SAATESANAT. Sisällys. Vuonna 2007 käynnistyy Varsinais- Suomen Agenda 21:n kolmas ohjelmakausi.
|
|
- Aku Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 SAATESANAT Sisällys SAATESANAT JOHDANTO VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21:N LÄHTÖKOHDAT Kansainvälisiä kestävän kehityksen linjauksia Kestävä kehitys kansallisella ja alueellisella tasolla Kestävä kehitys ja paikallisagenda VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 TOIMINTAOHJELMA Vesiensuojelu Ympäristökasvatus Ympäristötietoisuus Ilmastonmuutoksen hillitseminen OHJELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA...24 KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄSITTEITÄ...25 LÄHTEET...30 ORGANISAATIOKAAVIO...31 Toimitus Jaana Itälä-Laine Valokuvat Varsinais-Suomen Agendatoimiston arkisto, Laura Suhonen Taitto Laura Suhonen Paperi Cyclus Print 115 g ISBN Julkaisija Varsinais-Suomen Agendatoimisto Paino-Kaarina Oy, Kaarina 2007 Vuonna 1992 järjestettiin Rio de Janeirossa laaja ympäristö- ja kehityskonferenssi, jossa haastettiin kunnat eri puolilla maailmaa käynnistämään paikallisagendatyö. Varsinais-Suomessa haaste otettiin vastaan vuonna 1996, jolloin joukko kuntien ympäristöviranhaltijoita ja projektityöntekijöitä käynnisti alueellisen kestävän kehityksen yhteistyön. Ajatus voimavarojen yhdistämisestä tuntui luontevalta, olihan kuntien välisellä yhteistyöllä jo pitkät perinteet. Kuntarajat unohtamalla uskottiin saatavan kestävän kehityksen työ paremmin onnistumaan ja sen vaikutukset ulottumaan vähitellen koko maakunnan alueelle. Varsinainen lähtölaukaus yhteiselle paikallisagendatyölle tapahtui Liedossa järjestetyssä juhlavassa seminaarissa helmikuussa Tilaisuuden päätteeksi 18 kunnan johtajat allekirjoittivat Varsinais-Suomen kuntien yhteisen Agenda 21 julistuksen. Vuonna 2007 käynnistyy Varsinais- Suomen Agenda 21:n kolmas ohjelmakausi. Kymmenen toimintavuoden jälkeen on aika katsoa taaksepäin ja arvioida sitä kestävän kehityksen tietä, jonka Varsinais-Suomen kunnat ovat valinneet. Suomen oloissa kyseinen yhteistyö on ainutlaatuista. Missään muualla ei ole tehty näin laajaa ja tiivistä yhteistyötä näin pitkään. Uuden ohjelmakauden alkaessa mukana on jo 28 kuntaa. Varsinais-Suomen Agenda 21:n vahvuus on kuntayhteistyössä. Yhteisen toimiston perustaminen ja ylläpitäminen on osoittautunut toimivaksi tavaksi tehdä alueellista paikallisagendatyötä. Agendatoimiston 2
3 TOIMINTAOHJELMA palveluiden avulla myös pienet kunnat ovat voineet pitää kestävän kehityksen työtään elinvoimaisena melko pienin resurssein. Tavoitteisiin kannattaakin edelleen pyrkiä kuntien yhteisellä ponnistuksella. Varsinais-Suomen Agenda 21:n seuraava ohjelmakausi käynnistää Agendatoimiston yhdennentoista toimintavuoden. Projektista ei siis enää voida puhua. Kuntien yhteinen Agendatoimisto on laajentunut kahden työntekijän toimistosta kahdeksan työntekijän kestävän kehityksen palvelukeskukseksi. Toimiston laajentuminen kertoo, paitsi työn onnistumisesta, myös kuntien halusta sitoutua alueelliseen kestävän kehityksen työhön. Tulevan kauden aikana Agendatoimistosta kehitetään pysyvä organisaatio, jolta kunnat saavat tarvitsemaansa kestävän kehityksen tukea ja palvelua. Varsinais-Suomen Agenda 21:n kolmas toimintaohjelma on laadittu vuosille Tulevalla kaudella jatketaan samoilla linjoilla kuin aikaisemminkin. Uutena teemana ohjelmaan on valittu ilmastonmuutos. Toimintaohjelma ohjaa kuntien kestävän kehityksen työtä ja sen toteuttamisesta vastaa Varsinais- Suomen Agendatoimisto. Muita vastuutahoja ovat Varsinais-Suomen Agenda 21 -ohjelmassa mukana olevat kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto, Länsi-Suomen lääninhallitus ja Varsinais-Suomen Energiatoimisto, joka vastaa ilmastonmuutos-osion toteuttamisesta. Varsinais-Suomen Agenda 21 -toimintaohjelman tavoitteet ovat yhteneväiset maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Yhteisen näkemyksen myötä kestävän kehityksen muutokset ovat mahdollisia, vaikka me vielä olemmekin kaukana tavoitteista. Muutosta parempaan suuntaan on jo tapahtunut, ja se näkyy kuntien, yritysten, koulujen ja muiden toimijoiden toimintakulttuurissa. Osallistuminen kestävän kehityksen yhteistyöhön on aktiivisempaa sekä kunta- että yksilötasolla. Tärkeää onkin laaja osallistuminen ja yhdessä tekeminen. Pienet arjen teot, kun niitä tehdään riittävästi, saavat aikaan muutoksen, joka lopulta näkyy myös tilastoissa. Kunnissa tehtävällä paikallisagendatyöllä on suuri merkitys, sillä se ohjaa pienten tekojen suuntaa ja yhdistää ne kestävän kehityksen muutoksiksi. Raisiossa Kari Karjalainen Raision kaupunginjohtaja Varsinais-Suomen Agenda 21 johtoryhmän puheenjohtaja 3
4 VARSINAIS-SUOMEN AGENDA JOHDANTO Maailmanlaajuinen paikallisagendaprosessi käynnistettiin vuonna 1992 Rio de Janeirossa. Kunnat eri puolilla maailmaa aloittivat omien toimintaohjelmien laatimisen. Toimintatavat ovat vaihdelleet maittain; jotkut maat panostivat laajamittaiseen paikallisagendatyön käynnistämiseen, toisissa taas lähdettiin liikkeelle pienimuotoisemmin. Suomen kuntaliitto on pitänyt kirjaa Suomen kuntien paikallisagendaprosesseista. Vuonna 2006 päivitettyjen tietojen mukaan noin 300 Suomen 448 kunnasta on laatinut tai laatimassa omaa paikallisagendaansa. Varsinais-Suomen paikallisagendaprosessi käynnistettiin vuonna Mukaan yhteistyöhön lähti tuolloin 18 kuntaa. Varsinais-Suomen Agenda 21 on kymmenen toimintavuotensa aikana kehittänyt uudenlaisen toimintakulttuurin kuntien kestävän kehityksen työssä. Useita toimintatapoja on kehitetty ja projekteja toteutettu. Kaikessa toiminnassa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja pyritty lisäämään osallistumista. Kehitystyö on ollut mahdollista kuntien yhteistyön ja pitkällisen sitoutumisen ansiosta. Vuonna 2007 käynnistyy Varsinais- Suomen Agenda 21:n kolmas ohjelmakausi. Tulevalla kaudella toimintaa jatketaan kymmenen vuoden aikana kehitetyllä ja hyväksi havaitulla linjalla. Toimintaa myös uudistetaan ja painotuksia muutetaan. Paikallisagenda on jatkuvasti kehittyvä ja muuttuva prosessi. Uusia tuulia tuo ilmastonmuutosteeman valitseminen yhdeksi toimintaohjelman pääteemaksi. Kymmenen vuoden jälkeen on myös aika katsoa taaksepäin ja arvioida sitä kestävän kehityksen tietä, jonka Varsinais-Suomen kunnat ovat Tammikuussa 2007 Varsinais-Suomen Agenda 21:een kuului 28 kuntaa. 4
5 TOIMINTAOHJELMA valinneet. Suomen oloissa kyseinen yhteistyö on ainutlaatuinen. Missään muualla ei ole tehty näin pitkään näin laajaa yhteistyötä kestävän kehityksen merkeissä, eikä missään muualla ole löytynyt tällaista sitoutumista kuntien taholta. Nyt uuden kauden alkaessa mukana on 28 kuntaa. Varsinais-Suomen Agenda 21 -toimintaohjelma on vahvasti sidoksissa sekä maailmanlaajuisiin että paikallisiin kestävän kehityksen strategioihin ja ohjelmiin. Näin pitää ollakin, sillä kestävän kehityksen toteutuminen maailmanlaajuisesti edellyttää laajaa, samaan suuntaan etenevää systemaattista yhteistyötä. Toistaiseksi ei kestävän kehityksen muutoksia maailmanlaajuisesti vielä näy ja Suomenkin suhteen on paljon parantamisen varaa. WWF:n vuonna 2006 julkaiseman kansainvälisen Living Planet -raportin mukaan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on yli kolminkertaistunut vuodesta 1961 lähtien ja ylittää tällä hetkellä maapallon kestokyvyn jo noin 25 prosentilla. Myös suomalaisten jalanjälki kuuluu edelleen suurimpien jalanjälkien joukkoon. Living Planet -raportin perusteella ihmiskunta on vielä kaukana kestävän kehityksen polusta. Nyt tarvitaankin entistä enemmän yhteistä tahtoa kääntää kehityksen suuntaa niin kansainvälisellä, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Muutosta parempaan suuntaan on myös tapahtunut. Muutos ei vielä näy tilastoissa, mutta se näkyy muutoksena kuntien, yritysten, koulujen ja muiden toimijoiden toimintakulttuurissa. Yhteistyötä tehdään entistä enemmän ja halua sitoutua kestävän kehityksen periaatteisiin näkyy niin kunta- kuin yksilötasolla. Keskeistä kestävän kehityksen työssä onkin monella taholla ja tasolla tapahtuva osallistuminen ja toiminta. Pienet yksittäiset teot yhdistyvät puroina laajaksi toiminnan virraksi. Muutoksen jäljet näkyvät vasta useiden vuosikymmenien jälkeen. Niinpä se työ, mitä me nyt teemme tuottaa hedelmää vasta omille jälkeläisillemme. Mutta mikä onkaan antoisampaa työtä kuin oman jälkikasvun elinolosuhteiden turvaaminen. Pienet yksittäiset teot yhdistyvät puroina laajaksi toiminnan virraksi. Kuvassa eräs vaihtoehto autoilulle. 5
6 VARSINAIS-SUOMEN AGENDA VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21:N LÄHTÖKOHDAT 2.1. Kansainvälisiä kestävän kehityksen linjauksia Maailmanlaajuinen Agenda 21 - toimintaohjelma YK:n vuosituhattavoitteet EU:n kestävän kehityksen strategia EU:n ympäristöohjelma Pohjolan kestävää kehitystä koskeva strategia EU:n kestävän kehityksen strategian neljä painopistettä ovat ilmastonmuutos, liikenne, kansanterveys ja luonnonvarat. Vuonna 1992 YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa tunnustettiin ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen vaatimus korkealla poliittisella tasolla. Maailman hallitukset sitoutuivat edistämään kestävää kehitystä kansallisessa toiminnassaan ja kansainvälisessä yhteistyössä hyväksymällä maailmanlaajuisen toimintaohjelman Agenda 21:n. Toimintaohjelma laadittiin kuntien tueksi ja työkaluksi kestävän kehityksen työssä, ja hallitukset kautta maailman velvoitettiin laatimaan omia kestävän kehityksen ohjelmiaan. Vuonna 2000 Suomi sitoutui kahdeksaan YK:n vuosituhattavoitteeseen ja kehitysavun lisäämiseen. Vuosituhattavoitteet tähtäävät köyhyyden puolittamiseen sekä parempaan terveyteen, koulutukseen, tasa-arvoon ja ympäristöön vuoteen 2015 mennessä. YK:n kestävän kehityksen huippukokous, Rio +10, pidettiin syksyllä 2002 Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa. Kokouksessa hyväksyttiin Poliittinen julistus sekä toimintaohjelma, jossa on sitoumuksia keskeisiltä kestävän kehityksen sektoreilta. Ohjelman pääpainot ovat käytännön toimenpiteissä, jotka kannustavat yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Yhteistyön kohteena on mm. köyhyyden poistaminen maailmasta, luonnonvarojen kestävän käytön saavuttaminen sekä tuotanto- ja kulutustapojen muutostarve. Suomi vastasi viimeksi mainittuun sopimalla kestävien kulutus- ja tuotantotapojen edistämisohjelman laatimisesta. Ohjelman laati laaja ns. KULTU-toimikunta ja se valmistui keväällä Euroopan unioni hyväksyi Göteborgin Eurooppa-neuvoston kokouksessa vuonna 2001 kestävän kehityksen strategian, jossa on neljä painopistettä: ilmastonmuutos, liikenne, kansanterveys ja luonnonvarat. Strategian tarkistus hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa Strategian toimeenpanovälineenä on EU:n kuudes ympäristöohjelma. Ohjelmassa nimetään seuraavalle kymmenvuotiskaudelle neljä ensisijaista toiminta-aluetta: ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, luonto ja biologinen monimuotoisuus, ympäristö ja terveys sekä luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätehuolto. Pohjoismaiden neuvosto ja pääministerit hyväksyivät Pohjolan kestävää kehitystä koskevan strategian vuonna Strategian tarkistus hyväksyttiin vuonna Uusina teema-alueina tarkistetussa strategiassa ovat kestävät kulutusja tuotantotavat sekä sosiaaliset kestävän kehityksen kysymykset. 6
7 TOIMINTAOHJELMA Kestävä kehitys kansallisella ja alueellisella tasolla Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa, jotka laativat oman kestävän kehityksen ohjelman Rion konferenssin kehoituksen mukaisesti. Vuonna 1998 valmistunut Kestävän kehityksen ohjelma eli valtioneuvoston periaatepäätös ekologisen kestävyyden edistämisestä toimii Suomen kansallisen kestävän kehityksen politiikan yleiskehyksenä. Ohjelmassa korostetaan ekologista kestävyyttä ja sitä edistävien taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen edellytysten luomista. Ohjelmaa ovat toimeenpanneet ministeriöt ja julkiset hallintoyksiköt. Keväällä 2006 Suomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi pääministeri Matti Vanhasen johdolla strategian: Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Strategian päämääränä on luoda kestävää hyvinvointia turvallisessa, osallisuutta edistävässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki kantavat vastuun ympäristöstään. Strategiassa yksi keskeisistä haasteista on ilmastonmuutokseen liittyvät asiat. Kestävän kehityksen strategia on voimassa toistaiseksi ja sen toimeenpanijoiksi on nimetty eri toiminnanaloja laajasti. Merkittävinä toimijoina strategian toteutumisen kannalta ovat kunnat, seudut, maakunnat ja erilaiset alueelliset yhteistyöorganisaatiot. Elokuussa 2006 laadittiin Lounais- Suomen ympäristöstrategia vuoteen Strategia on koottu alueen keskeisten toimijoiden kanssa ympäristöyhteistyön vahvistamisen ja ympäristöasioiden kehittämisen tueksi. Ympäristöstrategia sisältää vision, tavoitteet ja toiminnalliset painopisteet. Vuoden 2006 aikana laadittu Lounais-Suomen ympäristöohjelma konkretisoi strategian. Toimintaohjelma sisältää strategian painopisteille konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet, toteuttajat ja aikataulun. Myös ympäristöohjelma on laadittu eri toimijoiden kanssa laajassa yhteistyössä. Kestävän kehityksen ohjelma Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän kehityksen strategia Lounais-Suomen ympäristöstrategia vuoteen 2020 Lounais-Suomen ympäristöohjelma Kansallinen kestävän kehityksen strategia, luonnos Lounais-Suomen ympäristöohjelmaksi ja Lounais-Suomen ympäristöstrategia
8 VARSINAIS-SUOMEN AGENDA Kestävä kehitys ja paikallisagenda Ekologinen kestävyys Yhteiskunnallinen kestävyys Taloudellinen kestävyys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa Kestävän kehityksen tulkinnan muuttuvaisuus Kestävästä kehityksestä on laadittu useita eri määritelmiä ja tulkintoja. Eri toimijat ja eri asiayhteydet tuovat määritelmiin oman näkökulmansa ja antavat kestävälle kehitykselle oman tulkintansa. Kestävä kehitys on käsite, joka muuttuu ajan ja kehityksen saatossa. Se on luonteeltaan poliittinen ja sen sisällöstä on ja pitääkin olla erilaisia tulkintoja. Tunnetuin ja varmasti yleisin määritelmä pohjautuu Brundtlandin komission määritelmään vuodelta Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävällä kehityksellä haetaan sellaista elämisen tasoa, joka jättää ympäristön jälkeläisillemme ainakin yhtä hyvään, mielellään parempaan kuntoon kuin se on meidän aikanamme. Tämä edellyttää omien elintapojemme sopeuttamista luonnon kantokykyyn. Kestävää kehitystä koskevassa keskustelussa ja määrittelyssä keskeistä on myös tuoda esille kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Puhutaan ekologisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta eli sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Jokaisella on omat painotuksensa ja näin myös kestävän kehityksen määrittelyssä painotetaan eri asioita. Seuraavat luonnehdinnat perustuvat yhteisesti hyväksyttyihin kansainvälisiin ja kansallisiin tulkintoihin. Ekologisesti kestävä kehitys painottaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä ihmisten taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Yhteiskunnallisessa kestävyydessä keskeistä on ihmisten oikeudenmukainen kohtelu, joka takaa hyvinvoinnin edellytysten siirtymisen sukupolvelta toiselle. Yhteiskunnallinen kestävyys muodostuu kahdesta painotusalueesta: - Sosiaalisesti kestävä kehitys painottaa köyhyyden poistamista, koulutusta, kaikkien ihmisten tasa-arvoa sekä osallistumista yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamiseen. - Kulttuurinen kestävä kehitys taas keskittyy erilaisten kulttuuristen ryhmien identiteetin ja elinvoimaisuuden tukemiseen, kansanperinteen vahvistamiseen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten sekä elinympäristöjen hoitamiseen ja ylläpitämiseen. Taloudellinen kestävyys edellyttää mm., että tavarat ja palvelut voidaan maailmanlaajuisesti tarjota nykyistä vähemmän ympäristöä rasittaen sekä käyttämällä säästäen luonnonvaroja ja energiaa. Kestävässä taloudessa investoidaan inhimilliseen pääomaan: koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön. Kestävää kehitystä voidaan siis määritellä useilla eri tavoilla aina sen mukaan, mikä kulloinkin on keskeistä. Määrittelyviidakossa saattaa helposti mennä sekaisin ja silloin itse kestävän kehityksen perustarkoitus voi jäädä ymmärtämättä. Brundtlandin määritelmä on edelleen käyttökelpoinen perusmääritel- 8
9 TOIMINTAOHJELMA mä kestävän kehityksen taustaksi, koska siinä huomioidaan käsitteen kokonaisuus. Tavoitteena on, että pystymme yhdessä huolehtimaan ihmiskunnan fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista vähentämättä luonnon monimuotoisuutta ja ylittämättä luonnonjärjestelmien kantokykyä. Kestävän kehityksen mukaisia päätöksiä ja valintoja tehtäessä otetaan samanaikaisesti huomioon niiden ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset seurausvaikutukset. Kestävä kehitys kiteyttää tasapainon ihanteen. Paikallisagenda on kehittänyt uudenlaisen toimintakulttuurin. Näkökulma on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen ja toimintatapa osallistumiseen ja kumppanuuteen perustuva. Paikallisagendassa keskeistä on kunnan toiminnan kehittäminen kestävän kehityksen mukaisesti. Lähtökohta poikkeaa normaalista kunnan strategiatyöstä siinä, että työtä tehdään laajapohjaisena yhteistyönä ja kehitystyön painotus on aina kestävän kehityksen mukainen. Kehitystyötä ohjaa paikallisagendaohjelma ja kaikki osallistuvat sen toteuttamiseen. Paikallisagendalla ei ole eikä voikaan olla yhtä toimintamallia, sillä kunnat ja kuntayhteisöt sekä niiden sisällä olevat toimijat ovat erilaisia. Jokainen kunta tai kuntayhteisö määrittelee itselleen sopivat paikallisagendan tavoitteet ja työskentelytavat ja toimii niiden mukaisesti. Painotus voi olla ekologinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen, mutta kestävä kehitys huomioidaan aina kokonaisuutena. Varsinais-Suomen Agendatoimisto järjestää vuosittain lukuisia koulutustilaisuuksia ja seminaareja myös kuntien työntekijöille. Käytäntö antaa käsitteelle sisällön ja elinvoiman. Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa tekee käsitteestä konkreettisen ja helposti lähestyttävän. Eri painotukset kestävässä kehityksessä ovat tiiviisti toisiaan tukevia eikä niitä edes tarvitse aina yrittää erottaa toisistaan. Esimerkiksi jos onnistumme toiminnallamme vähentämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia, seuraukset ovat kestäviä niin ekologisesti, taloudellisesti kuin yhteiskunnallisesti Paikallisagenda kuntien kestävän kehityksen työn kehittäjänä Paikallisagendatyö edellyttää eri tahojen osallistumista, vuoropuhelua, sitoutumista ja yhdessä tekemistä. Se voi olla yhden tai useamman kunnan yhteinen pitkän tähtäimen strategia kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Paikallisagenda täyttää seuraavat kriteerit: Kestävän kehityksen käsitteen sisältö ymmärretään suunnilleen samalla tavalla. Useat eri tahot voivat osallistua paikallisagendan tekemiseen. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ongelmia käsitellään taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ekologisten kysymysten kokonaisuuksina. Paikallisagendassa syntyy toimintaohjelma, joka sisältää aikataulun, vastuutahot ja resurssit. Toimintaohjelman toteutumista ja vaikutuksia arvioidaan ja seurataan systemaattisesti. 9
10 VARSINAIS-SUOMEN AGENDA VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 TOIMINTAOHJELMA Varsinais-Suomen Agenda 21 -toimintaohjelma käynnistää kolmannen alueellisen ohjelmakauden. Uuden ohjelman pääteemat ovat: vesiensuojelu, ympäristökasvatus, ympäristötietoisuus ja ilmastonmuutos. Kullakin pääteemalla on pitkän tähtäimen päämäärä vuodelle 2020, yhteinen visio siitä, mitä kestävä kehitys Varsinais- Suomessa tarkoittaa. Päämäärää konkretisoivat lyhyemmän ajanjakson tavoitteet ja toimenpiteet. Toimintaohjelma tullaan päivittämään neljän vuoden välein. Ohjelman toimenpiteitä tarkennetaan vuosittaisilla toimintasuunnitelmilla. Varsinais-Suomen Agenda 21 -toimintaohjelma on kuntien kestävän kehityksen työkalu. Se on laadittu ottamalla huomioon sekä kansainväliset, kansalliset että alueelliset strategiat ja ohjelmat. Näin sen tavoitteet ja toimenpiteet ovat yhteneväiset muiden kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Varsinais- Suomen Agenda 21 -ohjelman tarkoituksena on ohjata kuntien kestävän kehityksen työtä. Se voi toimia kuntien omien kestävän kehityksen ohjelmien täydennyksenä ja tukena tai, pienten kuntien kohdalla, kunnan kestävän kehityksen ohjelmana. Varsinais-Suomen Agenda 21 -ohjelman avulla kunnat voivat sisällyttää kestävän kehityksen periaatteita kuntasuunnitteluunsa ja toimintaansa soveltuvin osin. Myös kuntalaiset voivat osallistua ohjelman toteuttamiseen. Uuden Varsinais- Suomen Agenda 21 -toimintaohjelman pääteemat ovat vesiensuojelu, ympäristökasvatus, ympäristötietoisuus ja ilmastonmuutos. Varsinais-Suomen Agendatoimiston tehtävänä on huolehtia siitä, että ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet toteutuvat kunnissa. Keinoina ovat projektit, kouluttaminen ja neuvonta, kunnan oman ohjelmatyön tukeminen, tiedottaminen, osallistumisen ja yhteistyön edistäminen sekä tiedon ja tutkimuksen lisääminen. Muita vastuutahoja ovat kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto ja Länsi- Suomen lääninhallitus. Ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa Varsinais-Suomen Energiatoimistolla on päävastuu. 10
11 3.1. Vesiensuojelu Varsinais-Suomea ja koko Lounais- Suomea luonnehtii herkkä ja haavoittuvainen Itämeri. Itämeri on maailman suurimpia murtovesialtaita; se on matala ja sen suolapitoisuus on alhainen. Itämeren valuma-alueella elää 85 miljoonaa merta kuormittavaa asukasta yhdeksässä eri maassa. Itämereen valuu siis rehevöittäviä aineita varsin laajalti. Luonnollisen huuhtouman lisäksi kuormitusta aiheuttavat maanviljelys, jätevedet, teollisuus, kalatalous ja liikenne. Erityislaatuiset luonnon olosuhteet ja ihmisen mittava kuormitus ovat aiheuttaneet sen, että Itämeri on maailman saastunein meri. Meitä varsinaissuomalaisia lähinnä olevan Saaristomeren veden laatu on jatkuvasti heikentynyt viime vuosikymmenien aikana. Rehevöityminen näkyy mm. siinä, että vesi on muuttunut sameammaksi, rakkolevävyöhyke on kaventunut, leväkukinnot ovat lisääntyneet, rannat likaantuneet ja pohja-alueet monin paikoin muuttuneet liejuisiksi savipohjiksi. Heinä-elokuussa kukoistavat sinileväkukinnot ovat jokakesäinen näky. Levien kasvun kannalta merkittävimpiä ravinteita ovat typpi ja fosfori. Yhteisen Itämeren suojelemiseksi on laadittu useita kansallisia ja kansainvälisiä suojeluohjelmia. Keväällä 2002 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen pitkäjänteisestä Suomen Itämeren suojeluohjelmasta. Periaatepäätöksessä ja sen pohjana olevassa Itämeri-työryhmän ehdotuksessa esitetään useita toimenpiteitä mm. rehevöitymisen pysäyttämiseksi, öljyvahinkojen ennaltaehkäisemiseksi, myrkkypäästöjen vähentämiseksi sekä Itämeren luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ohjelman tavoitteena on palauttaa Itämeren ekologinen tasapaino. Lisäksi ympäristöministeriö hyväksyi kesäkuussa 2005 Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelman, jolla toteutetaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa. EU:n alueelle on asetettu yhteiset tavoitteet vesien tilan parantamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteet edellyttävät myös Suomen tehostavan vesienhoidon suunnittelua. Vesien tilaa arvioitaessa otetaan aiempaa paremmin huomioon koko vesiekosysteemi ja vesieliöstön elinolot. Entistä enemmän huomiota kiinnitetään myös vesiympäristölle haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin. TOIMINTAOHJELMA Suomen Itämeren suojeluohjelma Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelma Vesiensuojelu Itämeren valuma-alueella asuu 85 miljoonaa asukasta. 11
12 VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Suomessa vesienhoidon perustana ovat valtioneuvoston hyväksymät asiakirjat. Vuonna 2002 hyväksytyn Suomen Itämeren suojeluohjelman tavoitteena on vähentää Itämeren rehevöitymistä ja parantaa Itämeren luonnon ja vesialueiden tilaa. Vuonna 2006 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen vesiensuojelun uusista valtakunnallisista tavoitteista: Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen Päätöksessä esitetään toimia vesien tilan heikkenemisen estämiseksi ja hyvän tilan saavuttamiseksi. Tavoitteena on mm. vähentää rehevöitymistä aiheuttavaa kuormitusta, suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja kunnostaa vesiä. Kansalaisia, eritoten haja-asutusalueiden asukkaita sekä mökinomistajia, koskettaa konkreettisimmin vuoden 2004 alusta voimaan tullut Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus määrittää aikataulun haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn tehostamiselle. Vesienhoito edellyttää laajaa yhteistyötä niin suunnittelun kuin toiminnankin tasolla. Jos halutaan saada kevennystä vesistökuormitukseen, on toimenpiteitä tehtävä kaikilla tahoilla ja tasoilla niin henkilökohtaisesti, paikallisesti, alueellisesti kuin kansainvälisesti. Sekä kansalliset että kansainväliset sopimukset kertovat siitä, että yhteisiin toimiin on ryhdytty ja tuloksia halutaan saada aikaan. Alueellisella ja paikallisella tasolla yhteistyötä edistävät alueelliset ohjelmat ja yhteistyömahdollisuudet. Hyvä vesienhoito eli vesiarki tarkoittaa sitä, että kaikessa jokapäiväisessä toiminnassa otetaan huomioon vesien tilaan liittyvät asiat. Vesien tilaan vaikuttavat, miten hoidamme jätevetemme haja-asutusalueilla, missä pesemme mattomme tai automme, ostammeko lähiruokaa, miten liikumme vesistöissä, kuinka paljon vettä kulutamme jne. Vesi on läsnä elämämme jokaisena päivänä. Sen tähden voimme vaikuttaa siihen, että vesistöt pysyvät puhtaina ja riittävät myös tuleville sukupolville. Varsinais-Suomen Agenda 21:n keskeisenä tavoitteena on tarjota kunnille niitä mahdollisuuksia ja keinoja, joiden avulla voidaan osallistua yhteisiin vesistötalkoisiin ja huomioida vesiensuojelu osana arjen käytäntöjä. Vesiarki tarkoittaa sitä, että kaikessa jokapäiväisessä toiminnassa huomioidaan vesien tilaan liittyvät asiat. Mynämäen Laurin markkinoilla oli teemana mm. haja-asutusalueiden jätevedet. 12
13 Vesiensuojelu Vesiensuojelu PÄÄMÄÄRÄ VUODELLE 2020: Vesistöjä kuormittavat päästöt ovat vähentyneet ja vesistöjen tila on parantunut. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET: Haja- ja vapaa-ajan asutuksen aiheuttamat rehevöittävät jätevesipäästöt vähenevät. Järjestetään haja- ja vapaa-ajanasutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvää koulutusta ja tuotetaan materiaalia kuntien asukkaille, viranhaltijoille ja alan yrittäjille, etenkin suunnittelijoille. Kannustetaan ja autetaan kiinteistönomistajia ottamaan käyttöönsä parempia jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Järjestetään koulutusta viemäriverkostojen laajentamisesta ja paineviemäröinnistä sekä vesiosuuskuntien perustamisesta. Edistetään jätevesijärjestelmien huoltoa ja ylläpitoa. Maatalouden vesistökuormitus vähenee. Järjestetään koulutusta puhdistamolietteen, sakolietteen ja lannan asianmukaisesta käytöstä, esimerkiksi maanviljelyssä ja viherrakentamisessa. Lisätään tietoa ja vähennetään ennakkoluuloja lannan ja jätevesilietteen hyötykäytön vaikutuksista maanparannusaineena. Tehdään yhteistyötä erityisympäristötukien käytön lisäämiseksi. Tehdään yhteistyötä lannan asianmukaisen käsittelyn edistämiseksi. Kuntalaisten vastuullinen toiminta vesiensuojelun hyväksi lisääntyy. Järjestetään koulutusta ja neuvontaa vastuullisesta vesiarjesta: mm. vesistötietous, vedensäästö ja arkiset käytännöt, kuten mattojen ja autojen pesu sekä kuivakäymälät ja kaivojen huoltaminen. Lisätään paikallisten toimijoiden ja asukkaiden vuorovaikutusta ja verkostoitumista vesiensuojelussa esimerkiksi toteuttamalla yhteistyössä merenlahtien kunnostuksen mallihanke, joka tuottaa ohjeita ja opastaa vesistökunnostukseen. TOIMINTAOHJELMA VASTUUTAHOT: Vesiensuojelu Varsinais-Suomen Agendatoimisto, Varsinais-Suomen Agenda 21 -kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto YHTEISTYÖKUMPPANIT: Kuivakäymäläseura Huussi ry., Lounais-Suomen kalastusalue, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry., MTT Jokioinen, Pidä Saaristo Siistinä ry., Pro Agria, Pro Saaristomeri -ohjelma, Saaristomeren luontokoulu, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Suomen omakotiliiton Varsinais-Suomen Piiri ry., Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen Energiatoimisto, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, Varsinais-Suomen TE-Keskus. Lisäksi kouluja, asukkaita, maanviljelijöitä, paikallisia luonnonsuojeluyhdistyksiä, vesihuoltolaitoksia, vesiensuojelu- ja hoitoyhdistyksiä, yrityksiä 13
14 VARSINAIS-SUOMEN AGENDA Ympäristökasvatus Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimeenpanosuunnitelma vuosille Opetusministeriön strategia kestävän kehityksen edistämiseksi koulutuksessa Luontosuhde muotoutuu jo lapsuudessa. Ympäristökasvatus on kokonaisvaltaista kasvatusta, johon liittyy ympäristön huomioonottaminen ja luonnonsuojelu. Ympäristökasvatuksen kautta lapset, nuoret ja aikuiset oppivat näkemään oman luontoyhteytensä sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteet. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on ympäristövastuullisen ihmisen kasvattaminen. Ympäristökasvatuksen peruspilareita ovat ympäristöherkkyys ja osallistuminen. Ympäristöherkkyys luo pohjan ihmisen luontosuhteelle sekä kyvylle nähdä ihmisen ja luonnon väliset vuorovaikutussuhteet. Ympäristöherkkyyden muotoutumiselle keskeistä ovat lapsuudessa koetut luontoelämykset, sillä luontosuhde muotoutuu jo lapsuudessa. Elämykset ovat tärkeitä luontosuhteen syntymisessä. Tietoja ja taitoja tarvitaan hyvän ympäristösuhteen syntymiseen; on tärkeää oppia tuntemaan omien tekojensa ja ympäristövaikutusten väliset yhteydet. Osallistuvassa ympäristökasvatuksessa korostuvat osallistuminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja toimiminen ympäristön puolesta. Olennaista on kokemus siitä, että ihminen voi todella aikaansaada muutoksia omassa elämässään ja ympäristössään. Tällaiset vaikuttamis- tai osallisuuskokemukset lisäävät ihmisten kokemusta omasta kyvykkyydestään vaikuttaa yhteiskunnassa. Ympäristökasvatuksen tarve on lisääntynyt ja sen rooli ja asema ovat pikkuhiljaa vahvistuneet. Erilaisissa ohjelma- ja strategiateksteissä ympäristökasvatus on saanut vahvemman otteen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmissa ympäristökasvatus on yhtenä keskeisenä arvoperustana. Vuonna 2005 käynnistyi mm. Unescon koordinoima YK:n kestävän kehityksen kasvatuksen vuosikymmen Ratkaisevaa on kuitenkin ollut maaliskuussa 2006 hyväksytty Suomen kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston laatima Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimeenpanosuunnitelma vuosille sekä Opetusministeriön strategia kestävän kehityksen edistämiseksi koulutuksessa, joka hyväksyttiin niin ikään keväällä Myös Nuorisolaki, joka astui voimaan maaliskuussa 2006, asettaa keskeiselle sijalle ympäristökasvatuksen edistämisen. Ympäristökasvatuksen roolin vahvistuminen tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Uusien asiakirjojen tavoitteet edellyttävät myös kyseisten asioiden hallitsemista ja omaksumista. Kasvatuksella ja koulutuksella onkin tärkeä tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä. Niiden avulla ihmiset saavat valmiuksia edistää muutosta kestävään elämäntapaan oman elinkaarensa eri vaiheissa ja rooleissa kansalaisena, työntekijänä, päättäjänä ja kasvattajana. Varsinais-Suomen Agenda 21:n tavoitteena on lisätä alueen ympäristökasvatuksen osaamista. Keskeistä on alueellisen yhteistyön vahvistaminen, kestävän kehityksen koulutuksen lisääminen sekä eri toimijoiden tukeminen. 14
15 Ympäristökasvatus Ympäristökasvatus PÄÄMÄÄRÄ VUODELLE 2020: Ympäristökasvatus on kiinteä osa lasten, nuorten ja aikuisten kasvatusta. Ympäristövastuullinen käyttäytyminen on lisääntynyt ja osallistuminen ympäristön hyvinvoinnin kehittämiseen on aktiivista. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET: Päivähoito, koulut ja oppilaitokset sisällyttävät kestävän kehityksen jokapäiväiseen elämään liittyvinä valintoina ja toimintatapoina, kasvatuksessa, opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Päivähoidolle, kouluille ja oppilaitoksille järjestetään koulutusta kestävän kehityksen ohjelmatyössä sekä opastetaan olemassa olevien työkalujen, kuten Vihreä lippu -ympäristökasvatusohjelman ja Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien, käyttämisessä. Valmistellaan kestävän kehityksen koulutuspaketteja esimerkiksi opettajien veso-koulutuksen osaksi. Tehdään yhteistyötä perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen henkilökunnalle suunnatun kestävän kehityksen täydennyskoulutuksen lisäämiseksi. Ympäristökasvatus näkyy nuorisotoimen, urheiluseurojen, seurakunnan ja muiden vastaavien tahojen toiminnassa. Kehitetään eri toimijoiden käyttöön helposti sovellettavia ympäristökasvatuksen menetelmiä ja edistetään olemassa olevien menetelmien, kuten Kirkon ympäristödiplomin ja Liikunnan Ekomerkin, käyttöä. TOIMINTAOHJELMA Ympäristökasvatus Järjestetään ympäristökasvatuksen koulutusta ja kursseja nuorisotoimelle, urheiluseuroille, partiolippukunnille ja muille vastaaville tahoille. 15
16 VARSINAIS-SUOMEN AGENDA Varsinais-Suomessa toimii aktiivinen eri toimijoiden ympäristökasvatusverkosto, joka lisää mahdollisuuksia ympäristöyhteistyöhön. Edistetään ympäristökasvatusyhteistyötä lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen, kuten luokanopettajien ja nuoriso-ohjaajien, välillä. Ympäristökasvatusyhteistyötä tehdään mm. Haavi - Varsinais- Suomen ympäristökasvatusyhdistyksen avulla. Kehitetään eri kohderyhmille luonto- ja ympäristötoimintaa yhteistyössä paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten ja muiden tahojen kanssa. Tuetaan alueellisten luontokerhojen ja perhekerhojen perustamista ja toimintaa järjestämällä mm. perhekerho-ohjaajakoulutusta. Lisätään kuntalaisten kotiseudun ja kansanperinteen tuntemusta järjestämällä kursseja ja tapahtumia eri yhteistyötahojen kanssa ja kannustetaan kuntalaisia ja kansalaisjärjestöjä esimerkiksi perinnemaisemien hoitotalkoisiin. 4. VASTUUTAHOT: Varsinais-Suomen Agendatoimisto, Varsinais-Suomen Energiatoimisto, Varsinais-Suomen Agenda 21 -kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Haavi Varsinais-Suomen ympäristökasvatusyhdistys ry. YHTEISTYÖTAHOT Aurajokisäätiö, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Lounais-Suomen 4H-piiri, Länsi-Suomen lääninhallitus, Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, OKKA-Säätiö, Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Turun ammattikorkeakoulun Kestävän kehityksen koulutusohjelma, Turun Ekotori, Turun Seudun Jätehuolto Oy, Rouskis Oy, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen partiopiiri. Lisäksi koulut ja oppilaitokset, päivähoito, nuorisotoimi, luontokoulut, vapaa sivistystyö sekä luonto- ja ympäristöjärjestöjä, nuorisojärjestöjä, urheiluseuroja, lapsia ja nuoria, vanhempia, seurakuntia, yrityksiä ja alueellisia ympäristökasvatusverkostoja. Lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet lisääntyvät. Järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä, joihin lapset ja nuoret voivat osallistua, esimerkiksi Lasten ja nuorten ympäristöviikko ja Energiansäästöviikko. Lisätään ympäristökasvatusyhteistyötä kuntien nuorisovaltuustojen ja nuortenfoorumien sekä lasten ja nuorten osallisuushankkeiden kanssa. Luonto- ja ympäristökouluverkostoa kehitetään niin, että mahdollisimman monilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada ympäristöopetusta. Yhtenä tavoitteena on lisätä kuntalaisten kotiseudun ja kansanperinteen tuntemusta järjestämällä kursseja ja tapahtumia. Kasvitunnistuskurssi järjestettiin Raisiossa kesällä
17 3.3. Ympäristötietoisuus Ympäristötietoisuuden lisääminen kaikilla tasoilla on keskeistä ihmisten asenteiden ja käyttäytymisen muutokselle ja ympäristövastuun kasvamiselle. Tieto lisää aktiivisuutta ja hälventää ennakkoluuloja. Oikea tieto ympäristöasioista lisää myös halua ryhtyä toimiin. Tiedon lisääminen ei kuitenkaan yksin riitä muuttamaan ihmisten jokapäiväisiä tapoja. Kynnys muuttaa tieto toiminnaksi on usein liian korkea. Yhtenä syynä on se, että ihmisten on vaikea nähdä yksittäisten tekojensa kollektiivisia seurauksia. Yhden ihmisen tekemisellä ei uskota olevan riittävästi vaikutusta. Usein ei myöskään ymmärretä, että meidän jokapäiväisillä valinnoillamme on ympäristövaikutuksia. Jotta näihin asioihin voidaan vaikuttaa, tarvitaan ympäristötietoisuuden lisäämisessä osallistavaa, vuorovaikutteista lähestymistapaa. Ympäristötietoisuus on vahvasti sidoksissa ympäristökasvatukseen. Ympäristökasvatus antaa ne keinot, joilla ympäristötietoisuutta voidaan edistää. Omaksuakseen vastuullisen elämäntavan ihmisen on oltava tietoinen tietyistä ekologisista lainalaisuuksista sekä ymmärrettävä olevansa osa luonnon kokonaisuutta ja siitä riippuvainen. Tätä kautta hän huomaa yhteyden oman toimintansa ja ympäristön tilan välillä ja voi tehdä sellaisia valintoja, jotka johtavat kestävään kehitykseen. Ympäristötietoisuus, joka johtaa ympäristövastuullisuuteen, edellyttää osallistumista ja omakohtaisia kokemuksia. Erilaiset vuorovaikutustilanteet, kuten avoimet keskustelufoorumit, koulutukset, kurssit, kerhot ja retket antavat mahdollisuu- den kokemustenvaihtoon, omien ajatusten arvioimiseen ja sitä kautta niiden kehittämiseen ja soveltamiseen esimerkiksi työelämässä. Myös ympäristötietoisuuden edistämistä ohjataan asiakirjoin. Tällöin siihen liittyy kiinteästi osallistumisen näkökulma, mikä ympäristövastuullisuuden näkökulmasta onkin keskeistä. Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission viidestä ympäristösopimuksesta tuorein, Århusin sopimus, koskee kansalaisten osallistumisoikeutta, ympäristötiedon saatavuutta sekä vireillepano- ja muutoksenhakuoikeutta ympäristöasioissa. Se on uudenlainen ympäristösopimus, jossa ympäristöön liittyvät oikeudet ja ihmisoikeudet liittyvät toisiinsa. Suomi on ratifioinut Århusin sopimuksen kesällä Vuonna 2005 laadittu kestävän kulutuksen raportti: Vähemmästä enemmän ja paremmin tähtää niin ikään ympäristötietoisuuden lisäämisen kautta kestäviin valintoihin ja elämäntapamuutoksiin. Keskeisenä tavoitteena on materiaalin ja energian käytön tehokkuuden lisääminen tuotteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Toimenpide-ehdotukset koskettavat laajasti yhteiskunnan eri hallinnonaloja, sektoreita ja toimijoita. Varsinais-Suomen Agenda 21:n tavoitteena on lisätä ja kehittää useita erilaisia kanavia ja toimintatapoja ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Ympäristökasvatuksen menetelmiä hyödyntäen lisätään osallistumismahdollisuuksia. Tietoa ympäristöstä tarjotaan niin kunnan työntekijöille, kuntalaisille kuin yrityksillekin. TOIMINTAOHJELMA Århusin sopimus Vähemmästä enemmän ja paremmin -raportti Ympäristötietoituus 17
18 VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 Ympäristötietoisuus PÄÄMÄÄRÄ VUODELLE 2020: Kuntien, kuntalaisten ja yritysten ympäristövastuullisuus on lisääntynyt. Kuntalaisilla on hyvät osallistumismahdollisuudet ja kunnan eri tahot tekevät yhteistyötä keskenään. Ympäristötietoisuus TAVOITTEET JA TOIMENPITEET: 1. Laaja ja monipuolinen tiedottaminen kannustaa kestävän kehityksen mukaiseen ympäristövastuulliseen elämäntapaan. Tiedotuskanavia kehittämällä luodaan vuorovaikutteinen verkosto kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Järjestetään kuntalaisille koulutustilaisuuksia, kursseja ja avoimia keskustelutilaisuuksia kestävään kuluttamiseen, energiansäästöön ja muihin kestävän kehityksen teemoihin liittyvistä asioista. Lisätään ja kehitetään kestävän kehityksen neuvontapalveluja. Tuotetaan ja ylläpidetään kestävään kehitykseen liittyviä tietopankkeja, oppaita ja lainattavia materiaalipaketteja kaikenikäisille. Jaetaan kuntalaisille käytännön ohjeita ja vinkkejä kestävän kehityksen huomioimiseksi työssä ja kotona mm. Terho-pisteiden eli kestävän kehityksen infopisteiden ja ekovinkkien välityksellä. Lisätään kestävän kehityksen tietoutta yhteistyössä median kanssa. 2. Kunnat toteuttavat hankintaperiaatteita, joissa huomioidaan kestävän kehityksen näkökulma. Tiedotetaan kuntia mahdollisuuksista ottaa kestävän kehityksen periaatteet huomioon joko vaatimuksena tai yhtenä hankintojen kokonaistaloudellisuuden valintakriteerinä. Kehitetään kuntien hankkijoiden keskinäistä yhteistyötä hankintojen säännösten ja tulkintojen toteuttamiseksi käytännössä. Informoidaan kuntien hankkijoita uusista ympäristömääräyksistä ja EU-säädöksistä sekä mahdollisuuksista ottaa ympäristöasiat huomioon hankinnoissa. Järjestetään kuntien hankkijoille ja tavarantoimittajille vuosittain teemaseminaareja. 18
19 3. 4. Kuntien päätöksenteko on kestävän kehityksen mukaista. Ympäristötietoisuus kuntien työpaikoilla ja yrityksissä lisääntyy ja toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset vähentyvät. Järjestetään koulutuksia ja teemaseminaareja yritysten ja kuntien työntekijöille sekä luottamushenkilöille. Neuvotaan kuntien työntekijöitä kestävän kehityksen ohjelmatyössä ja annetaan opastusta jo olemassa olevien työkalujen käyttämisessä. Kannustetaan pk-yrityksiä kehittämään ympäristöasioidensa hoitoa lisäämällä neuvontaa ja järjestämällä erilaisia tapahtumia, esimerkiksi pk-yritysten ympäristötekokilpailu. Maailmanlaajuisten ongelmien ja paikallisen toiminnan yhteys ymmärretään ja paikalliset keinot ongelmien ratkaisemiseksi ovat käytössä. Informoidaan kansalaisia ilmastonmuutoksen alueellisista vaikutuksista ja neuvotaan, miten ilmastonmuutosta voi hillitä omilla toimilla. Järjestetään kunnille ja yrityksille kampanjoita ja teemapäiviä Reilun kaupan tuotteiden käytön edistämiseksi. Kannustetaan osallistumaan kehitysmaiden hyväksi järjestettyihin avustuskeräyksiin ja kummitoimintaan. Laaja ja monipuolinen tiedottaminen kannustaa kestävän kehityksen mukaiseen ympäristövastuulliseen elämäntapaan. Kosketa luontoasi -kurssi pidettiin syksyllä 2006 Tammenterhossa Ruissalossa. TOIMINTAOHJELMA VASTUUTAHOT: Ympäristötietoisuus Varsinais-Suomen Agendatoimisto, Varsinais-Suomen Energiatoimisto, Varsinais-Suomen Agenda 21 -kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus YHTEISTYÖTAHOT Itämeren kaupunkien liiton toimisto (UBC), Pidä Saaristo Siistinä ry., Salon Seudun Kehittämiskeskus, Suomen Kuntaliitto, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais- Suomen piiri, Varsinais-Suomen TE-keskus, Turun Ekotori, Turun Seudun Jätehuolto Oy, Turun Seudun Kehittämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen Martat, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry., WWF. Lisäksi kirjastoja, kirkko, korkeakouluja, kuntalaisia, kylätoimikuntia, luonto- ja ympäristöjärjestöjä sekä muita yhdistyksiä, tiedotusvälineitä, vapaa sivistystyö, kierrätyskeskuksia, yrityksiä 19
20 VARSINAIS-SUOMEN AGENDA Ilmastonmuutoksen hillitseminen Kasvihuoneilmiö on välttämätön maapallon lämpötilan pitämiseksi elämälle suotuisana. Teollistumisen myötä kasvihuoneilmiötä vahvistavat päästöt ovat kuitenkin lisääntyneet liikaa ja muutokset ilmakehässä näkyvät maailmanlaajuisesti. Ihmisen toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasuista tärkein on hiilidioksidi, jota vapautuu mm. fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Muita kasvihuonekaasuja ovat metaani, typpioksiduuli, keinotekoiset CFC-aineet (freonit) ja otsoni. Maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan 1,4-5,8 astetta seuraavan sadan vuoden aikana. Lämpötilan kohoaminen vaikuttaa keskeisesti veden kiertoon: sulattaa napa- ja vuoristojäätiköitä, jolloin merenpinta kohoaa enimmillään metrin. Useat kasvi- ja eläinlajistot eivät kykene sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin nopeisiin elinympäristöjen muutoksiin. Vaikutukset sekä luonnolle että yhteiskunnalliselle vakaudelle ovat arvaamattomia ja tuovat mukanaan kasvavia riskejä. Ilmastonmuutosta pidetään yleisesti syypäänä myös viimeaikaisiin nopeisiin ja poikkeuksellisiin luonnonkatastrofeihin. Ilmastonmuutos onkin luonnon ekosysteemien ja ihmiskunnan tulevaisuuden suurin uhka. Euroopan Unioni on asettanut tavoitteeksi, että maapallon keskilämpötila ei saisi kohota pitkällä aikavälillä yli kahta astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvion mukaan tämä edellyttää, että maailman kasvihuonekaasut kääntyvät laskuun kahden vuosikymmenen kuluessa, minkä jälkeen vaaditaan merkittäviä, jopa 50 prosentin, vähennyksiä. Kyseessä on yksi ihmiskunnan historian haastavimmista kysymyksistä. Suomi on ottanut haasteen vakavasti ja osallistunut kansainvälisiin ilmastosopimuksiin sekä laatinut omia ilmastostrategioitaan ja päästötavoitteitaan. Maapallon lämpötilan kohoaminen sulattaa napa- ja vuoristojäätiköitä, jolloin merenpinta kohoaa enimmillään metrin. 20
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotAlueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011
Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Alueelliset ympäristökasvatusverkostot Vihreä lippu ohjelman alueelliset edistäjät Luonto- ja
LisätiedotRattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla
Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2018-2021 Taustaa ja tavoitteita Rattailla toimenpiteet uudistettiin keväällä 2018 korvaamaan aiempaa Rattailla
LisätiedotKestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008
Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja
LisätiedotJohtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa
Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 1 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Hyväksytty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotMuut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto
Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien
Lisätiedot1. Ympäristökasvatus Inkoossa
Sisällys 1. Ympäristökasvatus Inkoossa... 2 1.1. Myönteinen suhde luontoon ja ympäristöön... 2 2. Kestävä kehitys... 4 2.1. Agenda 2030... 4 2.2. Kestävä kehitys opetusta ja kasvatusta ohjaavissa suunnitelmissa...
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.
LisätiedotTUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009
TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotOAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010
OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys
LisätiedotKestävä kehitys autoalalla
Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän
LisätiedotVALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Jaana Itälä-Laine 27.10.2011
VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Jaana Itälä-Laine 27.10.2011 Taustalla Varsinais-Suomen Agenda 21 perustettiin ympäristöviranhaltijoiden toimesta Aloitusseminaari
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotKestävän kehityksen strategia
Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on metapolitiikkaa ohjeistaa muiden politiikkojen kehittämistä
LisätiedotVIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu
VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotKiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen 25.5.2011 Se on mahdollista! Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategiaa toteutetaan jo Miten me sen teimme VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen
LisätiedotKESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU
KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis
LisätiedotKestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotVantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1
Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina
LisätiedotAjankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä
Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:
LisätiedotRattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017
Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017 2 Uusmaalaiset ovat ympäristötietoisia ja viisaita toimijoita. Taustaa ja tavoitteita Rattailla-hankkeessa
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotKäytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu
Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotKestävän kehityksen kokonaisarvio
Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotSuomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien
LisätiedotToimintasuunnitelma 2009
Toimintasuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa henkilökohtaisesta aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen toimenpiteistä
LisätiedotTässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä
Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän
LisätiedotLuonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy
Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen
LisätiedotGlobaalin vastuun strategia
Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos
LisätiedotMinkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi
Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.
LisätiedotYmpäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030
Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotMeidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013
Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotA. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)
A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella
LisätiedotVAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014
VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotKestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia
Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun
LisätiedotMitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :
Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,
LisätiedotOAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010
OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen
LisätiedotYK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
LisätiedotMAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka
MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja verkosto @Maaseutupolitiikka #maaseutupolitiikka VUODESTA 1988 NYKYPÄIVÄÄN 1988-1991 Maaseudun kehittämisprojekti 1992-1994 Maaseutupolitiikan neuvottelukunta 1995-2015
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotRiina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija Kestävän kehityksen toimikunta, VNK Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty ellemme toimi tänään! on suomalainen innovaatio kestävän kehityksen edistämiseksi Yhteiskuntasitoumus
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotVihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu
Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation
LisätiedotKuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi
Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.
LisätiedotSUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015
SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotKunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotOULU KASVAA KESTÄVÄSTI
Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin
LisätiedotKokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä
LisätiedotVesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön
Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotRiina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija Kestävän kehityksen toimikunta, VNK Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty ellemme toimi tänään! on suomalainen innovaatio kestävän kehityksen edistämiseksi Yhteiskuntasitoumus
LisätiedotYMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet
YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto
LisätiedotKaupunkilaisista ympäristökansalaisia
Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja
LisätiedotKirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija
Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija Kirkon ympäristödiplomi Suomen ev.lut. kirkon oma ympäristöjärjestelmä Voimassa
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
LisätiedotMaapallon rajat ovat tulossa vastaan
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus
LisätiedotKUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
Lisätiedote-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1
e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 energiatoimisto perustettu henkilöstö toiminnan organisointi liikevaihto, kulurakenne rahoituksen lähteet palveluita kohderyhmät Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis
LisätiedotRomaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa
LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa
LisätiedotKestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset
Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Mistä tavoitteet, sisällöt ja menetelmät? Ops-perusteet, lukio 2003, perusopetus 2004 YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi
Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
LisätiedotHiilineutraalit kunnat
Hiilineutraalit kunnat Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere Hiilineutraalit kunnat (Hinku) hanke hanke lähtenyt liikkeelle 7 yritysjohtajan ja Suomen ympäristökeskuksen
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
Lisätiedot