Teknisiä tietoja kouluttajille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknisiä tietoja kouluttajille"

Transkriptio

1 STRONG-hanke Väkivaltaa kokeneiden naisvankien valmiuksien kehittäminen Teknisiä tietoja kouluttajille WIAD - Scientific Institute of the Medical Association of German Doctors, Bonn, Saksa Projektipäällikkö: Caren Weilandt JUST/2010/DAP3/AG/1110

2 Sisältö Sivu Johdanto 1 Osuus 0: Tervetulotoivotukset ja esittelyt... 5 Osuus 1: Väkivallan tausta, muodot ja seuraukset... 7 Osuus 2: Väkivallan yhteiskunnallinen ja oikeudellinen ympäristö Osuus 3: Muutosprosessi: Esteet ja mahdollisuudet Osuus 4: Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen Osuus 5: Ammatillinen toiminta mahdollisuudet ja rajoitukset Osuus 6: Moniammatillinen yhteistyö Viitteet 26

3 Johdanto WHO:n mukaan lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen väkivalta ovat naisten suurimmat terveysriskit kaikkialla maailmassa. Näiden väkivallan muotojen yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset ovat huomattavat. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyn tutkimuksen (Walby, 2004) mukaan lähisuhdeväkivallan aiheuttamat kustannukset, joihin luetaan myös lainvalvonnasta ja rikosoikeudellisista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset, ovat pelkästään Englannissa ja Walesissa 33,1 miljardia euroa vuodessa. Lähisuhdeväkivalta vaikuttaa välittömien uhrien lisäksi myös heidän lapsiinsa. Lähisuhdeväkivaltaa näkemään joutuneiden lasten kognitiiviset taidot voivat olla erittäin heikot ja heillä voi olla terveysongelmia ja kehittymättömät sosiaaliset taidot. Lapsuudesta aikuisikään saakka toistuneet väkivaltakokemukset heikentävät huomattavasti naisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Merkittävien sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten seurausten lisäksi väkivallan uhriksi joutuminen voi johtaa päihderiippuvuuteen, itsetuhoiseen käyttäytymiseen ja rikollisuuteen. Naisvankien keskuudessa on erittäin paljon naisia, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa tai seksuaalista väkivaltaa lapsuudessa ja aikuisena. Erityisesti heitä on väkivaltarikoksista tuomittujen keskuudessa. Väkivallan uhriksi joutuminen voi joissakin tapauksissa johtaa uhrin väkivaltaiseen käyttäytymiseen, kuten väkivaltaisen kumppanin vahingoittamiseen tai surmaamiseen. Huumeiden ja reseptilääkkeiden väärinkäyttö voi olla eräänlainen selviytymisstrategia, mutta se voi myös johtaa huumerikollisuuteen. Tukikeskuksista hakevat toistuvasti apua naiset, joiden kumppani on pakottanut heidät petokseen, veronkiertoon tai muuhun rikollisuuteen. Väkivallan estäminen ja siihen puuttuminen on tästä syystä olennaisen tärkeää naisten yhteiskuntaan paluun kannalta. Vaikka lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen kuuluu yhä useampien organisaatioiden ja instituutioiden, kuten poliisin, terveydenhuollon, lastensuojelun ja päihdehuollon, toimenkuvaan, vankiloita ei ole otettu riittävän laajasti mukaan näihin yhteiskunnallisiin ennaltaehkäisy- ja puuttumistoimiin. Vankilahenkilökunta saa koulutuksen avulla mahdollisuuden oppia lisää lähisuhdeväkivallan taustoista ja seurauksista sekä vahvistaa omia taitojaan ja halukkuuttaan tehdä yhteistyötä naisille tarkoitettujen tukipalvelujen kanssa. Kouluttajan on oltava lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan torjumisen alan asiantuntija. Koulutuksen onnistuminen edellyttää kouluttajalta kunnioittavaa, arvostavaa, motivoivaa ja rentoa asennetta. Otathan huomioon, että myös koulutukseen osallistujat ovat voineet joutua lähisuhdeväkivallan uhreiksi. Koulutettavien joukossa on yleensä vähintään yksi väkivallan uhri. 1

4 Koulutuksen kohderyhmä Koulutus on tarkoitettu vankilatyöntekijöille, jotka ovat päivittäin tekemisissä naisvankien kanssa. Vankiloiden erityisalojen henkilökunta, kuten lääkärit, sairaanhoitajat, psykologit ja sosiaalityöntekijät, voivat myös osallistua koulutukseen, mutta he eivät ole ensisijainen kohderyhmä, sillä heillä oletetaan jo olevan hallussaan ne tiedot ja taidot, joita työskentely väkivallan ja hyväksikäytön uhriksi joutuneiden naisten kanssa edellyttää. Yhdessä ryhmässä olisi hyvä olla 8 14 nais- ja miespuolista vankilatyöntekijää. Esimiesten osallistuminen voi heikentää koulutuksen luottamuksellisuutta. On suositeltavaa varmistaa etukäteen, etteivät esimiehet ja alaiset osallistu samaan koulutustilaisuuteen. Jos se ei ole mahdollista, olisi kuitenkin varmistettava, etteivät esimiehet ja alaiset osallistu samoihin interaktiivisiin harjoituksiin. Kouluttajat Tarkoituksena on, että koulutuksesta vastaa kaksi kouluttajaa, joilla on erilaiset ammatilliset taustat: toinen on lähisuhdeväkivallan ja/tai hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden naisten neuvonnan ammattilainen ja toinen on vankeinhoidon ammattilainen. Tämä käsikirja on laadittu tukemaan vankilahenkilökunnan koulutusta, mutta siinä ei kerrota kouluttajaksi kouluttautumisesta, tai siitä, kuinka väkivaltaa ja/tai hyväksikäyttöä kokeneita naisia kohdellaan. Se ei myöskään sisällä kaikkea tietoa koulutuksen aikana käsiteltävistä aiheista. Oletuksena on, että koulutuksesta vastaavalla henkilöllä on jo riittävästi koulutuskokemusta ja riittävästi tietoa käsiteltävistä aiheista. Kouluttajan on hyvä olla tietoinen rajoistaan. Jos sinusta tuntuu, ettet tiedä riittävästi jostakin aihepiiristä, jätä se käsittelemättä. Koulutus onnistuu paremmin, kun kouluttaja luottaa omaan tietämykseensä ja välittää koulutukseen osallistujille pätevän kuvan itsestään. Kouluttajan olisi aina noudatettava tiettyjä yleisperiaatteita koulutusta antaessaan. Koulutustilaisuuden aikana hänen olisi reagoitava myötätuntoisesti koulutettavien epävarmuuden ja pelon tunteisiin. Hänen olisi kuunneltava tarkkaan, mitä osallistujilla on sanottavanaan, ja pystyttävä lukemaan asioita rivien välistä. Kärsivällisyys on hyvästä, ja tiettyihin harjoituksiin on hyvä antaa riittävästi aikaa. Koulutustahti on suhteutettava osallistujien tietoihin ja tietämykseen aiheesta. Aina on kuitenkin varmistettava, että koulutuksen tavoitteet saavutetaan. Kouluttajan olisi luotava kannustava ilmapiiri, jossa osallistujat rentoutuvat ja rohkaistuvat esittämään kysymyksiä. Lisäksi on tärkeää arvostaa osallistujien kokemusta ja pätevyyttä koulutuksen aihepiiristä. Kerro osallistujille, että toivot heidän osallistuvan mahdollisimman aktiivisesti ja että sinun tehtävänäsi on pääasiassa keskustelun vetäminen, sillä osallistujat ovat oman alansa asiantuntijoita (esim. vankeinhoidossa) osallistujien mielipiteet ja kommentit ovat tärkeitä, ja heidän on hyvä esittää kysymyksiä ja kommentteja aina, kun niitä tulee mieleen koulutustilanteesta tulee sitä parempi mitä aktiivisemmin osallistujat siihen osallistuvat. 2

5 Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen päätavoitteena on parantaa väkivallan uhreiksi joutuneiden naisvankien psykososiaalista tilannetta. Tämä koulutusmoduuli tarjoaa osallistujille mahdollisuuden kehittää ammattitaitoaan seuraavilla lähisuhdeväkivallan osa-alueilla: tietämys/tiedot sovellettavat käytännön taidot asenne ja laadunvarmistaminen. Kunkin osa-alueen oppimistulokset Tietämys/ tiedot Sovellettavat käytännön taidot Osallistujat tuntevat lähisuhdeväkivallan yleisyyden, muodot sekä sen terveysvaikutukset ja sosioekonomiset seuraukset. Osallistujat ymmärtävät väkivaltataustan vaikutukset naisvankien käyttäytymiseen ja tapaan, jolla he käsittelevät hyväksikäyttöään. Osallistujat ymmärtävät lähisuhdeväkivallan dynamiikan sekä muutosprosessin esteet ja mahdollisuudet. Osallistujat ymmärtävät, että naisvankien kanssa käytävissä keskusteluissa on tärkeää ottaa huomioon traumaattisten tapahtumien vaikutukset. Osallistujat tunnistavat lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön merkit. Osallistujat osaavat käyttää eri strategioita poistaakseen esteet lähisuhdeväkivaltaa koskevien keskustelujen käymiseltä. Osallistujat osaavat ohjata keskustelua ottaen huomioon keskustelukumppanin trauman. Osallistujat tietävät, mihin palveluihin he voivat ohjata väkivallan uhreiksi joutuneita naisia. Asenteet ja arvot Osallistujien käyttäytymistä ja asennoitumista väkivaltaa kohdanneisiin naisiin ohjaavat kunnioitus herkkätunteisuus rauhallisuus myötätunto auttamisen halu vahvuuksien ja motivaation tukeminen (muutosprosessissa). 3

6 Laitteet ja materiaali Kohderyhmä: 8 12 nais- ja miespuolista vankilahenkilökunnan jäsentä Aika: 4,5 tuntia Tila Materiaali Pieni ryhmätyöhuone, jossa on pöytä ja tuolit, sekä riittävän iso kokoushuone, jossa on fläppitaulu ja kirjoitustaulu. Taulun on oltava riittävän iso, jotta kaikki osallistujat näkevät sen. Heidän pitäisi asettua istumaan niin, että kaikilla on esteetön näköala taululle. Monisteille ja muulle jaettavalle materiaalille on oltava riittävästi tilaa. Kannettava tietokone ja projektori Fläppitaulu, kirjoituspaperia Punaisia, vihreitä ja mustia tusseja Paperilappuja Kullekin osallistujalle kansiot, joissa on kirjoituspaperia, kouluttajan käyntikortti ja kynä Monisteet Tietolehtisiä paikallisista tukipalveluista Arviointilomake PowerPoint-esitys ja kouluttajan aineisto tulostettuna. Muuta Kahvia, teetä, kylmiä juomia Keksiä tai hedelmiä Serviettejä 4

7 Osuus 0: Tervetulotoivotukset ja esittelyt Aika: 30 minuuttia Tavoitteet Kouluttajat ja koulutukseen osallistujat esittäytyvät. Käydään läpi koulutuksen aikataulu ja luodaan miellyttävä työskentely- ja oppimisilmapiiri koko koulutuksen ajaksi. Osallistujat voivat kertoa, mitä he odottavat koulutukselta ja mitä he toivovat siinä käsiteltävän. Osallistujille kerrotaan, mitkä ovat salassapitovelvollisuutta koskevat pelisäännöt ja miten osallistujien mahdollisia omia kokemuksia väkivallasta käsitellään koulutuksen aikana. Oppimistulokset Osallistujat tietävät kouluttajien nimet ja ammatillisen taustan sekä koulutuksen rakenteen. Osallistujat tietävät, että he voivat kääntyä jonkun kouluttajan puoleen, jos koulutus tuo heille mieleen omia ikäviä kokemuksia väkivallasta ja/tai hyväksikäytöstä. Harjoitukset Interaktiivinen esittelykierros Alustus: Koulutuksen rakenne diat 1, 2 ja 3 Materiaali Moniste Osallistujille jaettavat kansiot, kirjoituspaperia, kynät/tussit, paperilappuja, muistitaulu ym. Päiväohjelma Dia 1 Koulutuksen tavoitteet Koulutustilan pitäisi olla valmiina. Aseta kullekin paikalle kansio, joka sisältää monisteet ja päiväohjelman. Anna kullekin osallistujalle 2 3 paperilappua. Aseta kyniä saataville. Toivota osallistujat tervetulleiksi ja esittele itsesi ja kerro lyhyesti taustastasi (ammatillinen tausta, erikoistumisalat). Pyydä osallistujia kirjoittamaan paperilapuille, mitä he odottavat koulutukselta (voit kysyä heiltä: Mitä koulutuksessa pitäisi tapahtua ja millainen sen olisi oltava, jotta siitä olisi minulle hyötyä? ). Osallistujien pitäisi kirjoittaa yksi asia yhdelle lapulle. Pyydä muutaman minuutin päästä osallistujia esittelemään itsensä, kertomaan nimensä ja työtehtävänsä sekä koulutusta koskevat odotuksensa. Rajoita osallistujien puheenvuoroja, jottei niistä tule kohtuuttoman pitkiä. Kerää paperilaput ja kiinnitä ne yhdelle muistitaululle. 5

8 Dia 2 Koulutuksen eettiset tavoitteet Hyväntekeminen ja vahingon välttäminen Kouluttajan tehtävänä on auttaa osallistujia lisäämään tietämystään, kehittämään käytännön taitojaan ja omaksumaan oikea asenne naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan. Koulutukseen osallistumisesta pitäisi olla hyötyä kaikille osallistujille, eikä heille saa aiheutua siitä vahinkoa. Tavoite voidaan saavuttaa, kun osallistujiin suhtaudutaan kunnioittavasti. Kouluttajan on otettava huomioon, että osallistujien joukossa voi olla sekä lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan uhreja että väkivaltaan itse syyllistyneitä henkilöitä. Vältä uhreja ja rikoksentekijöitä koskevia yleistyksiä. Jos osallistujat esittävät stereotyyppisiä huomautuksia, puutu heti asiaan. Tee selväksi, että kukin henkilö on yksilö, jolla on omat syynsä tietynlaiseen käyttäytymiseen. Tärkeintä on, että ilmaiset jyrkän kantasi väkivaltaa vastaan etkä syyllistä sen paremmin uhreja kuin tekijöitäkään. Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, eikä sitä voida missään tilanteessa hyväksyä. Luottamuksellisuus Toinen koulutuksen ydinsääntö on luottamuksellisuus. Tee heti koulutuksen alussa selväksi, että kaikki osallistujien kertomat asiat ja heidän henkilökohtaiset tietonsa myös väliajoilla käydyt keskustelut ovat salassa pidettäviä tietoja. Esimiesten osallistuminen voi heikentää koulutuksen luottamuksellisuutta. Pyri varmistamaan etukäteen, etteivät esimiehet ja alaiset osallistu samaan koulutustilaisuuteen. Jos se ei ole mahdollista, varmista, etteivät esimiehet ja alaiset osallistu samoihin keskusteluharjoituksiin. Kunnioitus Osallistujille saattaa tulla elävästi mieleen omia väkivaltakokemuksiaan ja he saattavat purskahtaa itkuun tai käyttäytyä aggressiivisesti. Reagoi silloin kunnioittavasti ja rauhoittavasti. Selitä osallistujille, että koulutuksen tarkoituksena on lujittaa heidän ammattitaitoaan ja että tunnereaktiot ovat tärkeä osa oppimista koko ryhmän kannalta. Tällaisissa tilanteissa ei kuitenkaan saa uppoutua liian syvälle henkilökohtaisiin asioihin, joita on käsiteltävä ajan kanssa erikseen luottamuksellisessa tilanteessa. Jokaisen osallistujan osallistuminen on tärkeää, jotta koulutustavoite saavutetaan. Osallistujat voivat myös esittää kritiikkiä tai suhtautua torjuvasti koulutukseen. Tällainen palaute kertoo sinulle paljon vaikutuksestasi heihin. Suhtaudu siis arvostavasti myös vastahakoisuuteen. Dia 3 Odotettavissa olevat tulokset Osallistujat näkevät tästä diasta ja paperilapuista, että koulutus vastaa suurelta osin heidän odotuksiaan. Tämä voi olla tärkeä hetki osallistujien motivaation kannalta. 6

