Ärjänsaaren hoito ja käyttösuunnitelma

Transkriptio

1 Ärjänsaaren hoito ja käyttösuunnitelma Tuomas Kara 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Luonto Perustiedot Luontotyyppi inventointi Saaren luontoarvot Hoito ja käyttö Tavoitteet Ärjänsaaren virkistyskäytön kehittämissuunnitelma Metsätaloustoimenpiteet Pienaukkohakkuut Poimintahakkuut Ylä ja Alaharvennus Muut toimenpiteet... 10

2 3.4 Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset Arvokkaiden ranta alueiden inventointi ja hoito Sidosryhmätyö Vaikutusten arviointi Oulunjärven saaret ja ranta alueet (FI ) Natura 2000 alueeseen JOHDANTO Ärjänsaari on Kainuussa Oulujärvessä sijaitseva saari, joka kuuluu kokonaisuudessaan Kajaanin kaupunkiin. Saari sijaitsee noin 16 kilometrin päässä kaupungin keskustasta luoteeseen Oulunjärven Ärjänselällä. Saaressa on neljä kiinteistöä (205:403:8:2, 205:403:8:217, 2015:403:8:218, 205:403:8:219), jotka kaikki omistaa UPM Kymmene Oyj (jäljempänä UPM). Saari kuuluu Oulunjärven saaret ja ranta alueet (FI ) Natura 2000 alueeseen. Ärjänsaaren osalta Naturan toteutuskeino on luonnonsuojelulaki. Kesällä 2014 suoritetun luontotyyppi inventoinnin mukaan alueella esiintyy jonkin verran luontodirektiivin mukaisia Natura 2000 luontotyyppejä. Naturan lisäksi saari kuuluu rantojensuojeluohjelmaan (Oulunjärven saaret RSO110107) ja se on II luokan pohjavesialuetta ( ). Ärjänsaari muodostui omaksi saarekseen vasta noin 1400 vuotta sitten kun maayhteys saaren eteläpuolella sijaitsevaan kumpuniemeen katkesi. Saaren pinta ala on vuosien kuluessa muuttunut ja jatkaa muuttumista yhä edelleen saaren rantatörmiltä järveen valuvan hiekan seurauksena. Ärjänsaarella on siellä sijaitsevien luontoarvojen lisäksi huomattava merkitys seudun kulttuurihistoriassa. Saari on toiminut historiansa kuluessa muun muassa lappalaisten riittipaikkana, järvirosvojen piilopaikkana ja ennen kaikkea Kajaani Oy:n työntekijöiden ja heidän lastensa ajanvietto ja virkistyspaikkana. Saaressa on yhteensä noin 30 rakennusta, jotka yhä edelleen ovat matkailijoiden käytössä. Rakennukset ovat kuitenkin huonokuntoisia ja vaatisivat kunnostusta. Tämän hoito ja käyttösuunnitelman tavoitteena on esittää perusteet saaressa suunnitelluille toimenpiteille, joiden avulla saaren kulttuuriin ja matkailuun liittyvää toimintaa pystytään kehittämään sekä saaren luonnon monimuotoisuuteen liittyviä arvoja parantamaan. 2 LUONTO 2.1 Perustiedot Ärjänsaaren pinta ala on yhteensä noin 270ha, kokonaispinta alasta suurin osa on metsämaata ja muita maaluokkia esiintyy vain vähän (Kuva 1). Saaren puusto on pääasiassa varttunutta ja nuoria metsiä sekä taimikoita esiintyy vain vähän (Kuva 2). Puuston keskitilavuus metsämaalla on noin

3 220m 3 /ha. Yleisin puulaji on mänty, jota on puuston kokonaistilavuudesta yhteensä 97% (Kuva 3). Muita puulajeja saarella on vain vähän, kuusia ja koivuja esiintyy yksittäin männikön seassa ja runsaammin mökkikylän puistometsä alueella. Etelän suuntaisilla jyrkillä rantatörmillä on melko runsaasti leppää. Saaren yleisin kasvupaikka on kuivahko kangas (Kuva 4), joka osaltaan selittää männyn huomattavan suuren osuuden alueen puustossa. 0 % 0 % Pinta ala maaluokittain 9 % 1 % Metsämaa Kitumaa Joutomaa 90 % Pysyvä puutavara tai muu varasto Muu maa Kuva 1. Ärjänsaaren pinta ala maaluokittain. 1 % 0 % 42 % Kehitysluokat 0 % 2 % 5 % 50 % A0 Aukea S0 Siemenpuumetsikkö T2 Varttunut taimikko, yli 1,3 m 02 Nuori kasvatusmetsikkö 03 Varttunut kasvatusmetsikkö 04 Uudistuskypsä metsikkö ER Eri ikäisrakenteinen metsikkö Kuva 2. Puuston kehitysluokkajakauma Ärjänsaaressa.

4 Puulajijakauma 1 % 0 % 2 % Kuusi Mänty Koivu Muu 97 % Kuva 3. Puulajijakauma Ärjänsaaressa. 75 % 6 % 0 % Kasvupaikat 0 % 2 % 17 % Kallio/hietikko Lehto Lehtomainen Tuore Kuivahko Kuiva Kuva 4. Kasvupaikat 2.2 Luontotyyppi inventointi Metsähallituksen luontopalveluiden biologi Markku Lehtelän kesällä 2014 suorittaman Ärjänsaaren luontotyyppi inventoinnin (Liite1) mukaan saarella esiintyy yhteensä 12,1 hehtaaria luontodirektiivin mukaisia Natura 2000 luontotyyppejä (Kuva 5). Suurin osa (8,9 ha) näistä luontotyypeistä on boreaalisia luonnonmetsiä. Puustoisia soita on 1,7 hehtaaria ja lehtoja 1,5 hehtaaria. Lisäksi on yhteensä 5,5 hehtaaria alueita joilla on vanhan metsän piirteitä, mutta eivät nykyisellään vielä edusta Natura 2000 luontotyyppejä vaan niillä on kohtuullisen ajan kuluessa mahdollista kehittyä luonnonmetsiksi. Edellä mainittujen ohella Lehtelä mainitsee yhden 1,5 hehtaarin kuvion jossa

5 puusto on puistomaista, mutta hyvin järeää. Kyseisen kuvion käsittelemättä jättäminen parantaa oletettavasti alueen vanhojen metsien tilannetta tulevaisuudessa. Kuva 5. Ärjänsaaren Natura luontotyypit Luontotyyppi inventoinnin mukaan muilta osin saaren puusto on hyvin tasaikäistä ja rakenteista, eikä lahopuustoa esiinny lähes ollenkaan. Vain rantatörmillä esiintyvä lepikko luo merkittävän poikkeuksen saaren puustorakenteeseen. Saarelta löydetyt Natura 2000 luontotyypit sijaitsevat kaikki saaren rannan läheisyydessä. Erityisesti on huomioitava vanhan metsän indikaattorikääväkkäiden lähes täydellinen puuttuminen saaren metsistä. Kuva 6. Saaren sisäosien homogeenistä männikköä.

6 2.3 Saaren luontoarvot Saaren merkittävimmät luontoarvot liittyvät sen ranta alueilla esiintyviin erityyppisiin ja ikäisiin rantamuodostumiin ja tuulikerrostumiin. Saaren rannoilta löytyy muun muassa erilaisia dyynimuodostumia, jyrkähköjä rantatörmiä ja lentohiekka alueita. Näiden rannoilla esiintyvien arvokkaiden luontokohteiden lisäksi saaren sisäosissa esiintyy jonkin verran loivapiirteisiä ja matalia harjumuodostumia, joita ei kuitenkaan pinnanmuotojen ja lajiston kannalta voida pitää edustavina harjumetsinä. Saarella esiintyvät arvokkaat Natura 2000 luontotyypit on esitelty edellisessä kappaleessa. Saaren keskiosan metsät ovat rakenteeltaan hyvin yksipuolisia, puusto on lähes yksinomaan tasaikäistä männikkö ja pintakerroksen kasvillisuutta hallitsee sammaleet ja varvikko, siellä täällä esiintyy pienehköjä jäkäläpeitteisiä laikkuja. Maalahopuuta ei ole lähes ollenkaan, siellä täällä on yksitäisiä pystylahopuita. 3 HOITO JA KÄYTTÖ 3.1 Tavoitteet Saarelle suunniteltujen toimenpiteiden tarkoituksena on edistää saaren luonnon monimuotoisuutta, muuttamalla puustorakennetta heterogeenisemmäksi. Metsätaloustoimenpiteet ovat osa saaren virkistys ja kulttuurikäytön kehittämiseen liittyvää kokonaisuutta. UPM on rakennuttanut syksyllä 2014 saareen uuden laiturin, joka mahdollistaa turvallisen laivaliikenteen jatkumisen saaren ja mantereen välillä. Lisäksi on tarkoitus kunnostaa saaressa sijaitsevaa rakennuskantaa ja niihin liittyvää infrastruktuuria. Metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä rakennettava talvitieverkosto mahdollistaa muun muassa saaressa olevan rakennus yms. jätteen kuljettamisen soveltuville jätteenkäsittelylaitoksille ja uuden laiturin kiinteiden rakenteiden rakentamisen. Saaren virkistyskäyttömahdollisuuksia on tarkoitus parantaa eripituisten polkureittien merkitsemisellä maastoon olemassa olevia kulku uria hyödyntäen, saaren historiasta ja luonnosta kertovilla opastauluilla sekä tauko ja tulipaikkojen rakentamisella. 3.2 Ärjänsaaren virkistyskäytön kehittämissuunnitelma Kajaanin ammattikorkeakoulu laatii Ärjänsaaresta kehittämissuunnitelman (Liite 2), jossa tarkastellaan laajasti saaren infrastruktuuria sekä virkistys ja matkailupalvelujen kehittämistarpeita.

7 Projekti kestää vuoden 2015 loppuun. Tavoitteena, että suunnitteluvaihetta seuraa varsinainen infrastruktuurin rakentamisvaihe ja matkailu sekä virkistyspalvelujen kasvattaminen. Projektin tavoitteena on laatia laaja ja kattava tietopaketti, jonka perusteella tämän Kajaanille tärkeän ja perinteisen saarivirkistyskohteen toiminta saadaan uudelle tasolle. Ärjänsaarella on potentiaalia nousta merkittäväksi matkailukohteeksi. Saaren omistajana UPM on sitoutunut saaren kehittämiseen. Infrastruktuurin kehittämistoimet pitävät sisällään vuoden 2014 aikana rakennusten kuntoarviot ja korjaussuunnitelmat, vesi ja jätehuollon suunnitelmat sekä turvallisuussuunnitelman. Vuonna 2015 toteutetaan energiaselvitys, reittisuunnitelma ja venelaiturisuunnitelma sekä matkailu ja virkistyspalvelujen kehittämissuunnitelma. Suunnitellut infrastruktuurin kehittämistoimet, kuten vesi ja jätehuollon suunnitelmat ja energiaselvitys, eivät kohdistu saaren arvokkaille ranta alueille, vaan ne tukeutuvat olemassa oleviin rakennelmiin ja muualla tässä suunnitelmassa mainittuihin kulkureitteihin. Arvokkaiden rantaalueiden nykytilaan ei näillä suunnitelluilla kehittämistoimilla ole vaikutusta. Hanke on ammattikorkeakoulussa vahvasti poikkialainen projekti aktiviteettimatkailun ja rakennustekniikan välillä. Opiskelijoilla on keskeinen rooli projektissa. On kaavailtu, että projektissa toteutetaan 6 8 opinnäytettä. Lisäksi hankkeessa opiskelijat tekevät pienempiä kehittämistehtäviä. Henkilökunnan rooli on olla ohjaavana sekä toteuttaa joitakin erityisosaamista vaativia tehtäviä sekä koordinoida kokonaisuutta. Kajaanin ammattikorkeakoulun ja UPM:n välillä tehdään sopimus, jossa määritellään tarkasti ammattikorkeakoulun toimittaman suunnitelman sisältö sekä muut sopimusehdot. 3.3 Metsätaloustoimenpiteet Saarelle on suunniteltu metsätaloustoimenpiteitä yhteensä noin 120 hehtaarin alueelle (Kuva 7). Suunnitellut toimenpiteet ovat pääosin uusien metsänkäsittelymenetelmien mukaisia metsien alkuperäisiä rakennepiirteitä ylläpitäviä ja kehittäviä hakkuita. Suunnitellut toimenpiteet on kuvattu kuviokohtaisesti liitteessä 3. Toimenpiteet koskevat saaren sisäosien metsiä, eikä arvokkaiden rantaalueiden läheisyydessä toimita. Ranta alueelle jätetään koko saarta kiertävä noin metriä leveä suojavyöhyke (kuva 10) turvaamaan näiden alueiden erityisarvoja ja estämään eroosioita sekä lieventämään voimakkaiden tuulten mahdollisesti aiheuttamia myrskytuhoja. Toteutettavat toimenpiteet on suunniteltu uuden metsälain mahdollistamia metsänkäsittelykäytäntöjä hyödyntäen.

8 Merkittävimpänä hakkuutapana on pienaukkohakkuu, muita hakkuutapoja ovat poimintahakkuu, yläharvennus ja alaharvennus. Metsätaloustoimenpiteiden tavoitteena on: 1. Monipuolistaa saaren luonnon monimuotoisuusarvoja a. Muokkaamalla puuston ikäluokkajakaumaa b. Muuttamalla puulajisuhteita c. Luomalla edellytykset lahopuujatkumon syntymiseen 2. Luoda edellytykset saaren muun käytön kehittämiseen a. Turvallisuus rakennusten ja kulkureittien läheisyydessä b. Jätehuollon järjestäminen (esimerkiksi rakennusten ja vanhan laiturin rakenteiden purkaminen) c. Rakennusmateriaalien kuljettaminen Toimenpiteet toteutetaan talvella jolloin saaren luonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa. Toimenpiteet toteuttaville yrittäjille ja konekuljettajille järjestetään koulutus jossa käydään läpi metsänkäsittelyn tavoitteet, ympäristöarvot, polttoaine ja jätehuolto sekä jäätieturvallisuus. UPM Metsän toimihenkilöt valvovat toimenpiteitä. Metsien käsittelyssä huomioidaan: 1. Saaresta tunnistetut arvokkaat Natura luontotyypit 2. Rantojensuojeluohjelman asettamat vaatimukset 3. Pohjavesialue 4. Saaren muut erityiset luontoarvot 5. FSC sertifioinnin vaatimukset metsien käsittelylle

9 Kuva 7. Ärjänsaaren metsätaloustoimenpiteet. Vihreä neliö rasterointi kuvaa pienaukkohakkuuta, vihreä rasti rasterointi kuvaa poimintahakkuita ja sininen rasterointi harvennusta. Tuulenkaatoja korjataan punaisten ympyröiden läheisyydestä Pienaukkohakkuut Pienaukkohakkuita on suunniteltu saareen noin 90 hehtaaria, se on suunnitelluista toimenpiteistä merkittävin. Tehtävien pienaukkojen koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria ja ne tullaan toteuttamaan pitkulaisina esimerkiksi pisaran muotoisina itä länsi suuntaisina aukkoina. Pienaukkojen väli alueet yläharvennetaan jättäen kasvatuskelpoisimmat puut pystyyn. Pienaukkojen välitön läheisyys harvennetaan hieman muita alueita harvemmaksi, jotta luodaan paremmat olosuhteet taimettumiselle. Tavoitteena on pienaukkojen luontainen uudistuminen Poimintahakkuut Poimintahakkuita on suunniteltu saareen noin 12 hehtaaria. Poimintahakkuissa ei ole tarkoitus poimia yksittäisiä puita sieltä täältä, vaan valita puita ryhmittäisesti. Hyviä poimittavia kohteita ovat esimerkiksi kuvioiden reuna alueet tai kohdat joissa on olemassa olevaa taimiainesta Ylä ja alaharvennus Harvennuksia on suunniteltu saareen noin 25 hehtaaria. Harvennuksia toteutetaan sekä ylä, että alaharvennuksina. Suunniteltujen harvennuksien tavoitteena on valikoida kasvatuskelpoisimmat puut jatkamaan kasvua.

10 3.3.4 Muut toimenpiteet Muut saareen suunnitellut toimenpiteet ovat, tuulenkaatojen keruu rakennusten ja kulkuväylien läheisyydestä, sekä puutavaran kuljettamiseen liittyvän talvitieverkoston perustaminen (kuva 7). Saaren virkistyskäyttöarvojen turvaamiseksi ja saaren käyttäjien turvallisuuden takaamiseksi myrskyn aiheuttamat tuulenkaatokeskittymät erityisesti Säipän kärjen alueella ja Leirimajan läheisyydessä korjataan pois. Yksittäiset tuulenkaadot muilla kohteilla jätetään lahopuuksi, mikäli ne eivät ole kulkureiteillä tai aiheuta vaaraa saaren käyttäjille. Kuva 8. Tuulenkaatoja kulkureitillä Saaren talvitieverkosto on suunniteltu hyödyntämään saaren olemassa olevia kulkureittejä mahdollisimman paljon. Talviteiden yhteispituus on noin 3,8 kilometriä ja ne tulevat olemaan 4 6 metriä leveitä ja varastopaikkojen kohdalla leveämpiä. Teiden rakentaminen vaatii paikoin puuston ja kantojen poistoa. Poistetut kannot kuljetetaan pois saaresta. Maanmuokkausta tai muita maanpintaa erityisesti vaurioittavia toimenpiteitä ei tehdä.

11 Kuva 9. Ärjänsaaren talvitieverkosto viininpunainen viiva. 3.4 Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset Suuressa osassa Ärjänsaarta ei ole Natura 2000 luontotyyppejä, tai muita erityisen arvokkaita luontoarvoja. Saaren arvokkaimmat luontoarvot sijaitsevat sen rantavyöhykkeellä, jotka on jätetty kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle ja niiden ympärille on säästetään hakkuissa metriä leveät puustoiset suojavyöhykkeet. Saaren sisäosien metsät ovat pääasiallisesti hyvin tasarakenteisia lähes lahopuuttomia männiköitä joiden maisemallisia, puustollisia ja monimuotoisuus arvoja suunnitellut toimenpiteet monipuolistavat. Toimenpiteet toteutetaan vaihtoehtoisin metsänkäsittelymenetelmin saaren erityisluonteen takia. Toimenpiteillä ei ole vaikutusta saaressa esiintyviin Natura luontotyyppeihin (lehdot, puustoiset suot, harjumetsät). Toteutettavat toimenpiteet on suunniteltu siten, että ne eivät vaaranna saaren luontoarvoja eivätkä virkistyskäyttömahdollisuuksia, vaan mahdollistavat saaren kokonaisvaltaisen kehittämisen. Saarella on suuri merkitys seudun kulttuuriin ja virkistyskäyttöön ja sidosryhmiltä saatu palaute saaren kehittämisestä erilaisin toimenpitein on ollut positiivista. 3.5 Arvokkaiden ranta alueiden inventointi ja hoito Suunniteltujen metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle jää koko saarta kiertävä noin m levyinen rantakaistale, missä on erilaisia arvokkaita kohteita, kuten dyynimuodostumia, jyrkähköjä rantatörmiä ja lentohiekka alueita. Kainuun ELY keskuksen arvion mukaan (Maarit Vainio 2014) osalla em. kohteissa on tarvetta jonkinasteisille hoitotoimenpiteille. Arvokkaat ranta alueet

12 inventoidaan myöhemmin erilliseen suunnitelmaan perustuen Kainuun ELY keskuksen toimesta ja inventoinnin tulosten perusteella Kainuun ELY keskus määrittelee tarvittavat hoitotoimenpiteet kohteittain. Hoitotoimenpiteiden toteutusvastuusta ja aikataulusta sovitaan erikseen UPM:n ja Kainuun ELY keskuksen kesken. Kuva 10. Metsänkäsittelyn ulkopuolelle jäävät alueet sinisellä rasteroinnilla 4 SIDOSRYHMÄTYÖ UPM on osallistanut paikallisia sidosryhmiä Ärjänsaaren kehittämiseen liittyvässä projektissa. Kainuun ELY keskuksen ja UPM:n kesken on käyty useita neuvotteluja vuosina 2013 ja 2014 Ärjänsaaren hoito ja käyttösuunnitelman laadinnasta ja siihen tarvittavista selvityksistä. Metsähallituksen luontopalvelut toteutti kesällä 2014 virkatyönä saaren luontotyyppi inventoinnin. Kajaanin AMK:n kanssa yhteistyö saaren infrastruktuurin ja matkailumahdollisuuksien kehittämiseen liittyen alkoi vuonna Uuden laiturin suunnitteluun ja hankintaan liittyvissä kysymyksissä on tehty yhteistyötä paikallisten veneseurojen kanssa. Lisäksi elokuun (2014) lopussa järjestettiin kaikille avoin tiedotustilaisuus saaren kehittämiseen liittyen. Tiedotustilaisuudesta ilmoitettiin paikallisille lehti ilmoituksella ja tärkeimmille sidosryhmille sekä viranomaisille (esim. Kainuun ELYkeskus, Kajaanin Kaupunki, Metsäkeskus, Metsähallitus ja Kajaanin AMK) lähetettiin erikseen kutsut tilaisuuteen. Tiedostustilaisuuden keskeisimmät aiheet on koottu tämän suunnitelman liitteeseen 5. UPM:n ja Kainuun ELY keskuksen asiantuntijat tutustuvat maastokäynnillä joulukuussa 2014 Paltamossa UPM:n toteuttamiin uusin metsänkäsittelymenetelmin tehtyihin hakkuisiin, joita on tarkoitus toteuttaa myös Ärjänsaaressa.

13 UPM on tiedottanut Ärjänsaareen suunnitelluista toimenpiteistä paikallisia ja alueellisia tiedotusvälineitä sekä sidosryhmiä. Suunnitelman valmistumisesta ja hyväksymisestä sekä tehtävistä toimenpiteistä tiedotetaan tarvittaessa paikallisia ja alueellisia tiedotusvälineitä sekä sidosryhmiä. 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OULUNJÄRVEN SAARET JA RANTA ALUEET (FI ) NATURA 2000 ALUEESEEN UPM:n käsityksen mukaan edellä esitetyt suunnitelmat ja niiden toteuttaminen eivät merkittävästi heikennä Oulunjärven saaret ja ranta alueet (FI ) Natura 2000 alueen suojeluperusteita ja näin ollen arviointivelvollisuutta Ärjänsaaren osalta ei ole syntynyt. Liitteet: Liite 1. Ärjänsaaren inventointiraportti Liite 2. Ärjänsaaren kehittämissuunnitelma Liite 3. Ärjänsaaren suunnitellut metsätaloustoimenpiteet kuvioittain Liite 4. Arvio suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksesta Natura 2000 luontotyyppeihin Liite 5. Ärjänsaaren tiedotustilaisuus keskustelumuistion tiivistelmä Liite 6. Ärjänsaaren kuviokartta