Tietoa kuntien jätehuollosta Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa kuntien jätehuollosta 2010. Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat"

Transkriptio

1 Tietoa kuntien jätehuollosta 2010 Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Kyselyn toteutus 3. Jätemaksut kiinteistökohtaisessa keräyksessä 3.1 Määritelmät ja oletukset Vertailukiinteistöt Jätekertymät Tilavuuspainot 3.2 Keräysjärjestelmät Kerättävät jätelajit kiinteistötyypeittäin Tyhjennysmaksut astian tyhjennysmaksut 3.3 Muut maksut Keräysvälineen hankintakulu Astiapesut kiinteistötyypeittäin Ekomaksut kiinteistötyypeittäin Jäteasemapalvelu 3.4 Kokonaisvuosikustannukset 4. Kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmät 5. Yhdyskuntajätelajien vastaanottohinnat 6. Johtopäätökset Liitteet Liite 1 Kiinteistöjen keräysjärjestelmät Liite 1a Kerrostalon keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut 2010 Liite 1b Rivitalon keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut 2010 Liite 1c Omakotitalon keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut 2010 Liite 1d Omakotitalon (kompostointi) keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut 2010 Liite 2 Ekomaksut kiinteistötyypeittäin 2010 Liite 3 Jäteasemamaksu 2010 Liite 4 Kuljetusjärjestelmät 2010 Liite 5 Vastaanottohinnat 2010

3 1. Johdanto JLY Jätelaitosyhdistys ry keräsi jätelaitoksilta vuoden 2010 jätemaksutiedot uuteen sähköiseen järjestelmään. JLY:n jäsensivuilla toimiva selainpohjainen sovellus on edelleen kehitetty versio vuoden 2009 kyselystä, jossa ensimmäisen kerran huomioitiin keräysjärjestelmäerot kuntien kiinteistökohtaisessa keräyksessä. Jätemaksutietojen keruu siirtyi JLY:lle, kun Suomen Kuntaliitto lopetti jätehuoltokyselynsä toteutuksen resurssitilanteen muuttumisen vuoksi vuonna Sähköisen sovelluksen kehittäminen vaati odotettua enemmän JLY:n työpanosta, minkä vuoksi vuotta 2010 koskevien tietojen kokoaminen pystyttiin toteuttamaan vasta vuoden 2011 alussa. Tiedonkeruujärjestelmällä hallitaan maksutietojen lisäksi merkittävä määrä erilliskeräykseen ja kuljetuksiin liittyvää tietoa. Sovellus helpottaa vastaamista ja vähentää mahdollisia virheitä mm. mitoittamalla vertailukiinteistöjen keräysjärjestelmät automaattisesti annettujen lähtötietojen perusteella. Kukin tiedonsyöttövaihe on erikseen ohjeistettu. Keräysjärjestelmien mitoituksen perustietoa ovat kiinteistökohtaiseen keräykseen päätyvä kokonaisjätemäärä eri vertailukiinteistötyypeissä, erilliskerättävien jätelajien kertymätiedot ja jätelajien astiatilavuuspainot. Järjestelmä sisältää näiden parametrien oletusarvot ja mahdollisuuden oletustietojen muuttamiseen. JLY edustaa kuntien jätelaitoksia ja alueellisia jätehuoltoyhtiöitä. Yhdistyksen jäsenlaitokset toteuttavat yli 5 miljoonan suomalaisen jätehuoltoa. Koska yhdistyksen jäsenlaitokset ovat tiedon keskeisimmät tuottajat, JLY on nähty luontevana tahona jätemaksutietojen kokoajaksi ja raportoijaksi. Asumisessa ja julkisessa palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen huolehtiminen on kuntien vastuulla. Tehtävän tehokas hoitaminen edellyttää kunnilta tiivistä yhteistyötä. Sitä varten on perustettu alueellisia ja tehokkaasti toimivia yksiköitä - osakeyhtiö- ja kuntayhtymämuotoisia jätelaitoksia. Laitokset tarjoavat jätehuoltopalveluja myös elinkeinoelämälle. Vuonna 2010 Suomessa on kuntien omistamia alueellisia jätelaitoksia 35. Niiden piirissä asuu 5,09 miljoonaa suomalaista eli 95 % asukasluvusta. Suomessa on yhteensä 342 kuntaa, joissa 285 kunnassa jätehuollon organisoi alueellinen jätelaitos. Yhden jätelaitoksen keskimääräinen asukasluku on asukasta (vaihteluväli as). Yhden jätelaitoksen piiriin kuuluu keskimäärin 8,1 kuntaa (vaihteluväli 1-19 kuntaa).

4 Kuva 1. Alueelliset jätelaitokset vuonna 2010 (JLY). Tämä raportti on koottu 2010 jätemaksukyselyn vastauksista. Tiedot perustuvat vastanneiden jätelaitoksien antamiin vastauksiin. Kaikki raportin maksutiedot on ilmoitettu arvolisäverollisina paitsi luvun 5 vastaanottohinnat. 2. Kyselyn toteutus JLY ylläpitää tietokantaa, johon kerätään merkittävä määrä jätealan tietoa. JLY keräsi vuoden 2010 jätemaksutiedot ensimmäistä kertaa suoraan sähköisesti yhdistyksen tietokantaan. Yhdistys rakensi raportointilomakkeen perustuen samaan tiedonkeruumalliin, jolla myös kerättiin vuoden 2009 jätemaksutiedot. Sähköisellä sovelluksella pyrittiin helpottamaan vastaamista, parantamaan tiedon vertailukelpoisuutta ja tehostamaan tietojen jalostamista. Jätemaksutietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi määritettiin keskeiset keräysjärjestelmän mitoitusparametrit. Tiedonkeruumalli huomioi järjestelmäerot ja lisää kustannusrakenteen läpinäkyvyyttä. Keskeisiä kysyttäviä tietoja kiinteistökohtaisen keräyksen osalta olivat kerättävät jätelajit, kertymät, keräysvälineet, tyhjennysvälit ja tyhjennysmaksut. Määriteltyjä vertailukiinteistötyyppejä on neljä: Kerrostalo Rivitalo

5 Omakotitalo (ei kompostoi kiinteistöllä) Omakotitalo (kompostoi kiinteistöllä) Lisäksi kyselyllä kerätään tiedot kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetuksista ja käsittelyyn tulevien jätelajien vastaanottomaksuista. 3. Jätemaksut kiinteistökohtaisessa keräyksessä Vuoden 2010 kyselyyn vastasi kiinteistökohtaisen keräyksen osalta 29 jätelaitosta: Osuus jätelaitoksista 83 % (29/35) Osuus kunnista 64 % (220/342) Osuus asukkaista 80 % ( / ) 3.1 Määritelmät ja oletukset Vertailukiinteistöt Kyselyssä tiedot kerättiin neljän kiinteistötyypin osalta. Vertailukiinteistöjen määritelmät ovat: Kerrostalo Asunto-osakeyhtiö taajama-alueella Noin 40 asuntoa ja 75 asukasta (n hm 2 ja m 3 ). Rivitalo Asunto-osakeyhtiö taajama-alueella Noin 8 asuntoa ja 16 asukasta (n. 640 hm 2 ). Omakotitalo 1 (ei kompostoi kiinteistöllä) Asukkaita 3 henkilöä (n. 120 hm 2 ) Maksuissa huomioidaan yksi pientuojan sekajäte-erä (2 m 3 tai 200 kg) jäteasemalle vuodessa. Peräkärryn vuokraa yms. ei huomioida. Omakotitalo 2 (kompostoi kiinteistöllä) Asukkaita 3 henkilöä (n. 120 hm 2 ) Biojäte kompostoidaan kiinteistöllä omatoimisesti. Maksuissa huomioidaan yksi pientuojan sekajäte-erä (2 m 3 tai 200 kg) jäteasemalle vuodessa. Peräkärryn vuokraa yms. ei huomioida Jätekertymät Vuoden 2010 kysely sisälsi keräysjärjestelmän mitoituslaskurin, jolla yhtenäistettiin vastaamista ja parannettiin tietojen vertailtavuutta. Mitoituslaskuri perustui oletusarvoihin jätekertymistä ja jätelajien tilavuuspainoista keräysvälineissä. Jätekertymällä tarkoitetaan tässä yhteydessä kiinteistökohtaiseen keräysjärjestelmään päätyvää jätemäärää (kg/hlö/vuosi). Jätekertymän suuruuteen vaikuttaa muodostuva jätemäärä ja aluekeräyksen laajuus alueella. Kokonaisjätekertymä jakaantuu kiinteistön keräyspaikassa erilliskerättäviin jätelajeihin ja jäljelle jäävään sekajätemäärään. Vastaajien oli mahdollista muuttaa järjestelmään talletettuja oletuskertymiä. Erityisiä haasteita tuotti sopivan kokonaisjätekertymän määrittäminen kompostoivalle omakotitalolle. Jossain tapauksissa

6 vastaajilla oli tarve merkittävästi lasketa kompostoivan omakotitalon kertymää oletusarvosta. Osittain tämä voisi olla selitettävissä sillä, että mitoituslaskurin 240 litraisen jäteastian sekajätteen tilavuuspainon oletusarvo olisi ollut näissä tapauksissa pienempi kuin todellinen arvo. Taulukossa 1 on esitetty kyselyssä käytetyt oletusarvot kokonaisjätekertymälle erityyppisissä kiinteistöissä ja kuvassa 3 kiinteistökohtaisessa keräyksessä erilliskerättävien jätelajien kertymät sekä vastauksista lasketut kertymien keskiarvot. Kuvassa 2 on esitetty tarkemmin vastaukset kiinteistöjen kokonaisjätekertymistä. Kuvissa kukin piste vastaa tietoa yhden kunnan osalta. Suurin osa vastaajista käytti järjestelmän tarjoamia oletusarvoja. Pääsääntöisesti kokonaisjätekertymiä oli tarve hieman pienentää ja tiettyjen jätelajien kertymiä suurentaa. Taulukko 1. Kyselyssä käytetyt kokonaisjätekertymät kiinteistökohtaiseen keräykseen kiinteistötyypeittäin (oletuskertymät ja vastauksista lasketut keskiarvot). Vertailukiinteistö Oletuskertymä (kg/hlö/vuosi) Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (kompostoiva) Vastaajien antamien oletuskertymien keskiarvo (kg/hlö/vuosi) kg/hlö/vuosi Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (komp.) Kunnat 1-n Kuva 2. Kuntakohtaiset vastaukset vertailukiinteistöjen kokonaisjätekertymistä. Kukin piste vastaa tietoa yhden kunnan osalta.

7 kg/hlö/vuosi Biojäte Paperi Pahvi Kartonki Lasi Metalli Energiajäte Muovi Oletusarvot Vastaajien antamat arvot Kuva 3. Kyselyssä käytetyt erilliskerättävien jätelajien kertymät kiinteistökohtaisessa keräyksessä (oletuskertymät, vastauksista lasketut keskiarvot sekä vaihteluvälit) Tilavuuspainot Jätelajin tilavuuspaino keräysvälineessä, ns. astiatilavuuspaino, riippuu jätelajin ominaistilavuuspainosta, keräysvälineen tyypistä ja koosta sekä keräysvälineen keskimääräisesti täyttöasteesta noutohetkellä. Taulukossa 2 on esitetty kyselyssä oletusarvoina käytetyt tyypilliset tilavuuspainot eri keräysvälineissä. Tietoja on kerätty jätelaitoksilta ja tuottajayhteisöiltä. Taulukko 2. Kyselyssä käytetyt jätelajien tilavuuspainot (kg/astia-m 3 ) erityyppisissä ja - kokoisissa keräysvälineissä. Pinta-astia Astiatilavuus m3 Energiajäte Biojäte Metalli Lasi Kartonki Pahvi Paperi Muovi Pintasäiliöt Astiatilavuus m3 Energiajäte Biojäte Metalli Lasi Kartonki Pahvi Paperi Muovi

8 Syväkeräysväline Astiatilavuus m3 Energiajäte Biojäte Metalli Lasi Kartonki Pahvi Paperi Muovi sekajäte energiajäte biojäte y = Ln(x) metalli lasi kartonki pahvi kg/as-m y = Ln(x) paperi muovi (energiajäte) (biojäte) Lin. (metalli) Lin. (lasi) 50.0 y = Ln(x) Lin. (kartonki) Lin. (paperi) Lin. (muovi) (sekajäte) astiatilavuus (m3) Kuva 4. Esimerkki kyselyssä käytetyistä pinta-astioiden tilavuuspainoista keräysvälinetilavuuden funktioina eri jätelajeille. 3.2 Keräysjärjestelmät Kunnan jätehuoltomääräyksissä määritetään ne jätelajit, jotka edellytetään kerättäväksi erityyppisiltä ja kokoisilta kiinteistöiltä. Jätehuoltomääräysten keräysvelvoitteet lisääntyvät yleisesti kiinteistön asuntomäärän tai jätemäärän kasvaessa. Määräyksissä annetaan lisäksi muita jätelajien keräystä koskevia ehtoja mm. keräysvälineiden tyhjennysvälin maksimipituudesta. Kiinteistöillä voidaan vapaaehtoisesti kerätä muitakin jätelajeja kuin jätehuoltomääräyksellä velvoitettuja Kerättävät jätelajit kiinteistötyypeittäin

9 Kyselyssä vastaajat määrittivät erilliskerättävät jätelajit kullekin vertailukiinteistölle. Vapaaehtoisesti kerättävät lajit huomioitiin vain, jos tilanne oli vallitseva eli tyypillinen. Yhteenveto vastauksista on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Jätelajien erilliskeräyksen yleisyys vertailukiinteistöissä kuntalukumäärinä. Erikseen on ilmaistu jätehuoltomääräyksiin perustuvat tilanteet ( Määräys ) ja kokonaismäärät huomioiden vapaaehtoinen keräys. Jätelaji Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (kompostointi) Yhteensä Määräys Yhteensä Määräys Yhteensä Määräys Yhteensä Määräys Energiajäte Biojäte Keräyskartonki Pahvi Lasi Metalli Paperi Muovi Kuvassa 5 on esitetty kiinteistötyypeittäin erilaisten keräysjärjestelmien osuudet kerättävien jätelajien lukumäärän perusteella. Kerrostaloilla yleisimmin kerättiin kuutta eri jätelajia. Toiseksi yleisin oli tilanne, jossa kerrostalolla kerättiin kolmea eri jätelajia (useimmiten seka- ja biojätettä sekä paperia). Vastaavasti nähdään, että rivitaloilla kerättiin yleisimmin kahta eri jätelajia (useimmiten seka- ja biojätettä). 100 % 90 % 80 % 70 % 1 % 0 % 1 % 0 % 0 % 4 % 0 % 0 % 12 % 25 % 39 % 12 % 0 % 13 % 60 % 50 % 40 % 30 % 11 % 7 % 21 % 21 % 44 % 74 % 87 % 7 lajia 6 lajia 5 lajia 4 lajia 3 lajia 2 lajia 1 laji 20 % 10 % 0 % 15 % 7 % 8 % Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (K) Kuva 5. Erilaisten keräysjärjestelmien osuudet vertailukiinteistöillä kerättävien jätelajien lukumäärän perusteella.

10 3.2.3 Tyhjennysmaksut Kyselyssä vastaajat määrittivät vertailukiinteistöiltä perittävät tyhjennysmaksut kullekin kerättävälle jätelajille ja käytetylle keräysvälineelle. Tyhjennysmaksu voi pitää sisällään mm.: keräysvälineen tyhjennyksen keräysvälineen pesut keräysvälineen vuokran jätelajin kuljetuksen hallinnon jätelajien käsittelyn kaatopaikkojen maisemoinnin ja jälkihoidon jätehuollon kehittämisen varautumisen tuleviin investointeihin Vastaaja pystyi määrittämään sisälsikö tyhjennysmaksu keräysvälinekulut (vuokra tai hankinta) tai keräysvälineen pesusta aiheutuvat kustannukset. Mikäli kunnassa ei ole käytössä kotitalouksilta perittävää erillistä perusmaksua (ekomaksua), sekajätteen tai mahdollisesti myös jonkin muun jätelajin tyhjennysmaksulla katetaan ns. ilmaispalveluiden (mm. tiedotus, neuvonta ja kotitalouksien ongelma- ja hyötyjätehuolto) kulut. Taulukoissa 4-7 on yhteenveto vertailukiinteistöjen tyypillisistä keräysjärjestelmistä: keräysväline, tyhjennyskertojen lukumäärä, tarvittava astiamäärä ja tyhjennysmaksun suuruus. Taulukoissa on lisäksi annettu arvojen vaihteluvälit. Taulukko 4. Kerrostalokiinteistöissä kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) vastausten keskiarvotietoina tyypillisimpien keräysvälinekokojen osalta. Jätelaji Keräysväline n Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) min ka max min ka max min ka max (l.sijoitus) Astia 600 l (l.sijoitus) Astia 660 l (l.sijoitus) Astia 240 l (l.sijoitus) Pintasäiliö 4 m (l.sijoitus) Syväsäiliö 3 m (l.sijoitus) Syväsäiliö 4 m (MB-käs.) Astia 660 l (MB-käs.) Pintasäiliö 6 m (polttoon) Astia 660 l (polttoon) Astia 600 l Biojäte Astia 240 l Biojäte Astia 600 l Biojäte Syväsäiliö 0,8m Energiajäte Astia 600 l Energiajäte Astia 660 l Energiajäte Syväsäiliö 3 m Energiajäte Syväsäiliö 4 m Paperi Astia 660 l Paperi Astia 600 l Keräyskartonki Astia 660 l Pahvi Astia 600 l Lasi (keräyslasi) Astia 240 l Lasi (keräyslasi) Astia 600 l

11 Metalli (pienmetalli) Astia 240 l Metalli (pienmetalli) Astia 600 l Metalli (pienmetalli) Astia 660 l n = kuntien lukumäärä Taulukko 5. Rivitalokiinteistöissä kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) vastausten keskiarvotietoina tyypillisimpien keräysvälinekokojen osalta. Jätelaji Keräysväline n Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) min ka max min ka max min ka max (l.sijoitukseen) Astia 600 l (l.sijoitukseen) Astia 660 l (l.sijoitukseen) Astia 140 l (MB-käs.) Astia 660 l (MB-käs.) Astia 600 l (polttoon) Astia 660 l (polttoon) Astia 600 l Biojäte Astia 240 l Biojäte Astia 140 l Energiajäte Astia 600 l Energiajäte Astia 660 l Paperi Astia 240 l Paperi Astia 360 l Paperi Astia 600 l Paperi Astia 660 l Paperi Syväsäiliö5m Keräyskartonki Astia 600 l Keräyskartonki Astia 660 l Pahvi Astia 600 l Lasi (keräyslasi) Astia 240 l Lasi (keräyslasi) Astia 140 l Metalli (pienmetalli) Astia 140 l Metalli (pienmetalli) Astia 240 l Metalli (pienmetalli) Astia 600 l n = kuntien lukumäärä Taulukko 6. Omakotitalokiinteistössä (ei kompostoi) kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) vastausten keskiarvotietoina tyypillisimpien keräysvälinekokojen osalta. Jätelaji Keräysväline n Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) min ka max min ka max min ka max (l.sijoitukseen) Astia 240 l (l.sijoitukseen) Astia 300 l (MB-käs.) Astia 240 l (polttoon) Astia 240 l Biojäte Astia 120 l Biojäte Astia 140 l Biojäte Astia 240 l Energiajäte Astia 240 l Energiajäte Astia 660 l n = kuntien lukumäärä

12 Taulukko 7. Omakotitalokiinteistöissä (kompostoi) kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) vastausten keskiarvotietoina tyypillisimpien keräysvälinekokojen osalta. Jätelaji Keräysväline n Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) min ka max min ka max min ka max (l.sijoitukseen) Astia 240 l (l.sijoitukseen) Astia 300 l (MB-käs.) Astia 240 l (polttoon) Astia 240 l Energiajäte Astia 240 l Liitteessä 1 on esitetty vertailukiinteistöjen keräysjärjestelmät ja tyhjennysmaksut jätelaitoksittain kuntakohtaisina tietoina astian tyhjennysmaksut Sekajätteen tyypillisimmät keräysvälineet kaikilla vertailukiinteistöillä olivat 240- ja 600/660 -litraiset jäteastiat. Taulukoissa 8 ja 9 on esitetty näiden sekajäteastioiden tyhjennysmaksut erikseen sopimusperusteisissa ja kunnan kilpailuttamissa kunnissa. Taulukko 8. Sekajätteen keräysvälineen (240 l) tyhjennysmaksut (sis. alv) eri kuljetusjärjestelmissä (keskiarvo, minimi ja maksimi sekä kuntakohtaisten vastausten kokonaismäärä). 240 l Kiinteistö Sopimusperusteinen /tyhjennys Kunnan kilpailuttama /tyhjennys ka min max n ka min max n Omakotitalo Omakotitalo (kompostointi) , , Taulukko 9. Sekajätteen keräysvälineen (600 ja 660 l) tyhjennysmaksut (sis. alv) eri kuljetusjärjestelmissä (keskiarvo, minimi ja maksimi sekä kuntakohtaisten vastausten kokonaismäärä). 600/660 l Kiinteistö Sopimusperusteinen /tyhjennys Kunnan kilpailuttama /tyhjennys ka min max n ka min max n Kerrostalo Rivitalo Alla olevissa kuvissa on esitetty tyypillisempien sekajäteastioiden tyhjennysmaksujen kehitys aikasarjana. 240-litrainen jäteastia on tyypillisin keräysväline omakotitalossa. 600 ja 660 -litraiset jäteastiat ovat puolestaan edelleen tyypillisimmin käytetyt keräysvälineet kerros- ja rivitaloissa. Kuvissa on esitetty tyhjennysmaksun kehitys erikseen sopimusperusteisissa ja kunnan kilpailuttamissa kunnissa. Tulosten perusteella kunnan kilpailuttamissa kunnissa sekajätteen tyhjennysmaksu on merkittävästi sopimusperustaista tilannetta edullisempi. Järjestelmien ero on lisäksi kasvanut edellisestä vuodesta sekä 240- että 600/660-litraisten jäteastioiden osalta.

13 /tyhjennys (240 ltr) 5 4 Sopimusperusteinen Kunnan kilpailuttama /tyhjennys (600/660 ltr) 8 6 Sopimusperusteinen Kunnan kilpailuttama Kuvat 6 ja 7. Keräysvälinekohtaiset tyhjennysmaksut (sis. alv) eri kuljetusjärjestelmissä vuosina Tiedot on muunnettu Tilastokeskuksen kertoimilla vuoden 2010 rahanarvoon. Vuosien tiedot perustuvat Kuntaliiton jätehuoltokyselyyn.

14 Jätekertymien perusteella on vastauksista mahdollista laskea keskimääräinen käsittelyn osuus sekajätteen tyhjennysmaksuissa. Oheisen taulukon luvuista voidaan todeta, että esimerkiksi kerrostaloissa kunnan kilpailuttamilla alueilla käsittelyn osuus tyhjennysmaksusta on keskimäärin 12 %-yksikköä suurempi kuin sopimusperusteisilla alueilla keskimäärin. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimusperusteisilla alueilla tyhjennysmaksu sisältää huomattavasti suuremman keräys- ja kuljetuskustannusten osuuden. Taulukko 10. Keskimääräinen käsittelykulujen osuus sekajätteen tyhjennysmaksuissa eri kuljetusjärjestelmissä. Vertailukiinteistö Kilpailutettu Sopimusperusteinen Kerrostalo 51 % 39 % Rivitalo 40 % 40 % Omakotitalo 36 % 29 % Omakotitalo (kompostointi) 33 % 30 % 3.3 Muut maksut Keräysvälineen hankintakulu Jätelajien keräyksessä tarvittavat keräysvälineet voivat olla joko kiinteistön itse hankkimia (ostamia tai vuokraamia) tai keräysvälineen hankintakulut voivat sisältyä kiinteistöltä perittävään tyhjennysmaksuun. Kyselyssä keräysvälineiden hankintakustannukset huomioitiin kokonaisvuosikustannuksissa ja tuotettiin laskennallisesti, mikäli tyhjennysmaksut eivät niitä sisältäneet. Oheisessa taulukossa on esitetty kyselyssä oletetut keräysvälineiden hankintakustannukset. Kyselyssä vuosittainen kulu laskettiin annuiteettimenetelmällä (korkokanta 8 %). Keräysvälineiden käyttöiäksi oletettiin 5 vuotta pinta-astioille, 12 vuotta syväkeräysvälineille ja 10 vuotta pintasäiliölle. Taulukko 11. Kyselyssä käytetyt keräysvälineiden hankintahinnat (sis. alv). Pintakeräysvälineiden hinnat Syväkeräysvälineiden hinnat Tilavuus m3 Hinta Jätelaji Tilavuus m3 Hinta Pinta-astia Biojäte Muu jäte Pintasäiliö

15 Kerrostalossa keräysvälineiden hankinnasta aiheutuva kulu on keskimäärin 8.7 % kiinteistön jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain 2.0 % ja 16.4 % välillä riippuen jätehuoltojärjestelmästä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Rivitalossa keräysvälineiden hankinnasta aiheutuva kulu on keskimäärin 8.7 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 3.5 % ja 26.5 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Omakotitalossa, jossa biojätettä ei kompostoida kiinteistöllä, keräysvälineiden hankinnasta aiheutuva kulu on keskimäärin 6.3 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 4.2 % ja 15.1 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Kompostoivassa omakotitalossa keräysvälineiden hankinnasta aiheutuva kulu on keskimäärin 7.8 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 4.2 % ja 12.5 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta Astiapesut kiinteistötyypeittäin Kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä on yleisesti velvoitettu säännöllisesti pesemään tiettyjen jätelajien keräysvälineet. Jätelaitos on joko sisällyttänyt pesukulut kyseisten jätelajien tyhjennysmaksuihin tai sitten kiinteistö on maksanut pesukulut erikseen. Kyselyssä pesukustannukset huomioitiin kokonaisvuosikustannuksissa ja tuotettiin laskennallisesti, mikäli tyhjennysmaksut eivät niitä sisältäneet. Kyselyssä oletettiin, että sekajätteen keräysväline pestään kerran vuodessa ja biojätteen keräysvälineet pestään kaksi kertaa vuodessa. Pesukulun oletusarvo oli 18 pinta-astialle ja 120 sekä pintasäiliölle että syväkeräysvälineelle (sis. alv). Keräysvälineiden pesusta aiheutuva kulu on kerrostalolle keskimäärin 2.3 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 0.3 % ja 5.1 % välillä. Rivitalon tapauksessa keskimääräinen osuus on 3.1 % (1.2 % %). Omakotitalolle keskimääräinen osuus on 9.3 % (5.3 % %) ja kompostoivalle omakotitalolle 11.0 % (5.7 % %) vuotuisista jätehuoltokustannuksista Ekomaksut kiinteistötyypeittäin Kotitalouksilta perittävällä erillisellä perusmaksulla ns. ekomaksulla katetaan mm. kotitalouksien maksuttomat hyötyjäte- ja ongelmajätepalvelut sekä jäteneuvonta. Yli puolet 55 % vastanneista kunnista (123/224) ilmoitti keräävänsä ekomaksua. Tämä osuus pysyi käytännössä samana edellisestä vuodesta (56 % vuonna 2009). Taulukko 12. Ekomaksun vuosikustannukset kiinteistötyypeittäin (sis. alv). /kiinteistö/vuosi /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk Kiinteistötyyppi Kuntia min ka max min ka max min ka max min ka max Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo

16 Omakotitalo (kompostointi) Kerrostalossa erikseen perittävä ekomaksu on keskimäärin 16.0 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 1.8 % ja 32.0 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Rivitalossa ekomaksu on keskimäärin 13.5 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 4.0 % ja 31.3 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Omakotitalossa, jossa biojätettä ei kompostoida kiinteistöllä, ekomaksu on keskimäärin 10.8 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 2.2 % ja 23.2 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Kompostoivassa omakotitalossa ekomaksusta aiheutuva kulu on keskimäärin 13.1 % jätehuollon vuosikustannuksista. Tämä osuus vaihtelee kunnittain riippuen jätehuoltojärjestelmästä 3.9 % ja 31.2 % välillä, kuten ilmenee alla olevasta kuvasta. Keskimääräinen ekomaksun suuruus vuonna 2010 arvolisäveroineen oli omakotitalokiinteistöillä 25,7 /vuosi. Kuvasta 8 voidaan todeta, että omakotitalon keskimääräinen ekomaksu on laskenut jatkuvasti viimeisen viiden vuoden aikana /asunto/vuosi Kuva 8. Omakotitalon ekomaksujen kehitys vuosina (sis. alv). Tiedot on muunnettu Tilastokeskuksen kertoimilla vuoden 2010 rahanarvoon. Vuosien tiedot perustuvat Kuntaliiton jätehuoltokyselyyn. Liitteessä 2 on esitetty ekomaksut kiinteistötyypeittäin kuntakohtaisina tietoina.

17 3.3.4 Jäteasemapalvelu Kyselyssä selvitettiin myös, mitä maksaa pientuojalle yhden sekajäte-erän (2 m 3 tai 200 kg) vastaanotto jäteasemalla. Tämä maksu on mukana omakotitalon kokonaisvuosikustannuksissa. Omatoimista kuljetusta ja peräkärryn vuokraa ym. ei kustannuksissa huomioida. Jäteasemapalvelumaksun selvittämisen tarkoituksena on saada omakotitalon vuosikustannuksia vertailukelpoisemmaksi muiden vertailukiinteistöjen kanssa. Taulukko 13. Jäteasemapalvelumaksun vuosikustannukset (sis. alv); yksi sekajäte-erä (2 m 3 tai 200 kg) jäteasemalle. /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk Kiinteistötyyppi Kuntia Omakotitalo (molemmat) min ka max min ka max min ka max Liitteessä 3 on esitetty jäteasemapalvelumaksut kuntakohtaisina tietoina. 3.4 Kokonaisvuosikustannukset Kiinteistöjen jätehuollon kokonaisvuosikustannukset muodostuvat: jätehuoltomääräysten mukaisesti ja vapaaehtoisesti kerättävien jätelajien kustannuksista (keräysvälineen hankintakulut, tyhjennysmaksut, astiapesut) perusmaksusta (ns. ekomaksu) omakotitaloille jäteasemamaksusta Taulukossa 14 on esitetty yhteenveto keskimääräisistä vuosittaisista kokonaiskustannuksista eri vertailukiinteistöillä. Taulukko 14. Keskimääräiset kokonaisvuosikustannukset kiinteistötyypeittäin (sis. alv). /kiinteistö/vuosi (keskiarvo) /asunto/vuosi (keskiarvo) /asukas/vuosi (keskiarvo) /m2/kk (keskiarvo) Kiinteistötyyppi Kuntia Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (kompostointi)

18 /asukas/vuosi Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo (kompostointi) n=128 n=156 n=157 n=156 Kuva 9. Asukkaan keskimääräinen jätehuollon kokonaisvuosikustannus kiinteistötyypeittäin (sis. alv). Omakotitalokiinteistön (ei kompostoivan) kokonaisvuosikustannukset olivat vuonna 2010 keskimäärin noin 260 /vuosi eli noin 1,7 /asukas/viikko (sis. alv). Omatoimisella kompostoinnilla saavutetaan omakotitalon jätemaksuissa keskimäärin noin 65 euron kustannussäästö vuodessa. Kompostoivan omakotitalokiinteistön saama kustannushyöty perustuu pääsääntöisesti sekajätteen määrän vähenemiseen ja sallittuun tyhjennysvälin pidentämiseen. Kompostorin hankinta- ja käyttökustannuksia ei laskelmissa kuitenkaan ole huomioitu. Oheiseen taulukkoon on koottu luvussa 3.3 esitellyt keräysvälineiden hankinnan, pesujen ja ekomaksun keskimääräiset osuudet kiinteistöjen vuosikustannuksista. Ekomaksuosuus on laskettu niiden kuntien osalta, joissa on ollut käytössä erillinen ekomaksu. Taulukko 15. Keräysvälineiden hankinnan, pesujen ja ekomaksun keskimääräiset osuudet kiinteistöjen vuosikustannuksista. Kiinteistötyyppi Keräysvälineiden hankinta Astiapesut Ekomaksu ka Vaihteluväli ka Vaihteluväli ka Vaihteluväli Kerrostalo 8.7 % % 2.3 % % 16.0 % % Rivitalo 8.7 % % 3.1 % % 13.5 % % Omakotitalo 6.3 % % 9.3 % % 10.8 % % Omakotitalo (kompostointi) 7.8 % % 11 % % 13.1 % %

19 4. Kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmät Yhdyskuntajätteen kuljettamiseksi kiinteistökohtaisessa keräyksessä on olemassa kolme vaihtoehtoa: 1. kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus 2. sopimusperusteinen jätteenkuljetus 3. kunnan oma kuljetus Ensimmäisessä vaihtoehdossa kunta järjestää vastuulleen kuuluvien jätteentuottajien osalta jätteiden kuljetusten kilpailuttamisen ja kuljetusyritysten valitsemisen jätelaji- ja urakkaaluekohtaisesti. Toisessa vaihtoehdossa kiinteistöt sopivat jätteenkuljetuksesta suoraan valitsemansa yksityisen kuljetusyrityksen kanssa. Kolmatta vaihtoehtoa ei Suomessa nykyisin juuri käytetä kiinteistökohtaisen keräyksen osalta vaan jätteenkuljetuspalvelut hankitaan yksityisiltä yrityksiltä. Joissakin kunnissa on vuonna 2010 ollut käytössä saman jätelajin osalta sekä kunnan kilpailuttama, että sopimusperustainen kuljetusvaihtoehto. Näitä tilanteita on tässä yhteydessä kuvattu käsitteellä sekajärjestelmä. Tällainen tilanne on aiheutunut pääasiassa kuntaliitoksen myötä, jossa liittyneissä kunnissa on toisessa ollut käytössä kunnan kilpailuttama ja toisessa puolestaan sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Kyselyllä selvitettiin vertailukiinteistöiltä erilliskerättävien jätelajien kuljetusten järjestämistapa. Aluekeräysjärjestelmiä ei tällä kyselyllä selvitetty. Taulukossa on esitetty kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmät vuonna Järjestelmät on esitetty jätelajeittain kuntien ja asukkaiden määrien perusteella. Taulukko 16. Kiinteistökohtaisen keräyksen jätteenkuljetusjärjestelmät jätelajeittain. Jätelaji Kuljetusjärjestelmä Kuntia Asukkaita kpl yht. (polttoon) kunnan kilpailuttama (polttoon) sekajärjestelmä (polttoon) sopimusperusteinen kunnan kilpailuttama sekajärjestelmä sopimusperusteinen (MB (ym.)- kunnan kilpailuttama (MB (ym.)- sopimusperusteinen Energiajäte kunnan kilpailuttama Energiajäte sekajärjestelmä Energiajäte sopimusperusteinen Biojäte kunnan kilpailuttama Biojäte sekajärjestelmä Biojäte sopimusperusteinen Keräyskartonki kunnan kilpailuttama Keräyskartonki sekajärjestelmä Keräyskartonki sopimusperusteinen Keräyskartonki ei tietoa Pahvi kunnan kilpailuttama Pahvi sopimusperusteinen Lasi (keräyslasi) kunnan kilpailuttama Lasi (keräyslasi) sekajärjestelmä Lasi (keräyslasi) sopimusperusteinen

20 Lasi (keräyslasi) ei tietoa Metalli (pienmetalli) kunnan kilpailuttama Metalli (pienmetalli) sekajärjestelmä Metalli (pienmetalli) sopimusperusteinen Metalli (pienmetalli) ei tietoa Paperi tuottajavastuu Kuvassa 10 on havainnollistettu sekajätteen kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmien osuuksia vuonna Niissä kunnissa, joissa on ollut vuonna 2010 käytössä ns. sekajärjestelmä, on jätelaitos joutunut täydentämään sopimusperusteista järjestelmää ja kilpailuttamaan kuljetukset erityisesti haja-asutusalueella. Kilpailutettu osuus on vain 31 % asukasluvusta mutta 44 % kiinteistöistä. 100 % 90 % % % 60 % 50 % 40 % 15 (26 %) 88 (24 %) Ei tietoa Sekajärjestelmä* Sopimusperusteinen Kunnan kilpailuttama 30 % 20 % 10 % 117 (34 %) (48 %) 0 % Kuntia kpl Asukkaita yht. *) Kunnan kilpailuttama osassa kuntaa (kilpailutettu osuus 31 % asukasluvusta mutta 44 % kiinteistöistä). Kuva 10. Sekajätteen (luokka ) kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmien osuudet kuntien lukumäärän ja asukasluvun suhteen. Liitteessä 4 on esitetty kiinteistöillä erilliskerättävien jätelajien kuljetusjärjestelmät kuntakohtaisina tietoina. 5. Yhdyskuntajätelajien vastaanottohinnat Jätteenkäsittelykeskuksiin vastaanotettavien jätelajikuormien osalta saatiin hintatietoja 30 jätelaitokselta (30/35, 86 %): Osuus jätelaitoksista 86 % (30/35) Osuus kunnista 73 % (248/342)

Tietoa kuntien jätehuollosta 2013. Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kuntien jätehuollosta 2013. Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kuntien jätehuollosta 2013 Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto 2 2. Kyselyn toteutus 2 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä

Lisätiedot

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2016 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat 2 Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Kyselyn toteutus... 4 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.

PALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko. PALVELUHINNASTO Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2017 alkaen Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.fi/ omakukko MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44, 2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta 1128/33/2010 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta verotuksessa

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat Koko maa Invataksi 61 836 646 451 28 369 866 50,11 43,89 Paaritaksi 29 953 54 340 6 484 076 131,84 119,32 Taksi 337 255 2 539 189 139 100 865 63,03 54,78 Akaa Invataksi 66 1 462 82 640 60,41 56,53 Paaritaksi

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä 1129/33/2010 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

Jätetaksa. 1.1.2013 alkaen

Jätetaksa. 1.1.2013 alkaen Jätetaksa 1.1.2013 alkaen Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Maaninka, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo,Vesanto Hyväksytty

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen Koko maa 5 375 276 19,25 0,09 0,90

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 13.4.2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden 2011 alussa. Katso erillinen liite 4. Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö-

Lisätiedot

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10.

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10. Väestö 31.12. * 75 vuotta täyttäneet * 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä * Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ** Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011 1125/2011 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2011 Verohallinto

Lisätiedot

Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2013 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut. Ennakkoon äänestäneet

Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut. Ennakkoon äänestäneet http://192.49.229.35/tp2012k2/s/aanaktiivisuus/aanestys1.htm Etusivu - PRESIDENTINVAALI 5.2.2012 - Äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat

Lisätiedot

Kunnat 2012 Maakunnat 2012

Kunnat 2012 Maakunnat 2012 Kunnat 2012 Maakunnat 2012 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2012 kotikunta Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45)

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45) Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain (19.4.2013 klo 8.45) Sähköisen ELY-keskus Tilatunnusten määrä vuonna 2012 (kpl) tukihakemuksen jättäneet tilat (kpl) Osuus kaikista tiloista (%) Uudenmaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Viestintävirasto LIITE /9510/ (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste

Viestintävirasto LIITE /9510/ (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste 1776/9510/2010 1 (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste Kunta tai kunnan osa Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Artjärvi Asikkala Askola Aura Nimetty yleispalveluyritys

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

Dnro 803/31/2011. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011

Dnro 803/31/2011. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 Dnro 803/31/2011 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 Verohallinto on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Dnro A72/200/2016 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa

Lisätiedot

Kunnat ja maakunnat, verovuosi Maakunnat Kunnat 2009

Kunnat ja maakunnat, verovuosi Maakunnat Kunnat 2009 Kunnat ja maakunnat, verovuosi 2010 Kunnat 2009 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2010 kotikunta Maakunnat 2009 Valtioneuvoston päätös maakunnista vuodelta 1998 (VNP 177/1998) 020

Lisätiedot

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Anianpellon koulun lähiliikuntapaikka Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa

Lisätiedot