Euroopan aluekehitysrahoitus EAKR TEKES

Transkriptio

1 Euroopan aluekehitysrahoitus EAKR TEKES Helsinki Rovaniemi Seinäjoki Joensuu Ritva Autio

2 EAKR rahoitus - Vain yksi ohjelma alue; Suomi - Alueellinen Eakr -rahoitus - Tekesin rahoitus kohdistuu kuuden maakunnan alueella toteutettaviin projekteihin; Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kainuu, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo Valtakunnallinen Eakr -rahoitus Innovatiiviset kaupungit ohjelma (INKA) päättyy 2015 päätökset normaalisti, 2016 ei enää uutta valtuutta Jo rahoituspäätöksen saaneet ja syksyn 2015 haun perusteella päätettävät projektit viedään loppuun saakka alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 2

3 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kaikkien rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden on toteutettava jotakin Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman tavoitetta. Projektisuunnitelmassa huomioitava: mitä erityistavoitetta projekti tukee, horisontaaliset periaatteet, Itämeren strategia, vähähiilisyys RR ohjelman tavoitteiden lisäksi alueellisen Eakr rahoituksen projektin on lisäksi tuettava alueellisia painopisteitä; Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä- Suomi, Pohjois-Suomi ohjelmakauden välittävät toimielimet: Tekes RR ELYT Maakuntien liitot TEM, OKM 3

4 Valintaperusteet Projektien on täytettävä Tekesin tutkimusrahoituksen yleiset edellytykset Yleiset valintaperusteet ovat EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia, joista rahoittavan viranomaisen tulee riittävästi varmistua ennen projektin hyväksymismenettelyä. Mikäli jokin yleinen valintaperuste ei täyty, projekti ei voi saada rahoitusta. Erityiset valintaperusteet ovat erityistavoitekohtaisia. Ne eivät rajaa projektien tukikelpoisuutta, vaan pyrkivät nostamaan esille parhaita projekteja. Valintaperusteiksi on nostettu ohjelman erityistä lisäarvoa tuottavia painopisteitä tai painotuksia. Kaikkien projektien tulee vaikuttaa kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen. 4

5 EAKR, ehdot, lait ja asetukset Tekesin rakennerahastorahoituksen yleiset ehdot -julkinen tutkimus (EAKR) Ehtojen taustalla rakennerahastotoimintaa ohjaavat EU-säädökset Yleisasetus (EU N:o 1303/2013), joka sisältää rakennerahastoja koskevat yleiset säännökset. EAKR-asetus (EU N:o 1301/2014), joka sisältää Euroopan aluekehitysrahastoa koskevat erityissäännökset. Varainhoitoasetus (EU N:o 966/2012), joka sisältää unionin yleiseen talousarvioon sovellettavat varainhoitosäännöt Sekä kansallinen lainsäädäntö Valtionavustuslaki Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ( ns. rahoituslaki 8/2014) Huom! Tekesiä koskee vain rahoituslain luku 3 Valtioneuvoston asetus rakennerahastosta osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (358/2014) Asetuksen (358/2014) muistio 5 dm

6 Rahoituksen hakeminen ja tietojärjestelmät Toistaiseksi ei erillisiä Eakr hakuja (Pohjois-Savossa alueellinen kokeilu-pilotti) Eakr on käytössä Tekesin harkinnan mukaan muissa tutkimushauissa Tekesiin normaali tutkimushakemus Hakemuksen saatteessa voi ilmaista kiinnostuksen eakr-rahoitusoptioon Tekes arvioi voisiko Eakr tulla kyseeseen -> yhteydenotto hakijaan Tarvittavat Eakr- lisätiedot, projektisuunnitelman, kustannusarvion sekä rahoitussuunnitelman päivittäminen Tekesin verkkoasiointi/hakupalvelu, EI EURA2014 Täysin sähköinen asiointi; hakemus, maksatus, muutokset jne - Projektimuutokset eivät ole vielä tällä hetkellä mahdollisia verkkoasioinnissa, lähetetään toistaiseksi väliraportin liitteenä verkkoasioinnista - Päätöksen hyväksymisilmoituksen voi poikkeuksellisesti lähettää sähköp/turvapostissa, verkkoasiointiin vuoden loppuun mennessä 6

7 Toimintalinja 2 (TL2) Investointiprioriteetti 4: Tutkimus ja innovointitoiminnan infrastruktuurin parantaminen, alan huippuosaamisen kehittäminen ja etenkin Euroopan laajuisia etuja tuottavien osaamiskeskusten edistäminen Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Investointiprioriteetti 5. Yritysten tutkimukseen ja innovointiin tekemien investointien edistäminen, yritysten, tutkimus- ja kehittämiskeskusten sekä korkeakoulujen välisten yhteyksien ja synergioiden kehittäminen, erityisesti tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen tehtävien investointien edistäminen, teknologian siirto, sosiaalinen innovointi, ekoinnovointi ja julkisten palveluiden sovellukset, kysynnän tukeminen, verkostoituminen, klusterit ja avoin innovointi älykkään erikoistumisen avulla, sekä teknologisen ja soveltavan tutkimuksen, kokeilutuotantolinjojen, tuotteiden varhaisen validoinnin, edistyneiden tuotantotekniikoiden ja ensituotannon tukeminen, erityisesti keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden alalla ja yleiskäyttöisten teknologioiden levittämisen alalla Investointiprioriteetti 3. Vähähiilistä teknologiaa koskevan tutkimuksen ja innovoinnin sekä sen käytön edistäminen Erityistavoite 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Erityistavoite 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 7

8 Toimintalinja ja temaattiset tavoitteet Tekes rahoittaa Eakr osarahoituksella toistaiseksi vain Toimintalinja 2 mukaisia projekteja TL 2, Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen: Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tehostaminen (inv.prioriteetti 4-5) Älykäs erikoistuminen- osaamisalojen yhdistäminen Ympäristön laadun parantamisen ja luonnovarojen kestävn hyödyntämisen vientikelpoiset, uudet ratkaisut - Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla (inv.prioriteetti 3) Energia- ja materiaalitehokkuus Uusiutuva energia Vähähiiliset strategiat 8

9 TL2 esimerkkejä tuettavasta toiminnasta alueen elinkeinotoimintaa tukevaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuurin parantamiseen (eritystav 4.1.) tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien ja T&K&I -ympäristöjen ja kehitysalustojen kehittämiseen (4.1.) yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten kansainvälisen T&K&I -yhteistyön edistämiseen, myös kvtasolla, erityisesti Itämeren alueella (4.1.) pk-yritysten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, pilotointiin, kaupallistamiseen ja uuden teknologian käyttöönottoon (5.1.) elinkeinoelämää tukevaan soveltavaan tutkimukseen ja toiminta-, palvelu- ja kaupallistamisprosessien kehittäminen (5.1.) ympäristöhaittoja ja riskejä vähentävien innovaatioiden kehittämiseen (5.1.) vähähiilisten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, kaupallistamiseen (3.2.) asumisen energiatehokkuutta parantavien innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen (3.2.) Vähähiilisten liikennejärjestelmien ja liikkumismuotojen tukemiseen (3.2.) Toiminnasta vähintään 25 % kohdistetaan vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen 9

10 TL2 erityistavoitteet HAKEMUSVAIHEESSA ILMOITETTAVAT PROJEKTIKOHTAISET LISÄTIEDOT Hakemuksen diaarinumero Tuotosindikaattorit Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset Uudet t&k-työpaikat joihin työllistyvät naiset Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin projekteihin osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät tuen seurauksena t&k&i-toiminnan tai t&k&iyhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Uudet innovaatioalustat Innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet tai palvelut Kaupunkien kanssa innovaatioympäristöissä yhteistyötä tekevät yritykset lukumäärä 10

11 TL2 erityistavoitteet HAKEMUSVAIHEESSA ILMOITETTAVAT PROJEKTIKOHTAISET LISÄTIEDOT Hakemuksen diaarinumero Tuotosindikaattorit Erityistavoite 5.1.: Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset lukumäärä Yritykset, jotka tuen seurauksena tuovat uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (tuote on uusi markkinoilla) Yritykset, jotka tuen seurauksena kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (tuote ei ole uusi markkinoilla) Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät tuen seurauksena t&k&i-toiminnan tai t&k&iyhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Yritykset, joihin syntyy tuen seurauksena uusiutuviin energiaratkaisuihin tai vähähiilisyyden tukemiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa, esim. tuovat markkinoille uuden tuotteen tai palvelun Start-up yritykset, joilla on merkittävät valmiudet uuden tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän kehittämiseen tuen seurauksena Yritysten avoimen tiedon ja rajapintojen avulla toteutettavat uudet sovellukset 11

12 TL2 erityistavoitteet HAKEMUSVAIHEESSA ILMOITETTAVAT PROJEKTIKOHTAISET LISÄTIEDOT Hakemuksen diaarinumero Tuotosindikaattorit Erityistavoite 3.2: Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset lukumäärä Yritykset, jotka tuovat tuen seurauk sena markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai materiaalin Yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävät uudet ratkaisut Yrityksissä toteutettavat vähähiilisyyttä edistävät demonstraatiot Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset Yritykset, jotka käynnistävät tuen seurauksena t&k&i-toiminnan tai t&k&iyhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Säästettävä energia, MWh MWh 12

13 TL2 erityistavoitteet Horisontaaliset periaatteet Sukupuolten tasa-arvo Sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys ovat rakennerahasto-ohjelmaan sisältyviä horisontaalisia perusteita. Projekti voidaan valita rahoitettavaksi ainoastaan, jos horisontaaliset periaatteet on otettu huomioon projektisuunnitelmassa. Projektissa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Sukupuolinäkökulma on huomioitu projektin toiminnassa (valtavirtaistaminen) Projektin päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen Kyllä Ei Perustelu (pakollinen) 13

14 TL2 erityistavoitteet Kestävä kehitys Vastataan joko välitön tai välillinen vaikutus merkitsemällä numeroarvo. Projektilla on välittömiä vaikutuksia, jos sen toimenpiteet vaikuttavat suoraan kysyttyyn asiaan. Vaikutukset ovat välillisiä, jos ne suoran vaikutuksen sijaan kohdistuvat epäsuorasti kysyttyyn asiaan. Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) Natura ohjelman kohteet Välitön vaikutus Välillinen vaikutus Perustelu Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet Uusiutuvien energialähteiden käyttö Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Liikkuminen ja logistiikka Välitön vaikutus Välillinen vaikutus Perustelu 14

15 TL2 erityistavoitteet Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen Tasa-arvon edistäminen Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus Kulttuuriympäristö Ympäristöosaaminen Välitön vaikutus Välillinen vaikutus Perustelu Yhteydet muihin projekteihin Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin projekteihin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin projekteihin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? Vastaus 15

16 TL2 erityistavoitteet Hakijan osaaminen ja riskiarviointi Vastaus Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus projektien toteuttamisesta ja projektisuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Minkälaisia riskejä projektin toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Vastaus, vähintään kolme riskiä nimettävä Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi 16

17 TL2 erityistavoitteet Arvonlisävero Valinta Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy arvonlisävero. Muu julkinen tuki Kyllä Ei Selvitys muusta tuesta, mikäli haettu/saatu Onko hakija saanut tai hakenut myönnettävän tuen ja hakemuksen rahoitussuunnitelmassa esitetyn rahoituksen lisäksi muuta julkista tukea projektisuunnitelman mukaisiin projektin toimenpiteisiin Projektin toteustuspaikka Projektin toteutuspaikan osoite, mikäli eri kuin hakijan virallinen osoite Projektin englanninkielinen nimi 17

18 Erityistavoitteiden seuranta raportoinnissa Tuotosindikaattoreiden seuranta maksatusvaiheen tilanteessa Täytetään jokaisen raportoinnin/maksatuksen yhteydessä erillisenä lomakkeena Myös muut osallistuvat organisaatiot täyttävät lomakkeen omalta osaltaan: Esim Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa, vastaus > 0. Tällöin tuensaajan on pyydettävä seurantalomake kaikilta ko yrityksiltä. Tuensaaja täyttää tiedot omalta osaltaan ja toimittaa sen sekä muiden osallistuvien yritysten täyttämät lomakkeet kustannustilityksen liitteenä verkkoasioinnissa. 18

19 Erityistavoitteiden seuranta raportoinnissa - 19

20 Projektien seuranta 1 Pysyvyyden jälkiseuranta Perustuu mm. yleisasetuksen 71 artiklaan sekä tukikelpoisuus-asetuksen (358/2014) 4 :ään ja kansallisen tukilainsäädännön määräyksiin Koskee hankkeita, jotka sisältävät infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja Rahoitusosuus on maksettava takaisin viiden vuoden kuluessa loppumaksun suorittamisesta tuensaajalle (tai valtiontukisäännöissä määrätyn ajan kuluessa) jos sitä koskee jokin seuraavista: a) tuotannollisen toiminnan lopettaminen tai sen siirtäminen ohjelma-alueen ulkopuolelle; b) infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtunut muutos, joka hyödyttää aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä; c) huomattava muutos, joka vaikuttaa sen luonteeseen, tavoitteisiin tai täytäntöönpanon edellytyksiin, mikä vaarantaisi sen alkuperäiset tavoitteet. Jos tuensaaja on muu kuin pk-yritys, aiemmin mainitun viiden vuoden jälkiseuranta-ajan lisäksi myös kymmenen vuoden jälkiseuranta-aika sen seuraamiseksi, onko avustuksen kohde siirretty EU:n ulkopuolelle Pysyvyyden jälkiseurannan lähtökohta on paikan päällä käynti 20

21 Projektien seuranta 2 Tuloa tuottavat hankkeet Yleisasetuksen 61 artiklan mukaisten tuloa tuottavien hankkeiden jälkiseuranta sovelletaan eakr -hankkeisiin, joiden tukikelpoisest kokonaiskustannukset ylittävät miljoona euroa ja jotka tuottavat nettotuloja hankkeen päättymisen jälkeen Yleisartikla 61:ssa nettotulon määritelmä ja laskentatapa Rahoittaja määrittelee päätösvaiheessa, onko hankkeen tuloja mahdollista arvioida objektiivisesti etukäteen. Jos tuloja ei ole mahdollista arvioida etukäteen, päätökseen sisältyvät tulojen jälkiseurantaa koskevat erityisehdot. Hankkeen toiminnan aikana saadut nettotulot ilmoitetaan maksatushakemuksessa, nettotulot vähennetään tukikelpoisista kustannuksista maksatuskausittain tai viimeistään viimeisessä maksatuksessa. Rahoittavalle viranomaiselle ilmoitetaan hankkeen päättymisen jälkeen saadut nettotulot, jotka on saatu viimeisen maksatuspäätöksen jälkeen kolmen vuoden aikana tai mennessä, sen mukaan kumpi ajankohta on aikaisempi. Hankkeen päättymisen jälkeen saadut nettotulot ilmoitetaan jälkiseurantalomakkeella (ohjeistus tulossa myöhemmin) 21

22 Projektien seuranta 3 Paikan päällä tehtävät varmennukset EU:n yleisasetus 1303/2013 art 72 ja 125 sekä varainhoitoasetuksen 966/2012 art 59, kohta 2 Paikan päällä tehtävän varmennuksen tarkoituksena on toiminnan ja kustannusten tosiasiallisuuden varmistaminen Varmennusotanta perustuu satunnaisuuteen sekä hallintoviranomaisen erikseen määrittelemiin kriteereihin. Kriteerinä voi olla esim julkisen rahoituksen määrä tai riskitaso Varmennuksissa kiinnitetään huomiota kustannusten, tulojen, hankintojen laillisuuden tarkastamisen lisäksi myös indikaattoritietojen asianmukaisuuteen, onko yleisasetuksen artikloita liittyen mm sukupuolten väliseen tasa-arvoon, kestävään kehitykseen ja ympäristövaikutuksiin jne noudatettu Varmennuskäynti ei korvaa projektin päättyessä tehtävää tilintarkastusta Tekesin projektien varmennuskäynnit suorittaa ulkopuolinen tilintarkastusyhteisö 22

23 Projektien seuranta 3 Tarkastusviranomaisen tekemät hanketarkastukset Tuottaa EU:n komissiolle uskottavan kuvan rakennerahastomaksujen oikeellisuuden tasosta: Täyttääkö hanke erityistavoitteen mukaiset valintakriteerit Onko hankkeen toteutus hankepäätöksen mukainen Kustannusten todentaminen ja tukikelpoisuuden arviointi Viestintäohjeen noudattaminen Toimen pysyvyys Tarkastusviranomaisen hanketarkastus ei korvaa projektin päättyessä tehtävää tilintarkastusta 23

24 Viestintä Yleisasetuksen (EU N:o 1303/2013) art ja liite XII Kaikessa Eakr-projekteihin liittyvässä viestinnässä (asiakirjat, päätökset, kutsut, esitysmateriaali tms viestintämateriaali) tulee olla EU-lippulogo, joka sisältää EU-lipputunnuksen ja maininnan Euroopan Unionista sekä rahastosta, josta hanke saa tukea. Lisäksi rahoittava viranomainen pitää mainita. EU-lippulogon tulee olla kaikessa viestintämateriaalissa selvästi näkyvillä ja sijoitettuna huomattavalle paikalle Lipun sijainti ja koko on suhteutettava käytetyn materiaalin tai asiakirjan kokoon, EU-lippu viestintämateriaaleissa kuitenkin vähintään 2 cm korkea Kaikessa viestinnässä on käytettävä myös Vipuvoimaa EU:lta -logoa tai slogania Vipuvoimaa EU:lta tekstimuotoisena Hankkeesta tiedottaminen tuensaajan verkkosivuilla! 24

25 Kiitos 25