Helsingin oikeusaputoimisto - ihmisten asialla Tuplatutkinto, miksi? Rikokset kirjallisuudessa: dekkarit Road racing - ei rämäpäisille kaahareille IV

Transkriptio

1 inter vivos Helsingin oikeusaputoimisto - ihmisten asialla Tuplatutkinto, miksi? Rikokset kirjallisuudessa: dekkarit Road racing - ei rämäpäisille kaahareille IV testaa: speed dating

2 Pääkirjoitus Raiskaus, katoaminen, kaahari, tappo, vankikarkuri. Päivän lööppejä lukiessa tulee välillä hyvin epätodellinen olo. Maailmassa tapahtuu rikoksia rikosten perään, ja välillä tuntuu kuin yhden rikostyypin ilmeneminen ja siitä uutisoiminen ennustaisi lähitulevaisuuteen toista vastaavanlaista rikosta. Rikoksista uutisoidaan, koska ne kiinnostavat ihmisiä. Kajoaminen toisen ihmisen koskemattomuuteen myy. Uutisoinnilla ja median tavalla kertoa uutinen on kuitenkin huomattava vaikutus ihmisten suhtautumiseen ja ajatusmaailmaan, ja tätä ei aina huomata korostaa. Yhtä lööppi kauhistuttaa, toista huvittaa, ja kolmatta ehkä inspiroi. Nykyajan ihmiset harvoin ovat niin viitseliäitä, että jaksaisivat kohauttavan uutisen luettuaan tai kuultuaan etsiä tietoa myös muista lähteistä saadakseen mahdollisimman oikean kuvan uutisen todellisesta sisällöstä ja taustasta. Etenkin rikosuutisten taustalla näkyvä maailma muotoutuu helposti todellisuutta mustavalkoisemmaksi, jos nojautuu vain yhden, sensaatiohakuisen, uutislähteen tietoihin. Tämä pistää aika ajoin miettimään. Vastuuta tilanteesta on tosin vaikea sysätä laiskan lukijan tai sensaatiohakuisen toimittajankaan lukuun. Medialla tulisi kuitenkin lähtökohtaisesti olla markkinavoimista huolimatta velvollisuus noudattaa uutisoinnissaan totuudenmukaisuutta ja objektiivisuutta. Toisaalta jo yhdellä sanalla on mahdollista muuttaa koko uutisen merkityssisältö. Esimerkkinä voisin käyttää Norjan terroritapauksen jälkeen Iltalehden ja Hesarin uutisten eroja. Helsingin sanomien uutisoidessa Internet-sivuillaan tietokoneella pelattavien sotapelien kohtalosta Norjassa, se käytti ilmaisua poistettiin asiakkaiden näkyvistä, kun taas Iltalehti uutisoi saman uutisen käyttämällä ilmaisua poistettiin valikoimasta. Tilanteessa saatiin pelkällä yhdellä sanalla eri käsitys tapahtumien kulusta. Medioissakin on toki onneksi huomattu iloisten uutisten tärkeys. Maailmasta ei saa tehdä liian vakavahenkistä paikkaa. Välillä tuntuu rauhoittavalta sivuuttaa nopeammalla silmäyksellä ikävämmät tapaukset, ja keskittyä niihin vähemmän negatiivisiin ihmiskohtaloihin. Huolimatta ajoittaisesta kummastelusta sen suhteen, miten kyseinen uutinen on onnistunut ylittämään uutiskynnyksen. Ihmistä kuitenkin jo perusluonteensa vuoksi kiinnostaa toisen ihmisen elämä. Pykälästäkin varmasti löytyy taas tänä syksynä paljon positiivista metsäpalon tavoin leviävää lööppimateriaalia, kunhan vain jaksaa pitää silmänsä auki ja aina sekään ei ole tarpeen. Ties vaikka juuri sinä löytäisit itsesi seuraavasta Perhosesta tai vaikkapa kahden aukeaman haastattelusta. Pykälistejä kiinnostaa kanssapykälistien elämä, ja tiedonjanoa Inter Vivos pyrkii sammuttamaan. Syysterveisin, 3

3 Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Pykälä ry:n jäsenlehti Inter Vivos. Kahdeskymmenesensimmäinen vuosikerta #4/2011 Levikki kpl JULKAISIJA Pykälä ry PÄÄTOIMITTAJA Isabella Lehti TOIMITUS Ines Huhta Annika Juvonen Aleksa Kavasto Laura Kirvesniemi Anette Laulajainen Katariina Paakkanen Vilma Pasanen Mikko Rudanko KUVITTAJAT Samuli Huttula Albert Mäkelä TAITTO Jasmiina Jokinen SÄHKÖPOSTIOSOITTEET Huom! taittajalla ja päätoimittajalla muotoa ILMOITUSMARKKINOINTI Yrityssuhdetoimikunta MEDIATIEDOT INFORMATION IN ENGLISH PAINO Forssan Kirjapaino Oy ilmoitushinnat ja julkaisijan yhteysdiedot viimeisellä sivulla ANNA PALAUTETTA NETISSÄ sisältö. s.12 HYY:n edustajistovaalit tulossa Muista HELP. s.18 Siipirikkoja auttamassa IV haastatteli Helsingin oikeusaputoimen johtajaa Liisa Vehmasta. s.23 Tuplatutkinto Pykälistien suosiossa oleva opiskelumuoto IV haastatteli muutamaa tuplatutkintoa suorittavaa pykälistiä. s.32 Yliopistoväen keskustelupalsta IV tutustui vessakirjoittelun helmiin. s.41 Dekkarit Helppolukuisuutensa ansiosta tenttien oheiskirjallisuutta parhaimmillaan. s.44 Professorin erehdys Novellisarjan toiseksi viimeinen osa. Jännitys huipentuu. s.38 Ratamoottoripyöräily Kesäinen laji moottoriurheilusta pitäville. S a r j a t 28 Boksissa on elämää 38 Oikeus harrastaa 44 Professorin erehdys V a k i o t 3 Pääkirjoitus 6 IV Tenttaa, Top IV 7 Bona Mater Familiae 9 Heikin palsta 11 Experto Credite 12 Kuulumisia HYY:stä 14 IV Ajankohtaiset 17 IV Wine&Dine 22 Onnea valmistumisesta 46 Kolumni: Varastettu lapsuus 48 Julkinen runosuoli 49 Osavuosikatsaus 51 Kolumni: Nopeammin, enemmän, paremmin 55 Perhonen Kannen kuva: Samuli Huttula s.26 Terveisiä Rovaniemeltä Mitä Artiklan syksyyn kuuluu? s.52 Speed dating IV selvitti, millaista pikadeittailu on.

4 IV TENTTAA TOP IV IV työryhmä BONA MATER FAMILIAE Syksy on nyt virallisesti korkattu, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? IV kysyi pykälisteiltä, mitä syyskauden avaaminen heille merkitsee. Jälleen on koittanut syksy oikeustieteilijöillekin, ja Portsuun on laskeutunut innokkaiden opiskelijoiden lisäksi myös jokavuotinen luentosaleja suosiva viileys. Mitkä ovat välineet, joilla oikkari välttää niin syysflunssan, jäätyneet raajat kuin myöhästelynkin? IV kertoo. Kristiina Lindholm hallituksen puheenjohtaja 2011 Oona L. Uutta alkua uusien mahtavien opiskelija ystävien seurassa Irene H. Mun ei ensin pitänyt tulla tänne, mutta kun on tiikeri ja ne raidat ja jokin mikä niitä yhdistää. Jukka & Eero R. Opiskelun alkua ja avaamisen lähtölaukausta! Villasukat Käyttötarkoitus: Alaraajojen lämmittäminen. Puetaan kenkien alle. Vältä kuitenkin liian pieniä kenkiä, jotta verenkierto ei vallan esty. On havaittu myös tapauksia, joissa villasukat on puettu luennolla käsienkin lämmikkeeksi. Oudon mainetta vältteleville tämä lienee kuitenkin suositeltavaa vain äärimmäisessä hädässä. Hankintapisteet: Marketit, vaatekaupat, lahjatavaraliikkeet, mummola, omat kutomapuikot. Termospullo Käyttötarkoitus: Lämpimän nesteen säilyttäminen. Kätevä etenkin aamuisin, kun ajan rajallisuudesta johtuen kotona keitetty kahvi/tee on nautittava vasta luentosalissa, mielellään kuitenkin lämpimänä. Talvisin näitä vempeleitä voi bongata opiskelijoiden hallusta mm. pulkkamäessä, joskin sisältö saattaa tällöin olla aamukahviin verrattuna astetta minttuisempaa. Hankintapisteet: Kyllä kaikilla nyt kaapista termari löytyy. Herätyskello Käyttötarkoitus: Herättäminen. Älä tyydy tavalliseen, vaihda kännykän piipitys aitoon ja alkuperäiseen! Mikä riemu onkaan hakata ihka oikeaa, järkyttävästi rämisevää ja päältä sammutettavaa vanhanajan vekkaria aamuisin pois päältä. Mikä olisikaan parempi tapa aloittaa päivä, kun samassa tohinassa nimittäin hoituu heräämisen lisäksi myös aina niin piristävä aamujumppa. Jos kuitenkin päätät tyytyä puhelimen herätyskelloon, vaihda edes hälytysääni vaikka Säkkijärven polkkaan. Hankintapisteet: Kirpputorit, antikvariaatit, ullakot. Jotain uutta Käyttötarkoitus: Mielen piristäminen, liikkeellelähdön motivointi. Hommaatpa sitten uuden laukun, kannettavan tietokoneen tai vaikka lyijykynäsetin, varmaa on ainakin se, että niitä ei tule käytettyä nukkuessa. Liikkeelle on siis lähdettävä vaikka väkisin. On kyseessä materialistin vinkki tai ei, tämä toimii! Hankintapisteet: Vain mielikuvitus on rajana. Käytä ääntäsi vain äänestämällä voit vaikuttaa! Mistä tietää, että syksy on saapunut? Siitä, että Porthanian pyöröovilla on ruuhkaa ja Pykälässä valot palavat pikkutunneille harva se ilta. Tätä juttua kirjoittaessani phuksien kanssa on ehditty juhlia vasta muutamat juhlat, mutta uusi vuosikurssi vaikuttaa olevan intoa ja energiaa täynnä. Edessä on siis varmasti jälleen kerran ikimuistoinen syksy! Kaiken juhlimisen lisäksi jokaisen meistä on syksyllä syytä kuitenkin muistaa myös käyttää äänivaltaansa edustajistovaaleissa. Edustajistovaalit tulevat Syksy tuo joka toinen vuosi tullessaan uusien opiskelijoiden lisäksi myös ylioppilaskunnan edustajistovaalit. HYY:n 60-henkinen edustajisto käyttää ylintä päätösvaltaa ylioppilaskunnassamme, päättäen muun muassa ylioppilaskunnan tilinpäätöksestä. Ylioppilaskunnan edustajiston tekemillä päätöksillä on vaikutusta jokaiseen meistä, sillä ylioppilaskunnan jäsenyys on (ainakin toistaiseksi) kaikille perustutkinto-opiskelijoille pakollinen. Ei siis kannata nukkua onnensa ohi näissä vaaleissa, vaan vain äänestämällä voit vaikuttaa. Omaa ehdokasta etsiessä kannattaa käydä katsomassa HELP:n sivut osoitteessa HELP on suomenkielisten oikisopiskelijoiden, lääketieteen eri alojen opiskelijoiden sekä kv-opiskelijoiden yhteinen, puoluepoliittisesti sitoutumaton vaalirengas. HELP:in listoilta löytyy runsaasti myös pykälistiehdokkaita, joista on helppo löytää itselleen sopiva edustajaehdokas. Vaaleissa voit äänestää ennakkoon tai varsinaisina äänestyspäivinä Äänestämisestä saat vielä kaiken lisäksi palkkioksi kahvin ja pullan, joten syitä äänestämättä jättämiselle ei vain yksinkertaisesti ole! :) Vaikuttamista tiedekunnassa Edustajistovaalit eivät kuitenkaan ole syksyn ainoat vaalit. Opiskelijoiden etujen ajaminen ja valvominen tiedekunnan puolella on aina ollut Pykälässä keskeisessä roolissa. Tätä edunvalvontaa on toteutettu muun muassa tiedekuntaneuvostossa ja tiedekunnan toimikunnissa istuvien opiskelijaedustajien välityksellä. Tänä syksynä järjestetään edustajistovaalien lisäksi myös hallintovaalit, joissa valitaan tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenet. Tiedekuntaneuvosto päättää monista opiskelijoihin ja opintoihin vaikuttavista asioista; esimerkiksi tämän hallintokauden lopussa tiedekuntaneuvosto valitsee tiedekuntamme dekaanin. Älä siis epäröi asettua ehdolle, mikäli haluat päästä vaikuttamaan tiedekuntaamme koskeviin asioihin! Muistathan lisäksi, että opintoasioihin voit toki vaikuttaa myös Pykälän puolella osallistumalla opintovaliokunnan kokouksiin. Olipa mielessäsi sitten pieni tai suuri opintoihin liittyvä epäkohta, opintovaliokunnan kautta voit tulla keksimään ongelmaan ratkaisua. Hyvää syksyä ja muistakaa äänestää! 6 7

5 Kirjat nopeasti verkosta HEIKIN PALSTA Vaivaako mieltäsi probleemi, johon et ole saanut vastausta tenttikirjoistasi? Uudet perusteet Älä enää menetä yöuniasi! Käänny viisaampasi puoleen, ja kysy Heikiltä. Tolvanen, Kukkonen Esitutkinta- ja pakkokeinooikeuden perusteet Esitutkintaa ja pakkokeinoja sääntelevä lainsäädäntö muuttuu. Teos on uudistuneen lainsäädännön mukainen ajantasainen yleisesitys aiheesta. Ilm. lokakuu 2011, n. 300 s., 74 Tapani, Tolvanen Rikosoikeus Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Teos on ajantasainen ja systemaattisesti jäsennetty kokonaisesitys rangaistuksen määräämisen ja täytäntöönpanon keskeisistä kysymyksistä. 2011, 2., uud. p., 474 s., 68 *) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7 snt/min. Matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu. Pentti Arajärvi Johdatus sosiaalioikeuteen Teos on yleisesitys Suomen sosiaaliturvajärjestelmästä. Se käsittelee kattavasti oikeudenalan keskeiset kysymykset. Ilm. lokakuu 2011, n. 300 s., 69 Katso opiskelija alennukset Olli Wikberg Johdatus kilpailuoikeuteen Kirja on ajankohtainen yleisesitys kilpailuoikeudesta. Se on tarkoitettu perusteokseksi kaikille kilpailuoikeudesta kiinnostuneille, kuten asianajajille, yritysjuristeille, tuomioistuimiin ja kilpailuasioita käsitteleviin viranomaisiin. Teos soveltuu hyvin yliopistolliseksi ja muuksi oppikirjaksi. Teoksessa on huomioitu vuonna 2011 voimaan tuleva uusi kilpailulaki. Ilm. marraskuu 2011, n. 300 s., 69 Tilaa osoitteesta tai soita *). Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34 36, Helsinki, tai muista hyvinvarustetuista kirjakaupoista. Miten miehestä saa siistin? Arvoisa Heikki! Minua vaivaa se, että useat opiskelijapojat ovat laiskoja pesemään pyykkiä ja siivoamaan. Alkuun tietysti pitävät kämppänsä edustuskunnossa, mutta sitten kun muutetaan yhteen niin saa huomata että oma panos kuin ikävästä pakosta kasvaa vähitellen. Miten ihmeessä saan puoliskoni päähän taottua, ettei minulla ole yhtään enempää vapaa-aikaa käyttää siivoamiseen kuin hänelläkään? En haluaisi kuitenkaan valittaa ja pahoittaa mieheni mieltä, kun kerran muuten on niin loistava pakkaus. -pykälistitär Hyvä pykälistitär Lähdetäänpä haarukoimaan toimintavaihtoehtoja. Vaihtoehto 1: Shokkihoito. Kerää kaikki lattialla rojuvat romppeet mustaan jätesäkkiin ja siirrä se kellarikomeroon. Kun mies ihmettelee, missä kaikki sukat ovat, kerro, että sopii hakea säkki ja alkaa pyykille. En ehkä suosittele tätä, koska suhde voi joutua turhan koville. Vaihtoehto 2: Lausu toiveesi selvästi. Kerro miehelle selkokielellä, mitä haluat, tyyliin: Voisitko imuroida tänään, niin minä pesen pyykit? Seuraavanlaista lähestymistapaa en suosittele: Voi kun minusta olisi niin ihanaa, kun täällä olisi siistiä! Tällaista vihjailua mies ei vain ymmärrä. Kun homma on tehty, kehu häntä. Ole Lähetä oma kysymyksesi nyt osoitteessa kärsivällinen, sillä koulutus voi kestää joitakin viikkoja. Pyykkien lajittelu on muuten tunnetusti melko mahdoton tehtävä, joten älä menetä malttiasi, jos lempimekkosi värjäytyy kukertavanroosaksi, sellainen on ihan ymmärrettävää missä tahansa taloudessa. Patro- ja matronyymi Arvon Heikki. Olen jo pitkään, siis pääsykoekeväästäni (2006) lähtien, pohtinut patronyymi- ja matronyymi-nimen antamiseen liittyvää problematiikkaa. Tiedekunnan ovet onneksi avautuivat, vaikka Urpo ei kirjassaan Perhe- ja perintöoikeuden alkeet avannut sääntöä viittä riviä pidemmälti. Sen lisäksi, että tällaisen nimen antaminen lapselleen jokseenkin vastaa jenkeissä suosittua Olli Oikkari III - tai Olli Oikkari JR -nimityyppiä, joku on kommentoinut minulle, että tällaisen nimen antaminen kertoo vanhemman halusta korostaa itseään. Voi ei, näin ei todellakaan ole, minkä haluan tuoda kaikelle kansalle julki! Mutta takaisin ongelmaan: Olen epätietoinen siitä, voiko Elise antaa tyttärelleen nimeksi Maijuntytär tai Asko pojalleen Urponpoika. Siis voiko lapsen patro- tai matronyymi-nimi sisältää jonkun muun nimen kuin biologisen vanhemman nimi on? Pitääkö toisaalta matro- ja patronyymin olla vanhemman ensimmäisestä nimestä muotoiltu vai saako käyttää muita etunimiä? Lisäksi: voiko tällainen patro- tai 9

6 EXPERTO CREDITE matronyymi joskus olla lapsen edun vastainen ja siten voidaanko tällaisen nimen antaminen joskus evätä? Kiitos vastauksistasi jo etukäteen! -Oma toinen nimeni sentään on isäni nimestä muotoiltu dikotominen sukupuolijako tässä sallitaan), kaiken ikäisistä (eläkeläisiä en nyt laske) ja kaiken värisistä. Loistavia vaihtoehtoja juristin uralle on sinänsä monta. Luettelen niistä tässä muutaman (luettelo ei ole tyhjentävä, eivätkä vaihtoehdot paremmuusjärjestyksessä): lingvisti, palomies, lentäjä, kokki, eräopas, linnunpelätti. Tärkeintä elämässä on olla onnellinen, laajasti ottaen. Olivia Yli-Pelkonen Opintovastaava 2011 Arvoisa Oma toinen nimeni sentään on isäni nimestä muotoiltu, Olet tarttunut hienoon teemaan, ja toivoisin sinun harkitsevan siitä myös laajempia opinnäytetöitä. Tutkimusaukko on ammottava. Arvostettu edeltäjäni ei hänkään ehdi joka paikkaan. Liikkeelle on lähdettävä nimilain vaatimuksesta, jonka mukaan etunimi ei saa olla hyvän tavan vastainen. Patronyymiä ei siis ole hyvä muotoilla naapurin sedän nimen perusteella, vaikka tämä vastaisikin biologista totuutta. Tietenkään patronyymi ei voi olla muotoiltu muutenkaan muusta kuin virallisen vanhemman etunimestä. Äidin nimi on sen sijaan jo perustuslain tasa-arvosäännöksen nojalla ok, samoin kelpaa joku muu muin vanhemman etunimi kuin etupäässä käytössä oleva. Tässä tärkeimmät, mutta selvää on, että lehden rajoitettu vastaustila ei salli tyhjentävää vastausta näin laajakantoiseen ongelmaan. Kannustan sinua ryhtymään laajempaan tutkimustyöhön itse, tämä olkoon vain virikkeeksi! Kuka ei työllisty? Kysyisin, että minkä tyyppinen oikislainen ei tule ikinä työllistymään? Onko se riippuvainen sukupuolesta, iästä tai väristä? Mikä olisi hyvä vaihtoehto tulevassa elämässä ei työllistyvälle oikislaiselle? -Töitä kohta hakeva Ei minkäänlainen, eli siis kaikki työllistyvät. Poikkeuksen muodostavat sellaiset, jotka ehkä eivät haluakaan jostain syystä työllistyä, mikä ei liity heidän kykyynsä työllistyä. Sukupuoli ei merkitse mitään, eikä ikä tai väri. Työllistyneitä löytyy molemmista sukupuolista (jos tällainen perinteinen Oikeushistoria / valuutanvaihto Eurokriisireportaaseissa on kirjoitettu vaikeudesta siirtyä Suomessa takaisin markkaan. Perusteluna on muun muassa todettu, että olisi mahdotonta sanoa, missä valuutassa tavallinen eurona otettu asuntolaina maksettaisiin takaisin. Mikä on Teidän kantanne? Käsittääkseni viimeisin valuutanvaihto, joka tapahtui jo valmiissa markkinatalousmaassa Euroopassa, euroa lukuun ottamatta, tapahtui Saksassa vuonna 1948, jolloin D-markka otettiin käyttöön. Voitteko valottaa miten lainsäätäjä toimi esim. yritysten välisten lainojen tms. suhteen, jotka olivat peräisin vaikkapa 30-luvulta. -Opiskelija Hmmm, ei kai tuo tilanne ole sen kummallisempi kuin markan vaihto aikanaan euroon. Vaihtosuhde lyötäisiin kiinni ja sen mukaan lainasumma kiepsahtaisivat uuteen tai siis oikeastaan vanhaan valuuttaan. Lailla voidaan sitä paitsi säätää näistä asioista miten halutaan, tosin tuomioistuimet saattavat puuttua tulkinnoillaan lainsäätäjän tekemisiin. Sopimusten edellytysoppi (clausula rebus sic stantibus) nousi Saksassa erityisesti ns. Oikeushistoria / valuutanvaihto Dampfpreisfallin (Reichskammergericht 1920) myötä taas voimiinsa, vaikka oppi oli periaatteessa nitistetty vuoden 1900 siviililakikirjan tiukalla Eurokriisireportaaseissa on kirjoitettu vaikeudesta pacta sunt servanda periaatteella. Clausula oppi oli jo ius communen aikana edustanut ajattelua, jonka mukaan sopimus ei sitonut, jos olosuhteet olivat soveltamisvaiheessa oleellisesti erilaiset kuin sopimusta solmittaessa. Vuonna 1948 vaihtosuhteet määriteltiin myös laissa. Yleisin vaihtosuhde oli 1 Reichsmark = 1 D-markka. Käsittääkseni myös yritysten väliset lainat menivät tämän mukaan, mutta varma en ole. Tämän tekstin tullessa kaikkien nähtäville on syksy jo lähes puolessa välissä ja vauhti on sen mukaista. Syksy tuo nimittäin taas mukanaan liudan tapahtumia: kalenterit täyttyvät tenteistä, luennoista ja muista riennoista. Näiden normaalien kalenterimerkintöjen rinnalla muistiin on lisäksi myös hyvä merkitä Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan hallintovaalit. Marraskuun alussa järjestettävissä Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan hallintovaaleissa valitaan uudet opiskelijajäsenet Helsingin yliopiston tiedekuntaneuvostoihin ja kollegioon. Alla oleviin riveihin olen koonnut tiivistetysti Pykälistin kannalta kiinnostavat seikat syksyn hallintovaaleista. Oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon tullaan valitsemaan viisi varsinaista opiskelijajäsentä ja viisi varajäsentä kahden vuoden toimikaudeksi. Tiedekuntaneuvostossa ratkotaan mm. tutkimukseen ja opetukseen liittyviä periaatteellisia kysymyksiä sekä käsitellään Yliopiston strategian toteuttamiseksi laadittavaa tiedekunnan tavoiteohjelmaa. Yliopistokollegioon valitaan taas yksi varsinainen opiskelijajäsen ja yksi varajäsen myöskin kahdeksi vuodeksi. Yliopistokollegion tehtävänä on käsitellä merkittäviä koko yliopistoa koskevia asioita. Valinta opiskelijaedustajaksi tapahtuu HYY:n järjestämillä vaaleilla ja ehdokkaaksi voi lähteä jokainen Pykälän jäsen. Pykälä tulee asettamaan omat ehdokkaansa paikkoihin. Lisätietoja tehtäviin hakemisesta, hakemuksista ja valintaprosessista voi tiedustella allekirjoittaneelta. Tietoa prosessin yksityiskohdista on luvassa lokakuun alussa Pykäläinfossa. Muutaman kerran vuodessa on myös hyvä muistuttaa Tenttiwikistä, joka löytyy Pykälän nettisivuilta. Sinne on mahdollista tenttien jälkeen käydä lisäämässä tenttikysymyksiä. Lisäksi kohdasta löytyy myös osio tiivistelmille, joiden lisääminen muiden pykälistien nähtäväksi on helppoa! Nettisivuilta löytyvät nyt myös päivitetyt syksyn seminaarivapaapaikat, joiden hakemuslomakkeen löydät kohdasta Opintoasiat. Reipasta syksynjatkoa! 10 11

7 kuulumisia hyy:stä HELP tarvitsee apuasi Keskiviikkoiltana lasketaan edustajistovaalien ääniä. Se, onko sinun äänesi mukana, ratkaisee osaltaan, millaisella painoarvolla oikeustieteilijät puhuvat ylioppilaskunnassa seuraavan vuoden. Edustajistoryhmämme HELP sai viime vaaleissa hienot kahdeksan paikkaa (joista kolme Pykälään), ja nyt meillä on kaikki edellytykset panna vieläkin paremmaksi. Käytä siis ääntäsi, arvoisa pykälisti! Äänestää voi peräti neljänä eri päivänä. Porthaniassa on äänestyspiste sekä ennakkoäänestyspäivinä 12. ja 13.lokakuuta että varsinaisina vaalipäivinä 18. ja 19.lokakuuta. Äänestämiseen tarvitset vain henkilöllisyystodistuksen tai opiskelijakortin sekä hyvän ehdokkaan. Vaikka ehdokashankinta on tätä kirjoittaessa vielä kesken, voin jo nyt taata, että hyviä ehdokkaita HELP:in listoilla kyllä riittää. Palkinnoksi äänestämisestä saat paitsi sinun asiaasi ajavan edustajan HYY:n edustajistoon, myös UniCafen tarjoamat kakkukahvit. Lähde siis äänestämään ja ota kaveritkin mukaan. Tsemppi HELP:in uusi tulokas Näissä vaaleissa HELP:illä on ensimmäistä kertaa neljä vaaliliittoa. Pykälä, lääketieteen opiskelijoiden LKS, hammaslääkäreiden HLKS (LKS ja HLKS muodostavat yhteisen vaaliliiton) ja eläinlääkäreiden EKY saavat joukkoonsa kansainvälisten opiskelijoiden Tsemppi Groupin. Tsempillä on nykyisessä edustajistossa yksi edustaja, joten HELP puolustaa vaaleissa itse asiassa yhdeksää paikkaa. Tsempin ja HELP:in yhteistyötä valmisteltiin pitkään taustajärjestöjen tuella. Paitsi että Tsempin liittyminen kasvattaa kokoamme HYY:ssä, se tekee HELP-toimintaan lähtemisestä entistäkin paremman idean. Nyt tapaat HELP-toiminnassa paitsi ihmisiä muilta kampuksilta, myös ihmisiä muista maista. Seuraaviin Inter Vivoksiin kirjoittavat uudet edaattorimme. Sinusta riippuu, montako heitä on! HELPin vaaliteemat HYY:n talous kuntoon Näyttää hieman oudolta, kun ylioppilaskunta kampanjoi näkyvästi opintotuen korottamisen puolesta ja samaan aikaa huolettomasti korottelee omaa jäsenmaksuaan. HYY:n talous on mahdollista laittaa sellaiseen kuntoon, että jatkuva opiskelijan kukkarolla käyminen loppuu. Työelämä on osa opiskelua Useimmat opiskelijat joutuvat käymään töissä opiskeluaikana. Loputkin todennäköisesti haluavat. Työnteko pitäisi nähdä luonnollisena osana opiskeluaikaa. HYY:n pitää tunnistaa tämä, ja ottaa se huomioon sekä vaikuttaessaan yliopistossa että suunnitellessaan palveluja jäsenilleen, opiskelijoille. Avoimuutta HYY:n päätöksentekoon Opiskelijat tuntevat HYY:n toimintaa huonosti. Se ei ole opiskelijoiden vika, vaan HYY:n. HYY-kabineteissa käydään jatkuvasti tiukkoja vääntöjä, ja HELPin mielestä myös äänestäjän pitää saada tietää niistä. Ylipäätään koko tiedotus on mietittävä vastaanottajan, ei lähettäjän näkökulmasta. Kansainvälisyyden pitää näkyä HYY:n pitää tehdä oma osansa sen eteen, että kvopiskelijat ja vaihtarit viihtyvät Suomessa ja haluavat jäädä tänne. Tärkeää on myös vaikuttaa suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksiin kansainvälistyä esimerkiksi vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa on vielä parantamisen varaa. Vaalijärjestelmä äänelläsi on merkitystä Vielä muutama sana vaalijärjestelmästä, jotta tiedät kenelle äänesi menee. Edustajistovaaleissa on käytössä sama suhteellinen vaalitapa kuin valtiollisissa vaaleissakin. Erona kuitenkin on, että ryhmiä on ikään kuin kahdessa portaassa: ehdokkaat kuuluvat vaaliliittoihin, jotka kuuluvat vaalirenkaisiin. Opiskelijan hyvinvointi Vaikka opiskelu on hienoa aikaa, on moni opiskelija myös kovien paineiden alla henkisesti ja fyysisesti. HYY:n pitää nähdä opiskelijoiden hyvinvointi yhtenä aivan tärkeimmistä tehtävistään, ja esimerkiksi käyttää vaikutusvaltaansa YTHS:ssä paremmin kuin tähän asti. Esimerkki: Jos äänestät ehdokasta Pykälän vaaliliitossa, äänesi menee ensin koko HELP:ille. Se osaltaan ratkaisee, kuinka monta edustajistopaikkaa HELP saa. Tämän jälkeen ratkaistaan, miten HELP:in saamat paikat jakaantuvat eri vaaliliittojen kesken. Tässä vertailussa äänesi menee siis Pykälän vaaliliitolle. Ja kun on ratkaistu, montako paikkaa Pykälän vaaliliitto saa, menevät nuo paikat luonnollisesti eniten ääniä saaneille Pykälän ehdokkaille. Matti Tyynysniemi HELPin vaalipäällikkö HELPin vaaliteemat ja ehdokkaat osoitteessa Lisätietoa edustajistovaaleista osoitteessa Haluatko HELPin sähköpostilistalle? Lähetä sähköpostia osoitteeseen 12 PS. Tervetuloa HELPPO keskiviikko -bileisiin Jenny Woohon ennakkoäänestyspäivänä ! 13

8 IV AJANKOHTAISET Teksti: Anette Laulajainen Taikkilaisen vinkit pimeneviin syysiltoihin Teksti: Katja Nyman Syksyn juhlat Syksy on pimeydestä ja synkkyydestä huolimatta yhtä juhlan aikaa. Heti Punssikahvien jälkeen tapahtumakalenteri pursuaa tarjontaa aina jouluun asti. Jos pykälistit alkavat kyllästyttää, voi aina suunnata muiden ainejärjestöjen karkeloihin tarkistamaan, onko ruoho tosiaan vihreämpää aidan toisella puolella. Miltä kuuloistaisi vaikkapa teekkarikylän Otatarhan ajot, tapahtuma, jossa moottoroidut ajoneuvot eivät ole sallittuja? Entä lääkisläisten vuodesta toiseen suositut Toogabileet, joissa voit verhoutua julkisesti lakanaan ilman, että tunnet olosi erilaiseksi? Jos et muuta keksi, voit huomaamattomasti suunnata kuokkimaan muiden ainejärjestöjen phuksiaisiin niitä kun riittää vielä pitkälle syksyyn. Ensinnäkin kannattaa nauttia pimeiden iltojen rauhasta ja käydä Orionissa katsomassa hienoja leffoja. Ei myöskään pidä unohtaa värillisiä vaatteita kaappiin. Ystäviä voi piristää lähettämällä yllättäviä postikortteja tai jotain muuta postissa. Opiskelu Jos juhliminen ei maistu, voit aina siirtyä opiskelun pariin. Porthanian käytäville on syksyn tullen vaeltanut enemmän tai vähemmän eksyneitä fukseja, poissaolevia vanhempia tieteenharjoittajia ja intoa puhkuvia hikipinkoja runsain määrin, ja kaikilla on noppakiilto silmissä. Jos keväällä opinnot jäivät vähemmälle, on opintopisteiden haaliminen oikeastaan pakollistakin sillä uhalla, että Kelan tädit sulkevat rahahanat. Monet ovat kuitenkin epätietoisia siitä, minkä semman tekisi ja mihin tenttiin sitä voisikaan lukea. Helpoimmalla pääsee, kun ei vaivaudu edes avaamaan opinto-opasta, vaan turvautuu suosiolla seuraamaan sähköpostistaan epätoivoisten professoreiden mainoksia harjoitusseminaareista, jotka eivät millään täyty. Vertaileva oikeusdogmatiikka oikeushistorian modernissa kehyksessä -- kerrankin semma, johon ei tarvitse ilmoittautua sekunnilleen ilmoittautumisajan alkaessa mahtuakseen mukaan! KUUKAUDEN OPISKELIJA-ALENNUS Teksti: Katariina Paakkanen Äkkilähdöt Syksy on synkkää aikaa, eikä juhlimista ja opiskelua jaksa ikuisesti. Siksi nyt voikin hyvin napata pankkitililtä viimeisetkin kesältä säästöön jääneet rahat ja hypätä koneeseen, joka suuntaa niin etelään kuin vaan bensaa riittää. Trendikästä on suunnata vähintään kuukaudeksi reissailemaan ympäri mahdollisimman eksoottisia paikkoja. Pakkaa siis reppusi, ja kokeile vaikkapa Turkmenistania tai Laosia. Jos kaipuu käy aurinkoon ja rahatkin ovat loppu, voi aina astua lauttaan ja sunnata etelänaapuriimme Tallinnaan. Samalla voit tankata varastot täyteen seuraavia pippaloita varten. 14 Alkavatko samat naamat jo kyllästyttää (erityisesti se peilistä katsova)? Vai tekisikö mieli jo parin ensimmäisen kuukauden opiskelijabiletoilailuiden jälkeen vaihtaa identiteettiä? Ei hätää, sillä nyt voit edullisesti tuunata oman pärstäsi uuteen uskoon opiskelijahinnoin! Alkuun pääset esimerkiksi Aikatalon Parturissa tai Yess-hairissa, missä opiskelijat saavat mm. hiusten leikkauksesta ja värjäyksestä -10 % ja tästä on luontevaa jatkaa vaikkapa Anson tai Villi Vanilja-kauneushoitoloihin, missä mm. ripsien pidennykset ja kasvohoidot ovat opiskelijoille 10 % halvempia. Vaatekaapin sisällön (ja samalla koko kämpän sisustuksen) ekologinen opiskelija saa kerralla uuteen uskoon kierrätyskeskuksista (mm. Kyläsaaressa ja Hietalahdessa), joissa edullisten hintojen lisäksi opiskelijoita hemmotellaan 20 % alennuksella kaikista tuotteista. Ja kun uusi tyyli on saatu näin halvalla, voi loput opintotuesta käyttää huoletta vaikkapa koruostoksiin Mikon Kullassa, missä opiskelijakortilla saa 20 % alennuksen. Ja kas näin uusi opiskelijaystävällinen look on valmis! 15

9 IV Wine&Dine Syksy on taas hurahtanut käyntiin ja kirjastot ovat täyttyneet tenttikirjojen kanssa tuskailevista opiskelijoista. Piinallisen tenttikirjojen halailun jälkeen on mieltä piristävää hieman hengähtää ja palkita itseään ahkerasta urakasta (tai ainakin ahkerasta yrityksestä) muutamalla huurteisella, ja vaihtaa tenttikokemuksia kanssapykälistien kesken. Tällä tavoin seuraavan tentin tai uusinnan kirjapinon raahaaminen kirjastosta kotiin ei ehkä tunnu niin haasteelliselta. IV testasi Porthanian lähistöllä olevia tenttibissekohteita, joihin on helppo raahautua pää tyhjänä ja kirjoituskäsi kipeänä. Teksti: Isabella Lehti Kuva: Albert Mäkelä Memphis tuoppi 5,10 euroa 0,4l (12,75 / litra) Porthanian ja Kluuvin kupeessa sijaitsevan ruokaravintolan erikoisuutena voisi pitää odotuslappuina toimivia kumiankkoja, jotka saavat väsyneenkin mielen hieman piristymään. Toinen piristyksen kohde löytyi paikan drinkkilistan puolelta, jonka sitrushenkisyys tarjosi mukavaa vaihtelua makunystyröille muutaman huurteisen jälkeen. Tähän ravintolaan ei kannata kuitenkaan tulla kiireessä, koska drinkkilistan juomien tekoon ei baarin työntekijä käyttänyt turhan nopeita otteita, ja ruokaa joutuu ruuhka-aikana odotella yli puolikin tuntia. Amarillo tuoppi 5,60 euroa 0,4l (14 / litra) Veikko Myller: Hallittu tilanne Ota tilanne haltuun. Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä. Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi. Tämä Mikonkadun ruokaravintola tarjoaa edukkaiden hanaviiniensä ohella maittavaa ruokaa meksikolaishenkisessä ilmapiirissä. Amarillo on monelle tuttu varmuudella hyvästä ruoastaan, mutta juomapuoli ei ainakaan tämän kertaisia testihenkilöitä järin sykähdyttänyt. Olut oli kylmää, mutta hieman laimeahkoa. Toinen testihenkilö tuntui viinin maun perusteella saaneen viinilasin täydeltä pelkkiä pohjasakkoja. Paikan ilmapiiri on kuitenkin mukavan rento ja kotoisa, ja ruokakin saapui nälkäiselle odottajalle ihan mukiin menevässä ajassa. Viikonloppuisin tuopposen olusta saa paljon arkea huokeampaan hintaan, mutta tenttibisseä tuskin jaksaa montaa iltaa odotella. ;) Belge tuoppi (ts. paikan halvin hanaolut) 6,20 euroa 0,5l (12,4 / litra) Belgen uudistuneeseen ilmapiiriin sulautuu saman tien sisään astuessaan. Ajatukset irtautuvat kuin itsestään kaikista tentin aiheuttamista ahdistustiloista ja siirtyvät ihastelemaan paikan tunnelmaa ja lämminhenkisyyttä. Alakerta on kuin nakutettu opiskelijakavereiden kanssa istuskeluun ja yläkerran ruokapuoli ilahdutti maistuvalla ja ruokaisalla salaatillaan. Tästä paikasta pitää varmasti innokkaampikin oluen harrastaja, mutta opiskelijabudjetille huurteisten maistelu saattaa käydä hieman liian tyyriiksi. Kaisla tuoppi (kuukauden hanaolutta) 5,80 euroa 0,5l (11,6 / litra) Eteläesplanadi 24 A, Helsinki Kaisaniemessä sijaitsevaan Kaislaan saavuttaessa ilmapiiri on erittäin ystävällinen ja tenttikirjat katoavat mielestä saman tien. Ravintolassa kuuluva puheensorina luo kodikkuutta paikan tunnelmaan. Kaisla on monelle pykälistille tuttu Wingseistään, ja testihenkilöitä piristi kovasti oluen hinta verrattuna muihin testikohteisiin. 17

10 Siipirikkoja auttamassa IV lähti ottamaan selvää, mitä Helsingin oikeusaputoimistossa tehdään. Haastattelimme Helsingin kaupungin oikeusaputoimen johtajaa, Liisa Vehmasta, joka valittiin vuonna 2010 vuoden asianajajaksi. Teksti: Isabella Lehti, Jasmiina Jokinen Kuvat: Jasmiina Jokinen Astumme Alkon vanhan viinavaraston ovesta sisään ja suuntaamme toiseen kerrokseen, jossa sijaitsee Helsingin oikeusaputoimisto. Liisa Vehmaksen huoneeseen saapuessamme huomiomme kiinnittyy saman tien neljään punaiseen tuoliin, jotka Vehmaksen mukaan luovat piristystä muuten niin ankeaan tunnelmaan. Toimiston tiloista löytyy myös runsaasti taideteoksia, monet niistäkin kirkkaan värisiä. Käytännössä toimenkuvaan kuuluu tehtäviä kolmesta eri pääryhmästä: neuvonnasta, oikeudellisten asiakirjojen laadinnasta sekä oikeusedustamisesta. Suhteessa asianajotoimistoihin Vehmas löytää kahdenlaisia eroja. Koska valtio pyrkii siihen, että riita ratkaistaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, meillä on paljon neuvontaa, toisin kuin asianajotoimistoissa. Lisäksi asianajotoimistoissa avustava lakimies käsittelee vuodessa keskimäärin asiaa, kun meillä taas luku on noin 240. Tärkeää työtä Vehmaksella päätös ammatinvalinnasta syntyi jo varhain, osittain kiitos ympäristön vaikutuksen. Asiakas aina etusijalla Kun tulee puhe oikeusavustajalta vaadittavista luonteenpiirteistä, listaa Vehmas ensimmäisenä joka juristille hyödylliset ominaisuudet: kuuntelemisen taidon sekä kyvyn erottaa olennainen epäolennaisesta. Myös lojaalius asiakasta kohtaan on erittäin tärkeää. Vaikka kuinka uskomattomalta tuntuisi, niin tulisi jo alkajaisiksi olla lojaali asiakastaan kohtaan, ja pitäisi antaa hänen puhua. Itselläni oli Berliinin muurin kaatumisen aikoihin asiakkaana rouva, joka toivoi minun osoittavan, että hän omistaa Berliinin valtiopäivätalontontista puolet. Vastasin, että Jaaha. Sehän onkin. Jopas jotakin on myös sellainen termi, jota me aina välillä käytämme. Sanoin sitten, että täytyy tutkia tätä asiaa, ja kyllä siinä sitten niin kävi, ettei hän puolikasta omistanut, mutta omisti kylläkin neljänneksen. Haasteina kielimuuri ja kulttuurierot Yhtenä työnsä suurimmista haasteista Vehmas mainitsee ihmisten yksityisasioiden käsittelemisen. Myös selkeästi valehtelevia tai oikeusavustajaa valehtelemaan pyytäviä asiakkaita löytyy. Moraalista taistelua ei juuri pääse näissä tilanteissa kuitenkaan syntymään. Jos huomaan jonkun valehtelevan, niin minä en voi häntä asiakkaakseni ottaa. Minä en lähde minnekään valehtelemaan. Jos minulle on sanonut, että kyllä tuon olen tehnyt, mutta kiistetään se, niin se on sitten lähdettävä heti ulos. Aika usein käyn lukioissa kertomassa näistä hommista, ja aina silloin tällöin kysytään, minkälaista on valehdella oikeudessa. En osaa sanoa minkälaista se on. Myös ulkomaalaistaustaisten ihmisten suuri määrä asiakaskunnassa tuottaa haastetta työhön. Itse arvioimme aikanaan meillä käyvien ulkomaalaisten määrää. Minä arvioin luvuksi noin 25, jotkut jopa 40 prosenttia. Myöhemmin asiasta tehtiin ammattikorkeakoulu Laureassa opinnäytetyö, jonka mukaan 20,1 prosenttia asiakkaistamme on ulkomaalaisia. Huomioon otettiin koko vuoden luvut, ja kyllähän vuodet toisiinsa verrattuna aika samanlaisia ovat. Huvittavaa oli, että opinnäytetyön valmistumisen jälkeen Helsingistä tuli tilasto, jonka mukaan 20,1 prosenttia Helsingin asukasmäärästä on ulkomaalaisia. Luvut meillä edustavat siis kaupungin asukassuhdetta. Ulkomaalaistaustaisten asiat ovat Vehmaksen mukaan pitkälti samanlaisia kuin muillakin helsinkiläisillä. Lisähaasteen tuo kuitenkin kielimuuri, joka edellyttää tulkin käyttämistä. Yhtenä vuonna meillä käytettiin jopa 79 tulkittua kieltä. Se on toiseksi eniten Suomen virastoista, ainoastaan ulkomaalaisvirastossa käytetään enemmän kieliä. Osa kielistä on vielä erittäin vaikeita, eikä Suomessa ole olemassa kaikkiin niistä ammattitulkkeja. Ajoittain avustajalle syntyykin epäilys, että meneekö hänen tietonsa läpi. Kielimuurin lisäksi myös kulttuurilliset kysymykset hankaloittavat toisinaan ulkomaalaisten juttujen käsittelyä. Mikä oikeusavustaja on Vehmaksella on tarina, jonka hän yleensä ensimmäisenä kertoo ammattiaan kuvaillessaan. Joulunäytelmässä, jossa esiinnyin paimenena, kesken enkelin taivaaseen astumisen enkelimme paperisiivet irtosivat hakaneuloista ja putosivat maahan. Opettajamme ei osannut tehdä mitään, ja minä huomasin olevani ensimmäinen, joka meni siipirikkoisen luo. Sellainen on mielestäni oikeusavustaja. 18 Minä tein päätökseni jo viisivuotiaana. Asuimme vuokralaisina suuressa huvilassa, jossa ei ainoastaan isäni, vaan myös talon kolme poikaa sekä vuokranantaja olivat juristeja, joten oikeastaan mitään muita ammatteja en hirveästi ole tiennytkään. Mahdollisuus vaikuttaa omiin tehtäviinsä on oikeusaputoimistossa jokseenkin rajoitettu. Käytännössä jokainen saa kuitenkin esittää yhden toiveen siitä, mitä mielellään tekisi ja yhden siitä, mitä ei halua tehdä. Vehmas ei esimerkiksi hoida juttuja, jossa joutuisi puolustamaan raiskauksesta syytettyä. Vehmas on työskennellyt julkisena oikeusavustajana nyt 37 vuotta, ja ala tuntuu edelleen omalta. Työn mielekkyyttä lisää se, että tuntee tekevänsä jotakin tärkeää. Armeijalla oli aikanaan sellainen mainos, että tee oikeita töitä. Voisin sanoa, että niin kyllä meilläkin tehdään. 19

11 Perhe- ja jäämistöoikeus suurin osa-alue Vehmaksen uran aikana oikeusapupalvelujen tarpeessa ja sisällössä on tapahtunut jonkin verran muutoksia. Erityisesti avioeroasioiden määrä on pudonnut, mutta toisaalta tilalle on tullut huoltajuuskiistoja. Silloin, kun minä aloitin, yli 40 prosenttia asioista oli avioeroasioita. Nyt kun avioerot ovat hakemusasioita ja syyllisyystekijä on jäänyt avioerotapauksista pois, on seurauksena syntynyt muun muassa hirvittäviä lapsiriitoja, kun millään muulla tavalla ei pystytä näyttämään mieltä katsoessaan olevansa hävinnyt osapuoli. Perheoikeuteen liittyviä asioita käsitellään oikeusaputoimistoissa selkeästi eniten. Tässä toimistossa hoidetaan noin 2600 asiaa vuodessa, ja perheoikeutta niistä on yli 600 tai jopa 700. Toiseksi eniten on jäämistöoikeutta, ja rikosasiat ovat vasta kolmannella sijalla. Lähivuosien lakimuutosten vaikutukset Vuoden 2009 alusta oikeusaputoimistot on järjestäneet myös yleisen edunvalvonnan palveluita. Muutos on vaikuttanut selkeimmin pienemmissä toimistoissa yhdistymisten kautta. Vehmaksen toimistossa muutos on ollut havaittavissa lähinnä hallinnollisessa työssä. Sähköisen oikeusapuhakemuksen mahdollistaminen maaliskuun alussa vuonna 2010 ei myöskään juuri ole näkynyt. Vehmas arvelee tämän osittain johtuvan siitä, ettei Etelä-Suomen piirissä lainkaan käsitellä sähköisiä hakemuksia. Minun käsitykseni mukaan se ensin vähän takkusi, mutta nykyään sujuu kyllä ihan hyvin. Vuonna 2013 voimaantulevaa lakia luvansaaneista oikeudenkäyntiavustajista Vehmas pitää hyödyllisenä. Meillä täällä kaikki ovat asianajajia ja niin jatkossakin tulee olemaan. Mielestäni ihmisten asioilla ei voi harjoitella. Kyllä asiantuntemustakin täytyy olla. Hyvä harjoittelupaikka Kuluva vuosi on ollut ensimmäinen, jolloin oikeusaputoimistossa ei ole ollut yliopistoharjoittelijoita. Syynä on Vehmaksen mukaan se perinteinen; yliopistolta on rahat loppu. Tilannetta Vehmas pitää ikävänä. On kauhean sääli, että harjoittelupaikkaa emme pysty tällä hetkellä tarjoamaan. Tämähän on äärettömän hyvä harjoittelupaikka ja täällä on mielestäni paljon opittavaa. Itse ajoin vielä sellaistakin, että kun tuomioistuinharjoittelu myös tulee supistumaan, niin tämä olisi voinut olla yksi harjottelupaikka. Mutta ei se kelvannut. Vehmaksen toimiston kirjahyllyn valokuvat, patsaat ja muut koristeet muistuttavat yhteistyöstä muun muassa Kiinan ja Venäjän viranomaisten kanssa. 20 Harjoittelijoita on aiemmin tullut myös muun muassa ammattikorkeakouluista, ja kerran jopa Tarton yliopistosta saakka. Vehmaksen mukaan kaikki ovat myös viihtyneet. Kaikki, jotka meillä ovat olleet, ovat ihan oikeasti tykänneet täällä olostaan. Ja meillähän kun on saanut ihan oikeesti saanut työskennellä mentori- ja tuutori-ihmisten opastamana. Sillä tavalla todella oppii jotakin. Opiskelijalle, joka on kiinnostunut työstä julkisena oikeusavustajana, Vehmas antaa vinkkinä perhe-ja jäämistöoikeuteen satsaamisen. Ulkomaalaisten suuren määrän vuoksi myös kansainvälinen yksityisoikeus ja vieraat kielet on hyvä osata. Ja tärkein ei suinkaan ole ruotsin kieli. Hyödyllisistä kielistä voisin mainita englannin ja ranskan. Sitten tietysti voisi olla tarpeen joku, joka osaisi portugalia, vaikka se onkin kovin harvinaista. Myös hieman eksoottisimpien kielten kanssa voi oikeusaputoimistossa päästä tekemisiin. Kerran minulla oli päämies, joka puhui kantonin kiinaa ja hänen miehensä mandariinikiinaa. En ollenkaan ymmärrä, miten he toistensa kanssa kommunikoivat. Tämä mies sitten päätti, että hankkimani kantonin kiinan tulkki ei kelvannut hänelle ja että hän tarvitsee mandariinikiinan tulkin. Yhtään mandariinikiinan tulkkia ei Suomesta saakaan, joten sellainen piti hankkia Ruotsista. Juttua lykättiin, ja lopulta mies ei saapunut istuntoon ollenkaan. Myös päämies palasi Kiinaan. Myöhemmin toimistoon saapui mieheltä kirje, joka oli kirjoitettu kiinaksi. Käräjätuomari kysyi minulta, olenko nähnyt sen kirjeen. Sanoin, etten ole nähnyt, ja hän pyysi minua sitä katsomaan. Se oli hyvin kauniilla kalligrafialla kirjoitettu. Käräjätuomari kysyi, mitä mieltä olen. Sanoin, että minusta tuntuu, että mies myöntää kaiken ja ottaa kulut maksaakseen. Käräjätuomari totesi tähän, että siltä hänestäkin tuntuu, ja sitten me ratkaisimme tämän kiinalaisenkin jutun. Viimeiseksi tarpeelliseksi taidoksi Vehmas mainitsee vielä huumorintajun. Elämä on niin synkkää ja merkillistä, että niihin ei voi kyllä lähteä mukaan. Ei se tarkoita että täällä naureskellaan asiakkaille, mutta pitäähän sitä jotenkin itseänsä purkaa. 21

12 ONNEA VALMISTUMISESTA! Tällä kertaa onnittelemme elokuussa valmistunutta Tuomas Rytköstä. Tuomas aloitti pykälistin uransa toimimalla ulottuvuusja haalaritoimikunnassa phuksisyksynään. Vuonna 2006 alkoi kolmivuotinen putki Spexin näyttelijänä, ja tämän päälle hän oli mukana laatimassa Spexin käsikirjoitusta vuonna Parhaiten Tuomas muistetaan kuitenkin varmasti hänen puheenjohtajavuodestaan 2010, jolloin hän pääsi vierailemaan myös Presidentin linnassa itsenäisyyspäivän vastaanoton merkeissä. Kaiken tämän lisäksi Tuomas on toiminut Pykälän yrityssuhdetoimikunnassa, hallituksen opintovastaavana, Inter Vivoksen kirjeenvaihtajana, sekä yliopistolla tiedekuntaneuvostossa ja erinäisissä toimikunnissa. Teksti: Vilma Pasanen Onnea valmistumisesta! Miltä nyt tuntuu? Kiitos oikein paljon! Olo on toistaiseksi samanlainen kuin aina syksyn alussa, sillä olen viimeisimmät vuodet ollut kesän täysipäiväisesti töissä. Vastuun määräkään ei ole oikeastaan kasvanut, sillä minulla ei (toistaiseksi) ole vastaavia luottamustoimia kuin esimerkiksi Pykälän hallitus. Oliko juristin ura lapsuuden unelmasi vai eksyitkö oikiksen pääsykokeisiin sattumalta? Lapsena minusta piti tulla tiedemies, enkä todellakaan ajatellut kyseisen termin tarkoittavan ainakaan oikeustieteen tutkijaa. Juridiikka alkoi kiinnostaa minua toden teolla vasta lukiossa, sitä ennen olin harkinnut vakavammin jotain enemmän luonnontieteisiin painottuvaa alaa. Lopullisen päätöksen oikikseen hakemisesta tein kuitenkin vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Mitä jäät erityisesti kaipaamaan opiskeluajoilta? Tuomas Rytkönen Keskellä viikkoa juhlimista, parempaa turnauskestävyyttä ja spexiä. Onneksi olen saanut paljon ystäviä, joiden kanssa ihania opiskeluaikoja voi muistella. Monet muistavat nähneensä sinut kättelemässä presidenttiä katsoessaan Linnan juhlia viime vuonna. Vievätkö Linnan juhlat voiton kaikista, vai onko sinulla muita lempimuistoja Pykälän puheenjohtajuuskaudeltasi? Linnan juhlat olivat ainutlaatuinen kokemus, ehkäpä jopa ainutkertainen. Kuitenkin Pykälän 75-vuotisjuhlat jatkoineen olivat vertaansa vailla. Paikalla oli sadoittain eri-ikäisiä pykälistejä ja tunnelma oli samaan aikaan arvokas, mutta niin rento kuin se juhlapuvussa vain voi olla. Erityisen mukavia muistoja minulla on niistä hetkistä, kun Pykälän toimijat ovat puhaltaneet yhteen hiileen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tuplatutkinto kannattaako se? Pykälässäkin tapaa nykyään paljon tuplatutkinnon suorittajia. Onko tuplatutkinnossa mitään järkeä? IV päätti ottaa tästä selvää haastattelemalla kolmea tuplatutkintoa suorittavaa pykälistiä. Teksti: Katariina Paakkanen Taustaa tuplatutkinnosta Suomessa yliopisto-opinnot ovat maksuttomia, ja tutkintojen määrä ei ole rajoitettu. Ainoana poikkeuksena, ettei yhtenä vuonna voi ottaa vastaan useampaa kuin yhtä opiskelupaikkaa. Muutoin ahkera opiskelija siis saa tehdä vaikka yhden tutkinnon jokaisesta tiedekunnasta, jos niin haluaa. Ainoana uhkana lienee opintotuen rajallisuus (tosin opintotukikuukausiakin saa lisää toisen tutkinnon suorittamiseen, mikäli aiempi tutkinto, johon tukea on saatu on suoritettu loppuun). Lähiaikoina on kuitenkin esitetty ideoita toisen tutkinnon muuttamiseen maksulliseksi tai eri kiintiöiden luomisesta jo opiskelupaikan omaaville ja täysin uusille opiskelijoille. Tätä on perusteltu mm. sillä, että uusille opiskelijoille halutaan antaa paremmat edellytykset saada ensimmäinen opiskelupaikka nopeammin, ja näin myös opintoaikojen toivotaan lyhenevän. Miksi toinen tutkinto? IV haastatteli kolmea tuplatutkinnon suorittajaa ja kysyi heidän mielipiteitään tuplatutkinnon suorittamisesta. Toisen vuoden oikiksen opiskelijat valtiotieteiden kandidaatti Johanna Laakso, ja humanististen tieteiden kandidaatti Tiia Vuoristo sekä kolmannen vuoden oikisopiskelija sekä kauppatieteiden yo. Essi Raitala valottavat tuplatutkinnon suorittajien sielunelämää. Miksi olet päättänyt hankkia (/päätynyt hankkimaan) kaksi tutkintoa? J: Olin suorittanut opintoja valtiotieteellisessä todella nopealla tahdilla enkä halunnut lopettaa opintojani vielä parikymppisenä, joten päätin hakea oikikseenkin. T: Lukiosta päästyäni halusin englanninopettajaksi, joten hain humanistiseen opiskelemaan englantilaista filologiaa. Kokeiltuani opetustöitä tajusin, ettei ala ollut minua varten. Olen kuitenkin aina ollut kunnianhimoinen ja kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, joten päätin hakea oikikseen. E: Lukion jälkeen arvoin oikikseen ja kauppikseen hakemisen välillä, ja päädyin kauppikseen. Rahoituksen luennoilla kauppiksessa rupesi kuitenkin tuntumaan, että tämä ei ehkä sittenkään kiinnosta tarpeeksi. Toisaalta taas yritysjuridiikan kurssit kauppiksessa oli olleet mun suosikkeja. Niinpä sitten päätin kokeilla vielä oikikseen hakemista onneksi, sillä se tuntuu selvästi enemmän mun jutulta. Tulevaisuudensuunnitelmasi liittyen)? (töihin/opintoihin J: Aion keskittyä kirjoittamaan valtsikan graduani syyslukukaudella ja valmistua VTM:ksi asianajotoimistossa työskentelyn ohella. Syksyn jälkeen voin keskittyä oikikseen. VTM ja VT kuulostaisi hyvältä tittelinimikkeeltä! Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua? Elämässä mukavaa elämää niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Haluaisitko antaa vielä vanhan ja viisaan vinkkejä opiskelijaelämään meille kesälaitumilta opintojen pariin palaaville? 22 Kaikki tentit ehtii tehdä ennen valmistumista eikä gradusta kannata stressata liikaa, sillä sekin valmistuu varmasti ennen OTM-tittelin saamista. Kannattaa käyttää opiskeluaika hyväksi tekemällä itseään kiinnostavia juttuja ja viettämällä aikaa opiskelukavereiden kanssa. 23

13 T: Tulevaisuudensuunnitelmani ovat vielä avoinna. Olisi hauskaa jossain vaiheessa työskennellä ulkomailla, missä englannin tutkinnostani voisi olla hyötyä. E: Ensi vuonna edessä on vaihtoa ja työharjoittelua ulkomailla, joten opinnot ei suuresti etene. Ehkä sitten vuoden päästä syksyllä otan turbovaihteen pänttäyksessä päälle, kun kaverit kauppiksesta alkaa jo valmistua, se toimii varmasti ihan hyvänä motivaattorina. Se mitä haluan tehdä isona on aika lailla auki. Onko toisesta tutkinnosta ollut hyötyä/haittaa ja mitä hyötyjä/haittoja uskot kaksoistutkinnosta mahdollisesti olevan? J: Hyötyä ei ole ollut, vaan kenties jopa haittaa; voin joidenkin työnantajien silmissä olla ylikoulutettu oikeustieteen ylioppilaita palkattaessa, vaikka minulle hyvin kelpaisivatkin toimistotyöt. Uskon, että tulevaisuudessa kaksoistutkinnosta on ehdottomasti hyötyä, etenkin mikäli päädyn julkiselle sektorille. Esimerkiksi diplomaatin työssä tämänkaltaista kaksoistutkintoa varmasti arvostetaan. T: HuK-tutkinnosta on ollut hyötyä siinä mielessä, että olen nähnyt yliopistomaailmaa myös muusta kuin oikeustieteellisen näkökulmasta. Jotkut oikkarit katsovat humanisteja nenänvarttaan pitkin, mutta ei opiskelu humanistisessakaan ole välttämättä mitään leppoisaa puuhastelua. Kaksoistutkinnolla voi erottua muista työnhakijoista, mutta samalla sen suorittamiseen menee paljon aikaa. Uskon kuitenkin, että opiskelu sinänsä on aina hyödyllistä. Kokeilemalla eri aloja saa perspektiiviä siihen, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Lisäksi eri alojen tuntemus vähentää fakki-idiotismin vaaraa. E: Koska olin ennättänyt tehdä jo jonkin verran noppia kauppiksessa ennen oikista, ajattelin, että ehkä kannattaisi yrittää tehdä molemmat tutkinnot loppuun saakka. Kahdessa paikassa opiskelu on tietysti vähän säheltämistä, joten valmistuminen lykkääntyy muutamalla vuodella, sen voisi nähdä varmaankin haittana. Toisaalta tällä hetkellä se ei suuresti mua vaivaa, koska tykkään opiskelijaelämästä, enkä halua vielä uraputkeen.. Kivointa tähän mennessä kahdessa koulussa olemisessa on ollut se, että saa tutustua niin moniin ihmisiin ja olla monenlaisissa juhlissa ja toiminnassa mukana. Kauppistutkinnosta on varmasti hyötyä, jos liikejuridiikan parissa aikoo tehdä töitä itse en vielä osaa sanoa, mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Henkilökohtaisesti mulle on suuri plussa, että voi käyttää kahden koulun vaihto- ja harjoittelupaikkamahdollisuudet. Mitä mieltä olet ideasta tehdä toisesta korkeakoulututkinnosta maksullinen? Entä eri kiintiöistä uusille ja vanhoille opiskelijoille? J: Minulla ei ole asiasta vankkaa mielipidettä. Kaksoistutkinnon tekijöitä on kuitenkin erittäin paljon, mikä syö tietenkin aloituspaikkoja. Ennemmin kuin tekisin toisesta korkeakoulututkinnosta maksullista tai muodostaisin erillisiä kiintiöitä, panostaisin opinto-ohjaukseen. Olisin itsekin hyvin todennäköisesti hakenut lukion jälkeen oikikseen suoraan, mutta luulin että pääsykokeisiin tuli osata lakikirjat ulkoa ja päätin hakeutua inhimillisemmältä vaikuttavampaan valtsikaan. T: Mielestäni toisen korkeakoulututkinnon muuttaminen maksulliseksi on lyhytnäköistä eikä tuo suuriakaan säästöjä, sillä se johtaisi todennäköisesti siihen, että koulutettaisiin yhä enemmän työttömiä maistereita, kun opiskelijoiden mahdollisuus vaihtaa paremmin työllistäville aloille vaikeutuisi. Ei ole myöskään oikein, että nuoret pakotetaan päättämään jo lukioikäisinä, mitä he haluavat tehdä elämässään seuraavat 45 vuotta, ja sitten vääristä valinnoista rangaistaan. Nuorilla tulisi olla mahdollisuus miettiä rauhassa uravalintojaan. E: En innostu toisen korkeakoulututkinnon maksullisuudesta ihan siitä syystä, että esimerkiksi itselläni käsitys siitä, mitä haluan tehdä, on muuttunut melko paljon siitä, kun olin 18-vuotias. Onneksi toiselle alalle vaihtaminen ei ollut tämän vaikeampaa! Toisen tutkinnon tekeminen on jo itsessään rahallinen panostus, kun valmistuminen lykkääntyy ja joutuu pärjäämään opiskelijabudjetilla kauemmin ja loppuvathan tukikuukaudetkin aikanaan. Aiotko opiskella vielä lisää? J: En! T: Humanistisen osalta opintoni on nyt suoritettu, mutta oikiksessa minulla on vielä useampi vuosi edessä. E: Kolmatta tutkintoa ei todellakaan ole suunnitelmissa..! Se olis jo noloa.... Kaikki oleellinen. Saat Lakikirjan ja muut juridiset kirjat 40 prosentin opiskelija-alennuksella - kysy lisää asiakaspalvelustamme! Tutustu valikoimaan: ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET asiakaspalvelu.publishing@edita.fi Puhelin

14 ARTIKLAN SYKSY RUSKAVAELLUS, HOITOSYYTE, KV-VIIKKO JA VAALIT Elokuun lopussa Rovaniemellä kuhisee. Vanhemmat tieteenharjoittajat palaavat takaisin kaupunkiin, ja uudet opiskelijat eli fuksit saapuvat suurelle osalle aivan uudenlaiseen ympäristöön. Syksy alkaa näkyä jo tuolloin, vaikka kuinka yrittäisi kuunnella Mambaa. Siitä huolimatta Artistit eivät vaivu kaamosmasennukseen, koska Artiklan syksy on täynnä upeita hetkiä, joita on odotettu koko kesä. Kesän jälkeen on todella mukavaa palata takaisin pohjoiseen ja nähdä kaikki ne upeat ihmiset, joiden kanssa viettää suurimman osan vuodestaan. Me Artiklassa olemme todella tiivis porukka, mikä tekee myös opiskelusta miellyttävää. Meistä on tullut sellainen, koska kanssaopiskelijat ovat ne voimavara, joka vie meidät läpi pimeän ja kylmän talven. Tulemme joka puolelta Suomea. Vanhat tutut ovat jääneet kotikonnuille, ja pienten Artistien on oikeasti tutustuttava toisiinsa. Yhdessä käymme metsästämässä jääkarhuja, bongaamassa pingviinejä ja vietämme lukemattomia iltoja igluissamme. Syyskuussa Artistit tekevät sen, mistä muut vain haaveilevat. Lähdemme valloittamaan oikeaa Lappia kolmen päivän vaelluksen muodossa. Jo perinteeksi muodostuneen ruskavaelluksen kohteena on tänä vuonna Lemmenjoki. Mitä tapahtuukaan, kun viedään bussilastillinen junan tuomia Artisteja keskelle tuntureita tutustumaan toisiinsa? Kaksi viimeistä vuotta ovat opettaneet, että luvassa on ainakin upeita maisemia, uusia ystäviä, itsensä koettelua, paljon rakkoja sekä kokonaisuudessaan unohtumaton kokemus. Mutta miten se rinkka pakattiinkaan? Lokakuun lopulla Artiklassa juhlitaan. Vietämme viikolla 43 omaa kv-viikkoamme, joka on nostanut suosiotaan huomasti viime vuosien ajan. Kv-viikkomme järjestelyistä vastaa herra Int.Sek, joka kokoaa toimikunnan avukseen. Yhdessä pyrimme järjestämään vieraillemme kokemuksen, jota he eivät toivottavasti hetkeen unohda. Luvassa on perinteitä, yllätyksiä ja ennen kaikkea upeita ihmisiä. Tänä vuonna Artikla on myös saanut kunnian toimia isäntänä Int.Sek. mötelle, joka pidetään viikkomme yhteydessä. Jos olette joskus kuulleet, millaisia me Artisit olemme, tulkaa itse toteamaan se (luultavammain todeksi). Haluankin toivottaa pykälistit tervetulleeksi viikollemme. Lupaan, että pidämme teistä hyvää huolta. Vapaus, veljeys ja tietosuoja. Nämä olivat teemamme viimeisissä edustajiston vaaleissa, joilla saimme tuplattua paikkamäärämme kyseisessä toimielimessä. Tämän vuoden teema on vielä vaalisalaisuus mutta loka-marraskuussa opiskelijat saavat taas kuulla, miksi kannattaa äänestää oikkaria. Vaikka emme olekaan kaunein ja suurin kansallisesti, olemme sitä Rovaniemellä. Emmekä anna muiden unohtaa sitä. Sitten tuleekin jo joulu ja Artistien aika rauhoittua kevättä varten. Jätämme hetkeksi salatut elämämme opiskelijalähiössämme ja lähdemme kerämään voimia tammikuun Kaamosluentoja sekä maaliskuun Poronkusemaa varten. Meiju Heikkinen, Digestan päätoimittaja Artikla ry Kysymys numero kolme. Mitä saadaan, kun yhdistetään oikkarit ja lääkiksen opiskelijat? Hoitosyytehän siitä tulee. Syyskuussa järjestämme yhdessä Oulun lääketieteellisen killan kanssa hoitosyytebileet, joissa rahaa on. Asetamme stereotypiat kunniaan ja annamme laadulliselle suvunjalostukselle mahdollisuuden. Tänä vuonna poikkitieteellisyyttä harjoitetaan Rovaniemelle ja Artistit pääsevät majoittamaan tulevat lääkärit luokseen. Can t wait! 26

15 Boksissa on elämää Parvekkeen sisustus koostuu toistaiseksi Joonaksen kämppiksen hankkimasta ostoskärrystä, joka toimii kätevästi pyykinkuivaustelineenä. 28 Sarjassa vieraillaan pykälistien kotona Vuoden neljännessä Inter Vivosissa kyläillään phuksikapteeni Joonas Koskivirran luona Rastilassa. Teksti ja kuvat Ines Huhta Joonas Koskivirta asuu perinteikkäässä opiskelija-asumismuodossa: Hoasin kahden hengen kaveriasunnossa. Vaikka Rastilassa sijaitseva kerrostalo ei heti ensisilmäyksellä ulkopuolelta hurmaa epäluuloista toimittajaa, paljastuu Joonaksen kotioven takaa sympaattinen, hyvällä maulla sisustettu toimiva koti. Joonas on asunut asunnossa nyt aika tarkalleen vuoden ajan. Hän muutti 14-neliöiseen huoneeseensa viime vuoden Punssikahvien aikoihin Vihdin Nummelasta. Kyseessä on Joonaksen ensimmäinen oma kämppä, ja hän vaikuttaa päällisin puolin oikein tyytyväiseltä. Kesällä Rastila alueena puhkeaa kukkaan. Lähellä on niin Vartiokylänlahti kuin Aurinkolahden lenkkipolkumaastotkin. Vaikka ikkunasta katsoessa näkymä on aika ghettomeininkiä, vähän matkaa kun kävelee merelle, niin johan tulee kaunista, Joonas kuvailee. Hän toteaa, että kokee sinänsä olevansa omiensa joukossa, kun naapureina on muita opiskelijoita. Myös kauppa ja metro ovat hyvin lähellä, ja suurempia ostoksia varten Itäkeskus on neljän minuutin päässä. Kuntosalia Joonas tosin kaipaisi itään. Yhteisasumisessa entuudestaan Joonakselle tuntemattoman kämppiksen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Sopuisasti on sujunut, koskaan ei ole vaihdettu yhtään poikkipuolista sanaa, Joonas myhäilee. Sanojensa vakuudeksi hän kertoo, etteivät kämppikset ole jakaneet jääkaapin hyllytilaa nimilapuin ja keittiön kaapit ovat vapaasti molempien käytössä. Molemmat kämppiksistä ovat myös urheilumiehiä, joten miehillä on paljon yhteistä. Viime viikkoina kämppikseni on ollut paljon töissä toisella paikkakunnalla, mutta onneksi Timo-kaktus on aina valmiina kuuntelemaan, jos haluaa avautua jollekin, Joonas veistelee. Aivan tavattoman paljon Joonas ei kotonaan ehdi viettämään aikaa. Jos arkipäiviä mietitään, varsinkin nyt kun Spexin improt ovat alkaneet, jää kotona oleiluun vielä vähemmän aikaa. Yleensä viikolla viimeinen bussi lähtee 1.30, ja suurin osa bileistä on viikolla. Onneksi useimmiten voi nukkua jonkun keskustassa asuvan kaverin sohvalla. Syksyn bilekauden aikana kotona tulee siis yleensä käytyä vain kääntymässä Joonas kuvailee. Vaikka nykyisen asunnon kanssa Joonaksen mielestä plussan puolella ollaankin, hän myöntää, että keskusta on aina keskusta. Metrolla sinne kestää Joonaksen luota 20 minuuttia, mikä ei aluksi tuntunut paljolta, mutta on nyt alkanut puuduttamaan ahkeran edestakaisin matkaamisen johdosta. Asunto kantakaupungista olisi siis haaveena. Alueista Joonas nimeää Sörnäisen, Kruununhaan ja Töölön, joissa kaikissa asuu paljon tuttuja oikkareita. Yöpöydältä löytyy monipuolisen kirjallisuuden lisäksi asunnon ainoa valokuva, jossa poseeraa viime vuoden Spexistä tuttu Lakimies-mies. Totta kai vuokra on tässä todella iso plussa elämiseenkin jää vuokranmaksun jälkeen rahaa. Pitäisi olla todella vakiintunut työtilanne, jotta voisi asua keskustassa, Joonas toteaa kuitenkin realistisesti. Kuluneena vuonna Joonas on vaikuttanut muun muassa Ulkoasiainvaliokunnan emäntänä. Emännäksi Joonas omien sanojensa mukaan päätyi, koska näki sen mahdollisuutena oppia paljon uutta. En todellakaan koskaan kokannut ennen omilleni muuttamista, ja emännöinti on antanut minulle paljon. Jonkinlainen jyrkisukula minusta on kuoriutunut, osaan jo vaikka mitä, Joonas virnistää ja antaa samalla kunniamaininnan tällä hetkellä Suomen Puolustusvoimien hellässä huomassa olevalle Aleksi Helaniemelle, jota ilman Joonas tuskin olisi emännäksi tullut lähteneeksi. Voin suositella tätä kaikille, myös miehille. Vaikka virkanimike on emäntä, ei pidä antaa sen häiritä. 29

16 Ulkoasiainvaliokuntaa Joonas puolestaan suosittelee kaikille sitsimeiningistä pitäville. Ja UAV:lla on parhaat paidat tänä vuonna! Joonas nauraa. Syksyn koittaessa oman lisänsä Joonaksen arkeen on tuonut myös phuksikapteenin pesti. Melkoista hötäkkää on ollut, mutta se on ollut kaiken sen arvoista. Uudet phuksit ovat aivan mahtavia! Jo vasta parin viikon kokemuksella voin sanoa, että heissä on potentiaalia - Pykälän tulevaisuus ainejärjestöjen ykkösenä on taattu, Joonas hehkuttaa. Omalta phuksivuodeltaan Joonas nostaa suosikkitapahtumikseen Spexin lisäksi molemmat Kiljavat ja Pykäläviikon huipentumana Silliksen. Phuksikapteenin näkökulmasta puolestaan tiistaiset Phuksiaiset olivat tosi jees, vaikka Joonakselle sattuikin pieni vahinko palkintokossun kanssa. Löytyisikö kapteenilta vielä jotain jakamisen arvoisia vinkkejä phukseille? Itse kun tulen pieneltä paikkakunnalta eikä Helsingissä hirveästi tuttuja valmiiksi ollut, on Pykälän toiminta ollut sellainen juttu, jossa on tutustunut todella hyvin ihmisiin. Jo nyt yhden vuoden jälkeen on sellainen fiilis, että olen luonut ystävyyssuhteita, jotka kestävät elämän loppuun asti. Vinkkini phukseille on siis, että lähtekää mukaan Pykälän toimintaan ja nauttikaa opiskelijaelämästä, se on once in a lifetime Entä millaisia ohjeita ilmeisen kiireinen mies antaisi syksyn riennoissa jaksamiseen? Kuten sanottua emännöinnin ja phuksikapteeniuden lisäksi Joonas nimittäin lähti jälleen mukaan myös Pykälän Spexiin. Aikaa on ehdottomasti varattava myös lepäämiselle ja liikunnalle. Spexin suhteen asia on kuitenkin niin, että vaikka päivällä olisi ollut luentoja ja jotain muuta, kun illalla on improt tai treenit, niin se ei ole millään lailla rankkaa, vaan hauska rentoutuminen päivän päätteeksi, jolla voi nollata aivot ja kaikki stressi katoaa, hän selittää. Riittääkö Joonaksella kaiken tämän jälkeen virtaa vielä johonkin uuteen? Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia hänellä on Pykälän suhteen? Haluaisin jatkossa painottaa Pykälä-aktiivisuuttani Pykälän urheilujoukkueiden ja muiden kerhojen suuntaan. Aion myös edelleenkin käydä bileissä. Aika näyttää, Joonas hymyilee salaperäisesti. Sombrero tuo asuntoon ripauksen meksikolaishenkeä, jota kitara täydentää. Timo-kaktus päätyi Joonaksen kotiin, kun Joonaksen äiti kehotti poikaansa hankkimaan asuntoon kasveja Emännän pestin myötä keittiövälineet ovat käyneet Joonakselle tutummiksi. 31

17 Vessaviihdettä Syksyn koittaessa intiaanikesän jälkeen oli pykälistejä Porthaniassa WC-tiloissa vastassa dramaattinen yllätys: oikkareiden kirmaillessa kesälaitumilla oli vessojen ovet pyyhitty viimeistä piirtoa myöten puhtaiksi teksteistä. Poissa olivat kaikki kansaopiskelijoiden surkuhupaisat vihanpurkaukset, intiimit tunnustukset sekä spontaanit mielenilmaukset. Hätä ei kuitenkaan ole aivan tämännäköinen, sillä pahimpien vieroitusoireiden osuessa kohdalle voi vessakulttuuria janoava oikkari suunnata nurkan taakse tutustumaan päärakennuksen WC-tilojen runsaaseen, tuholta säästyneeseen tarjontaan. Inter Vivos tallensi kulttuuriperinnön eri kategorioiden parhaita paloja lukijoiden iloksi. Asiat & ilmiöt Teksti ja kuvat: Anette Laulajainen ja Laura Kirvesniemi Politiikka & uskonto 32 33

18 Vapaa-aika Momentti heräilee horroksesta Savolaisen osakunnan juristikerho Momentti on heräillyt pitkästä horroksesta tämän vuoden keväänä. Kuten useilla muillakin osakunnilla, myös savolaisella osakunnalla on perinteisesti ollut juristikerhonsa. Kuitenkin viime vuosina kerhosta ei ole kuultu mitään, ja kävikin ilmi, että 2000-luvun alkupuolella kerho oli lakkautettu. Talven aikana muutama savolainen juristi alkoi aktiivisemmin miettiä, miksi savolaisilla ei ole enää omaa juristikerhoa. Asiaa oli kuitenkin turha pohtia sen enempää, sillä tilannehan oli korjattavissa. Pohdinnan tuloksena päätettiin perustaa savolaisillekin juristikerho, ja parhaiten se onnistui entisen pohjalle. Niinpä Momentin herätys horroksesta alkoi. Aloitin yhteydenotolla vanhoihin momenttilaisiin, jotka olivat yhtälailla innostuneita Momentin uudelleentulosta kuin minäkin. Sain heiltä hyödyllisiä neuvoja ja ideoita. Seuraavaksi kutsuin koolle muita juristikerhon toiminnasta kiinnostuneita savohenkisiä oikkaireita, ja järjestimme kontakti-illan 2.4. viinin ja piirakoiden parissa Vinnillä. Kontakti-illan aikana saimme paljon hyviä ideoita, joilla toimintaa saataisiin aikaiseksi. Tärkeintähän juristikerholle on oikkareiden mahdollisuus yhteiseen kanssakäymiseen osakunnan tiloissa ja osoittaa savolaisille oikkareille, että Hämiksen juristikerho ei ole ainoa vaihtoehto. Lisäksi esitettiin käytännön ideoita kerhon toimintaan. Tulevaisuutta varten suunnitelmissa on myös lakikirjojen hankkiminen juristikerhon jäsenille ja mahdollisesti juristipäivystyksen järjestäminen. Jäsenmäärämme on tällä hetkellä vajaa kymmenen henkeä, ja lisäaktiivisuutta toivotaan. Eli nyt olisi ainutlaatuinen mahdollisuus päästä itse todella vaikuttamaan juristikerhon toimintaan ja sen aktiviteetteihin, sillä käytännöt eivät ole vielä vakiintuneita. Toimintamme periaatteet ova toki samat kuin muillakin juristikerhoilla: tarjoamme oikeustieteellisessä oleville mahdollisuuden viettää aikaa osakuntalaisten juristien kanssa, järjestämme excuja sekä kehitämme kaikenlaista mielenkiintoista tekemistä. Tulevaisuuden suunnitelmissa on ainakin kirjaston perustaminen, erilaisten tapahtumien, kuten saunailtojen järjestäminen. Myös vanhat Momentin jäsenet ovat lupautuneet olemaan kerhon toiminnassa mukana, joten myös vanhempaa oikeudellista osaamista on kerhossamme mukana. Olette tervetulleita tutustumaan kerhomme toimintaan, tutustumisilta järjestetään syksyn aikana. Siitä tiedotamme tarkemmin myöhemmin. Lisätietoja kerhon toiminnasta saa myös lähettämällä mailia osoitteeseen Miikka Timonen 34 35

19 Johdatus kansainvälisten viikkojen maailmaan KV-viikot niistä usein puhutaan, juorutaan, kuiskutellaan... mutta mistä KV-viikoissa on sittenkään kysymys? Seuraava artikkeli pyrkiikin vastaamaan yleisimpiin kansainvälisistä viikoista herääviin kysymyksiin kokeneen KV-viikkokävijän opastuksella. Teksti: Tuomas Tiensuu Kuvat: Greete Griffel, Mikko Laakso, Lotta Niemelä, Elisabeth Patriarca, Noora Rissanen Niin, mistä KV-viikoissa on oikeastaan kysymys? Oikeustieteen opiskelijoiden järjestämät akateemiset kansainväliset viikot ovat muuhun suomalaiseen opiskelijaelämään suhteutettuna perinteikkyydessään sekä mittakaavassaan jotakin täysin uniikkia, sillä millään muulla tieteenalalla ei nimittäin järjestetä yhtä tiivistä pohjoismaista yhteistyötä! KV-viikoille voivat osallistua kaikki pohjoismaiset oikeustieteen opiskelijat vuosikurssista tai vaikkapa kielitaidosta riippumatta onpa KV-viikoilla joskus nähty valmistuneitakin juristeja! KV-viikot ovatkin loistava opiskeluaikana avautuva mahdollisuus rikkoa rajoja ja tutustua Pykälän ulkopuolisiin uusiin, mahtaviin oikkarikavereihin! 36 Ketkä vastaavat KV-viikkojen järjestämisestä? Pohjoismaista yhteistyötä koordinoi toimielin nimeltä Nordiska Sekretariatet, jossa edustettuina ovat tällä hetkellä yhdentoista pohjoismaisen oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestöt omien internationell sekretarensa eli tuttavallisemmin int. sekien toimesta. Int. sekit kokoontuvat kahdesti vuodessa käsittelemään Sekretariatetin toimialaan kuuluvia asioita, joista tärkeimpiä ovat kulloinkin lähestyvät KV-viikot. Pykälässä kyseistä virkaa toimittaa hallituksen ulkoasiainvastaava, joka myös viimekätisesti vastaa keväällä Pykäläviikon yhteydessä järjestettävän Pykälän kansainvälisen viikon suunnittelusta sekä toteutuksesta. Istuvan ulkoasiainvastaavan avuksi valitaan vuodenvaihteessa KV-viikkotoimikunta, jonka jäseniksi tarvitaan aina uusia innokkaita pykälistejä! Miten KV-viikon ohjelma on rakennettu? KV-viikkojen ohjelmat noudattavat pääsääntöisesti samaa kaavaa: viikko aloitetaan tutustumalla paikalliseen ainejärjestön opiskelijoihin mökkikeikalla (kv-slangissa hyttetur, Pykälässä Kiljava on hytteturin vastine), josta jatketaan seuraavana päivänä majoittajan luokse asettumaan toviksi aloilleen. Aamupäivät vietetään yleensä esimerkiksi luennoilla tai excuilla asianajotoimistoihin ja virastoihin, illat kuluvat puolestaan akateemisten pöytäjuhlien eli sitsien tai vaikkapa paikalliseen yöelämään tutustumisen parissa. Ohjelma huipentuu lopulta viikon päätteeksi järjestettävään vuosijuhlaan sekä akateemiseen silliaamiaiseen. Jokaisella KV-viikolla on myös oma ajankohtainen enemmän tai vähemmän juridiikkaan liittyvä teemansa, joka näkyy läpi viikon ajan. Poikkeuksena kaavasta voi mainita perinteistä KV-viikkoa vapaamuotoisemman Sekretariatetin kesätapahtuman Culpa Cupin, jonka yhteydessä järjestetään muun muassa jokavuotinen pohjoismaisten oikkarien jalkapalloturnaus. Mitä tämä lysti sitten oikein maksaa? Viisipäiväisen viikon hinta on viime vuosina vakiintunut 150 euron sekä noin 200 euron välille. Osallistumismaksu kattaa koko viikon ohjelman, juomat, ruuat sekä kuljetukset (ei kuitenkaan aamuöisiä taksikyytejä!). Sekretariatetin sääntöjen mukaan isännöivän ainejärjestön tulee tarjota viikolla vieraileville ainejärjestöille yksi vapaapaikka, jonka arvo jaetaan kaikkien viikolle lähtijöiden kesken. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaiselle viikolle pääsee yksi pykälisti ilmaiseksi! Lisäksi Pykälä korvaa kahden lähtijän matkustuskustannukset (= lentoliput, junamatkat) aina 70 prosenttiin asti kohdekaupungin ja Helsingin välisistä matkoista. Koska on pikemminkin sääntö eikä poikkeus, että isännöivän ainejärjestön opiskelijat vieraanvaraisuudessaan kestitsevät vieraitaan varsin mittavasti, ei myöskään paikan päällä tarvitse pelätä jatkuvasti joutuvan vinguttamaan Visaa. Kenenkään taloudellisesta tilanteesta ei siis muodostu kynnyskysymystä viikoille lähtemiseen! Mille KV-viikolle kannattaa lähteä? Jokaisella KV-viikolla on omat ominaispiirteensä. Karkeasti jaotellen esimerkiksi Ruotsissa järjestettävissä KV-viikoissa int. sekeillä on ollut tapana järjestää ohjelman yhteyteen vaikkapa paikallisen tiedekunnan huippututkijoita kertomaan viikon teemaan liittyvästä aiheesta, kun taas näiden islantilainen kollega on saattanut puolestaan järjestää ohjelmanumeroita, joista puhutaan edelleen kuiskutellen. Kannattaakin vilkaista kutsujen yhteyteen laaditut ohjelmaluonnokset sekä vetää johtopäätökset viikon houkuttelevuudesta täysin oman makunsa mukaan. Lähdit mukaan sitten mille viikolle tahansa, voit olla varma, että paikalliset oikkarit ovat parhaan kykynsä mukaan järjestäneet sinulle majapaikan, verrattain intensiivisen viisipäiväisen ohjelman sekä huolehtineet (neste)tankkauksestasi. Näistä huolimatta KV-viikkojen ehdottomasti parasta antia ovat kuitenkin loppujen lopuksi ne lukemattomat, usein varsin pitkäaikaisiksikin muodostuvat ystävyydet pohjoismaisten oikkarikollegoiden kanssa! Miten pääsen KV-viikolle mukaan? Tämän Inter Vivoksen numeron julkaisuajankohtaa seuraavat KV-viikot järjestetään lokakuussa Artiklan toimesta Rovaniemellä viikolla 43, marraskuussa Justuksen toimesta Vaasassa viikolla 45 sekä Juridiska Föreningen i Stockholmin toimesta Tukholmassa viikolla 47. Pykälän hallituksen ulkoasiainvastaava huolehtii lähestyvistä KV-viikoista tiedottamisesta sekä järjestää avoimen ilmoittautumisen jokaiselle viikolle sähköpostilista pykälä-infon avulla. Jos et kuitenkaan millään malttaisi odottaa sähköpostiisi kolahtavaa kutsua seuraavalle KV-viikolle, voit saada lisätietoa sekä kansainvälisistä viikoista yleisesti että muista pohjoismaisista sisarainejärjestöistämme esimerkiksi tutustumalla etukäteen Pykälän nettisivujen KV-toiminnasta kertovaan Ulkosuhteet-osioon osoitteessa Perinteistä KV-slogania lainaten vi ses i Norden! 37

20 oikeus harrastaa: ROAD RACING Road racing eli ratamoottoripyöräily on laji, jossa ajetaan moottoripyörillä kilpaa suljetuilla moottoriradoilla. Joka kesä Suomessa noin 300 lajin harrastajaa viettää päiviä suomalaisilla radoilla harjoittelun ja kilvanajon parissa. Pyöriä säädetään ja kierrosaikoja lasketaan. IV tavoitti radan varresta Saku Knuutin kertomaan lajista. Saku on toisen vuoden oikeustieteen opiskelija, jota tenttikirjojen metsästys hiostaa enemmän kuin kilpakuljettajan nahkapuku. Teksti: Albert Mäkelä Kuvat: Melinda Saarinen Ratamoottoripyöräilyssä on Sakun mukaan lyhyesti kuvailtuna kyse siitä, kuka nahkapukuisista kilpailijoista on kiertänyt radan nopeimmin, pysynyt koko matkan pystyssä ja saapunut maaliin ensimmäisenä kuohuvaa hörppimään. Harrastuksena lajissa on kuitenkin kyse myös vauhdista nauttimisesta ja kesän vietosta hyvässä seurassa. Kaksipyöräisten makuun Saku pääsi ensi kertaa 11-vuotiaana, jolloin menopelinä oli legendaarinen mopo, Suzuki PV. Niin sanottu porttiteoria kuitenkin osoitti jälleen pitävän paikkansa, sillä mopo vaihtui pikaisesti crossipyörään ja se edelleen ns. kyykkypyörään. Sakun ensikokeilu rata-ajoon tapahtui Ahveniston moottoriradalla, eikä entiseen ollut enää paluuta. Lopulta harjoittelu vaihtui kilpailuksi, kun pyörään teipattiin numerot ja sen kanssa mentiin lähtöviivalle. Kannattaa miettiä tarkkaan mitä leluja lapsille antaa, sillä ajan myötä lelut eivät välttämättä vaihdu, mutta kasvavat, Saku hymähtää. Näiden isojen poikien lelujen kanssa siis myös urheillaan. Moottoriurheilusta urheiluna voi tietenkin olla montaa mieltä, mutta Saku muistuttaa ratamoottoripyöräilytulosten löytyvän Hesarista kuitenkin urheilusivuilta. Puhdasta urheiluahan tämä ei missään nimessä ole, mutta vauhdikasta moottoriurheilua parhaimmillaan, Saku toteaa. Ja moottoriurheiluun kuuluu pelkän ajosuorituksen lisäksi olennaisesti myös tekniikka ja sen toimivuus. Rengasseokset ja -paineet sekä alustan säätäminen vaikuttavat ajamiseen ja kierrosaikoihin. Kaikkiaan ratamoottoripyöräilyssä on paljolti kyse kurinalaisesta suorittamisesta, toisin kuin helposti saattaisi kuvitella. Vaihteenvaihdot, jarrutukset ja kaasun avaukset tehdään aina samassa paikassa rataa. Taitojen karttuessa näitä toimia siirretään hiljalleen, ja varikolla onkin ikuinen keskustelu siitä, miten kukin ajaa mutkat, Saku täsmentää. Laji vaatii siis runsaasti keskittymistä, ja voidaan sanoa kierrosaikojen parantumisen olevan paljolti kiinni kuljettajan pääkopasta. Asiat voidaan kuitenkin tehdä myös toisin. Eräs kuljettaja laski kaatumisen maksavan keskimäärin vähemmän kuin kymmenen sarjaa renkaita, joten hän saattoi kokeilla mutkia vähän ylikovalla vauhdilla. Omalla rauhallisemmalla metodillani en ole päässyt samoihin tuloksiin, mutta ambulanssia en tarvitse niin usein. Haastavinta on kuitenkin ollut tottuminen siihen, että asioita tehdään ihmisen luonnollisen reaktion vastaisesti. Siinä vaiheessa kun pitäisi pelottaa, ja pelottaakin, tarkoitus olisi olla mahdollisimman rentona. Ihmisen luonnollinen reaktio epämukavassa tilanteessa on tilanteen pysäyttäminen, mutta se ei tässä lajissa ole oikein tarkoituksenmukaista, pohtii Saku. Tämän vuoksi kuljettajan on pystyttävä säilyttämään rentoutensa, ja reagoitava tiukassa tilanteessa hätiköimättä. Saku kertoo itse oppineensa tämän totuttelemalla. Moottoriurheilusta puhuttaessa esiin nousee lähes poikkeuksetta loukkaantumiset ja lajin vaarallisuus. Ratamoottoripyöräilyssä vaarallisuus korostuu, sillä pyörässä ei ole kuljettajaa suojaavaa koria tai muita rakenteita. Kaatumiset ovatkin osa lajia, mutta Sakun mukaan vakavampia loukkaantumisia sattuu onneksi verrattain harvoin. Ratamoottoripyöräily on kiistämättä yksi vammautumisherkimmistä lajeista, mutta suojavarusteet ovat nykyään erittäin hyviä. Kypärä, nahkapuku, ajosaappaat ja -hanskat sekä selkäpanssari ovat pelastaneet ainakin tähän asti vammoilta. Saku painottaakin turvallisuusnäkökohtien huomiointia myös moottoriratojen suunnittelussa, eikä turvattomilla radoilla kilpailla lainkaan. Tästä syytä Ahveniston rata Hämeenlinnassa on ratamoottoripyöräilykilpailujen ulkopuolella. Myös tekniikalla voidaan vaikuttaa turvallisuuteen, ja pyörät tarkastetaankin aina katsastuksessa ennen kilpailuja. Stereotyyppinen mielikuva ratamoottoripyöräilijästä on rämäpäinen kaahari. Sakun mukaan ratamoottoripyöräilijän ei kuitenkaan tarvitse olla rämäpää eikä ole syytäkään olla. Harrastajien mittapuulla rämäpäisyydelle voi tietysti olla erilaiset standardit verrattuna vaikkapa Inter Vivoksen toimittajaan, mutta en suosittele ratamoottoripyöräilyä rämäpäälle, Saku huomauttaa. Laji vetää puoleensa rämäpäitä, ja heitä saapuukin radoille säännöllisin väliajoin. He kuitenkin kyllästyvät hyvin nopeasti jatkuvaan kaatuiluun. Saku painottaakin ratamoottoripyöräilijän ihanneominaisuutena ennen kaikkea keskittymiskykyä ja rauhallisuutta. Mutta mikä tässä lajissa sitten niin kiehtoo? Mikä on lajissa parasta? Parasta lajissa ovat kilpailut, ehdottomasti. Kaikki jännitys aika-ajoista aina ruutulipulle asti on parasta, mitä laji tarjoaa. Lisäksi on hienoa huomata kehittyvänsä kuljettajana ja pääsevänsä taas hivenen kovempaa, Saku myhäilee. Ratamoottoripyöräily on suljetuilla kilparadoilla ajettava kilpailulaji Ratapyörät ovat ratamoottoripyöräilyyn tarkoitettuja pyöriä, joilla ei ajeta tieliikenteessä Ratapyörissä ei ole valoja, vilkkuja, peilejä tai seisontajalkaa Ratapyörien moottori on yleensä 600- tai 1000-kuutioinen, ja tehoa niissä on hevosvoimaa Suomessa 5 moottorirataa, joista yhdellä ei kilpailla moottoripyörillä Ratojen pituudet vaihtelevat metrin välillä, ja huippunopeudet ovat km/h Kilpakuljettajia Suomessa on noin