aloittavat lukiokoulutuksen. Koulutuksen järjestäjä voi 4 :n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Opetusministeri Maija Rask HE 142/2000 SiVM 3/2001 EV36/2001

6 1270 N:o 455 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 ja 17 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) 12 :n 2 momentti ja 17 :n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 17 :n 2 momentti laissa 1185/1998, seuraavasti: 12 Opetuksen laajuus ja sisältö Tutkinto sisältää, sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään, ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssä oppimista sekä ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opintoja, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistisyhteiskunnallisia opintoja, liikuntaa ja muita taito- ja taideaineiden opintoja, terveystietoa sekä opinto-ohjausta. Taito- ja taideaineiden opinnot sekä terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka 18 vuotta täytettyään aloittavat opintonsa. Koulutuksen järjestäjä voi 9 :n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. 17 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Sen estämättä, mitä 12 :ssä säädetään, oppisopimuskoulutukseen ei sisälly pakollisia liikunnan, muiden taito- ja taideaineiden eikä terveystiedon opintoja. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Opetusministeri Maija Rask HE 142/2000 SiVM 3/2001 EV36/2001

7 1271 N:o 456 Laki kansaneläkeindeksistä Annettu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Kansaneläkelain (347/1956) mukaiset etuudet ja niiden määräytymisperusteet sidotaan hintatason muutoksiin siten kuin tässä laissa säädetään. Tätä lakia sovelletaan muun lain mukaisen etuuden tarkistamiseen siten kuin siitä erikseen säädetään. 2 Kansaneläkeindeksin laskeminen Kansaneläkeindeksi määrätään sen elinkustannusindeksin perusteella, jossa lokakuun 1951 indeksipisteluku on merkitty luvulla 100. Kansaneläkeindeksin pisteluku lasketaan jakamalla edellisen vuoden kolmannen neljänneksen kuukausien elinkustannusindeksin pistelukujen keskiarvo luvulla 1,16. Sekä keskiarvo että osamäärä pyöristetään erikseen lähimpään kokonaislukuun. 3 Rahamäärien tarkistaminen Edellä 1 :ssä tarkoitetut rahamäärät tarkistetaan kunkin vuoden alusta samassa suhteessa kuin kansaneläkeindeksin pisteluku on muuttunut siitä kansaneläkeindeksin pisteluvusta, jonka mukaisina nämä rahamäärät on määritelty kussakin laissa. Maksettavat etuudet tarkistetaan samassa suhteessa kuin kansaneläkeindeksin pisteluku on muuttunut etuutta määrättäessä voimassa olleesta pisteluvusta. 4 Kansaneläkeindeksin vahvistaminen Kansaneläkelaitos vahvistaa seuraavan kalenterivuoden kansaneläkeindeksin pisteluvun kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä. 5 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä lailla kumotaan kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annettu laki (348/1956) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Käsiteltäessä kansaneläkeindeksiin sidottu- HE 54/2001 StVM 10/2001 EV47/2001

8 1272 N:o 456 ja etuuksia, jotka kohdistuvat aikaan ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos muualla laissa tai asetuksessa viitataan kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain säännöksiin, viittauksen katsotaan tämän lain voimaan tultua tarkoittavan tätä lakia. Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

9 1273 N:o 457 Valtioneuvoston asetus valtion korvauksesta kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työministeriön esittelystä, säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta 2 päivänä maaliskuuta 2001 annetun lain (189/2001) 24 :n 2 momentin nojalla: 1 Hakeminen Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 24 :n 1 momentissa tarkoitettua valtion korvausta haetaan kirjallisesti työvoimatoimistolta. Valtion korvausta hakee kunta. Jos kunta on kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 6 :n 1 momentin mukaisesti tehnyt sopimuksen kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, hakemukseen on liitettävä jäljennös sopimuksesta tai muu työvoimatoimiston hyväksymä selvitys sopimuksen tekemisestä. 2 Myöntäminen ja maksaminen Valtion korvauksen myöntää se työvoimatoimisto, jonka toimialueeseen kunta kuuluu. Työvoima- ja elinkeinokeskus maksaa valtion korvauksen kuukausittain jälkikäteen työvoimatoimiston hyväksymän maksatushakemuksen perusteella. Valtion korvaus voidaan maksaa 2 momentissa säädettyä pidemmältä ajanjaksolta, jos kunta siihen suostuu /68 3 Maksamisen lopettaminen ja takaisinperintä Valtion korvauksen maksaminen voidaan määrätä lopetettavaksi, jos työtoiminta ei täytä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä. Jos valtion korvausta on maksettu 1 momentissa tarkoitettuun työtoimintaan, perusteettomasti maksettu korvaus on suoritettava takaisin valtiolle. Maksamisen lopettamisesta päättää valtion korvauksen myöntänyt työvoimatoimisto. Takaisinmaksukehotuksen antaa työvoima- ja elinkeinokeskus, joka myös huolehtii tarvittavista takaisinperintätoimenpiteistä. 4 Päätöksen allekirjoittaminen Valtion korvausta koskeva päätös on allekirjoitettava. Päätökseen, joka annetaan koneellisessa tietojenkäsittelyssä tai muutoin ainakin osaksi painomenetelmää käyttäen aikaansaatuna asiakirjana, allekirjoitus voidaan kuitenkin merkitä koneellisesti.

10 1274 N:o Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2001 Työministeri Tarja Filatov Vanhempi hallitussihteeri Pasi Järvinen

11 1275 N:o 458 Valtioneuvoston asetus työmarkkinatuesta annetun asetuksen 8 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 31päivänä toukokuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työministeriön esittelystä, muutetaan työmarkkinatuesta 30 päivänä joulukuuta 1997 annetun asetuksen (1361/1997) 8, sellaisena kuin se on asetuksessa 1250/2000, seuraavasti: 8 Työmarkkinatukea koskevat selvitykset Kansaneläkelaitoksen on toimitettava työministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys maksamansa työmarkkinatuen määrästä kultakin kalenterikuukaudelta sekä koko siihenastiselta varainhoitovuodelta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Selvityksessä on eriteltävä: 1) työharjoitteluun osallistuneille maksettu työmarkkinatuki ja ylläpitokorvaukset; 2) työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuneille maksettu työmarkkinatuki; 3) ammatinvalinnanohjaus- tai kuntoutustoimenpiteisiin osallistuneille maksettu työmarkkinatuki; 4) työnhaun ajalta maksettu työmarkkinatuki; 5) työnantajalle maksettu työmarkkinatuki; 6) matka-avustuksena maksettu työmarkkinatuki, 7) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitetun kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksettu työmarkkinatuki ja ylläpitokorvaukset. Erittelystä tulee ilmetä niiden lukumäärä, joille tai joiden työllistämiseksi työmarkkinatukea on maksettu, ja niiden päivien lukumäärä, joilta työmarkkinatukea on maksettu. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2001 Työministeri Tarja Filatov Vanhempi hallitussihteeri Pasi Järvinen

12 1276 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 459 Valtioneuvoston asetus työvoimapalveluasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työministeriön esittelystä, kumotaan 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun työvoimapalveluasetuksen (1251/1993) 15 a, sellaisena kuin se on asetuksessa 1358/1997, sekä muutetaan 15, sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 1358/1997, seuraavasti: 15 Työnhakusuunnitelma Työvoimapalvelulain 10 c :ssä tarkoitettu työnhakusuunnitelma laaditaan kirjallisesti ensimmäisen työnhakuhaastattelun perusteella, ja sitä tarkistetaan määräajoin toistuvissa työnhakuhaastatteluissa. Työnhakusuunnitelmaan liittyy osaamiskartoitus, jossa kootaan tiedot asiakkaan koulutuksesta, ammattitaidosta, työkokemuksesta ja erityisosaamisesta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2001 Työministeri Tarja Filatov Vanhempi hallitussihteeri Pasi Järvinen N:o , 1 1 /2 EDITA OYJ, HELSINKI 2001 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN