Espoon toimenpideohjelma pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamiseksi PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 ESPOON TOIMENPIDEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon toimenpideohjelma pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamiseksi PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 ESPOON TOIMENPIDEOHJELMA"

Transkriptio

1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 ESPOON TOIMENPIDEOHJELMA 1

2 SISÄLLYSLUETTELO YTV:N ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA JA VALMISTELUPROSESSI... 3 ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITTEET TIIVISTETYSTI... 4 ESPOON TOIMENPIDEOHJELMA... 5 TOIMENPITEET STRATEGIAKAUDELLA TOIMENPIDEOHJELMA YLEISET TOIMINTALINJAT Vaikutetaan valtakunnan ja kansainvälisen tason päätöksentekoon Yhteinen tahtotila Energiatehokkuussopimukset Kaupungit toimivat esimerkkeinä ja edelläkävijöinä Motivointi, valistus ja koulutus LIIKENNE Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa Vähennetään kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä Logistiikan kehittäminen MAANKÄYTTÖ Yhdyskuntarakennetta eheytetään Luodaan edellytykset uusiutuvan energian tuotannon ja energiansäästön lisäämiselle SÄHKÖNKULUTUS Kehitetään kaupunkien hankintamenettelyä energiatehokkuuden paranemista tukevaksi Kohdistetaan energiakustannuksia kulutuksen aiheuttajaan ja parannetaan tiedonsaantia tähän liittyen Tiedotus RAKENNUKSET JA RAKENTAMINEN Parannetaan uudisrakennusten energiatehokkuutta Parannetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta Lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaaminen Ylläpidon ja tilantarpeen arvioinnin kehittäminen ja parantaminen HANKINNAT, KULUTUS JA JÄTTEET Kaupunkien hankinnoissa ja jätehuollossa edistetään materiaali- ja energiatehokkuutta sekä vähäpäästöisyyttä Valistetaan kuntalaisia jätteen synnyn ehkäisyssä Teollisuuden ja palvelutoiminnan energiatehokkuuden edistämistä ja jätteiden synnyn ehkäisyä jatketaan SEURANTA

3 YTV:N ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA JA VALMISTELUPROSESSI YTV on valmistellut yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa vuoteen 2030 ulottuvan ilmastostrategian. Työ perustuu pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien tätä koskevaan päätökseen elokuulta Strategialuonnoksesta järjestettiin kevään 2007 aikana lausuntokierros, jonka tulosten perusteella strategiaa täydennettiin. YTV:n hallitus hyväksyi tarkistetun ilmastostrategian kokouksessaan ja lähetti sen jäsenkaupunkien hyväksyttäväksi. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi ilmastostrategian kokouksessaan Ilmastostrategiatyö jatkuu vuonna 2008 valtion ja YTV-kaupunkien välisen aiesopimuksen laatimisella. Aiesopimukseen kootaan kaupunkien tärkeimmät toimet ja yhteistyötahot päästöjen vähentämiseksi. Sopimusta valmisteltaessa arvioidaan keinojen taloudellisia ja päästöjä vähentäviä vaikutuksia. Aiesopimuksen ohella kukin kaupunki laatii oman kaupunkikohtaisen toimenpideohjelman ilmastostrategian toteuttamiseksi. Ilmastonmuutosta koskevat tämän hetken tiedot ennakoivat, etteivät EU:n nykyiset päästöjen vähentämistavoitteet ole riittäviä. Edessä saattaa siis olla paljon kovempia keinoja. Tässä valossa pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa esitetyt toimet eivät ole pitkällä aikavälillä riittäviä. Etulinjassa kulkeminen ennakoi tulevia muutoksia, mutta tuottaa myös taloudellista hyötyä esimerkiksi sopeutumiskyvyn ja energiatehokkuuden parantumisen myötä. 3

4 ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITTEET TIIVISTETYSTI Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa asukasta kohden syntyvien päästöjen pienentämistä tasolle 4,3 tonnia CO 2 -ekv. (2004 taso 6,3 tonnia CO 2 -ekv). Visio Energiatehokkuuden paraneminen ja luonnonvarojen säästävä käyttö johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen. Liikenne Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 prosenttia. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevimpia. Maankäyttö Kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen joukkoliikenteeseen tukeutuen. Sähkönkulutus Sähkönkulutus asukasta kohden on kääntynyt laskuun. Rakennukset ja rakentaminen Rakennusten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä ohjaavat elinkaarikustannukset, energiatehokkuus, monikäyttöisyys ja käyttöaste. Rakennukset aiheuttavat elinkaarensa aikana mahdollisimman vähän haitallisia päästöjä. Kaupungit toimivat esimerkkinä. Hankinnat, kulutus, jätteet Kuluttaminen on kestävällä tasolla. Syntyvä jätemäärä suhteessa tuotantoon ja asukasmäärään on pienentynyt. Energiantuotanto ja jakelu sisältyvät pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteisiin, mutta tämä osio on jätetty pois Espoon toimenpideohjelmasta, koska energialaitos ei ole enää osa kaupunkikonsernia. 4

5 ESPOON TOIMENPIDEOHJELMA Ilmastostrategien toimenpideohjelman laadinta on Espoo-strategian tulostavoitteena (2.4.3 YTV:n ilmastostrategian toteuttamiseksi Espoossa on laadittu käytännön toimenpideohjelma). Espoon toimenpideohjelma on valmisteltu ympäristökeskuksen johdolla. Valmistelun yhteydessä on haastateltu eri toimialojen ja keskushallinnon avainhenkilöitä ja sovittu alustavasti toimenpideohjelmaan kirjattavista toimenpiteistä. Ympäristölautakunta käsitteli Espoon toimenpideohjelmaa kokouksessaan ja lähetti sen lausunnoille. Toimenpideohjelmaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaikilta lautakunnilta, keskushallinnosta sekä joiltakin tytäryhteisöiltä. Luonnos oli myös nähtävillä Avoin Espoo- palvelussa. Toimenpideohjelman ensimmäisessä osassa on esitetty tavoitteet ja toimenpiteet vastuutahoineen strategiakaudelle Koko ilmastostrategiakauden () toimenpidepaketista on valittu ne, joiden toteuttaminen voidaan aloittaa heti ja jotka ovat Espoossa erityisen tärkeitä. Toisessa osassa on kuvattu ilmastostrategian toteuttamistoimet kokonaisuudessaan ajanjaksolla Tähän osaan on poimittu YTV:n strategiasta Espoon kannalta olennaisimmat keinot. Espoon toimenpideohjelmaan on myös lisätty uusia toimenpiteitä, jotka eivät sisälly YTV:n strategiaan, mutta ovat Espoolle tärkeitä. Toimenpiteille on osoitettu alustavasti vastuutahot sekä toteuttamisaikataulu. Tavoitteet ja mittarit on esitetty kunkin aihealueen lopuksi. Toimenpiteiden toteuttamista seurataan ja tästä raportoidaan vuosittain. Tässä yhteydessä myös valitaan seuraavalla strategiakaudella toteutettavat toimet sekä tarkennetaan näiden toimenpiteiden sisältöä ja aikataulua. 5

6 TOIMENPITEET STRATEGIAKAUDELLA YLEISET TOIMINTALINJAT Toimenpide (suluissa toimenpiteen numero osassa 'toimenpideohjelma ') Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia sisällytetään toimialojen ja yksiköiden johtamisjärjestelmiin (2) Ilmastostrategian tavoitteet otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun. Asetetaan ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä tavoitteita ja seurataan näiden toteuttamista. Kaupungin ympäristöjohtamisen kehittämiseen 1 htv panostus vuosina (2) YTV-johtoisen EU life + -hankkeen (Julia 2030) tavoitteena on tukea pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamista. Espoon painopistealueet hankkeessa ovat ympäristöjohtamisen kehittäminen, ympäristövastuuhenkilöverkoston luominen, hankintojen ympäristökriteerit sekä kiinteistöjen energiatehokas käyttö. Tiedotus (6, 37): Järjestetään vuosittainen ilmastokonferenssi YTV järjestää vuosittain ilmastokonferenssin osana pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamista ja seurantaa. Osallistutaan Earth Hour -kampanjaan WWF:n maailmanlaajuisen 'ilmastotunnin' tavoitteena on kannustaa ihmisiä muuttamaan jokapäiväistä toimintaansa ilmastoystävällisemmäksi. Espoo oli ensimmäistä kertaa mukana vuonna Perustetaan energiatehokkuussopimuksen toteuttamista koordinoiva työryhmä (7) Energiatehokkuussopimuksen toteuttamiseksi on perustettu useita aihealuekohtaisia työryhmiä. Näiden työn ohjaamiseen ja seurantaan perustetaan kaikkien toimialojen jäsenistä koostuva ohjausryhmä. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien toteuttamistavat kirjataan päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmiin ja toimien toteuttaminen aloitetaan (9) Yleiset ohjeet ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien huomioimisesta Espoon varhaiskasvatuksessa valmistuvat vuoden 2008 aikana. Ohjeen soveltaminen käytännön toimintaan voidaan aloittaa vuonna Vastuutaho Kaikki yksiköt Ympäristökeskus YTV Ympäristökeskus Kiinteistöpalvelukeskus SOTET/päivähoito 6

7 LIIKENNE Toimenpide Kaavaselostuksiin sisällytetään joukkoliikenne ja kevyen liikenteen yhteyksien tarkastelu, joka sisältää yhteyksien palvelutasokuvauksen (11) Pysäkkien sijainti ja vuorovälit vaikuttavat joukkoliikenteen käyttöön. Kaavaselostuksissa kuvataan joukko- ja kevyen liikenteen reitit ja matka-ajat esimerkiksi lähimpään aluekeskukseen. Tuetaan kaupungin työntekijöitä työmatkasuunnittelussa (15) Työmatkasuunnittelun avulla tarkastellaan mahdollisuuksia vähentää autoriippuvuutta ja rohkaistaan joukko- ja kevyen liikenteen käyttöön. Yksiköihin nimetyt ympäristövastuuhenkilöt auttavat suunnitelmien laadinnassa omissa yksiköissään. Ympäristökeskus koordinoi laadintaprosessia. Vähäpäästöisyys asetetaan kriteeriksi ajoneuvohankintoihin (20) Vähäpäästöisten ajoneuvojen kriteerit määritellään pääkaupunkiseudun yhteistyönä vuoden 2008 aikana. Kriteerit otetaan käyttöön kaupungin hankinnoissa. Järjestetään taloudellisen ajotavan koulutus (21) Taloudellisen ajotavan koulutuksella pyritään karsimaan pois turhat päästöt ja kulutus. Koulutusta järjestetään koko henkilöstölle ja erityisenä kohderyhmänä on paljon autoa työssään tarvitsevat. Koulutus hankitaan kokeneelta ulkopuoliselta kouluttajalta. Vuosittain koulutetaan henkilöä. Joukkoliikenteen riittävällä subventoinnilla estetään lippujen hinnan nousu (10) Laajennetaan työsuhdematkalipun käyttöä (22) Työsuhdematkalippua käyttää runsas 4000 kaupungin työntekijää. Kyselytutkimuksella selvitetään käyttöä rajoittavia tekijöitä sekä tutkitaan mahdollisuudet käytön laajentamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Vastuutaho Asemakaavayksikkö Kaikki yksiköt Varikko, hankintakeskus, Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos, ympäristökeskus Ympäristökeskus, varikko KV, TYT Keskushallinto MAANKÄYTTÖ Toimenpide Laaditaan ilmastotavoitteet huomioiva kaavoituksen ja rakentamisen toteuttamisjärjestys, jota päivitetään (26) Kaupungin väkiluvun kasvu ja asuntotuotantotavoitteet ovat haaste yhdyskuntarakenteen kestävälle kasvulle ja kehittymiselle. Kaavoitusta ja rakentamista ohjaava periaatteellinen toteuttamisjärjestys auttaa kaupunkia kasvamaan suunnitelmallisesti eheäksi kokonaisuudeksi. Palveluverkoston parempi huomiointi kaavoituksen yhteydessä (30, 31) Kestävässä aluerakenteessa palvelut ja muut toiminnot sijaitsevat lähellä ja liikkuminen rakentuu joukkoliikenteen varaan. Vastuutaho Kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus 7

8 Toimenpide Kestävä aluerakenne -tiedotuskampanja (32) Välitetään kuntalaisille tietoa kestävästä aluerakenteesta. Vastuutaho Kaupunkisuunnittelukeskus, ympäristökeskus, muut pkskaupungit, Kuntaliitto, valtion ympäristöhallinto RAKENTAMINEN Toimenpide Päivitetään päiväkotien ja koulujen suunnitteluohje huomioimaan energiatehokkuus ja ympäristötavoitteet (39) Suunnitteluohjeet ohjaavat arkkitehti- ja tilasuunnittelua. Nykyisissä ohjeissa ei ole huomioitu energiatehokkuussopimusta ja tulevia energiatehokkuusmääräyksiä. Parannetaan toimialojen välistä yhteistyötä tilatarpeiden koordinoinnissa (42) Tilantarpeiden koordinoinnin avulla nostetaan tilojen käyttöastetta sekä karsitaan tarpeettomia uudisinvestointeja. Rakennusten ylläpidon vuotuinen lisärahoitus (55) Rakennusten ylläpitoon käytettävissä oleva rahoitus on nykyisellään riittämätön, mikä johtaa rakennusten elinkaaren lyhenemiseen, koska tarvittavia korjauksia ei voida suorittaa. Ylläpidon määräraha rajoittaa myös energiatehokkuusinvestointien toteuttamista. Ylläpitoon käytettävää rahoitusta tulee lisätä tämän vaikuttamatta sisäisiin vuokriin. Järjestetään henkilöstölle koulutusta ilmastotavoitteiden huomioimisesta kaavoituksessa ja rakentamisessa (26, 35) Tieto ilmastotavoitteiden huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja rakentamisessa lisääntyy jatkuvasti. Tämä edellyttää henkilöstön kouluttamista. Koulujen iltakäytön koordinointi, optimointi ja rajaaminen (56) Koulujen yksittäisten iltakäyttötilojen hajauttaminen useille eri saman alueen kouluille ja iltakäytössä olevien tilojen ryhmittely hajanaisesti ympäri koulurakennusta estää mm. ilmanvaihdon pienentämisen, valaistuksen vähentämisen ja yölämpötilojen pudotuksen. Tästä aiheutuu ylimääräistä energiankulutusta ja se lisää mm. kunnossapitotarvetta ja siivouskustannuksia. Iltakäytön paremman koordinoinnin avulla tilankäyttöä voidaan tehostaa ja energiankulutusta pienentää. Iltakäyttötilojen hajauttaminen lisää haasteita kulunvalvonnalle ja muille turvallisuutta palveleville toimenpiteille. Kaupungin omien rakennushankkeiden hankesuunnitelmissa energiatehokkuustavoitteet asetetaan yhdeksi rakennushankkeen keskeiseksi tavoitteeksi (38). Kehitetään hankesuunnitteluun, erityisesti peruskorjaushankkeille, luokituksia ja menetelmiä, joilla optimoidaan kunkin hankkeen tavoitteet tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Vastuutaho Talotuotanto, SOTET, SITO Kiinteistöpalvelukeskus KH, kiinteistöpalvelukeskus Ympäristökeskus, kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus, rakennusvalvontakeskus SITO Talotuotanto 8

9 Toimenpide Kehitetään menetelmiä, joilla varmistetaan energiatehokkuustavoitteiden toteutumien rakennusvaiheessa (39). Kehitetään ohjeita rakennusten energiatehokkaaseen käyttöön (49). Hankinta- ja päätösprosesseja kehitetään niin, että elinkaarikustannukset ohjaavat suunnittelua ja rakentamista kunnan omassa rakentamisessa (38). Käynnistetään energiatehokkaita koehankkeita (40). Kiinteistöjen siivousaikojen energiataloudellinen ajoitus (57) Siivousliikkeiden, usein ilta- ja yöaikaan tapahtuva siivous koulurakennuksissa estää mm. ilmanvaihdon pienentämisen, valaistuksen vähentämisen ja yölämpötilojen pudotuksen käytön. Myös siivousvalaistuksen unohtuminen yöksi päälle on tavallista. Siivoustoimittajavalinnoissa suositaan päiväsiivousta ja siivoustarjouspyynnöissä ja -sopimuksissa sanktioidaan huolimaton, energiankäyttöohjeistuksen vastainen energiankäyttö Vuokra-asuntotuotannon energiatehokkuus tehdään mahdolliseksi (41): Kaupunki tukee energiatehokasta vuokra-asuntotuotantoa Vaikutetaan valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuki- ja takausjärjestelmän tuki- ja lainaehtoihin Vastuutaho Talotuotanto Talotuotanto, SITO, SOTET Kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus Tekninen keskus Kiinteistöpalvelukeskus KV, KH, Espoonkruunu Tällä hetkellä ARA:n lainaehdot rajoittavat energiatehokkaan vuokraasuntorakentamisen toteuttamista. 9

10 HANKINNAT, KULUTUS, JÄTTEET Toimenpide Tutkimus hankintojen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista merkittävimpien tuote- ja palveluryhmien osalta (59) Hankintojen ympäristökriteerejä on olemassa joillekin tuoteryhmille. Tieto kunnan toiminnassa merkittävien tuote- ja palveluryhmien ympäristövaikutuksista ja soveltuvista ympäristökriteereistä on puutteellista. Tutkimuslaitosten ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä luodaan ekotehokkuusmalleja tärkeimmille tuote- ja palveluryhmille. Laaditaan ympäristökriteerejä soveltuville tuote- ja palveluryhmille yhteistyössä muiden pks- kaupunkien kanssa (61). Hankintamenettelyssä asetetaan ympäristömyötäisyys samalle linjalle hinnan ja laadun kanssa. Osana Julia hanketta (YTV-johtoinen EU life + -hanke) 4 6 tuotteelle tai palvelulle kehitetään kasvihuonekaasupäästöjen laskentatyökaluja avuksi tarjousten vertailuun ja hankintapäätösten tekoon. Kohteeksi valitaan tuotteita tai palveluja, joiden hankintavolyymi ja ilmastovaikutukset ovat suuret. Jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalitehokkuutta edistetään pkyrityksissä (67) Pääkaupunkiseudulla on kesäkuussa 2008 käynnistynyt kolmevuotinen kuntien yhteishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa pienten ja keskisuurten yritysten ympäristöasioiden hallintaa. Hankkeessa luodaan toimintamalli kaupunkien ja pk-yritysten väliselle vapaaehtoiselle ympäristöyhteistyölle sekä tarjotaan räätälöityä ympäristöneuvontaa. Vastuutaho tutkimuslaitokset, pks- ympäristökeskukset ja hankintakeskukset Hankintakeskus, ympäristökeskus Ympäristökeskus, Espoon seudun uusyrityskeskus 10

11 TOIMENPIDEOHJELMA 1 Yleiset toimintalinjat 1.1. Vaikutetaan valtakunnan ja kansainvälisen tason päätöksentekoon Pääkaupunkiseutu pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan lainsäädännön kehitykseen. 1. Lainsäädäntöön vaikuttaminen (esim. MRL, rakentamista koskevat määräykset, hankintalainsäädäntö, uusiutuvan energian ja polttoaineiden verotus, työmatkojen verotus). KV, KH, lautakunnat, YTV 1.2. Yhteinen tahtotila Luodaan eri hallinnonalojen yhteistyökäytännöt ja kehitetään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyötä. 2. Ilmastostrategia sisällytetään kaupungin strategiaan ja hallintokuntien johtamisjärjestelmiin. Huolehditaan myös, että strategiat toteutetaan käytännön tasolla. 3. Ilmastostrategian toteuttamista edistetään pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työn kautta. 4. Luodaan eri hallinnonalojen yhteinen tahtotila kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä kehitetään seudun kaupunkien yhteistyötä. Koko hallinto Neuvottelukunnan jäsenet Koko hallinto 1.3. Energiatehokkuussopimukset 5. Kaupungit toimeenpanevat energiatehokkuussopimuksissa mainitut velvoitteet. ryhmät Koko hallinto, kets- ja aess- työ kets = Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Espoon kaupungin energiatehokkuussopimus ( ) aess = Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimus ( ) 11

12 1.4. Kaupungit toimivat esimerkkeinä ja edelläkävijöinä Päästöjä ja energiankulutusta vähentävistä toimista tiedotetaan aktiivisesti. Tämä tukee hyviksi havaittujen käytäntöjen ja uuden paremman teknologian leviämistä myös yksityiselle sektorille. 6. Espoon toiminnasta kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi tiedotetaan aktiivisesti. 7. Espooseen perustetaan tai nimetään oma energian säästöön perehtynyt toimielin tai työryhmä. Toimialat, ympäristökeskus Kiinteistöpalvelukeskus Motivointi, valistus ja koulutus Ilmastonmuutos ja sen torjunta sisältyvät opetukseen kaikilla koulutustasoilla, Espoon kaupungin työntekijöille suunnattuun koulutukseen sekä asukkaiden valistukseen. Toimitaan vuorovaikutuksessa yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan liittyvää tietoa lisätään päiväkotien, peruskoulutuksen sekä muiden koulutusasteiden opetusohjelmiin tai muuhun toimintaan. Espoo kehittää omaa sisäistä koulutustaan siten, että kaikki työntekijät tuntevat energiankulutuksen vähentämisen kannalta oikeat toimintatavat. Energian tehokkaan käytön ohjeet sisällytetään uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaan. Espoo vaikuttaa omalla tiedotustoiminnallaan siihen, kuinka hyvin kaupungin asukkaat tuntevat omat vaikutusmahdollisuutensa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luodaan toimintatapoja vuorovaikutuksen parantamiseksi ilmastostrategian kannalta tärkeimpien yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. 8. Perustetaan alueellinen materiaali- ja energiatehokkuusneuvontakeskus. 9. Ilmastonmuutos ja sen hillintä sisältyvät opetukseen kaikilla koulutustasoilla, varhaiskasvatuksesta kaupunkien työntekijöiden koulutukseen ja asukkaiden valistukseen. Tehdään yhteistyötä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. KV, YTV SITO, SOTET/ päivähoito, ympäristökeskus, YTV Mittarit ja tavoitteet Vihreä lippu päiväkotien ja koulujen osuus on 15 % vuoteen 2014 mennessä. (Kestävän kehityksen kasvatuksen strategian mukainen tavoite) Nuorisotoimessa ympäristökasvatuksen osuus leiri- ja kerhotoiminnassa kasvaa. 12

13 2 Liikenne 2.1. Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa Liikkumistarvetta ja liikennesuoritetta vähennetään. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöä lisätään vaikuttamalla maankäytön kehittämiseen sekä pysäköintipolitiikalla. Kannustamalla henkilöautolle vaihtoehtoisten kulkutapojen käyttöön varmistetaan, että joukko- ja kevyen liikenteen yhteydet tarjoavat todellisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Liikenneverkon suurten kehittämishankkeiden painopisteet ovat lähivuosikymmeninä kaupunkirata- ja metrojärjestelmien kehittämisessä sekä poikittaisten yhteyksien kehittämisessä. Joukkoliikenneasemien viihtyisyyttä ja turvallisuutta parannetaan. Toimivat joukkoliikennepalvelut sisällytetään alueiden suunnitteluun. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmat ja tarpeet otetaan huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. 10. Liikkumisen hinnat ja palvelutaso suosimaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä (reitit, hinnat, aikataulut). 11. Kävelyn ja pyöräilyn suorat ja miellyttävät yhteydet asemille, pysäkeille ja palveluihin huomioidaan kaavoituksessa. Reitit osoitetaan asemakaavoissa myös alueiden ja kortteleiden sisälle. 12. Kevyen liikenteen reittien rakentaminen, hoito ja myös talvikunnossapito on korkeatasoista. 13. Joukkoliikenteen asemien yhteyteen suunnitellaan ja toteutetaan riittävä määrä turvallista pyörien pysäköintitilaa ja henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja. 14. Liityntäpysäköintipaikkojen turvallisuutta ja siisteyttä parannetaan 15. Työmatkasuunnittelun avulla vähennetään henkilöstön autoriippuvuutta ja rohkaistaan joukko- ja kevyen liikenteen käyttöön. Etätyötä ja informaatioteknologian käyttöönottoa edistetään. 16. Luodaan edellytyksiä viihtyisien kävelyalueiden lisäämiseksi kaupunkien keskustoissa. 17. Yhteisautoilua edistetään näille varattuja pysäköintimahdollisuuksia parantamalla. 18. Tutkitaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämistarpeita säännöllisesti. 19. Tiedotetaan ja kampanjoidaan joukkoliikenteen käytön edistämiseksi YTV, KV, liikennesuunnittelu, kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelukeskus Tekninen keskus Kaikki yksiköt Kaupunkisuunnittelukeskus Tekninen keskus, tekninen lautakunta, kaupunkisuunnittelukeskus Tekninen keskus, kaupunkisuunnittelukeskus, YTV YTV 13

14 2.2. Vähennetään kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä Energiatehokkuus ja päästöjen alhainen taso otetaan kilpailutuskriteeriksi kaupungin kuljetuspalvelujen, ajoneuvojen ja työkoneiden hankinnoissa. Ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineenkulutuksenseurantaa kehitetään. Kaupungit edistävät taloudellista ajotapaa kouluttamalla paljon ajavan henkilöstönsä säännöllisesti. 20. Ajoneuvohankinnoissa määritellään vähäpäästöisyys ja asetetaan vähäpäästöisyys hankintakriteeriksi. PKS- yhteistyöryhmä, hankintakeskus, varikko Järjestetään taloudellisen ajotavan koulutusta vuosittain. Ympäristökeskus, varikko 22. Tuetaan henkilöstön liikkumista joukkoliikenteellä kehittämällä ja laajentamalla työsuhdelipun käyttöä 23. Tutkitaan mahdollisuudet hankkia yhteiskäyttöisiä polkupyöriä yksiköihin. KH, keskushallinto Kaikki yksiköt 2.3. Logistiikan kehittäminen Espoon tavara- ja jakeluliikenteen logistiikan tehostamisen mahdollisuudet selvitetään ja ryhdytään niiden edellyttämiin toimenpiteisiin. 24. Kaupungin tavara- ja jakeluliikenteen logistiikan kehittäminen ja tehostaminen. Selvitetään ja toteutetaan, kuinka yhteistyötä kaupungin sisäisessä organisaatiossa voidaan parantaa ja kuinka yhdistää voimavaroja. Keskushallinto Mittarit ja tavoitteet Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkumuotojen osuus (kulkumuotojakauma, seurantavastuu YTV, liikennesuunnittelu) Tavoite: Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn osuus kasvaa Liikennesuorite (seurantavastuu liikennesuunnittelu) Tavoite: henkilöajoneuvojen liikennesuorite kääntyy laskuun Kahden tai useamman auton talouksien osuus (seurantavastuu liikennesuunnittelu) Tavoite: ei kasva Pyöräpysäköinti- ja liityntäpysäköintipaikkojen määrä (seurantavastuu tekninen keskus) Tavoite: kappalemäärä kasvaa Liikenteen aiheuttamat päästöt (seurantavastuu YTV) Tavoite: liikenteen aiheuttamat päästöt/asukas vähentyvät 20 % 14

15 3 Maankäyttö 3.1. Yhdyskuntarakennetta eheytetään Seudun kaupunkirakennetta kehitetään täydentäen niin, että voidaan hidastaa liikenteen kasvua. Suurin osa uusista asunnoista, työpaikoista ja palveluista rakennetaan joukkoliikennekaupungin alueelle. Kaupunkirakennetta laajennetaan raide- ja muuhun joukkoliikenteeseen tukeutuen. Yhdyskuntarakennetta hajauttavien muusta yhdyskuntarakenteesta irrallisten rakentamisalueiden käyttöönottoa vältetään. Merkittävän uuden rakentamisen tai käyttötarkoituksen muutosten vaikutukset liikkumistarpeeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin arvioidaan suunnitteluprosessin yhteydessä. Vaihtoehtoisia maankäytön ratkaisuja vertailtaessa osoitetaan, miten kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää. Kaavoituksessa huolehditaan kevyen liikenteen reittien tilavarauksista ja yhteyksistä asemille ja joukkoliikenteen pysäkeille. Uudet rakentamisalueet sijoitetaan ja suunnitellaan niin, että ne voidaan liittää kaukolämpöverkkoon. Maankäytön suunnittelussa varataan riittävät tilat lähipalveluja varten. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan kaupunkikeskuksiin tai julkisella liikenteellä helposti saavutettaviin paikkoihin. Kaavoituksella pidetään huolta, että keskuspuisto säilyy nykyisen kokoisena Espoon kaupungin "keuhkona". Huomioidaan myös muiden kaupunkimetsien säilyminen. 25. Helsingin seudun maankäytön ja liikenteen (HLJ) yhteinen aiesopimus. 26. Laaditaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tukevat maankäytön ja liikenteen yhteiset toteuttamisohjelmat sekä Helsingin seudulle että Espooseen. 27. Maankäytön suunnittelussa sovelletaan joukkoliikennepalveluiden kannattavan järjestämisen kannalta riittävää aluetehokkuutta. 28. Raideliikenneasemien lähialueet kaavoitetaan tehokkaasti ja toteutetaan ensisijaisesti. 29. Kunnallistekniikan piirissä olevien rakentamattomien tonttien käyttöönottoa tehostetaan. 30. Uudet kauppakeskukset sijoitetaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja tehokkaan joukkoliikenteen piiriin. 31. Lähipalvelujen edellytyksiä parannetaan. 32. Tiedotetaan kestävästä aluerakenteesta pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä 33. Uusiin rakentamiskohteisiin suunnitellaan ns. pieniä lähialuekeräyspisteitä: lasi, pahvi, paperi, metalli, muovi, jotka samassa paikassa lähellä lähiasukkaita 34. Nopeutetaan raideliikenteen suunnittelua ja toteutusta (mm. Suurpelto, Lohja, raidejokeri, kaupunkirata) KH, YTV 2011 YTV, kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus KH, kaupunkisuunnittelukeskus KH, kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Kaupunkisuunnittelukeskus, ympäristökeskus, Kuntaliitto, valtion ympäristöhallinto Kaupunkisuunnittelukeskus, YTV Kaupunkisuunnittelukeskus, ratahallintokeskus (RHK) 15

16 3.2. Luodaan edellytykset uusiutuvan energian tuotannon ja energiansäästön lisäämiselle 35. Kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee rakennusten suuntauksella, massoittelulla ja muilla arkkitehtonisilla ratkaisuilla parantaa edellytyksiä kiinteistökohtaiseen aurinkoenergian hyödyntämiseen ja hyvään energiatehokkuuteen. Kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Mittarit ja tavoitteet Kaavoitusohjelmien arviointi: uuden rakennettavan kerrosalan sijoittuminen alle 1 km etäisyydelle raideliikenteen asemista tai joukkoliikennekaupungin* alueelle (seurantavastuu kaupunkisuunnittelukeskus) Tavoite: uudesta asuinkerrosalasta vähintään 60 prosenttia ja uudesta työpaikkakerrosalasta vähintään 75 prosenttia sijoittuu ko. alueille Kaupunkirakenne: asukkaiden ja työpaikkojen osuus alle 1 km etäisyydellä raideliikenteen asemista (seurantavastuu kaupunkisuunnittelukeskus) Tavoite: kasvaa Seudulla tehtävien keskimääräisten ajoneuvomatkojen pituus (seurantavastuu YTV) Tavoite: ei kasva * joukkoliikennekaupunki = joukkoliikenteen palvelutaso on kilpailukykyinen henkilöautoliikenteen kanssa, YTV joukkoliikenteen suunnitteluohjeen mukainen laatuluokka neljä tai kolme tähteä 16

17 4 Sähkönkulutus 4.1. Kehitetään kaupunkien hankintamenettelyä energiatehokkuuden paranemista tukevaksi Toimenpiteet sisältyvät kohtaan Kohdistetaan energiakustannuksia kulutuksen aiheuttajaan ja parannetaan tiedonsaantia tähän liittyen Toimenpiteet sisältyvät kohtaan Tiedotus Kaupungit tiedottavat ja antavat ohjeita omalle henkilökunnalleen sekä asukkaille ja yrityksille energiankulutuksen pienentämiseksi. Käytännön toimenpiteet toteutetaan energiatehokkuussopimuksen (KETS) toimenpideohjelman mukaisesti. 36. Tehostetaan sähkön säästämistä käynnistämällä valistuskampanjoita oman henkilöstön tietoisuuden lisäämiseksi sekä hankinnoissa että laitteiden käytössä. Laaditaan ohjeet sähkön säästämiseksi eri toiminnoissa. 37. Koulujen ja päiväkotien valistuskampanjoita jatketaan ja parannetaan. Käynnistetään yhteistyössä muiden kaupunkien ja valtion kanssa suurelle yleisölle järjestettäviä energiansäästökampanjoita. Hyödynnetään ympäristöjärjestöjen osaamista. Ympäristökeskus, hankintakeskus, tietohallinto YTV, ympäristökeskus Mittarit ja tavoitteet Kotitalouksien, julkisen sektorin ja palvelujen sähkönkulutus kwh/as/a (seurantavastuu ympäristökeskus) Tavoite: kulutus kääntyy laskuun 17

18 5 Rakennukset ja rakentaminen 5.1. Parannetaan uudisrakennusten energiatehokkuutta Kaupungin rakennuttamassa tuotannossa asetetaan tavoitteet energiatehokkuudelle ja suunnitteluvaiheessa etsitään toteuttamisratkaisut. Energiatehokkuuden parantamisen tarkemmat suunnitelmat esitetään energiatehokkuussopimuksen toteuttamissuunnitelmassa (KETS talotuotanto). Kaupungit toimivat esimerkkinä muille sekä edistävät uuden teknologian markkinoille pääsyä. Kaupungit edistävät ja ottavat käyttöön energiatehokasta rakentamista. Käytetään hyväksi rakennusjärjestyksen mahdollisuuksia määritellä halutut kriteerit rakennuksille. 38. Hankinta- ja päätösprosesseja kehitetään niin, että elinkaarikustannukset ohjaavat suunnittelua ja rakentamista kunnan omassa rakentamisessa. 39. Laaditaan energiatehokkuuden huomioonottavia suunnitteluohjeita hankkeille. 40. Käynnistetään energiatehokkaita koehankkeita. Kysynnän käynnistäminen. 41. Vuokra-asuntotuotannon energiatehokkuus tehdään mahdolliseksi: valtion (ARA) tuki- ja takausjärjestelmän tarkistus, kaupungin tuki energiatehokkaalle uudistuotannolle Kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus Tekninen keskus Tekninen keskus KV, KH, YM, Espoonkruunu 18

19 5.2. Parannetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta Kehitetään suunnittelu- ja rakennustapaohjeistoa tukemaan energiatehokasta korjausrakentamista. Jatketaan ja kehitetään edelleen kaupunkien omien rakennusten energiakatselmuksia ja muita energiaselvityksiä sekä niissä määriteltyjen energiansäästötoimenpiteiden toteuttamista. Energiatehokkuuden parantamisen tarkemmat suunnitelmat esitetään energiatehokkuussopimuksen toteuttamissuunnitelmassa (KETS talotuotanto). 42. Uusien tilatarpeiden yhteydessä selvitetään mahdollisuudet käyttää olemassa olevia tiloja. 43. Laaditaan suunnittelu- ja rakentamistapaohjeistoa peruskorjaushankkeille. 44. Osallistutaan korjausrakentamiseen kohdennettuihin uuden teknologian kehittämishankkeisiin ja käynnistetään koerakentamishankkeita 45. Jatketaan ja kehitetään kaupunkien omien rakennusten energiakatselmuksia ja säästöinvestointien toteuttamista. ES- CO- toiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen. 46. Tiedotetaan aktiivisesti energiansäästömahdollisuuksista ja jatketaan energiansäästökampanjoita Kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus Tekninen keskus Tekninen keskus Kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus Ympäristökeskus, kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus 5.3. Lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaaminen Pientalojen omistajien ja rakentajien lämmitys- ja jäähdytystapavalintoja ohjataan parantamalla rakentajien tiedonsaantia eri lämmitys- ja jäähdytysmuotojen elinkaarikustannuksista, ympäristövaikutuksista sekä näihin liittyvistä riskeistä tulevaisuudessa. Asunnon ostajille tarjotaan tietoa eri lämmitystapojen kustannus- ja ympäristövaikutuksista ja tiedotetaan kannattavista energiainvestoinneista. Kaupunki toimii esimerkkinä omassa rakentamisessa ja kiinteistönhoidossa. 47. Tiedotetaan eri lämmitys- ja jäähdytystapojen vaikutuksista energiatehokkuuteen ja elinkaarikustannuksiin. Tiedotetaan energiatehokkuusinvestointeihin motivoivista rahoitus- ja avustusmenettelyistä. Ks. myös Edistetään lämpöpumppujen käyttöön ottoa, kauko- ja kallioperäjäähdytystä sekä muiden uusiutuvien energiamuotojen käyttöä joko kaupungin tai valtion tuella. Rakennusvalvontakeskus, ympäristökeskus Tekninen keskus, kiinteistöpalvelukeskus 19

20 5.4. Ylläpidon ja tilantarpeen arvioinnin kehittäminen ja parantaminen Kiinteistön hoitoa parannetaan ja kulutusseurantaa kehitetään. Energiankulutuksesta syntyvät kustannukset kohdistetaan kulutuksen aiheuttajaan. Mittarointia parantamalla tarjotaan kuluttajalle parempaa tietoa siitä, missä, milloin ja miten paljon energiaa kuluu. 49. Kiinteistöjen hoitohenkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti ja tuetaan ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä. 50. Huoltokirja otetaan entistä aktiivisempaan käyttöön ja hyödynnetään sen tuomia mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamisessa. 51. Energiankulutuksen reaaliaikaista mittausta kehitetään ja laajennetaan. 52. Kulutusmittarointia kehitetään siten, että kulutus voidaan kohdistaa aiheuttajalle. 53. Vuokramenettelyjä kehitetään seuraavan ATKjärjestelmän vaihdon yhteydessä siten, että energialaskutus perustuu todelliseen kulutukseen. 54. Uutta informaatio- ja kiinteistön valvonta- ja ohjausteknologiaa otetaan käyttöön ja hyödynnetään ylläpidossa ja energiankulutuksen analysoinnissa. 55. Kiinteistöjen ylläpidon tason parantaminen: ylläpitoon tarkoitettuja määrärahoja korotetaan. Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus KH, Kiinteistöpalvelukeskus 56. Koulujen iltakäytön koordinointi, optimointi ja rajaaminen. SITO Kiinteistöjen siivousaikojen energiataloudellinen ajoitus. Kiinteistöpalvelukeskus Kehitetään tilojen käyttäjämäärät ja käyttöasteen huomioiva kulutusmittari. Tutkimuslaitokset, alan yritykset, kiinteistöpalvelukeskus Mittarit ja tavoitteet Rakennusten lämmitysmuotojakauma (seurantavastuu kehittämis- ja tutkimusryhmä) Tavoitteet: Kaukolämmön lämmitystapaosuus nousee Sähkölämmitettyjen rakennusten osuus vähenee uusissa rakennuksissa n. kolmasosaan Vähintään puolet erillislämmitetyistä rakennuksista käyttää uusiutuvia energianlähteitä Asuinrakennusten lämmönkulutus (seurantavastuu ympäristökeskus) Tavoite: kulutus asukasta kohti laskee 15 prosenttia Julkisten rakennusten ominaiskulutus, sähkö ja lämpö [kwh/m 2 ] (seurantavastuu kiinteistöpalvelukeskus) Tavoitteet: Ominaislämmönkulutus eri rakennustyypeissä käyttötuntia kohti laskee prosenttia Ominaissähkönkulutus kääntyy laskuun 20

Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategian keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä. YTV Iltakoulu Tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen

Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategian keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä. YTV Iltakoulu Tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategian keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä YTV Iltakoulu 21.11.2007 Tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia YTH 15.12.2006 Strategia työn rajaukset:

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 50. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 50. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.05.2016 Sivu 1 / 1 1392/2016 11.01.01 50 Lausunto Helsingin ympäristölautakunnalle Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelman 2017-2024 luonnoksesta Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA seminaari 27.4.2011 Tampere Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Energiasuunnittelu osana aluekehitystä Case-esimerkkejä Espoosta

Energiasuunnittelu osana aluekehitystä Case-esimerkkejä Espoosta Energiasuunnittelu osana aluekehitystä Case-esimerkkejä Espoosta Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa seminaari, 3.12.2015 Niina Laasonen, energiainsinööri Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

ENERGIASÄÄSTÖ HEKAN KIINTEISTÖISSÄ

ENERGIASÄÄSTÖ HEKAN KIINTEISTÖISSÄ ENERGIASÄÄSTÖ HEKAN KIINTEISTÖISSÄ Ilta Hekan kanssa / 17.3.2016 Hotelli Presidentti Tekninen päällikkö Marko Parkkali MIKSI ENERGIAA PITÄÄ SÄÄSTÄÄ? EU-direktiivit Suomen lait ja asetukset Kuntien energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 24.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 23 Kulttuurilautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh. 050 301 9426 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä Kaikkia

Lisätiedot