saa apua Lue lisää S. 4-5

Transkriptio

1 Naantalin seurakuntalehti 3/ Perheongelmiin saa apua Lue lisää S. 4-5 Jonkun pitäisi tehdä jotain ole joku! Lue lisää S. 2 Kesän 2006 riparimuistoja muistoja Lue lisää S.8

2 Pääkirjoitus Kaikella on aikansa Ihminen kaipaa työn ja levon vuorottelua. Tämän huomaa viimeistään vuosilomalla. Jotkut nukkuvat viikonkin pois väsymystään ja stressiä. Niinkin on käynyt, että loman jälkeen tarvitsee lisälomaa jaksaakseen taas ryhtyä työhön. Loma on siunattu asia. Silloin ainakin itse voin pysähtyä ajattelemaan ja huomaamaan itseni. Kuka olen? Missä olen? Mikä on tärkeää ja mikä ei? Näkee selvemmin myös työhön liittyvät epäoleelliset asiat. Loman jälkeen tekee työtä organisoidummin ja suunnitelmallisemmin. Tämän vuoden lopussa päättyy nykyisten luottamushenkilöiden neljän vuoden työrupeama. Parhaillaan etsitään ehdokkaita kirkkovaltuustoon. Myös nykyiset luottamushenkilöt voivat asettua uudelleen ehdokkaiksi. On jonkinlainen pohdiskelun aika. Olenko saanut jotain aikaan? Olenko ollut rakentava? Olenko uskaltanut puuttua epäkohtiin? Olenko muistanut äänestäjieni evästykset ja omat lupaukseni? Olenko ollut työntekijöiden rinnalla ja tukena? Seurakunnan odotetaan usein tekevän jotain toisin kuin nyt tai aivan uutta. Joskus petytään, että toivomukset eivät toteudu tai niitä ei kuulla. Syksyn vaalien mainontaan on otettu tämä jotain-joku -teema. Ei riitä, että puhuu, täytyy myös toimia. Oletko sinä se joku, joka asettuu ehdokkaaksi? Oletko sinä se joku, joka huomaa ja pyytää hyvän ehdokkaan mukaan vaaleihin? Nyt on aika tehdä jotain! Ehdokasasettelu päättyy Jos olet kiinnostunut ehdokkuudesta, kysy asiasta joko seurakunnasta tai joltakin nykyiseltä luottamushenkilöltä. Elämässämme on erilaisia vaiheita. On onnellisia ja menestyksekkäitä kausia. On myös epäonnea, sairautta ja surua. Joskus kaipaa vauhdikasta toimintaa ja joskus hiljaisuutta. Seurakunta haluaa auttaa ja palvella sinua siinä elämäntilanteessa, missä olet. Tässä lehdessä kerrotaan avioliiton ja parisuhteen ongelmista ja lainalaisuuksista sekä avun lähteistä. Voit lukea pienpiirien toiminnasta ja lähetysasioista sekä siitä, mihin kirkollisveroeurot käytetään. Syksyn ohjelmasta löytyy tapahtumia ja toimintaa melkein joka lähtöön niin nuorille kuin varttuneellekin väelle. Joka pyhäpäivä voimme kokoontua yhteiseen jumalanpalvelukseen Naantalin kirkkoon. Meillä on edessä mahdollisuuksien syksy! Luottamushenkilö voi vaikuttaa Ajankohtaista Luottamushenkilöiksi toivotaan eri taustoista tulevia ja eri-ikäisiä ihmisiä, jotta he edustavat mahdollisimman laajasti kaikkia seurakuntalaisia. Luottamustoimi on julkinen tehtävä, joka edellyttää näkyvyyttä ja avoimuutta. Ehdokkaiksi asettuneet suostuvat olemaan julkisesti esillä. Valituksi tuleminen edellyttää yleensä ehdokkaiden aktiivista vaalityötä. Valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään 10 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Periaatteessa valitsijayhdistyksen perustaminen käy näin: Yhdistyksen perustamisasiakirjat voi noutaa kirkkoherranvirastosta tai tulostaa netistä ( Yhdistyksen listalla voi olla ehdokkaita enintään kaksi kertaa kirkkovaltuutettujen määrä eli Naantalissa 54 (Kirkon vaalijärjestys, 2. luku, 32 ). Seurakuntavaalien ehdokasasettelu on loppusuoralla ja puhelimet pirisevät, kun ehdokkaita houkutellaan mukaan vaaleihin. Ehdokkaaksi aikovaa mietityttää, olenko sopiva henkilö luottamushenkilöksi ja saanko asiani esille. Usein kuulee sanottavan, että seurakunnan hallinto on byrokraattista, jopa sanelevaa ja paperinmakuista. Onko näin ja voiko siihen vaikuttaa? Naantalin seurakunnan kirkkoherran ja talousjohtajan tehtäviin kuuluu kokousten asioiden valmistelu. Lisäksi kirkkoherra on kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja talousjohtaja on esittelijänä sekä kirkkoneuvostossa että valtuustossa. Molempien viranhaltijoiden toiveena on, että hallintoasiat sujuisivat joustavasti ja tehokkaasti. - Seurakunnan hallinto voi itse päättää, onko sen rakenne yksinkertainen, monimutkainen, kankea vai joustava, koska kirkkovaltuusto hyväksyy useimmat ohje- ja johtosäännöt sekä päättää, mitä johtokuntia ja työryhmiä seurakunnassa on, kertoo kirkkoherra Jyrki Rautiainen. - Valinnan varaa on, vaikka kirkkolaki, kirkkojärjestys ja monet muut lait ja asetukset asettavat rajoja ja antavat ohjeita, miten menetellään. Minimissään seurakunta tulee toimeen kirkkovaltuustolla ja kirkkoneuvostolla. - Kehittyneessä seurakuntahallinnossa on yleensä kuitenkin muutamia johtokuntia tai työryhmiä, jotka ovat työalan tukena. Jos hallinto-organisaatio on suppea, valta ja vastuu keskittyy yhä harvemmille. Laajempi organisaatio on demokraattisempi ja vastuu jakautuu laajemmalle, pohtii talousjohtaja Jorma Koivula. - On myös niin, että vastuuta ei voi äärettömästi jakaa ja monet viranhaltijat toimivat virkavastuullaan. Nykyisessä seurakuntahallinnossa luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen suunnittelu on hyvän hallinnon ja päätöksenteon perusta. Johtokuntia ja työryhmiä Jorma Koivula ja Jyrki Rautiainen. Kuka voi olla ehdokkaana? Voit asettua ehdokkaaksi, jos: täytät 18 vuotta viimeistään olet Naantalin seurakunnan tai jonkin toisen evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen viimeistään ja Naantalin seurakunnan konfirmoitu jäsen viimeistään annat kirjallisen suostumuksen ehdokkaaksi asettumisesta et ole tämän seurakunnan viranhaltija tai työsopimussuhteinen työntekijä et ole holhouksenalainen Vaalimatematiikkaa naantalilaisittain 4 valitsijayhdistystä viime vaaleissa 14 pienin äänimäärä, jolla vuonna 2002 pääsi valtuustoon 1631 äänestäjää vuonna 2002 Miten perustetaan valitsijamiesyhdistys? Kirkkoherra ja talousjohtaja muistavat, että edellisten seurakuntavaalien aikaan Naantalin seurakunnassa oli eri työaloilla toimikunnat, nyt on neljä johtokuntaa, joiden toiminta on virallisempaa kuin entisten toimikuntien. Lisäksi on kaksi työryhmää, jotka eivät ole niinkään vallan käyttäjiä vaan ideoivia työalojen tukiryhmiä. - Kuluneella vaalikaudella seurakunnan hallinto järjestettiin uudelleen ja nyt asiat etenevät paremmin sekä tieto kulkee eri hallintoelinten välillä. Myös johtoryhmän työskentelyä tehostettiin, listaa Koivula. Molempien virkamiesten mielestä luottamushenkilö saa äänensä kuuluviin ottamalla asian puheeksi siinä hallintoelimessä, jossa toimii tai keskustelemalla työntekijöiden kanssa. Mikäli haluaa varmistaa, että asia etenee ripeästi, voi tehdä aloitteen. Jäsenten aloitteet ovat yleisiä kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa, mutta myös muissa hallintoelimissä voi sellaisen tehdä. - Kirkkovaltuustoaloite on tehtävä aina kirjallisesti, mutta myös muut aloitteet on hyvä tehdä kirjallisesti sekä merkitä selvästi, että kysymyksessä on aloite, täsmentää kirkkoherra, jonka mielestä parasta ja luonnollisinta vaikuttamista on osallistuminen seurakunnan toimintaan. Myös sinä voit tehdä aloitteen Sinäkin voit tehdä aloitteen ja lähettää sen joko kirkkoherralle tai talousjohtajalle. Heidän tehtävänään on yhdessä johtoryhmän kanssa valmistella asia ja viedä se päätettäväksi asianomaiseen hallintoelimeen. Joskus asian valmistelun ja päätöksenteossa tuloksena on, että aloite ei aiheuta toimenpiteitä. Jos aloite on hyvin perusteltu, sen toteutuminenkin varmempaa. Syksyn vaaleissa valitaan kirkkovaltuustoon 27 jäsentä. Kirkkovaltuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan kirkkoneuvoston ja johtokunnat sekä asettaa työryhmät. Kirkkoneuvosto valitsee keskuudestaan taloudellisen jaoston. Jokaiselle jäsenelle valitaan myös varajäsenet. Luottamushenkilöpaikkoja on siis paljon muitakin kuin kirkkovaltuuston jäsenyys ja jokaisella meistä on taitoja ja avuja, jotka voi antaa seurakunnan käyttöön. MV 18,2 äänestysprosentti kirkkovaltuutettua 10 jäsentä kirkkoneuvostossa 29 johtokuntapaikkaa 14 työryhmäpaikkaa Naantalin seurakunnassa on seurakuntavaalit Ennakkoäänestys Suuri vaalitilaisuus seurakuntalaisille ke klo Juontajana Jouko Hallia. Nimetään joku perustamisasiakirjan allekirjoittajista yhdistyksen asiamieheksi ja joku toinen hänen varamiehekseen. He eivät saa olla valitsijayhdistyksen ehdokkaita eivätkä seurakunnan vaalilautakunnan jäseniä. Muut valitsijayhdistyksen perustajat ja allekirjoittajat saavat itse olla ehdokkaita. Valitsijayhdistys määrittelee teeman ja tavoitteet sekä antaa listalle nimen. Valitsijayhdistyksen nimen tarkoitus on kertoa äänestäjille, mikä yhteisö on ryhmän taustalla tai mitkä ovat sen tavoitteet. Sama ehdokas voi olla vain yhden valitsijayhdistyksen ehdokaslistalla. Perustamisasiakirja, asiamiehen vakuutus ja jokaisen ehdokkaan allekirjoittama kirjallinen suostumus toimitetaan kirkkoherranvirastoon viimeistään klo 16. Perustettu vuonna Margit Virkkala Tiedottaja Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie Naantali Puh: Faksi ISSN: Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh , margit.virkkala@evl.fi Toimitussihteeri: Hanne Tuulos Puh , hanne.tuulos@evl.fi Toimituskunta: Margit Virkkala Pirkko Hallanoro Maija Karinkanta Hanne Tuulos Levikki: kpl Kustantaja: Suomen Kirkko-Mediat Oy Paino: Salon Lehtitehdas, Salo, 2006 Kannen kuva: Hanne Tuulos

3 Pienpiirit ovat naisvoittoisia Naantalissakin. omia huoliaan ja murheitaan muidenkin kuultavaksi yhteiseksi esirukoukseksi. Koen sen tärkeäksi. Yhteinen esirukous keventää taakkoja itse kunkin kohdalla ja toisaalta ilo moninkertaistuu. Ilmapiiri on herkkä ja luottamuksellinen. Piirit ovat erilaisia Pienpiiri mikä se on ja miten pääsee mukaan? Pienpiirien luonne vaihtelee. Joku piiri painottuu enemmän Raamatun lukemiseen, joku rukoilemiseen, joku laulamiseen, joku runoihinkin. Paula Pohjola muistuttaa myös, että piirit osallistuvat seurakuntaelämään rukoilemalla seurakunnan asioiden ja työntekijöiden puolesta. Maailman tapahtumat lähellä ja kaukana puhuttavat; piirit ovat hyvä ympäristö pohtia kristityn tapaa toimia ja elää tässä maailmassa. Ihmisen hengellinenkin puoli vaatii harjoitusta. Harjoitus pitää vireänä ja elävänä. Yksinään voi toki lukea, se on hyvä asia, mutta se ei riitä. Jokainen joka on lukenut Raamattua, tietää että se ei aukea yksin, ei ainakaan helposti. Kirkossa voi käydä, se on hyvä asia, mutta sekin yksinään jättää paljon kysymyksiä. Tutussa pienessä ryhmässä keskustellen, lukien ja jakaen saavat kysymykset vastauksia ja hengellinen elämä tarvitsemaansa ravintoa. Pienpiirit ovat seurakunnan hiljaista toimintaa. Se ei näy eikä kuulu, mutta piirit ovat elintärkeitä hengellisen elämän täyttöpaikkoja. Näin luonnehtii Tutta Aittopelto pienpiiritoimintaa. Hän on pitkäaikainen pienpiiriläinen ja organisoinut aikoinaan piirien yhteiset tapaamiset. - Pienpiirit ovat kuin pieniä tulipesiä, joilla taloa lämmitetään. Ihan omaehtoista toimintaa Pienryhmät syntyvät joko spontaanisti joidenkin henkilöiden aktiivisuudesta tai sitten seurauksena jostain isommasta hengellisestä tapahtumasta. Pienpiirit eivät siis ole seurakunnan työntekijöiden järjestämiä juttuja vaan ihan omaehtoiselta pohjalta syntyneitä. Jotkut piirit kokoontuvat kodeissa, jotkut seurakunnan tiloissa. Kokoontumistiheys vaihtelee; kerran kuussa on aika yleinen. Paula Pohjola on mukana yli 20 vuotta kokoontuneessa pienpiirissä. Siinä henkilöt ovat osittain vaihtuneet, mutta piiri on pysynyt hengissä. - Vaikka olisi uupunut päivän askareista, tuntuu hyvältä lähteä piiriin. Siellä voi levätä, koska saa olla ihan oma itsensä. Voi tuoda Yhteiset kokoontumiset linkki Seurakunta pitää yhteyttä näihin ryhmiin järjestämällä kolme kertaa vuodessa yhteisen tapaamisen. Vakituisella postituslistalla on tällä hetkellä vajaat kymmenen pienpiiriä. Jos itse haluat mukaan pienpiiriin, eikä sinulla ole porukkaa, joka sellaisen voisi muodostaa niin kysy seurakunnasta Ensio Ruskovuolta. Hän tuntee nykyiset ryhmät ja osaa sanoa, mistä löytyy sopiva. Muuta tietä ei ole, koska piirit eivät luonnollisestikaan halua nimiään julkisuuteen. Tuulta purjeisiin Inhimillisyys kasvaa yhteisöllisyydestä Ratkaiseva tekijä ihmisyksilön elämän onnellisuudelle on yhteisö, johon hän syntyy ja jossa hän kasvaa. Tosiasia on, että ihminen voi kehittyä ihmiseksi vain toisten ihmisten seurassa; viidakossa eläinten parissa kasvaneet ns. susilapset eivät ole oppineet edes puhumaan, jos heidät on saatettu ihmisten pariin vasta kymmenen ikävuoden jälkeen. Tärkeitä elementtejä lapsen onnelliselle kehitykselle ovat hyvän ravitsemuksen lisäksi hänen vanhempiensa ja muiden yhteisön jäsenten synnyttämä turvallisuuden tunne ja hyväksyntä sekä malli ihmisenä olemisesta. Ihmisen geenit voivatkin antaa vain mahdollisuuden hyvään elämään. Ympäristövirikkeet määräävät sen, miten perintötekijöiden luomat mahdollisuudet toteutuvat. Ihminen on biologisilta valmiuksiltaan ryhmän sosiaalinen jäsen. Kannustavassa ympäristössä hänessä alkaa jo varhain ilmetä kiintymys, hellyys ja rakkaus ryhmän muihin jäseniin ja sen mukainen auttava ja hoivaava toiminta ryhmän menestymisen hyväksi. Yhteisö luo arvot Vain kasvamalla yhteisön jäsenenä ihminen oppii erottamaan oikean ja väärän, ts. moraaliset arvot. Ainoastaan niiden mukana hän kasvaa inhimilliseksi olennoksi. Tärkeä sijansa tässä prosessissa on yhteisön tavoilla ja traditioilla. Ne ja niihin liittyvät symbolit, tavat, riitit ja tietämys luovat yksilön henkisen kasvualustan ja yhteisön historiaan pohjautuvan kulttuurin, jonka puitteissa jokainen voi löytää paikkansa. Tärkeä sijansa inhimillistymisen prosessissa on ollut erilaisten säännösten ja rajoitusten hyväksyminen kaikkien yhteisön jäsenten hyväksi. Niihin liittyy oikeudenmukaisuuden tunne, jossa uskonnolla on ollut ja on edelleenkin suuri merkitys. Uskonto on tuonut yhteisöön armahduksen ja anteeksiannon ja lujittanut monin tavoin ryhmän yhteishenkeä. Se on antanut ymmärrettävän selityksen ja tarkoituksen käsittämättömille asioille ja siten lisännyt turvallisuuden tunnetta. Toisaalta uskonto on ollut myös vallan väline vallankäyttäjistä riippuen niin hyvässä kuin pahassakin. Yhteisön elämää tukevat traditiot ja säännöt elävät, muuttuvat hitaasti, kun yhteisön jäsenet testaavat jatkuvasti niiden soveltuvuutta elämäänsä. Uskontoon liittyvät traditiot muuttuvat yleensä kuitenkin muita hitaammin. Siten ne luovat vakautta yhteisön sisällä, mutta saavat aikaan helposti myös ristiriitoja uskonnoltaan erilaisten yhteisöjen välille. Tämä tuokin haasteita toisten ymmärtämistä ja hyväksymistä rakentaville vuoropuheluille eri uskontojen välillä. Tähän voidaan päästä hyvällä tahdolla ja toisten kunnioittamisella luopumatta kuitenkaan oman uskonnon peruselementeistä. Yhdessäolosta yhteistyöhön Yksilöllisyyttä korostavassa kulttuurissamme yhteisyyden arvostus on nykyaikana jäänyt vähemmälle huomiolle. Kovan kilpailun ilmapiirissä syrjäytyneiden ihmisten pahoinvointi onkin valitettavasti lisääntynyt, kun uskotaan, että omaa etuaan tavoittelevat yksilöt luovat parhaiten kansakunnan taloudellisen menestyksen. Jos katsotaan historiaa pitkälti taaksepäin, näyttää kuitenkin siltä, että ihmisen todellinen menestys alkoi siitä, kun tajusimme yhteistyön edut. Siten ihmiskunnan menestys ei ole perustunut itsekkyyteen, vaan sosiaalisuuteen, jossa toisten auttamisen vastavuoroisuus ja luottamus ovat olleet kantavia voimia. Sosiaalisen yhdessäolon positiivinen vaikutus alkaa jo perheen yhteisyyttä tukevasta arkielämästä. Esimerkiksi amerikkalaisia nuoria koskevasta tutkimuksesta kävi ilmi, että mm. perheen yhteiset aterioinnit lisäsivät merkittävästi lasten hyvinvointia ja koulumenestystä. Perheaterioinnista nauttineiden nuorten ravitsemustila ja terveys oli muita parempi, ja he sortuivat harvemmin tupakan, alkoholin ja huumeiden käyttäjiksi. Onkin varmasti niin, että positiivista yhdessäoloa perheiden, harrastuskerhojen ja muiden ohjattujen ryhmien piirissä kannattaa kaikin tavoin edistää. Tässä on tulevaisuuden haasteita niin seurakunnille, kouluille, urheiluseuroille kuin erilaisille kulttuuriyhdistyksillekin. Rauno Tirri Naantalilainen biologi, eläinfysiologian emeritus-professori, julkaisi tänä vuonna kirjan "Jatkuvan onnentunteen harha". 3

4 Kun on stressiä ja paha olla, kaikki puretaan kumppaniin. Pitäisi olla aikaa pohtia omaa elämäänsä, saada kiinni siitä, mitä itselle oikein kuuluu, perheneuvoja Seppo Honkala sanoo. Mä en kestä enää! Kynnys hakea ulkopuolista asiantuntija-apua perheongelmien selvittelyyn on korkea. Sinnitellään ahdistuneina vuosikausiakin. - Erään tutkimuksen mukaan perheasian neuvottelukeskuksen asiakkailla on mennyt keskimäärin kuusi vuotta, ennen kuin apua on lähdetty hakemaan. Miesten kulttuurissa kynnys on vielä korkeampi, kuitenkin asiakkaistamme 40 prosenttia on miehiä, perheneuvoja Seppo Honkala Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskuksesta kertoo. 4 Kirkko aloitti perheneuvontatyön 60 vuotta sitten. Tarve siihen oli suuri. Sota-aikana oli tehty nopeita avioitumispäätöksiä ja perhekriisit olivat yleisiä. Turun keskus on toiminut 50 vuotta. Sen palvelualueeseen kuuluu Turun ja Kaarinan lisäksi kaikki pienet ympäristökunnat, yhteensä noin asukkaan alue. Perheneuvojia keskuksessa on seitsemän, joista kaksi osaaikaista. Heistä kolme on teologia, kuten Seppo Honkala, muilla on psykologin, yhteiskuntatieteen maisterin tai kasvatustieteen maisterin tutkinto. Kirkon perheneuvojakoulutus on kolmivuotinen ja terapianeuvojan koulutus antaa lisävalmiuksia. - Ihmisillä ei ole ennakkoluuloja sen vuoksi, että tämä on kirkon työmuoto. Keskuksella on hyvä maine. Etua meillä on siitä, että meillä on valmius käsitellä elämän syviä kysymyksiä. Kriisissä uskon asiat voivat yllättäen tulla pintaan, eivätkä ihmiset arastele puhua niistä. Kielteistä terapiankin kannalta taas on, jos uskonnosta on tullut pakotie. Yhteydenottoja on niin paljon, että pikaista tapaamisaikaa ei pystytä järjestämään. Perheneuvojille pääsyä joutuu jonottamaan kuukaudesta kahteen kuukauteen. Joskus asiakkaiksi pyrkijöitä ei oteta jonoonkaan, vaan heitä kehotetaan soittamaan myöhemmin uudelleen. - Perheneuvojaa parempi ammattinimike meille olisi neuvottelija. Neuvomista me nimenomaan varomme. Jotkut asiakkaat kyllä luopuisivat vastuusta ja pyytävät sanomaan, mitä heidän pitäisi tehdä. Asiakkaiden kanssa puhutaan sekä asia- että tunnetasolla. Kummallekin puolisolle annetaan tilaa löytää omat tunteensa ja ilmaista itseään, että he ymmärtäisivät toisiaan. Tyypillistä on, että on riidelty muista asioista kuin todellisista ongelmista. Tunteet ovat usein hyvin syvällä ja ihmiset vain oireilevat. On merkittävä asia, kun saa kosketuksen omiin tunteisiinsa. Jos tunteet saavat sanallisen muodon, se auttaa. Miehiltä sanasto hyvin usein puuttuu. Miesten kulttuurissa tunteita ilmaistaan epäsuorasti toiminnan kautta ja alkoholin avulla, Seppo Honkala kertoo. Asuntorakentaminen riski parisuhteelle Asiakkaat tapaavat perheneuvojan keskimäärin 5-10 kertaa. Takarajaa ei ole, mutta siinä vaiheessa he alkavat nähdä itse, jos käynneistä ei ole heille hyötyä. - Tulokset riippuvat olennaisesti siitä, missä vaiheessa on hakeuduttu apua etsimään. Taustatilanteet ovat hyvin erilaisia. Uskottomuus on yleinen asia. Toimivasta elämästä ja hyvästä avioliitosta esitetään yleistyksiä ja annetaan valmiita malleja, mitä ihmisten pitäisi tehdä. Olennaista kuitenkin on, mitä ihminen itse ajattelee. Jos on tyytymätön, pitäisi selvittää, mihin. Hyvin tärkeää on ymmärtää, että kriisit kuuluvat elämään. Perheongelmiinsa apua hakevat ovat nuoria, keski-ikäisiä ja vanhoja, suurin osa kuitenkin vuotiaita. Aina kriisin käsittely ei johda liiton lujittumiseen, vaan eroajatukset vahvistuvat päätökseksi. Eroa ei enää pidetä outona eikä pahana kuten entisaikaan. Kun ikää alkaa olla, usein ero kuitenkin arveluttaa. Yksinäisyys ja turvattomuus pelottavat ja mietitään, löytyisikö enää uutta kumppania. Seppo Honkalalla on niin sanottu näppituntuma, että kaupungeissa, jotka kasvavat nopeasti, kuten esimerkiksi Naantalissa, erotaan muita paikkakuntia herkemmin. Selkeä riski parisuhteelle on asuntorakentaminen. Taloilmoituksissa myydään onnellisen elämän mallia, mutta todellisuudessa hankkeen myötä elämä voi ajautua aivan toiseen suuntaan. Ulkoiset puitteet eivät ylipäätänsäkään ratkaisevasti vaikuta, onko parisuhde hyvä vai huono. Perusasioita siinä ovat luottamus, sitoutuminen ja avoimuus. - Kun itsellä on paha olla, kaikki purkautuu kumppaniin. Olisi hyvä, jos ihmisellä olisi aikaa pohtia omaa elämäänsä, saada kiinni siitä, mitä itselle oikein kuuluu. Lapsiperheitten elämä voi olla rankkaa Jos parisuhteeseen liittyy väkivaltaa, asiakkaat pyritään ohjaamaan Turussa toimivaan pieneen perhekriisi- ja terapiakeskus Pilariin, jonka terapeutit ovat erikoistuneet väkivalta- ja mustasukkaisuusongel-

5 mien käsittelyyn. Jos tällaisen suhteen osapuolet ovat perheasiain neuvottelukeskuksen asiakkaina, ei työskennellä pariskunnan kanssa, vaan kummankin kanssa erikseen. Uhkana voisi muuten olla väkivallan lisääntyminen. - Väkivalta on aina rikos. Tärkeätä on, että siihen syyllistyvä irrottaa oman väkivaltaisen käyttäytymisensä puolisostaan ja pohtii, mistä hänestä itsestään nousee tämä tapa purkaa aggressioita, Seppo Honkala sanoo. Suurimmalla osalla asiakkaista on lapsia. Yleensä noin kymmenen prosenttia on lapsettomia ja lapsettomuus saattaa olla myös suuri ongelma. Lapsiperheissä taas elämä voi olla fyysisesti ja taloudellisesti rankkaa. Joittenkin uusperheitten ongelmat ovat hyvin monimutkaisia ja vaikeasti ratkaistavissa. - Ensimmäisen lapsen syntymä on myös ensimmäinen parisuhteen suuri kriisi. Tyytyväisyys vähenee ja mitä korkeampi elintaso, sitä suurempi on lasten myötä syntyvä tyytymättömyys. Toisaalta lapsen syntymä ratkaisee monia asioita. Ongelmat muuttuvat konkreettisiksi. Lapsiperheissä olennainen asia on, miten arki saadaan toimivaksi. Valvotut yöt painavat, aikuiset nukkuvat liian vähän ja meidän kulttuurissamme myös lapset. Se näkyy sekä aikuisissa että lapsissa. Seppo Honkala on käynyt kirkkoherra Jyrki Rautiaisen kanssa keskusteluja, millaista apua seurakunnan taholta voitaisiin perheongelmissa antaa. - Perheitten vaikeuksista puhutaan paljon, mutta kun pitäisi käytännössä tehdä jotain, asia unohtuu. Naantalin seurakunta on ottanut asian vakavasti. Seurakunnan työntekijöitä tietoa ja rohkaisua - Puolitoista vuotta sitten, kun Naantali oli erotilastoissa korkealla, se pani pohtimaan, mitkä asiat tilanteeseen vaikuttavat ja antoi osviittaa, että seurakunnankin pitäisi alkaa tehdä jotain, kirkkoherra Jyrki Rautiainen kertoo. Jotain on jo tehtykin ja jotain hahmoteltu. Arkkihiippakunnassa järjestetään nuorille pareille Virtaa välillämme -koulutusta, jonka tarkoitus on tukea parisuhteen rakentamista. Viime syksynä virisi ajatus, että Naantalin seurakunta voisi olla mukana tässä toiminnassa. Siihen liittyen järjestettiin toukokuussa Ilta rakkaudelle -parisuhdeilta, jossa juontajina olivat Maija ja Hannu Nyman. - Parisuhteen huolet tulevat seurakuntatyössä vastaan arkisissa kontakteissa. Perheneuvoja Seppo Honkalan kanssa olemme pohtineet, että seurakunnan papeille saataisiin jonkinlaista ohjausta. Ehkä voisimme toimia ikään kuin väliportaana niille, jotka tarvitsevat perheasiain neuvottelukeskuksen apua. Sinne joudutaan jonottamaan ja akuutissa kriisissä on lähes mahdotonta odottaa viikkoja. Kanssakäymisessä syntyy välillä satunnaisia tilanteita, jolloin papin kohdatessaan vaikeuksissa oleva ihminen alkaa puhua elämästään. Ehkä tuloksena on, että ongelmiensa kanssa kamppaileva ei koe olevansa yksin vaikeuksineen, hän voi saada osakseen ymmärrystä ja myötäelämisen kokemusta. Se on jo iso apu ja voi auttaa löytämään ulospääsyä. Perhekriisissä olevat luulevat, että se on vain heidän ongelmansa. Asia koetaan häpeällisenä ja mietitään, kehen oikein voisi luottaa puhuakseen tilanteesta, Jyrki Rautiainen sanoo. On ajateltu, että seurakunnan työntekijät voisivat auttaa sillä tavalla, että he yrittäisivät rohkaista pariskuntia lähtemään mahdollisimman varhain etsimään apua. Jaettaisiin tietoa, että sitä on saatavissa esimerkiksi perheasiain neuvottelukeskuksesta, valtakunnallisen Kataja ry:n järjestämiltä parisuhdeleireiltä ja kursseilta ja avioliittokysymyksiin perehtyneiltä ammattilaisilta. Puolisosta peilautuvat omat ominaisuudet - Elämä on muuttunut monessa mielessä aiempaa helpommaksi, halutaan helppoa elämää ja asioitten ratkeavan helposti. Elämään kuitenkin kuuluvat vaikeudet. Täytyy olla kyky sietää kipua ja pettymyksiä, että osattaisiin olla rinnakkain. Avioliittoneuvojat sanovat, että kaksi kolmesta avioerosta on tarpeeton. Suhteessa olisi tarjolla enemmän hyviä kuin huonoja asioita. Yksin ei ole helppo löytää keinoja, joilla selviytyisi ulos perhekriisistä. Myötäelämisen kyky on yhteisön asia. Sitä on, mutta miten se kohdistuisi niihin, jotka sitä tarvitsevat, Jyrki Rautiainen pohtii. - Parisuhteessa tarvittava anteeksianto toteutuu toisen ihmisen kautta. Kristillinen näkemys on, että Kristuksen sovitustyö tulee silloin kouriintuntuvaksi, arkiseksi, ja siihen liittyy rakastamisen kokemus. Rakkaus on pitkälti sitä, että kokee olevansa lähellä ja tarpeellinen toiselle. Vaarana on, että ryhtyy vain tarvitsijaksi. Avioliitossa on kyse siitä, tahdonko rakastaa eikä siinä kerta tahtominen riitä. Kun elää lähellä toista ihmistä, kumppani on ikään kuin peili. Hänen kauttaan joutuu näkemään itsestään myös asioita, joita ei haluaisi nähdä. Iso haaste on arvon antaminen ja osoittaminen toiselle. Itsensä katsominen toisen kautta on rankkaa, jos ei näe arvostusta. - Avioliittoja purkautuu suunnilleen puolet siitä, mitä niitä solmitaan luvun radikalismi koet teli vakiintuneita arvoja. Seuraavalla vuosikymmenellä ne murenivat ja asenteitten vapautumisen myötä suhtautuminen avioeroihinkin muuttui ratkaisevasti myönteisemmäksi. Sosiaaliturvan paraneminen puolestaan teki eroamisen taloudellisesti mahdolliseksi. Hyvä puoli on se, että kenenkään ei ole pakko olla toisen piinattavana. Jos kyse on perheväkivallasta, avioero on ainut tie, Jyrki Rautiainen sanoo. Pirkko Saarikoski-Tammikallio Tietoa löytää internetistä: Matkaevääksi Kuudes käsky Älä tee aviorikosta Mitä se merkitsee? Vastaus: Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että pidämme sanamme ja tekomme puhtaina ja kurinalaisina sekä rakastamme ja kunnioitamme kukin aviopuolisoamme. ( Lutherin Vähä katekismus ) Elämän aikana solmituista ihmissuhteista avioliitto on tärkein. Siksi se on myös arvokas ja sitä on kaikin tavoin syytä vaalia. Kuten kaikissa käskyissä, on tässäkin kyse elämän suojelusta. Sukupuolimoraali on niin keskeinen osa olemistamme, että sen vaikutus ulottuu kaikkeen elämiseen. Seksuaalisuus on arvokas Jumalan lahja. Sen kautta ihminen voi kokea olevansa arvokas ja rakastettu. Halventamalla sitä voimme tuhota elämämme ja olemisemme perustukset. Mikä sitten on aviorikos? Kaikkina aikoina sitä on yritetty määritellä niin, että oman seksuaalisuuden toteuttamiselle jäisi mahdollisimman paljon tilaa. On selitetty, että käsky koskee vain avioliitossa olevia, tai tietynlaisia ihmisiä. Onpa sanottu sen koskevan vain niitä, jotka tahtovat elää hurskaasti. Martti Luther kirjoittaa Isossa katekismuksessa, että kuudes käsky koskee kaikkia ihmisiä kaikkialla. Kunkin on elettävä siveästi ja autettava myös lähimmäistään samaan. Väheksymällä sukupuolimoraalia ja avioliittoa ihminen turhentaa omaa ja toisten elämää ja tuhoaa elämän perustuksia. Jeesus menee käskyn tulkinnassa Matteuk sen vuorisaarnan mukaan vieläkin pitemmälle. Sen mukaan aviorikos tapahtuu aina sydämessä. Se ei ole laillisesti todettavissa ja tuomittavissa. Siten käsky pureutuu elämämme perusteisiin. Se ei jää vain ilmaisemaan ulkoisia elämän rajapyykkejä, jotka nekin ovat meille korvaamattoman arvokkaita. Se paljastaa meidän heikon kohtamme, joka viime kädessä on sisin olemuksemme. Vaikka ulkoisesti osaamme käyttäytyä toista kunnioittaen emme kykene samalla tavalla hallitsemaan sydäntämme eli mieltämme. Käskyjen tehtävä on toisaalta ilmaista elämän tärkeät rajat osoittaen samalla, että tarvitsemme apua voidaksemme elää yhdessä. Anteeksianto Kristuksessa on se apu, jonka Jumala meille antaa. Meidän tehtävämme on pitää mielessä käskyt, myös kuudes. Toiseksi tehtävämme on ottaa vastaan armo, jota tarvitsemme ja jakaa sitä eteenpäin, peittää toistemme synnit ja etsiä yhdessä keinoja kunnioittaa toisiamme. Jyrki Rautiainen Kirkkoherra 5

6 Mihin kirkollisveroeurot me Seurakunnan jäsenet kustantavat seura kunnan toiminnan maksamalla kirkollis veroa. Naantalin seurakunnan kirkollisveroprosentti on Suomen alhaisimpia eli tällä hetkellä 1,15. Vain suurimmissa kaupungeissa prosentti on pienempi. Seurakuntien keskiarvo on noin 1,50. Suurin osa seurakunnan työntekijöistä tekee seurakuntatyötä eli saarnaa, opettaa, kasvattaa, soittaa, laulaa ja auttaa, jossa työssä tärkein työkalu ja voimavara on oma persoona. Voi perustellusti sanoa, että heidän palkkoihinsa menevät rahat menevät hengelliseen työhön. Viime vuosina on perustettu seurakuntatyöhön monta uutta virkaa. Naantalin seurakunnan talous on vakaalla pohjalla ja työalat ovat saaneet riittävästi määrärahoja tavoitteidensa toteuttamiseen. Seurakunnalla on ainutlaatuinen kirkko, joka kantaa rikasta kulttuurihistoriaa ja jonka seinät huokuvat vuosisatojen rukouksia. Kirkon hoitoon ja ylläpitoon tarvitaan vuosittain verovaroja sekä välillä suurempiakin investointeja. Viimeksi on korjattu paanukatto ja tulossa on sisätilojen korjaus. Parhaillaan Naantalin rakennetaan kirkon hautausmaan yhteyteen uurnahautausmaata, jonka kokonaiskustannukset ovat noin 1,2 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy myös kirkon hautausmaan peruskorjaus. Myös Hakapellon hautausmaan perus- korjaus on vireillä. Hautausmaathan ovat myös meitä eläviä varten. Siellä voimme muistella ja hiljentyä. Käynti läheisen haudalla ja sen hoito ovat suuri osa surutyötä. Naantalin seurakunnalla on ollut onni saada runsaasti yhteisöverotuloa, jota esimerkiksi yritykset maksavat. Näillä verotuloilla on voitu peruskorjata rakennuksia ja tehdä investointeja. Henkilöverotulot on voitu suunnata pääasiassa toimintaan. Toiminnassa satsataan lapsi- ja nuo Diakoniatyö on auttamista ja vierellä kulkemista sekä vapaaehtoistyöhön varustamista. Seurakunnassa on neljä diakonian virkaa. Kokonaiskustannukset ovat Muuhun kuin palkkoihin käytetään Kasvatustyö on keskeistä seurakunnan työtä ja suurin työala. Sen piiriin kuuluu lapsityö, varhaisnuorisotyö, rippikoulu- ja nuorisotyö. Kasvatustyön osuus onkin 33 prosenttia koko seurakunnallisesta toiminnasta eli Esimerkkejä nettokustannuksista: yksi pyhäkoululainen 625, yksi päiväkerholainen 524, yksi iltapäiväkerholainen 682, yksi varhaisnuorisokerholainen 339, yksi rippikoululainen 496. Musiikkityö on yksi Naantalin seurakunnan vahvuus ja tärkeä osa jumalanpalvelusta sekä tekee yhteistyötä paikkakunnan muun musiikkielämän kanssa. Seurakunnassa on kolme kuoroa ja kaksi kanttoria. Musiikkityöhön käytetään yhteensä , mikä on 5,49 prosenttia koko seurakunnallisesta toiminnasta. 6

7 nevät? Kirkot Naantalin seurakunnalla on kaksi kirkkoa. Niiden ylläpitoon kuluu Kiinteistömenoihin käytetään eli 21,01 prosenttia. Lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan käytetään ja sen osuus koko budjetista on 3,49 prosenttia. Seurakunnalla on viisi nimikkolähettiä. Me työntekijät olemme teitä varten! Seurakunnan palkkamenot sivukuluineen ovat yhteensä eli lähes 70 prosenttia koko budjetista. Papit , kasvatus , toimistot , diakonia , kiinteistöt , hautausmaat risotyöhön Hautausmaiden ylläpitoa arvostetaan ja sitä pidetään erittäin tärkeänä seurakunnan tehtävänä. Hautausmaahallintoon kuluu , Hakapellon siunauskappeliin , Kirkon hautausmaahan , Hakapellon hautausmaahan , Velkuan hautausmaahan Verohallinto huolehtii kirkollisverojen keräämisestä ja tilittämisestä seurakunnalle. Palveluksistaan valtio perii seurakunnalta Kirkon keskusrahastoon Helsinkiin menee Sillä tuetaan huonossa taloudellisessa tilanteessa olevia seurakuntia ja pidetään yllä kirkon hallintoa. Seurakunnan taloushallinnon menot ovat , mikä on 8,84 prosenttia koko budjetista. Koko seurakunnallisen toiminnan osuus on 53,94 prosenttia käytettävissä olevista määrärahoista ja on määrältään Keskeisin tapahtuma seurakunnassa on jumalanpalvelus. Yhden jumalanpalveluksen kustannukset ovat 881 eli n. 10 / kävijä. Toimitilat Naantalin seurakunnalla on toimintaa varten seurakuntakeskus, Nuhjalan seurakuntakoti sekä Soiniemen leirikeskus. Seurakuntakeskuksessa on kappeli, kokoontumistiloja, Kohtaamispaikka-kahvila, kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto sekä työalojen toimistot. Soiniemessä pidetään leirejä ja erilaisia teemapäiviä. Seurakuntakeskuksen kulut ovat yhteensä , Nuhjalan seurakuntakodin ja Soiniemen leirikeskuksen (Tiedot vuoden 2005 tilinpäätöksestä. Työalojen lukuihin sisältyvät palkat. Kaikki nettosummia.) Työryhmä: Margit Virkkala, Merja Läksy, Hanne Tuulos 7

8 8 Nuorissa on tulevaisuus. Läsnäolosta eväitä tarpeeksi? Jokainen isä ja äiti haluaa lapselleen hyvän elämän, jotta lapsi olisi onnellinen ja pärjäisi sitten aikuisena. Eräässä tutkimuksessa kysyttiin aikuisilta millaisia olivat heidän parhaat lapsuusmuistonsa. Parasta oli vanhempien kanssa yhdessä tekeminen ja siinä yhteydessä syntyneet keskustelut. Esimerkiksi piparkakkujen leipominen tai auton renkaiden vaihto. Parasta oli siis arjen tapahtumat ja vanhempien läsnäolo. Toisessa tutkimuksessa todettiin vanhempien olevan läsnä lapsen elämässä vain muutaman minuutin päivässä. Kun tämän kuulin ajattelin, että se ei voi pitää paikkaansa. Mutta miltäs kuulostaa seuraava. Silloin kun on minun vuoroni herättää lapset, kysyn miten nukuit ja kerron paljonko on aikaa pukemiseen, pesuihin ja aamupalaan. Ellei mitään poikkeavaa ole sattunut, kuten painajaisia, joista puhuisimme muutaman minuutin, niin siirryn valmistamaan aamupalaa ja pakkaamaan päivää varten omia ja lasten tavaroita. Olen kyllä paikalla, teen tärkeitä asioita, mutta olenko läsnä edes minuuttiakaan, ellei jokin ole huonosti ja siitä pitää puhua. Jos ilta venyy töissä pitkäksi lapset yleensä nukkuvat jo kun tulen kotiin. Sinä päivänä ei siis tullut minuuttiakaan läsnäoloa. Mutta jos iltaa vietetään yhdessä niin lasten ohjelmien aikana teen ruuan. Syömisen yhteydessä huomio menee syömiseen, järjestyksen pitoon ja pöytätapoihin. Joskus kysyn ja kuuntelen miten lasten päivä on mennyt. Vastauksesta ihan hyvin, ei tule montaa minuuttia. Illalla on lasten harrastuksia, joiden aikana käyn kaupassa. TV:stä katsomme yhdessä koko perhe luonto-ohjelmia. Nukkumaan meno aiheuttaa kertauksen siitä kuka perheessä päättää milloin lapset menevät nukkumaan, milloin leikit on aika lopettaa ja siivota tavarat paikoilleen. Joskus uni ei tahdo tulla ja silloin saattaa mennä jopa kymmenen minuuttia kun puhun lapsen kanssa mistä unettomuus johtuu ja miltä pelottavat asiat näyttävät aikuisen näkökulmasta. Syliin lapset haluavat yleensä kun jokin on huonosti, mutta päivittäinen halaus tai hellittely tahtoo usein unohtua. Montako minuuttia läsnäoloa tuli? Sellaista läsnäoloa, kun olen vain lasta varten, otan todesta hänen sanomisensa ja vastaan muutakin kuin jaaha. Toivottavasti joku muu lasteni kanssa oleva aikuinen kerää enemmän läsnäolominuutteja, muuten lapsen elämä on aika yksinäistä aikuisten keskellä. Jussi, Aino ja Kari riparilta paluun tunnelmissa. Kari Salo Ripari, Naantalissa järjestetään kesäisin ja talvisin rippileirejä. Niiden lisäksi on myös purjehdus- ja päivärippikoulu. Leireillä pidetään oppitunteja uskosta ja elämään liittyvistä asioista. Viikkoon sisältyy myös mukavaa yhdessäoloa, uimista, saunomista sekä pientä kisailua. Mielestämme ripareilla on ollut aina mukavaa. Siellä tutustuu uusiin ihmisiin ja saa paljon uusia kavereita. Riparilla oppii arvostamaan erilaisia ihmisiä ja tulemaan heidän kanssaan toimeen. Monet nuorista ovat pitäneet omasta rippileiristään ja osa heistä onkin jatkanut seurakunnan toiminnassa, isoskoulutuksen parissa. Riparit ovat hauska kokemus ja niistä jää mukavia muistoja elämäsi varrelle. Isoset Susse & Mirkku P.S. Leirillä ruoka on maukasta ja mainiota. Nuortenillat torstaisin klo 18 DiPolilla (Piispantie 2, srk-keskuksen alakerta) 7.9. Da Vinci- koodin syvin salaisuus. Jyrki Rautiainen Yhteisö kaukana TAIZÉ. Eeva Salonen Elämä pelissä. Aino Ranta KinoDipoli esittää... Juha Jutila Kummituksia ja ufoja. Jussi Houttu Taivas = koti? Kari Salo Jumalan silmissä kaunis. Leena Flander Ihmisiä kotona ja koulussa. Annukka Vilenius-Anttila Juhlat kirkossa klo Terveisiä ensi vuoden leiriläisille - Aloittakaa leiri positiivisin ja avoimin mielin. - Valmistautukaa rankkaan viikkoon pitää nukkua. - Valmistautukaa kaikenlaisiin tilanteisiin. - Löytyy paljon uusia kavereita. - Tulee hauska viikko! Miksi lähdin isoseksi? - Koska isosena olo vaikutti kivalta. - Leirillä oli kivaa. - Jotta kuulisin lisää Jumalasta, kun leirillä kiinnostuin. - Seurakunnassa oli mukavaa porukkaa. - Omien isosten kokemukset vaikutti, hauskaa porukkaa. - Täällä tuntui aina mukavalta ja olo oli hyvä. - Olin jo ennen leiriä melko varma, että tahtoisin isoseksi Pyhiä ja Pahoja. Ruskovuon Enska Menkää ja tehkää! Hanne Tuulos Jumalan tunteet. Marjo Hakamäki-Salo Säveliä ja sädekehiä. Heidi Lahtinen. Avoimet ovet tiistaisin DiPolilla klo Kavereita, pelejä, yhdessäoloa, ohjuksia, pastoreita, sanaa Muita päivämääriä: Retki V.O.E tapahtumaan Kalantiin. Mukana mm. Bass n Helen. Ilmoittautumiset 7.9. mennessä Ainolle Rovastikunnallinen Super Iso päivä Naantalissa MN festarit Turussa. Kysele retkestä Ainolta Ilmoittautuminen isoskoulutukseen päättyy. Ilmoittaudu Ainolle ( )

9 Langoista lapuiksi - lapuista täkeiksi Naantalin seurakuntakeskuksen alakerrassa, Kohtaamispaikalla, kokoontuu keskiviikkoisin klo innokas joukko, joka neuloo Äiti Teresan peittoja Intian köyhille. Keväällä lähetettiin 50 peittoa Rakkauden Lähetyssisaret -järjestön kautta Kalkuttaan. Peitoille on asetettu tarkat vaatimukset: yhteen lasten peittoon tarvitaan 35 ja aikuisten peittoon 63 lappua. Niiden on oltava tietyn kokoisia ja langan vähintään 50-prosenttista villaa. Peittoihin käytetään tähdelankoja, joita saadaan pääasiassa lahjoituksina. Lisäksi lappuja neulotaan usein myös purettujen villavaatteiden langoista. Näppärien neulojien käsissä langat muuttuvat oikeiksi taideteoksiksi. Lämpimien peittojen tarve Intian orpojen, sairaiden ja kodittomien ihmisten parissa on rajaton. Pienelläkin osuudella, vaikkapa vain yhdellä tilkulla voi olla mukana auttamassa ja kantamassa vastuuta kaukaisesta lähimmäisestä. Toiminnassa tärkeintä ei ole taito, vaan innostus ja auttamisen halu. Monille on varmasti tärkeää myös ystävien tapaaminen. Ryhmän toimintaan kuuluukin seurustelu ja laput valmistuvat rupattelun lomassa kuin itsestään. Jotkut jatkavat kutomista kotonakin ja on sellaisiakin kutojia, jotka eivät pysty tulemaan tapaamisiin, mutta kutovat kotona. Äiti Teresan peittojen neulominen jatkuu taas 6.9. Peitontekotalkoot ovat avoinna kaikille, jotka haluavat käsillään tehdä jotakin toisten hyväksi. Myös villa- tai villasekoitelankoja kaivataan jatkuvasti. Voit tuoda lankalahjoituksesi diakoniatoimistoon. HT Naantalin seurakunnan Äiti Teresan peittojen kutojat valmistivat talvikauden aikana 50 peittoa Kalkutan köyhille. SYMBOLIT TUTUIKSI Alttari Alttari on uhripaikka ja uskonnollinen kulttipaikka. Esimerkiksi juutalaisuuden historiasta tunnetaan uhrialttareita, joita on kuvattu myös Vanhan testamentin teksteissä. Kristillisen alttarin ja jumalanpalveluksen yksi esikuva onkin Abrahamin jumalanpalvelus. Abraham rakensi alttarin paikkaan, jossa Jumala ilmestyi hänelle (1. Moos. 12:7). Niin tekivät monet muutkin Raamatun henkilöt kiittäessään, rukoillessaan ja ylistäessään Jumalaa. Turvallisesta Jumalan läsnäolosta kertoo myös psalmin kirjoittaja: Sinun alttarisi luota on varpunenkin löytänyt kodin, pääskynen pesäpaikan, jossa se kasvattaa poikasensa. Miten onnellisia ovatkaan ne, jotka saavat asua sinun huoneessasi! He ylistävät sinua alati. Ps. 84:4-5 Vielä tänäänkin alttarilla on keskeinen asema kristillisissä kirkoissa ja jumalanpalveluksissa. Siitä kertoo alttarin sijainti, sen esineistö ja sitä kohtaan osoitettu kunnioitus. Alttarin sijainti on yleensä valittu siten, että se on kirkon itäpäädyssä. Näin myös nykyään Naantalin kirkossa. Ajatuksena on Kristuksen toinen tuleminen idästä, auringon nousun ja uuden aamun suunnasta. Alttari edustaa Jumalan läsnäoloa ja siksi sillä on monta tärkeää tehtävää. Se on erityinen rukouksen, Jumalan sanan julistamisen ja siunauksen välittämisen paikka. Kristitty on alttarin edessä useissa elämänsä tärkeissä vaiheissa kasteesta hautajaisiin. Alttari on kuitenkin ennen kaikkea Herran pöytä, jonka äärellä ehtoollisleipä ja viini siunataan ja nautitaan. Joissakin kirkoissa se on puoliympyrän muotoinen ja kuvaa yhteyttä tämän- ja tuonpuoleisen seurakunnan välillä. Alttarikaide muodostaa täyden ympyrän elämän ja kuoleman rajan tuolle puolen. Naantalin kirkossa puolikaiteen muotoa on tyylitelty suoralinjaiseksi, mutta ajatus on sama. Naantalin seurakunnassakin seurakunta kokoontuu alttarin luokse rukoilemaan, ruokailemaan ehtoolliselle sekä jakamaan omastaan opetuksia ja kokemuksia. Myös kolehti kannetaan alttarille siunattavaksi. Vaikka Jumala ei asukaan ihmiskäsin rakennetuissa rakennuksissa, vaan "omiensa sydämessa ja kansansa kiitoksessa", on alttari silti usein aivan erityinen Jumalan kohtaamisen paikka. Tämä konkretisoituu Naantalin kirkossa alttaripöydän yläpuolella oleviin Kristuksen kasvoihin, jotka puhuttelevat ja kutsuvat elämään yhteydessään. Nämä samat lempeät kärsineet kasvot kohtaa niin jokainen ehtoollisvieras, alttarilta lohtua hakeva ihminen, kuin toimituksiin voimaa hakeva pappikin. Alttaripöydän yläpuolella sijaitsevissa Kristuksen kasvoissa tuntuu sykkivän koko kirkkorakennuksen sydän. HT Tarjous on voimassa asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VOIT TILATA NÄYTELEHDET MYÖS OSOITTEESSA: SYNTYMÄVUOSI (JOS ALLE 18-VUOTIAS) TILAA ILMAINEN NÄYTELEHTI PUHELINNUMERO (MYÖS SUUNTA) PUHELINNUMERO (MYÖS SUUNTA) POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA OSOITE OSOITE NIMI (HUOM! TILAAJAN TÄYTYY OLLA YLI 18-VUOTIAS) NIMI FLEIM: tutustu verkossa: FLEIM: tutustu verkossa: ASKEL LASTENMAA ASKEL LASTENMAA KOTIMAA ILO KOTIMAA ILO RASTITA HALUAMASI LEHTI / LEHDET RASTITA HALUAMASI LEHTI / LEHDET HALUAN ITSELLENI NÄYTELEHDET! ANNAN YSTÄVÄLLE NÄYTELEHDET! KOTIMAA MAKSAA POSTI- MAKSUN KOTIMAA- YHTIÖT Vastauslähetys Tunnus HELSINKI 9

10 S e u r a k u n n a s s a t a p a h t u u Jumalanpalvelukset kirkossa Sunnuntaisin klo Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään. Matt. 18:20. SYYSKUU 3.9. Perhemessu perhe, Jumalan luomislahja tai: Jeesus parantajamme. Leena Flander, Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen. Kirkkokuoro. Kirkkokahvit Sanajumalanpalvelus Kari Salo, Miika Hartikainen, Kari Vuola Messu Kiitollisuus. Vapaaehtoisten siunaaminen. Ensio Ruskovuo, Marja Saantola, Leena Flander, Kari Vuola. Koraalikuoro Sanajumalanpalvelus Jumalan huolenpito. Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen. LOKAKUU Perhemessu Jumalan sanansaattajat. Rippikoululaisten vanhempia kutsutaan kirkkoon. Kirkkokahvit. Marja Saantola, Miika Hartikainen Messu Kristityn vapaus. Vanhusten kirkkopyhä Vanhusten tuen kanssa. Leena Flander, Miika Hartikainen. Kirkkokuoro Messu Rakkauden kaksoiskäsky. Matti Kostamo, Kari Salo. Katariina Lehtinen, huilu. Kari Vuola, urut Sanajumalanpalvelus Usko ja epäusko. Ensio Ruskovuo. Kari Vuola, Koraalikuoro Messu Jeesuksen lähettiläät. Herättäjän kirkkopyhä. Jaakko Löytty, Jyrki Rautiainen. MARRASKUU Sanajumalanpalvelus Pyhien yhteys. Pyhäinpäivä. Kari Salo Perhemessu Uskon perustus. Kirkkokahvit. Ensio Ruskovuo Sanajumalanpalvelus Antakaa toisillenne anteeksi. Leena Flander Messu valvokaa. Marja Saantola Messu Kristus, kaikkeuden herra. Omaishoitajien kirkkopyhä. Jyrki Rautiainen. Musiikkia Naantalin kirkossa Lauantai 9.9. klo Kun hämärtää. Luostarikirkko Naantalilaiset kuorot ja muusikot Sunnuntai 24.9 klo Konsertti. Luostarikirkko Kari Vuola, urut Markku Jokinen, I viulu Tuomas Rousi, II viulu Harri Sippel, I alttoviulu Jussi Aalto, II alttoviulu Erkki Lahesmaa, I sello Mathias Hortling, II sello Brahms, Dvorák. Liput 15/10 Lauantai 7.10 klo Birgitan päivän konsertti Luostarikirkko. Oliphant, keskiaikaisen musiikin yhtye Uli Korhonen; laulu, sinfonia, dulcimer Eira Karlson; fiidel, kellot, vetotrumpetti Leif Karlson; luuttu, sinfonia, lyömäsoittimet, kellot Janek Öller; nokkahuilut, kaksoishuilu, säkkipilli Ohjelma 5 Lauantai klo Urkukonsertti Luostarikirkko Joris Verdin (Belgia), urut Liput 10 e Yhteistyössä Turun III Urkujuhlien kanssa Torstai 2.11 klo Kirkkokonsertti Luostarikirkko Nicholas Söderlund, bassobaritoni Kari Vuola, urut Naantalin kirkkokuoro, joht. Miika Hartikainen Ohjelma 5. Tulot lyhentämättömänä seurakunnan lähetystyöhön. Tule ja tuo ystäväsikin! Seurakuntakeskuksessa kokoontuvat: Hyvää huomenta naantalilaiset -hartaushetket tiistaisin klo alk Kohtaamispaikalla Äiti Teresan peittotalkoot keskiviikkoisin klo Kohtaamispaikalla alk Yhteislaulua 14.9., , ja klo Kohtaamispaikalla Avoin runopiiri , ja klo 14, ryhmähuone 3 Lukunurkka , , ja klo 14 Kohtaamispaikalla Inkeripiiri , ja klo 13, ryhmähuone 4 Merikirkkopiiri joka toinen tiistai alk klo ryhmähuone 2. Lähetyspiiri joka toinen torstai (alk ) klo ryhmähuone 4. Miesten raamattupiiri kuukauden 1. ja 3. perjantai (alk ) klo 18 ryhmähuone 2 Äiti-lapsi -raamattupiiri joka toinen viikko torstaisin klo 18 Kohtaamispaikalla (alk.14.9.) Sana- ja Israel -rukousillat ke 6.9., 3.10., 8.10 klo Kohtaamispaikalla Nuhjalassa kokoontuu: Nuhjalan raamattupiiri sunnuntaina klo 15:00. Jatkosta sovitaan tässä kokoontumisessa ja ajankohta ilmoitetaan Nuhjalan seurakuntakodin ilmoitustaululla. Tilaisuuksia Velkualla SYYSKUU klo 13:00 Sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa. Aihe: Lähimmäinen klo Velkuan ystäväpiiri Kummelissa klo 17:00 ehtoollishartaus Kummelissa klo 13:00 Messu Velkuan kirkossa. Aihe: Jumalan huolenpito. LOKAKUU klo 13:00 Sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa. Aihe: kristityn vapaus klo Velkuan ystäväpiiri Kummelissa klo 13:00 Messu Velkuan kirkossa. Aihe: Usko ja epäusko MARRASKUU klo 13:00 Sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa. Aihe: Uskon perustus klo Velkuan ystäväpiiri Kummelissa klo 13:00 Messu Velkuan kirkossa. Aihe: Valvokaa! Ulkoilupäivä Soiniemessä 3.9. klo koko perheelle. Mahdollisuus ruokailuun maksua vastaan. Tilaisuus on samalla pyhäkoulujen syysstartti. Pyhäkoulut jatkuvat sunnuntaisin Nuhjalan seurakuntakodissa klo Seurakuntakeskuksen pyhäkoulusta saa tietoa paikallislehdistä syyskuun aikana. Pyhäkoulut on tarkoitettu 3-12-vuotiaille ja pyhäkouluun voi tulla yksin tai kaverin kanssa. Siellä lauletaan ja leikitään, näytellään ja piirretään ja kerrotaan avusta ja elämänrohkeudesta, jota Jeesus antaa. Avoimet perhekerhot Nuhjalan seurakuntakodilla maanantaisin klo 9:30-11:30 ja seurakuntakeskuksessa perjantaisin klo Avoimissa päiväkerhoissa on yhteistä ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Maksuton. Lapsiparkki seurakuntakeskuksessa maanantaisin klo Hinta 2 /kerta/perhe. Varaukset edellisellä viikolla p tai Taizé-iltahetket jatkuvat Tuttuun tapaan joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 20 Naantalin kirkkossa (3.9., 8.10., ja 3.12) Tervetuloa hiljaisuuden laulujen, Raamatun sanan ja kynttilän valon hoidettavaksi. LAPSILLE JA PERHEILLE Laululeikkikerho Nuhjalassa perhepäivähoitajille lapsineen perjantaisin klo lapsen saaneiden vanhempien ja vauvojen ryhmä alkaa klo srk-keskuksesen päiväkerhotiloissa. Lasten sylilaululeikki Kehtolauluiltapäivät koko perheelle su klo 15 ja su klo 15 Lasten joululaululeikki-iltapäivä klo 15. Tervetuloa laulamaan ja leikkimään kaikki vauva- ja muut lapsiperheet vaikka koko suvun seurassa. Perhemessut kirkossa (kts. kirkolliset ilmoitukset) Lapsityö on mukana toteuttamassa perhemessua kirkossa Mikkelinpäivänä klo 10. Tervetuloa mukaan! Tiedustelut lapsityön ohjaaja Tuulikki Palonen-Poikkeus p Varhaisnuorille Varhaisnuorten syksyn toiminta on henkilövaihdoksista johtuen vielä auki. Seuraa syys-lokakuussa ilmoittelua paikallislehdissä. Lokakuun alusta toiminnasta voi tiedustella myös numerosta Uusia työntekijöitä Diakoni Mari Syrjäkoski- Vuollet aloitti Naantalin seurakunnassa 1.6. Marin vastuualueina ovat vapaaehtois- ja omaishoitajatyö. Diakonissa Minna Pykälämaa aloitti Naantalin seurakunnassa 1.8. Minnan vastuualueina ovat vanhus- ja vammaistyö. Lähetys Lähetyksen rukousyöt Seurakuntakeskuksen kappelissa joka kuukauden ensimmäinen perjantai Pe 1.9. klo Rukoillaan Tansanian kansan ja Tansanian työn puolesta Mukana kotimaanlomalla oleva Tansanian lähettimme Tia Raunio. Pe klo Pe klo Pe klo Lähetyspiiri joka toinen torstai alk (ryhmähuone 4) Merikirkkopiiri joka toinen tiistai alk (ryhmähuone 3) Lähetysjuhla seurakuntakeskuksessa la klo 15 Mukana Seppo Rissanen ja Liisa Purho (SLS), Tansanian lähetti Tia Raunio ja seurakunnan työntekijöitä. Ainotytöt esiintyvät. Juhlassa julkaistaan Naantalin seurakunnan lähetyksen 100 -vuotishistoriikki. Kahvitarjoilu. Lähetysjuhla seurakuntakeskuksessa su klo 15 Mukana Venäjällä lähetystyötä tekevä Klemettien perhe sekä Naantalin seurakunnan ja Kansanlähetyksen työntekijöitä. Järj. Naantalin seurakunta ja Kansanlähetys Adventtimyyjäiset seurakuntakeskuksessa klo Tervetuloa mukaan! Tutustu uusiin verkkosivuihin Naantalin seurakunnan verkkosivut ( ovat uudistuneet. Sivut avattiin toukokuussa ja niitä kehitetään edelleen. Sivuilta löytyy paljon mielenkiintoista, ajankohtaista ja ajatonta tietoa sekä Naantalissa että Velkualla asuville seurakuntalaisille. Etusivulla on kaikki tärkeät ja ajankohtaiset otsikot sekä linkit. Voit lukea seurakunnan tapahtumista, tulossa olevista seurakuntavaaleista ja pikku-uutisia oman seurakunnan sekä koko kirkon asioista. Etusivulta voit puikahtaa helposti evankelisluterilaisen kirkon kappeliin ja viivähtää siellä hetken rukousten, Päivän sanan ja ajatusten äärellä. Voit lähettää esirukouspyynnön tai antaa palautetta. Kokousuutiset ovat luettavissa pääsääntöisesti kokouksen jälkeisenä päivänä. Tutustu ja käytä sivuja! Kirkkoherra Jyrki Rautiainen vuotta! Klo 19 konsertti Naantalin kirkossa.

11 DIAKONIAN SYKSYÄ 2006 Säännöllistä toimintaa Pannu kuumana Kohtaamispaikalla, ma-to klo 10-14, alk Kirpputori avoinna ma-to klo Hyvää huomenta naantalilaiset, ti klo Kohtaamispaikalla. Äiti Theresan peittotalkoot ke klo Kohtaamispaikalla. Yhteislaulua 14.9., , ja klo 12-13, Kohtaamispaikalla Avoin runopiiri , ja klo 14, Ryhmähuone 3 Lukunurkka , , ja klo 14 Kohtaamispaikalla Inkeripiiri , ja klo 13, Ryhmähuone 4 Omaishoitajaryhmä 14.9., , ja klo seurakuntakeskuksessa Vammaisten lasten vanhempien vertaistukiryhmä. Tiedustelut: Annukka Vilenius-Anttila. MS-potilaiden vertaistukiryhmä. Tiedustelut: Minna Pykälämaa. Päihdenuorten läheisten vertaistukiryhmä tied. diakoni Anita Mäkilä Velkuan ystäväpiiri, , ja klo Kummelissa Hartaustilaisuudet Aurinkosäätiön palvelutalossa, Aurinkokammarissa, Ryhmäkodissa, Dementiaryhmäkodissa ja Viialan pienryhmäkodissa. Muut tapahtumat ja juhlat 9.9. Portti suljettu? päihdetyön infopäivä Soiniemessä. Tied ja ilm. Anita Mäkilä Portti suljettu? päihdetukihenkilökoulutus Soiniemessä. Tied. ja ilm. Anita Mäkilä Vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen jumalanpalveluksessa Naantalin kirkossa klo Diakonissa Tuula Kallion eläkkeellelähtöjuhla klo srk-keskuksessa Osallistuva vanhus vanhusten viikko Vanhusten viikon tilaisuuksia joka päivä kohtaamispaikalla klo 11-12: Naantalin kaupungin palvelut vanhuksille (vanhustyön johtaja Minna Hietanen) Hyvää huomenta naantalilaiset; vanhuus Raamatussa (kirkkoherra Jyrki Rautiainen) Vanhuus runoissa ja lauluissa (Runoryhmä ja laulua) Iäkkäät liikenteessä (Liikenneturvan kouluttaja Antero Lammi) Kaikkien em. tilaisuuksien jälkeen verenpaineen mittausta klo Vanhusten kirkkopyhä - jumalanpalvelus klo Naantalin kirkossa, lounas klo seurakuntakeskuksessa (Vanhusten tuki r.y.) Vastuuviikko esillä Kohtaamispaikalla Omaishoitajien kirkkopyhä, jp Retket 9.9. Rovastikunnallinen Omaishoitajien retkipäivä Mannerlahteen. Ilm. ja tied. diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet Rovastikunnallinen Kehitysvammaisten kirkkopyhä Rymättylässä. Ilm. ja tied. Minna Pykälämaa Diakoniatyöntekijät tavoitettavissa Diakonissa Minna Pykälämaa Vanhus- ja vammaistyö P Minna.Pykalamaa@evl.fi Diakoni Anita Mäkilä Päihde- ja mielenterveystyö P Anita.Makila@evl.fi Tavattavissa myös Karvetin Klubitalolla parill.viikkojen tiist. klo ja Päiväkeskus Tuulentuvassa paritt. viikkojen torst.klo Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet Vapaaehtoistyö, Kohtaamispaikka, Lähimmäispalvelu, Omaishoitajat P , Mari.Syrjakoski-Vuollet@evl.fi Diakonissa Annukka Vilenius-Anttila Johtava diakoniatyöntekijä, Velkuan diakoniatyö P , Annukka.Vilenius-Anttila@evl.fi Diakoniatoimistossa ( Piispantie 2 ) päivystys myös maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9-11 Kuljetukset jumalanpalveluksiin klo seuraavasti: 17.9., 8.10., ja Reitti: klo Karvetinkatu Teräskatu Vanha-Vantontie Maskuntie Isotalontie n.klo 9.20 Nuhjalantie Soinistentie Taimontie n. klo 9.30 Kurkelankatu Aurinkotie Venevalkamantie Teljentie Lukkarinkatu Piispantie n.klo 9.40 Aurinkosäätiön palvelutalo Myllykiventie Luostarinkatu kirkko Hakapellon kappeliin Pyhäinpäivänä klo Reitti: klo Linja-autoasema Tuulensuunkatu Maariankatu Kaivokatu Käsityöläiskatu Myllykiventie Aurinkotie Kurkelankatu Aurinkotie Maskuntie Isotalontie Nuhjalantie Soinistentie Hakapelto. Rukouskalenterissa esitellään lyhyesti rukousaihe joka viikolle. Leikkaa kalenteri talteen, kiinnitä se vaikka jääkaapin oveen ja puhu Taivaan Isälle viikon aikana näistä asioista. Rukousaiheet löytyvät viikottain myös seurakunnan nettisivuilta osoitteesta: rukouskalenteri. Ja tämä on se uskallus, joka meillä on Häneen, että jos me jotakin anomme Hänen tahtonsa mukaan, niin Hän kuulee meitä. (1. Joh. 5:14) Vko 36 ( ) Rukoilemme seurakuntavaaleissa ehdolle asettuvien puolesta. Vko 37 ( ) Syksyn pienryhmätoiminta alkaa. Pyydämme ryhmiä vetäville vapaaehtoisille siunausta, voimia, ideoita ja johdatusta. Rukoilemme, että ne, jotka tarvitsevat pienpiirejä tänä vuonna, löytäisivät tiensä niihin. Vko 38 ( ) Rukoilemme lähetystyön puolesta lähetyskentillä ja kotimaassa. Pyydämme siunausta, varjelusta ja voimia Naantalin seurakunnan nimikkoläheteille Venezuelassa, Tansaniassa, Etiopiassa ja Japanissa. Vko 39 ( ) Uudet rippikoulut alkavat. Pyydämme siunausta uusille rippikoululaisille ja sunnuntain jumalanpalvelukselle, jossa ensi kesänä rippikouluun tulevat nuoret ovat mukana. Birgittapäivät La Kaikki Naantalin kirkossa Klo Katolinen messu ja pappisvihkimys sekä kirkkokahvit Klo Rovasti Ensio Ruskovuo opettaa aiheesta Maria murheellisten lohduttajana Klo Birgitan päivän konsertti Oliphant, keskiaikaisen musiikin yhtye. Ohjelma 5. Su klo Hetkipalvelus Mariansisarten luona Luonnonmaalla (Kirstiläntie 34) Hetkipalveluksen jälkeen kävely ristisaattona Naantalin kirkkoon Klo Messu Naantalin kirkossa Rukouskalenteri Vko 40 ( ) Rukoilemme Naantalissa asuvien ikääntyneiden ihmisten puolesta ja muistamme erityisesti niitä heistä, jotka asuvat yksin. Pyydämme heille lohtua yksinäisiin hetkiin ja auttavia ihmisiä ympärille. Vko 41 ( ) Rukoilemme isoskoulutuksessa olevien seurakuntamme nuorten puolesta. Pyydämme, että he kasvaisivat tehtäväänsä ja että heidän rovastikunnallinen koulutuspäivänsä lauantaina olisi siunattu ja antoisa. Vko 42 ( ) Rukoilemme naantalilaisten varhaisnuorten ja koululaisten puolesta ja pyydämme heille ja heidän perheilleen siunattua syyslomaa ja yhteistä aikaa. Ei voi olla läsnä, jos ei ole joskus poissa, ei voi puhua, jos ei ole joskus hiljaa. Hiljaisuuden retriitti on hiljentymistä Jumalan edessä yhdessä muiden kanssa. Puhumattomuus, tekemättömyys ja informaatiotulvasta irrottautuminen lepuuttavat väsynyttä mieltä ja antavat mahdollisuuden pohtia, missä omassa elämässään on menossa. Vko 43 ( ) Tällä viikolla vietämme oikeudenmukaisuuden ja rauhan viikkoa. Rukoilemme että oikeudenmukaisuuden ja rauhan Henki saisi vallita kodeissa, kouluissamme ja työpaikoillamme. Pyydämme voimaa olla rauhanrakentajia siellä missä liikumme. Vko 44 ( ) Rukoilemme niiden puolesta, jotka ovat lähiaikoina menettäneet jonkun läheisen ihmisen. Pyydämme heille voimia ja jaksamista ja rukoilemme, että he uskaltaisivat/jaksaisivat tulla mukaan sururyhmiin tai että heillä olisi muuten ympärillään ihmisiä, jotka tukevat heitä suruaikana. Vko 45 ( ) Rukoilemme seurakuntavaalien puolesta, että Isä johdattaisi seurakuntalaiset runsain määrin vaaliuurnille. Vko 46 ( ) Rukoilemme niiden naantalilaisten puolesta, jotka kärsivät jostakin pitkäaikaissairaudesta. Pyydämme, että heillä olisi ympärillään ihmisiä, jotka tukevat heitä ja auttavat heitä käytännön asioissa. Rukoilemme parantumista ja uuden toivon löytymistä. Vko 47 ( ) Rukoilemme kaikille naantalilaisille aikaa pysähtyä Isän kasvojen eteen ja kaipuuta tulla hakemaan uutta voimaa Kristuksen läsnäolosta. Vko 48 ( ) Pyydämme siunattua Jeesuksen syntymäjuhlan valmisteluaikaa, joka vetäisi katseet ja ajatukset joulun Herraan. Retriitti on hiljentymistä toisten kanssa Retriitissä vetäydytään hiljaisuuteen yhdessä toisten hiljentymistä kaipaavien kanssa. Retriittiin osallistuu kerrallaan noin ihmistä. Osanottajat sitoutuvat olemaan puhumatta toistensa kanssa. Tarvittaessa he voivat kuitenkin varata ohjaajalta ajan esille nousevien asioiden pohtimiseen tai ripittäytymiseen. Retriitin päiväohjelmassa on hetkirukouksia, ehtoollisenviettoa, raamattumietiskelyä sekä ohjaajan lyhyt virikepuheenvuoro jostakin retriitin teemaan tai hengelliseen kasvuun liittyvästä aiheesta. Naantalin seurakunnan hiljaisuuden retriitti pidetään Rymättylän Tammilehdossa Retriitin ohjaajana on rovasti Leena Flander. Tiedustelut: Viikkomessu PORTTI SULJETTU? Joka keskiviikko klo 12 seurakuntakeskuksen kappelissa. Tule virkistymään Pyhän ehtoollisen äärelle keskellä päivää! Olemme varmaan jokainen nähneet lähiympäristössämme päihteiden väärinkäyttäjiä. Ethän sulje ongelmalta silmiäsi? Haluatko tietää asioista enemmän? Minkälaisia tukipalveluja päihteidenkäyttäjät tarvitsevat vai onko portit suljettu? Lähde ottamaan selvää mistä oikeasti on kysymys. yleisinfo päihdeasioista sekä päihdetukihenkilökoulutus Naantalin seudulle on käynnistymässä yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia päihteidenkäyttäjien tukena, auttamassa heitä pois päihdeviidakosta, toimia heidän kanssaan arjessa. Koska tarve tällaiseen toimintaan on jo nyt suuri, tuleva yhdistys on järjestämässä infoa päihdeasioista. Naantalin seurakunnan leirikeskuksessa Soiniemessä (osoite: Soinistentie 111) on tapahtuma jossa mm. sh (AMK) Jan Holmberg kertoo päihteiden riippuvuuden merkityksestä, Raision poliisi on myös mukana. Päivän aiheena on päihdetilanne Naantalin seudulla. Huumeriippuvaisen arjesta kertoo entinen huumeiden käyttäjä. Toisena päivänä perehdymme tukihenkilötoimintaan vertaistukivastaava Nina Jerkovin (Tietu ry) opastuksella sekä Tanja Pitkäranta puhuu tukihenkilönä toimimisesta. Tulethan mukaan, saat asiallista tietoa. Tilaisuus on maksuton, myös ruokailut ja kahvit. Mukaan mahtuu 40 henkilöä, joten ilmoittaudu nopeasti. Lämpimästi tervetuloa! Seija Kohvakka Perustettavan yhdistyksen yhteyshenkilö Puh: Anita Mäkilä Naantalin srk:n diakoniatyöntekijä anita.makila@evl.fi 11

12 Matti Jonkari ja Ensio Ruskovuo ovat iloisia historiikin valmistumisesta. Lähetys-Evankeliointi-Rukous 100 vuotta lähetystyötä Naantalin seurakunnassa Kuluvana vuonna vietetään Naantalin seurakunnassa lähetyksen juhlavuotta Naantalin alueella vaikuttaneesta ns. Hannulan herätyksestä on kulunut 100 vuotta. Runsas vuosi sitten rovasti Ensio Ruskovuo kysyi eläkkeellä olevaa erityisopettajaa Matti Jonkaria laatimaan Naantalin lähetystyön 100- vuotishistoriikin ja siitä alkoi Matin uurastus historiikin parissa ja palapelin kokoaminen. Työ on tullut päätökseen ja käsissämme on uunituore tarkka selvitys lähetystyön vaiheista Naantalin seurakunnassa. Kaikki alkoi rovasti Ensio Ruskovuon yhteydenotosta, kun hän kysyi Matilta, olisiko hänelle mahdollista laatia historiikki Naantalin seurakunnan lähetyksen juhlavuoden kunniaksi, kertoo Matti Jonkari. Jonkari pohti, että työ olisi parasta kirjoittaa Raakel Ali-Melkkilän laatimien 75- ja 90 vuotishistoriikkien pohjalta ja lupasi ryhtyä toimeen. Ruskovuota kiinnosti erityisesti millaisen lähetysharrastuksen Hannulan herätyksen vaiheilla rakennettu rukoushuone ja perustettu lähetysyhdistys Naantalissa synnytti ja hän antoikin tämän kysymyksen yhdeksi kiinnekohdaksi Jonkarille tutkimusta varten. Hannulan herätystä koskevia tietoja Jonkari kävi tutkimassa Helsingissä Kansallisarkistossa. Muita lähteitä olivat Naantalin seurakunnan arkisto, josta Jonkari löysikin rukoushuoneyhdistyksen ja lähetysyhdistyksen erilaisia asiakirjoja sekä Turun maakunta-arkisto, josta löytyi talletettuna Naantalin seurakunnan erilaisia asiakirjoja. Naantalin Lähetysyhdistyksen ollessa Suomen Lähetysseuran yhdistysjäsen, tuli Lähetysseuran arkistosta myös korvaamaton tiedonlähde Jonkarille. Tutkimuksen alkuvaihe oli materiaalin keräämistä ja tietojen luokittelua. -Varsinainen työ oli kuin palapelin kokoamista, Matti Jonkari kuvailee. Selkeästi näki, jos jostakin kohdasta puuttui jotakin. Puuttuvan palan etsiminen oli usein työlästä ja varsin aikaa vievää. Usein myös palan löytyminen johti uusille poluille ja laajensi käsiteltävää asiaa. Tutkimuksen edetessä nousi esille useita mielenkiintoisia kysymyksiä, jotka alkoivat askarruttaa työn touhussa olevan historiikin kirjoittajan mieltä. Yksi niistä olivat Naantalin seurakunnassa toimineet papit. Kirkkoherra Jyrki Rautiainen tiesi kertoa, ettei minkäänlaisia pappisluetteloja Naantalissa toimineista papeista ole olemassa. Jonkari kertoo ottaneensa ilolla vastaan tehtävän sen laatimisesta työn alla olevaa historiikkiä varten. -Tällainen tehtävähän on sukututkijalle luonnollinen ja mieluinenkin, Jonkari hymyilee. Erityisen kiinnostavaa oli myös haastatella ja tutkia Naantalin nimikkolähetteinä olleiden henkilöiden toimintaa lähetteinä. Heistä ja heidän elämästään kerrotaan uunituoreessa historiikissa. Lähetystyön piirissä ollaan tekemissä toiminta-alueen kanssa, johon on kautta aikojen liittynyt lähettejä taloudellisesti tukeva uskollinen kannattajakaarti. Lahjoituksia ja taloudellista tukea on arvostettu, sillä ilman sitä lähettejä ei olisi mahdollista lähettää kentälle. Jonkari mainitseekin mielenkiintoisen havainnon, kuinka lahjoituksina tulleen rahan liikkeet on tarkkaan merkitty muistiin. Samaan hengenvetoon hän ihmettelee, ettei Sanaa ja sen viljelyä ole juurikaan pidetty sen arvoisena, että niistä olisi säilynyt merkintöjä jälkipolville. Toisena mielenkiintoisena yksityiskohtana Jonkari piti sitä, että lähetystyötä alettiin pitää yhtenä varsinaisena seurakunnan työmuotona vasta luvuilla. -Kolehteja oli kerätty ja juhlia oli pidetty pitkään, mutta järjestäjinä olivat lähinnä erilaiset lähetykseen vihkiytyneet yhdistykset ja niissä aktiiveina toimivat ihmiset. Kun lähetystyö miellettiin seurakunnalle kuuluvaksi työksi, alettiin tehdä nimikkolähettisopimuksia. Mukaan tulivat lähetystyölle talousarvioissa myönnetyt avustukset. Nimeltä mainitut lähetystyöntekijät tulevat Naantalin seurakunnassa vastaan vasta 1970-luvun alusta lähtien. -Aina kun puhutaan lähetystyöstä, on pidettävä mielessä, että ensin tarvitaan varoja lähtijöiden koulutukseen ja kaikenlaisiin kuluihin. Näin nämä taustajoukot saavat hyvin tärkeän roolin lähetystyössä. Tämäkin historiikki on vahvasti kuvausta herättäjistä, uskollisista ahertajista ja omastaan jakajista. Jos ei ole pieniä pisaroita, ei myöskään synny puroja eikä jokia. Pienet muurahaiset kokoavat suuria kekoja, Jonkari pohtii. Lähetystyöstä Naantalin seurakunnassa vastaava Ensio Ruskovuo pitää tällaisen historiikin olemassaoloa seurakunnalle hyvin tärkeänä. -Se rohkaisee omalta osaltamme meitä jatkamaan lähetystyötä lähetyskäskyn mukaisesti ja luottamaan siihen, että Jumala kantaa meitä ja pitää meistä huolta jatkossakin, Ruskovuo sanoo. Rukouksemmehan on, että voisimme tulevaisuudessakin olla lähettämässä lähetystyöntekijöitä maailman ääriin. Historiikki julkaistaan lauantaina klo 15 seurakuntakeskuksessa järjestettävässä rovastikunnallisessa lähetysjuhlassa, joka on samalla koko lähetyksen juhlavuoden pääjuhla. Juhlassa on mukana Seppo Rissanen Suomen Lähetysseurasta, rovasti Liisa Purho arkkihiippakunnallisesta lähetystoimistosta ja Naantalin seurakunnan Tansanian lähetti Tia Raunio. Juhlassa esiintyvät myös Aino-tytöt. Uunituoretta lähetyshistoriikkia on saatavilla lähetysjuhlassa. Hannulan herätys Saarnaaja Frans Hannula eli vuosina Hannula oli Suomen Lähetysseuran Ambomaan lähetti, joka tuli kotimaassaan kysytyksi julistajaksi vuosisadan alussa aina kuolemaansa saakka. Hannulan saarnatoiminnan seurauksena suuret joukot tulivat uskoon Varsinais-Suomen alueella. Hänen toimikauteensa on alettu myöhemmin viittamaan nimellä Hannulan herätys. Hannulan herätys kosketti erityisesti nuoria. Mukana elämäsi kaikissa vaiheissa Naantalin seurakunta Naantalin seurakunta Osoite: Seurakuntakeskus, Piispantie 2, Naantali Kirkkoherra Jyrki Rautiainen p , Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-13 (muuna aikana sopimuksen mukaan) Toimistosihteeri Outi Kattelus p Toimistosihteeri Päivi Kummila p Pappien yhteystiedot: Ensio Ruskovuo p Marja Saantola p Kari Salo p Leena Flander p Taloustoimisto ma-pe klo 9-13 Talousjohtaja Jorma Koivula p , Palkat, Heli Ylikleemola p Kirjanpito, Merja Läksy p Toimistotyöntekijä Jukka Nurmi p Kanttorit päivystys ke klo 9-11 p Kari Vuola p Nicholas Söderlund p Diakoniatoimisto ti-to klo 9-11 (muuna aikana sopimuksen mukaan) Minna Pykälämaa, p Mari Syrjäkoski-Vuollet, p Anita Mäkilä p , Annukka Vilenius-Anttila p , Nuorisotoimisto (DiPoli) p Juha Jutila p Aino Ranta p Lapsityöntoimisto (srk-keskus) p Lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen-Poikkeus p Päiväkerhot Srk-keskus Jaana Härmä, Tarja Lehto p Päiväkerhot Nuhjala p Tellervo Lehtonen, Kirsti Koskenoja p Leena Koskinen, Sisko Vainio p Kiinteistöt Kiinteistötoimenhoitaja Pekka Airas p Kirkko Seurakuntamestari Ritva Mannelin p Vahtimestari Liisa Suominen p Hautausmaanhoitaja Pekka Suominen p Velkuan kirkko Suntio Ilkka Puonti p Seurakuntakeskus, keittiö Emäntä Anni Nieminen p Soiniemen leirikeskus p Tiedotustoimisto Tiedottaja Margit Virkkala p , Seurakuntasihteeri Hanne Tuulos p ,