9 Osuus 1: Väkivallan tausta, muodot ja seuraukset Aika: 30 minuuttia Tavoitteet Muodostetaan käsitys siitä, mitä lähisuhdeväkivalta on ja mikä on sen dynamiikka. Kiinnitetään huomiota siihen, että väkivallasta kärsivät erityisesti naisvangit. Käsitellään ja selvennetään väkivallan terveysvaikutuksia ja sosiaalistaloudellisia seurauksia ja pohditaan, kuinka väkivaltakokemukset voivat olla yhteydessä naisvankien rikollisuuteen ja heidän käyttäytymiseensä vankilassa. Oppimistulokset Osallistujat tietävät, kuinka suuri osa naisista yleensä ja erityisesti naisvangeista on kohdannut väkivaltaa. Osallistujat ymmärtävät väkivaltaisen suhteen dynamiikan ja toimintaperiaatteen. He tuntevat väkivaltakokemusten terveysvaikutukset ja sosiaalistaloudelliset seuraukset. Harjoitukset Interaktiivinen alustus PowerPoint-diat 5 20 Tee osuudesta mahdollisimman interaktiivinen esittämällä osallistujille kysymyksiä, esim. Arvioikaa, kuinka suuri osa naisista yleensä joutuu lähisuhdeväkivallan uhreiksi. Kuinka suuri osa naisvangeista on kokenut lähisuhdeväkivaltaa? Tai esittämällä kysymyksiä muista aiheista: Mitä muuta tästä aiheesta tulee mieleen? Materiaali Monisteet Diat 8, 9, 10, 11, 12 ja 14: Tilastotietoja Dia 15: Vaaran merkit Dia 16: Vallan ja kontrollin malli Dia 19: Traumaperäinen stressihäiriö Pitkäaikaiset vaikutukset 7

10 Diat 5 7 Lähisuhdeväkivallan muodot Lähisuhteessa tai perheessä voi ilmetä useita väkivallan muotoja, muun muassa lapsen hyväksikäyttöä, puolisoiden välistä väkivaltaa, kotihoitoon liittyvää väkivaltaa, sisarusten välistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä ja hoitokodeissa tapahtuvaa väkivaltaa. Tässä koulutusosuudessa keskitytään naiseen kohdistuvaan väkivaltaan nykyisen tai entisen kumppanin taikka muun läheisen ihmisen taholta. Tiedämme, että väkivallan vaikutukset ovat erittäin vakavat, kun siihen syyllistyy uhrin läheinen. Lähisuhdeväkivallan dynamiikka ja seuraukset ovat yhteydessä siihen, mikä on naisen tunneside väkivaltaiseen henkilöön tai riippuvuussuhde häneen. Seksuaalisella väkivallalla tarkoitetaan tässä toimintaa, johon nainen ei ole suostunut tai johon hän ei suostuisi, jos voisi itse päättää. Tähän sisältyy toiminta, johon nainen voi vaikuttaa suostuneen mutta johon hänet on tosiasiassa pakotettu joko eksplisiittisesti tai implisiittisesti uhkailemalla. Tällaista on myös toiminta, johon nainen ei ole voinut antaa suostumustaan (tai jota hän ei ole pystynyt vastustamaan), koska hän on ollut tajuton (esim. raiskaushuumeet) tai koska hän ei muuten ole pystynyt kommunikoimaan. Suhteessa tai avioliitossa voi ilmetä sanallista loukkaamista, perusteetonta syyllistämistä tai raivoamista riitojen yhteydessä. Psykologinen väkivalta eroaa riitelystä siten, että siinä vahingollinen toiminta toistuu ja sillä pyritään tarkoituksella nöyryyttämään toista tai heikentämään hänen kykyään tehdä omia päätöksiä. Pääasiallinen motiivi henkisen väkivallan taustalla on, että väkivallan tekijä pyrkii pitämään uhrin vallassaan ja kontrollissaan yhä tiukemmin. Dia 8 Väkivallan yleisyys Miehet kokevat väkivaltaa yleensä naisia useammin. Sekä miesten että naisten tapauksessa väkivallan tekijä on yleensä mies. Miehet kokevat kuitenkin suurimman osan väkivallasta muualla kuin lähisuhteessa tai perheympäristössä, toisin sanoen julkisissa tiloissa, tuntemattoman taholta, rikollisen toiminnan yhteydessä, armeijassa tai töissä. Ei ole kuitenkaan harvinaista, että nainen käyttäytyy väkivaltaisesti miespuolista kumppaniaan kohtaan. Vakava lähisuhdeväkivalta on kuitenkin edelleen pääasiassa sukupuoliriippuvaista. Näissä tapauksissa useimmat väkivallan tekijät ovat miehiä ja useimmat uhrit naisia. Vaikka tiettyihin väkivallan muotoihin syyllistyvät lähisuhteessa lähes yhtä usein miehet kuin naisetkin, heidän käyttämänsä ja kärsimänsä väkivallan tyyppi, vakavuus ja vaikutukset eroavat toisistaan. Tämä käy ilmi, kun naisten elämää, turvallisuutta ja terveyttä Saksassa laaditun otantatutkimuksen tuloksia (Müller, Schröttle, 2004) verrataan suppeampaan miehiä koskevaan tutkimukseen, joka toteutettiin samaa tutkimusmenetelmää käyttämällä. 8

11 Diat 9 13 Väkivallan yleisyys naisvankien keskuudessa Edellä mainitussa Saksassa tehdyssä tutkimuksessa perehdyttiin myös naisvankien tilanteeseen. Sen lisäksi, että heidän keskuudessaan oli enemmän väkivallan uhreja, heihin kohdistunut väkivalta oli vakavampaa ja toistuvampaa kuin naisten keskuudessa yleensä. Näin ollen myös väkivallan seuraukset ovat vakavammat. Muista Euroopan maista saatavilla olevissa tutkimuksissa ja arvioissa määrät vaihtelevat, mutta ne vahvistavat oletuksen siitä, että naisvankien keskuudessa on paljon väkivallan uhreja. Koulutuksessa olisi käsiteltävä aina kansallisia tietoja ja korvattava niillä Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat tiedot, kuten diassa 11. Ensimmäisessä vammasta kärsivien naisten väkivaltakokemuksia käsitelleessä saksalaisessa otantatutkimuksessa havaittiin, että näihin naisiin kohdistuva väkivalta on erittäin yleistä (Schröttle/Hornberg ym., 2012). Tämä tieto voi olla hyödyksi työskenneltäessä naisvankien kanssa, sillä suuri osa heistä kärsii psyykkisestä tai henkisestä vammasta tai sairaudesta (dia 12). Dia 14 Lähisuhdeväkivallan kokeminen lapsena Kun lapset joutuvat näkemään väkivaltaa, se kohdistuu yleensä äitiin. Useissa tapauksissa lapset saattavat myös itse joutua isän tai äidin väkivallan kohteeksi. Jo lähisuhdeväkivallan näkeminen vaikuttaa pysyvällä tavalla kielteisesti lapsen kognitiiviseen kehitykseen, oppimismahdollisuuksiin, kiintymyssuhteisiin ja terveyteen. Useat lähisuhdeväkivallan tekijät ja sen uhrit ovat joutuneet lapsena väkivallan kohteeksi tai nähneet sitä lähipiirissään. Hyvin useat naisvangit ovat lisäksi joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Tämä tarkoittaa, että vankilassa olevat lähisuhdeväkivallasta kärsineet äidit ovat todennäköisesti kokeneet lapsena väkivaltaa ja myös heidän lapsensa joutuvat näkemään väkivaltaa. Lapsen reaktio voi olla liikaa äidille, joka voi välillä olla huolissaan lapsesta ja haluta suojella tätä ja välillä taas torjua lapsensa ja pitää häneen etäisyyttä päästäkseen irti äitiyden valtavista vaatimuksista lähisuhdeväkivaltatilanteessa. Useat tätä hanketta varten haastatellut naiset kokivat lastensa tilanteen erittäin stressaavaksi. Väkivallan tekijät käyttävät lisäksi lapsia usein pelinappuloina omiin tarkoituksiinsa. He voivat esimerkiksi pakottaa lapsen katsomaan, kun hänen äitinsä raiskataan, pakottaa hänet loukkaamaan äitiään sanallisesti tai uhkailla lasta äidin edessä esimerkiksi roikottamalla lasta ikkunasta. 9

12 Dia 15 Riskiryhmään kuuluvien naisvankien tunnistaminen Diassa esitetään joitakin merkkejä, joiden tarkka henkilö voi päätellä viittaavan väkivaltaan. Voit kysyä osallistujilta, ovatko he havainneet ammatissaan muita vaaran merkkejä, tai jakaa heille vaaran merkkejä käsittelevän monisteen, josta käydään lyhyt keskustelu. Dia 16 Vallan ja kontrollin malli Väkivaltaisilla suhteilla on useita yhteisiä piirteitä. Väkivallan tekijän tärkeimpänä motiivina on yleensä vallan ja kontrollin harjoittaminen. He voivat pönkittää valta- ja kontrolliasemaansa käyttämällä päivittäisessä toiminnassaan esimerkiksi fyysistä, henkistä, sosiaalista, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa. Yleisen käsityksen mukaan väkivalta on kierre, joka etenee jännitystilanteesta väkivallan purkautumiseen ja sitä kautta sovinnontekoon ja tilanteen laukeamiseen aina uudestaan ja uudestaan. Tämä pitää kuitenkin paikkansa vain osittain. Käsitys voi osaltaan selittää, miksi useat ihmiset eivät ymmärrä naisia, jotka jäävät väkivaltaiseen suhteeseen. Tosiasiassa on kuitenkin niin, että vaikka fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa saattaa ilmetä sykleissä, naisen rahankäytön, työssäkäymisen ja sosiaalisten suhteiden kontrollointi on jatkuvaa ja se uhkaa tiukentua edelleen. Väkivaltaisissa suhteissa ns. kuherruskuukausiaika on itse asiassa osa väkivaltaa, ja sen tarkoituksena on saada nainen epävarmaksi tunteistaan ja kiintymään kumppaniinsa uudelleen. Dia 17 Terveysvaikutukset Kansainvälisen tutkimuksen mukaan aiemmat väkivaltakokemukset voivat aiheuttaa ongelmia kaikilla terveyden osa-alueilla (Hagemann-White, 2003). WHO:n mukaan väkivalta on yksi vakavimpia naisten terveysongelmia kaikkialla maailmassa (WHO, 2002). Terveysvaikutuksiin kuuluvat myös huumeiden, alkoholin ja reseptilääkkeiden käyttö, jolla uhreiksi joutuneet naiset voivat yrittää selviytyä väkivallan aikaansaamasta henkisestä stressistä ja fyysisistä seurauksista tai turruttautua niiltä. Päihteiden käyttö voi siis olla selviytymisstrategia. Raitistumisvaatimuksista ei ole hyötyä, ellei naiselle tarjota samalla tukipalveluita, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon väkivallalle altistuneet ja trauman kokeneet uhrit. Julma totuus on, että väkivalta johtaa edellä mainittujen terveysvaikutusten lisäksi myös usein naisten ja/tai heidän lastensa kuolemaan. Alla on tilastotietoja lähisuhdeväkivallan uhrina kuolleista naisista ( :ta naista kohti ja absoluuttisina määrinä). Maa Absoluuttinen määrä (vuosi) Suomi 1,12 1,15 1,07 1,54 1,53 40 (2008) Saksa 0,58 0,5 0, (2006) Liettua 4,6 4,48 3,34 3,05 3,72 72 (2008) 10

13 Puola 0,68 0,7 0,8 0, (2007) Yhdistynyt 0,2 0,2 0,19 0,25 78 (2007) kuningaskunta (WHO/Europe, 2009) Diat Trauma ja sen vaikutukset Psyykkinen trauma syntyy poikkeuksellisen stressaavista tapahtumista, jotka romuttavat henkilön turvallisuudentunteen ja saavat hänet tuntemaan itsensä avuttomaksi, yksinäiseksi ja haavoittuvaksi vaarallisessa maailmassa. Useimmat väkivaltakokemukset ovat poikkeuksellisen stressaavia tapahtumia, jotka aiheuttavat trauman. Jokainen traumaattinen tilanne ei johda traumaperäiseen stressihäiriöön, mutta usein niin käy. Dioissa esitetään yhteenveto mahdollisista trauman pitkäaikaisvaikutuksista, joita ei valitettavasti ehditä käsitellä perusteellisesti tämän koulutuksen aikana. Osallistujat saavat kuitenkin käsityksen siitä, että useat naisvangit joutuvat selviytymään trauman seurauksista. 11

14 Osuus 2: Väkivallan yhteiskunnallinen ja oikeudellinen ympäristö Aika: 20 minuuttia Tavoitteet Tehdään selväksi, ettei väkivalta ole pelkästään henkilökohtainen vaan koko yhteiskunnan kattava ongelma. Kerrotaan osallistujille lähisuhdeväkivallan oikeusvaikutuksista ja selitetään tärkeimmät riskitekijät. Kerrotaan erityisesti haavoittuvista ryhmistä ja mahdollisuuksista turvautua oikeuskeinoihin. Oppimistulokset Osallistujat ymmärtävät väkivallan merkityksen koko yhteiskunnalle. He tuntevat lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen oikeudelliset mahdollisuudet kotimaassaan. Osallistujat tuntevat paremmin tilanteet, joissa riski joutua uhriksi kasvaa. He tietävät, että lähisuhdeväkivalta on yksi kansainvälisen ihmisoikeuskeskustelun ja poliittisen keskustelun tärkeimmistä aiheista. Harjoitukset Alustus: Diat Materiaali Monisteet: Dia 22: Sosioekologinen malli Dia 27: Väkivalta ja huumeiden käyttö Dia 28: Oikeudellinen kehys: Kansainväliset yleissopimukset ja julistukset Dia 29: Kansallinen oikeuskehys 12

15 Dia 22 Väkivalta ilmenee omassa ympäristössään Lähisuhdeväkivallan ilmenemiseen vaikuttavat neljän tason tekijät. Tästä syystä lähisuhdeväkivaltaa ei voida pitää pelkästään uhrin ja väkivallan tekijän välisenä henkilökohtaisena ongelmana, vaan siihen on puututtava kaikilla tasoilla. Seuraavassa annetaan esimerkkejä väkivaltaan johtavista rakenteellisista tekijöistä. Yksilötaso Väkivaltaa esiintynyt aiemmin tekijän tai uhrin perheessä tai lapsuudessa (esim. lähisuhdeväkivaltaa, lapsen hyväksikäyttöä, lapsen pahoinpitelyä) Väkivaltaisen kumppanin alkoholinkäyttö Väkivaltaisen kumppanin persoonallisuushäiriö tai mielenterveysongelmat Sosiaalistaloudelliset tekijät, kuten tulotaso ja ikä Henkinen tai fyysinen vamma Ihmissuhde- ja perhetaso Konflikti ihmissuhteessa Toimimaton perherakenne Taloudelliset ongelmat Naimisiinmeno nuorena Paljon lapsia Nainen on suhteellisen vahvassa asemassa kumppaniinsa verrattuna tai riippumaton hänestä korkeamman koulutuksensa tai tulotasonsa ansiosta Patriarkaaliset perhearvot ja sukupuolistereotypiat Yhteisön taso Ystävät ja tuttavat eivät halua sotkeentua asioihin Naisen köyhyys ja eristyneisyys Riittävien tukipalvelujen puute Perinteisten sukupuoliroolien mukaiset odotukset Väkivallan suvaitseminen Väkivaltaa pidetään yksityisenä ongelmana Yhteiskunnan taso Patriarkaaliset ja konservatiiviset yhteiskuntanormit Lähisuhdeväkivallasta ei rangaista tai seuraamukset ovat tehottomia (lähisuhdeväkivalta ei ole rikos, syytteet johtavat harvoin tuomioihin) Oikeuskeinoihin turvautuminen on estetty (esim. maahanmuuttajanaiset, joiden oleskeluluvasta ei ole vielä päätetty) Valtio on sotatilassa tai osallisena aseellisessa konfliktissa. Dia 23 Sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset Lähisuhdeväkivallalla voi olla myös naisiin kohdistuvia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Ystävät voivat hylätä naisen etenkin, jos hän ei ota vastaan hyväntahtoisia avuntarjouksia, joista ei kuitenkaan usein ole apua. Nainen voi myös vetäytyä syrjään omasta halustaan. Hän voi tuntea itsensä väärinymmärretyksi, pelätä kertoa muille, mitä hänelle on tapahtunut, tai tuntea, että hänen on valehdeltava ystävilleen ja tuttavilleen suojellakseen kumppaniaan ja sitä kautta myös itseään. 13

16 Kun nainen pakenee väkivaltaisesta suhteesta, hän saattaa samalla menettää kotinsa tai työpaikkansa. Kumppani saattaa myös levittää juoruja naisesta tämän työpaikalla tai häiritä hänen työtään jatkuvilla puhelinsoitoilla. Nainen voi menettää työnsä tästä syystä. Tulonlähteen ja työpaikan menettäminen, muutto toiseen kaupunkiin tai kodittomaksi joutuminen ja eristäytyminen ovat joitakin tekijöitä, jotka voivat johtaa yhteiskunnallisen aseman menettämiseen. Lähisuhdeväkivalta vaikuttaa myös äidin ja lapsen väliseen suhteeseen. Joillekin äideille väkivalta ja siihen liittyvät toivottomuuden tunteet ovat liikaa, ja he saattavat laiminlyödä tai pahoinpidellä lastaan. Jotkut naiset voivat yrittää suojella lastaan siten, etteivät puhu väkivallasta, yrittävät peitellä sitä tai valehtelevat siitä lapselleen. Jotkut väkivaltaiset kumppanit voivat myös rohkaista lasta osallistumaan äitinsä nöyryyttämiseen. Lastensuojelupalvelut voivat ottaa lapsen huostaan, jolloin äiti saattaa menettää yhteyden häneen lähes kokonaan. Dia 24 Väkivallan ja rikollisuuden seuraukset Naisten rikollisuus voi olla monimutkaisesti yhteydessä nykyisiin tai aiempiin väkivaltakokemuksiin. Joitakin esimerkkejä: Nainen pakotetaan prostituutioon. Nainen ajautuu prostituutioon seksuaalisen hyväksikäytön myötä ( ainakin siitä saa rahaa ). Nainen käyttää huumeita, reseptilääkkeitä tai alkoholia selviytyäkseen tuskasta ja toivottomuudesta. Tunneriippuvuus tai väkivallan pelko ajaa naisen huumerikollisuuteen tai muuhun rikollisuuteen. Nainen reagoi uhriksi joutumiseen väkivallalla ja pyrkii kontrolloimaan muita väkivallan avulla ja saamaan näin takaisin oman elämänsä hallinnan. Nainen tappaa väkivaltaisen kumppaninsa lopettaakseen väkivallan kokonaan. Dia 25 Sosiaalisrakenteelliset riskitekijät Saksaa koskevat tiedot (Müller/Schröttle, 2004) Kokemuksia väkivallan uhriksi joutumisesta on kaikilla ikäryhmillä. Väkivallan uhreja on erityisen paljon alle 36-vuotiaiden, heikosti koulutettujen ja matalapalkkaisten naisten keskuudessa ja yli 45-vuotiaiden, korkeasti koulutettujen ja hyvin toimeentulevien naisten keskuudessa. Väkivallan uhriksi joutumisen riski kasvaa, jos kumppani on työtön. Saksassa turkkilaiset maahanmuuttajanaiset joutuvat nykyisen kumppaninsa fyysisen väkivallan kohteeksi useammin kuin naiset keskimäärin. Venäläiset maahanmuuttajanaiset joutuvat seksuaalisen väkivallan kohteeksi useammin kuin naiset keskimäärin. Lähisuhdeväkivaltaa näkemään joutuneilla tytöillä on suurempi riski joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi aikuisina. Naisvangeista merkittävä osa on joutunut fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi sekä lapsuudessa että aikuisiällä. Henkinen tai fyysinen vamma on riskitekijöistä vakavin. Vammoiksi luetaan myös 14

17 oppimisvaikeudet, jotka voivat olla yleisempiä naisvankien keskuudessa kuin koko väestössä. Diat 26 ja 27 Huumeiden käyttö riskitekijänä ja selviytymisstrategiana Naisvankien huumeidenkäytön ja väkivaltakokemusten välillä on usein yhteys. Naiset käyttävät huumeita myös väkivallasta selviytyäkseen. Tämä (ja muut yhteydessä olevat tekijät) voivat johtaa rikollisuuteen, mikä puolestaan voi johtaa uusiin väkivaltakokemuksiin. Naisvankien (ja heidän kanssaan työskentelevien tukihenkilöiden) tilanne on hyvin monisyinen ja vaikea. Lisää tähän naisvankien huumeidenkäytöstä ja väkivallasta kertovia kansallisia tietoja, jos sellaisia on saatavilla. Dia 28 Kansainvälinen oikeusympäristö Lähisuhdeväkivallan torjuminen on saanut valtavasti kansallista ja kansainvälistä huomiota. Lähisuhdeväkivalta on ihmisoikeusrikkomus, joka kielletään useimpien maiden perustuslaissa. Jotta naisten perusoikeudet saataisiin toteutettua tehokkaammin, kansainvälinen yhteisö on laatinut useita yleissopimuksia, julistuksia ja sitovia sopimuksia, joissa maat sitoutuvat toteuttamaan eri toimenpiteitä ja perussuosituksia kansallisesti. Saksassa näiden kansainvälisten velvoitteiden johdosta on annettu laki väkivallalta suojelusta ja poliisille on myönnetty tarvittavat valtuudet lain täytäntöönpanoa varten. Vuoden 2010 Bangkokin säännöt muodostavat naisvankien tilannetta koskevan ohjenuoran. Lisätietoja saa kurssin lähdeaineistosta. Dia 29 Kansallinen oikeuskehys Tilanne Saksassa: Väkivallan uhrit voivat pyytää siviilioikeudellista oikeussuojaa väkivallalta suojelua koskevan lain nojalla. Kun uhri on hakenut suojelua, perhetuomioistuin voi määrätä väkivallan tekijää koskevia siviilioikeudellisia toimenpiteitä, kuten lähestymiskiellon. Toimenpiteet voidaan räätälöidä uhrin henkilökohtaisten tarpeiden ja tilanteen mukaisesti. Yhteinen asunto voidaan antaa ainakin väliaikaisesti uhrin omaan käyttöön riippumatta siitä, kuka asunnon omistaa. Poliisin valtuuksia laajennettiin siten, että poliisi voi kieltää väkivallan tekijältä pääsyn uhrin asuntoon 10 päivän ajaksi ja asettaa kyseisen henkilön lähestymiskieltoon samaksi ajanjaksoksi. Samalla nostetaan rikossyyte ja uhrin tiedot annetaan uhritukikeskukselle, jotta tämä saa tukea välittömästi. Lisää tähän kansalliset tiedot. 15

18 Osuus 3: Muutosprosessi: Esteet ja mahdollisuudet Aika: 30 minuuttia / 70 minuuttia (kaksi harjoitusta) Tavoitteet Kerrotaan epävarmuustekijöistä ja esteistä, jotka voivat vaikeuttaa väkivaltaisen kumppanin jättämistä. Selitetään muutosprosessia kuvaava muutosvaihemalli. Helpotetaan ammatillisen toiminnan laajuuden ja rajojen tunnistamista. Oppimistulokset Osallistujat ymmärtävät, että naisella voi olla hyviä syitä, joiden vuoksi hän ei jätä väkivaltaista kumppaniaan. Osallistujat ymmärtävät, että muutos on henkilökohtainen prosessi ja että todellinen muutos vie aikaa. He tunnistavat mahdolliset esteet väkivallan tehokkaalle torjumiselle ja oppivat, mitä ammatillisia keinoja heillä on käyttävissään lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi. Harjoitukset Harjoitus: Työpaikkaharjoitus (15 min.) Harjoitus: Glorian tarina (40 min.) Alustus: 15 min. Esitys: Diat Materiaali Työpaikkaharjoituksen punaiset ja vihreät harjoitusmonisteet Fläppitaulu, punaiset ja vihreät tussit Monisteet Dia 31: Työpaikkaharjoitus, punaiset ja vihreät monisteet Dia 32: Väkivaltaisen kumppanin jättämisen esteet Dia 34: Glorian tarina Dia 36: Muutosteoria muutoksen tie 16

19 Dia 31 Stressi työpaikalla: Työpaikkaharjoitus Ohjeet: Jaa osallistujat kahteen ryhmään ja ohjaa toinen ryhmä huoneen oikealle puolelle ja toinen vasemmalle. Jaa vasemmalla olevalle ryhmälle vihreät monisteet ja oikealla olevalle ryhmälle punaiset monisteet. Pyydä osallistujia lukemaan harjoitusteksti ja vastaamaan lopussa oleviin kysymyksiin vierustoverinsa kanssa. Pyydä heitä tekemään muistiinpanoja harjoitusmonisteeseen. Älä paljasta, että punaisissa ja vihreissä monisteissa on eri kysymykset. Pyydä ensiksi vasemmanpuoleista ryhmää esittelemään vastauksensa. Kirjoita fläppitaululle vihreällä tussilla otsikko Puolesta. Kirjoita vastaukset otsikon alle, kukin omalle rivilleen. Kun kaikki vihreiden monisteiden vastaukset on kirjoitettu, pyydä oikeanpuoleista ryhmää kertomaan vastauksensa. Kirjoita fläppitaululle uuden sivun otsikoksi Vastaan. Toimi samoin kuin edellä. Kun kaikki vastaukset on kirjoitettu, irrota vastaussivut fläppitaulusta. Pidä itse toinen sivu ja anna toinen sivu avustajallesi, ja pitäkää sivuja edessänne samalla korkeudella, jotta osallistujat voivat lukea vastaukset. Pyydä osallistujia kertomaan, mitä he havaitsevat. Vastauksia on yhtä monta niin puolesta kuin vastaankin. Anna osallistujien keskustella lyhyesti ja kysy heiltä, minkä he luulevat olevan harjoituksen tarkoitus. Osallistujat huomaavat yhteyden työtilanteen ja lähisuhdeväkivallan välillä: se on epävarmuus. Opittu asia: Kullakin päätöksellä on syynsä. Henkilökohtaisia päätöksiä ei pidä tuomita ulkoa käsin, vaan niitä on ymmärrettävä. Dia 32 Esteet väkivaltaisen kumppanin jättämiselle Seuraavat tekijät voivat olla väkivaltaisessa suhteessa syynä siihen, ettei nainen ole (vielä) jättänyt väkivaltaista kumppaniaan. Eroaminen ei aina ole ratkaisu. Voi olla, ettei naisella esimerkiksi ole muuta paikkaa, minne mennä, ja hän voi päätyä asunnottomaksi, hän ei pysty ottamaan lapsiaan tai lemmikkejään mukaansa tai hänellä ei ole taloudellisia toimeentulomahdollisuuksia. Eroaminen on vaikeaa ja se vie aikaa. Rakkaussuhteesta lähteneet tietävät, ettei ero useinkaan tapahdu käden käänteessä. Vaara tilanteen kärjistymisestä Naisella on eron jälkeen viisinkertainen riski tulla väkivaltaisen ex-kumppaninsa tappamaksi. Ennen väkivaltaisesta kumppanista eroamista on laadittava riskinarvio ja yksityiskohtainen turvallisuussuunnitelma siitä, miten naisen turvallisuus voidaan tulevaisuudessa varmistaa. Rahan, ystävien tai tuen puuttuminen voi tehdä väkivaltaisen kumppanin jättämisestä ja oman turvallisuuden varmistamisesta entistäkin haastavampaa ja 17

20 pitkällisempää. Eroamista voivat vaikeuttaa myös institutionaalisen tuen puute, kuten oleskeluluvan menettäminen siinä tapauksessa, että nainen eroaa kumppanistaan, tai virheelliset tiedot tarjolla olevista oikeuskeinoista. Naisella ole välttämättä ole myöskään turvallista pakopaikkaa. Naisvankien osalta tietyt tekijät voivat edistää väkivallasta selviämistä ja toiset taas voivat pahentaa tilannetta entisestään, ks. dia 33. Dia 33 Osallistujat tietävät nyt, ettei päätös jäädä väkivaltaisen kumppanin luo välttämättä ole järjetön, vaan siihen vaikuttavat useat tekijät. Naisvangit ovat yleensä suhteellisen turvassa väkivaltaiselta kumppaniltaan, ja vankila tarjoaa heille mahdollisuuden toipua väkivaltaisista kokemuksista. Väkivaltaa, myös lähisuhdeväkivaltaa, ilmenee kuitenkin myös vankiloissa. Dia 34 Glorian tarina Tämä yksinkertainen tarina kuvaa mahdollista tosielämän tilannetta. Sen tarkoituksena on virittää keskustelua väkivallasta eroon pyrkivien naisten vaikeuksista. Kouluttajan aineistossa ja monisteissa kuvataan yksityiskohtaisesti, mitä kouluttaja tekee ja miten. Jos roolileikki ei sovi koulutustilanteeseen tai jos aikaa ei ole riittävästi, voit näyttää pelkän dian: lue vuorosanat, ja aina kun roolihenkilö irrottaa narusta, hän poistuu kuvasta. Dia 35 Muutoksen mahdollisuudet ja keinot Vankilatilanne voi sekä auttaa että hankaloittaa omien väkivaltakokemusten käsittelyä. Myönteiset tekijät: Naiset ovat vankilassa yleensä suhteellisen turvassa väkivaltaiselta kumppaniltaan. He saattavat havaita, että muilla naisilla on samanlaisia kokemuksia. Heidän terveydentilansa voi kohentua, mikä voi auttaa väkivaltakokemuksista toipumista. Kielteiset tekijät: Vankilan rakenteelliset olot saattavat aiheuttaa uusia traumoja. Myös vankilassa ilmenee väkivaltaa. Väkivaltaisesta suhteesta toipuminen edellyttää aina henkilökohtaista muutosprosessia, olipa nainen vankilassa tai ei. Vanhat reagointi- ja käyttäytymismallit on kyseenalaistettava, on opittava asettamaan rajat ja kehitettävä erilaisia konfliktinratkaisustrategioita. 18

21 Väkivaltaisesta suhteesta siirtyminen kohti itsenäistä elämää riippuu useista tekijöistä. Muutos edellyttää henkilökohtaisia voimavaroja ja sitkeyttä eli naisella on oltava käytössään sekä ulkoisia resursseja (raha, ystävät) että sisäisiä resursseja (terveys, lannistumattomuus, henkiset voimavarat). Muutos voi toteutua ainoastaan, jos olemassa on realistisia vaihtoehtoja. Onko vankilassa esimerkiksi terapeutti tai neuvoja, joka tuntee väkivallan seurausten dynamiikan? Onko naisella pääsy turvapaikkaan? Väkivallan uhka voi keskeyttää muutosprosessin missä vaiheessa tahansa. Jos väkivallan tekijä saa tietoonsa naisen muutossuunnitelmat, hän voi uhata vahingoittaa lapsia. Nainen voi tämän vuoksi hylätä kaikki muutosaikeensa. Tilanteeseen puuttuminen voi tapahtua ajankohtana, joka ei ole muutokselle otollinen. Kun ammattiauttaja saa tietää väkivaltaisesta suhteesta, hän haluaa usein toimia välittömästi puuttumalla tilanteeseen ja suojelemalla naista väkivallalta uusiutumiselta. Hän voi antaa neuvoja, joiden tarkoituksena on saada nainen jättämään väkivaltainen kumppaninsa tai nostamaan syytteen häntä vastaan. Nainen on kuitenkin voinut olla suhteessa useita vuosia, ja tämä voi olla hänen ensimmäinen yrityksensä ottaa lähisuhdeväkivalta ylipäänsä puheeksi, eikä hän välttämättä halua välitöntä muutosta. Dia 36 Muutosvaihemalli Prochaskan ja Di Clementen transteoreettinen malli Transteoreettisessa mallissa kuvataan, selitetään ja ennakoidaan intentionaalisia muutosprosesseja ja vaikutetaan niihin. Mallin kehitti Rhode Islandin yliopistossa työskentelevä James O. Prochaska kollegoineen. Sen taustalla olevan oletuksen mukaan muutosprosessi etenee laadullisesti erilaisissa mutta kumuloituvissa vaiheissa. Mallia kutsutaan myös muutosvaihemalliksi. 1. vaihe: Esiharkinta: Henkilö ei pidä käytöstään tai tilannettaan ongelmallisena, eikä muutosaikeita ole. 2. vaihe: Harkinta: Muutosaikeet alkavat muodostua, mutta ne ovat vielä epäselviä. Tässä vaiheessa henkilö voi sanoa: Minun pitäisi... (esim. jättää kumppanini). 3. vaihe: Valmistautuminen/päätös: muutosaikeista tulee konkreettisempia ja toimia suunnitellaan tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä vaiheessa henkilö voi sanoa: Minä aion... (esim. jättää kumppanini, pakata tavarani ja muuttaa turvakotiin). 4. vaihe: Toiminta/tahto: toimia toteutetaan tavoitteen saavuttamiseksi. Turvakotiin on otettu yhteyttä, tarvittavat asiakirjat on hankittu ja matkalaukku on pakattu salaa. 5. vaihe: Ylläpito: Henkilö on muuttanut turvakotiin ja ollut siellä muutaman päivän ajan. Sosiaalietuushakemukset on tehty ja lapset alkavat sopeutua tilanteeseen. 6. vaihe: Paluu vanhaan: Muutos keskeytyy. Kumppani ilmestyy turvakodin ovelle ja vie lapset ulos jäätelölle. Hän soittaa ulkoa naiselle ja pyytää tätä palaamaan luokseen. Keskustelun aikana hän mainitsee, kuinka helppoa hänen oli viedä lapset mukanaan. Nainen päättää muuttaa takaisin kumppaninsa luo. 19

22 Muutoksen keskeytyminen on osa muutosprosessia, ei sen loppu. Voi olla, ettei nainen ottanut muutosta suunnitellessaan huomioon tärkeitä tarpeita, pelkoja, epävarmuustekijöitä tai elämäntilannettaan tai ei pitänyt niitä riittävän tärkeinä. Edellä olevassa esimerkissä kumppanille ei ollut kerrottu, että hänen toimintansa johtaisi välittömästi oikeustoimiin, lapsia ei ollut otettu mukaan eroa koskevaan päätöksentekoon eikä turvakoti ollut vielä laatinut naiselle turvallisuussuunnitelmaa. Kolmanteen vaiheeseen ei ollut kiinnitetty riittävästi huomiota. Muutosvaiheissa oli keskitytty kodista lähtemiseen ja samalla oli jätetty huomiotta henkilökohtaista turvallisuutta lisäävät toimet ja turvallisuudentunteen merkitys. Tämän vuoksi haluttu muutos lopullinen ero ei toteutunut, ja kumppanin suorasukainen uhkaaminen sai naisen luulemaan, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin palata tämän luo. Jos koulutukseen on aikaa yli 4,5 tuntia, pienryhmissä voidaan käsitellä seuraavaa kysymystä: Mikä olisi saanut naisen pitäytymään alkuperäisessä päätöksessään? Anna ryhmille (kussakin 3 4 henkilöä) 15 minuuttia aikaa kirjoittaa ehdotuksia paperilapuille (yksi ehdotus per lappu). Jos ryhmät tarvitsevat lisää aikaa, anna heille vielä 5 minuuttia. Kirjoita ehdotukset taululle. Voit halutessasi jakaa ehdotukset erillisiin ryhmiin, jos ne ovat tyypiltään sellaisia. 20

23 Osuus 4: Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen Aika: 90 minuuttia (harjoitus 35 min., keskustelu 35 min. ja alustus 20 min.) Tavoitteet Kerrotaan, kuinka lähisuhdeväkivalta otetaan puheeksi asiaankuuluvalla tavalla. Kehitetään myötätuntoa keskustelukumppania kohtaan. Oppimistulokset Osallistujat oppivat ottamaan keskustelussa asianmukaisesti huomioon väkivallan uhrin tilanteen. He oppivat, miten erilaiset keskustelutekniikat vaikuttavat keskustelukumppaniin. Harjoitukset Interaktiivinen harjoitus: Keskustellaan väkivallasta 35 min. Alustus: 20 min. Esitys: Diat Monisteet Dia 40: Vuorovaikutusharjoituksen ohjeet Dia 44: Voimaantumisen ympyrä Dia 38 Vankilan epävarmuustekijät Vankilatyöntekijän on pystyttävä puhumaan lähisuhdeväkivallasta, jos hän haluaa motivoida naisvankia hakemaan muutosta tilanteeseen. Hänen on osattava tunnistaa tällaisen keskustelun esteet ja mahdollisesti alennettava niitä tai poistettava ne kokonaan. Voit kysyä osallistujilta, mitkä tekijät vankilassa voivat vaikeuttaa lähisuhdeväkivallasta keskustelemista naisvangin kanssa. Vankilaympäristössä mahdolliset ilmenevät esteet ja epävarmuustekijät, jotka haittaavat lähisuhdeväkivallan käsittelyä, ovat seuraavat: Epävarmuus siitä, vetoaako vanki uhrin asemaansa kääntääkseen huomion pois omasta käyttäytymisestään. Epävarmuus siitä, onko vanki kokenut lähisuhdeväkivaltaa. Epävarmuus siitä, haluaako vanki keskustella lähisuhdeväkivallasta. Keskusteluaika on lyhyt. Kuuluuko lähisuhdeväkivallasta keskustelu henkilön työnkuvaan? Epävarmuus siitä, mitä tehdä väkivaltatapauksen tullessa ilmi (mitä, jos nainen myöntää kokeneensa väkivaltaa?) 21

24 Miten reagoida väkivaltaan Dia 39 Kaikessa ammatillisessa toiminnassa ratkaisevaa ei ole se, joudutaanko tekemisiin väkivaltaa kokeneiden naisten kanssa, vaan se, miten heidän kanssaan toimitaan ammattimaisesti (GESINE, 2005). Interaktiivinen harjoitus: Lähisuhdeväkivallasta puhuminen Dia 40 Kaikki ammattilaiset tai osallistujat eivät pidä roolileikeistä. Harjoitusten luonteen korostamiseksi niitä kutsutaan interaktiivisiksi harjoituksiksi, joissa tärkeintä on interaktiivisuus, ei näytteleminen. Kouluttajien pitäisi asennoitua tilanteeseen rohkaisevasti ja motivoivasti. Osallistujia voidaan motivoida seuraavilla seikoilla: Harjoitus tapahtuu pienryhmissä yksityisesti. Kouluttaja on paikalla ainoastaan alussa vastatakseen osallistujien kysymyksiin. Harjoituksessa tarvitaan useita roolihenkilöitä: väkivaltaa kokenut nainen, vankilatyöntekijä ja kaksi tarkkailijaa. Ensimmäisen harjoituskerran jälkeen rooleja vaihdetaan, jotta jokainen osallistuja saa olla kerran aktiivisessa roolissa ja kerran passiivisena tarkkailijana. Harjoitus lujittaa ammattitaitoa. Tarkoituksena on käsitellä useita keskustelun johtamista koskevia näkökohtia, jotka unohtuvat helposti päivittäisessä työssä, kun on vähän aikaa ja mahdollisuuksia syventyä keskusteluun. Harjoituksessa ei arvioida osallistujia vaan pohditaan tiettyjen keskustelutekniikoiden ja -tapojen vaikutuksia väkivaltaa kokeneisiin naisiin. Kouluttajan pitää hyväksyä, jos joku osallistuja ei halua osallistua harjoitukseen, sillä hänellä on varmasti hyvät syyt kieltäytymiseensä. Keskustelutekniikat, kun on epäily lähisuhdeväkivallasta Kuinka saadaan aikaan avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri? Mitä tehdä, jos vanki vahvistaa epäilyt? Diat Nämä diat ja kouluttajan aineisto rohkaisevat osallistujia keskustelemaan lähisuhdeväkivallasta vankilassa. Voimaantumisen ympyrä Ympyrä kertoo, kuinka kouluttaja ja osallistujat voi toimia muutoksen alullepanijoina ja tukea naista tämän pyrkiessä irti väkivallan kierteestä. Kouluttajan aineisto sisältää yksityiskohtaisia tietoja aiheesta. Dia 44 22

25 Osuus 5: Ammatillinen toiminta mahdollisuudet ja rajoitukset Aika: 30 minuuttia Tavoitteet Kerrotaan koordinoidun intervention käsitteestä, korostetaan niiden vankiloiden roolia, joissa käytetään koordinoituja interventiostrategioita ja esitetään vankiloiden interventiomalleja. Oppimistulokset Osallistujat ymmärtävät koordinoidun intervention tarkoituksen. Osallistujat ymmärtävät niiden vankiloiden roolin, joissa käytetään koordinoituja interventiostrategioita. He ymmärtävät, että interventiomallit on mukautettava kunkin vankilan tilanteeseen. Harjoitukset Alustus: Diat ja kouluttajan aineisto Koulutuksessa on tähän saakka keskitytty osallistujien taitojen kehittämiseen. Tässä osuudessa näkökulmaa laajennetaan koko vankilaan. Selitä osallistujille kaksi intervention perusperiaatetta työskenneltäessä lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden naisvankien parissa. Keskeiseen ammattitaitoon kuuluu tiedostaa trauma väkivallan uhrien kanssa toimittaessa. Jokaisen on tehtävä jotakin, mutta kukaan ei voi yksinään tehdä kaikkea. Ei voida olettaa, että yksittäinen vankilatyöntekijä toteuttaa yksinään kattavan intervention väkivaltatapauksessa. Vankilalla on oltava laaja-alainen interventioohjelma, ja sen on tehtävä tavoitehakuista institutionaalista yhteistyötä ulkopuolisten tukitahojen kanssa. Vankilan olisi laadittava tällainen interventio-ohjelma yhteistyössä väkivallan uhrien neuvonnasta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. 23

26 Osuus 6: Moniammatillinen yhteistyö Aika: 40 minuuttia Tavoitteet Kerrotaan, mitä onnistunut institutionaalinen yhteistyö edellyttää, selvitetään, mitä paikallisia ja alueellisia tukipalveluita väkivaltaa kohdanneille naisille on tarjolla ja mitkä ovat mahdolliset yhteistyökumppanit, sekä opitaan väkivaltaa kokeneisiin naisvankiin liittyvistä riski- ja turvallisuustekijöistä. Oppimistulokset Osallistujat ymmärtävät, mitä onnistunut yhteistyö edellyttää. Osallistujat tuntevat paikalliset tukipalvelut ja niiden tarjonnan. He tietävät, kuinka tärkeää on keskustella riskeistä ja suunnitella turvallisuutta. Materiaali Alueellisten tukipalvelujen esitteet Palautelomake Koulutuskysely Harjoitukset Alustus: Diat Diat Moniammatillinen yhteistyö naisten tukemiseksi Verrattuna vankilatyöntekijöiden tapauskohtaiseen yhteistyöhön institutionaalinen yhteistyö kattaa yksilötasoa laajemman kokonaisuuden. Institutionaalisesta yhteistyöstä sovitaan hallintotasolla, ja se tarjoaa mahdollisuuden tehokkaampaan työskentelyyn yhteistyön avulla. Tällainen yhteistyömuoto vähentää virheellisiä odotuksia, ja sen avulla vankiloiden toimet ja resurssit saadaan tuottamaan parempia tuloksia väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten ja lasten erityistarpeita kuunnellen. Hyviä kokemuksia voidaan soveltaa yhteistyösopimusten sisällä myös muihin tapauksiin. Onnistuneen institutionaalisen yhteistyön perusta Kunkin laitoksen korkean tason edustaja tekee laitoksensa puolesta sopimuksen. Osallistuvien laitosten vahvuudet ja heikkoudet ovat tiedossa. Yhteistyö on tavoitehakuista ja järjestelmällistä (ei koske vain yksittäisiä tapauksia). Kaikille hyödyllisiä ratkaisuja saavutetaan keskinäisen tuen ja hyödyn kautta. Yhteistyökumppanit kunnioittavat laitosten välisiä eroavaisuuksia ja toimivat tasavertaisina. Yhteistyö on aktiivinen prosessi. 24

27 Sisällytä dioihin tietoa alueesi yhteistyökumppaneista ja esitä niissä yhteenveto tukipalveluista ja muista tahoista, jotka voisivat osallistua lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa työskentelyyn. Kullakin dialla voidaan esitellä yksi tukipalvelu tai laitos ja luetella sitä koskevat tärkeimmät tiedot. Samalla voit luetella nykyiset lähisuhdeväkivallan torjumista koskevat koordinointielimet ja foorumit, jos tiedoista on hyötyä vankilalle tai naisvangeille. Kutsu koulutukseen mukaan myös turvakotien ja tukikeskusten henkilökuntaa. He voivat esitellä lyhyesti oman laitoksensa tai palvelunsa ja selittää sen toimintaa. Jos tämä ei ole mahdollista, hanki näistä tahoista riittävästi tietoa etukäteen, jotta pystyt vastaamaan osallistujien esittämiin kysymyksiin (esim. pääsy ja saatavuus, sijainti, aukioloajat ja hinnat). Dia 57 Portti vapauteen: turvallisuusriski Keskustelkaa jonkin aikaa riskistä, joka kohdistuu naisvankiin väkivaltaisen kumppanin taholta, ja keinoista lisätä naisvangin turvallisuutta ja vähentää hänen altistumistaan väkivallalle. Yhteistyökumppanina toimivat laitokset voivat auttaa myös riskinarvioinnissa naisen vankilassaolon aikana ja turvallisuutta lisäävien toimien suunnittelussa tämän vapautumista varten. Kouluttajan aineistossa on lisätietoja aiheesta. Dia 58 Varaa koulutuksen päätyttyä hieman aikaa suullista palautetta varten ja pyydä osallistujia täyttämään koulutuskysely. 25

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

PJ:n puheenvuoro uusille eettisten toimikuntien jäsenille Katia Käyhkö LT Yleislääketieteen erikoislääkäri HUS Koordinoivan tmk:n pj

PJ:n puheenvuoro uusille eettisten toimikuntien jäsenille Katia Käyhkö LT Yleislääketieteen erikoislääkäri HUS Koordinoivan tmk:n pj PJ:n puheenvuoro uusille eettisten toimikuntien jäsenille Katia Käyhkö LT Yleislääketieteen erikoislääkäri HUS Koordinoivan tmk:n pj Miten eettisessä toimikunnassa mukana oleminen olisi jäsenelle mahdollisimman

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Puhe-Judon peruskurssi

Puhe-Judon peruskurssi Puhe-Judon peruskurssi Mielenrauha koulutuspalvelut Oy 1 Asiantuntija- ja konsultointipalvelut Riskin todennäköisyys Vanhempien tietopaketti huumeista Kouluturva 2 Häirintärikosten EET Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1 PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö 13.5.2009 15.5.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Todellisuus tarua julmempi Mitä tapahtuu työntekijälle? http://www.aftonbladet.se/nyheter/153kvinnordoda

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot