Tietoa kuntien jätehuollosta Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat

Transkriptio

1 Tietoa kuntien jätehuollosta 2010 Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Kyselyn toteutus 3. Jätemaksut kiinteistökohtaisessa keräyksessä 3.1 Määritelmät ja oletukset Vertailukiinteistöt Jätekertymät Tilavuuspainot 3.2 Keräysjärjestelmät Kerättävät jätelajit kiinteistötyypeittäin Tyhjennysmaksut astian tyhjennysmaksut 3.3 Muut maksut Keräysvälineen hankintakulu Astiapesut kiinteistötyypeittäin Ekomaksut kiinteistötyypeittäin Jäteasemapalvelu 3.4 Kokonaisvuosikustannukset 4. Kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmät 5. Yhdyskuntajätelajien vastaanottohinnat 6. Johtopäätökset Liitteet Liite 1 Kiinteistöjen keräysjärjestelmät Liite 1a Kerrostalon keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut 2010 Liite 1b Rivitalon keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut 2010 Liite 1c Omakotitalon keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut 2010 Liite 1d Omakotitalon (kompostointi) keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut 2010 Liite 2 Ekomaksut kiinteistötyypeittäin 2010 Liite 3 Jäteasemamaksu 2010 Liite 4 Kuljetusjärjestelmät 2010 Liite 5 Vastaanottohinnat 2010

3 1. Johdanto JLY Jätelaitosyhdistys ry keräsi jätelaitoksilta vuoden 2010 jätemaksutiedot uuteen sähköiseen järjestelmään. JLY:n jäsensivuilla toimiva selainpohjainen sovellus on edelleen kehitetty versio vuoden 2009 kyselystä, jossa ensimmäisen kerran huomioitiin keräysjärjestelmäerot kuntien kiinteistökohtaisessa keräyksessä. Jätemaksutietojen keruu siirtyi JLY:lle, kun Suomen Kuntaliitto lopetti jätehuoltokyselynsä toteutuksen resurssitilanteen muuttumisen vuoksi vuonna Sähköisen sovelluksen kehittäminen vaati odotettua enemmän JLY:n työpanosta, minkä vuoksi vuotta 2010 koskevien tietojen kokoaminen pystyttiin toteuttamaan vasta vuoden 2011 alussa. Tiedonkeruujärjestelmällä hallitaan maksutietojen lisäksi merkittävä määrä erilliskeräykseen ja kuljetuksiin liittyvää tietoa. Sovellus helpottaa vastaamista ja vähentää mahdollisia virheitä mm. mitoittamalla vertailukiinteistöjen keräysjärjestelmät automaattisesti annettujen lähtötietojen perusteella. Kukin tiedonsyöttövaihe on erikseen ohjeistettu. Keräysjärjestelmien mitoituksen perustietoa ovat kiinteistökohtaiseen keräykseen päätyvä kokonaisjätemäärä eri vertailukiinteistötyypeissä, erilliskerättävien jätelajien kertymätiedot ja jätelajien astiatilavuuspainot. Järjestelmä sisältää näiden parametrien oletusarvot ja mahdollisuuden oletustietojen muuttamiseen. JLY edustaa kuntien jätelaitoksia ja alueellisia jätehuoltoyhtiöitä. Yhdistyksen jäsenlaitokset toteuttavat yli 5 miljoonan suomalaisen jätehuoltoa. Koska yhdistyksen jäsenlaitokset ovat tiedon keskeisimmät tuottajat, JLY on nähty luontevana tahona jätemaksutietojen kokoajaksi ja raportoijaksi. Asumisessa ja julkisessa palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen huolehtiminen on kuntien vastuulla. Tehtävän tehokas hoitaminen edellyttää kunnilta tiivistä yhteistyötä. Sitä varten on perustettu alueellisia ja tehokkaasti toimivia yksiköitä - osakeyhtiö- ja kuntayhtymämuotoisia jätelaitoksia. Laitokset tarjoavat jätehuoltopalveluja myös elinkeinoelämälle. Vuonna 2010 Suomessa on kuntien omistamia alueellisia jätelaitoksia 35. Niiden piirissä asuu 5,09 miljoonaa suomalaista eli 95 % asukasluvusta. Suomessa on yhteensä 342 kuntaa, joissa 285 kunnassa jätehuollon organisoi alueellinen jätelaitos. Yhden jätelaitoksen keskimääräinen asukasluku on asukasta (vaihteluväli as). Yhden jätelaitoksen piiriin kuuluu keskimäärin 8,1 kuntaa (vaihteluväli 1-19 kuntaa).

4 Kuva 1. Alueelliset jätelaitokset vuonna 2010 (JLY). Tämä raportti on koottu 2010 jätemaksukyselyn vastauksista. Tiedot perustuvat vastanneiden jätelaitoksien antamiin vastauksiin. Kaikki raportin maksutiedot on ilmoitettu arvolisäverollisina paitsi luvun 5 vastaanottohinnat. 2. Kyselyn toteutus JLY ylläpitää tietokantaa, johon kerätään merkittävä määrä jätealan tietoa. JLY keräsi vuoden 2010 jätemaksutiedot ensimmäistä kertaa suoraan sähköisesti yhdistyksen tietokantaan. Yhdistys rakensi raportointilomakkeen perustuen samaan tiedonkeruumalliin, jolla myös kerättiin vuoden 2009 jätemaksutiedot. Sähköisellä sovelluksella pyrittiin helpottamaan vastaamista, parantamaan tiedon vertailukelpoisuutta ja tehostamaan tietojen jalostamista. Jätemaksutietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi määritettiin keskeiset keräysjärjestelmän mitoitusparametrit. Tiedonkeruumalli huomioi järjestelmäerot ja lisää kustannusrakenteen läpinäkyvyyttä. Keskeisiä kysyttäviä tietoja kiinteistökohtaisen keräyksen osalta olivat kerättävät jätelajit, kertymät, keräysvälineet, tyhjennysvälit ja tyhjennysmaksut. Määriteltyjä vertailukiinteistötyyppejä on neljä: Kerrostalo Rivitalo

5 Omakotitalo (ei kompostoi kiinteistöllä) Omakotitalo (kompostoi kiinteistöllä) Lisäksi kyselyllä kerätään tiedot kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetuksista ja käsittelyyn tulevien jätelajien vastaanottomaksuista. 3. Jätemaksut kiinteistökohtaisessa keräyksessä Vuoden 2010 kyselyyn vastasi kiinteistökohtaisen keräyksen osalta 29 jätelaitosta: Osuus jätelaitoksista 83 % (29/35) Osuus kunnista 64 % (220/342) Osuus asukkaista 80 % ( / ) 3.1 Määritelmät ja oletukset Vertailukiinteistöt Kyselyssä tiedot kerättiin neljän kiinteistötyypin osalta. Vertailukiinteistöjen määritelmät ovat: Kerrostalo Asunto-osakeyhtiö taajama-alueella Noin 40 asuntoa ja 75 asukasta (n hm 2 ja m 3 ). Rivitalo Asunto-osakeyhtiö taajama-alueella Noin 8 asuntoa ja 16 asukasta (n. 640 hm 2 ). Omakotitalo 1 (ei kompostoi kiinteistöllä) Asukkaita 3 henkilöä (n. 120 hm 2 ) Maksuissa huomioidaan yksi pientuojan sekajäte-erä (2 m 3 tai 200 kg) jäteasemalle vuodessa. Peräkärryn vuokraa yms. ei huomioida. Omakotitalo 2 (kompostoi kiinteistöllä) Asukkaita 3 henkilöä (n. 120 hm 2 ) Biojäte kompostoidaan kiinteistöllä omatoimisesti. Maksuissa huomioidaan yksi pientuojan sekajäte-erä (2 m 3 tai 200 kg) jäteasemalle vuodessa. Peräkärryn vuokraa yms. ei huomioida Jätekertymät Vuoden 2010 kysely sisälsi keräysjärjestelmän mitoituslaskurin, jolla yhtenäistettiin vastaamista ja parannettiin tietojen vertailtavuutta. Mitoituslaskuri perustui oletusarvoihin jätekertymistä ja jätelajien tilavuuspainoista keräysvälineissä. Jätekertymällä tarkoitetaan tässä yhteydessä kiinteistökohtaiseen keräysjärjestelmään päätyvää jätemäärää (kg/hlö/vuosi). Jätekertymän suuruuteen vaikuttaa muodostuva jätemäärä ja aluekeräyksen laajuus alueella. Kokonaisjätekertymä jakaantuu kiinteistön keräyspaikassa erilliskerättäviin jätelajeihin ja jäljelle jäävään sekajätemäärään. Vastaajien oli mahdollista muuttaa järjestelmään talletettuja oletuskertymiä. Erityisiä haasteita tuotti sopivan kokonaisjätekertymän määrittäminen kompostoivalle omakotitalolle. Jossain tapauksissa

6 vastaajilla oli tarve merkittävästi lasketa kompostoivan omakotitalon kertymää oletusarvosta. Osittain tämä voisi olla selitettävissä sillä, että mitoituslaskurin 240 litraisen jäteastian sekajätteen tilavuuspainon oletusarvo olisi ollut näissä tapauksissa pienempi kuin todellinen arvo. Taulukossa 1 on esitetty kyselyssä käytetyt oletusarvot kokonaisjätekertymälle erityyppisissä kiinteistöissä ja kuvassa 3 kiinteistökohtaisessa keräyksessä erilliskerättävien jätelajien kertymät sekä vastauksista lasketut kertymien keskiarvot. Kuvassa 2 on esitetty tarkemmin vastaukset kiinteistöjen kokonaisjätekertymistä. Kuvissa kukin piste vastaa tietoa yhden kunnan osalta. Suurin osa vastaajista käytti järjestelmän tarjoamia oletusarvoja. Pääsääntöisesti kokonaisjätekertymiä oli tarve hieman pienentää ja tiettyjen jätelajien kertymiä suurentaa. Taulukko 1. Kyselyssä käytetyt kokonaisjätekertymät kiinteistökohtaiseen keräykseen kiinteistötyypeittäin (oletuskertymät ja vastauksista lasketut keskiarvot). Vertailukiinteistö Oletuskertymä (kg/hlö/vuosi) Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (kompostoiva) Vastaajien antamien oletuskertymien keskiarvo (kg/hlö/vuosi) kg/hlö/vuosi Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (komp.) Kunnat 1-n Kuva 2. Kuntakohtaiset vastaukset vertailukiinteistöjen kokonaisjätekertymistä. Kukin piste vastaa tietoa yhden kunnan osalta.

7 kg/hlö/vuosi Biojäte Paperi Pahvi Kartonki Lasi Metalli Energiajäte Muovi Oletusarvot Vastaajien antamat arvot Kuva 3. Kyselyssä käytetyt erilliskerättävien jätelajien kertymät kiinteistökohtaisessa keräyksessä (oletuskertymät, vastauksista lasketut keskiarvot sekä vaihteluvälit) Tilavuuspainot Jätelajin tilavuuspaino keräysvälineessä, ns. astiatilavuuspaino, riippuu jätelajin ominaistilavuuspainosta, keräysvälineen tyypistä ja koosta sekä keräysvälineen keskimääräisesti täyttöasteesta noutohetkellä. Taulukossa 2 on esitetty kyselyssä oletusarvoina käytetyt tyypilliset tilavuuspainot eri keräysvälineissä. Tietoja on kerätty jätelaitoksilta ja tuottajayhteisöiltä. Taulukko 2. Kyselyssä käytetyt jätelajien tilavuuspainot (kg/astia-m 3 ) erityyppisissä ja - kokoisissa keräysvälineissä. Pinta-astia Astiatilavuus m3 Energiajäte Biojäte Metalli Lasi Kartonki Pahvi Paperi Muovi Pintasäiliöt Astiatilavuus m3 Energiajäte Biojäte Metalli Lasi Kartonki Pahvi Paperi Muovi

8 Syväkeräysväline Astiatilavuus m3 Energiajäte Biojäte Metalli Lasi Kartonki Pahvi Paperi Muovi sekajäte energiajäte biojäte y = Ln(x) metalli lasi kartonki pahvi kg/as-m y = Ln(x) paperi muovi (energiajäte) (biojäte) Lin. (metalli) Lin. (lasi) 50.0 y = Ln(x) Lin. (kartonki) Lin. (paperi) Lin. (muovi) (sekajäte) astiatilavuus (m3) Kuva 4. Esimerkki kyselyssä käytetyistä pinta-astioiden tilavuuspainoista keräysvälinetilavuuden funktioina eri jätelajeille. 3.2 Keräysjärjestelmät Kunnan jätehuoltomääräyksissä määritetään ne jätelajit, jotka edellytetään kerättäväksi erityyppisiltä ja kokoisilta kiinteistöiltä. Jätehuoltomääräysten keräysvelvoitteet lisääntyvät yleisesti kiinteistön asuntomäärän tai jätemäärän kasvaessa. Määräyksissä annetaan lisäksi muita jätelajien keräystä koskevia ehtoja mm. keräysvälineiden tyhjennysvälin maksimipituudesta. Kiinteistöillä voidaan vapaaehtoisesti kerätä muitakin jätelajeja kuin jätehuoltomääräyksellä velvoitettuja Kerättävät jätelajit kiinteistötyypeittäin

9 Kyselyssä vastaajat määrittivät erilliskerättävät jätelajit kullekin vertailukiinteistölle. Vapaaehtoisesti kerättävät lajit huomioitiin vain, jos tilanne oli vallitseva eli tyypillinen. Yhteenveto vastauksista on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Jätelajien erilliskeräyksen yleisyys vertailukiinteistöissä kuntalukumäärinä. Erikseen on ilmaistu jätehuoltomääräyksiin perustuvat tilanteet ( Määräys ) ja kokonaismäärät huomioiden vapaaehtoinen keräys. Jätelaji Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (kompostointi) Yhteensä Määräys Yhteensä Määräys Yhteensä Määräys Yhteensä Määräys Energiajäte Biojäte Keräyskartonki Pahvi Lasi Metalli Paperi Muovi Kuvassa 5 on esitetty kiinteistötyypeittäin erilaisten keräysjärjestelmien osuudet kerättävien jätelajien lukumäärän perusteella. Kerrostaloilla yleisimmin kerättiin kuutta eri jätelajia. Toiseksi yleisin oli tilanne, jossa kerrostalolla kerättiin kolmea eri jätelajia (useimmiten seka- ja biojätettä sekä paperia). Vastaavasti nähdään, että rivitaloilla kerättiin yleisimmin kahta eri jätelajia (useimmiten seka- ja biojätettä). 100 % 90 % 80 % 70 % 1 % 0 % 1 % 0 % 0 % 4 % 0 % 0 % 12 % 25 % 39 % 12 % 0 % 13 % 60 % 50 % 40 % 30 % 11 % 7 % 21 % 21 % 44 % 74 % 87 % 7 lajia 6 lajia 5 lajia 4 lajia 3 lajia 2 lajia 1 laji 20 % 10 % 0 % 15 % 7 % 8 % Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (K) Kuva 5. Erilaisten keräysjärjestelmien osuudet vertailukiinteistöillä kerättävien jätelajien lukumäärän perusteella.

10 3.2.3 Tyhjennysmaksut Kyselyssä vastaajat määrittivät vertailukiinteistöiltä perittävät tyhjennysmaksut kullekin kerättävälle jätelajille ja käytetylle keräysvälineelle. Tyhjennysmaksu voi pitää sisällään mm.: keräysvälineen tyhjennyksen keräysvälineen pesut keräysvälineen vuokran jätelajin kuljetuksen hallinnon jätelajien käsittelyn kaatopaikkojen maisemoinnin ja jälkihoidon jätehuollon kehittämisen varautumisen tuleviin investointeihin Vastaaja pystyi määrittämään sisälsikö tyhjennysmaksu keräysvälinekulut (vuokra tai hankinta) tai keräysvälineen pesusta aiheutuvat kustannukset. Mikäli kunnassa ei ole käytössä kotitalouksilta perittävää erillistä perusmaksua (ekomaksua), sekajätteen tai mahdollisesti myös jonkin muun jätelajin tyhjennysmaksulla katetaan ns. ilmaispalveluiden (mm. tiedotus, neuvonta ja kotitalouksien ongelma- ja hyötyjätehuolto) kulut. Taulukoissa 4-7 on yhteenveto vertailukiinteistöjen tyypillisistä keräysjärjestelmistä: keräysväline, tyhjennyskertojen lukumäärä, tarvittava astiamäärä ja tyhjennysmaksun suuruus. Taulukoissa on lisäksi annettu arvojen vaihteluvälit. Taulukko 4. Kerrostalokiinteistöissä kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) vastausten keskiarvotietoina tyypillisimpien keräysvälinekokojen osalta. Jätelaji Keräysväline n Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) min ka max min ka max min ka max (l.sijoitus) Astia 600 l (l.sijoitus) Astia 660 l (l.sijoitus) Astia 240 l (l.sijoitus) Pintasäiliö 4 m (l.sijoitus) Syväsäiliö 3 m (l.sijoitus) Syväsäiliö 4 m (MB-käs.) Astia 660 l (MB-käs.) Pintasäiliö 6 m (polttoon) Astia 660 l (polttoon) Astia 600 l Biojäte Astia 240 l Biojäte Astia 600 l Biojäte Syväsäiliö 0,8m Energiajäte Astia 600 l Energiajäte Astia 660 l Energiajäte Syväsäiliö 3 m Energiajäte Syväsäiliö 4 m Paperi Astia 660 l Paperi Astia 600 l Keräyskartonki Astia 660 l Pahvi Astia 600 l Lasi (keräyslasi) Astia 240 l Lasi (keräyslasi) Astia 600 l

11 Metalli (pienmetalli) Astia 240 l Metalli (pienmetalli) Astia 600 l Metalli (pienmetalli) Astia 660 l n = kuntien lukumäärä Taulukko 5. Rivitalokiinteistöissä kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) vastausten keskiarvotietoina tyypillisimpien keräysvälinekokojen osalta. Jätelaji Keräysväline n Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) min ka max min ka max min ka max (l.sijoitukseen) Astia 600 l (l.sijoitukseen) Astia 660 l (l.sijoitukseen) Astia 140 l (MB-käs.) Astia 660 l (MB-käs.) Astia 600 l (polttoon) Astia 660 l (polttoon) Astia 600 l Biojäte Astia 240 l Biojäte Astia 140 l Energiajäte Astia 600 l Energiajäte Astia 660 l Paperi Astia 240 l Paperi Astia 360 l Paperi Astia 600 l Paperi Astia 660 l Paperi Syväsäiliö5m Keräyskartonki Astia 600 l Keräyskartonki Astia 660 l Pahvi Astia 600 l Lasi (keräyslasi) Astia 240 l Lasi (keräyslasi) Astia 140 l Metalli (pienmetalli) Astia 140 l Metalli (pienmetalli) Astia 240 l Metalli (pienmetalli) Astia 600 l n = kuntien lukumäärä Taulukko 6. Omakotitalokiinteistössä (ei kompostoi) kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) vastausten keskiarvotietoina tyypillisimpien keräysvälinekokojen osalta. Jätelaji Keräysväline n Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) min ka max min ka max min ka max (l.sijoitukseen) Astia 240 l (l.sijoitukseen) Astia 300 l (MB-käs.) Astia 240 l (polttoon) Astia 240 l Biojäte Astia 120 l Biojäte Astia 140 l Biojäte Astia 240 l Energiajäte Astia 240 l Energiajäte Astia 660 l n = kuntien lukumäärä

12 Taulukko 7. Omakotitalokiinteistöissä (kompostoi) kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) vastausten keskiarvotietoina tyypillisimpien keräysvälinekokojen osalta. Jätelaji Keräysväline n Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) min ka max min ka max min ka max (l.sijoitukseen) Astia 240 l (l.sijoitukseen) Astia 300 l (MB-käs.) Astia 240 l (polttoon) Astia 240 l Energiajäte Astia 240 l Liitteessä 1 on esitetty vertailukiinteistöjen keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut jätelaitoksittain kuntakohtaisina tietoina astian tyhjennysmaksut Sekajätteen tyypillisimmät keräysvälineet kaikilla vertailukiinteistöillä olivat 240- ja 600/660 -litraiset jäteastiat. Taulukoissa 8 ja 9 on esitetty näiden sekajäteastioiden tyhjennysmaksut erikseen sopimusperusteisissa ja kunnan kilpailuttamissa kunnissa. Taulukko 8. Sekajätteen keräysvälineen (240 l) tyhjennysmaksut (sis. alv) eri kuljetusjärjestelmissä (keskiarvo, minimi ja maksimi sekä kuntakohtaisten vastausten kokonaismäärä). 240 l Kiinteistö Sopimusperusteinen /tyhjennys Kunnan kilpailuttama /tyhjennys ka min max n ka min max n Omakotitalo Omakotitalo (kompostointi) , , Taulukko 9. Sekajätteen keräysvälineen (600 ja 660 l) tyhjennysmaksut (sis. alv) eri kuljetusjärjestelmissä (keskiarvo, minimi ja maksimi sekä kuntakohtaisten vastausten kokonaismäärä). 600/660 l Kiinteistö Sopimusperusteinen /tyhjennys Kunnan kilpailuttama /tyhjennys ka min max n ka min max n Kerrostalo Rivitalo Alla olevissa kuvissa on esitetty tyypillisempien sekajäteastioiden tyhjennysmaksujen kehitys aikasarjana. 240-litrainen jäteastia on tyypillisin keräysväline omakotitalossa. 600 ja 660 -litraiset jäteastiat ovat puolestaan edelleen tyypillisimmin käytetyt keräysvälineet kerros- ja rivitaloissa. Kuvissa on esitetty tyhjennysmaksun kehitys erikseen sopimusperusteisissa ja kunnan kilpailuttamissa kunnissa. Tulosten perusteella kunnan kilpailuttamissa kunnissa sekajätteen tyhjennysmaksu on merkittävästi sopimusperustaista tilannetta edullisempi. Järjestelmien ero on lisäksi kasvanut edellisestä vuodesta sekä 240- että 600/660-litraisten jäteastioiden osalta.

13 /tyhjennys (240 ltr) 5 4 Sopimusperusteinen Kunnan kilpailuttama /tyhjennys (600/660 ltr) 8 6 Sopimusperusteinen Kunnan kilpailuttama Kuvat 6 ja 7. Keräysvälinekohtaiset tyhjennysmaksut (sis. alv) eri kuljetusjärjestelmissä vuosina Tiedot on muunnettu Tilastokeskuksen kertoimilla vuoden 2010 rahanarvoon. Vuosien tiedot perustuvat Kuntaliiton jätehuoltokyselyyn.

14 Jätekertymien perusteella on vastauksista mahdollista laskea keskimääräinen käsittelyn osuus sekajätteen tyhjennysmaksuissa. Oheisen taulukon luvuista voidaan todeta, että esimerkiksi kerrostaloissa kunnan kilpailuttamilla alueilla käsittelyn osuus tyhjennysmaksusta on keskimäärin 12 %-yksikköä suurempi kuin sopimusperusteisilla alueilla keskimäärin. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimusperusteisilla alueilla tyhjennysmaksu sisältää huomattavasti suuremman keräys- ja kuljetuskustannusten osuuden. Taulukko 10. Keskimääräinen käsittelykulujen osuus sekajätteen tyhjennysmaksuissa eri kuljetusjärjestelmissä. Vertailukiinteistö Kilpailutettu Sopimusperusteinen Kerrostalo 51 % 39 % Rivitalo 40 % 40 % Omakotitalo 36 % 29 % Omakotitalo (kompostointi) 33 % 30 % 3.3 Muut maksut Keräysvälineen hankintakulu Jätelajien keräyksessä tarvittavat keräysvälineet voivat olla joko kiinteistön itse hankkimia (ostamia tai vuokraamia) tai keräysvälineen hankintakulut voivat sisältyä kiinteistöltä perittävään tyhjennysmaksuun. Kyselyssä keräysvälineiden hankintakustannukset huomioitiin kokonaisvuosikustannuksissa ja tuotettiin laskennallisesti, mikäli tyhjennysmaksut eivät niitä sisältäneet. Oheisessa taulukossa on esitetty kyselyssä oletetut keräysvälineiden hankintakustannukset. Kyselyssä vuosittainen kulu laskettiin annuiteettimenetelmällä (korkokanta 8 %). Keräysvälineiden käyttöiäksi oletettiin 5 vuotta pinta-astioille, 12 vuotta syväkeräysvälineille ja 10 vuotta pintasäiliölle. Taulukko 11. Kyselyssä käytetyt keräysvälineiden hankintahinnat (sis. alv). Pintakeräysvälineiden hinnat Syväkeräysvälineiden hinnat Tilavuus m3 Hinta Jätelaji Tilavuus m3 Hinta Pinta-astia Biojäte Muu jäte Pintasäiliö

15 Kerrostalossa keräysvälineiden hankinnasta aiheutuva kulu on keskimäärin 8.7 % kiinteistön jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain 2.0 % ja 16.4 % välillä riippuen jätehuoltojärjestelmästä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Rivitalossa keräysvälineiden hankinnasta aiheutuva kulu on keskimäärin 8.7 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 3.5 % ja 26.5 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Omakotitalossa, jossa biojätettä ei kompostoida kiinteistöllä, keräysvälineiden hankinnasta aiheutuva kulu on keskimäärin 6.3 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 4.2 % ja 15.1 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Kompostoivassa omakotitalossa keräysvälineiden hankinnasta aiheutuva kulu on keskimäärin 7.8 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 4.2 % ja 12.5 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta Astiapesut kiinteistötyypeittäin Kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä on yleisesti velvoitettu säännöllisesti pesemään tiettyjen jätelajien keräysvälineet. Jätelaitos on joko sisällyttänyt pesukulut kyseisten jätelajien tyhjennysmaksuihin tai sitten kiinteistö on maksanut pesukulut erikseen. Kyselyssä pesukustannukset huomioitiin kokonaisvuosikustannuksissa ja tuotettiin laskennallisesti, mikäli tyhjennysmaksut eivät niitä sisältäneet. Kyselyssä oletettiin, että sekajätteen keräysväline pestään kerran vuodessa ja biojätteen keräysvälineet pestään kaksi kertaa vuodessa. Pesukulun oletusarvo oli 18 pinta-astialle ja 120 sekä pintasäiliölle että syväkeräysvälineelle (sis. alv). Keräysvälineiden pesusta aiheutuva kulu on kerrostalolle keskimäärin 2.3 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 0.3 % ja 5.1 % välillä. Rivitalon tapauksessa keskimääräinen osuus on 3.1 % (1.2 % %). Omakotitalolle keskimääräinen osuus on 9.3 % (5.3 % %) ja kompostoivalle omakotitalolle 11.0 % (5.7 % %) vuotuisista jätehuoltokustannuksista Ekomaksut kiinteistötyypeittäin Kotitalouksilta perittävällä erillisellä perusmaksulla ns. ekomaksulla katetaan mm. kotitalouksien maksuttomat hyötyjäte- ja ongelmajätepalvelut sekä jäteneuvonta. Yli puolet 55 % vastanneista kunnista (123/224) ilmoitti keräävänsä ekomaksua. Tämä osuus pysyi käytännössä samana edellisestä vuodesta (56 % vuonna 2009). Taulukko 12. Ekomaksun vuosikustannukset kiinteistötyypeittäin (sis. alv). /kiinteistö/vuosi /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk Kiinteistötyyppi Kuntia min ka max min ka max min ka max min ka max Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo

16 Omakotitalo (kompostointi) Kerrostalossa erikseen perittävä ekomaksu on keskimäärin 16.0 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 1.8 % ja 32.0 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Rivitalossa ekomaksu on keskimäärin 13.5 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 4.0 % ja 31.3 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Omakotitalossa, jossa biojätettä ei kompostoida kiinteistöllä, ekomaksu on keskimäärin 10.8 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 2.2 % ja 23.2 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Kompostoivassa omakotitalossa ekomaksusta aiheutuva kulu on keskimäärin 13.1 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 3.9 % ja 31.2 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Keskimääräinen ekomaksun suuruus vuonna 2010 arvolisäveroineen oli omakotitalokiinteistöillä 25,7 /vuosi. Kuvasta 8 voidaan todeta, että omakotitalon keskimääräinen ekomaksu on laskenut jatkuvasti viimeisen viiden vuoden aikana /asunto/vuosi Kuva 8. Omakotitalon ekomaksujen kehitys vuosina (sis. alv). Tiedot on muunnettu Tilastokeskuksen kertoimilla vuoden 2010 rahanarvoon. Vuosien tiedot perustuvat Kuntaliiton jätehuoltokyselyyn. Liitteessä 2 on esitetty ekomaksut kiinteistötyypeittäin kuntakohtaisina tietoina.

17 3.3.4 Jäteasemapalvelu Kyselyssä selvitettiin myös, mitä maksaa pientuojalle yhden sekajäte-erän (2 m 3 tai 200 kg) vastaanotto jäteasemalla. Tämä maksu on mukana omakotitalon kokonaisvuosikustannuksissa. Omatoimista kuljetusta ja peräkärryn vuokraa ym. ei kustannuksissa huomioida. Jäteasemapalvelumaksun selvittämisen tarkoituksena on saada omakotitalon vuosikustannuksia vertailukelpoisemmaksi muiden vertailukiinteistöjen kanssa. Taulukko 13. Jäteasemapalvelumaksun vuosikustannukset (sis. alv); yksi sekajäte-erä (2 m 3 tai 200 kg) jäteasemalle. /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk Kiinteistötyyppi Kuntia Omakotitalo (molemmat) min ka max min ka max min ka max Liitteessä 3 on esitetty jäteasemapalvelumaksut kuntakohtaisina tietoina. 3.4 Kokonaisvuosikustannukset Kiinteistöjen jätehuollon kokonaisvuosikustannukset muodostuvat: jätehuoltomääräysten mukaisesti ja vapaaehtoisesti kerättävien jätelajien kustannuksista (keräysvälineen hankintakulut, tyhjennysmaksut, astiapesut) perusmaksusta (ns. ekomaksu) omakotitaloille jäteasemamaksusta Taulukossa 14 on esitetty yhteenveto keskimääräisistä vuosittaisista kokonaiskustannuksista eri vertailukiinteistöillä. Taulukko 14. Keskimääräiset kokonaisvuosikustannukset kiinteistötyypeittäin (sis. alv). /kiinteistö/vuosi (keskiarvo) /asunto/vuosi (keskiarvo) /asukas/vuosi (keskiarvo) /m2/kk (keskiarvo) Kiinteistötyyppi Kuntia Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (kompostointi)

18 /asukas/vuosi Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (kompostointi) n=128 n=156 n=157 n=156 Kuva 9. Asukkaan keskimääräinen jätehuollon kokonaisvuosikustannus kiinteistötyypeittäin (sis. alv). Omakotitalokiinteistön (ei kompostoivan) kokonaisvuosikustannukset olivat vuonna 2010 keskimäärin noin 260 /vuosi eli noin 1,7 /asukas/viikko (sis. alv). Omatoimisella kompostoinnilla saavutetaan omakotitalon jätemaksuissa keskimäärin noin 65 euron kustannussäästö vuodessa. Kompostoivan omakotitalokiinteistön saama kustannushyöty perustuu pääsääntöisesti sekajätteen määrän vähenemiseen ja sallittuun tyhjennysvälin pidentämiseen. Kompostorin hankinta- ja käyttökustannuksia ei laskelmissa kuitenkaan ole huomioitu. Oheiseen taulukkoon on koottu luvussa 3.3 esitellyt keräysvälineiden hankinnan, pesujen ja ekomaksun keskimääräiset osuudet kiinteistöjen vuosikustannuksista. Ekomaksuosuus on laskettu niiden kuntien osalta, joissa on ollut käytössä erillinen ekomaksu. Taulukko 15. Keräysvälineiden hankinnan, pesujen ja ekomaksun keskimääräiset osuudet kiinteistöjen vuosikustannuksista. Kiinteistötyyppi Keräysvälineiden hankinta Astiapesut Ekomaksu ka Vaihteluväli ka Vaihteluväli ka Vaihteluväli Kerrostalo 8.7 % % 2.3 % % 16.0 % % Rivitalo 8.7 % % 3.1 % % 13.5 % % Omakotitalo 6.3 % % 9.3 % % 10.8 % % Omakotitalo (kompostointi) 7.8 % % 11 % % 13.1 % %

19 4. Kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmät Yhdyskuntajätteen kuljettamiseksi kiinteistökohtaisessa keräyksessä on olemassa kolme vaihtoehtoa: 1. kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus 2. sopimusperusteinen jätteenkuljetus 3. kunnan oma kuljetus Ensimmäisessä vaihtoehdossa kunta järjestää vastuulleen kuuluvien jätteentuottajien osalta jätteiden kuljetusten kilpailuttamisen ja kuljetusyritysten valitsemisen jätelaji- ja urakkaaluekohtaisesti. Toisessa vaihtoehdossa kiinteistöt sopivat jätteenkuljetuksesta suoraan valitsemansa yksityisen kuljetusyrityksen kanssa. Kolmatta vaihtoehtoa ei Suomessa nykyisin juuri käytetä kiinteistökohtaisen keräyksen osalta vaan jätteenkuljetuspalvelut hankitaan yksityisiltä yrityksiltä. Joissakin kunnissa on vuonna 2010 ollut käytössä saman jätelajin osalta sekä kunnan kilpailuttama, että sopimusperustainen kuljetusvaihtoehto. Näitä tilanteita on tässä yhteydessä kuvattu käsitteellä sekajärjestelmä. Tällainen tilanne on aiheutunut pääasiassa kuntaliitoksen myötä, jossa liittyneissä kunnissa on toisessa ollut käytössä kunnan kilpailuttama ja toisessa puolestaan sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Kyselyllä selvitettiin vertailukiinteistöiltä erilliskerättävien jätelajien kuljetusten järjestämistapa. Aluekeräysjärjestelmiä ei tällä kyselyllä selvitetty. Taulukossa on esitetty kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmät vuonna Järjestelmät on esitetty jätelajeittain kuntien ja asukkaiden määrien perusteella. Taulukko 16. Kiinteistökohtaisen keräyksen jätteenkuljetusjärjestelmät jätelajeittain. Jätelaji Kuljetusjärjestelmä Kuntia Asukkaita kpl yht. (polttoon) kunnan kilpailuttama (polttoon) sekajärjestelmä (polttoon) sopimusperusteinen kunnan kilpailuttama sekajärjestelmä sopimusperusteinen (MB (ym.)- kunnan kilpailuttama (MB (ym.)- sopimusperusteinen Energiajäte kunnan kilpailuttama Energiajäte sekajärjestelmä Energiajäte sopimusperusteinen Biojäte kunnan kilpailuttama Biojäte sekajärjestelmä Biojäte sopimusperusteinen Keräyskartonki kunnan kilpailuttama Keräyskartonki sekajärjestelmä Keräyskartonki sopimusperusteinen Keräyskartonki ei tietoa Pahvi kunnan kilpailuttama Pahvi sopimusperusteinen Lasi (keräyslasi) kunnan kilpailuttama Lasi (keräyslasi) sekajärjestelmä Lasi (keräyslasi) sopimusperusteinen

20 Lasi (keräyslasi) ei tietoa Metalli (pienmetalli) kunnan kilpailuttama Metalli (pienmetalli) sekajärjestelmä Metalli (pienmetalli) sopimusperusteinen Metalli (pienmetalli) ei tietoa Paperi tuottajavastuu Kuvassa 10 on havainnollistettu sekajätteen kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmien osuuksia vuonna Niissä kunnissa, joissa on ollut vuonna 2010 käytössä ns. sekajärjestelmä, on jätelaitos joutunut täydentämään sopimusperusteista järjestelmää ja kilpailuttamaan kuljetukset erityisesti haja-asutusalueella. Kilpailutettu osuus on vain 31 % asukasluvusta mutta 44 % kiinteistöistä. 100 % 90 % % % 60 % 50 % 40 % 15 (26 %) 88 (24 %) Ei tietoa Sekajärjestelmä* Sopimusperusteinen Kunnan kilpailuttama 30 % 20 % 10 % 117 (34 %) (48 %) 0 % Kuntia kpl Asukkaita yht. *) Kunnan kilpailuttama osassa kuntaa (kilpailutettu osuus 31 % asukasluvusta mutta 44 % kiinteistöistä). Kuva 10. Sekajätteen (luokka ) kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmien osuudet kuntien lukumäärän ja asukasluvun suhteen. Liitteessä 4 on esitetty kiinteistöillä erilliskerättävien jätelajien kuljetusjärjestelmät kuntakohtaisina tietoina. 5. Yhdyskuntajätelajien vastaanottohinnat Jätteenkäsittelykeskuksiin vastaanotettavien jätelajikuormien osalta saatiin hintatietoja 30 jätelaitokselta (30/35, 86 %): Osuus jätelaitoksista 86 % (30/35) Osuus kunnista 73 % (248/342)