Tietoa kuntien jätehuollosta Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa kuntien jätehuollosta 2010. Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat"

Transkriptio

1 Tietoa kuntien jätehuollosta 2010 Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Kyselyn toteutus 3. Jätemaksut kiinteistökohtaisessa keräyksessä 3.1 Määritelmät ja oletukset Vertailukiinteistöt Jätekertymät Tilavuuspainot 3.2 Keräysjärjestelmät Kerättävät jätelajit kiinteistötyypeittäin Tyhjennysmaksut astian tyhjennysmaksut 3.3 Muut maksut Keräysvälineen hankintakulu Astiapesut kiinteistötyypeittäin Ekomaksut kiinteistötyypeittäin Jäteasemapalvelu 3.4 Kokonaisvuosikustannukset 4. Kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmät 5. Yhdyskuntajätelajien vastaanottohinnat 6. Johtopäätökset Liitteet Liite 1 Kiinteistöjen keräysjärjestelmät Liite 1a Kerrostalon keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut 2010 Liite 1b Rivitalon keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut 2010 Liite 1c Omakotitalon keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut 2010 Liite 1d Omakotitalon (kompostointi) keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut 2010 Liite 2 Ekomaksut kiinteistötyypeittäin 2010 Liite 3 Jäteasemamaksu 2010 Liite 4 Kuljetusjärjestelmät 2010 Liite 5 Vastaanottohinnat 2010

3 1. Johdanto JLY Jätelaitosyhdistys ry keräsi jätelaitoksilta vuoden 2010 jätemaksutiedot uuteen sähköiseen järjestelmään. JLY:n jäsensivuilla toimiva selainpohjainen sovellus on edelleen kehitetty versio vuoden 2009 kyselystä, jossa ensimmäisen kerran huomioitiin keräysjärjestelmäerot kuntien kiinteistökohtaisessa keräyksessä. Jätemaksutietojen keruu siirtyi JLY:lle, kun Suomen Kuntaliitto lopetti jätehuoltokyselynsä toteutuksen resurssitilanteen muuttumisen vuoksi vuonna Sähköisen sovelluksen kehittäminen vaati odotettua enemmän JLY:n työpanosta, minkä vuoksi vuotta 2010 koskevien tietojen kokoaminen pystyttiin toteuttamaan vasta vuoden 2011 alussa. Tiedonkeruujärjestelmällä hallitaan maksutietojen lisäksi merkittävä määrä erilliskeräykseen ja kuljetuksiin liittyvää tietoa. Sovellus helpottaa vastaamista ja vähentää mahdollisia virheitä mm. mitoittamalla vertailukiinteistöjen keräysjärjestelmät automaattisesti annettujen lähtötietojen perusteella. Kukin tiedonsyöttövaihe on erikseen ohjeistettu. Keräysjärjestelmien mitoituksen perustietoa ovat kiinteistökohtaiseen keräykseen päätyvä kokonaisjätemäärä eri vertailukiinteistötyypeissä, erilliskerättävien jätelajien kertymätiedot ja jätelajien astiatilavuuspainot. Järjestelmä sisältää näiden parametrien oletusarvot ja mahdollisuuden oletustietojen muuttamiseen. JLY edustaa kuntien jätelaitoksia ja alueellisia jätehuoltoyhtiöitä. Yhdistyksen jäsenlaitokset toteuttavat yli 5 miljoonan suomalaisen jätehuoltoa. Koska yhdistyksen jäsenlaitokset ovat tiedon keskeisimmät tuottajat, JLY on nähty luontevana tahona jätemaksutietojen kokoajaksi ja raportoijaksi. Asumisessa ja julkisessa palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen huolehtiminen on kuntien vastuulla. Tehtävän tehokas hoitaminen edellyttää kunnilta tiivistä yhteistyötä. Sitä varten on perustettu alueellisia ja tehokkaasti toimivia yksiköitä - osakeyhtiö- ja kuntayhtymämuotoisia jätelaitoksia. Laitokset tarjoavat jätehuoltopalveluja myös elinkeinoelämälle. Vuonna 2010 Suomessa on kuntien omistamia alueellisia jätelaitoksia 35. Niiden piirissä asuu 5,09 miljoonaa suomalaista eli 95 % asukasluvusta. Suomessa on yhteensä 342 kuntaa, joissa 285 kunnassa jätehuollon organisoi alueellinen jätelaitos. Yhden jätelaitoksen keskimääräinen asukasluku on asukasta (vaihteluväli as). Yhden jätelaitoksen piiriin kuuluu keskimäärin 8,1 kuntaa (vaihteluväli 1-19 kuntaa).

4 Kuva 1. Alueelliset jätelaitokset vuonna 2010 (JLY). Tämä raportti on koottu 2010 jätemaksukyselyn vastauksista. Tiedot perustuvat vastanneiden jätelaitoksien antamiin vastauksiin. Kaikki raportin maksutiedot on ilmoitettu arvolisäverollisina paitsi luvun 5 vastaanottohinnat. 2. Kyselyn toteutus JLY ylläpitää tietokantaa, johon kerätään merkittävä määrä jätealan tietoa. JLY keräsi vuoden 2010 jätemaksutiedot ensimmäistä kertaa suoraan sähköisesti yhdistyksen tietokantaan. Yhdistys rakensi raportointilomakkeen perustuen samaan tiedonkeruumalliin, jolla myös kerättiin vuoden 2009 jätemaksutiedot. Sähköisellä sovelluksella pyrittiin helpottamaan vastaamista, parantamaan tiedon vertailukelpoisuutta ja tehostamaan tietojen jalostamista. Jätemaksutietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi määritettiin keskeiset keräysjärjestelmän mitoitusparametrit. Tiedonkeruumalli huomioi järjestelmäerot ja lisää kustannusrakenteen läpinäkyvyyttä. Keskeisiä kysyttäviä tietoja kiinteistökohtaisen keräyksen osalta olivat kerättävät jätelajit, kertymät, keräysvälineet, tyhjennysvälit ja tyhjennysmaksut. Määriteltyjä vertailukiinteistötyyppejä on neljä: Kerrostalo Rivitalo

5 Omakotitalo (ei kompostoi kiinteistöllä) Omakotitalo (kompostoi kiinteistöllä) Lisäksi kyselyllä kerätään tiedot kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetuksista ja käsittelyyn tulevien jätelajien vastaanottomaksuista. 3. Jätemaksut kiinteistökohtaisessa keräyksessä Vuoden 2010 kyselyyn vastasi kiinteistökohtaisen keräyksen osalta 29 jätelaitosta: Osuus jätelaitoksista 83 % (29/35) Osuus kunnista 64 % (220/342) Osuus asukkaista 80 % ( / ) 3.1 Määritelmät ja oletukset Vertailukiinteistöt Kyselyssä tiedot kerättiin neljän kiinteistötyypin osalta. Vertailukiinteistöjen määritelmät ovat: Kerrostalo Asunto-osakeyhtiö taajama-alueella Noin 40 asuntoa ja 75 asukasta (n hm 2 ja m 3 ). Rivitalo Asunto-osakeyhtiö taajama-alueella Noin 8 asuntoa ja 16 asukasta (n. 640 hm 2 ). Omakotitalo 1 (ei kompostoi kiinteistöllä) Asukkaita 3 henkilöä (n. 120 hm 2 ) Maksuissa huomioidaan yksi pientuojan sekajäte-erä (2 m 3 tai 200 kg) jäteasemalle vuodessa. Peräkärryn vuokraa yms. ei huomioida. Omakotitalo 2 (kompostoi kiinteistöllä) Asukkaita 3 henkilöä (n. 120 hm 2 ) Biojäte kompostoidaan kiinteistöllä omatoimisesti. Maksuissa huomioidaan yksi pientuojan sekajäte-erä (2 m 3 tai 200 kg) jäteasemalle vuodessa. Peräkärryn vuokraa yms. ei huomioida Jätekertymät Vuoden 2010 kysely sisälsi keräysjärjestelmän mitoituslaskurin, jolla yhtenäistettiin vastaamista ja parannettiin tietojen vertailtavuutta. Mitoituslaskuri perustui oletusarvoihin jätekertymistä ja jätelajien tilavuuspainoista keräysvälineissä. Jätekertymällä tarkoitetaan tässä yhteydessä kiinteistökohtaiseen keräysjärjestelmään päätyvää jätemäärää (kg/hlö/vuosi). Jätekertymän suuruuteen vaikuttaa muodostuva jätemäärä ja aluekeräyksen laajuus alueella. Kokonaisjätekertymä jakaantuu kiinteistön keräyspaikassa erilliskerättäviin jätelajeihin ja jäljelle jäävään sekajätemäärään. Vastaajien oli mahdollista muuttaa järjestelmään talletettuja oletuskertymiä. Erityisiä haasteita tuotti sopivan kokonaisjätekertymän määrittäminen kompostoivalle omakotitalolle. Jossain tapauksissa

6 vastaajilla oli tarve merkittävästi lasketa kompostoivan omakotitalon kertymää oletusarvosta. Osittain tämä voisi olla selitettävissä sillä, että mitoituslaskurin 240 litraisen jäteastian sekajätteen tilavuuspainon oletusarvo olisi ollut näissä tapauksissa pienempi kuin todellinen arvo. Taulukossa 1 on esitetty kyselyssä käytetyt oletusarvot kokonaisjätekertymälle erityyppisissä kiinteistöissä ja kuvassa 3 kiinteistökohtaisessa keräyksessä erilliskerättävien jätelajien kertymät sekä vastauksista lasketut kertymien keskiarvot. Kuvassa 2 on esitetty tarkemmin vastaukset kiinteistöjen kokonaisjätekertymistä. Kuvissa kukin piste vastaa tietoa yhden kunnan osalta. Suurin osa vastaajista käytti järjestelmän tarjoamia oletusarvoja. Pääsääntöisesti kokonaisjätekertymiä oli tarve hieman pienentää ja tiettyjen jätelajien kertymiä suurentaa. Taulukko 1. Kyselyssä käytetyt kokonaisjätekertymät kiinteistökohtaiseen keräykseen kiinteistötyypeittäin (oletuskertymät ja vastauksista lasketut keskiarvot). Vertailukiinteistö Oletuskertymä (kg/hlö/vuosi) Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (kompostoiva) Vastaajien antamien oletuskertymien keskiarvo (kg/hlö/vuosi) kg/hlö/vuosi Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (komp.) Kunnat 1-n Kuva 2. Kuntakohtaiset vastaukset vertailukiinteistöjen kokonaisjätekertymistä. Kukin piste vastaa tietoa yhden kunnan osalta.

7 kg/hlö/vuosi Biojäte Paperi Pahvi Kartonki Lasi Metalli Energiajäte Muovi Oletusarvot Vastaajien antamat arvot Kuva 3. Kyselyssä käytetyt erilliskerättävien jätelajien kertymät kiinteistökohtaisessa keräyksessä (oletuskertymät, vastauksista lasketut keskiarvot sekä vaihteluvälit) Tilavuuspainot Jätelajin tilavuuspaino keräysvälineessä, ns. astiatilavuuspaino, riippuu jätelajin ominaistilavuuspainosta, keräysvälineen tyypistä ja koosta sekä keräysvälineen keskimääräisesti täyttöasteesta noutohetkellä. Taulukossa 2 on esitetty kyselyssä oletusarvoina käytetyt tyypilliset tilavuuspainot eri keräysvälineissä. Tietoja on kerätty jätelaitoksilta ja tuottajayhteisöiltä. Taulukko 2. Kyselyssä käytetyt jätelajien tilavuuspainot (kg/astia-m 3 ) erityyppisissä ja - kokoisissa keräysvälineissä. Pinta-astia Astiatilavuus m3 Energiajäte Biojäte Metalli Lasi Kartonki Pahvi Paperi Muovi Pintasäiliöt Astiatilavuus m3 Energiajäte Biojäte Metalli Lasi Kartonki Pahvi Paperi Muovi

8 Syväkeräysväline Astiatilavuus m3 Energiajäte Biojäte Metalli Lasi Kartonki Pahvi Paperi Muovi sekajäte energiajäte biojäte y = Ln(x) metalli lasi kartonki pahvi kg/as-m y = Ln(x) paperi muovi (energiajäte) (biojäte) Lin. (metalli) Lin. (lasi) 50.0 y = Ln(x) Lin. (kartonki) Lin. (paperi) Lin. (muovi) (sekajäte) astiatilavuus (m3) Kuva 4. Esimerkki kyselyssä käytetyistä pinta-astioiden tilavuuspainoista keräysvälinetilavuuden funktioina eri jätelajeille. 3.2 Keräysjärjestelmät Kunnan jätehuoltomääräyksissä määritetään ne jätelajit, jotka edellytetään kerättäväksi erityyppisiltä ja kokoisilta kiinteistöiltä. Jätehuoltomääräysten keräysvelvoitteet lisääntyvät yleisesti kiinteistön asuntomäärän tai jätemäärän kasvaessa. Määräyksissä annetaan lisäksi muita jätelajien keräystä koskevia ehtoja mm. keräysvälineiden tyhjennysvälin maksimipituudesta. Kiinteistöillä voidaan vapaaehtoisesti kerätä muitakin jätelajeja kuin jätehuoltomääräyksellä velvoitettuja Kerättävät jätelajit kiinteistötyypeittäin

9 Kyselyssä vastaajat määrittivät erilliskerättävät jätelajit kullekin vertailukiinteistölle. Vapaaehtoisesti kerättävät lajit huomioitiin vain, jos tilanne oli vallitseva eli tyypillinen. Yhteenveto vastauksista on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Jätelajien erilliskeräyksen yleisyys vertailukiinteistöissä kuntalukumäärinä. Erikseen on ilmaistu jätehuoltomääräyksiin perustuvat tilanteet ( Määräys ) ja kokonaismäärät huomioiden vapaaehtoinen keräys. Jätelaji Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (kompostointi) Yhteensä Määräys Yhteensä Määräys Yhteensä Määräys Yhteensä Määräys Energiajäte Biojäte Keräyskartonki Pahvi Lasi Metalli Paperi Muovi Kuvassa 5 on esitetty kiinteistötyypeittäin erilaisten keräysjärjestelmien osuudet kerättävien jätelajien lukumäärän perusteella. Kerrostaloilla yleisimmin kerättiin kuutta eri jätelajia. Toiseksi yleisin oli tilanne, jossa kerrostalolla kerättiin kolmea eri jätelajia (useimmiten seka- ja biojätettä sekä paperia). Vastaavasti nähdään, että rivitaloilla kerättiin yleisimmin kahta eri jätelajia (useimmiten seka- ja biojätettä). 100 % 90 % 80 % 70 % 1 % 0 % 1 % 0 % 0 % 4 % 0 % 0 % 12 % 25 % 39 % 12 % 0 % 13 % 60 % 50 % 40 % 30 % 11 % 7 % 21 % 21 % 44 % 74 % 87 % 7 lajia 6 lajia 5 lajia 4 lajia 3 lajia 2 lajia 1 laji 20 % 10 % 0 % 15 % 7 % 8 % Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (K) Kuva 5. Erilaisten keräysjärjestelmien osuudet vertailukiinteistöillä kerättävien jätelajien lukumäärän perusteella.

10 3.2.3 Tyhjennysmaksut Kyselyssä vastaajat määrittivät vertailukiinteistöiltä perittävät tyhjennysmaksut kullekin kerättävälle jätelajille ja käytetylle keräysvälineelle. Tyhjennysmaksu voi pitää sisällään mm.: keräysvälineen tyhjennyksen keräysvälineen pesut keräysvälineen vuokran jätelajin kuljetuksen hallinnon jätelajien käsittelyn kaatopaikkojen maisemoinnin ja jälkihoidon jätehuollon kehittämisen varautumisen tuleviin investointeihin Vastaaja pystyi määrittämään sisälsikö tyhjennysmaksu keräysvälinekulut (vuokra tai hankinta) tai keräysvälineen pesusta aiheutuvat kustannukset. Mikäli kunnassa ei ole käytössä kotitalouksilta perittävää erillistä perusmaksua (ekomaksua), sekajätteen tai mahdollisesti myös jonkin muun jätelajin tyhjennysmaksulla katetaan ns. ilmaispalveluiden (mm. tiedotus, neuvonta ja kotitalouksien ongelma- ja hyötyjätehuolto) kulut. Taulukoissa 4-7 on yhteenveto vertailukiinteistöjen tyypillisistä keräysjärjestelmistä: keräysväline, tyhjennyskertojen lukumäärä, tarvittava astiamäärä ja tyhjennysmaksun suuruus. Taulukoissa on lisäksi annettu arvojen vaihteluvälit. Taulukko 4. Kerrostalokiinteistöissä kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) vastausten keskiarvotietoina tyypillisimpien keräysvälinekokojen osalta. Jätelaji Keräysväline n Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) min ka max min ka max min ka max (l.sijoitus) Astia 600 l (l.sijoitus) Astia 660 l (l.sijoitus) Astia 240 l (l.sijoitus) Pintasäiliö 4 m (l.sijoitus) Syväsäiliö 3 m (l.sijoitus) Syväsäiliö 4 m (MB-käs.) Astia 660 l (MB-käs.) Pintasäiliö 6 m (polttoon) Astia 660 l (polttoon) Astia 600 l Biojäte Astia 240 l Biojäte Astia 600 l Biojäte Syväsäiliö 0,8m Energiajäte Astia 600 l Energiajäte Astia 660 l Energiajäte Syväsäiliö 3 m Energiajäte Syväsäiliö 4 m Paperi Astia 660 l Paperi Astia 600 l Keräyskartonki Astia 660 l Pahvi Astia 600 l Lasi (keräyslasi) Astia 240 l Lasi (keräyslasi) Astia 600 l

11 Metalli (pienmetalli) Astia 240 l Metalli (pienmetalli) Astia 600 l Metalli (pienmetalli) Astia 660 l n = kuntien lukumäärä Taulukko 5. Rivitalokiinteistöissä kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) vastausten keskiarvotietoina tyypillisimpien keräysvälinekokojen osalta. Jätelaji Keräysväline n Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) min ka max min ka max min ka max (l.sijoitukseen) Astia 600 l (l.sijoitukseen) Astia 660 l (l.sijoitukseen) Astia 140 l (MB-käs.) Astia 660 l (MB-käs.) Astia 600 l (polttoon) Astia 660 l (polttoon) Astia 600 l Biojäte Astia 240 l Biojäte Astia 140 l Energiajäte Astia 600 l Energiajäte Astia 660 l Paperi Astia 240 l Paperi Astia 360 l Paperi Astia 600 l Paperi Astia 660 l Paperi Syväsäiliö5m Keräyskartonki Astia 600 l Keräyskartonki Astia 660 l Pahvi Astia 600 l Lasi (keräyslasi) Astia 240 l Lasi (keräyslasi) Astia 140 l Metalli (pienmetalli) Astia 140 l Metalli (pienmetalli) Astia 240 l Metalli (pienmetalli) Astia 600 l n = kuntien lukumäärä Taulukko 6. Omakotitalokiinteistössä (ei kompostoi) kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) vastausten keskiarvotietoina tyypillisimpien keräysvälinekokojen osalta. Jätelaji Keräysväline n Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) min ka max min ka max min ka max (l.sijoitukseen) Astia 240 l (l.sijoitukseen) Astia 300 l (MB-käs.) Astia 240 l (polttoon) Astia 240 l Biojäte Astia 120 l Biojäte Astia 140 l Biojäte Astia 240 l Energiajäte Astia 240 l Energiajäte Astia 660 l n = kuntien lukumäärä

12 Taulukko 7. Omakotitalokiinteistöissä (kompostoi) kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) vastausten keskiarvotietoina tyypillisimpien keräysvälinekokojen osalta. Jätelaji Keräysväline n Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) min ka max min ka max min ka max (l.sijoitukseen) Astia 240 l (l.sijoitukseen) Astia 300 l (MB-käs.) Astia 240 l (polttoon) Astia 240 l Energiajäte Astia 240 l Liitteessä 1 on esitetty vertailukiinteistöjen keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut jätelaitoksittain kuntakohtaisina tietoina astian tyhjennysmaksut Sekajätteen tyypillisimmät keräysvälineet kaikilla vertailukiinteistöillä olivat 240- ja 600/660 -litraiset jäteastiat. Taulukoissa 8 ja 9 on esitetty näiden sekajäteastioiden tyhjennysmaksut erikseen sopimusperusteisissa ja kunnan kilpailuttamissa kunnissa. Taulukko 8. Sekajätteen keräysvälineen (240 l) tyhjennysmaksut (sis. alv) eri kuljetusjärjestelmissä (keskiarvo, minimi ja maksimi sekä kuntakohtaisten vastausten kokonaismäärä). 240 l Kiinteistö Sopimusperusteinen /tyhjennys Kunnan kilpailuttama /tyhjennys ka min max n ka min max n Omakotitalo Omakotitalo (kompostointi) , , Taulukko 9. Sekajätteen keräysvälineen (600 ja 660 l) tyhjennysmaksut (sis. alv) eri kuljetusjärjestelmissä (keskiarvo, minimi ja maksimi sekä kuntakohtaisten vastausten kokonaismäärä). 600/660 l Kiinteistö Sopimusperusteinen /tyhjennys Kunnan kilpailuttama /tyhjennys ka min max n ka min max n Kerrostalo Rivitalo Alla olevissa kuvissa on esitetty tyypillisempien sekajäteastioiden tyhjennysmaksujen kehitys aikasarjana. 240-litrainen jäteastia on tyypillisin keräysväline omakotitalossa. 600 ja 660 -litraiset jäteastiat ovat puolestaan edelleen tyypillisimmin käytetyt keräysvälineet kerros- ja rivitaloissa. Kuvissa on esitetty tyhjennysmaksun kehitys erikseen sopimusperusteisissa ja kunnan kilpailuttamissa kunnissa. Tulosten perusteella kunnan kilpailuttamissa kunnissa sekajätteen tyhjennysmaksu on merkittävästi sopimusperustaista tilannetta edullisempi. Järjestelmien ero on lisäksi kasvanut edellisestä vuodesta sekä 240- että 600/660-litraisten jäteastioiden osalta.

13 /tyhjennys (240 ltr) 5 4 Sopimusperusteinen Kunnan kilpailuttama /tyhjennys (600/660 ltr) 8 6 Sopimusperusteinen Kunnan kilpailuttama Kuvat 6 ja 7. Keräysvälinekohtaiset tyhjennysmaksut (sis. alv) eri kuljetusjärjestelmissä vuosina Tiedot on muunnettu Tilastokeskuksen kertoimilla vuoden 2010 rahanarvoon. Vuosien tiedot perustuvat Kuntaliiton jätehuoltokyselyyn.

14 Jätekertymien perusteella on vastauksista mahdollista laskea keskimääräinen käsittelyn osuus sekajätteen tyhjennysmaksuissa. Oheisen taulukon luvuista voidaan todeta, että esimerkiksi kerrostaloissa kunnan kilpailuttamilla alueilla käsittelyn osuus tyhjennysmaksusta on keskimäärin 12 %-yksikköä suurempi kuin sopimusperusteisilla alueilla keskimäärin. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimusperusteisilla alueilla tyhjennysmaksu sisältää huomattavasti suuremman keräys- ja kuljetuskustannusten osuuden. Taulukko 10. Keskimääräinen käsittelykulujen osuus sekajätteen tyhjennysmaksuissa eri kuljetusjärjestelmissä. Vertailukiinteistö Kilpailutettu Sopimusperusteinen Kerrostalo 51 % 39 % Rivitalo 40 % 40 % Omakotitalo 36 % 29 % Omakotitalo (kompostointi) 33 % 30 % 3.3 Muut maksut Keräysvälineen hankintakulu Jätelajien keräyksessä tarvittavat keräysvälineet voivat olla joko kiinteistön itse hankkimia (ostamia tai vuokraamia) tai keräysvälineen hankintakulut voivat sisältyä kiinteistöltä perittävään tyhjennysmaksuun. Kyselyssä keräysvälineiden hankintakustannukset huomioitiin kokonaisvuosikustannuksissa ja tuotettiin laskennallisesti, mikäli tyhjennysmaksut eivät niitä sisältäneet. Oheisessa taulukossa on esitetty kyselyssä oletetut keräysvälineiden hankintakustannukset. Kyselyssä vuosittainen kulu laskettiin annuiteettimenetelmällä (korkokanta 8 %). Keräysvälineiden käyttöiäksi oletettiin 5 vuotta pinta-astioille, 12 vuotta syväkeräysvälineille ja 10 vuotta pintasäiliölle. Taulukko 11. Kyselyssä käytetyt keräysvälineiden hankintahinnat (sis. alv). Pintakeräysvälineiden hinnat Syväkeräysvälineiden hinnat Tilavuus m3 Hinta Jätelaji Tilavuus m3 Hinta Pinta-astia Biojäte Muu jäte Pintasäiliö

15 Kerrostalossa keräysvälineiden hankinnasta aiheutuva kulu on keskimäärin 8.7 % kiinteistön jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain 2.0 % ja 16.4 % välillä riippuen jätehuoltojärjestelmästä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Rivitalossa keräysvälineiden hankinnasta aiheutuva kulu on keskimäärin 8.7 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 3.5 % ja 26.5 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Omakotitalossa, jossa biojätettä ei kompostoida kiinteistöllä, keräysvälineiden hankinnasta aiheutuva kulu on keskimäärin 6.3 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 4.2 % ja 15.1 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Kompostoivassa omakotitalossa keräysvälineiden hankinnasta aiheutuva kulu on keskimäärin 7.8 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 4.2 % ja 12.5 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta Astiapesut kiinteistötyypeittäin Kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä on yleisesti velvoitettu säännöllisesti pesemään tiettyjen jätelajien keräysvälineet. Jätelaitos on joko sisällyttänyt pesukulut kyseisten jätelajien tyhjennysmaksuihin tai sitten kiinteistö on maksanut pesukulut erikseen. Kyselyssä pesukustannukset huomioitiin kokonaisvuosikustannuksissa ja tuotettiin laskennallisesti, mikäli tyhjennysmaksut eivät niitä sisältäneet. Kyselyssä oletettiin, että sekajätteen keräysväline pestään kerran vuodessa ja biojätteen keräysvälineet pestään kaksi kertaa vuodessa. Pesukulun oletusarvo oli 18 pinta-astialle ja 120 sekä pintasäiliölle että syväkeräysvälineelle (sis. alv). Keräysvälineiden pesusta aiheutuva kulu on kerrostalolle keskimäärin 2.3 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 0.3 % ja 5.1 % välillä. Rivitalon tapauksessa keskimääräinen osuus on 3.1 % (1.2 % %). Omakotitalolle keskimääräinen osuus on 9.3 % (5.3 % %) ja kompostoivalle omakotitalolle 11.0 % (5.7 % %) vuotuisista jätehuoltokustannuksista Ekomaksut kiinteistötyypeittäin Kotitalouksilta perittävällä erillisellä perusmaksulla ns. ekomaksulla katetaan mm. kotitalouksien maksuttomat hyötyjäte- ja ongelmajätepalvelut sekä jäteneuvonta. Yli puolet 55 % vastanneista kunnista (123/224) ilmoitti keräävänsä ekomaksua. Tämä osuus pysyi käytännössä samana edellisestä vuodesta (56 % vuonna 2009). Taulukko 12. Ekomaksun vuosikustannukset kiinteistötyypeittäin (sis. alv). /kiinteistö/vuosi /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk Kiinteistötyyppi Kuntia min ka max min ka max min ka max min ka max Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo

16 Omakotitalo (kompostointi) Kerrostalossa erikseen perittävä ekomaksu on keskimäärin 16.0 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 1.8 % ja 32.0 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Rivitalossa ekomaksu on keskimäärin 13.5 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 4.0 % ja 31.3 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Omakotitalossa, jossa biojätettä ei kompostoida kiinteistöllä, ekomaksu on keskimäärin 10.8 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 2.2 % ja 23.2 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Kompostoivassa omakotitalossa ekomaksusta aiheutuva kulu on keskimäärin 13.1 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 3.9 % ja 31.2 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Keskimääräinen ekomaksun suuruus vuonna 2010 arvolisäveroineen oli omakotitalokiinteistöillä 25,7 /vuosi. Kuvasta 8 voidaan todeta, että omakotitalon keskimääräinen ekomaksu on laskenut jatkuvasti viimeisen viiden vuoden aikana /asunto/vuosi Kuva 8. Omakotitalon ekomaksujen kehitys vuosina (sis. alv). Tiedot on muunnettu Tilastokeskuksen kertoimilla vuoden 2010 rahanarvoon. Vuosien tiedot perustuvat Kuntaliiton jätehuoltokyselyyn. Liitteessä 2 on esitetty ekomaksut kiinteistötyypeittäin kuntakohtaisina tietoina.

17 3.3.4 Jäteasemapalvelu Kyselyssä selvitettiin myös, mitä maksaa pientuojalle yhden sekajäte-erän (2 m 3 tai 200 kg) vastaanotto jäteasemalla. Tämä maksu on mukana omakotitalon kokonaisvuosikustannuksissa. Omatoimista kuljetusta ja peräkärryn vuokraa ym. ei kustannuksissa huomioida. Jäteasemapalvelumaksun selvittämisen tarkoituksena on saada omakotitalon vuosikustannuksia vertailukelpoisemmaksi muiden vertailukiinteistöjen kanssa. Taulukko 13. Jäteasemapalvelumaksun vuosikustannukset (sis. alv); yksi sekajäte-erä (2 m 3 tai 200 kg) jäteasemalle. /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk Kiinteistötyyppi Kuntia Omakotitalo (molemmat) min ka max min ka max min ka max Liitteessä 3 on esitetty jäteasemapalvelumaksut kuntakohtaisina tietoina. 3.4 Kokonaisvuosikustannukset Kiinteistöjen jätehuollon kokonaisvuosikustannukset muodostuvat: jätehuoltomääräysten mukaisesti ja vapaaehtoisesti kerättävien jätelajien kustannuksista (keräysvälineen hankintakulut, tyhjennysmaksut, astiapesut) perusmaksusta (ns. ekomaksu) omakotitaloille jäteasemamaksusta Taulukossa 14 on esitetty yhteenveto keskimääräisistä vuosittaisista kokonaiskustannuksista eri vertailukiinteistöillä. Taulukko 14. Keskimääräiset kokonaisvuosikustannukset kiinteistötyypeittäin (sis. alv). /kiinteistö/vuosi (keskiarvo) /asunto/vuosi (keskiarvo) /asukas/vuosi (keskiarvo) /m2/kk (keskiarvo) Kiinteistötyyppi Kuntia Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (kompostointi)

18 /asukas/vuosi Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (kompostointi) n=128 n=156 n=157 n=156 Kuva 9. Asukkaan keskimääräinen jätehuollon kokonaisvuosikustannus kiinteistötyypeittäin (sis. alv). Omakotitalokiinteistön (ei kompostoivan) kokonaisvuosikustannukset olivat vuonna 2010 keskimäärin noin 260 /vuosi eli noin 1,7 /asukas/viikko (sis. alv). Omatoimisella kompostoinnilla saavutetaan omakotitalon jätemaksuissa keskimäärin noin 65 euron kustannussäästö vuodessa. Kompostoivan omakotitalokiinteistön saama kustannushyöty perustuu pääsääntöisesti sekajätteen määrän vähenemiseen ja sallittuun tyhjennysvälin pidentämiseen. Kompostorin hankinta- ja käyttökustannuksia ei laskelmissa kuitenkaan ole huomioitu. Oheiseen taulukkoon on koottu luvussa 3.3 esitellyt keräysvälineiden hankinnan, pesujen ja ekomaksun keskimääräiset osuudet kiinteistöjen vuosikustannuksista. Ekomaksuosuus on laskettu niiden kuntien osalta, joissa on ollut käytössä erillinen ekomaksu. Taulukko 15. Keräysvälineiden hankinnan, pesujen ja ekomaksun keskimääräiset osuudet kiinteistöjen vuosikustannuksista. Kiinteistötyyppi Keräysvälineiden hankinta Astiapesut Ekomaksu ka Vaihteluväli ka Vaihteluväli ka Vaihteluväli Kerrostalo 8.7 % % 2.3 % % 16.0 % % Rivitalo 8.7 % % 3.1 % % 13.5 % % Omakotitalo 6.3 % % 9.3 % % 10.8 % % Omakotitalo (kompostointi) 7.8 % % 11 % % 13.1 % %

19 4. Kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmät Yhdyskuntajätteen kuljettamiseksi kiinteistökohtaisessa keräyksessä on olemassa kolme vaihtoehtoa: 1. kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus 2. sopimusperusteinen jätteenkuljetus 3. kunnan oma kuljetus Ensimmäisessä vaihtoehdossa kunta järjestää vastuulleen kuuluvien jätteentuottajien osalta jätteiden kuljetusten kilpailuttamisen ja kuljetusyritysten valitsemisen jätelaji- ja urakkaaluekohtaisesti. Toisessa vaihtoehdossa kiinteistöt sopivat jätteenkuljetuksesta suoraan valitsemansa yksityisen kuljetusyrityksen kanssa. Kolmatta vaihtoehtoa ei Suomessa nykyisin juuri käytetä kiinteistökohtaisen keräyksen osalta vaan jätteenkuljetuspalvelut hankitaan yksityisiltä yrityksiltä. Joissakin kunnissa on vuonna 2010 ollut käytössä saman jätelajin osalta sekä kunnan kilpailuttama, että sopimusperustainen kuljetusvaihtoehto. Näitä tilanteita on tässä yhteydessä kuvattu käsitteellä sekajärjestelmä. Tällainen tilanne on aiheutunut pääasiassa kuntaliitoksen myötä, jossa liittyneissä kunnissa on toisessa ollut käytössä kunnan kilpailuttama ja toisessa puolestaan sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Kyselyllä selvitettiin vertailukiinteistöiltä erilliskerättävien jätelajien kuljetusten järjestämistapa. Aluekeräysjärjestelmiä ei tällä kyselyllä selvitetty. Taulukossa on esitetty kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmät vuonna Järjestelmät on esitetty jätelajeittain kuntien ja asukkaiden määrien perusteella. Taulukko 16. Kiinteistökohtaisen keräyksen jätteenkuljetusjärjestelmät jätelajeittain. Jätelaji Kuljetusjärjestelmä Kuntia Asukkaita kpl yht. (polttoon) kunnan kilpailuttama (polttoon) sekajärjestelmä (polttoon) sopimusperusteinen kunnan kilpailuttama sekajärjestelmä sopimusperusteinen (MB (ym.)- kunnan kilpailuttama (MB (ym.)- sopimusperusteinen Energiajäte kunnan kilpailuttama Energiajäte sekajärjestelmä Energiajäte sopimusperusteinen Biojäte kunnan kilpailuttama Biojäte sekajärjestelmä Biojäte sopimusperusteinen Keräyskartonki kunnan kilpailuttama Keräyskartonki sekajärjestelmä Keräyskartonki sopimusperusteinen Keräyskartonki ei tietoa Pahvi kunnan kilpailuttama Pahvi sopimusperusteinen Lasi (keräyslasi) kunnan kilpailuttama Lasi (keräyslasi) sekajärjestelmä Lasi (keräyslasi) sopimusperusteinen

20 Lasi (keräyslasi) ei tietoa Metalli (pienmetalli) kunnan kilpailuttama Metalli (pienmetalli) sekajärjestelmä Metalli (pienmetalli) sopimusperusteinen Metalli (pienmetalli) ei tietoa Paperi tuottajavastuu Kuvassa 10 on havainnollistettu sekajätteen kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmien osuuksia vuonna Niissä kunnissa, joissa on ollut vuonna 2010 käytössä ns. sekajärjestelmä, on jätelaitos joutunut täydentämään sopimusperusteista järjestelmää ja kilpailuttamaan kuljetukset erityisesti haja-asutusalueella. Kilpailutettu osuus on vain 31 % asukasluvusta mutta 44 % kiinteistöistä. 100 % 90 % % % 60 % 50 % 40 % 15 (26 %) 88 (24 %) Ei tietoa Sekajärjestelmä* Sopimusperusteinen Kunnan kilpailuttama 30 % 20 % 10 % 117 (34 %) (48 %) 0 % Kuntia kpl Asukkaita yht. *) Kunnan kilpailuttama osassa kuntaa (kilpailutettu osuus 31 % asukasluvusta mutta 44 % kiinteistöistä). Kuva 10. Sekajätteen (luokka ) kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmien osuudet kuntien lukumäärän ja asukasluvun suhteen. Liitteessä 4 on esitetty kiinteistöillä erilliskerättävien jätelajien kuljetusjärjestelmät kuntakohtaisina tietoina. 5. Yhdyskuntajätelajien vastaanottohinnat Jätteenkäsittelykeskuksiin vastaanotettavien jätelajikuormien osalta saatiin hintatietoja 30 jätelaitokselta (30/35, 86 %): Osuus jätelaitoksista 86 % (30/35) Osuus kunnista 73 % (248/342)

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 3 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja kuljetuksessa...

Lisätiedot

Tietoa kuntien jätehuollosta 2011. Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kuntien jätehuollosta 2011. Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kuntien jätehuollosta 2011 Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 5 3. Jätemaksut kiinteistökohtaisessa keräyksessä...

Lisätiedot

Tietoa kuntien jätehuollosta 2013. Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kuntien jätehuollosta 2013. Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kuntien jätehuollosta 2013 Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto 2 2. Kyselyn toteutus 2 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä

Lisätiedot

Tietoa jätehuollosta. vuoden 2009 jätemaksutiedot

Tietoa jätehuollosta. vuoden 2009 jätemaksutiedot Tietoa jätehuollosta vuoden 2009 jätemaksutiedot 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Toteutus... 5 2.1. Miten... 5 2.2 Kyselyn kattavuus... 5 3. Kiinteistökohtaiset kuljetusjärjestelmät... 6 3.1 Sopimusperusteisen

Lisätiedot

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 Kuntien järjestämä jätteidenkuljetus Toimialue / kunta Yritys sekajäte joka 2. vko Tyhjennysmaksut biojäte

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen Hinnat sis. alv. 24 % Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätekukko Siistiä! www.jatekukko.fi Jätekukko on 16 kunnan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 Ekomaksu ja jätteiden tyhjennysvälin enimmäispituus kunnittain Kunta Eko-, perus-, hyötykäyttö- tai palvelumaksu,

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv.

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Eri vastausvaihtoehtojen prosentuaalinen osuus eri taustaryhmissä

Eri vastausvaihtoehtojen prosentuaalinen osuus eri taustaryhmissä Eri vastausvaihtoehtojen prosentuaalinen osuus eri taustaryhmissä Liite raporttiin Tietoyhteiskunta 2004: Alueellista kirjopyykkiä Seutuverkkotutkimus 2004 (ISBN 951-563-464-4) Taloustutkimus, Tietoyhteiskunta.fi,

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Jätetaksa. 1.1.2015 alkaen

Jätetaksa. 1.1.2015 alkaen Jätetaksa 1.1.2015 alkaen Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo,Vesanto Ehdotus 5.12.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jätetaksa. 1.1.2016 alkaen

Jätetaksa. 1.1.2016 alkaen Jätetaksa 1.1.2016 alkaen Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo,Vesanto Ehdotus 28.9.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi 1 Luonnos oikeusministeriön asetukseksi oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Taksan perusteet ja soveltamisala Kuntien jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

Väliarvioinnin aineisto

Väliarvioinnin aineisto Väliarvioinnin aineisto Hankkeiden lkm Hakumenettelyt maakunnittain 60 50 40 30 20 8 49 14 8 Maakuntaliitot kilpailuttaneet 226 hanketta, joista noin puoleen hanke-ehdotuksia (117 hanketta) 43 Hankkeita,

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Region of Uusimaa 1408020 Espoo 241565 Hanko 9657 Helsinki 576632 Hyvinkää 44987 Inkoo 5575 Järvenpää 38288 Karjalohja 1481 Karkkila 9076 Kauniainen

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet 31.12.2008 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan. Työssäkäyntialueet merkitty värein ja muu yli 10 %:n pendelöinti nuolin. Uusimaa

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2015 56 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA...

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet muodostettu 31.12.2009 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan Uusimaa s. 2 Varsinais-Suomi s. 3 Satakunta s. 4 Kanta-Häme ja Päijät-Häme

Lisätiedot

Jätetaksa. 1.1.2013 alkaen

Jätetaksa. 1.1.2013 alkaen Jätetaksa 1.1.2013 alkaen Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Maaninka, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo,Vesanto Hyväksytty

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi?

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi? KUNTALIITTO Hkki Punnonen 12.3.2013 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012 581/2012 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 19 päivänä

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Dnro A194/200/2014 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Dnro A188/200/2013 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 609/2012 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto

Lisätiedot

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 ELY-keskus/alue ja kunta Koko maa yhteensä (335 kuntaa) 20 664 33,21 % Ahvenanmaan valtionvirasto

Lisätiedot

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 19 SEKAJÄTTEEN KERÄYS Pakkaavaan

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 18.5.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot