Teknisiä tietoja kouluttajille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknisiä tietoja kouluttajille"

Transkriptio

1 STRONG-hanke Väkivaltaa kokeneiden naisvankien valmiuksien kehittäminen Teknisiä tietoja kouluttajille WIAD - Scientific Institute of the Medical Association of German Doctors, Bonn, Saksa Projektipäällikkö: Caren Weilandt JUST/2010/DAP3/AG/1110

2 Sisältö Sivu Johdanto 1 Osuus 0: Tervetulotoivotukset ja esittelyt... 5 Osuus 1: Väkivallan tausta, muodot ja seuraukset... 7 Osuus 2: Väkivallan yhteiskunnallinen ja oikeudellinen ympäristö Osuus 3: Muutosprosessi: Esteet ja mahdollisuudet Osuus 4: Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen Osuus 5: Ammatillinen toiminta mahdollisuudet ja rajoitukset Osuus 6: Moniammatillinen yhteistyö Viitteet 26

3 Johdanto WHO:n mukaan lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen väkivalta ovat naisten suurimmat terveysriskit kaikkialla maailmassa. Näiden väkivallan muotojen yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset ovat huomattavat. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyn tutkimuksen (Walby, 2004) mukaan lähisuhdeväkivallan aiheuttamat kustannukset, joihin luetaan myös lainvalvonnasta ja rikosoikeudellisista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset, ovat pelkästään Englannissa ja Walesissa 33,1 miljardia euroa vuodessa. Lähisuhdeväkivalta vaikuttaa välittömien uhrien lisäksi myös heidän lapsiinsa. Lähisuhdeväkivaltaa näkemään joutuneiden lasten kognitiiviset taidot voivat olla erittäin heikot ja heillä voi olla terveysongelmia ja kehittymättömät sosiaaliset taidot. Lapsuudesta aikuisikään saakka toistuneet väkivaltakokemukset heikentävät huomattavasti naisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Merkittävien sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten seurausten lisäksi väkivallan uhriksi joutuminen voi johtaa päihderiippuvuuteen, itsetuhoiseen käyttäytymiseen ja rikollisuuteen. Naisvankien keskuudessa on erittäin paljon naisia, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa tai seksuaalista väkivaltaa lapsuudessa ja aikuisena. Erityisesti heitä on väkivaltarikoksista tuomittujen keskuudessa. Väkivallan uhriksi joutuminen voi joissakin tapauksissa johtaa uhrin väkivaltaiseen käyttäytymiseen, kuten väkivaltaisen kumppanin vahingoittamiseen tai surmaamiseen. Huumeiden ja reseptilääkkeiden väärinkäyttö voi olla eräänlainen selviytymisstrategia, mutta se voi myös johtaa huumerikollisuuteen. Tukikeskuksista hakevat toistuvasti apua naiset, joiden kumppani on pakottanut heidät petokseen, veronkiertoon tai muuhun rikollisuuteen. Väkivallan estäminen ja siihen puuttuminen on tästä syystä olennaisen tärkeää naisten yhteiskuntaan paluun kannalta. Vaikka lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen kuuluu yhä useampien organisaatioiden ja instituutioiden, kuten poliisin, terveydenhuollon, lastensuojelun ja päihdehuollon, toimenkuvaan, vankiloita ei ole otettu riittävän laajasti mukaan näihin yhteiskunnallisiin ennaltaehkäisy- ja puuttumistoimiin. Vankilahenkilökunta saa koulutuksen avulla mahdollisuuden oppia lisää lähisuhdeväkivallan taustoista ja seurauksista sekä vahvistaa omia taitojaan ja halukkuuttaan tehdä yhteistyötä naisille tarkoitettujen tukipalvelujen kanssa. Kouluttajan on oltava lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan torjumisen alan asiantuntija. Koulutuksen onnistuminen edellyttää kouluttajalta kunnioittavaa, arvostavaa, motivoivaa ja rentoa asennetta. Otathan huomioon, että myös koulutukseen osallistujat ovat voineet joutua lähisuhdeväkivallan uhreiksi. Koulutettavien joukossa on yleensä vähintään yksi väkivallan uhri. 1

4 Koulutuksen kohderyhmä Koulutus on tarkoitettu vankilatyöntekijöille, jotka ovat päivittäin tekemisissä naisvankien kanssa. Vankiloiden erityisalojen henkilökunta, kuten lääkärit, sairaanhoitajat, psykologit ja sosiaalityöntekijät, voivat myös osallistua koulutukseen, mutta he eivät ole ensisijainen kohderyhmä, sillä heillä oletetaan jo olevan hallussaan ne tiedot ja taidot, joita työskentely väkivallan ja hyväksikäytön uhriksi joutuneiden naisten kanssa edellyttää. Yhdessä ryhmässä olisi hyvä olla 8 14 nais- ja miespuolista vankilatyöntekijää. Esimiesten osallistuminen voi heikentää koulutuksen luottamuksellisuutta. On suositeltavaa varmistaa etukäteen, etteivät esimiehet ja alaiset osallistu samaan koulutustilaisuuteen. Jos se ei ole mahdollista, olisi kuitenkin varmistettava, etteivät esimiehet ja alaiset osallistu samoihin interaktiivisiin harjoituksiin. Kouluttajat Tarkoituksena on, että koulutuksesta vastaa kaksi kouluttajaa, joilla on erilaiset ammatilliset taustat: toinen on lähisuhdeväkivallan ja/tai hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden naisten neuvonnan ammattilainen ja toinen on vankeinhoidon ammattilainen. Tämä käsikirja on laadittu tukemaan vankilahenkilökunnan koulutusta, mutta siinä ei kerrota kouluttajaksi kouluttautumisesta, tai siitä, kuinka väkivaltaa ja/tai hyväksikäyttöä kokeneita naisia kohdellaan. Se ei myöskään sisällä kaikkea tietoa koulutuksen aikana käsiteltävistä aiheista. Oletuksena on, että koulutuksesta vastaavalla henkilöllä on jo riittävästi koulutuskokemusta ja riittävästi tietoa käsiteltävistä aiheista. Kouluttajan on hyvä olla tietoinen rajoistaan. Jos sinusta tuntuu, ettet tiedä riittävästi jostakin aihepiiristä, jätä se käsittelemättä. Koulutus onnistuu paremmin, kun kouluttaja luottaa omaan tietämykseensä ja välittää koulutukseen osallistujille pätevän kuvan itsestään. Kouluttajan olisi aina noudatettava tiettyjä yleisperiaatteita koulutusta antaessaan. Koulutustilaisuuden aikana hänen olisi reagoitava myötätuntoisesti koulutettavien epävarmuuden ja pelon tunteisiin. Hänen olisi kuunneltava tarkkaan, mitä osallistujilla on sanottavanaan, ja pystyttävä lukemaan asioita rivien välistä. Kärsivällisyys on hyvästä, ja tiettyihin harjoituksiin on hyvä antaa riittävästi aikaa. Koulutustahti on suhteutettava osallistujien tietoihin ja tietämykseen aiheesta. Aina on kuitenkin varmistettava, että koulutuksen tavoitteet saavutetaan. Kouluttajan olisi luotava kannustava ilmapiiri, jossa osallistujat rentoutuvat ja rohkaistuvat esittämään kysymyksiä. Lisäksi on tärkeää arvostaa osallistujien kokemusta ja pätevyyttä koulutuksen aihepiiristä. Kerro osallistujille, että toivot heidän osallistuvan mahdollisimman aktiivisesti ja että sinun tehtävänäsi on pääasiassa keskustelun vetäminen, sillä osallistujat ovat oman alansa asiantuntijoita (esim. vankeinhoidossa) osallistujien mielipiteet ja kommentit ovat tärkeitä, ja heidän on hyvä esittää kysymyksiä ja kommentteja aina, kun niitä tulee mieleen koulutustilanteesta tulee sitä parempi mitä aktiivisemmin osallistujat siihen osallistuvat. 2

5 Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen päätavoitteena on parantaa väkivallan uhreiksi joutuneiden naisvankien psykososiaalista tilannetta. Tämä koulutusmoduuli tarjoaa osallistujille mahdollisuuden kehittää ammattitaitoaan seuraavilla lähisuhdeväkivallan osa-alueilla: tietämys/tiedot sovellettavat käytännön taidot asenne ja laadunvarmistaminen. Kunkin osa-alueen oppimistulokset Tietämys/ tiedot Sovellettavat käytännön taidot Osallistujat tuntevat lähisuhdeväkivallan yleisyyden, muodot sekä sen terveysvaikutukset ja sosioekonomiset seuraukset. Osallistujat ymmärtävät väkivaltataustan vaikutukset naisvankien käyttäytymiseen ja tapaan, jolla he käsittelevät hyväksikäyttöään. Osallistujat ymmärtävät lähisuhdeväkivallan dynamiikan sekä muutosprosessin esteet ja mahdollisuudet. Osallistujat ymmärtävät, että naisvankien kanssa käytävissä keskusteluissa on tärkeää ottaa huomioon traumaattisten tapahtumien vaikutukset. Osallistujat tunnistavat lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön merkit. Osallistujat osaavat käyttää eri strategioita poistaakseen esteet lähisuhdeväkivaltaa koskevien keskustelujen käymiseltä. Osallistujat osaavat ohjata keskustelua ottaen huomioon keskustelukumppanin trauman. Osallistujat tietävät, mihin palveluihin he voivat ohjata väkivallan uhreiksi joutuneita naisia. Asenteet ja arvot Osallistujien käyttäytymistä ja asennoitumista väkivaltaa kohdanneisiin naisiin ohjaavat kunnioitus herkkätunteisuus rauhallisuus myötätunto auttamisen halu vahvuuksien ja motivaation tukeminen (muutosprosessissa). 3

6 Laitteet ja materiaali Kohderyhmä: 8 12 nais- ja miespuolista vankilahenkilökunnan jäsentä Aika: 4,5 tuntia Tila Materiaali Pieni ryhmätyöhuone, jossa on pöytä ja tuolit, sekä riittävän iso kokoushuone, jossa on fläppitaulu ja kirjoitustaulu. Taulun on oltava riittävän iso, jotta kaikki osallistujat näkevät sen. Heidän pitäisi asettua istumaan niin, että kaikilla on esteetön näköala taululle. Monisteille ja muulle jaettavalle materiaalille on oltava riittävästi tilaa. Kannettava tietokone ja projektori Fläppitaulu, kirjoituspaperia Punaisia, vihreitä ja mustia tusseja Paperilappuja Kullekin osallistujalle kansiot, joissa on kirjoituspaperia, kouluttajan käyntikortti ja kynä Monisteet Tietolehtisiä paikallisista tukipalveluista Arviointilomake PowerPoint-esitys ja kouluttajan aineisto tulostettuna. Muuta Kahvia, teetä, kylmiä juomia Keksiä tai hedelmiä Serviettejä 4

7 Osuus 0: Tervetulotoivotukset ja esittelyt Aika: 30 minuuttia Tavoitteet Kouluttajat ja koulutukseen osallistujat esittäytyvät. Käydään läpi koulutuksen aikataulu ja luodaan miellyttävä työskentely- ja oppimisilmapiiri koko koulutuksen ajaksi. Osallistujat voivat kertoa, mitä he odottavat koulutukselta ja mitä he toivovat siinä käsiteltävän. Osallistujille kerrotaan, mitkä ovat salassapitovelvollisuutta koskevat pelisäännöt ja miten osallistujien mahdollisia omia kokemuksia väkivallasta käsitellään koulutuksen aikana. Oppimistulokset Osallistujat tietävät kouluttajien nimet ja ammatillisen taustan sekä koulutuksen rakenteen. Osallistujat tietävät, että he voivat kääntyä jonkun kouluttajan puoleen, jos koulutus tuo heille mieleen omia ikäviä kokemuksia väkivallasta ja/tai hyväksikäytöstä. Harjoitukset Interaktiivinen esittelykierros Alustus: Koulutuksen rakenne diat 1, 2 ja 3 Materiaali Moniste Osallistujille jaettavat kansiot, kirjoituspaperia, kynät/tussit, paperilappuja, muistitaulu ym. Päiväohjelma Dia 1 Koulutuksen tavoitteet Koulutustilan pitäisi olla valmiina. Aseta kullekin paikalle kansio, joka sisältää monisteet ja päiväohjelman. Anna kullekin osallistujalle 2 3 paperilappua. Aseta kyniä saataville. Toivota osallistujat tervetulleiksi ja esittele itsesi ja kerro lyhyesti taustastasi (ammatillinen tausta, erikoistumisalat). Pyydä osallistujia kirjoittamaan paperilapuille, mitä he odottavat koulutukselta (voit kysyä heiltä: Mitä koulutuksessa pitäisi tapahtua ja millainen sen olisi oltava, jotta siitä olisi minulle hyötyä? ). Osallistujien pitäisi kirjoittaa yksi asia yhdelle lapulle. Pyydä muutaman minuutin päästä osallistujia esittelemään itsensä, kertomaan nimensä ja työtehtävänsä sekä koulutusta koskevat odotuksensa. Rajoita osallistujien puheenvuoroja, jottei niistä tule kohtuuttoman pitkiä. Kerää paperilaput ja kiinnitä ne yhdelle muistitaululle. 5

8 Dia 2 Koulutuksen eettiset tavoitteet Hyväntekeminen ja vahingon välttäminen Kouluttajan tehtävänä on auttaa osallistujia lisäämään tietämystään, kehittämään käytännön taitojaan ja omaksumaan oikea asenne naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan. Koulutukseen osallistumisesta pitäisi olla hyötyä kaikille osallistujille, eikä heille saa aiheutua siitä vahinkoa. Tavoite voidaan saavuttaa, kun osallistujiin suhtaudutaan kunnioittavasti. Kouluttajan on otettava huomioon, että osallistujien joukossa voi olla sekä lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan uhreja että väkivaltaan itse syyllistyneitä henkilöitä. Vältä uhreja ja rikoksentekijöitä koskevia yleistyksiä. Jos osallistujat esittävät stereotyyppisiä huomautuksia, puutu heti asiaan. Tee selväksi, että kukin henkilö on yksilö, jolla on omat syynsä tietynlaiseen käyttäytymiseen. Tärkeintä on, että ilmaiset jyrkän kantasi väkivaltaa vastaan etkä syyllistä sen paremmin uhreja kuin tekijöitäkään. Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, eikä sitä voida missään tilanteessa hyväksyä. Luottamuksellisuus Toinen koulutuksen ydinsääntö on luottamuksellisuus. Tee heti koulutuksen alussa selväksi, että kaikki osallistujien kertomat asiat ja heidän henkilökohtaiset tietonsa myös väliajoilla käydyt keskustelut ovat salassa pidettäviä tietoja. Esimiesten osallistuminen voi heikentää koulutuksen luottamuksellisuutta. Pyri varmistamaan etukäteen, etteivät esimiehet ja alaiset osallistu samaan koulutustilaisuuteen. Jos se ei ole mahdollista, varmista, etteivät esimiehet ja alaiset osallistu samoihin keskusteluharjoituksiin. Kunnioitus Osallistujille saattaa tulla elävästi mieleen omia väkivaltakokemuksiaan ja he saattavat purskahtaa itkuun tai käyttäytyä aggressiivisesti. Reagoi silloin kunnioittavasti ja rauhoittavasti. Selitä osallistujille, että koulutuksen tarkoituksena on lujittaa heidän ammattitaitoaan ja että tunnereaktiot ovat tärkeä osa oppimista koko ryhmän kannalta. Tällaisissa tilanteissa ei kuitenkaan saa uppoutua liian syvälle henkilökohtaisiin asioihin, joita on käsiteltävä ajan kanssa erikseen luottamuksellisessa tilanteessa. Jokaisen osallistujan osallistuminen on tärkeää, jotta koulutustavoite saavutetaan. Osallistujat voivat myös esittää kritiikkiä tai suhtautua torjuvasti koulutukseen. Tällainen palaute kertoo sinulle paljon vaikutuksestasi heihin. Suhtaudu siis arvostavasti myös vastahakoisuuteen. Dia 3 Odotettavissa olevat tulokset Osallistujat näkevät tästä diasta ja paperilapuista, että koulutus vastaa suurelta osin heidän odotuksiaan. Tämä voi olla tärkeä hetki osallistujien motivaation kannalta. 6

9 Osuus 1: Väkivallan tausta, muodot ja seuraukset Aika: 30 minuuttia Tavoitteet Muodostetaan käsitys siitä, mitä lähisuhdeväkivalta on ja mikä on sen dynamiikka. Kiinnitetään huomiota siihen, että väkivallasta kärsivät erityisesti naisvangit. Käsitellään ja selvennetään väkivallan terveysvaikutuksia ja sosiaalistaloudellisia seurauksia ja pohditaan, kuinka väkivaltakokemukset voivat olla yhteydessä naisvankien rikollisuuteen ja heidän käyttäytymiseensä vankilassa. Oppimistulokset Osallistujat tietävät, kuinka suuri osa naisista yleensä ja erityisesti naisvangeista on kohdannut väkivaltaa. Osallistujat ymmärtävät väkivaltaisen suhteen dynamiikan ja toimintaperiaatteen. He tuntevat väkivaltakokemusten terveysvaikutukset ja sosiaalistaloudelliset seuraukset. Harjoitukset Interaktiivinen alustus PowerPoint-diat 5 20 Tee osuudesta mahdollisimman interaktiivinen esittämällä osallistujille kysymyksiä, esim. Arvioikaa, kuinka suuri osa naisista yleensä joutuu lähisuhdeväkivallan uhreiksi. Kuinka suuri osa naisvangeista on kokenut lähisuhdeväkivaltaa? Tai esittämällä kysymyksiä muista aiheista: Mitä muuta tästä aiheesta tulee mieleen? Materiaali Monisteet Diat 8, 9, 10, 11, 12 ja 14: Tilastotietoja Dia 15: Vaaran merkit Dia 16: Vallan ja kontrollin malli Dia 19: Traumaperäinen stressihäiriö Pitkäaikaiset vaikutukset 7

10 Diat 5 7 Lähisuhdeväkivallan muodot Lähisuhteessa tai perheessä voi ilmetä useita väkivallan muotoja, muun muassa lapsen hyväksikäyttöä, puolisoiden välistä väkivaltaa, kotihoitoon liittyvää väkivaltaa, sisarusten välistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä ja hoitokodeissa tapahtuvaa väkivaltaa. Tässä koulutusosuudessa keskitytään naiseen kohdistuvaan väkivaltaan nykyisen tai entisen kumppanin taikka muun läheisen ihmisen taholta. Tiedämme, että väkivallan vaikutukset ovat erittäin vakavat, kun siihen syyllistyy uhrin läheinen. Lähisuhdeväkivallan dynamiikka ja seuraukset ovat yhteydessä siihen, mikä on naisen tunneside väkivaltaiseen henkilöön tai riippuvuussuhde häneen. Seksuaalisella väkivallalla tarkoitetaan tässä toimintaa, johon nainen ei ole suostunut tai johon hän ei suostuisi, jos voisi itse päättää. Tähän sisältyy toiminta, johon nainen voi vaikuttaa suostuneen mutta johon hänet on tosiasiassa pakotettu joko eksplisiittisesti tai implisiittisesti uhkailemalla. Tällaista on myös toiminta, johon nainen ei ole voinut antaa suostumustaan (tai jota hän ei ole pystynyt vastustamaan), koska hän on ollut tajuton (esim. raiskaushuumeet) tai koska hän ei muuten ole pystynyt kommunikoimaan. Suhteessa tai avioliitossa voi ilmetä sanallista loukkaamista, perusteetonta syyllistämistä tai raivoamista riitojen yhteydessä. Psykologinen väkivalta eroaa riitelystä siten, että siinä vahingollinen toiminta toistuu ja sillä pyritään tarkoituksella nöyryyttämään toista tai heikentämään hänen kykyään tehdä omia päätöksiä. Pääasiallinen motiivi henkisen väkivallan taustalla on, että väkivallan tekijä pyrkii pitämään uhrin vallassaan ja kontrollissaan yhä tiukemmin. Dia 8 Väkivallan yleisyys Miehet kokevat väkivaltaa yleensä naisia useammin. Sekä miesten että naisten tapauksessa väkivallan tekijä on yleensä mies. Miehet kokevat kuitenkin suurimman osan väkivallasta muualla kuin lähisuhteessa tai perheympäristössä, toisin sanoen julkisissa tiloissa, tuntemattoman taholta, rikollisen toiminnan yhteydessä, armeijassa tai töissä. Ei ole kuitenkaan harvinaista, että nainen käyttäytyy väkivaltaisesti miespuolista kumppaniaan kohtaan. Vakava lähisuhdeväkivalta on kuitenkin edelleen pääasiassa sukupuoliriippuvaista. Näissä tapauksissa useimmat väkivallan tekijät ovat miehiä ja useimmat uhrit naisia. Vaikka tiettyihin väkivallan muotoihin syyllistyvät lähisuhteessa lähes yhtä usein miehet kuin naisetkin, heidän käyttämänsä ja kärsimänsä väkivallan tyyppi, vakavuus ja vaikutukset eroavat toisistaan. Tämä käy ilmi, kun naisten elämää, turvallisuutta ja terveyttä Saksassa laaditun otantatutkimuksen tuloksia (Müller, Schröttle, 2004) verrataan suppeampaan miehiä koskevaan tutkimukseen, joka toteutettiin samaa tutkimusmenetelmää käyttämällä. 8

11 Diat 9 13 Väkivallan yleisyys naisvankien keskuudessa Edellä mainitussa Saksassa tehdyssä tutkimuksessa perehdyttiin myös naisvankien tilanteeseen. Sen lisäksi, että heidän keskuudessaan oli enemmän väkivallan uhreja, heihin kohdistunut väkivalta oli vakavampaa ja toistuvampaa kuin naisten keskuudessa yleensä. Näin ollen myös väkivallan seuraukset ovat vakavammat. Muista Euroopan maista saatavilla olevissa tutkimuksissa ja arvioissa määrät vaihtelevat, mutta ne vahvistavat oletuksen siitä, että naisvankien keskuudessa on paljon väkivallan uhreja. Koulutuksessa olisi käsiteltävä aina kansallisia tietoja ja korvattava niillä Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat tiedot, kuten diassa 11. Ensimmäisessä vammasta kärsivien naisten väkivaltakokemuksia käsitelleessä saksalaisessa otantatutkimuksessa havaittiin, että näihin naisiin kohdistuva väkivalta on erittäin yleistä (Schröttle/Hornberg ym., 2012). Tämä tieto voi olla hyödyksi työskenneltäessä naisvankien kanssa, sillä suuri osa heistä kärsii psyykkisestä tai henkisestä vammasta tai sairaudesta (dia 12). Dia 14 Lähisuhdeväkivallan kokeminen lapsena Kun lapset joutuvat näkemään väkivaltaa, se kohdistuu yleensä äitiin. Useissa tapauksissa lapset saattavat myös itse joutua isän tai äidin väkivallan kohteeksi. Jo lähisuhdeväkivallan näkeminen vaikuttaa pysyvällä tavalla kielteisesti lapsen kognitiiviseen kehitykseen, oppimismahdollisuuksiin, kiintymyssuhteisiin ja terveyteen. Useat lähisuhdeväkivallan tekijät ja sen uhrit ovat joutuneet lapsena väkivallan kohteeksi tai nähneet sitä lähipiirissään. Hyvin useat naisvangit ovat lisäksi joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Tämä tarkoittaa, että vankilassa olevat lähisuhdeväkivallasta kärsineet äidit ovat todennäköisesti kokeneet lapsena väkivaltaa ja myös heidän lapsensa joutuvat näkemään väkivaltaa. Lapsen reaktio voi olla liikaa äidille, joka voi välillä olla huolissaan lapsesta ja haluta suojella tätä ja välillä taas torjua lapsensa ja pitää häneen etäisyyttä päästäkseen irti äitiyden valtavista vaatimuksista lähisuhdeväkivaltatilanteessa. Useat tätä hanketta varten haastatellut naiset kokivat lastensa tilanteen erittäin stressaavaksi. Väkivallan tekijät käyttävät lisäksi lapsia usein pelinappuloina omiin tarkoituksiinsa. He voivat esimerkiksi pakottaa lapsen katsomaan, kun hänen äitinsä raiskataan, pakottaa hänet loukkaamaan äitiään sanallisesti tai uhkailla lasta äidin edessä esimerkiksi roikottamalla lasta ikkunasta. 9

12 Dia 15 Riskiryhmään kuuluvien naisvankien tunnistaminen Diassa esitetään joitakin merkkejä, joiden tarkka henkilö voi päätellä viittaavan väkivaltaan. Voit kysyä osallistujilta, ovatko he havainneet ammatissaan muita vaaran merkkejä, tai jakaa heille vaaran merkkejä käsittelevän monisteen, josta käydään lyhyt keskustelu. Dia 16 Vallan ja kontrollin malli Väkivaltaisilla suhteilla on useita yhteisiä piirteitä. Väkivallan tekijän tärkeimpänä motiivina on yleensä vallan ja kontrollin harjoittaminen. He voivat pönkittää valta- ja kontrolliasemaansa käyttämällä päivittäisessä toiminnassaan esimerkiksi fyysistä, henkistä, sosiaalista, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa. Yleisen käsityksen mukaan väkivalta on kierre, joka etenee jännitystilanteesta väkivallan purkautumiseen ja sitä kautta sovinnontekoon ja tilanteen laukeamiseen aina uudestaan ja uudestaan. Tämä pitää kuitenkin paikkansa vain osittain. Käsitys voi osaltaan selittää, miksi useat ihmiset eivät ymmärrä naisia, jotka jäävät väkivaltaiseen suhteeseen. Tosiasiassa on kuitenkin niin, että vaikka fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa saattaa ilmetä sykleissä, naisen rahankäytön, työssäkäymisen ja sosiaalisten suhteiden kontrollointi on jatkuvaa ja se uhkaa tiukentua edelleen. Väkivaltaisissa suhteissa ns. kuherruskuukausiaika on itse asiassa osa väkivaltaa, ja sen tarkoituksena on saada nainen epävarmaksi tunteistaan ja kiintymään kumppaniinsa uudelleen. Dia 17 Terveysvaikutukset Kansainvälisen tutkimuksen mukaan aiemmat väkivaltakokemukset voivat aiheuttaa ongelmia kaikilla terveyden osa-alueilla (Hagemann-White, 2003). WHO:n mukaan väkivalta on yksi vakavimpia naisten terveysongelmia kaikkialla maailmassa (WHO, 2002). Terveysvaikutuksiin kuuluvat myös huumeiden, alkoholin ja reseptilääkkeiden käyttö, jolla uhreiksi joutuneet naiset voivat yrittää selviytyä väkivallan aikaansaamasta henkisestä stressistä ja fyysisistä seurauksista tai turruttautua niiltä. Päihteiden käyttö voi siis olla selviytymisstrategia. Raitistumisvaatimuksista ei ole hyötyä, ellei naiselle tarjota samalla tukipalveluita, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon väkivallalle altistuneet ja trauman kokeneet uhrit. Julma totuus on, että väkivalta johtaa edellä mainittujen terveysvaikutusten lisäksi myös usein naisten ja/tai heidän lastensa kuolemaan. Alla on tilastotietoja lähisuhdeväkivallan uhrina kuolleista naisista ( :ta naista kohti ja absoluuttisina määrinä). Maa Absoluuttinen määrä (vuosi) Suomi 1,12 1,15 1,07 1,54 1,53 40 (2008) Saksa 0,58 0,5 0, (2006) Liettua 4,6 4,48 3,34 3,05 3,72 72 (2008) 10

13 Puola 0,68 0,7 0,8 0, (2007) Yhdistynyt 0,2 0,2 0,19 0,25 78 (2007) kuningaskunta (WHO/Europe, 2009) Diat Trauma ja sen vaikutukset Psyykkinen trauma syntyy poikkeuksellisen stressaavista tapahtumista, jotka romuttavat henkilön turvallisuudentunteen ja saavat hänet tuntemaan itsensä avuttomaksi, yksinäiseksi ja haavoittuvaksi vaarallisessa maailmassa. Useimmat väkivaltakokemukset ovat poikkeuksellisen stressaavia tapahtumia, jotka aiheuttavat trauman. Jokainen traumaattinen tilanne ei johda traumaperäiseen stressihäiriöön, mutta usein niin käy. Dioissa esitetään yhteenveto mahdollisista trauman pitkäaikaisvaikutuksista, joita ei valitettavasti ehditä käsitellä perusteellisesti tämän koulutuksen aikana. Osallistujat saavat kuitenkin käsityksen siitä, että useat naisvangit joutuvat selviytymään trauman seurauksista. 11

14 Osuus 2: Väkivallan yhteiskunnallinen ja oikeudellinen ympäristö Aika: 20 minuuttia Tavoitteet Tehdään selväksi, ettei väkivalta ole pelkästään henkilökohtainen vaan koko yhteiskunnan kattava ongelma. Kerrotaan osallistujille lähisuhdeväkivallan oikeusvaikutuksista ja selitetään tärkeimmät riskitekijät. Kerrotaan erityisesti haavoittuvista ryhmistä ja mahdollisuuksista turvautua oikeuskeinoihin. Oppimistulokset Osallistujat ymmärtävät väkivallan merkityksen koko yhteiskunnalle. He tuntevat lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen oikeudelliset mahdollisuudet kotimaassaan. Osallistujat tuntevat paremmin tilanteet, joissa riski joutua uhriksi kasvaa. He tietävät, että lähisuhdeväkivalta on yksi kansainvälisen ihmisoikeuskeskustelun ja poliittisen keskustelun tärkeimmistä aiheista. Harjoitukset Alustus: Diat Materiaali Monisteet: Dia 22: Sosioekologinen malli Dia 27: Väkivalta ja huumeiden käyttö Dia 28: Oikeudellinen kehys: Kansainväliset yleissopimukset ja julistukset Dia 29: Kansallinen oikeuskehys 12

15 Dia 22 Väkivalta ilmenee omassa ympäristössään Lähisuhdeväkivallan ilmenemiseen vaikuttavat neljän tason tekijät. Tästä syystä lähisuhdeväkivaltaa ei voida pitää pelkästään uhrin ja väkivallan tekijän välisenä henkilökohtaisena ongelmana, vaan siihen on puututtava kaikilla tasoilla. Seuraavassa annetaan esimerkkejä väkivaltaan johtavista rakenteellisista tekijöistä. Yksilötaso Väkivaltaa esiintynyt aiemmin tekijän tai uhrin perheessä tai lapsuudessa (esim. lähisuhdeväkivaltaa, lapsen hyväksikäyttöä, lapsen pahoinpitelyä) Väkivaltaisen kumppanin alkoholinkäyttö Väkivaltaisen kumppanin persoonallisuushäiriö tai mielenterveysongelmat Sosiaalistaloudelliset tekijät, kuten tulotaso ja ikä Henkinen tai fyysinen vamma Ihmissuhde- ja perhetaso Konflikti ihmissuhteessa Toimimaton perherakenne Taloudelliset ongelmat Naimisiinmeno nuorena Paljon lapsia Nainen on suhteellisen vahvassa asemassa kumppaniinsa verrattuna tai riippumaton hänestä korkeamman koulutuksensa tai tulotasonsa ansiosta Patriarkaaliset perhearvot ja sukupuolistereotypiat Yhteisön taso Ystävät ja tuttavat eivät halua sotkeentua asioihin Naisen köyhyys ja eristyneisyys Riittävien tukipalvelujen puute Perinteisten sukupuoliroolien mukaiset odotukset Väkivallan suvaitseminen Väkivaltaa pidetään yksityisenä ongelmana Yhteiskunnan taso Patriarkaaliset ja konservatiiviset yhteiskuntanormit Lähisuhdeväkivallasta ei rangaista tai seuraamukset ovat tehottomia (lähisuhdeväkivalta ei ole rikos, syytteet johtavat harvoin tuomioihin) Oikeuskeinoihin turvautuminen on estetty (esim. maahanmuuttajanaiset, joiden oleskeluluvasta ei ole vielä päätetty) Valtio on sotatilassa tai osallisena aseellisessa konfliktissa. Dia 23 Sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset Lähisuhdeväkivallalla voi olla myös naisiin kohdistuvia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Ystävät voivat hylätä naisen etenkin, jos hän ei ota vastaan hyväntahtoisia avuntarjouksia, joista ei kuitenkaan usein ole apua. Nainen voi myös vetäytyä syrjään omasta halustaan. Hän voi tuntea itsensä väärinymmärretyksi, pelätä kertoa muille, mitä hänelle on tapahtunut, tai tuntea, että hänen on valehdeltava ystävilleen ja tuttavilleen suojellakseen kumppaniaan ja sitä kautta myös itseään. 13

16 Kun nainen pakenee väkivaltaisesta suhteesta, hän saattaa samalla menettää kotinsa tai työpaikkansa. Kumppani saattaa myös levittää juoruja naisesta tämän työpaikalla tai häiritä hänen työtään jatkuvilla puhelinsoitoilla. Nainen voi menettää työnsä tästä syystä. Tulonlähteen ja työpaikan menettäminen, muutto toiseen kaupunkiin tai kodittomaksi joutuminen ja eristäytyminen ovat joitakin tekijöitä, jotka voivat johtaa yhteiskunnallisen aseman menettämiseen. Lähisuhdeväkivalta vaikuttaa myös äidin ja lapsen väliseen suhteeseen. Joillekin äideille väkivalta ja siihen liittyvät toivottomuuden tunteet ovat liikaa, ja he saattavat laiminlyödä tai pahoinpidellä lastaan. Jotkut naiset voivat yrittää suojella lastaan siten, etteivät puhu väkivallasta, yrittävät peitellä sitä tai valehtelevat siitä lapselleen. Jotkut väkivaltaiset kumppanit voivat myös rohkaista lasta osallistumaan äitinsä nöyryyttämiseen. Lastensuojelupalvelut voivat ottaa lapsen huostaan, jolloin äiti saattaa menettää yhteyden häneen lähes kokonaan. Dia 24 Väkivallan ja rikollisuuden seuraukset Naisten rikollisuus voi olla monimutkaisesti yhteydessä nykyisiin tai aiempiin väkivaltakokemuksiin. Joitakin esimerkkejä: Nainen pakotetaan prostituutioon. Nainen ajautuu prostituutioon seksuaalisen hyväksikäytön myötä ( ainakin siitä saa rahaa ). Nainen käyttää huumeita, reseptilääkkeitä tai alkoholia selviytyäkseen tuskasta ja toivottomuudesta. Tunneriippuvuus tai väkivallan pelko ajaa naisen huumerikollisuuteen tai muuhun rikollisuuteen. Nainen reagoi uhriksi joutumiseen väkivallalla ja pyrkii kontrolloimaan muita väkivallan avulla ja saamaan näin takaisin oman elämänsä hallinnan. Nainen tappaa väkivaltaisen kumppaninsa lopettaakseen väkivallan kokonaan. Dia 25 Sosiaalisrakenteelliset riskitekijät Saksaa koskevat tiedot (Müller/Schröttle, 2004) Kokemuksia väkivallan uhriksi joutumisesta on kaikilla ikäryhmillä. Väkivallan uhreja on erityisen paljon alle 36-vuotiaiden, heikosti koulutettujen ja matalapalkkaisten naisten keskuudessa ja yli 45-vuotiaiden, korkeasti koulutettujen ja hyvin toimeentulevien naisten keskuudessa. Väkivallan uhriksi joutumisen riski kasvaa, jos kumppani on työtön. Saksassa turkkilaiset maahanmuuttajanaiset joutuvat nykyisen kumppaninsa fyysisen väkivallan kohteeksi useammin kuin naiset keskimäärin. Venäläiset maahanmuuttajanaiset joutuvat seksuaalisen väkivallan kohteeksi useammin kuin naiset keskimäärin. Lähisuhdeväkivaltaa näkemään joutuneilla tytöillä on suurempi riski joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi aikuisina. Naisvangeista merkittävä osa on joutunut fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi sekä lapsuudessa että aikuisiällä. Henkinen tai fyysinen vamma on riskitekijöistä vakavin. Vammoiksi luetaan myös 14

17 oppimisvaikeudet, jotka voivat olla yleisempiä naisvankien keskuudessa kuin koko väestössä. Diat 26 ja 27 Huumeiden käyttö riskitekijänä ja selviytymisstrategiana Naisvankien huumeidenkäytön ja väkivaltakokemusten välillä on usein yhteys. Naiset käyttävät huumeita myös väkivallasta selviytyäkseen. Tämä (ja muut yhteydessä olevat tekijät) voivat johtaa rikollisuuteen, mikä puolestaan voi johtaa uusiin väkivaltakokemuksiin. Naisvankien (ja heidän kanssaan työskentelevien tukihenkilöiden) tilanne on hyvin monisyinen ja vaikea. Lisää tähän naisvankien huumeidenkäytöstä ja väkivallasta kertovia kansallisia tietoja, jos sellaisia on saatavilla. Dia 28 Kansainvälinen oikeusympäristö Lähisuhdeväkivallan torjuminen on saanut valtavasti kansallista ja kansainvälistä huomiota. Lähisuhdeväkivalta on ihmisoikeusrikkomus, joka kielletään useimpien maiden perustuslaissa. Jotta naisten perusoikeudet saataisiin toteutettua tehokkaammin, kansainvälinen yhteisö on laatinut useita yleissopimuksia, julistuksia ja sitovia sopimuksia, joissa maat sitoutuvat toteuttamaan eri toimenpiteitä ja perussuosituksia kansallisesti. Saksassa näiden kansainvälisten velvoitteiden johdosta on annettu laki väkivallalta suojelusta ja poliisille on myönnetty tarvittavat valtuudet lain täytäntöönpanoa varten. Vuoden 2010 Bangkokin säännöt muodostavat naisvankien tilannetta koskevan ohjenuoran. Lisätietoja saa kurssin lähdeaineistosta. Dia 29 Kansallinen oikeuskehys Tilanne Saksassa: Väkivallan uhrit voivat pyytää siviilioikeudellista oikeussuojaa väkivallalta suojelua koskevan lain nojalla. Kun uhri on hakenut suojelua, perhetuomioistuin voi määrätä väkivallan tekijää koskevia siviilioikeudellisia toimenpiteitä, kuten lähestymiskiellon. Toimenpiteet voidaan räätälöidä uhrin henkilökohtaisten tarpeiden ja tilanteen mukaisesti. Yhteinen asunto voidaan antaa ainakin väliaikaisesti uhrin omaan käyttöön riippumatta siitä, kuka asunnon omistaa. Poliisin valtuuksia laajennettiin siten, että poliisi voi kieltää väkivallan tekijältä pääsyn uhrin asuntoon 10 päivän ajaksi ja asettaa kyseisen henkilön lähestymiskieltoon samaksi ajanjaksoksi. Samalla nostetaan rikossyyte ja uhrin tiedot annetaan uhritukikeskukselle, jotta tämä saa tukea välittömästi. Lisää tähän kansalliset tiedot. 15

18 Osuus 3: Muutosprosessi: Esteet ja mahdollisuudet Aika: 30 minuuttia / 70 minuuttia (kaksi harjoitusta) Tavoitteet Kerrotaan epävarmuustekijöistä ja esteistä, jotka voivat vaikeuttaa väkivaltaisen kumppanin jättämistä. Selitetään muutosprosessia kuvaava muutosvaihemalli. Helpotetaan ammatillisen toiminnan laajuuden ja rajojen tunnistamista. Oppimistulokset Osallistujat ymmärtävät, että naisella voi olla hyviä syitä, joiden vuoksi hän ei jätä väkivaltaista kumppaniaan. Osallistujat ymmärtävät, että muutos on henkilökohtainen prosessi ja että todellinen muutos vie aikaa. He tunnistavat mahdolliset esteet väkivallan tehokkaalle torjumiselle ja oppivat, mitä ammatillisia keinoja heillä on käyttävissään lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi. Harjoitukset Harjoitus: Työpaikkaharjoitus (15 min.) Harjoitus: Glorian tarina (40 min.) Alustus: 15 min. Esitys: Diat Materiaali Työpaikkaharjoituksen punaiset ja vihreät harjoitusmonisteet Fläppitaulu, punaiset ja vihreät tussit Monisteet Dia 31: Työpaikkaharjoitus, punaiset ja vihreät monisteet Dia 32: Väkivaltaisen kumppanin jättämisen esteet Dia 34: Glorian tarina Dia 36: Muutosteoria muutoksen tie 16

19 Dia 31 Stressi työpaikalla: Työpaikkaharjoitus Ohjeet: Jaa osallistujat kahteen ryhmään ja ohjaa toinen ryhmä huoneen oikealle puolelle ja toinen vasemmalle. Jaa vasemmalla olevalle ryhmälle vihreät monisteet ja oikealla olevalle ryhmälle punaiset monisteet. Pyydä osallistujia lukemaan harjoitusteksti ja vastaamaan lopussa oleviin kysymyksiin vierustoverinsa kanssa. Pyydä heitä tekemään muistiinpanoja harjoitusmonisteeseen. Älä paljasta, että punaisissa ja vihreissä monisteissa on eri kysymykset. Pyydä ensiksi vasemmanpuoleista ryhmää esittelemään vastauksensa. Kirjoita fläppitaululle vihreällä tussilla otsikko Puolesta. Kirjoita vastaukset otsikon alle, kukin omalle rivilleen. Kun kaikki vihreiden monisteiden vastaukset on kirjoitettu, pyydä oikeanpuoleista ryhmää kertomaan vastauksensa. Kirjoita fläppitaululle uuden sivun otsikoksi Vastaan. Toimi samoin kuin edellä. Kun kaikki vastaukset on kirjoitettu, irrota vastaussivut fläppitaulusta. Pidä itse toinen sivu ja anna toinen sivu avustajallesi, ja pitäkää sivuja edessänne samalla korkeudella, jotta osallistujat voivat lukea vastaukset. Pyydä osallistujia kertomaan, mitä he havaitsevat. Vastauksia on yhtä monta niin puolesta kuin vastaankin. Anna osallistujien keskustella lyhyesti ja kysy heiltä, minkä he luulevat olevan harjoituksen tarkoitus. Osallistujat huomaavat yhteyden työtilanteen ja lähisuhdeväkivallan välillä: se on epävarmuus. Opittu asia: Kullakin päätöksellä on syynsä. Henkilökohtaisia päätöksiä ei pidä tuomita ulkoa käsin, vaan niitä on ymmärrettävä. Dia 32 Esteet väkivaltaisen kumppanin jättämiselle Seuraavat tekijät voivat olla väkivaltaisessa suhteessa syynä siihen, ettei nainen ole (vielä) jättänyt väkivaltaista kumppaniaan. Eroaminen ei aina ole ratkaisu. Voi olla, ettei naisella esimerkiksi ole muuta paikkaa, minne mennä, ja hän voi päätyä asunnottomaksi, hän ei pysty ottamaan lapsiaan tai lemmikkejään mukaansa tai hänellä ei ole taloudellisia toimeentulomahdollisuuksia. Eroaminen on vaikeaa ja se vie aikaa. Rakkaussuhteesta lähteneet tietävät, ettei ero useinkaan tapahdu käden käänteessä. Vaara tilanteen kärjistymisestä Naisella on eron jälkeen viisinkertainen riski tulla väkivaltaisen ex-kumppaninsa tappamaksi. Ennen väkivaltaisesta kumppanista eroamista on laadittava riskinarvio ja yksityiskohtainen turvallisuussuunnitelma siitä, miten naisen turvallisuus voidaan tulevaisuudessa varmistaa. Rahan, ystävien tai tuen puuttuminen voi tehdä väkivaltaisen kumppanin jättämisestä ja oman turvallisuuden varmistamisesta entistäkin haastavampaa ja 17

20 pitkällisempää. Eroamista voivat vaikeuttaa myös institutionaalisen tuen puute, kuten oleskeluluvan menettäminen siinä tapauksessa, että nainen eroaa kumppanistaan, tai virheelliset tiedot tarjolla olevista oikeuskeinoista. Naisella ole välttämättä ole myöskään turvallista pakopaikkaa. Naisvankien osalta tietyt tekijät voivat edistää väkivallasta selviämistä ja toiset taas voivat pahentaa tilannetta entisestään, ks. dia 33. Dia 33 Osallistujat tietävät nyt, ettei päätös jäädä väkivaltaisen kumppanin luo välttämättä ole järjetön, vaan siihen vaikuttavat useat tekijät. Naisvangit ovat yleensä suhteellisen turvassa väkivaltaiselta kumppaniltaan, ja vankila tarjoaa heille mahdollisuuden toipua väkivaltaisista kokemuksista. Väkivaltaa, myös lähisuhdeväkivaltaa, ilmenee kuitenkin myös vankiloissa. Dia 34 Glorian tarina Tämä yksinkertainen tarina kuvaa mahdollista tosielämän tilannetta. Sen tarkoituksena on virittää keskustelua väkivallasta eroon pyrkivien naisten vaikeuksista. Kouluttajan aineistossa ja monisteissa kuvataan yksityiskohtaisesti, mitä kouluttaja tekee ja miten. Jos roolileikki ei sovi koulutustilanteeseen tai jos aikaa ei ole riittävästi, voit näyttää pelkän dian: lue vuorosanat, ja aina kun roolihenkilö irrottaa narusta, hän poistuu kuvasta. Dia 35 Muutoksen mahdollisuudet ja keinot Vankilatilanne voi sekä auttaa että hankaloittaa omien väkivaltakokemusten käsittelyä. Myönteiset tekijät: Naiset ovat vankilassa yleensä suhteellisen turvassa väkivaltaiselta kumppaniltaan. He saattavat havaita, että muilla naisilla on samanlaisia kokemuksia. Heidän terveydentilansa voi kohentua, mikä voi auttaa väkivaltakokemuksista toipumista. Kielteiset tekijät: Vankilan rakenteelliset olot saattavat aiheuttaa uusia traumoja. Myös vankilassa ilmenee väkivaltaa. Väkivaltaisesta suhteesta toipuminen edellyttää aina henkilökohtaista muutosprosessia, olipa nainen vankilassa tai ei. Vanhat reagointi- ja käyttäytymismallit on kyseenalaistettava, on opittava asettamaan rajat ja kehitettävä erilaisia konfliktinratkaisustrategioita. 18

21 Väkivaltaisesta suhteesta siirtyminen kohti itsenäistä elämää riippuu useista tekijöistä. Muutos edellyttää henkilökohtaisia voimavaroja ja sitkeyttä eli naisella on oltava käytössään sekä ulkoisia resursseja (raha, ystävät) että sisäisiä resursseja (terveys, lannistumattomuus, henkiset voimavarat). Muutos voi toteutua ainoastaan, jos olemassa on realistisia vaihtoehtoja. Onko vankilassa esimerkiksi terapeutti tai neuvoja, joka tuntee väkivallan seurausten dynamiikan? Onko naisella pääsy turvapaikkaan? Väkivallan uhka voi keskeyttää muutosprosessin missä vaiheessa tahansa. Jos väkivallan tekijä saa tietoonsa naisen muutossuunnitelmat, hän voi uhata vahingoittaa lapsia. Nainen voi tämän vuoksi hylätä kaikki muutosaikeensa. Tilanteeseen puuttuminen voi tapahtua ajankohtana, joka ei ole muutokselle otollinen. Kun ammattiauttaja saa tietää väkivaltaisesta suhteesta, hän haluaa usein toimia välittömästi puuttumalla tilanteeseen ja suojelemalla naista väkivallalta uusiutumiselta. Hän voi antaa neuvoja, joiden tarkoituksena on saada nainen jättämään väkivaltainen kumppaninsa tai nostamaan syytteen häntä vastaan. Nainen on kuitenkin voinut olla suhteessa useita vuosia, ja tämä voi olla hänen ensimmäinen yrityksensä ottaa lähisuhdeväkivalta ylipäänsä puheeksi, eikä hän välttämättä halua välitöntä muutosta. Dia 36 Muutosvaihemalli Prochaskan ja Di Clementen transteoreettinen malli Transteoreettisessa mallissa kuvataan, selitetään ja ennakoidaan intentionaalisia muutosprosesseja ja vaikutetaan niihin. Mallin kehitti Rhode Islandin yliopistossa työskentelevä James O. Prochaska kollegoineen. Sen taustalla olevan oletuksen mukaan muutosprosessi etenee laadullisesti erilaisissa mutta kumuloituvissa vaiheissa. Mallia kutsutaan myös muutosvaihemalliksi. 1. vaihe: Esiharkinta: Henkilö ei pidä käytöstään tai tilannettaan ongelmallisena, eikä muutosaikeita ole. 2. vaihe: Harkinta: Muutosaikeet alkavat muodostua, mutta ne ovat vielä epäselviä. Tässä vaiheessa henkilö voi sanoa: Minun pitäisi... (esim. jättää kumppanini). 3. vaihe: Valmistautuminen/päätös: muutosaikeista tulee konkreettisempia ja toimia suunnitellaan tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä vaiheessa henkilö voi sanoa: Minä aion... (esim. jättää kumppanini, pakata tavarani ja muuttaa turvakotiin). 4. vaihe: Toiminta/tahto: toimia toteutetaan tavoitteen saavuttamiseksi. Turvakotiin on otettu yhteyttä, tarvittavat asiakirjat on hankittu ja matkalaukku on pakattu salaa. 5. vaihe: Ylläpito: Henkilö on muuttanut turvakotiin ja ollut siellä muutaman päivän ajan. Sosiaalietuushakemukset on tehty ja lapset alkavat sopeutua tilanteeseen. 6. vaihe: Paluu vanhaan: Muutos keskeytyy. Kumppani ilmestyy turvakodin ovelle ja vie lapset ulos jäätelölle. Hän soittaa ulkoa naiselle ja pyytää tätä palaamaan luokseen. Keskustelun aikana hän mainitsee, kuinka helppoa hänen oli viedä lapset mukanaan. Nainen päättää muuttaa takaisin kumppaninsa luo. 19

22 Muutoksen keskeytyminen on osa muutosprosessia, ei sen loppu. Voi olla, ettei nainen ottanut muutosta suunnitellessaan huomioon tärkeitä tarpeita, pelkoja, epävarmuustekijöitä tai elämäntilannettaan tai ei pitänyt niitä riittävän tärkeinä. Edellä olevassa esimerkissä kumppanille ei ollut kerrottu, että hänen toimintansa johtaisi välittömästi oikeustoimiin, lapsia ei ollut otettu mukaan eroa koskevaan päätöksentekoon eikä turvakoti ollut vielä laatinut naiselle turvallisuussuunnitelmaa. Kolmanteen vaiheeseen ei ollut kiinnitetty riittävästi huomiota. Muutosvaiheissa oli keskitytty kodista lähtemiseen ja samalla oli jätetty huomiotta henkilökohtaista turvallisuutta lisäävät toimet ja turvallisuudentunteen merkitys. Tämän vuoksi haluttu muutos lopullinen ero ei toteutunut, ja kumppanin suorasukainen uhkaaminen sai naisen luulemaan, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin palata tämän luo. Jos koulutukseen on aikaa yli 4,5 tuntia, pienryhmissä voidaan käsitellä seuraavaa kysymystä: Mikä olisi saanut naisen pitäytymään alkuperäisessä päätöksessään? Anna ryhmille (kussakin 3 4 henkilöä) 15 minuuttia aikaa kirjoittaa ehdotuksia paperilapuille (yksi ehdotus per lappu). Jos ryhmät tarvitsevat lisää aikaa, anna heille vielä 5 minuuttia. Kirjoita ehdotukset taululle. Voit halutessasi jakaa ehdotukset erillisiin ryhmiin, jos ne ovat tyypiltään sellaisia. 20

23 Osuus 4: Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen Aika: 90 minuuttia (harjoitus 35 min., keskustelu 35 min. ja alustus 20 min.) Tavoitteet Kerrotaan, kuinka lähisuhdeväkivalta otetaan puheeksi asiaankuuluvalla tavalla. Kehitetään myötätuntoa keskustelukumppania kohtaan. Oppimistulokset Osallistujat oppivat ottamaan keskustelussa asianmukaisesti huomioon väkivallan uhrin tilanteen. He oppivat, miten erilaiset keskustelutekniikat vaikuttavat keskustelukumppaniin. Harjoitukset Interaktiivinen harjoitus: Keskustellaan väkivallasta 35 min. Alustus: 20 min. Esitys: Diat Monisteet Dia 40: Vuorovaikutusharjoituksen ohjeet Dia 44: Voimaantumisen ympyrä Dia 38 Vankilan epävarmuustekijät Vankilatyöntekijän on pystyttävä puhumaan lähisuhdeväkivallasta, jos hän haluaa motivoida naisvankia hakemaan muutosta tilanteeseen. Hänen on osattava tunnistaa tällaisen keskustelun esteet ja mahdollisesti alennettava niitä tai poistettava ne kokonaan. Voit kysyä osallistujilta, mitkä tekijät vankilassa voivat vaikeuttaa lähisuhdeväkivallasta keskustelemista naisvangin kanssa. Vankilaympäristössä mahdolliset ilmenevät esteet ja epävarmuustekijät, jotka haittaavat lähisuhdeväkivallan käsittelyä, ovat seuraavat: Epävarmuus siitä, vetoaako vanki uhrin asemaansa kääntääkseen huomion pois omasta käyttäytymisestään. Epävarmuus siitä, onko vanki kokenut lähisuhdeväkivaltaa. Epävarmuus siitä, haluaako vanki keskustella lähisuhdeväkivallasta. Keskusteluaika on lyhyt. Kuuluuko lähisuhdeväkivallasta keskustelu henkilön työnkuvaan? Epävarmuus siitä, mitä tehdä väkivaltatapauksen tullessa ilmi (mitä, jos nainen myöntää kokeneensa väkivaltaa?) 21

24 Miten reagoida väkivaltaan Dia 39 Kaikessa ammatillisessa toiminnassa ratkaisevaa ei ole se, joudutaanko tekemisiin väkivaltaa kokeneiden naisten kanssa, vaan se, miten heidän kanssaan toimitaan ammattimaisesti (GESINE, 2005). Interaktiivinen harjoitus: Lähisuhdeväkivallasta puhuminen Dia 40 Kaikki ammattilaiset tai osallistujat eivät pidä roolileikeistä. Harjoitusten luonteen korostamiseksi niitä kutsutaan interaktiivisiksi harjoituksiksi, joissa tärkeintä on interaktiivisuus, ei näytteleminen. Kouluttajien pitäisi asennoitua tilanteeseen rohkaisevasti ja motivoivasti. Osallistujia voidaan motivoida seuraavilla seikoilla: Harjoitus tapahtuu pienryhmissä yksityisesti. Kouluttaja on paikalla ainoastaan alussa vastatakseen osallistujien kysymyksiin. Harjoituksessa tarvitaan useita roolihenkilöitä: väkivaltaa kokenut nainen, vankilatyöntekijä ja kaksi tarkkailijaa. Ensimmäisen harjoituskerran jälkeen rooleja vaihdetaan, jotta jokainen osallistuja saa olla kerran aktiivisessa roolissa ja kerran passiivisena tarkkailijana. Harjoitus lujittaa ammattitaitoa. Tarkoituksena on käsitellä useita keskustelun johtamista koskevia näkökohtia, jotka unohtuvat helposti päivittäisessä työssä, kun on vähän aikaa ja mahdollisuuksia syventyä keskusteluun. Harjoituksessa ei arvioida osallistujia vaan pohditaan tiettyjen keskustelutekniikoiden ja -tapojen vaikutuksia väkivaltaa kokeneisiin naisiin. Kouluttajan pitää hyväksyä, jos joku osallistuja ei halua osallistua harjoitukseen, sillä hänellä on varmasti hyvät syyt kieltäytymiseensä. Keskustelutekniikat, kun on epäily lähisuhdeväkivallasta Kuinka saadaan aikaan avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri? Mitä tehdä, jos vanki vahvistaa epäilyt? Diat Nämä diat ja kouluttajan aineisto rohkaisevat osallistujia keskustelemaan lähisuhdeväkivallasta vankilassa. Voimaantumisen ympyrä Ympyrä kertoo, kuinka kouluttaja ja osallistujat voi toimia muutoksen alullepanijoina ja tukea naista tämän pyrkiessä irti väkivallan kierteestä. Kouluttajan aineisto sisältää yksityiskohtaisia tietoja aiheesta. Dia 44 22

25 Osuus 5: Ammatillinen toiminta mahdollisuudet ja rajoitukset Aika: 30 minuuttia Tavoitteet Kerrotaan koordinoidun intervention käsitteestä, korostetaan niiden vankiloiden roolia, joissa käytetään koordinoituja interventiostrategioita ja esitetään vankiloiden interventiomalleja. Oppimistulokset Osallistujat ymmärtävät koordinoidun intervention tarkoituksen. Osallistujat ymmärtävät niiden vankiloiden roolin, joissa käytetään koordinoituja interventiostrategioita. He ymmärtävät, että interventiomallit on mukautettava kunkin vankilan tilanteeseen. Harjoitukset Alustus: Diat ja kouluttajan aineisto Koulutuksessa on tähän saakka keskitytty osallistujien taitojen kehittämiseen. Tässä osuudessa näkökulmaa laajennetaan koko vankilaan. Selitä osallistujille kaksi intervention perusperiaatetta työskenneltäessä lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden naisvankien parissa. Keskeiseen ammattitaitoon kuuluu tiedostaa trauma väkivallan uhrien kanssa toimittaessa. Jokaisen on tehtävä jotakin, mutta kukaan ei voi yksinään tehdä kaikkea. Ei voida olettaa, että yksittäinen vankilatyöntekijä toteuttaa yksinään kattavan intervention väkivaltatapauksessa. Vankilalla on oltava laaja-alainen interventioohjelma, ja sen on tehtävä tavoitehakuista institutionaalista yhteistyötä ulkopuolisten tukitahojen kanssa. Vankilan olisi laadittava tällainen interventio-ohjelma yhteistyössä väkivallan uhrien neuvonnasta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. 23

26 Osuus 6: Moniammatillinen yhteistyö Aika: 40 minuuttia Tavoitteet Kerrotaan, mitä onnistunut institutionaalinen yhteistyö edellyttää, selvitetään, mitä paikallisia ja alueellisia tukipalveluita väkivaltaa kohdanneille naisille on tarjolla ja mitkä ovat mahdolliset yhteistyökumppanit, sekä opitaan väkivaltaa kokeneisiin naisvankiin liittyvistä riski- ja turvallisuustekijöistä. Oppimistulokset Osallistujat ymmärtävät, mitä onnistunut yhteistyö edellyttää. Osallistujat tuntevat paikalliset tukipalvelut ja niiden tarjonnan. He tietävät, kuinka tärkeää on keskustella riskeistä ja suunnitella turvallisuutta. Materiaali Alueellisten tukipalvelujen esitteet Palautelomake Koulutuskysely Harjoitukset Alustus: Diat Diat Moniammatillinen yhteistyö naisten tukemiseksi Verrattuna vankilatyöntekijöiden tapauskohtaiseen yhteistyöhön institutionaalinen yhteistyö kattaa yksilötasoa laajemman kokonaisuuden. Institutionaalisesta yhteistyöstä sovitaan hallintotasolla, ja se tarjoaa mahdollisuuden tehokkaampaan työskentelyyn yhteistyön avulla. Tällainen yhteistyömuoto vähentää virheellisiä odotuksia, ja sen avulla vankiloiden toimet ja resurssit saadaan tuottamaan parempia tuloksia väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten ja lasten erityistarpeita kuunnellen. Hyviä kokemuksia voidaan soveltaa yhteistyösopimusten sisällä myös muihin tapauksiin. Onnistuneen institutionaalisen yhteistyön perusta Kunkin laitoksen korkean tason edustaja tekee laitoksensa puolesta sopimuksen. Osallistuvien laitosten vahvuudet ja heikkoudet ovat tiedossa. Yhteistyö on tavoitehakuista ja järjestelmällistä (ei koske vain yksittäisiä tapauksia). Kaikille hyödyllisiä ratkaisuja saavutetaan keskinäisen tuen ja hyödyn kautta. Yhteistyökumppanit kunnioittavat laitosten välisiä eroavaisuuksia ja toimivat tasavertaisina. Yhteistyö on aktiivinen prosessi. 24

27 Sisällytä dioihin tietoa alueesi yhteistyökumppaneista ja esitä niissä yhteenveto tukipalveluista ja muista tahoista, jotka voisivat osallistua lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa työskentelyyn. Kullakin dialla voidaan esitellä yksi tukipalvelu tai laitos ja luetella sitä koskevat tärkeimmät tiedot. Samalla voit luetella nykyiset lähisuhdeväkivallan torjumista koskevat koordinointielimet ja foorumit, jos tiedoista on hyötyä vankilalle tai naisvangeille. Kutsu koulutukseen mukaan myös turvakotien ja tukikeskusten henkilökuntaa. He voivat esitellä lyhyesti oman laitoksensa tai palvelunsa ja selittää sen toimintaa. Jos tämä ei ole mahdollista, hanki näistä tahoista riittävästi tietoa etukäteen, jotta pystyt vastaamaan osallistujien esittämiin kysymyksiin (esim. pääsy ja saatavuus, sijainti, aukioloajat ja hinnat). Dia 57 Portti vapauteen: turvallisuusriski Keskustelkaa jonkin aikaa riskistä, joka kohdistuu naisvankiin väkivaltaisen kumppanin taholta, ja keinoista lisätä naisvangin turvallisuutta ja vähentää hänen altistumistaan väkivallalle. Yhteistyökumppanina toimivat laitokset voivat auttaa myös riskinarvioinnissa naisen vankilassaolon aikana ja turvallisuutta lisäävien toimien suunnittelussa tämän vapautumista varten. Kouluttajan aineistossa on lisätietoja aiheesta. Dia 58 Varaa koulutuksen päätyttyä hieman aikaa suullista palautetta varten ja pyydä osallistujia täyttämään koulutuskysely. 25

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat. Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 MARAK työryhmä Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK-

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N 2 8. 1 0. 2 0 1 3

T U I J A H E L L S T E N 2 8. 1 0. 2 0 1 3 M ARAK - TOIMINTA T U I J A H E L L S T E N 2 8. 1 0. 2 0 1 3 Aineiston lähde THL 29.10.2013 1 MARAK Moniammatillinen riskienarviointikokous Multi Agency Risk Assessment Conferences (Marac) UK, Cardiff

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä Pilottihanke 2009-2012 Mia Tuominen 1 Mikä on MARAK? Moniammatillinen riskienarviointikokous Tarkoitus on tunnistaa niitä parisuhdeväkivallan tapauksia,

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

STRONG-hanke Väkivaltaa kokeneiden naisvankien valmiuksien kehittäminen

STRONG-hanke Väkivaltaa kokeneiden naisvankien valmiuksien kehittäminen JUST/2010/DAP3/AG/1110 STRONG-hanke Väkivaltaa kokeneiden naisvankien valmiuksien kehittäminen Lähdeaineisto WIAD - Scientific Institute of the Medical Association of German Doctors, Bonn, Germany Projektipäällikkö:

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot