TORINVARREN KOULU. Rakennushistoria, säilyneisyys ja arvon määrittely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TORINVARREN KOULU. Rakennushistoria, säilyneisyys ja arvon määrittely"

Transkriptio

1 TORINVARREN KOULU Rakennushistoria, säilyneisyys ja arvon määrittely Helsingissä

2 Tilaaja Cursor Oy Rautatienkatu 2 A Kotka p. (0) Tilaajan edustaja sisältöasioissa: Vesa Pohjola, Haminan kaupunginarkkitehti Konsultti ark-byroo Linnankoskenkatu 1 A Helsinki p. (0) fax. (0) Työryhmä: Marianna Heikinheimo, arkkitehti SAFA/vastuu kokonaisudesta Mikko Lindqvist, arkkitehti SAFA Cursor Oy ja ARK-BYROO 2

3 Sisällysluettelo 1. Purkaa vai säilyttää? Taustoja...6 Haminan yhteislyseo luvun koululaitos ja koulurakennukset Väinö Vähäkallio Väinö Vähäkallio koulusuunnittelijana Haminan yhteislyseon uudisrakennus Martti Välikangas 3. Torinvarren koulu...15 Koulutontin rooli Haminan kaupunkirakenteessa Arkkitehtuurin ominaispiirteet 1938 Kantava rakenne Tilat Muutos ja laajennus 1956 Muutokset Valokuvadokumentaatio Arvon määrittely...49 Arvio säilyneisyydestä Arvon määrittely Muutosten sallitut rajat 5. Lähdeluettelo...52 Liite 1: Modernismia Haminan Linnoituksen kaupunginosassa 3

4 1. Purkaa vai säilyttää? Tämän työn kohteena on Haminan Linnoituksen kaupunginosassa korttelissa 1027 tontilla 3 sijaitseva vuonna 1938 valmistunut Haminan Yhteislyseon rakennus. Arkkitehtuuriltaan ajalleen tyypillisen rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Väinö Vähäkallio ja Martti Välikangas. Rakennus edustaa tärkeää instituutiota kaupungissa, joka on tunnettu opinahjoistaan. Koulun tilanne on tällä hetkellä ongelmallinen. Rakennus on ollut tyhjillään kesäkuusta 2005 alkaen, jolloin viimeisetkin koulutoiminnot siirrettiin uusiin tiloihin. Aseman ala-aste valmistui 2004 ja Haminan lukio vuotta myöhemmin. Vuoden 2004 lopulla järjestetyn arkkitehtikilpailun tarkoituksena oli löytää kaupunkirakenteen kannalta toimiva, houkutteleva ja tehokas, tulevaisuuden suhteen joustava sekä arkkitehtonisesti korkeatasoinen luonnos kauppatorin ja sen ympäristön kortteleiden suunnittelun pohjaksi. Kutsuilpailun voittaneessa, Arkkitehtitoimisto Bruun & Murole Oy:n kilpailutyössä Varvara kortteli 1027 esitettiin vaiheittain rakennettavaksi uudisrakennuskokonaisuudeksi, joka rajaa torin etelälaitaa. Lipputorni säilyi mutta koulu esitettiin purettavaksi. Vanha bastionilinjaus oli esitetty kivettäväksi toriin näkyviin. Rakennusten maantasoon oli tarkoitus sijoittaa liiketilaa ja ylempiin kerroksiin asuntoja. Maantason alle oli suunniteltu pysäköintitilaa. Arvosteluissa todettiin, että kolmikerroksisuutta tulisi tutkia kaikissa toria rajaavissa rakennuksissa kaupungin siluetti ja historiallinen kaupunkikuva huomioiden. Tämän työn tarkoituksena on tuoda esiin rakennuksen ja sen korttelin historiaa sekä merkitystä Haminan kaupunkirakenteessa. Tässä työssä olemme tarkastelleet Torinvarren koulun rakennusta 1930-luvun koulujen joukossa. Arkkitehtuuria on lähestytty myös esteettiseltä kannalta. Koulurakennuksen ja tontin suhdetta Haminan kaupunkirakenteeseen on selvitetty asemakaavojen pohjalta. Työ on suoritettu huhti-kesäkuussa Tämän selvityksen painopiste on kaupunkikuvallista ja historiallista näkökulmaa painottava eli se kohdistuu kortteliin, tonttiin ja rakennuksen ulkoiseen hahmoon ja symboliseen merkitykseen. Ydinkysymyksenä on ollut: purkaa vai säilyttää? Helsingissä, Marianna Heikinheimo arkkitehti SAFA 4

5 Haminan Yhteislyseon nimi muuttui Linnoituksen kouluksi koulu-uudistuksen yhteydessä Vuodesta 1980 alkaen tiloissa toimi Linnoituksen lukio ja Torinvarren ala-aste. Lukion nimi muuttui Haminan lukioksi Tämän sivun kuva on ilmeisesti 1940-luvun lopulta. Koulurakennus on hieman vaurioitunut ja vanha koulu on tuhoutunut Puistokadun varresta. Viereisen sivun kaavio on ote arkkitehtikilpailun voittaneesta ehdotuksesta Varavara. Kortteli on esitetty uudisrakennusten alueena ja koulu on purettu. Puretun bastionin muoto on rekonstruoitu torin pintaan. 5

6 2. Taustoja Haminan yhteislyseo (1938) Koulutusperinteellä on vahva asema Haminan kaupungin historiassa. Varhaisimpia kouluja oli kaupungin ylläpitämä pedagogio (1723) ja ruotsinkielinen triviaalikoulu ( ). Opetuskieliä olivat ruotsin lisäksi saksa ja venäjä. Kadettikoulu siirrettiin Haminan linnoituskaupunkiin vuonna Sen mukana kaupunkiin tuli oppineistoa, säätyläisiä ja taiteilijoita. Koulu oli Helsingin yliopiston ohella johtavia korkeampaa koulutusta antanut oppilaitos. Kaupungissa toimi lisäksi lukuisa joukko yksityiskouluja. Kadettikoulun tapaan monet näistä muodostuivat maineikkaiksi sisäoppilaitoksiksi. Haminaa pidettiin pienuudestaan huolimatta huomattavana koulukaupunkina. Vuonna 1872 avautuivat kaupungissa kansakoulut, joita perustettiin suomen-, ruotsin ja venäjänkielellä. Samoihin aikoihin perustettiin myös kaupungin yksityinen ruotsinkielinen tyttökoulu. Oppikoulujärjestyksen perustaksi tuli kansakoulu-uudistuksen myötä maassamme kahdeksanluokkainen lyseo. Hanke lyseon perustamiseksi Haminaan syntyi 1890-luvun alussa. Kannatusyhdistyksenä toiminut Haminan Suomenkielisen Yhteislyseon Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1894 ja samana syksynä myös koulu aloitti toimintansa. Koulu oli alusta pitäen yhteiskoulu sekaluokin. Koulun perustamista ohjanneita arvoja on Heikki Klemola tulkinnut seuraavasti. Tärkeää oli suomalaisuusaate sekä yleinen suomalainen koulutuspoliittinen kehitys, mm. yhteiskouluajatus. Kaupungilla tuli olla kulttuuri- ja koulutuspoliittinen ominaispaino, joka säteilisi ympäristöön. Toiminnassa keskeisinä vaikuttajina olivat Haminan ja sen ympäristön kasvatus- ja kulttuurihenkilöt. Yhteiskoulu toimi ensi alkuun Trykinin kauppiastalossa Raatihuoneentorilla, Fredrikinkadun kulmalla. Koulu siirtyi suurempiin tiloihin vuonna 1898, jolloin yksityisen lahjoituksen turvin ostettiin aikaisempi ruotsalaisen yhteiskoulun rakennus Puistokadun varrelta. Uusi lisärakennus liitettiin siihen vuonna Haminan koulu valtiollistettiin vuonna Koulun nimeksi tuli Haminan Yhteislyseo. Samanaikaisesti oppilasmäärät lisääntyivät; uusia tiloja saatiin mm. Puistotalosta, myös vuorolukuun siirryttiin. Uuden koulutalon suhteen tehtiin aloitteita. Vuonna 1928 oli Kouluhallituksen arkkitehti Toivo Salervo laatinut ensimmäiset uudet suunnitelmat puistoa vastapäätä olevalle tonttiaukealle rakennettavaksi ajatellulle koululle. Ensimmäinen vaihe hankkeen toteutuksessa oli tontinvaihto, josta sovittiin vuonna 1935 valtion ja kaupungin välillä. Valtio sai kaupungilta tontin koulua varten korttelista ja valtio luovutti kaupun- 6

7 Haminan Suomenkielisen Yhteislyseo siirtyi vuonna 1898 entiseen ruotsalaisen tyttökoulun rakennukseen Puistokadulle. Rakennus tuhoutui toisen maailmansodan aikana. Kuvassa näkyy etualalla vuonna 1938 rakennetun koulurakennuksen paikka tyhjänä kenttänä. gille vanhan puisen koulurakennuksen tontteineen. Uuden kuoun suunnitelmat laadittiin Rakennushallituksessa ja ne allekirjoittivat pääjohtaja Väinö Vähäkallio ja yliarkkitehti Martti Välikangas. Rakennustyö suoritettiin vuonna ja pääurakoitsijana toimi Oy Constructor Ab. lyseo täyttää käytännöllisyyteen, mukavuuteen, tilavuuteen, valoon, väri- ja viivakauneuteen nähden korkeimmatkin vaatimukset. Kohta uuden koulurakennuksen valmistuttua puhkesi maailmansota. Pommituksissa tuhoutuivat niin ensimmäinen koulurakennus Trykinin talo, kuin myöhäisempi puurakenteinen koulutalo Puistokadulla. Myös Yhteislyseon rakennus näyttää kärsineen vaurioita. Suurten ikäluokkien varttuminen kouluikään toi paineita koulun laajentamiseksi. Lääninarkkitehti Lasse Vianta laati suunnitelmat vuonna 1956, Koulun valmistuttua vuonna 1938, muutos entiseen oli suuri. Koulutiloihin liittyivät monet erityisratkaisut kateederista sähkökelloihin ja myös värivalinnoilla pyrittiin luomaan lämmintunnelmaista viihtyvyyttä. Rehtorin Heikki Terhon kokonaisarvio kuului: Haminan yhteisjoilla koulun luokkasiipeä laajennettiin ja voimistelusalia korotettiin. Koulussa oli enimmillään tuolloin tuhatkunta oppilasta. Peruskoulumuutos tapahtui Haminassa vuonna Koulutalon käyttäjiksi tulivat vuorollaan Linnoituksen lukio sekä Torinvarren ala- ja yläaste. Uuden koulukeskuksen hahmoittelu alkoi, ja samalla pohdinnat vanhan koulutalon tulevaisuuudesta ja vastaisesta käytöstä. 7

8 lukujen koululaitos ja koulurakennukset Uno Cygnaeuksen valmistelema kansakouluasetus annettiin vuonna Kaupungit velvotettiin perustamaan lapsille kouluja, jotka käsittivät kaksiluokkaisen alakoulun ja neliluokkaisen yläkoulun. Vuonna 1872 annettiin oppikouluja koskenut koulujärjestys. Lyseoissa yhdistyivät yläalkeiskoulu ja lukio, keskikoulut olivat puolestaan kaksi- tai neliluokkaisia. Kansakoulun suorittaminen oli oppikouluun pääsyn ehto. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1921 astui voimaan oppivelvollisuuslaki ja kansakoululaitoksen kustannuslaki. Laki velvoitti kaikkia saamaan kansakoulusivistystä vastaavan oppi- ja sivistysmäärän. Huomionarvoista on, että tuolloin vielä kolmannes yli 15-vuotiaista suomalaisista oli kirjoitustaidottomia. Jokaiseen riittävän kokoiseen koulupiiriin tuli rakentaa koulurakennus. Oppivelvollisuuslain myötä ryhdyttiin rakentamaa myös yhteiskouluja. Lain seurauksena lukujen mittaan rakennettiin vuosittain n. 150 koulua. Valtio avusti rakentamista keskimäärin 20 prosentilla kustannuksista. Kouluhallitus valmisteli vuonna 1921 kilpailun, joka käytiin uusien koulurakennusten tyyppipiirustusten aikaansaamiseksi. Kilpailussa oli neljä sarjaa erikokoisille koulurakennuksille, ilmeisesti lähinnä maaseutua ajatellen. Suurimman määrän palkintoja keräsi toimisto Borg, Sirén, Åberg, muita palkittuja olivat mm. Jussi ja Toivo Paatela, Gunnar Taucher ja Bertel Liljeqvist. Tyyppipiirustusten käyttö toteutuksen pohjana on tutkimatta. Jälkikäteen tyyppipiirustus käyttöä kritisoitiin puutteellisten valvonnasta ja toteutuksesta. Kaupunkien suuret keskuskansakoulut olivat rakennusohjelman näyttävimpiä edustajia. Niiden tilaohjelmiin kuului myös erikoisluokkia ja uusia oppilashuollon tiloja. Rakennukset suunniteltiin yksilöllisesti. Useiden koulujen taustalla vaikuttivat rakennuttajina yksityiset yhteisöt ja aatteelliset ryhmät. Painotukset näkyivät rakennusten arkkitehtuurissa, joka ilmensi myös rakennuttajiensa kantamia arvoja luvun mittaan siirryttiin klassismista funktionalistiseen arkkitehtuuriin. Kotkan kansakoulun suunnitteli kilpailun perusteella arkkitehti Kaarlo Borg, rakennus valmistui vuonna Koulu sijoittui nurkkatontille ja jakautui kahteen siipeen, viisikerroksiseen luokkahuonesiipeen ja kolmikerroksiseen voimistelusalien siippen. Rakennuksessa oli 20 luokkahuonetta, 6 kappaletta normaalikerroksessa. Luokkahuoneita reunusti pihan puolella pitkä, suhteellisen tilava sivukäytävä. Portaat sijoittuvat suurten lasipintojen valaisemina käytävän molempiin päihin. Rakennuksen arkkitehtoninen yleisilme oli klassinen. Hallitsevaa symmetriaa keventää erikokoisten siipimassojen välille syntyvä harmonia. Tiiviisti rytmittyvät ikkunat lähestyvät neliömuotoa, myös räystäältä sisäänvedetty tasakatto korostaa 8

9 rakennuksen kuutiomaista ilmettä. Julkisivut olivat terastirapatut, sokkeli paikallista punaista graniittia. Koristemaalausta suorittivat taiteilijat Eino Fagerlund ja Eino Rapp. Helsingin kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin suunnittelema Kallion uusi kansakoulu valmistui vuonna Kaupunginosan opetustilojen suuri tarve sekä tehostamisen pyrkimys näkyvät koulun suuressa mittakaavassa: 2 400:n oppilaan koulu oli maamme suurin. Luokkasalisiipi oli viisikerroksinen ja se perustui keskikäytävään. Käytävän varrella oli peräti 30 luokkahuonetta. Päävolyymistä ulkoni kaksi lasiseinäistä porrashuonetta. Kolmikerroksinen, päärakennusta matalampi voimistelusalisiipi rajasi poikittaisena koulupihaa. Matalampaan osaan sijoittui myös monia työ- ja oppilashuollon tiloja. Valkoiseksi rapattu koulu hallitsee lähiympäristöä pengerretyltä terassilta. Rakennus liittyy viereiseen urheilukenttään. Kohteen esittelyssä Arkkitehti-lehdessä mainitaan myös penkereille istutettu monimuotoinen puisto. Luokissa ja käytävissä käytettiin kirkkaita vaaleita värejä ja aulan koristeellisen seinämaalauksen teki taiteilija Eino Kauria. Lisäksi pihalle sijoittui taiteilija Gunnar Finnen ilmansuuntia osoittava graniittiveistos. Taucher kuvasi koulutalon arkkitehtuuria yksinkertaiseksi ja asialliseksi, mikä sopi hänen mukaansa hyötyrakennuksen luonteeseen. Kotkan suuri kansakoulu perustui ajan uusimman arkkitehtuurin hengen mukaisesti sivukäytävään. Koulun arkkitehtuurissa on silti nähtävissä paljon klassisen arkkitehtuurin piirteitä. Piirrokset on julkaistu Arkkitehti-lehdessä. 9

10 10 Kallion uuden kansakoulun esittelykuvia Arkkitehti-lehdessä. Tämänkin koulun tilat oli jaettu kahteen siipeen pääpiirteissään siten, että yhdesä sijaitsi voimistelusali ja toisessa luokkahuoneet. Suuren koulun pohjaratkaisu perustui keskeiskäytävään.

11 Oulun keskuskansakoulu on Kaarlo Borgin suunnittelema ja se rakennettiin vuosina Koulun mittakaava oli edellisiä pienempi. Siinä oli 11 luokkasalia. Luokkahuonesiipi oli kolmikerroksinen ja erillinen voimistelusalisiipi kaksikerroksinen. Osat oli sijoitettu samansuuntaisesti. Kokonaissommitelma oli epäsymmetrinen. Suunnittelija perusteli keskeiskäytäväratkaisua käytävän lyhyydellä ja sillä, että se päättyi molemmissa päissä suuriin sisäänvedettyihin lasipintoihin. Julkisivut oli rapattu vaaleiksi funktionalismin hengessä. Tasakatto oli matalaa räystäslistaa lukuunottamatta huomaamaton. Neliöikkunat oli kuitenkin rajattu kapein listoin. Funktionalismi korostui myös näkyvissä betonirakenteissa ja teräskaitessa. Rakennuksen maalaustöitä valvoi taiteilija Väinö Tiger, mikä viittaa siihen, että sisätilojen väritykseen kiinnitettiin huomiota. Oulun keskuskansakoulu esittelykuvia Arkkitehti-lehdessä. Tämän koulun pohjapiirros muistuttaa Haminan kansakoulun ratkaisua. 11

12 Väinö Vähäkallio Väinö Vähäkallio ( ) on Suomen luvun rakennustaiteen keskeisiä arkkitehteja. Tyylillisesti hänen laaja tuotantonsa kattaa vaiheita myöhäisjugendista klassismin kautta funkitionalismiin. Vähäkallion työ liittyy myös aikansa yhteiskunnallisiin ilmiöihin; suomalaisuusaate, modernisaatio, arkkitehdin ammattikuvan muutokset, uudet rakennustekniikat ja funktionalismin tyylimurros. Vähäkallio toimi oman suunnittelutyönsä ohella keskeisissä julkisissa tehtävissä. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) arkkitehtina vuosina hän vaikutti koko maan laajuisesti osuusliikkeen rakentamiseen. Suomalaisen rakentamisen näköalapaikalla Rakennushallituksen ensimmäisenä pääjohtajana hän toimi vuosina Vähäkallion keskeisiä töitä ovat klassiset Elannon leipomo (1924) ja pääkonttori (1928) Helsingin Hämeentien varrella. Vähäkallio piirsi luvulla kasvavaan Helsinkiin runsaan määrän asuin- ja liikerakennuksia luvulla laajenevaa mittakaavaa edustivat puunjalostusteollisuuden rationalistiset toimeksiannot Kotkaan, Ensoon ja Imatran Kaukopäähän, sekä pääkaupungissa Salmisaaren Alkon pääkonttori ja keskusvarasto. Vähäkallio rakennuksia on yhä jäljellä n TT Aino Niskanen on väitöskirjassaan kuvannut Vähäkallion arkkitehdintyötä seuraavasti: Hänellä olivat sopivat liike- ja yhteiskuntasuhteet, hän oli altis vastaamaan erityyppisten toimeksiantajien makuun, aistimaan ajankohtaisuutta. Hän oli spesialisti ja rationalisti, moderni puhuessaan insinöörien kieltä, pitäessään taloudellisuutta suunnittelun ohjenuorana, kiinnostuksessaan tyypittelyyn ja uusimpaan tekniikkaan ja tyylien suhteen eklektisen joustava. Väinö Vähäkallio koulusuunnittelijana Väinö Vähäkallion suunnittelemien rakennusten joukossa koulurakennukset muodostavat tärkeän ryhmän, nämä ovat myös aikansa keskeisimpiä koulurakennuksia. Ensimmäisenä kouluista valmitui vuosina Kallion Yhteiskoulu. Vähäkallion eräänä päätyönä pidetään Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua ( ). Haminan Yhteislyseo vuodelta 1938 on Vähäkallion suunnittelemista koulurakennuksista viimeinen. Kallion Yhteiskoulun klassinen pääjulkisivu antaa rakennukselle palatsimaisen luonteen. Luokkahuoneet sijoittuvat neljään kerrokseen, ryhmittyen sivukäytävän varrelle. Sisäänkäynti porraskäytävineen on tilallisesti rikas. Juhlasali muodostaa poikkipäätteen rakennuksen itäsiivessä. Länsipäädyssä katutilaan työntyy pystysyyntainen porrastorni. Koulun pääjulkisivu sisäänkäynteineen avautuu rakennettuun puistoon. 12

13 Vasemmalla puolella on Väinö Vähäkallion suunnittelema Kallion Yhteiskoulun rakennus 1920-luvun lopulta. Tällä sivulla esiteltyä SUomalaista Yhteiskoulua pidetään yhtenä Väinö Vähäkallion päätöistä. Valokuvat ja piirrokset on julkaistu Arkkitehti-lehdessä. Vuonna 1937 valmistuneessa Suomalaisen Yhteiskoulun rakennuksessa oli jo piirteitä funktionalismista. Tilojen toiminnallinen jaottelu, luokkien suuntaaminen valoon, näkyvät betonirakenteet, suuret lasipinnat ja kattoikkunat sekä kattopuutarha olivat uusia piirteitä. Kaartuva luokkasalisiipi rajaa katutilaa ja korttelin sisällä sommitelma avautuu viuhkamaisesti pohjoispuolen puistoon. Pihan pergola ja tiilijulkisivun pystyt ikkunat viittasivat pikemminkin traditioon. Viisikerroksinen koulu perustui sivukäytäväratkaisuun. Erityisluokkien sijoittaminen eri kerroksiin kuvasi tiedon portaita. Erilliseen juhlasaliin rakennettiin näyttämörakenteet ja kiinteä sisustus. 13

14 Vähäkallion kouluja leimaa taitavasti viritetty rationaalinen vähäeleisyys. Sisätilojen ryhmittelyssä huomio kiinnittyy luokkahuoneiden ja käytävien suhteeseen, näyttäviin sisäänkäyntihalleihin ja porrastiloihin. Sisään lankeavan valon ja tilan suhde on tärkeää sekä klassisessa että funktionalistisessa arkkitehtuurissa. Vähäkallion soveltamat tekniset ratkaisut olivat moderneja, myös rakennusten taidekoristelulle annettiin huomiota. Kallion Yhteiskoulu ja Suomalainen Yhteiskoulu edustivat oppilaidensa osalta kahta yhteiskunnan luokkaa: työväestön ja porvarillis-akateemisen maailman eliittiä. Vähäkallio sosiaalisesti laajaalaisena henkilönä sopi kummankin tehtävän suunnittelijaksi. Oppivelvollisuuskoulujen lisäksi Vähäkallio suunnitteli ammatillisen koulutuksen laitoksia: Liikemiesten Kauppaopisto valmistui Helsinkiin , Yhteiskunnallinen Korkeakoulu Kallioon sekä Ammattienedistämislaitos Töölöön Haminan yhteislyseon uudisrakennus Väinö Vähäkallion Rakennushallituksen pääjohtajakautena ( ) saatettiin päätökseen edeltäjänsä Yrjö Sadeniemen kaudella aloitettuja töitä, mm. Kotkan tyttölyseo (1937) ja Vaasan teknillinen koulu (1938). Suunnittelutyö tapahtui Rakennushallituksessa kollektiivisesti, Väinö Vähäkalliolla avustajat olivat kokeneita suunnittelijoita. Martti Välikangas toimi vuodesta 1937 lähtien Rakennushallituksen yliarkkitehtina, käytännössä suunnitteluosaston johdossa. Haminan yhteiskoulun suunnitelmat ovat allekirjoittaneet molemmat suunnittelijat, Vähäkallio ja Välikangas. Rakennushallituksen piirissä tehdyistä suunnitelmista yhteisesti signeerattuja ovat myös Turun rautatieasema (1940) sekä Kotkan lyseon ja Kuopion lyseon (Välikankaan kotikaupunki, koulun laajennus ja korotus, 1940) laajennukset. Minkälainen Väinö Vähäkallion rooli Haminan yhteislyseon suunnittelussa on ollut, on vaikea arvioida. Rakennushallituksen suunnittelutyö oli luonteeltaan kollektiivista, johtaja allekirjoitti kaikki suunnitelmat. Päätöidensä joukkoon Vähäkallio ei kuitenkaan lukenut ainuttakaan rakennushallituksen työtä. Vähäkallio on itse maininnut Rakennushallituksen työkenttään tuolloin kuuluneen monia pieniä muutoksia ja laajennuksia julkisiin rakennuksiin. Ajan henki oli ankara säästäväisyys. Niskanen on arvioinut että Vähäkallio aikaisemmin 1920-luvulla onnistui luomaan suunnittelijakollektiivissa Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa näkyvän arkkitehtonisen linjan työnantajalleen osuusliikkeelle. Aivan samaan hän ei rakennushallituksessa yltänyt, vaikka edellytykset suunnittelun ja rakennuttamisen johtoon olivat hyvät. Martti Välikangas Martti Välikangas ( ) kuuluu maamme sotien välisen ajan keskeisten arkkitehtien joukkoon. Valmistuttuaan arkkitehdiksi vuonna 1917 hän teki opintomatkan Italiaan. Sieltä hän löysi omakohtaisen kosketuskohdan arkkitehtuurin arkiseen arvokkuuteen ihailemissaan pohjoisitalialaisissa kukkulakaupungeissa. Välikankaan päätyönä pidetään Käpylän puutarhakaupungin rakentamista vuosina , missä kaupunginosan klassinen ilme yhdistyi rationalistiseen rakennustapaan. Samanaikaisesti Välikangas suunnitteli As. Oy Sturen suurkorttelitalon Helsingin Vallilassa. Työ Käpylässä jatkui vuosina Olympiakylän aloitusvaiheen suunnittelussa yhdessä Hilding Ekelundin kanssa. Olympiakylä on varhainen esimerkki funktionalistisesta aluerakentamiskohteesta. Välikangas palkittiin useissa arkkitehtuurikilpailuissa, ensimmäisellä palkinnolla mm. Käpylän kirkkokilpailussa Välikankaan koulusuunnitelmista toteutui Helsingin V Yhteiskoulu Apollonkadulla vuonna Välikangas oli Arkkitehti-lehden päätoimittaja vuosina , aikana jolloin funktionalismi teki tuloaan. Välikangas työskenteli Rakennushallituksen yliarkkitehtina vuosina , sekä tämän jälkeen Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön Viipurin rakennuspiirin päällikkönä vuoteen 1944 saakka. 14

15 3. Torinvarren koulu 15

16 Koulutontin rooli Haminan kaupunkirakenteessa Tässä kappaleessa on tarkasteltu Haminan kaupunkirakenteen kehitystä asemakaavojen avulla ja arvioitu niiden toteutumista Haminan Yhteislyseon uudisrakennuksen (1938) tontin osalta. Pietari Brahe perusti vuonna 1653 Vehkalahden kaupungin, nykyisen Haminan. Vanhin kaupunkisuunnitelma on vuodelta Ajalle tyypillisestä ruutukaavasta erottuu raatihuone toreineen sekä Vehkalahden keskiaikainen kirkko. Ruutukaava asutuksineen uusiutui perusteellisesti seuraavassa vaiheessa. Haminan (Fredrikshamn) kaupunki perustettiin Itä-Suomen tapuli-, varuskunta- ja linnoituskaupungiksi vuonna Linnoituksen bastionjärjestelmää noudattaneen kahdeksankulmaisen radiaalikaavan laati kenraali Axel Löwen. Alussa suunnitelmat eivät toteutuneet aiotussa laajudessaan, työ jäi keskeneräiseksi. Hattujen sodan seurauksena 1743 Haminan kaupunki siirtyi Venäjän alaisuuteen, kaupunkia myös tuhoutui sodankäynnissä. Linnoitusta varustettiin edelleen ruotsinvallan aikaisia suunnitelmia pohjalta luvun lopulla vahvistetut bastionit ovat säilyneet osin nykypäivään saakka. Myös Helsingin bastioniin rakennettu linnoituksen lipputorni on säilynyt. Kauppa, merenkulku ja erityisesti sahateollisuus kehittyivät kaupungissa 1700-luvun lopulla. Asemakaava vuodelta 1841 kuvaa linnoituksen historiallista muotoa. Tarkastelualueesta erottuu lipputorni, joka muodostaa näkymäpäätteen Torikadulta katsottaessa. Haminan rauhan solmimisen jälkeen 1809 kaupungin merkitys rajalinnoituksena väistyi vähitellen; linnoituksen laajentaminen ja varustaminen päättyi. Suomen Kadettikoulun siirtäminen Haminaan vuonna 1821 jatkoi edelleen sotilasperinteitä. Krimin sodan pommitus vuonna 1854 oli viimeinen sotatapahtuma linnoituksen valleilla, Toisen maailmansodan aikana kaupunki kärsi vielä pommitusvaurioita. 16

17 1841 Vasemmalla näkyy lipputorni kuvattuna ennen linnoituslaitteiden purkua 1880-luvulla. Oikealla on Haminan asemakaava vuodelta Lipputorni erottuu piirroksessa pienenä pallona lounaisnurkassa. 17

18 Helsingin bastioni on purettu. Kuva on otettu etelästä kohti keskustaa. Hamina koki 1800-luvulla kolme tuhoisaa kaupunkipaloa vuosina 1821, -49 ja -87. Kaupunki sai uuden asemakaavan vuonna Aikaisemmin vapaasti kasvaneet esikaupunkialueet on suunnitelmassa regularisoitu ruutukaavaan. Väistyvä kaupunkirakenne ja ruutukaava on esitetty päällekäisesti. Suunnitelma painottuu kaupungin länsipuolelle, kaupungin itäpuoli on edelleen sotilaskäytössä. Toistuva korttelityyppi on suorakaide, joka on jaettu neljään tonttiin korttelin sisäisillä palokujanteilla. Helsingin bastioni on suunnitelmassa purettu, ja sen tilalle sijoittuu avoin Kauppatori. Torille johtaa puuistutuksin reunustettu Satamakatu etelästä. Torin pohjoisluoteisen rajauksen muodostaa Lappeenrannan bastioni, joka on istutettu puistoksi. Suunnitelma liittää esikaupunkialueet vanhan kaupungin yhteyteen. Kauppatori muodostaa rajapinnan uuden ruutukaava-alueen ja vanhan linnoituksen välille. Suunnitelma edustaa aikansa normatiivista kaavoitusperinnettä, maanmittarisuunnittelun ja ruutukaavan viimeistä vaihetta. Haminan koulun nykyinen kortteli sijoittuu suunnitelmaan rakennuskorttelina. Kauppatorin eteläpuoleinen kolmen korttelin rivi erottuu neliömuodolla ja suuremmilla kaksijakoisilla tonteilla. Lipputorni on esitetty suunnitelmassa korttelirakenteen keskellä. Sen asemaa Torikadun näkymäpäätteenä on ylläpidetty siirtämällä Kauppatorin itäpuoleisen korttelin reunaa itään. 18

19 1888 Vuoden 1888 asemakaavassa näkyy päällekkäisinä kuvina purettavat linnoituslaitteet ja uusi korttelirakenne. Lipputorni on edelleen tarkastelun kiintopiste. Haminan yhteislyseon uudisrakennuksen (1938) tontti on kahteen tonttiin jaettu rakennettava kortteli. Vieressä oikealla on asemakaava vuodelta Yhteys sataman ja kaupungin keskustan välillä oli vahva. 19

20 Vuonna 1930 laaditussa asemakaavassa vahvistetaan aikasemmin vapaasti laajentuneiden kaupunkiasutuksen asema. Edellisen suunnitelman ruutukaavasta näyttää toteutuneen alueita kauppatorin ympäristössä sekä Kadettikoulun itäpuolen kortteleissa. Tori on laajentunut yhdellä korttelilla etelään, koulun ja lipputornin kortteli on tässä vaiheessa osa kauppatoria. Rakennettu kauppahalli muodostaa Torikadun uuden näkymäpäätteen. Rautatie on johdettu kaupunkiin Savilahden ja linnoituksen välistä. Kauppatorin yhteys satamaan on heikentynyt rautatietä palvelevan maantäytön seurauksena. Kauppatorin laidalla sijainnut makasiinirakennus purettiin 1930-luvulla uuden koulurakennuksen tieltä. 20

21 1930 Vuoden 1930 asemakaavassa näkyy vallitseva tilanne tarkasteltavalla tontilla. Tontti on osa toria, Lipputornin ympärillä ei ole vielä puistikkoa ja torin laidassa on koulutontilla pieni makasiinirakennus. Vanha koulu näkyy osana Kauppatorin luoteisjulkisivua. 21

22 Ylemmässä kuvassa näkyy Haminan twin towers eli kaksoistorniaihe. Lipputorni sai 1930-luvulla vaalean asun. Toisen tornin muodostaa uuden koulun päädyn korkea lasipinta, joka on ajalleen tyypillistä modernia arkkitehtuuri-ilmaisua. Alemmassa kuvassa on näkyvissä uusi puisto ja sen suihkulähde. Molemmat kuvat on otettu 1930-luvun lopulla. 22

23 Asemakaavamuutos vuodelta 1936 liittyy Haminan lyseon rakentamiseen. Tällöin torin etelälaidan kortteli otettiin jälleen rakennuskäyttöön ja jaettiin kahteen tonttiin. Korttelista on lohkaistu tontti lipputornille ja sitä ympäröivälle puistolle. Suunnitelmassa ei ole esitetty koulun rakennusrajoja. Muutossuunnitelmassa on esitetty koko kauppatorin ympäristö. Torin varren kauppa- ja julkiset rakennukset sijoittuvat tonteilleen hengittävän väljästi, korttelin reunoja seuraten. Koulun rakentaminen torille vaikutti koko kauppatorin tilalliseen ilmeeseen luvulla vallinneesta suljetun tilamuodostuksen perinteestä siirryttiin 30-luvun mittaan avoimen tilarakenteen ihanteeseen. Keskustan julkiset rakennukset sijoitettiin korttelin 1027 tapauksessa tilaan vapaasti, suljetun tilarajauksen tuottamassa raamissa. Aukioiden yhtenäisen suunnittelun lähtökohtana pidettiin kuitenkin yhä taiteellisen painopisteen muodostavaa yleistä rakennusta. Vuonna 1957 tehty kaavamuutos vahvisti koulukortteliin tehdyt muutokset ja oulun laajennuksen. Sibeliuksenkadun ja Satamakadun risteyksen tontinnurkat on lisäksi pehmennetty viisteillä. Vasemmalla asemakaavamuutos vuodelta Tämä muutos mahdollisti koulun rakentamisen. Lipputornin ympärille rakennettiin puisto suihkulähteineen. Vanha koulurakennus näkyy kuvassa Puistokadulla uuden koulun rakennuspaikkaa vastapäätä. Yläpuolisessa asemakaavamuutoksessa vuodelta 1957 Sibeliuskadun ja Satamakadun risteyksessä tonttien nurkat on viistottu, koulun laajentaminen on tehty mahdolliseksi ja Sibeliuskadun varteen on sallittu rakentaa rakennus, joka ylittää tonttien rajat ja rakennusalat. 23

24 Haminan Yhteislyseo Lipputorni Raatihuone Vehkalahden kirkko Ortodoksikirkon tapuli Ortodoksikirkko Professori Olli Kivisen vuonna 1963 suunnittelema moderni asemakaava Haminalle vahvistettiin vuonna Linnoituksen alue on erotettu suunnitelmassa omaksi kaupunginosakseen. Modernin kaupunkisaneerauksen ajatukset on kaavassa sovitettu varhaisiin asemakaavasuojelun piirteisiin. Kivisen asemakaava tuo Haminan kaupunkisuunnittelun pitkään perinteeseen vielä uuden kerrostuman. Kivisen asemakaava loi perustan torinvarren rakennusten uusiutumiselle. Tiivistyvä rakennustapa ja rakennusoikeuden kasvattaminen mahdollisti vielä 60-luvulla luonnollisena nähdyn rakennuskannan uudistavan nykyaikaistumisen. Suunnitelma on vaikuttanut myös kauppatorin muotoon. Tori on asemakaavassa saanut neliömuodon, torin monikulmainen pohjoisosa on kaavoitettu parkkialueeksi ja puistoksi. Kaivokatu Satamakadulta rautatielle on suunnitelmassa esplanadi-perinnettä elvyttäen muuttunut vähäliikenteiseksi kävelykaduksi. Haminan siluetissa 1960-luvulla näkyi selvästi edellisten vuosisatojen monumenttirakennuksia, jotka edustivat maallista ja hengellistä valtaa luvun näkyvä monumentti on Haminan Yhteislyseon rakennus. Rakennettujen ympäristöjen historiallinen ja arkkitehtoninen arvo kiinnittyy kaupunkien autenttisiin rakennuksiin ja kerrostumiin. Kivisen asemakaavassa ei vanhan rakennuskannan itseisarvoa ilmaistu yksiselitteisesti. Uudisrakentaminen merkitsi vanhan purkamista, joka oli uhka koko kaupungin historiallisen luonteen säilymiselle. 24

25 1969 Asemakaavamerkintöjä vuoden 1969 kaavasta: p= Porraskatu tai yleiselle jalankululle varattu katualue, joka voidaan käyttää alueeseen rajoittuvien tonttien omaa liikennettä ja alueen yleistä pysäköintiä varten. Yo= Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Yv= Huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue. KOulurakennuksen nivelosaan on merkitty kerroskorkeudeksi I. 25

26 Vuonna 1986 laadittu kaavamuutos on viimeisin vaihe koulun ympäristön rakentumista. Suunnitelma koskee rautatieaseman ympäristöä; Kaivokadun katulinjaa on jatkettu asemalle saakka, jonka pohjoispuolelle on sijoitettu uusi linja-autoasema. Asemakaavaotteessa on myös kuvattu sopeuttava rakennustapa, joka on asetettu uudisrakentamiselle sen sovittamiseksi historialliseen ympäristöön. Koulutontin pinta-ala on 5700 m2. Asemakaava on vahvistettu tontille Tontti on yleisten rakennusten korttelialue ja se on varustettu kaavamerkinnällä Y. Sallittu kerrosala on 4560 m2, josta on käytetty 4026 m2. Tontin tehokkuusluku on 0,80. Viereiseen kuvaan on konstruoitu Kauppatorin historiallisen luonteen kannalta tärkeitä näkymä-akseleita ja kaupunkikuvallisia pisteitä. Punaiset viivat ovat näkymäakseleita Keltaiset täplät ovat tai voisivat olla kaupunkikuvallisesti merkittäviä pisteitä Sininen rinki markkeeraan radiaalikaavan rajaa 26

27 27

28 Arkkitehtuurin ominaispiirteet 1938 Haminan yhteislyseon rakennus valmistui vuonna Tasakattoinen koulurakennus koostui kahdesta eri kokoisesta mutta samansuuntaisesta volyymistä. Luokkasalisiipi oli viisi- ja voimistelusalisiipi kaksikerroksinen. Osat liittyivät toisiinsa matalammalla keveällä nivelosalla. Koulurakennuksen rapatut valkoiset julkisivut olivat asiallisen koristeettomat. Kuutiomaisena hahmottuva luokkasalisiipi oli uusi maamerkki Haminan keskustassa. Koulu sijoittui neliön muotoiseen kortteliin Puistokadun suuntaisesti tontin keskelle, ei suoraan katulinjaan kiinnittyneenä. Koulun aurinkoinen ja suuri piha avautui etelään ja kaakkoon. Rakennuksen ja kadun väliin jäi koillis-, luoteis- ja lounaispuolella 5-10 metriä leveä vihreä kadunvarsipiha. Luokkasiipikin rajautui etupihan välityksellä toriin. Muu osa tontista oli aidan rajaamaa koulupihaa, jonka reunoihin katujen varteen oli istutettu lehmusrivit. Myös Lipputornin puisto oli aidattu. Koulun pääsisäänkäynti oli nivelosassa pihan puolella. Sen edustalla oli viisi porrasta punaisesta graniitista ja ulkokkeellinen sisäänkäyntikatos. Nivelosa asettui symmetrisesti Puistokadun toisella puolella sijainneen vanhan koulutalon keskirisaliitin suhteen. Vanha koulurakennus avautui juhlavana näkymänä nivelosan nauhaikkunoiden lävitse sisään tultaessa. Vanha koulu on tuhoutunut Toisen maailmansodan pommituksissa. Nivelosan seinä pihalle oli iso lasipinta. Päätyportaan ulokkeellinen lasi-ikkuna muodosti torin suurta mittakaavaa kiinteyttävän vahvan pystyaiheen. Päätymuurin kolmen alimman kerroksen yksittäiset neliöikkunat elävöittivät päätyjulkisivun muuten ankaraa symmetriaa. Julkisivujen tasaiset pinnat korostivat rakennusosien kappalemaisuutta. Julkisivujen luonne rakentui ikkuna-aukotuksen ja muuripinnan välisestä suhteesta. Luokkahuonesiiven neliömäiset ikkunat tuottivat staattisen vaikutelman. Puistokadun puolella päämassasta erottui pystysuuntainen porrasikkuna, jonka rinnalla neliöikkunoiden rasteri sai täsmällisen neliökentän muodon. Voimistelusalisiiven julkisivussa korostui vaakasuuntaisuus. Puistokadun puoleinen umpinainen porrasuloke ilmensi plastista vapautuneisuutta funktionalismille ominaiseen tapaan. Rakennusosien ketjumainen yhteys hahmottui koulupihalta käsin. Sommitelman ydinajatuksena oli kahden eri luonteisen volyymin harkittu yhdistäminen. Luonne-eroa oli korostettu julkisivuissa. Staattisen pääsiiven ja dynaamisemman juhlasalisiiven välinen kokoero tavoitti tilallisesti suhteikkaan ja levollisen tasapainon. 28

29 Rakennuksen ulkoasua hallitseva kuutiomaisuus, toisto ja yhdenmukaisuus ilmentävät rakennusajan rationalismin henkeä. Volyymeiden ja ikkunaaukkojen suhteissa on ajatonta pyrkimystä harmoniaan, mikä viestittää perinteen vaikutuksesta. Suuret yhtenäiset lasipinnat, nauhaikkunat ja betonirakenteet näyttäminen joissakin sisätiloissa olivat funktionalismin tunnuspiirteitä. Rakennuksen kuutiomaisuus, sen sijainti väljästi tontin keskellä ja sen suhde toriin ovat sen arkkitehtuurin ominaispiirteitä, joiden kautta sillä on yhteys sata vuotta aikaisemmin rakennettuun Haminan kirkkoon (C.L. Engel, 1838). Kantava rakenne Luokkasalisiivessä oli kantavat tiilijulkisivut ja kaksi sydänmuuria. Matalamman osan ulkoseinät olivat kantavia muureja. Rakennus perustettiin betonianturoille. Luokkasalisiiven välipohjat valettiin betonista ylä- ja alapuolisin holvein. Juhla- ja voimistelusaleissa väli- ja yläpohjan alapalkistot jäivät näkyviin myös sisätilassa. Tasakatto oli betonirakenteinen. Tilat Tilojen ryhmittely perustui keskikäytäväratkaisuun. Varsinaisia luokkahuoneita, jotka olivat kooltaan pääsääntöisesti 60 m2, oli yhteensä 12 ja ne sijoittuivat pihan puolelle. Erikoisluokat sijoitettiin Puistokadun puoleiseen osaan. Luokkahuoneissa oli kaksinkertaiset kevytrakenteiset väliseinät. Kuhunkin luokkaan avautui kolme ikkunaa vasemmalta sivulta. Käytävä oli leveä. Luokkahuonesiivessä oli kahdet portaat. Torin pään porras oli opettajien käytössä ja se oli erotettu käytävästä lasiseinällä. Portaan keskellä oli avoin kuilu. Pääporras sijoittui luokkasalisiiven kulmaan yhtenäisen, kadulle avautuvan suuren lasipinnan taakse. Tila virtasi portaasta nivelosan aulaan. Juhlasalisiiven ulkopuolinen pyöristetty porras yhdistää puku- ja suihkutiloja toisiinsa sekä voimistelusaleihin. Näyttämöerkkeri toimii myös poikien voimistelusalissa välinevarastona. 29

30 1938 Ylhäällä julkisivu lounaaseen, alhaalla koiliseen torille. Ylhäällä julkisivu kaakkoon pihalle ja alhaalla luoteiseen Puistokadulle. 30

31 1938 Pitkittäisleikkaus Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on tasoeroja nivelen ja voimistelusalien pukuhuoneiden välillä. Kolmannessa kerroksessa kaikki tilat ovat samassa tasossa. Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kerroksessa porrastasanteet olivat samassa tasossa luokkahuonesiiven kanssa. 31

32 rakennus alkuperäisessä asussaan 2. kerros Toisessa kerroksessa on kolme normaaliluokkaa pihan puolella, kirjasto sekä yhdistetty lukusali-, aamiais- ja käsikirjastohuone keittiöineen kadun puolella. Toisessa välikerroksessa on voimistelusalin korkeaa tilaa sekä tyttöjen puku- ja suihkuhuoneet. 1. kerros Sisäänkäyntikerroksessa oli kolme luokkasalia pihan puolella, pieni ruokasali, opetuskeittiö, vahtimestarin asunto sekä tyttöjen wc-tilat kadun puolella. Ensimmäisessä kerroksessa, tai oikeastaan välikerroksessa, sijaitsi poikien voimistelusali ja pukuhuoneet. Kellarikerros Kellari oli kauttaaltaan puukellari. Pohjakerrokseen sijoittuu talonmiehen asunto, pesutupa, vestosali, poikien wc ja suihkuhuone. Nivelosan kellarissa sijaitsi pannuhuone, josta nousi piippu sisäänkäynnin vieritse. 32

33 rakennus alkuperäisessä asussaan 5. kerros Viidennessä kerroksessa oli yksinomaan erikoisluokkia: kokoelmatiloja, luonnonhistorian opintosali, yhdistetty laulusali ja kieliluokka, laboratorio sekä luonnonopin opintosali. Koululuokkien ryhmittelyssä eri kerrosten kesken toteutuvat tiedon portaat. 4. kerros Neljänteen kerrokseen sijoittuivat piirustus- ja käsityösali kadun puolelle sekä neljä luokkahuonetta. Neljäs kerros oli toisessa siivessä juhlasalin korkeaa tilaa. 3. kerros Kolmanteen kerrokseen sijoittuivat opettajanhuoneet. Pihan puolella oli kolme luokkahuonetta. Juhlasali oli näiden kanssa samassa tasossa. Sali toimi myös tyttöjen voimistelusalina. Salin päässä oli korotettu näyttämösyvennys. Kolmatta eli keskimmäistä viidestä kerroksesta voi pitää koulun pääkerroksena. 33

34 1956 laajennus Muutos ja laajennus 1956 Muutoksen allekirjoittu lääninarkkitehti Lasse Vianta. Luokkasalisiipeä laajennettiin torin suuntaan ja toista siipeä korotettiin. Rakennuksen torin puoleinen vanha porras purettiin ja rakennettiin uuden ulkoseinän tasalle. Kellariin sijoitettiin uusia keittiö- ja kotitalousopetuksen tiloja. Ensimmäiseen kerrokseen sijoitettiin uusittu talonmiehen asunto sekä uusi ruokasali Toisesta viidenteen kerrokseen sijoitettiin kaksi uutta luokkaa kuhunkin. Luokkahuoneiden määrä kasvoi kahdeksalla, kahdestatoista kahteenkymmeneen.juhla- ja voimistelusalisiipeä korotetiin uudella voimistelusalikerroksella. Uusi tyttöjen voimistelusali vapauttaa juhlasalin yksinomaan kokoontumistilaksi. Samalla nivelosaa korotettiin kahdella kerroksella. Uuteen voimistelusalikerrokseen johtaa vapaamuotoinen sisäporras nivelosan ylimmässä kerroksessa. Uuteen nivelosaan sisustettiin myös tyttöjen puku- ja suihkuhuoneita. 3. kerros 2. kerros Tasakatto muuutettiin harjakatoksi ja katto katettiin tiilellä. Nivelosassa säilyi tasakatto. Koulu rapattiin ja maalattiin. Tälle ja seuraavalle aukeamalle esitettyihin vuoden 1956 pohja- ja julkisivupiirustuksiin on merkitty vuoden 1956 muutos värialueina. 1. kerros 34

35 1956 laajennus Laajennus ja muutos Purettu porras. 5. kerros 4. kerros 35

36 1956 laajennus Muutokset Kymen ja Mikkelin piirirakennustoimiston toimesta rakennus verhoillaan kokonaan minerit-levyillä, suunnittelijana on arkkitehti Erkki Aho. 8mm:n minerit-levy asennettiin julkisivun päälle 35 mm tuuletusvälillä. Levyjen pystysaumat ovat 8mm, vaakasaumat 5mm. Rakennus sai nyt kevyen elementtirakennuksen ilmeen. Muutokseen ei ole liittynyt lisälämmöneristystä, muutos juontaa ilmeisesti pyrkimyksestä huoltovapaaseen julkisivuun. Nykyinen asu on kaupunkikuvallisesti epäsiisti, lisäksi tippuvat levyt ovat vaarallisia Haminan kaupungin rakennustoimiston toimesta halko- ja kivihiililämmitys muutetaan öljylämmitykseksi ja rakennetaan uusi öljysäiliö Haminan kaupungin tekninen virasto pystyttää pyörä- ja pysäkkikatoksen sekä aidan torinvastaiselle tontinrajalle Haminan kaupungin tekninen virasto rakentaa palloseinän pihalle Lipputorninpuistoa vasten Haminan kaupungin tekninen virasto pystyttää pysäkkikatoksen. Katoksessa on teräsrakenne, ja lautaseinät Ikkunat uusitan torin päädyssä Haminan kaupungin teknisen palvelukeskuksen työnä Koulu jäi pois käytöstä touko-kesäkuussa Vanhaa koulua korvaamaan valmistuivat heinäkuussa 2004 Aseman koulu (Rautatienkatu 6) ja heinäkuussä 2005 Haminan lukio (Torvensoittajankatu 2). Molemmissa pääsuunnittelijana on Arkkitehtitoimisto Ulla Hovi Oy. 36

37 1956 laajennus Laajennus ja muutos

38 Valokuvadokumentaatio 2006 Seuraavilla aukeamilla on esitetty huhtikuussa 2006 suoritettu valokuvadokumentaatio. Rakennus on kuvattu eri puolilta ja sen liittyminen katutilaan ja Kauppatoriin käy ilmi kuvista. Myös keskeisiä sisätiloja on valokuvattu. Kuvateksteissä on huomioita rakennuksen ajallisesta kerroksisuudesta ja säilyneisyydestä. Rakennuksen osien välinen suhde on hämärtynyt ja sen alkuperäiset mittasuhteet ovat muuttuneet. Koulun pihan väljyys on entisellään. Kuva Marianna Heikinheimo. Koulu ja Lipputorni muodostavat parin torin suuntaan. Historiallisessa valokuvassa (katso s.22) oli luettavissa näden kahden vuoropuhelu torin näkymäpäätteenä. Molemmat sijoittuivat vapaasti samaan kortteliin. Kuva Marianna Heikinheimo. 38

39 39

40 40 Tämä pääty on koulun kenties eniten muutettu osa. Päädyn veistoksellinen erkkeri on poissa. Tasakatto on korvattu harjalla, mikä korostuu rakennuksen päädyssä. Levyverhous pilaa julkisivun tunnelman ja alunperin epäsymmetrinen ikkunasommittelu on muutettu symmetriseksi. Rakennus on naulattu kiinni katulinjaan kun se alunperin seisoi tonti keskellä. Kuva Marianna Heikinheimo.

41 Kaksi lähes yhtä korkeaa volyymiä muuttavat puistokadun luonnetta. Alunperin nivelosaa vastapäätä oli vanhan koulun julkisivun keskirisaliitti. Koulu korostuu yhä korkeampana ympäröivien kortteleiden kolmikerroksisesta rakennuskannasta. Kuva Marianna Heikinheimo. 41

42 42

43 Vasemmalla näkyy koulun muuttuneiden mittasuhteiden pääty. Kuva Marianna Heikinheimo. Oikealla on kuoulun pihan ilmavuutta kuvattuna viidennestä kerroksesta. Kuva Marianna Heikinheimo. 43

44 Betoniset pyöreät pilarit pääportaan avoimessa kulmassa korostivat modernisuutta. Kekeiskäytävä ja portaikot sekä juhlasali ovat koulun keskeisiä tiloja. Kuva Marianna Heikinheimo. Leveä keskeiskäytävä (oikealla) on muuttunut pimeäksi 1950-luvulla. Kuva Marianna Heikinheimo. 44

45 45

46 46

47 Yläpuolella näkyy ylimmän salin koruton ja tarkoituksenmukainen interiööri. Tämän sivun oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy kanslian sisätilaa ja kiintokalusteita. Rakennus oli hyvin suunniteltu ja rakennettu. Se kesti monen vuosimymmenen kovan käytön. Vasemman sivun kuvassa näkyy 1956 lisätty porras, joka yhdistää uuden salin neljänteen kerrokseen. Ratkaisu vaikuttaa alun alkaenkin hankalalta. 47

48 Haminan twin towers on näkymäakselin pääte. Kuva Marianna Heikinheimo. 48

49 Rakennuksen torin ylle lankeava varjo kertoo sen mittasuhteista suhteessa väljään aukioon. Kuva Marianna Heikinheimo. 49

50 4. Arvon määrittely Arvio säilyneiyydestä Haminan Yhteislyseon ajalleen tyypillinen ja laadukas kouluarkkitehtuuri on kärsinyt muutoksissa oleellisella tavalla. Julkisivukaaviot osoittavat, että rakennuksen mittasuhteet ovat täysin muuttuneet vuonna 1956 tehdyn laajennuksen seurauksena. Funkisarkkitehtuuri ei rakennustaiteen näkökulmasta kestä muutosta harjakatoksi. Mineriittiverhouksen seurauksena rakennuksen alkuperäiset piirteet ovat muuttuneet lähes tunnistamattomiksi. Rakennuksen suhde toriin siihen väljästi liittyvänä kappaleena on kärsinyt kun se on liitetty suoraan katulinjaan. Alunperin näyttävä ja epäsymmetrisesti sommiteltu pääty kohti toria on menettänyt kaupunkikuvallisen arvonsa. Tontin luonne on säilyttänyt hyvin luonteensa väljänä kaupunkitilana. Rakennuksen toiminnan jatkuminen voidaan ymmärtää historialliseksi arvoksi. Nyt se on kärsinyt kolauksen, kun toiminta on siirretty muualle. Koulun keskeisiä sisätiloja olivat portaikot, aulat, luokkahuonetyyppi ja juhlasali. Keskikäytäväratkaisua ei 1930-luvulla pidetty käyttäjien näkökulmasta ihanteellisena mutta rakentamisen näkökulmasta kylläkin tehokkaana luvun muutosten seurauksena käytävät ja portaikot ovat pimeitä. Uusien luokkatilojen tarve oli muutoksen aikaan polttava. Laajennus toteutettiin koulurakennusten alkuperäisten arkkitehtonisten arvojen ja viihtyvyystekijöiden kustannuksella. 50

51 Arvon määrittely Arkkitehtuuri Haminan Torinvarren koulun arkkitehtuuri edusti ajalleen tyypillistä laadukasta arjen rakentamista. Tarkastelemamme koulu ei ole kaikkein keskeisimpiä töitä sen suunnitelleiden arkkitehtien tuotannossa. Koulujen rakentaminen oli suuri kansallinen tehtävä itsenäisyyden ensi vuosikymmeninä. aminan yhteislyseon arkkitehtuuri kuvasti arkkitehtuurin tyylillistä siirtymää perinteisestä moderniin. Arkkitehtuurin ominaispiirteitä on muutettu epäedulliseen suuntaan erityisesti luvun laajennuksessa. Ympäristö Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Kauppatorin laidalla kohdassa, jossa vanha radiaalikaupunki ja uudempi ruutukaavoitettu osa kohtaavat. Avoin kaupunkitila liittyy linnoituslaitteiden purkuun. Koulurakennuksella on kaupunkikuvallista merkitystä suhteessa suureen toriin. Tori on paikka, jossa eri ajalliset kerrokset kohtaavat, taitekohta. Koulu oli valmistuessaan riittävän voimakas aihe kootakseen torin väljää tunnelmaa. Toisaalta rakennus näkyi selvästi myös kaupungin siluetissa. Koulun nykyisen epämääräisen luonteen vuoksi sillä ei ole myönteistä kaupunkikuvallista merkitystä. Koulurakennuksen kaupunkikuvallinen rooli on palautettavissa. Historialliset arvot Hamina on tunnettu koulukaupunki Suomessa ja Haminan Yhteislyseolla on vahvat juurensa kaupungin sivistyselämässä luvulla säädetty kaikkia kansalaisia koskeva oppivelvollisuus loi suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan perustan ja oli mahdollisesti 1900-luvun tärkein instituutio maassamme ja luvut olivat kiivastahtisen koulurakentamisen aikaa. Haminan Yhteislyseon suunnittelijat olivat alansa parhaimmistoa, kokeneita ammattilaisia. Koulun historiallista arvoa laskee se, että sen toiminta on lakannut. Koulu sijaitsee purettujen linnoituslaitteiden vallihautojen kohdalla. Museoviraston tutkija Ilkka Kaskisen mukaan paikka ei ole Muinaismuistolain tarkoittama varjeltava alue. Juuri ajankohtainen on TkT Olli-Paavo Koposen täydennysrakentamista koskeva väitöstyö. Siinä kritisoidaan abstrahoituihin geometrisiin malleihin ja yhtenäisiin historiakuviin perustuvaa modernin täydennysrakentamisen ideologiaa. Koponen näkee miljöön paikallisuudesta ja erityisyydestä ammentavien täydennysrakennushankkeiden tärkeyden; jokainen täydennysrakennus sijoittuu erityiselle paikalle, jolla on oma historiansa. Muutosten sallitut rajat Koulurakennus tulisi säilyttää ennenmuuta siihen liittyvien historiallisten arvojen takia. Koulurakennuksen kaupunkikuvallinen rooli tulisi palauttaa osana toria ja sen ympäristöä. Rakennusta tulee muuttaa niin, että sen arkkitehtuurin luonne vahvistuu. Linnoituslaitteiden muodon rekonstruoiminen kaupunkirakenteeseen on kyseenalaista. Mahdollisuuksia kehittämistoimenpiteiksi: * Koulun arkkitehtuuri oli ajalleen tyypillistä arkirakentamista. Tasakaton palauttaminen ja julkisivut palauttaminen vaalealle rappauspinnalle tukisivat hyötyrakennuksen luonteen eheyttämistä. * Rakennuksen volyymeitä käsitellään muutossuunnitelmassa niin, että niiden luonne-ero korostuu (staattinen-lineaarinen). Julkisivuja ja niiden aukotusta voi muuttaa harkitusti. * Rakennuksen torin päätyä tulisi kehittää kaupunkikuvallisena kiintopisteenä. * Rakennuksen tulisi liittyä toriin väljästi, ei osana umpikorttelia. Tämä sijoitteluperiaate liittyy koulurakennuksen ja sen ympäristön käsittelyn rakentamisajankohtaan eli 1930-lukuun. * Torin ja koulutontin muodostaman avoimen tilan luonnetta kaupunkirakenteellisena taitepisteenä tulisi korostaa vahvistamalla tunnelmaa kahden koordinaatiston kohtaamisesta. Käytännössä tämä voi tapahtua esimerkiksi korostamalla kaakkoista ja lounaista julkisivulinjaa avoimen tilan laidoilla. 51

52 5. Lähdeluettelo KIRJALLISUUS JA PAINETUT LÄHTEET: Arkkitehti-lehden eri numerot 1930-luvulta, joissa on julkaistu koulukohteita. El Harouny, Riipinen, Santaholma, Tuomi (1998). Suomalaisia puukaupunkeja Hamina. Ympäristöministeriö Alueidenkäytön osasto, selvitys 5m. Kauppi, Ulla-Riitta (1999). Haminan Insinöörikomennuskunta kaupunkia rakentamassa. Ivan Brandt leipurin pojasta insinöörikapteeniksi. Teoksesta toim. Knapas, Marja Terttu (1999). Muistomerkki Rakennetun historian ulottuvuuksia. Museovirasto. Makkonen, Leena (2004). Opintiellä Helsinkiläisiä koulurakennuksia Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Niskanen, Aino (2005). Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa Arkkitehdin elämäntyö ja verkostot. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2005/22 Arkkitehtuurin historia. Tuomi, Timo (2005). Kaupunkikuvan muutokset - Suomalaisten kaupunkikeskustojen suunnittelun tavoitteiden ja todellisuuden kohtaamisesta toisen maailmansodan lopusta 1960-luvun puoliväliin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia MUUT LÄHTEET: Klemola, Heikki (1994). Vuosisata tiedon ja taidon tähden Haminan suomalainen yhteiskoulu, Haminan yhteislyseo, Linnoituksen lukio, Haminan lukio Haminan Yhteislyseon seniorit ry. Konsultti on saanut tilaajalta käyttöönsä lähtöaineistojna historiallisia valokuvia, Haminan asemakaavat, Torinvarren koulua koskevat rakennuslupapiirustukset ja ilmakuvia. Koponen, Olli-Paavo (2006). Täydennysrakentaminen Arkkitehtuuri, historia ja paikan erityisyys. TTY Arkkitehtuurin historian ja teorian laitos. Ilkka Kaskinen Museoviraston Haminan linnoituksen yksiköstä on antanut tietoja puhelimitse. Korhonen, Martti (1989). Hamina Keskuspaikka. Haminan kaupunki. Lilius, Henrik (1965). Asemakaava ja kaupunkisuojelu. Arkkitehti-Arkitekten 5/1965. Lilius, Henrik (1982). Suomalaisen koulutalon arkkitehtuurihistoriaa Kehityslinjojen tarkastelua keskiajalta itsenäisyyden alkuun. Suomen muinasmuistoyhdistyksen aikakauskirja

53 53

54 Liite 1: Modernismia Haminan Linnoituksen kaupunginosassa Jehovantodistajain valtakunnansali Oskari Kaskinen 1928 Tähän on koottu joukko Haminan keskustan edustavia modernismikohteita. Yleisenä huomiona voi todeta, että edustavaa 1930-luvun arkkitehtuuria ei Haminassa juurikaan ole. Kaupungin rakennuskannan järjestelmällinen inventointi antaisi syvällisemmän lähtökohdan lausua Torinvarren koulun merkittävyydestä osana tiettyä ajallista kerrostumaa. Poliisi- ja oikeustalo Timo ja Tuomo Suomalainen 1983

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS SELOSTUS 0.0.00 Asemakaavan muutos koskee Hermannin () kaupunginosan osaa korttelia (tontti), osaa korttelia (tontti) sekä katualuetta. Asemakaavan

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Miksi vanhat apteekit hävisivät Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Muutokset ja uhat 1990-luvulla Lainsäädännöstä johtuen apteekin sijainti ei ollut enää

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

33254 Luutnantinpolku 2, 00410 Helsinki 00550 Helsinki. Asemakaava on vahvistettu 14.02.2012.

33254 Luutnantinpolku 2, 00410 Helsinki 00550 Helsinki. Asemakaava on vahvistettu 14.02.2012. Haso Luutnantinpolku Luonnokset 04.05.2015 Sijainti Tontti 33254 Luutnantinpolku 2, 00410 Helsinki 00550 Helsinki Tontti sijaitsee Malminkartanon rautatieaseman läheisyydessä ja se rajautuu lännestä junarataan.

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö kaupunginhallitus 21.6.2011 26.4.2011 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 19.5.2011

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 19.5.2011 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a 4 OP-POHJOLAN VALLILA-KORTTELIN LAAJENNUKSEN SUUNNITTELUKILPAILUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kslk 2011-175 Hankenumero 2981_1, karttaruutu H4 Teollisuuskatu 1a-1b,

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN UUDENLAISET KAUPUNKIPIENTALOKONSEPTIT JOONAS MIKKONEN - ARKKITEHTI SAFA LÄHTÖKOHDAT YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU = Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Jari Heiskanen, Anna Lyyra-Seppänen Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012 KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012

Lisätiedot

KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT

KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT Keskustakirjaston arkkitehtuuri perustuu rakennuspaikan ja tulevaisuuden kirjastototoimintojen kohtaamiseen

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan

Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan pienkerrostalot, koska rakennuksissa on porrashuoneet, joista

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS KAUNIAISTEN KAUPUNKI. 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013)

RAKENTAMISTAPAOHJE RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS KAUNIAISTEN KAUPUNKI. 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013) Arkkitehtitoimisto L-N Oy, Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS RAKENTAMISTAPAOHJE KAUNIAISTEN KAUPUNKI 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013) 2 Sijainti

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot