Aluetekijöiden tarkastelua julkisessa työnvälityksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aluetekijöiden tarkastelua julkisessa työnvälityksessä"

Transkriptio

1 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT-muistioita 73 Aluetekijöiden tarkastelua julkisessa työnvälityksessä Anne Kiiskinen Helsinki 2005

2

3 Sisällys 1. Johdanto 1 2. Aineiston muuttujat 2 3. Yleiskatsaus julkisen työnvälityksen avointen paikkojen profiiliin koko maassa 3 4. Julkisen työnvälityksen täyttöprosessin tehokkuus toimenpiteet ja kestot Avointen paikkojen täyttö ja työvoimatoimistojen työnhakijat Avoimiin paikkoihin tehdyt työhönosoitukset ja työpaikkatiedotteet vuonna Julkisen työnvälityksen rekrytointiprosessin kestotekijät vuonna Julkisen työnvälityksen alueellista tarkastelua: TE-keskusalueet Julkisen työnvälityksen avointen paikkojen hoitaminen ja sijainti TE-keskusalueilla Työpaikkojen täyttötapojen eroavaisuudet hoitavissa TE-keskuksissa Rekrytointiprosessin keston eroavaisuudet hoitavissa TE-keskuksissa TE-keskusalueiden julkisen työnvälityksen työnantajat ja työpaikat: ominaisuuksia ja eroavaisuuksia TE-keskusalueiden työnantajat TE-keskusalueiden työpaikat Avoimen paikan rekrytointiprosessin kestoon ja työhönosoituksesta täyttöön vaikuttavat tekijät TE-keskusalueille Rekrytointiprosessin kesto Työhönosoituksen käyttö työpaikan täytössä Julkisen työnvälityksen alueellista tarkastelua II: TE-keskuspaikkakunnat Julkisen työnvälityksen avointen työpaikkojen hoitaminen ja sijainti TE-keskuspaikkakunnilla Työpaikkojen täyttötapojen eroavaisuudet TE-keskuspaikkakuntien työvoimatoimistoissa Rekrytointiprosessin keston eroavaisuudet TE-keskuspaikkakuntien työvoimatoimistoissa TE-keskuskaupunkien työnantajat ja työpaikat: ominaisuuksia ja eroavaisuuksia TE-keskuskaupunkien työnantajat TE-keskuskaupunkien työpaikat Avoimen paikan rekrytointiprosessin kestoon ja työhönosoituksesta täyttöön vaikuttavat tekijät TE-keskuspaikkakunnille Rekrytointiprosessin kesto Työhönosoituksen käyttö työpaikan täytössä Johtopäätökset 42 Lähteet 45 Liitteet 46

4

5 1 1. Johdanto Työnvälityksen analysoinnilla on aivan viime vuosiin asti ollut marginaalinen osa työvoimapoliittisessa tutkimuksessa. Julkisessa työnvälityksessä tapahtuvaa työvoiman hankintaa on kuitenkin kartoittanut esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Heikki Räisänen vuosina 2004 ja 2005 ilmestyneissä tutkimuksissaan (Räisänen 2004; 2005). Tämä raportti on jatkoa edellä mainittuihin tutkimuksiin. Keskeisinä mielenkiinnon kohteina ovat tässä raportissa laajemmin TE-keskusalueiden ja suppeammin 15 TE-keskuspaikkakunnan työnvälitys. Julkisen työnvälityksen tarpeellisuus perustuu pitkälti ensinnäkin työmarkkinoilla vallitsevaan toimijoiden epätäydelliseen informaatioon ja toiseksi aktiivisen työnvälityksen mahdollistamaan työnantajien tehokkaampaan työvoiman hankintaan sekä työnhakijoiden työmahdollisuuksien parantamiseen. Toisin sanoen työnvälityksessä keskeisen yhteensovitusprosessin lisäksi julkinen työnvälitys lisää työmarkkinoiden toimivuutta erityisesti kattavan työmarkkinainformaation ansiosta. (Calmfors & al. 2002, 17; Räisänen 2004, 2.) Työvoimatoimistot ovat merkittävin työvoiman hankintakanava suorien kontaktien ja omalle henkilökunnalle tiedottamisen jälkeen: vuonna % kaikista työnantajista käytti työvoiman hankinnassaan työvoimatoimistoa. Työvoimatoimiston merkityksellisyys työvoiman rekrytoinnissa kasvoi puolestaan viime vuonna, kun työvoimatoimiston välityksellä tapahtuneet rekrytoinnit nousivat vuoden prosentista 30 prosenttiin. (Hämäläinen 2005, 5.) Julkisella työnvälityksellä on tärkeä rooli koko maan työmarkkinoiden toiminnan ja toimivuuden kannalta. Tästä syystä tämän työvoiman hankintakanavan rekrytointiprosessien yhä tarkempaa tutkimusta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Tämän koko maan kattavan palvelujärjestelmän toimintaympäristö on laaja ja tästä syystä myös hyvin vaihteleva. Tämän raportin tavoitteena onkin tuottaa lisätietoa erityisesti julkisen työnvälityksen alueellisten näkökohtien kannalta. Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu vuoden 2004 julkisen työnvälityksen avointen työpaikkojen rekisteriaineistoon, joka sisältää tiedot avoinna olleesta työpaikasta. Kyseisen vuoden aineisto on organisoitu työpaikkailmoitukseksi, jotka toimivat analyysien havaintoyksikköinä. Raportissa lähdetään liikkeelle hyödynnettävän aineiston muuttujien ominaisuuksista, jonka jälkeen kartoitetaan julkisen työnvälityksen avointen paikkojen yleistä profiilia vuonna Seuraavassa osiossa keskitytään työnvälityksen toimenpiteisiin avointen paikkojen täytössä sekä rekrytointiprosessin kestoon. Tämän jälkeen perehdytään ensinnäkin, TE-keskusalueiden ja toiseksi, TEkeskuspaikkakuntien työnvälitykseen. Näissä osioissa hyödynnetään paljon kuvailevia analyysejä, joiden avulla havainnollistetaan alueilla rekrytoivien työnantajien ja avointen työpaikkojen rakennetta. Nämä tarkastelut luovat puolestaan omalta osaltaan pohjaa eri alueiden julkisen työnvälityksen rekrytointiprosesseihin ja avointen paikkojen täyttötapaan vaikuttavien tekijöiden yksityiskohtaisemmalle analyysille.

6 2 2. Aineiston muuttujat Työministeriön avointen työpaikkojen rekisteriaineistossa on 28 valmista muuttujaa. Kyseiset muuttujat sisältävät ensinnäkin työpaikkailmoitusten avoimia paikkoja koskevia perustietoja. Näitä ovat mm. työpaikkailmoituksen, hoitavan työvoimatoimiston, työpaikan sijaintikunnan, ammatin ja toimialan numero. Työpaikan ominaisuuksista alkuperäinen muuttujalista sisältää työajan, työsuhteen keston ja työpaikan tyypin (palkka tai muu) sekä työantajan ominaisuuksista työnantajan sektorin ja henkilöstömäärän. Rekrytointiprosessiin liittyvistä muuttujista aineistosta on saatavilla avoimen paikan avoinnaolon alkamis- ja päättymispäivämäärä sekä paikan viimeinen hakupäivämäärä ja työn aiottu alkamispäivämäärä. Työvoimatoimiston avoimeen paikkaan tekemistä toimenpiteistä on saatavilla tieto työhönosoitusten ja työpaikkatiedotteiden määrästä. Avoimen paikan muutostieto, ts. onko paikka esimerkiksi täytetty työhönosoituksesta tai peruutettu, sisältyy aineiston alkuperäisiin muuttujiin. Seuraavaksi käydään läpi raportin sisältämien analyysien kannalta keskeisten muuttujien konstruointien periaatteet. Aluemuuttujat Tutkimuksessa hyödynnettävät aluemuuttujat (TE-keskus-, suurkaupunki-, seutukuntamuuttujat ja tilastollinen kuntatyyppi) on konstruoitu avoimen työpaikan täyttöä hoitavan työvoimatoimiston ja työpaikan sijaintikunnan tietojen perusteella riippuen siitä, kummasta näkökulmasta avoimen paikan ominaisuuksia ja siihen kohdistuvia toimenpiteitä tarkastellaan. Pääammattiryhmät ja toimialat Pääammattiryhmämuuttuja on aggregoitu aineiston sisältämästä ammattinumerosta ja sen perustana on käytetty Pohjoismaisen ammattiluokituksen 5-numerotason luokitusta (Työministeriö 2001). Toimialaluokituksessa on käytetty aineiston toimialakoodimuuttujaa, josta on saatu 15-luokkainen muuttuja Tilastokeskuksen vuonna 2002 päivitetyllä toimialaluokituksella. Toimialaluokituksen tarkoituksena on ryhmitellä luokkiin samankaltaisia toimintoja, ts. aktiviteetteja, jotka ovat tuottamiensa hyödykkeiden, tuotantopanostensa sekä tuotantoprosessinsa mukaan samankaltaisia. (Tilastokeskus 2002.) Rekrytointiongelma-ammatit Kahden rekrytointiongelma-ammattiluokituksen pohjana ovat olleet työministeriön ja tilastokeskuksen tietolähteet. Ensiksi mainittu perustuu työvoimatoimistoissa toteutettavaan työhallinnon rekrytointiongelmien seurantajärjestelmään, jossa työvoimatoimistot toimittavat työministeriölle raportit vaikeasti täytettävistä avoinna olevista paikoista kolmesti vuodessa. Työhallinnon rekrytointiongelmien kärkiammatit ovat osin samoja eri aikoina, ja päällekkäisten ammattien poistamisen jälkeen niistä on muodostettu 17- luokkainen muuttuja, jonka luokat edustavat noin 18 % aineistosta (edellisvuonna 20

7 3 %). Viimeksi mainittu tietolähteen pohjana on puolestaan työministeriön Tilastokeskuksella teettämä työnantajahaastattelu. Tämän haastattelun perusteella tutkimukseen on otettu mukaan 11 kärkiammattia, johon lukeutuu noin 13 % avoimista työpaikoista (edellisvuonna 12 %). On kuitenkin huomattava, ettei kärkiammattien kohdalla pystytä aineistossa erottelemaan varsinaisia ongelmapaikkoja muista saman ammatin paikoista. Rekrytointiongelma-ammateista kokin, koneistajan ja sairaanhoitajan ammatit esiintyvät kummassakin tietolähteessä. Tarkastellessani rekrytointiongelma-ammattien kokonaismäärää aineistossa olen yhdistänyt kaksi edellä mainittua ryhmittelyä yhdeksi 25- luokkaiseksi muuttujaksi, josta on poistettu päällekkäiset ammatit. Kestomuuttujat Tutkimuksen yhtenä keskeisenä osana tarkastellaan rekrytointiprosessin kestoa julkisessa työnvälityksessä. Näihin tarkasteluihin liittyen aineiston alkuperäisistä muuttujista on muodostettu omat muuttujansa avoinnaolon kestolle, rekrytointiajalle sekä täyttöviiveelle. Näiden muuttujien laskukaavat ja perustelut ovat samat kuin aiempien vuosien tutkimuksissa (ks. Räisänen 2004, 8-9; 2005, 9-10). 3. Yleiskatsaus julkisen työnvälityksen avointen paikkojen profiiliin koko maassa Kuten aiempinakin vuosina, lähes kaksi kolmasosaa avoimista työpaikoista on yritysten ilmoittamia (ks. liite 1). Yhtälailla, kunnat sekä yksityiset työnantajat ja yhteisöt olivat seuraavaksi eniten julkisen työnvälityksen kautta rekrytoivia tahoja. Valtion, kuntainliiton ja kotitalouksien osuudet ovat muutamia prosentteja. Työvoimatoimiston kanssa asioivien toimipaikkojen koko on vastaavasti melko pieni, sillä lähes kolmannes näistä työnantajista työllistää alle viisi henkilöä (ks. liite 2). Työnantajan koko ja työvoimatoimiston asiakkuus korreloivat keskenään negatiivisesti ja niiden välinen yhteys on paria toimipaikan henkilöstön kokoluokkaa lukuunottamatta lineaarinen. Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että mitä pienempi työnantaja on kyseessä, sitä useammin rekrytointi tapahtuu työvoimatoimistojen kautta. Työpaikoista noin 66 % sijaitsee kaupunkimaisissa kunnissa, 17 % maaseutumaisissa kunnissa ja vajaat 15 % taajaan asutuissa kunnissa. Ulkomaan paikkojen osuus aineistossa on 2,5 %. Vuoden 2002 ja 2003 avointen työpaikkojen rekisteritietoihin verrattaessa voidaan havaita maaseutumaisissa kunnissa sijaitsevien paikkojen lievää vähenemistä ja vastaavasti kaupunkimaisissa kunnissa ja ulkomailla olevien paikkojen asteittaista lisääntymistä. Vuonna 2004 julkisen työnvälityksen kautta tarjotut paikat ovat tyypiltään lähes 90- prosenttisesti palkkatyötä, jonka osuus on yhä noussut edellisistä vuosista. Vastaavasti sekä provisio-, yrittäjä- että vuorotteluvapaapaikkojen määrä on vähentynyt niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. Kaikista avoimista paikoista ensiksi mainittuja on 2-3 % ja vuorotteluvapaapaikkoja noin 6 %. Työsuhteen tyypillisyyttä ja erityisesti lyhytkestoisia määräaikaisuuksia tarkastellessa karkeana arviona voidaan todeta, että alle 11 päivän 6 kuukauden mittaisten työjaksojen määrä on vähentynyt jonkin verran. Työajan avulla analysoitu työsuhteiden epätyypillisyys osoittaa kuitenkin, että osapäivä- ja

8 4 viikonlopputyön sekä muu osa-aikatyön osuudet ovat kasvaneet lievästi edellisiin vuosiin verrattuna. Pääammattiryhmittäisessä vertailussa julkisessa työnvälityksessä noin viidennes paikoista oli sosiaali- ja terveysalalta sekä vastaavasti palvelutyön alalta. Seuraavaksi eniten avoimia paikkoja ilmoitettiin julkiseen työnvälitykseen kaupallisen ja teollisen työn aloilta (kokonaiskuva pääammattiryhmistä, ks. liite 3). Toimialojen välinen tarkastelu puolestaan osoittaa liike-elämän palveluiden hakevan työvoimaa selvästi muita toimialoja useammin julkisessa työnvälityksessä. Liike-elämän palveluiden yli viidenneksen osuus kaikista avoimista paikoista on lähes kaksinkertainen seuraavana tulevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalaan. Huomionarvoista on, että lähtökohtaisestikin hyvin pienestä osuudestaan huolimatta kansainvälisten järjestöjen ja ulkomaan edustustopaikkojen määrä on parissa vuodessa laskenut alle kuudennekseen vuoden 2002 luvuista. 4. Julkisen työnvälityksen täyttöprosessin tehokkuus toimenpiteet ja kestot Heikki Räisänen (2004, 2005) on perehtynyt erityisesti julkisen työnvälityksen rekrytointiprosessiin sekä sen kestoihin ja tehokkuuteen Suomessa. Tutkimusten tuloksena on ollut työhönosoitusten huomattavan työpaikan täyttöä tehostavan vaikutuksen korostuminen työpaikkatiedotteen käyttöön verrattuna. Aiempiin vuosiin nähden aineiston laatu on parantunut työhönosoitusten ja tiedotteiden määrien analysointia ajatellen, sillä datassa valmiina olevan ilmoitusrivi-muuttujan avulla myös useampi-kuin yksirivisten työpaikkailmoitusten sisältämistä toimenpidetiedoista on mahdollista saada tarkempaa informaatiota. Seuraavassa osiossa syvennytään julkisessa työnvälityksessä avoimina olevien paikkojen täytön piirteisiin uusimman aineiston valossa. 4.1 Avointen paikkojen täyttö ja työvoimatoimistojen työnhakijat Julkisen työnvälityksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden perusta on ensinnäkin siinä, että mahdollisimman suuri osa avoimista paikoista täyttyy nopeasti. Toiseksi, on tärkeää, että työnvälityspalveluiden avulla kyettäisiin rekrytoimaan työvoimaa etenkin niihin paikkoihin, joiden täyttäminen koetaan yleisesti ongelmalliseksi. Lisäksi, muun muassa työttömyyden kustannusten ja työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksien kannalta olisi ihanteellista, mikäli mahdollisimman monen työvoimatoimistojen työhakijoiden ominaisuudet vastaisivat työnantajien vaatimuksia. Tällöin julkisen työnvälityksen asema työvoiman hankintakanavana vahvistuisi entisestään. Viimeksi mainittuun liittyen, olen tarkastellut työvoimatoimistojen työnhakijoiden asemaa julkisen työnvälityksen avointen paikkojen täytössä. Kaikista julkisessa työnvälityksessä avoinna olevista paikoista n. 45 % täytetään toimiston työnhakijalla joko työhönosoituksesta tai muuten. Vastaava luku on 77 %, kun avoimiin paikkoihin ei lasketa mukaan hakupaikkoja. Viimeksi mainitut paikat ovat niitä, joissa viimeinen hakupäivämäärä on määritelty (esim. julkiset virat). Työvoimatoimistoihin ilmoitettujen avointen paikkojen täyttöä muutoin kuin toimiston hakijalla on kuviossa 1 tarkasteltu työnantajan sektorin mukaan.

9 5 Kuvio 1. Avointen paikkojen täyttö työnantajasektoreittain muutoin kuin toimiston työnhakijalla, pl. hakupaikat. 30 % työpaikan täyttö muutoin kuin työvoimatoimiston hakijalla 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 12,3 % 13,5 % 21,1 % 27,1 % 28,8 % 13,6 % yritys yks. työnant., yhteisö 0 % valtio kunta yks.hlö, kotitalous kuntainliitto työantajan sektori Kuviosta voidaan havaita eri työnantajan sektoreilla olevien julkisen työnvälityksen paikkojen täyttyvän toimiston ulkopuolisella hakijalla yksityisellä sektorilla selvästi julkista sektoria useammin. Yksityishenkilöiden ja kotitaloussektorin paikoista lähes kolmannes ja yksityistenkin työnantajien vakansseista yli viidennes täytetään muutoin kuin työvoimatoimiston hakijalla. Yritysten tarjoamista paikoista puolestaan yli neljännes täytetään työvoimatoimiston ulkopuolisella hakijalla. Erityisesti yritykset kuitenkin ilmoittavat avoimista paikoistaan julkisessa työnvälityksessä selvästi muita työnantajatahoja enemmän (ks. liite 1) ja julkisen työnvälityksen voidaankin katsoa toimivan suuressa osassa rekrytointeja hyödylliseksi koettuna työmarkkinainformaation kanavana. Kuviossa 2 samaa työpaikan täytön ulottuvuutta on tarkasteltu toimialoittain, jolloin toimistojen ulkopuolisilla hakijoilla täytön prosentuaaliset osuudet vaihtelevat toimialasta riippuen noin %:n välillä.

10 6 Kuvio2. Avointen paikkojen täyttö toimialoittain työvoimatoimiston ulkopuolisella hakijalla % työpaikan täyttö muutoin kuin työvoimatoimiston hakijalla 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 36,5 % 30,3 % 29,0 % 27,5 % 27,5 % 27,1 % 25,3 % 23,9 % 21,1 % 21,1 % 13,8 % 12,1 % 14,5 % 20,7 % rakentaminen 0 % teollisuus kauppa alkutuotanto liike-elämän palvelut majoitus ja rav.toiminta muut ta-kotitaloudet muut palvelut sosiaali- ja terveydenhuolto koulutus julk.hallinto, maanpuolustus kulj., varastointi, tietoliikenne rahoitus, vakuutus Toimiala Vähiten toimiston ulkopuolisella hakijalla täyttöä näyttäisi tapahtuvan rahoitus- ja vakuutusalalla sekä toisaalta julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialalla. Jälkimmäisen kohdalla tulos on melko luonnollinen seuraus julkisen sektorin suuremmista osuuksista toimiston hakijalla täytöissä. Myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla vakanssien täyttö muilla kuin työvoimatoimiston hakijalla on verraten vähäistä. Julkisessa työnvälityksessä avoimeksi ilmoitetun työpaikan täyttö muutoin kuin toimiston hakijalla on puolestaan yleisintä toimialalla muut 2 sekä liike-elämän palveluissa. Toisaalta myös alkutuotannon alalla avoimiin paikkoihin työllistyy suhteellisen usein työvoimatoimiston ulkopuolinen hakija. Työnantajat käyttävät työvoiman hankinnassaan useimmiten useampaa kuin yhtä hankintakanavaa, jolloin julkinen työnvälitys voi olla yksi vaihtoehto esimerkiksi suorien henkilökontaktien lisäksi. Vuonna 2004 esimerkiksi omalle henkilökunnalla tiedottaminen oli julkista työnvälitystä käytetympi kanava. Kuten jo aiemmin kuitenkin mainittiin, julkisen työnvälityksen kautta tapahtuneet rekrytoinnit ovat olleet kasvussa, joten tulevaisuudessa voi olla mahdollista nähdä lisäystä myös työvoimatoimistojen hakijalla täytöissä. 1 Toimialaluokituksen ulkopuolelle on tässä tarkastelussa jätetty kansainvälisten järjestöjen ja ulkomaan edustustopaikkojen toimiala, koska kyseisen luokan paikkamäärät jäivät hyvin pieniksi. 2 Toimialalla muut tarkoitetaan niitä työpaikkoja, joita ei voida luokitella kuuluviksi muihin kuviossa 1 esitettyihin toimialoihin.

11 7 4.2 Avoimiin paikkoihin tehdyt työhönosoitukset ja työpaikkatiedotteet vuonna 2004 Taulukossa 1 on tilastollisin tunnusluvuin esitetty vuoden 2004 avointen työpaikkojen rekisteriaineiston sisältämää informaatiota julkisessa työnvälityksessä tehtyjen työhönosoitusten ja työpaikkatiedotteiden määristä. Erityisen mielenkiinnon kohteeksi on tässä kohtaa nostettu informaatio, joka koskee täyttyneisiin paikkoihin tehtyjä osoituksia ja tiedotteita. Aiemmin mainittua työpaikkailmoituksen rivimäärää kontrolloivaa muuttujaa on hyödynnetty kyseissä muuttujissa. Taulukko 1. Työhönosoitusten ja työpaikkatiedotteiden tunnuslukuja. Muuttuja keskiarvo keskihajonta % 3 N Osoitusten määrä kaikkiin paikkoihin 0,2 0,4 14,8 % Osoitusten määrä kaikkiin paikkoihin, pl. hakupaikat 4 0,1 0,4 14,5 % Tiedotteiden määrä kaikkiin paikkoihin, pl. hakupaikat 0,2 0,4 18,2 % Tiedotteiden määrä kaik- 0,5 0,5 50,7 % kiin paikkoihin Osoitusten määrä täyttyneisiin paikkoihin / työpaikkailmoituksen rivimäärä 0,1 0,3 13,5 % Osoitusten määrä täyttyneisiin paikkoihin / työpaikkailmoituksen rivimäärä, pl. hakupaikat Tiedotteiden määrä täyttyneisiin paikkoihin / työpaikkailmoituksen rivimäärä, pl. hakupaikat Tiedotteiden määrä täyttyneisiin paikkoihin / työpaikkailmoituksen rivimäärä, pl. hakupaikat 0,1 0,3 11,2 % ,5 0,5 49,0 % ,2 0,4 17,0 % Prosentuaaliset osuudet on laskettu koko aineistosta. 4 Hakupaikkojen vaikutus on jätetty analyysin ulkopuolelle. 5 Osoitusten ja tiedotteiden lukumäärät on jaettu työpaikkailmoituksessa olevien rivien lukumäärällä. Näissä muuttujissa osoitus tai tiedote katsotaan tapahtuneeksi, kun laskutoimituksen tulos on 1.

12 8 Edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, että työhönosoitusten määrä pysyy kutakuinkin samana niin kaikissa avoinna olleissa kuin pelkästään täyttyneissä paikoissa riippumatta siitä lasketaanko osoitusten määrä kaikille vai ainoastaan muille kuin hakupaikoille. Aineistossa kuitenkin enemmistö on juuri hakupaikkoja, jolloin tulos viittaa osoitusten selvästi yleisempään käyttöön muissa kuin hakupaikoissa. Työpaikkatiedotteiden kohdalla tilanne on sen sijaan päinvastainen, sillä hakupaikkojen poistaminen analyysista pudottaa tiedotemäärät noin kolmannekseen. Ero säilyy merkittävänä myös silloin, kun huomioidaan edellä mainittu aineiston piirre hakupaikkojen ja muiden kuin hakupaikkojen osuuksista. Näiden toimenpiteiden käytön erilaisuus kyseessä olevan työpaikan ominaisuuden perusteella voisi selittyä esimerkiksi siten, että hakupaikkojen (kuten julkiset virat) täytössä työvoimaviranomaisten keinot paikan täytön edistämisessä rajoittuvat enimmäkseen työpaikkatiedotteen tekoon, ja useimmiten tämä vaihtoehto myös hyödynnetään. Kaikkien avoinna olleiden paikkojen kohdalla sekä hakupaikat sisältävä että poissulkeva analyysi osoittaa, että erot työhönosoitusten ja tiedotteiden määrissä ovat samaa luokkaa vuoden 2003 tietoihin verrattaessa. Vertailua on mahdollista tehdä vuoden 2002 osalta ainoastaan osoituksia koskevasta informaatiosta, sillä kyseinen aineisto ei sisällä tiedotteiden tietoja. Osoituksien määriä tarkastelemalla voidaan havaita niiden laskeva trendi vuodesta 2002 vuoteen Kahdessa vuodessa kaikkiin avoimiin paikkoihin suhteutettu osoitusten määrä on laskenut n. 21 %:sta ensin n. 19 %:iin päätyen edellisvuonna alle 15 %:iin. Jättäessämme hakupaikat pois analyysista suunta on pitkälti sama: osoituksien käyttö on kahdessa vuodessa laskenut noin kahden prosenttiyksikön vuosivauhtia. Samanaikaisesti vuoden 2003 ja 2004 tiedotemäärät ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla. Työhönosoitusten kohdalla nykyinen kehitys viestii varmasti osaltaan tämän perinteisen julkisen työnvälityksen keinon asteittaisesta väistymisestä taka-alalle esimerkiksi modernimman verkossa tapahtuvan työpaikan täytön saadessa yhä vankemman jalansijan. Toisaalta mainittuja keinoja ei voida varmastikaan pitää toisiaan poissulkevina, vaan pikemminkin toisiaan täydentävinä, sillä ne perustuvat hyvin erilaiseen toimintakulttuuriin. Työhönosoitus vaati työvoimatoimistoilta ja työnantajilta korostuneen läheistä yhteistyötä, jotta osoitusta vastaava hakija olisi mahdollista löytää toimiston asiakkaiden joukosta. Verkossa tapahtuvassa työnvälityksessä työnantajan kynnys julkisen työvoiman hankintakanavan käyttöön on puolestaan laskettu mahdollisimman alas toimenpiteen helppouden ansiosta. 4.3 Julkisen työnvälityksen rekrytointiprosessin kestotekijät vuonna 2004 Avoimiin paikkoihin tehdyt tiedotteet ja mahdolliset työhönosoitukset ovat osa julkisen työnvälityksen rekrytointiprosessia. Kuten jo edellä on mainittu näiden toimenpiteiden vaikutukset prosessin kestotekijöihin eroavat toisistaan huomattavasti. Aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna taulukossa 2 esitetyt rekrytointiprosessin kestot vaikuttaisivat pidentyneen, lukuunottamatta muiden kuin hakupaikkojen viivekorjatun rekrytointiajan keskiarvoa, joka on lyhentynyt hieman yli vuorokaudella. Taulukon muuttujien enimmäiskestojen ylärajaksi on määritelty 365 päivää. Tämän arvon ylittävät kestoja ei lasketa, vaan ylipitkät havainnot saavat arvoksi kyseisen 365 päivää.

13 9 Taulukko 2. Kestomuuttujien tunnuslukuja 6. Muuttuja keskiarvo, vrk keskihajonta, vrk N Avoinnaolon kesto, kaikki paikat 22,1 33, Avoinnaolon kesto, pl. hakupaikat 20,6 41, Viivekorjattu rekrytointiaika, kaikki paikat 35,8 43, Viivekorjattu rekrytointiaika, pl. hakupaikat 23,9 37, Täyttöviive, vain viivepaikat 8,8 40, korjattu täyttöviive, kaikki paikat 1,1 14, korjattu täyttöviive, pl. hakupaikat 1,8 19, Edellisten tutkimustulosten valossa ei voi välttyä spekuloinnilta vähentyneiden työhönosoitusten ja pidentyneiden kestojen välisestä yhteydestä. Toisaalta taas muiden kuin hakupaikkojen rekrytointiajan lyhentyminen viestisi työnvälityksen osittaisesta tehostumisesta. Näin ollen muiden kuin hakupaikkojen avoinnaolon keston venyminen keskimäärin yli kolmella vuorokaudella vuoteen 2003 verrattuna (ks. Räisänen 2004, 13) on hienoinen yllätys, sillä lyhentyneen rekrytointiajan voisi ennustaa tarkoittavan myös lyhyempää avoinnaoloa. 5. Julkisen työnvälityksen alueellista tarkastelua: TE-keskusalueet Aineiston kokonaisominaisuuksien tarkastelun jälkeen tutkimuksessa syvennytään seuraavaksi varsinaiseen pääaiheeseen, joka on julkisen työnvälityksen ja yleisemmin työmarkkinoiden alueelliset näkökohdat. Pyrkimyksenä on tuoda esille sekä työnantajien että toisaalta työpaikkojen yleisiä piirteitä ja eroavaisuuksia aluetasolla. Työmarkkinoiden rakenteellisten ominaisuuksien selvittämisen jälkeen tavoitteena on analysoida lisäksi julkisen työnvälityksen työpaikkojen täyttöprosessia ja sen tehokkuutta samoista lähtökohdista käsin. Aluetarkastelussa lähdetään liikkeelle Työvoima- ja elinkeinokeskusperustaisesta (TEkeskus) jaosta, jolloin tutkimusongelmia lähestytään 15 alueellista työvoimapolitiikkaa toteuttavan keskuksen kautta. TE-keskuksittaiseen analyysiin on tässä kohtaa sisällytetty omina alueinaan Ahvenanmaa sekä Työlinja/ulkomaan paikat, jolloin alueita on yhteensä 17. TE-keskusalueita ja -paikkakuntia on tarkasteltu sekä rekrytointiprosessia hoitavista työvoimatoimistoista että työpaikan sijaintikunnista käsin, jolloin on pyritty selvittämään mahdollisia työnantajien ja työpaikkojen siirtymäominaisuuksia. Analyysien yh- 6 Muuttujien vaihteluvälin ylärajaksi on määritelty 365 päivää.

14 10 teydessä on raportoitu näiden kahden katsantotavan aiheuttamista huomionarvoisista vaikutuksista tuloksiin. 5.1 Julkisen työnvälityksen avointen paikkojen hoitaminen ja sijainti TE-keskusalueilla Työpaikan sijainnin tarkastelu TE-keskuksittain osoittaa, että kaikista julkisen työnvälityksen avoimista paikoista lähes kolmannes keskittyy Uudellemaalle. Seuraavaksi eniten rekrytointia esiintyy Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla, joiden osuudet ovat 10 % kummallakin puolella. Pienimmät osuudet, alle 2 % avoimista paikoista, ovat Ahvenanmaalla ja Kainuussa. TE-keskuksittainen julkisen työnvälityksen avointen paikkojen tarkastelu lähtee liikkeelle TE-keskusalueilla hoidettavia ja siellä sijaitsevia paikkoja sekä niistä koostuvien työpaikkailmoitusten volyymeja koskevasta analyysista (ks. taulukko 3). TE-keskusalueista Uudenmaan lisäksi Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Hämeen kasvualueet erottuvat selvästi muusta maasta: kaikista julkisessa työnvälityksessä avoinna olleista paikoista noin kaksi kolmasosaa sekä hoidetaan kyseisten alueiden työvoimatoimistoissa että sijoittuu näille alueille. Kasvualueilla hoidettujen ja niille sijoittuvien avoimien paikkojen balanssista voidaan myös päätellä, että kyseisillä alueilla tapahtuvan työnvälityksen vaikutusalue ulottuu muita TE-keskusalueita selvemmin myös oman alueen ulkopuolelle. Taulukko 3. TE-keskuksissa hoidetut sekä niihin sijoittuvat avoimet työpaikat. hoitava TE-keskus avoimista paikoista alueella hoidetut avoimista paikoista alueelle sijoittuvat hoidetut ilmoitukset työpaikan sijainti ilmoituksessa työpaikkoja keskimäärin hoidetussa ilmoituksessa työpaikan sijainti sama kuin hoitava TEkeskus, % Uusimaa ,7 96,3 % Varsinais-Suomi ,9 94,3 % Satakunta ,1 90,5 % Häme ,8 90,5 % Pirkanmaa ,7 93,9 % Kaakkois-Suomi ,9 90,4 % Etelä-Savo ,5 91,6 % Pohjois-Savo ,9 92,5 % Pohjois-Karjala ,9 93,1 %

15 11 Keski-Suomi ,6 91,6 % Etelä-Pohjanmaa ,5 94,9 % Pohjanmaa ,8 91,4 % Pohjois ,7 94,9 % Pohjanmaa Kainuu ,7 93,8 % Lappi ,0 91,3 % Ahvenanmaa ,4 62,4 % Työlinja/Ulkomaat ,9 - Verrattaessa TE-keskusalueen työvoimatoimistojen hoitamien työpaikkailmoitusten määriä ja työpaikkojen sijoittumista maassa voidaan havaita, että alueesta riippuen keskimäärin noin 4-10 % toimistojen hoitamista paikoista sijaitsee niiden oman toimialueen ulkopuolella. Varsinaisten TE-keskusalueiden lisäksi kyseisessä tarkastelussa on mukana myös Ahvenanmaa, jossa vastaava luku on lähes 40 %. Tämä huomattava poikkeama voi osittain johtua alueella paljon työllistävien varustamoiden paikoista, joiden työn sijaintipaikaksi voi tietyissä tapauksissa määräytyä esimerkiksi jokin mantereella sijaitseva satamakaupunki. Muiden TE-keskusalueiden osalta voidaan todeta, että suhteellisesti eniten työvoimaa välitetään oman alueen ulkopuolelle Kaakkois-Suomen, Satakunnan ja Hämeen työvoimatoimistoissa. Vähiten tällaista nk. siirtymää esiintyy puolestaan Uudellamaalla, mikä viestii osaltaan alueen työmarkkinoiden laajuudesta ja kattavuudesta. Julkisen työnvälityksen avoimia paikkoja hoitavan TE-keskusalueen ja toisaalta työpaikan sijainnin kohtaannon tarkempi kartoittaminen voidaan toteuttaa ns. siirtymämatriisin avulla (ks. liite 14). Matriisi esittää alueiden kokonaissiirtymän lisäksi myös sen, miten tuo avoimien paikkojen osuus jakautuu eri alueille. Lukuja tarkastelemalla voidaan havaita, että Satakunnan aluetta lukuunottamatta kaikkien TE-keskusalueiden siirtymäpaikat keskittyvät enimmäkseen Uudellemaalle. Voidaankin todeta, että Uudenmaan työmarkkinoiden kysynnästä tietty osa jakautuu jossain määrin koko maan laajuudelle. Jäljelle jäävistä siirtymäosuuksista suurin osa sijoittuu puolestaan läheisille TE-keskusalueille, joten siirtymien alueellinen hajautuminen on vähäistä. Siirtymän määrä on suhteellisesti vähäisintä Uudellamaalla ja se jakautuu jonkin verran muita TEkeskusalueita tasaisemmin ympäri maata. 7 Taulukosta 3 puuttuvat tiedot työlinjan/ulkomaan paikkojen sijainnin ja paikkoja hoitavan tahon kohtaannosta. Työlinja on puhelinpalvelu, jolloin paikoille ei voida antaa samalla tavoin sijaintia kuin fyysisille TE-keskusalueille ja näin ollen kohtaantoa ei ole mielekästä laskea.

16 Työpaikkojen täyttötapojen eroavaisuudet hoitavissa TE-keskuksissa Julkisen työnvälityksen yhtenä päätehtävänä on aktiivisen työnvälitystoiminnan avulla tyydyttää työnantajien työvoiman tarve ja parantaa työntekijöiden työnsaantimahdollisuuksia (Konle-Seidl, Walwei 2001, 44.) Työvoimatoimistojen tavoitteena on täten muun muassa tehostaa työnantajan ja työntekijän yhteensovitusprosessia (Calmfors & al. 2002, 17). Tähän julkisen työnvälityksen keskeiseen toimintoon liittyen kuviossa 3 on tarkasteltu työpaikan täyttötapaa muissa kuin hakupaikoissa kunkin vakansseja välittävän TEkeskusalueen näkökulmasta. Kaikkien kolmen tässä tarkasteltavan täyttötavan osalta voidaan todeta aluekohtaisten erojen olevan merkillepantavia. Kuvio 3. Työpaikan täyttötapa hoitavassa TE-keskuksessa, hakupaikat pl. hoitava TE-keskus Työlinja/Ulkomaat Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa koko maa työhönosoitus täytetty muuten tston hakijalla täytetty muutoin 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % prosenttia Hieman yli 40 % julkisen työnvälityksen muista kuin hakupaikoista täytetään työhönosoituksesta ja 35 % puolestaan muuten toimiston hakijalla. Selkeimmät TEkeskuskohtaiset erot näyttäisivätkin puolestaan koskevan juuri työhönosoitusten käyttöä, joka on yleisintä Lapissa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vähiten työhönosoituksia tehdään puolestaan Uudellamaalla, Hämeessä ja Pohjanmaalla sekä erityisesti työlinjan/ulkomaan paikoille. Viimeksi mainitun kohdalla työpaikan täyttö lopulta muuten työvoimatoimiston hakijalla on vastaavasti huomattavasti yleisempää kuin varsinaisilla TE-keskusalueilla. Lapin alueella työhönosoituksesta täyttö on puolestaan jopa niin yleistä, että muuten toimiston hakijoilla tapahtuneet täytöt jäävät suhteessa hyvin vähäisiksi. Varsinaisista TE-keskusalueista Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjanmaan toimistojen kautta hoidettavissa vakansseissa paikan saa keskimääräistä useammin ulkopuoli-

17 13 nen hakija. Myös Ahvenanmaalla avoin paikka täytetään verraten useammin toimiston ulkopuolisella hakijalla. 5.3 Rekrytointiprosessin keston eroavaisuudet hoitavissa TE-keskuksissa Kuten jo edellä (ks. s. 4) mainittiin, työpaikan täyttötavalla on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu olevan merkittävä vaikutus avoimen paikan täyttöprosessin kestotekijöiden kannalta. Tähän viitaten TE-keskusalueilla havaittujen työpaikan täyttötapojen erojen voidaan vastaavasti olettaa aiheuttavan eroja myös alueiden työpaikkojen avoinnaolon ja rekrytointiajan kestoihin. Taulukossa 4 on esitetty työpaikan täyttöprosessin keston vuorokausitason eroja avoimia paikkoja hoitavissa TE-keskuksissa. Erityisen kiinnostavina julkisen työnvälityksen tehokkuuden kuvaajina voidaan pitää lukuja, joissa ei ole huomioitu hakupaikkojen vaikutusta. Näin ollen tarkasteluun valikoituvat sellaiset työpaikat, joiden rekrytointiprosessin kesto muodostuu markkinoilta käsin. Tulosten raportoinnissa Ahvenanmaa ja työlinja/ulkomaan paikat on eroteltu varsinaisista TE-keskusalueista. Taulukko 4. Kestomuuttujien tunnuslukuja hoitavassa TE-keskuksessa (lyhyimmät kestot lihavoitu, pisimmät kestot tummennettu) 8. Hoitava TE-keskus avoinnaolon kesto, vrk viivekorjattu rekrytointiaika, vrk keski- keskihajontarvhajonta keski- keski- arvo Uusimaa 22,8 28,0 23,2 38,2 38,2 41,5 26,3 36,3 viivekorjattu rekrytointiaika, pl. hakupaikat, vrk keskiarvo keskihajonta avoinnaolon kesto, pl. hakupaikat, vrk keskiarvo keskihajonta Varsinais- Suomi 21,6 31,8 20,2 40,3 34,7 45,8 22,6 37,1 Satakunta 26,8 44,4 26,2 51,1 44,2 46,3 34,3 43,0 Häme 22,3 28,9 21,8 37,9 40,6 41,0 27,2 32,8 Pirkanmaa 21,3 35,8 21,9 47,3 33,9 45,9 26,4 43,2 Kaakkois-Suomi 29,2 43,4 25,7 46,1 40,7 47,7 26,8 37,1 Etelä-Savo 24,5 37,6 24,2 43,6 40,9 48,0 28,7 43,0 Pohjois-Savo 22,1 35,8 21,1 43,7 41,6 52,5 24,6 39,5 Pohjois-Karjala 21,3 29,2 18,0 33,8 38,3 43,6 25,5 36,3 Keski-Suomi 21,0 32,6 20,0 41,3 36,1 44,9 25,2 38,7 Etelä-Pohjanmaa 16,3 26,8 12,4 26,7 23,2 36,2 15,0 28,2 Pohjanmaa 22,9 37,5 20,2 45,4 43,3 45,6 29,6 45,2 Pohjois-Pohjanmaa 15,6 26,4 10,5 30,1 24,0 34,0 14,2 29,0 Kainuu 18,5 36,7 15,8 40,1 24,9 41,8 16,3 35,1 8 Muuttujien vaihteluvälin ylärajaksi on määritelty 365 päivää.

18 14 Lappi 19,1 34,8 14,0 35,1 33,5 48,3 15,6 37,8 Ahvenanmaa 9 40,0 70, ,7 62,1 - - Työlinja/Ulkomaat 10 24,9 22,8 12,8 17,7 49,8 43,7 - - koko maa 20,1 33,0 20,6 41,6 35,8 43,7 23,9 37,8 Vertailtaessa ensin työpaikkojen avoinnaolon kestoa muissa kuin hakupaikoissa voidaan todeta kestojen vaihtelevan melkoisesti eri TE-keskusalueiden välillä. Koko maan keskiarvoon nähden huomattavimmat poikkeamat löytyvät varsinaisilla TE-keskusalueilla Satakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan väliltä, joista ensiksi mainitussa työpaikan avoinnaolon kesto on lähes 2,5 kertaa niin pitkä kuin viimeksi mainitussa. Avoinnaolon kesto näyttäisi olevan korostuneen lyhyt myös Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa. Työlinjan/ulkomaan paikkojen avoinna olo muodostui vastaavasti 1,5 kertaa maan keskiarvoa lyhyemmäksi. Keskihajontoja tarkastelemalla voidaan toisaalta havaita, että korkean avoinnaolon keston alueilla havaintojen väliset erot kestoissa saattavat olla hyvinkin suuria, mikä voi osaltaan vaikuttaa keskiarvoa kohottavasti. Työpaikan avoinnaolo on sinällään osa rekrytointiaikaa, jolloin pitkiä avoinnaolon kestoja seuraa luonnollisesti pitkät rekrytointiajat ja päinvastoin. Tämän perusteella TEkeskusalueista pisin rekrytointiaika löytyy odotetusti Satakunnasta, jossa se on lähes 1,5 kertaa pidempi kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti lyhyimmiksi rekrytointiajat jäävät Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Mielenkiintoisin havainto liittyy kuitenkin Pohjanmaan TE-keskusalueeseen, missä työpaikan avoinnaolon kesto on selvästi maan keskiarvoa lyhyempi, mutta rekrytointiaika puolestaan huomattavasti tätä keskiarvoa pidempi muodostuen varsinaisista TE-keskusalueista pisimmäksi heti Satakunnan jälkeen. Aiemmin työpaikkojen ilmoitusmäärillä suurimmiksi osoittautuneiden TE-keskusalueiden (ks. taulukko 3) kohdalla Pohjois-Pohjanmaan kaltaisista pituuksista jää eniten Uusimaa, kun taas rekrytointiajan perusteella kyseisistä alueista perää pitää Häme. 5.4 TE-keskusalueiden julkisen työnvälityksen työnantajat ja työpaikat 11 : ominaisuuksia ja eroavaisuuksia Seuraavissa osioissa pureudutaan työnantajan ja työpaikan ominaisuuksiin TE-keskusalueilla. Tämä luo osaltaan pohjaa sille, että analyysissä on mahdollista siirtyä tarkastelemaan lähemmin työpaikan täyttötapaan ja rekrytointiprosessin kestoon vaikuttavia tekijöitä sekä niiden tarjoamaa mahdollista selvennystä TE-keskusalueiden eroavaisuuksiin näillä julkisen työnvälityksen keskeisillä osa-alueilla. Analyysi keskittyy varsinaisiin TE-keskusalueisiin, mutta myös Ahvenanmaan ja työlinja/ulkomaan paikat on 9 Ahvenanmaalle ei saatu luotettavaa arvoa ilman hakupaikkoja lasketuille avoinnaolon ja rekrytointiajan kestoille. 10 Työlinjan/ulkomaan paikkojen kohdalla hakupaikat poislukeva viivekorjatun rekrytointiajan tarkasteluun valikoitui aineistosta hyvin vähäinen määrä tapauksia, joten niitä koskeva informaatio on jätetty analyysin ulkopuolelle. 11 TE-keskusalueiden ja jäljempänä seuraavien TE-keskuspaikkakuntien analyyseissä avoimiin paikkoihin on sisällytetty muut kuin hakupaikat (ks. hakupaikkojen määritelmä s. 4).

19 15 eroteltu omiksi kategorioikseen. Viimeksi mainittujen osalta tuloksissa raportoidaan lähinnä huomattavat poikkeamat varsinaisiin TE-keskusalueisiin nähden TE-keskusalueiden työnantajat TE-keskusalueittain työnantajia on tarkasteltu ensinnäkin kuviossa 4, jossa on esitetty eri alueiden kolmen eniten avoimia paikkoja tarjoavan työnantajan sektori. Yritysten huomattava osuus julkisen työnvälityksen kautta rekrytoijina näkyy edelleen selvästi. Työnantajien suhteelliset osuudet noudattavat myös muilta osin melko pitkälti koko maan jakaumaa. Alueiden välillä esiintyy kuitenkin myös joitakin merkillepantavia eroja, jotka säilyvät kutakuinkin ennallaan, mikäli samaa asiaa tarkastellaan työpaikkaa välittävän TE-keskuspaikkakunnan työvoimatoimiston sijaan työpaikan sijainnin mukaan (ks. liite 4) 12. Seuraavassa analyysissä keskitytään ensisijaisesti varsinaisiin TEkeskusalueisiin. Kuvio 4. Työnantajien osuudet avoimista paikoista hoitavassa TE-keskuksessa, kolmen kärki 13. valtio kunta yks.työnant./yhteisö yritys yks.hlö/kotitalous kuntainliitto hoitava TE-keskus Työlinja/Ulkomaat Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % prosenttia 12 Varsinaisista TE-keskusalueista poiketen Ahvenanmaan ja työlinjan/ulkomaan paikat noudattavat eri kaavaa. Ensiksi mainitussa valtion, kunnan ja kotitaloussektorin osuudet ovat jonkin verran suurempia työpaikan sijainnin mukaan tarkasteltaessa. Viimeksi mainitussa puolestaan yritysten osuus on suurentunut muiden työnantajasektoreiden kustannuksella. 13 Keski-Suomen ja Satakunnan kohdalla tarkastelussa on mukana kolmen sijasta neljä luokkaa, koska näillä alueilla kolmanneksi suurimman osuuden avoimista paikoista sai kaksi eri työnantajasektoria.

20 16 Edellä olevassa kuviossa suurimman rekrytoijan, yrityssektorin, osuus on korkeimmillaan Uudellamaalla, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Valtion rekrytointiosuudet ovat korkeimmillaan Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Keski-Suomessa. Kunnan asema työntarjoajana on vahvimmillaan Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Yksityiset työnantajat ja yhteisöt rekrytoivat puolestaan eniten Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kuntainliiton avoimia paikkoja on vastaavasti suhteellisesti eniten Keski- Suomessa. Työlinjan/ulkomaan sekä Ahvenanmaan paikkojen kohdalla voidaan havaita varsinaisista TE-keskusalueista selvästi poikkeavat työnantajaprofiilit: ensiksi mainitussa kotitaloussektorin osuus avoimista paikoista on huomattava, kun taas Ahvenanmaalla suurimmassa osassa rekrytoijana on yksityinen työnantaja tai yhteisö. Julkisen työnvälityksen kautta eniten rekrytoivien toimipaikkojen kokoluokassa esiintyy myös jonkin verran melko selkeitä eroja eri TE-keskusalueiden välillä (ks. kuvio 5). Koko maan profiiliin verrattaessa suurimmat eroavaisuudet hoitavan TE-keskuksen avoimissa paikoissa on havaittavissa Keski-Suomessa, missä henkilöstömäärältään suurimpien toimipaikkojen osuudet ovat huomattavia. Selityksen tähän tarjoaa osaltaan alueella vahvasti edustettuna olevat kuntainliiton tarjoamat paikat, sillä kyseisellä sektorilla toimipaikat painottuvat suurempiin henkilöstömääriin (ks. liite 5). Kuvio 5. Julkisen työnvälityksen kautta eniten rekrytoivien toimipaikkojen henkilöstömäärä hoitavissa TE-keskuksissa, kolmen kärki. hoitava TE-keskus 0-4 hlö 5-9 hlö hlö hlö hlö 1000 hlö Työlinja/Ulkomaat Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % prosenttia Kuten jo aiemmin kävi ilmi aineiston alustavassa kuvailussa (ks. liite 1) alle viisi henkilöä työllistävät toimipaikat rekrytoivat selvästi enemmän julkisen työnvälityksen kautta kuin muun henkilöstökoon työnantajat. Näiden työnantajien osuudet varsinaisilla TEkeskusalueilla ovat korkeimmillaan Varsinais-Suomessa, Kainuussa ja Pirkanmaalla. Viimeksi mainitulla alueella, Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla eniten rekrytoivat toimipaikat ovat kaikki alle 50 henkilöä työllistäviä työnantajia. Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla on puolestaan TE-keskusalueista suhteellisesti vähiten alle 10 hengen toimipaikkoja.

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014. Koodikirja

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014. Koodikirja FSD3028 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

FSD2511. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2009. Koodikirja

FSD2511. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2009. Koodikirja FSD2511 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2009 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan

Lisätiedot

FSD2935. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2007. Koodikirja

FSD2935. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2007. Koodikirja FSD2935 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2007 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2014 Tämän koodikirjan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

FSD2475. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2008. Koodikirja

FSD2475. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2008. Koodikirja FSD2475 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2008 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 107 VATT RESEARCH REPORTS. Heikki Räisänen TYÖVOIMAN HANKINTA JULKISESSA TYÖNVÄLITYKSESSÄ

VATT-TUTKIMUKSIA 107 VATT RESEARCH REPORTS. Heikki Räisänen TYÖVOIMAN HANKINTA JULKISESSA TYÖNVÄLITYKSESSÄ VATT-TUTKIMUKSIA 107 VATT RESEARCH REPORTS Heikki Räisänen TYÖVOIMAN HANKINTA JULKISESSA TYÖNVÄLITYKSESSÄ Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Helsinki 2004 ISBN

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kuinka haastavaa uusien työntekijöiden rekrytointi on ollut teidän organisaationne kohdalla viimeisen kahden vuoden aikana? /

Kuinka haastavaa uusien työntekijöiden rekrytointi on ollut teidän organisaationne kohdalla viimeisen kahden vuoden aikana? / Profiilittaiset erot arviointikysymyksissä Tarkasteltaessa aineistoa profiileittain jaoteltuna tilastollisesti merkittäviä eroja ryhmien välillä ei esiinny. Henkilöstömäärän mukaan jaoteltuna aineistosta

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyys kohosi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 400 '000 350 300 250 (1)

Lisätiedot

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta?

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Porin ammattiopisto 13..27 1 Sisältö - työvoiman rekrytointi, avoimet paikat - rekrytointiongelmat ja työvoimapula - rekrytointiongelmien syyt ja keinot -

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 23.6.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 23.6.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 23.6.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

KAKSI NÄKÖ- KULMAA JULKISEN TYÖNVÄLITYKSEN TEHOKKUUTEEN

KAKSI NÄKÖ- KULMAA JULKISEN TYÖNVÄLITYKSEN TEHOKKUUTEEN VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 393 KAKSI NÄKÖ- KULMAA JULKISEN TYÖNVÄLITYKSEN TEHOKKUUTEEN Heikki Räisänen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Työttömien määrää alentunut maaliskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 20.7.2010 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot