Tietoa jätehuollosta. vuoden 2009 jätemaksutiedot

Transkriptio

1 Tietoa jätehuollosta vuoden 2009 jätemaksutiedot

2 2 Sisältö 1. Johdanto Toteutus Miten Kyselyn kattavuus Kiinteistökohtaiset kuljetusjärjestelmät Sopimusperusteisen kuljetuksen tyhjennysmaksutiedot Jätemaksut Keräysjärjestelmät Vertailukiinteistöt Keräysjärjestelmät kiinteistötyypeittäin Tyhjennysmaksut Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut Vuosikustannukset jätelajeittain Muut maksut Astianpesut kiinteistötyypeittäin Ekomaksut kiinteistötyypeittäin Jäteasemapalvelu Kokonaisvuosikustannukset Vastaanottohinnat Johtopäätökset Liitteet Liite 1. Kerrostalokiinteistössä jätehuoltomääräysten mukaan kerättävien jätelajien tyypillisimmät astiakoot ja niiden tyhjennysmaksut sekä kuljetustiedot kunnittain (sis. alv) Liite 2 Kerrostalon ja rivitalon ekomaksu kunnittain (sis. alv) Liite 3 Omakotitalo1:n ekomaksu ja jäteasemamaksu kunnittain (sis. alv)... 45

3 3 1. Johdanto Suomen Kuntaliitto on 1980-luvulta lähtien selvittänyt lähes vuosittain jätemaksuihin ja jätteiden vastaanottohintoihin liittyviä tietoja vuoteen 2008 asti. Kuntiin lähetetyn jätehuoltokyselyn vastauksista on laadittu yhteenvetoraportit kuntakohtaisina ja valtakunnallisina tietoina. Kuntaliitto on lopettanut vuosittaisen jätehuoltokyselyn tuottamisen resurssitilanteen muuttumisen vuoksi. Tarve kyseisen jätehuoltotiedon keräämiseen on kuitenkin edelleen hyvin suuri, mikä on tunnistettu muun muassa vuonna 2008 päättyneessä Jätelaitosten raportointi ja tunnusluvut projektissa JlrapII (FCG Efeko, JLY, 26 jätelaitosta). Jätelaitosyhdistys ry (JLY) edustaa kuntien jätelaitoksia ja alueellisia jätehuoltoyhtiöitä. Yhdistyksen jäsenlaitokset toteuttavat yli 5 miljoonan suomalaisen jätehuoltoa. Yhdistys ylläpitää tietokantaa, johon kerätään merkittävä määrä jätealan tietoa. JLY:llä on mahdollisuus tämän tietojärjestelmän laajentamiseen siten, että myös jätemaksutiedot voidaan jatkossa kerätä tehokkaasti. Koska yhdistyksen jäsenlaitokset ovat tiedon keskeisimmät tuottajat, JLY on nähty luontevana tahona jätemaksutietojen kokoajaksi ja raportoijaksi. JLY on toteuttanut vuoden 2009 jätemaksukyselyn. Tiedonkeruun rakennetta on uudistettu yhteistyössä alueellisten jätelaitosten, Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton sekä Kuntaliiton kanssa. Lisäksi on kuultu muita yhteistyötahoja muun muassa Ympäristöyritysten liittoa ja Kuluttajavirastoa. Uusi jätemaksutietojen keräysmalli huomioi järjestelmäerot ja lisää kustannusrakenteen läpinäkyvyyttä. Kustannustasojen selvittämiseksi kyselyssä käytetään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisia jätelajeja sekä tyypillisiä tyhjennysvälejä, astiamääriä ja -kokoja vertailukiinteistöissä. Määriteltyjä vertailukiinteistötyyppejä on neljä: 1. Kerrostalo 2. Rivitalo 3. Omakotitalo (ei kompostoi kiinteistöllä) 4. Omakotitalo (kompostoi kiinteistöllä) Lisäksi kyselyllä kerätään käsittelyyn tulevien jätelajien vastaanottomaksutiedot. Asumisessa ja julkisessa palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen huolehtiminen on kuntien vastuulla. Tehtävän tehokas hoitaminen edellyttää kunnilta tiivistä yhteistyötä. Sitä varten on perustettu alueellisia ja tehokkaasti toimivia yksiköitä - osakeyhtiö- ja kuntayhtymämuotoisia jätelaitoksia. Laitokset tarjoavat jätehuoltopalveluja myös elinkeinoelämälle. Vuonna 2009 Suomessa on kuntien omistamia alueellisia jätelaitoksia 35. Niiden piirissä asuu

4 4 suomalaista eli 95 % asukasluvusta. Suomessa on yhteensä 348 kuntaa, joissa 291 kunnassa jätehuollon organisoi alueellinen jätelaitos. Yhden jätelaitoksen keskimääräinen asukasluku on asukasta (vaihteluväli as). Yhden jätelaitoksen piiriin kuuluu keskimäärin 8,3 kuntaa (vaihteluväli 1-19 kuntaa). Kuva 1: Alueelliset jätelaitokset vuonna 2009 (JLY).

5 5 2. Toteutus 2.1. Miten JlrapII -projektissa tunnistettiin tarve muuttaa jätemaksukyselyn rakennetta siten, että se huomioi jätelaitosten järjestelmäerot ja on läpinäkyvä. Vuoden 2009 aikana luotiin yhteistyössä jätelaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa uusi rakenne jätemaksutietojen selvittämiseen. Vertailukiinteistöjen määritelmät ja kyselyn uusi rakenne testattiin muutamalla jätelaitoksella ennen kyselyn lähettämistä kaikille. Syksyllä 2009 lähetettiin kysely 35 jätelaitokselle sekä niille kunnille, jotka eivät kuulu alueellisiin jätelaitoksiin. Lisäksi lähetettiin yksi muistutus kyselyyn vastaamisesta. Kysely oli sähköisesti täytettävä Excel-lomake. Vastaukset syötettiin marraskuun aikana Access-tietokantaan analysoinnin tehostamiseksi. Kyselyssä tiedot on kysytty vuoden 2009 alun tilanteen mukaisina. Tämä raportti on koottu 2009 jätemaksukyselyn vastauksista. Kaikki tiedot perustuvat vastanneiden jätelaitoksien ja kuntien antamiin vastauksiin. Raportissa esitetyissä aikasarjoissa on käytetty edeltävien vuosien osalta Kuntaliiton tuottamia lukuja. Kaikki raportin maksutiedot on ilmoitettu arvolisäverollisina paitsi luvun 5 vastaanottohinnat. Vuoden 2010 tiedot kerätään JLY:n toimesta nettilomakkeilla suoraan sähköiseen järjestelmään. Tämä helpottaa vastaamista ja tehostaa tietojen raportointia JLY:ssä. 2.2 Kyselyn kattavuus Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä kiinteistöjen tyhjennysmaksutietojen osalta 33 jätelaitosta (262 kuntaa) ja 8 kuntaa, jotka eivät kuulu alueellisiin jätelaitoksiin: Osuus jätelaitoksista 94 % (33/35) Osuus kunnista 78 % (270/348) Osuus asukkaista 90 % ( / ) Jätelaitosten vastaanottohintatietojen osalta saatiin tietoja 33 jätelaitokselta: Osuus jätelaitoksista 94 % (33/35) Osuus kunnista 80 % (277/348)

6 6 3. Kiinteistökohtaiset kuljetusjärjestelmät Yhdyskuntajätteen kuljettamiseksi on olemassa kolme vaihtoehtoa: 1. kunnan alueellisesti kilpailuttama jätteenkuljetus 2. sopimusperusteinen jätteenkuljetus 3. kunnan oma kuljetus Ensimmäisessä vaihtoehdossa kunta ottaa itselleen vastuun kuljetusten kilpailuttamisesta ja yritysten valitsemisesta. Toisessa vaihtoehdossa kiinteistöt sopivat jätteenkuljetuksesta suoraan valitsemansa yrityksen kanssa. Kolmatta vaihtoehtoa ei Suomessa nykyisin käytetä kiinteistökohtaisen keräyksen osalta. Tällä kyselyllä selvitettiin vertailukiinteistöiltä jätehuoltomääräysten mukaisesti erilliskerättävät jätelajit. Aluekeräysjärjestelmiä ei otettu mukaan tähän kyselyyn. Taulukko 1: Kiinteistökohtaisen keräyksen jätteenkuljetusjärjestelmät jätelajeittain Jätelaji Kuljetusjärjestelmä Kuntia kpl Asukkaita yht. Asukkaita/kunta Sekajäte (polttoon) kunnan kilpailuttama sekajärjestelmä sopimusperusteinen Sekajäte (loppusijoitukseen) kunnan kilpailuttama sekajärjestelmä sopimusperusteinen Sekajäte (MB (ym.)- käsittelyyn)* sekajärjestelmä sopimusperusteinen Energiajäte (energiajae) kunnan kilpailuttama sopimusperusteinen Biojäte kunnan kilpailuttama sekajärjestelmä sopimusperusteinen Keräyskartonki kunnan kilpailuttama sekajärjestelmä sopimusperusteinen Pahvi kunnan kilpailuttama sopimusperusteinen Lasi (keräyslasi) kunnan kilpailuttama sekajärjestelmä sopimusperusteinen Metalli (pienmetalli) kunnan kilpailuttama sekajärjestelmä sopimusperusteinen * MB-käsittely = Jätteiden laitosmaista esikäsittelyä ennen jätteen hyödyntämistä tai loppusijoitusta. Tavoitteena on myös vähentää kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää ja biologista aktiivisuutta (JLY:n Internet sivuilta).

7 7 Monessa ns. sekajärjestelmäkunnassa on kuntaliitoksen myötä vielä käytössä sekä kunnan kilpailuttama että sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Vuoden 2010 aikana monen tällaisen kunnan alueella siirrytään yhtenäiseen järjestelmään. Kiinteistökohtaisen sekajätteen (200301) keräyksen kuljetusjärjestelmien osuudet 100 % 90 % % 8 70 % % 50 % 40 % 134 (39 %) (33 %) Ei tietoa Sekajärjestelmä* Sopimusperusteinen Kunnan kilpailuttama 30 % % 128 (53 %) 10 % (37 %) 0 % Kuntia kpl Asukkaita yht. *) Kunnan kilpailuttama osassa kuntaa (kilpailutettu osuus keskimäärin 23 %) Kuva 2. Sekajätteen (luokka ) kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusjärjestelmien osuudet kuntien lukumäärän ja asukasluvun suhteen. 3.1 Sopimusperusteisen kuljetuksen tyhjennysmaksutiedot Kyselyyn vastanneilla jätelaitoksilla ja kunnilla noin puolella (52 %) ei ollut tietoa sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän tiedoista (maksut, astiamäärät ja -koot sekä tyhjennysvälit). Osa jätelaitoksista on saanut sopimusperusteisten kuljetusjärjestelmän osalta tietoja ja arvioineet tietojen luotettavuuden. Taulukko 2: Jätemaksutietojen saanti sopimusperusteisen kuljetuksen osalta. Miten tieto saatu Kuntia Osuus Ei saada tietoa % Arvio % Kuljetusliikkeet ja kiinteistökohtaiset laskut 7 5 %

8 8 Maksimityhjennyshinta 9 7 % Saadaan paikalliselta kuljetusliikkeeltä 2 1 % Useammalta kuljetusyrittäjältä 9 7 % Yhdeltä kuljetusliikkeeltä % Yht % 4. Jätemaksut Keräysjärjestelmät Kuntien jätehuoltomääräyksissä tuodaan esiin, mitä jätejakeita edellytetään kerättäväksi erityyppisiltä ja kokoisilta kiinteistöiltä. Jätehuoltomääräysten keräysvelvoitteet muuttuvat asuntomäärän kasvaessa kiinteistöissä. Keräyspaperi kuuluu täystuottajavastuun piiriin ja ei siten aiheuta kiinteistölle kustannuksia (Jätelaki 18 ja VNp keräyspaperista 5 ) Vertailukiinteistöt Mukana 2009 jätemaksukyselyssä on neljä kiinteistötyyppiä. Seuraavat asiat ovat kaikille vertailukiinteistöille yhteisiä: Kerättävät jätelajit määräytyvät kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Jätelajin keräyksen osalta käytetään vertailukiinteistölle tyypillistä (ts. käytetyintä) tyhjennysväliä, astiakokoa ja astioiden lukumäärää Tyhjennysmaksu sisältää mm. kuljetuksen ja käsittelyn Astiakustannuksia (hankintahintaa tai vuokraa) ei lueta mukaan. Astianpesumaksut huomioidaan erikseen, jos eivät sisälly tyhjennysmaksuun Kiinteä jätemaksu (ekomaksu) luetaan mukaan. Vertailukiinteistöjen määritelmät: Kerrostalo Asunto-osakeyhtiö taajama-alueella Noin 40 asuntoa ja 75 asukasta (n hm2 ja m3). Rivitalo Asunto-osakeyhtiö taajama-alueella Noin 8 asuntoa ja 16 asukasta (n. 640 hm2).

9 9 Omakotitalo 1 (ei kompostoi kiinteistöllä) Asukkaita 3 henkilöä (n. 120 hm2) Maksuissa huomioidaan yksi pientuojan sekajäte-erä (2m3 tai 200kg) jäteasemalle vuodessa. Peräkärryn vuokraa yms. ei huomioida. Omakotitalo 2 (kompostoi kiinteistöllä) Asukkaita 3 henkilöä (n. 120 hm2) Biojäte kompostoidaan kiinteistöllä omatoimisesti. Maksuissa huomioidaan yksi pientuojan sekajäte-erä (2m3 tai 200kg) jäteasemalle vuodessa. Peräkärryn vuokraa yms. ei huomioida Keräysjärjestelmät kiinteistötyypeittäin Jätemaksukyselyn vastaajat ovat selvittäneet jätelaitoksiin kuuluvien kuntien osalta jätehuoltomääräysten velvoitteet kullekin vertailukiinteistölle. Taulukko 3. Jätehuoltomääräysten mukaisesti kerättävät lajit vertailukiinteistöissä (kuntien lukumäärä). Jätelaji Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo 1 Omakotitalo 2 Sekajäte Energiajäte Biojäte Keräyskartonki Pahvi Lasi Metalli Tyhjennysmaksut Kyselyssä 2009 ei kysytty erikseen käsittely- ja kuljetusmaksujen osuutta tyhjennysmaksusta. Jäteastian tyhjennysmaksu voi pitää sisällään mm.: jätteen keräyksen astian pesut kuljetuksen hallinnon jätteiden käsittelyn kaatopaikkojen maisemoinnin ja jälkihoidon jätehuollon kehittämisen varautumisen tuleviin investointeihin

10 10 Mikäli kunnassa ei ole kiinteää maksua (ekomaksu) käytössä, sekajätteen tyhjennysmaksulla katetaan usein ns. ilmaispalveluiden (mm. tiedotus, neuvonta ja kotitalouksien ongelma- ja hyötyjätehuolto) käyttö. Taulukko 4: Kerrostalokiinteistöissä kerättävien jätelajien astiamäärät, tyhjennysmaksut (sis. alv) ja tyhjennyskerrat tyypillisimpien astiakokojen osalta. Jätelaji Tyypillinen astiakoko Kuntien lkm Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Kuljetus* (kuntien lkm.) min ka max min ka max min ka max K S Sekajäte (polttoon) Sekajäte (loppusijoitukseen) Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) Energiajäte (energiajae) Biojäte Keräyskartonki Pahvi Lasi (keräyslasi) Metalli (pienmetalli) * K = kunnan kilpailuttama, S = sopimusperusteinen Taulukko 5: Rivitalokiinteistöissä kerättävien jätelajien astiamäärät, tyhjennysmaksut (sis. alv) ja tyhjennyskerrat tyypillisimpien astiakokojen osalta. Jätelaji Tyypillinen astiakoko Kuntien lkm Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Kuljetus* (kuntien lkm.) min ka max min ka max min ka max K S Sekajäte (polttoon) Sekajäte (loppusijoitukseen) Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) Energiajäte (energiajae) Biojäte Keräyskartonki Pahvi Lasi (keräyslasi) Metalli (pienmetalli) * K = kunnan kilpailuttama, S = sopimusperusteinen Taulukko 6. Omakotitalokiinteistössä (ei kompostoi) kerättävien jätelajien astiamäärät, tyhjennysmaksut (sis. alv) ja tyhjennyskerrat tyypillisimpien astiakokojen osalta. Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Kuljetus* (kuntien

11 11 Jätelaji Tyypillinen astiakoko Kuntien lkm lkm.) min ka max min ka max min ka max K S Sekajäte (polttoon) Sekajäte (loppusijoitukseen) Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) Energiajäte (energiajae) Biojäte * K = kunnan kilpailuttama, S = sopimusperusteinen Taulukko 7: Omakotitalokiinteistöissä (kompostoi) kerättävien jätelajien astiamäärät, tyhjennysmaksut (sis. alv) ja tyhjennyskerrat tyypillisimpien astiakokojen osalta. Jätelaji Tyypillinen astiakoko Kuntien lkm Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Kuljetus* (kuntien lkm.) min ka max min ka max min ka max K S Sekajäte (polttoon) Sekajäte (loppusijoitukseen) Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) Energiajäte (energiajae) * K = kunnan kilpailuttama, S = sopimusperusteinen Kompostoivan omakotitalokiinteistön saama kustannushyöty perustuu pääsääntöisesti sekajätteen tyhjennysvälien pidentymiseen Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut Taulukot 8 ja 9: Keräysvälinekohtaiset (240 l ja 600 l) sekajätteen tyhjennysmaksut eri kuljetusjärjestelmissä vuonna 2009 (sis. alv). Sekajäte 240 l Kiinteistö Sopimusperusteinen /tyhjennys Kunnan kilpailuttama /tyhjennys ka min max n ka min max n Omakotitalo1 7,10 4,38 12, ,08 3,78 11, Omakotitalo2 7,12 4,38 12, ,99 3,78 11, , , Sekajäte Kiinteistö 600 l Sopimusperusteinen /tyhjennys Kunnan kilpailuttama /tyhjennys

12 12 ka min max n ka min max n Kerrostalo 11,75 7,63 17, ,39 6,22 14,74 60 Rivitalo 11,96 7,64 17, ,01 6,22 14, , , Sekajäteastian 240 ltr tyhjennysmaksujen kehitys 8,00 7,00 7,12 6,00 5,00 5,70 4,84 5,86 5,19 6,21 6,15 5,51 5,42 6,05 5,53 6,03 /tyhjennys (sis. ALV) 4,00 3,00 Sopimusperusteinen Kunnan kilpailuttama 2,00 1,00 0, Sekajäteastian 600 ltr tyhjennysmaksujen kehitys 14,00 /tyhjennys (sis. ALV) 12,00 10,00 8,00 6,00 9,81 8,21 10,33 8,77 10,75 9,44 10,93 10,92 9,25 9,25 11,89 9,78 Sopimusperusteinen Kunnan kilpailuttama 4,00 2,00 0, Kuvat 3 ja 4: Keräysvälinekohtaiset tyhjennysmaksut eri kuljetusjärjestelmissä vuosina Edeltävien vuosien tiedot perustuvat Kuntaliiton jätemaksukyselyyn.

13 Vuosikustannukset jätelajeittain Suoraa vertailua kerättävien jätelajien vuosikustannuksista ei voida tehdä, sillä hintatasoon vaikuttaa kiinteistön jätehuoltomääräyksien mukainen keräysjärjestelmä kokonaisuudessaan Lisäksi se kerätäänkö kunnassa ekomaksua, vaikuttaa sekajätteen vuosikustannuksiin. Niissä kunnissa, joissa ekomaksua ei kerätä erikseen, ovat ns. ilmaispalvelut usein sisällytetty sekajätteen tyhjennysmaksuun. Taulukko 10: Kerrostalokiinteistön jätelajikustannukset (sis. alv) /kiinteistö/vuosi /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk Jätelaji kuntia as min ka max min ka max min ka max min ka max Sekajäte (polttoon) Sekajäte (loppusijoitukseen) Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) Energiajäte (energiajae) Biojäte Keräyskartonki Pahvi Lasi (keräyslasi) Metalli (pienmetalli) Taulukon avulla voidaan vertailla esimerkiksi sekajätteen keräyskuluja kuljetusjärjestelmittäin (huom. ekomaksukunnat). Kustannukseen vaikuttaa olennaisesti tyhjennystiheys. Taulukko 11: Rivitalokiinteistön jätelajikustannukset (sis. alv) /kiinteistö/vuosi /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk Jätelaji kuntia as min ka max min ka max min ka max min ka max Sekajäte (polttoon) Sekajäte (loppusijoitukseen)

14 14 Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) Energiajäte (energiajae) Biojäte Keräyskartonki Pahvi Lasi (keräyslasi) Metalli (pienmetalli) Taulukko 12. Omakotitalokiinteistön (ei kompostoi) jätelajikustannukset (sis. alv) /kiinteistö/vuosi /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk Jätelaji kuntia as min ka max min ka max min ka max min ka max Sekajäte (polttoon) Sekajäte (loppusijoitukseen) Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) Energiajäte (energiajae) Biojäte Taulukko 13: Omakotitalokiinteistön (kompostoi) jätelajikustannukset (sis. alv) /kiinteistö/vuosi /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk Jätelaji kuntia as min ka max min ka max min ka max min ka max Sekajäte (polttoon) Sekajäte (loppusijoitukseen) Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) Energiajäte (energiajae) Kompostoivan omakotitalon osalta sekajätteen vuosikustannuksissa näkyy tyhjennysvälien harvennuksesta johtuva kustannushyöty. 4.3 Muut maksut Astianpesut kiinteistötyypeittäin

15 15 Jäteastioiden pesukustannukset on useimmiten sisällytetty tyhjennysmaksuihin. Vain muutamassa kunnassa on astianpesut hinnoiteltu erikseen. Taulukko 14: Astianpesujen vuosikustannukset kiinteistötyypeittäin (sis. alv) /kiinteistö/vuosi /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk Kiinteistötyyppi kuntia min ka max min ka max min ka max min ka max Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo Ekomaksut kiinteistötyypeittäin Kiinteällä maksulla ns. ekomaksulla katetaan mm. kotitalouksien maksuttomat hyötyjäte- ja ongelmajätepalvelut sekä jäteneuvonta. Yli puolet 56 % vastanneista kunnista (151/270) ilmoitti keräävänsä ekomaksua. Taulukko 15: Ekomaksun vuosikustannukset kiinteistötyypeittäin (sis. alv) /kiinteistö/vuosi /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk kiinteistötyyppi kuntia min ka max min ka max min ka max min ka max Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo Keskimääräinen ekomaksun suuruus vuonna 2009 arvolisäveroineen oli omakotitalokiinteistöillä 27,5 /vuosi.

16 16 Omakotitalon "ekomaksun" kehitys ( /asunto/vuosi, sis. ALV) /asunto/vuosi Kuva 5: Omakotitalon ekomaksujen kehitys vuosina Edeltävien vuosien tiedot perustuvat Kuntaliiton jätemaksukyselyyn. Sekajätekustannukset, ei erillistä "ekomaksua" ( /asukas/vuosi, sis. ALV) /asukas/vuosi Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo1 Omakotitalo2

17 17 Sekajätekustannukset ja erillinen "ekomaksu" ( /asukas/vuosi, sis. ALV) /asukas/vuosi Sekajäte Ekomaksu Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo1 Omakotitalo2 Kuvat 6 ja 7: Sekajätekustannukset ei-ekomaksukunnissa ja ekomaksukunnissa kiinteistötyypeittäin vuonna Jäteasemapalvelu Kyselyssä selvitettiin myös, mitä maksaa pientuojalle yhden sekajäte-erän (2m3 tai 200kg) vastaanotto jäteasemalla. Tämä maksu on mukana omakotitalon kokonaisvuosikustannuksissa. Omatoimista kuljetusta ja peräkärryn vuokraa ym. ei kustannuksissa huomioida. Jäteasemapalvelumaksun selvittämisen tarkoituksena on saada omakotitalon vuosikustannuksia vertailukelpoisemmaksi. Taulukko 16: Jäteasemapalvelumaksun vuosikustannukset; yksi sekajäte-erä (2m3 tai 200kg) jäteasemalle (sis. alv) /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk kiinteistötyyppi kuntia min ka max min ka max min ka max Omakotitalo (1 & 2)

18 Kokonaisvuosikustannukset Kiinteistöjen jätehuollon kokonaisvuosikustannukset muodostuvat: jätehuoltomääräysten mukaisista jätelajikustannuksista kiinteistömaksuista (astianpesu, ekomaksu, omakotitaloille jäteasemamaksu) Kokonaisvuosikustannusten laskemiseksi tarvitaan jätehuoltomääräysten mukaan kerättävien jätelajien osalta astiakoko, -määrä, tyhjennysmaksu ja tyhjennysvälitieto. Lisäksi tarvitaan kiinteistömaksutiedot. Taulukko 17: Kokonaisvuosikustannukset kiinteistötyypeittäin (sis. alv) /kiinteistö/vuosi /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk Kiinteistötyyppi kuntia min ka max min ka max min ka max min ka max Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Omakotitalo Kokonaisvuosikustannukset kiinteistötyypeittäin (sis. ALV) /asunto/vuosi /asukas/vuosi Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo1 Omakotitalo2 n=118 n=159 n=180 n=176

19 19 Kuva 8: Kokonaisvuosikustannukset kiinteistötyypeittäin Omakotitalokiinteistön (ei kompostoivan) kokonaisvuosikustannukset olivat vuonna 2009 keskimäärin noin 200 /vuosi (sis. ALV) eli noin 1,3 /asukas/viikko. Omatoimisella kompostoinnilla saavutetaan jätemaksuissa keskimäärin noin 80 euron kustannussäästö vuodessa. Kompostoivan omakotitalokiinteistön saama kustannushyöty perustuu pääsääntöisesti sekajätteen tyhjennysvälien pidentymiseen. Kompostorin hankinta- ja käyttökustannuksia ei ole laskelmissa huomioitu. Kuvassa 9 on esitetty omakotitalon jätehuollon kokonaiskustannustasoja vuosina 2007, 2008 ja 2009 biojätehuollon erilaisissa ratkaisuissa. Tiedot vuosien 2007 ja 2008 osalta ovat Kuntaliiton jätehuoltokyselystä ja perustuvat seuraaviin oletuksiin: - asukkaita 3 henkilöä - 1kpl 240 lrt sekajäteastia, tyhjennyksiä 26 krt/vuosi - biojäteastian tyhjennyksiä 52 krt/vuosi Vuoden 2009 tieto on todellinen vallitsevan jätehuoltojärjestelmän mukainen vuosikustannus JLY:n maksukyselymallin mukaisesti. Omakotitalojen kokonaisvuosikustannukset (sis. ALV) /vuosi a) Biojätettä ei kerätä erikseen b) Biojäte kerätään erikseen c) Biojäte kompostoidaan kiinteistöllä

20 20 Kuva 9: Omakotitalojen kokonaisvuosikustannukset vuosina kiinteistöissä, joissa biojätettä ei kerätä erikseen, kerätään erikseen tai kompostoidaan. Edeltävien vuosien 2007 ja 2008 tiedot perustuvat Kuntaliiton jätemaksukyselyyn. 5. Vastaanottohinnat Käsittelyyn tulevien jätelajien vastaanottohintatietojen osalta saatiin tietoja 33 jätelaitoksesta (33/35, 94 %). Jätelajin vastaanottohinnan lisäksi kysyttiin mahdollinen punnitusmaksu ja keskimääräiset kuormapainot, joiden avulla laskettiin kullekin jätelajille punnitusmaksuista aiheutuva keskimääräinen lisäkustannus ns. punnituslisä. Tietoja saatiin keskeisimpien jätelajien osalta. Taulukko 18: Vastaanottomaksut (sis. punnituslisän), punnituslisät, -maksut ja kuormapainot jätelajeittain (ilm. alv). Vastaanottomaksu yht. /t Punnituslisä /t Punnitusmaksu /kuorma Kuormapaino t/kuorma Jätelaji laitosta min ka max min ka osuus max min ka max min ka max Sekajäte (polttoon) % Sekajäte (loppusijoituksee n) % Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) % Energiajäte (energiajae) % Biojäte % Rakennusjäte % Hiekanerotuskaivojäte % Rasvanerotuskaivojäte % Kuvassa 10 on esitetty sekajätteen, biojätteen, energiajätteen ja rakennusjätteen vastaanottomaksujen (käsittelymaksujen) kehitystä aikavälillä Tiedot eivät sisällä punnituslisän osuutta. Edeltävien vuosien tiedot perustuvat Kuntaliiton jätehuoltokyselyyn.

21 21 Käsittelymaksujen kehitys /t (ilm. ALV) Sekajäte Energiajäte (energiajae) Biojäte Rakennusjäte Kuva 10: Seka-, energia, bio- ja rakennusjätteiden käsittelymaksujen kehitys. Kuntaliiton jätemaksutietoja vuosien osalta. Vuoden 2009 osalta on tiedot JLY:n maksukyselystä. Sekalaisessa yhdyskuntajätteessä on nykyisin jäteveroa 30 /t. Sekajätteestä peritty käsittelymaksu oli vuoden 2009 alussa noin 116 /t (sis. ALV). Se oli noussut edellisestä vuodesta noin 9 %. Jätelaitoksista 30 ilmoitti, että sekajätteen käsittelymaksu on sama kaikille jätteentuottajille. Kolme jätelaitosta ilmoitti, että se ei ole sama kaikille jätteentuottajille. Näillä laitoksilla elinkeinoelämän yhdyskuntajätelajeista peritty maksu on keskimäärin 10 % kalliimpi. Kahden jätelaitoksen osalta ei saatu tietoja. 25 jätelaitosta perii sekajätekuormista punnitusmaksua. Yhdellä vastanneella jätelaitoksella vastaanottomaksut vaihtelevat kunnittain. 6. Johtopäätökset Jätemaksukysely 2009 toteutettiin uudella tiedonkeruun rakenteella, jonka tarkoituksena on saada luotettavampaa ja vertailukelpoisempaa tietoa jätemaksuista. Pääsääntöisesti uusi kyselymalli toi positiivista palautetta, mutta myös kehittämisehdotuksia ja haasteita nousi esille.

22 22 Vuoden 2009 jätemaksukyselyssä jätelajeja, astiakokoja ja -määriä sekä tyhjennysväliä ei annettu valmiina vaan tiedot kysyttiin vertailukiinteistökohtaisesti vallitsevan tilanteen mukaisina. Tällä tavalla huomioidaan jätehuollon järjestelmäerot ja parannetaan vertailukelpoisuutta. Joillekin jätelaitoksille vertailukiinteistöjen tyypillisen astiamäärän ja tyhjennysvälin selvittäminen oli haastavaa. Kuntaliitosten takia vuonna 2009 saman kunnan alueella saattaa olla eri hintoja ja eri kuljetusjärjestelmät käytössä. Tilanne selkiytynee lähitulevaisuudessa, kun kuntaliitoskunnat siirtyvät yhden alueellisen jätelaitoksen piiriin ja kuljetusjärjestelmä yhdenmukaistetaan. Eräs vaikeasti saatava tieto oli jätelajin ominaistuotto asukasta kohden (kg/as/kiinteistötyyppi). Tietoa tarvitaan muun muassa arvioitaessa kuljetuksen ja käsittelyn osuuksia tyhjennysmaksuissa. Laadukkaan tiedon tuottaminen edellyttäisi tarkentavia erillisselvityksiä jätelajien syntymisestä asumisessa ja palvelutoiminnassa. Tiedon saannin ja luotettavuuden epävarmuuksista johtuen tietoa ei ole raportoitu. Vuoden 2009 kyselyssä huomioitiin jätehuoltomääräysten mukaan kerättävät jätelajit. Kehittämistarpeena nähtiin kiinteistöltä kerättävien vapaaehtoisten tyypillisten jätelajien kustannusten huomioiminen. Vuoden 2010 jätemaksukyselyssä on tarkoitus ottaa huomioon myös vertailukiinteistössä vapaaehtoisesti kerättävät jätelajit, jos ne edustavat tyypillistä tapausta. Tiedoissa on kuitenkin tarpeen erottaa jätehuoltomääräysten mukainen järjestelmä vapaaehtoisuuteen pohjautuvasta. Aluekeräysjärjestelmiä koskevat tiedot eivät olleet mukana vuoden 2009 kyselyssä, mutta vuoden 2010 jätemaksukyselyyn aluekeräysjärjelmien hintatasojen selvitys pyritään ottamaan mukaan, jos se saadaan vertailukelpoisesti kysyttyä. Lisäksi jatkossa on toivottu palvelutason huomioimista ja ns. ilmaispalveluiden maksurakenteen sekä tyhjennusmaksujen maksurakenteiden läpinäkyvöittämistä. Palvelutason arviointi erilaisilla mittareilla yhdistettyjä kustannustasoihin toisi tarkeää tietoa siitä, mitä asioita erilaisilla maksuilla katetaan.

23 23 Jätemaksutietojen saanti sopimusperusteisilta alueilta osoittautui tänäkin vuonna hankalaksi. Sopimusperusteisen kuljetuksen osalta maksutiedot ovat arvioita tai niitä ei suurimmassa osassa tapauksia pystytty tuottamaan. Sopimusperusteisilta alueilta luotettavien tietojen kerääminen edellyttäisi riittävää otosta jätelaskuja vertailukiinteistöiltä. Lisäksi laskutuksessa pitäisi läpinäkyvästi olla esillä jätelajikohtaiset tyhjennyshinnat ja tyhjennyskerrat. Jätemaksutietojen vertailussa tulisi myös huomioida sopimusperusteisen laskutuksen erilliset laskutuslisät, jotka sisältyvät kilpailutetussa järjestelmässä tyhjennysmaksuun. Tietojen saannin haastavuus kertoo osaltaan sopimusperusteisen kuljetusmuodon edellyttämästä seurannan ja valvonnan merkittävästä lisätarpeesta ja kokonaisuuden vaikeasta hallittavuudesta.

24 24 Liitteet Liite 1. Kerrostalokiinteistössä jätehuoltomääräysten mukaan kerättävien jätelajien tyypillisimmät astiakoot ja niiden tyhjennysmaksut sekä kuljetustiedot kunnittain (sis. alv). Huom. Taulukossa nolla tarkoittaa ei tietoa, paitsi eräissä kunnissa metallin ja lasin osalta tyhjennysmaksu on 0. Kunta Jätelaji Astiakoko (ltr) Kuljetukset* Tyhjennysmaksu ( /kpl/krt) * K = kunnan kilpailuttama, S = sopimusperusteinen Akaa Sekajäte (loppusijoitukseen) S Akaa Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Akaa Biojäte K Alavus Sekajäte (loppusijoitukseen) K Alavus Biojäte K Alavus Keräyskartonki K Alavus Lasi (keräyslasi) K Alavus Metalli (pienmetalli) K Artjärvi Sekajäte (polttoon) K Artjärvi Energiajäte (energiajae) K Asikkala Sekajäte (polttoon) S Asikkala Energiajäte (energiajae) S Asikkala Biojäte S Asikkala Keräyspaperi S Asikkala Keräyskartonki S Aura Sekajäte (polttoon) S Aura Sekajäte (loppusijoitukseen) S Aura Lasi (keräyslasi) S Aura Metalli (pienmetalli) S Enonkoski Sekajäte (loppusijoitukseen) S Enonkoski Biojäte S Enontekiö Sekajäte (loppusijoitukseen) K Espoo Sekajäte (loppusijoitukseen) K Espoo Energiajäte (energiajae) K Espoo Biojäte K Espoo Keräyskartonki S Eurajoki Sekajäte (loppusijoitukseen) S Eurajoki Biojäte S Eurajoki Keräyskartonki S Eurajoki Lasi (keräyslasi) S Eurajoki Metalli (pienmetalli) S Forssa Sekajäte (loppusijoitukseen) S Forssa Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Forssa Biojäte K Haapajärvi Sekajäte (loppusijoitukseen) K Haapajärvi Biojäte K Haapavesi Sekajäte (loppusijoitukseen) K Haapavesi Energiajäte (energiajae) K Hailuoto Sekajäte (loppusijoitukseen) S

25 Hailuoto Biojäte S Hailuoto Keräyskartonki S Hailuoto Lasi (keräyslasi) S Hailuoto Metalli (pienmetalli) S Hämeenkoski Sekajäte (polttoon) S Hämeenkoski Energiajäte (energiajae) S Hämeenkyrö Sekajäte (loppusijoitukseen) K Hämeenkyrö Biojäte K Hamina Sekajäte (polttoon) S Hamina Biojäte S Hanko Sekajäte (loppusijoitukseen) K Hanko Biojäte K Harjavalta Sekajäte (loppusijoitukseen) S Harjavalta Energiajäte (energiajae) S Harjavalta Biojäte S Harjavalta Pahvi S Harjavalta Lasi (keräyslasi) S Harjavalta Metalli (pienmetalli) S Haukipudas Sekajäte (loppusijoitukseen) S Haukipudas Biojäte S Haukipudas Keräyskartonki S Haukipudas Lasi (keräyslasi) S Haukipudas Metalli (pienmetalli) S Heinävesi Sekajäte (loppusijoitukseen) K Heinävesi Biojäte K Heinävesi Keräyskartonki K Heinola Sekajäte (polttoon) S Heinola Energiajäte (energiajae) S Heinola Biojäte S Heinola Keräyspaperi S Heinola Keräyskartonki S Helsinki Sekajäte (loppusijoitukseen) K Helsinki Energiajäte (energiajae) K Helsinki Biojäte K Helsinki Keräyskartonki S Hollola Sekajäte (polttoon) S Hollola Energiajäte (energiajae) S Hollola Biojäte S Hollola Keräyspaperi S Hollola Keräyskartonki S Hyrynsalmi Sekajäte (loppusijoitukseen) S Hyrynsalmi Energiajäte (energiajae) S Hyrynsalmi Biojäte S Hyvinkää Sekajäte (polttoon) K Hyvinkää Biojäte K Hyvinkää Lasi (keräyslasi) S Hyvinkää Metalli (pienmetalli) S Ii Sekajäte (loppusijoitukseen) S Ii Biojäte S Ii Keräyskartonki S Ii Lasi (keräyslasi) S Ii Metalli (pienmetalli) S Iisalmi Sekajäte (loppusijoitukseen) S Iisalmi Biojäte S 25

26 Ikaalinen Sekajäte (loppusijoitukseen) K Ikaalinen Biojäte K Ilmajoki Sekajäte (loppusijoitukseen) K Ilmajoki Biojäte K Ilmajoki Keräyskartonki K Ilmajoki Lasi (keräyslasi) K Ilmajoki Metalli (pienmetalli) K Ilomantsi Sekajäte (loppusijoitukseen) S Imatra Sekajäte (loppusijoitukseen) S Imatra Biojäte S Inari Sekajäte (loppusijoitukseen) K Inkoo Sekajäte (loppusijoitukseen) K Inkoo Biojäte K Isojoki Sekajäte (loppusijoitukseen) S Isojoki Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Jalasjärvi Sekajäte (loppusijoitukseen) K Jalasjärvi Biojäte K Jalasjärvi Keräyskartonki K Jalasjärvi Lasi (keräyslasi) K Jalasjärvi Metalli (pienmetalli) K Jämsä Sekajäte (loppusijoitukseen) S Jämsä Energiajäte (energiajae) S Jämsä Biojäte S Jämsä Lasi (keräyslasi) S Jämsä Metalli (pienmetalli) S Joensuu Sekajäte (loppusijoitukseen) K Joensuu Biojäte K Joroinen Sekajäte (loppusijoitukseen) K Joroinen Biojäte K Joroinen Keräyskartonki K Joutsa Sekajäte (loppusijoitukseen) S Joutsa Biojäte S Juuka Sekajäte (loppusijoitukseen) K Juuka Biojäte K Juuka Keräyskartonki K Juupajoki Sekajäte (loppusijoitukseen) K Juva Sekajäte (loppusijoitukseen) S Juva Biojäte S Juva Keräyskartonki S Jyväskylä Sekajäte (loppusijoitukseen) K Jyväskylä Biojäte K Jyväskylä Keräyskartonki K Jyväskylä Lasi (keräyslasi) K Jyväskylä Metalli (pienmetalli) K Kaarina Sekajäte (polttoon) S Kaarina Sekajäte (loppusijoitukseen) S Kaarina Lasi (keräyslasi) S Kaarina Metalli (pienmetalli) S Kajaani Sekajäte (loppusijoitukseen) S Kajaani Energiajäte (energiajae) S Kajaani Biojäte S Kangasala Sekajäte (loppusijoitukseen) K Kangasala Biojäte K Kankaanpää Sekajäte (loppusijoitukseen) S 26

27 Kannonkoski Sekajäte (loppusijoitukseen) K Kannonkoski Biojäte K Kannonkoski Pahvi K Kannonkoski Lasi (keräyslasi) K Kannonkoski Metalli (pienmetalli) K Karijoki Sekajäte (loppusijoitukseen) S Karijoki Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Karjalohja Sekajäte (loppusijoitukseen) S Karjalohja Biojäte S Karkkila Sekajäte (loppusijoitukseen) K Karkkila Biojäte K Kärkölä Sekajäte (polttoon) S Kärkölä Energiajäte (energiajae) S Karstula Sekajäte (loppusijoitukseen) K Karstula Biojäte K Karstula Pahvi K Karstula Lasi (keräyslasi) K Karstula Metalli (pienmetalli) K Kaskinen Sekajäte (loppusijoitukseen) S Kaskinen Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Kauhajoki Sekajäte (loppusijoitukseen) S Kauhajoki Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Kauhava Sekajäte (loppusijoitukseen) K Kauhava Biojäte K Kauhava Keräyskartonki K Kauhava Lasi (keräyslasi) K Kauhava Metalli (pienmetalli) K Kauniainen Sekajäte (loppusijoitukseen) K Kauniainen Energiajäte (energiajae) K Kauniainen Biojäte K Kauniainen Keräyskartonki S Kaustinen Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Keitele Sekajäte (loppusijoitukseen) S Keitele Biojäte K Kemi Sekajäte (loppusijoitukseen) K Kemi Biojäte K Kemi Keräyskartonki S Kemijärvi Sekajäte (loppusijoitukseen) K Keminmaa Sekajäte (loppusijoitukseen) S Keminmaa Biojäte S Keminmaa Keräyskartonki S Kemiönsaari Sekajäte (loppusijoitukseen) K Kemiönsaari Biojäte K Kemiönsaari Keräyskartonki K Kemiönsaari Lasi (keräyslasi) K Kemiönsaari Metalli (pienmetalli) K Kempele Sekajäte (loppusijoitukseen) S Kempele Biojäte S Kempele Keräyskartonki S Kempele Lasi (keräyslasi) S Kempele Metalli (pienmetalli) S Kerimäki Sekajäte (loppusijoitukseen) S Kerimäki Biojäte S Keuruu Sekajäte (loppusijoitukseen) S 27

28 Keuruu Biojäte S Keuruu Keräyskartonki S Keuruu Lasi (keräyslasi) S Keuruu Metalli (pienmetalli) S Kiiminki Sekajäte (loppusijoitukseen) S Kiiminki Biojäte S Kiiminki Keräyskartonki S Kiiminki Lasi (keräyslasi) S Kiiminki Metalli (pienmetalli) S Kinnula Sekajäte (loppusijoitukseen) K Kinnula Energiajäte (energiajae) K Kinnula Biojäte K Kinnula Pahvi K Kinnula Lasi (keräyslasi) K Kinnula Metalli (pienmetalli) K Kirkkonummi Sekajäte (loppusijoitukseen) K Kirkkonummi Energiajäte (energiajae) K Kirkkonummi Biojäte K Kirkkonummi Keräyskartonki S Kittilä Sekajäte (loppusijoitukseen) K Kiuruvesi Sekajäte (loppusijoitukseen) S Kiuruvesi Biojäte K Kivijärvi Sekajäte (loppusijoitukseen) K Kivijärvi Biojäte K Kivijärvi Pahvi K Kivijärvi Lasi (keräyslasi) K Kivijärvi Metalli (pienmetalli) K Kokkola Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Konnevesi Sekajäte (loppusijoitukseen) K Konnevesi Biojäte K Konnevesi Keräyskartonki K Konnevesi Lasi (keräyslasi) K Konnevesi Metalli (pienmetalli) K Kontiolahti Sekajäte (loppusijoitukseen) K Kontiolahti Biojäte K Kotka Sekajäte (polttoon) K Kotka Biojäte K Kouvola Sekajäte (polttoon) K Kouvola Biojäte K Kouvola Keräyskartonki S Kristiinankaupunki Sekajäte (loppusijoitukseen) S Kristiinankaupunki Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Kruunupyy Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Kuhmalahti Sekajäte (loppusijoitukseen) K Kuhmo Sekajäte (loppusijoitukseen) S Kuhmo Energiajäte (energiajae) S Kuhmo Biojäte S Kuhmoinen Sekajäte (loppusijoitukseen) S Kuhmoinen Energiajäte (energiajae) S Kuhmoinen Biojäte S Kuhmoinen Lasi (keräyslasi) S Kuhmoinen Metalli (pienmetalli) S Kuopio Sekajäte (loppusijoitukseen) K Kuopio Biojäte K 28

29 Kuopio Keräyskartonki K Kuopio Lasi (keräyslasi) K Kuopio Metalli (pienmetalli) K Kuortane Sekajäte (loppusijoitukseen) K Kuortane Biojäte K Kuortane Keräyskartonki K Kuortane Lasi (keräyslasi) K Kuortane Metalli (pienmetalli) K Kurikka Sekajäte (loppusijoitukseen) S Kurikka Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Lahti Sekajäte (polttoon) S Lahti Energiajäte (energiajae) S Lahti Biojäte S Lahti Keräyspaperi S Lahti Keräyskartonki S Länsi-Turunmaa Sekajäte (polttoon) S Länsi-Turunmaa Sekajäte (loppusijoitukseen) S Länsi-Turunmaa Keräyskartonki S Länsi-Turunmaa Lasi (keräyslasi) S Länsi-Turunmaa Metalli (pienmetalli) S Lapinjärvi Sekajäte (polttoon) S Lapinjärvi Biojäte S Lapinlahti Sekajäte (loppusijoitukseen) S Lapinlahti Biojäte S Lappeenranta Sekajäte (loppusijoitukseen) S Lappeenranta Biojäte S Lapua Sekajäte (loppusijoitukseen) K Lapua Biojäte K Lapua Keräyskartonki K Lapua Lasi (keräyslasi) K Lapua Metalli (pienmetalli) K Lemi Sekajäte (loppusijoitukseen) S Lemi Biojäte S Lempäälä Sekajäte (loppusijoitukseen) K Lempäälä Biojäte K Leppävirta Sekajäte (loppusijoitukseen) K Leppävirta Biojäte K Leppävirta Keräyskartonki K Lieksa Sekajäte (loppusijoitukseen) K Lieksa Biojäte K Lieksa Keräyskartonki K Lieksa Lasi (keräyslasi) K Lieksa Metalli (pienmetalli) K Lieto Sekajäte (polttoon) S Lieto Sekajäte (loppusijoitukseen) S Lieto Lasi (keräyslasi) S Lieto Metalli (pienmetalli) S Liminka Sekajäte (loppusijoitukseen) S Liminka Biojäte S Liminka Keräyskartonki S Liminka Lasi (keräyslasi) S Liminka Metalli (pienmetalli) S Liperi Sekajäte (loppusijoitukseen) K Liperi Biojäte K 29

30 Lohja Sekajäte (loppusijoitukseen) S Lohja Biojäte S Loviisa Sekajäte (polttoon) K Loviisa Biojäte K Lumijoki Sekajäte (loppusijoitukseen) S Lumijoki Biojäte S Lumijoki Keräyskartonki S Lumijoki Lasi (keräyslasi) S Lumijoki Metalli (pienmetalli) S Luoto Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Luumäki Sekajäte (loppusijoitukseen) K Luumäki Biojäte S Mäntsälä Sekajäte (polttoon) K Mäntsälä Biojäte K Mäntsälä Lasi (keräyslasi) K Mäntsälä Metalli (pienmetalli) K Mänttä-Vilppula Sekajäte (loppusijoitukseen) K Mänttä-Vilppula Biojäte K Marttila Sekajäte (polttoon) S Marttila Sekajäte (loppusijoitukseen) S Marttila Lasi (keräyslasi) S Marttila Metalli (pienmetalli) S Masku Sekajäte (polttoon) K Masku Sekajäte (loppusijoitukseen) K Masku Lasi (keräyslasi) K Masku Metalli (pienmetalli) K Miehikkälä Sekajäte (polttoon) S Miehikkälä Biojäte S Mikkeli Sekajäte (polttoon) S Mikkeli Sekajäte (loppusijoitukseen) 0.00 S Mikkeli Biojäte S Mikkeli Keräyskartonki S Mikkeli Lasi (keräyslasi) S Mikkeli Metalli (pienmetalli) S Muhos Sekajäte (loppusijoitukseen) S Muhos Biojäte S Muhos Keräyskartonki S Muhos Lasi (keräyslasi) S Muhos Metalli (pienmetalli) S Muonio Sekajäte (loppusijoitukseen) K Muurame Sekajäte (loppusijoitukseen) K Muurame Biojäte K Muurame Keräyskartonki K Muurame Lasi (keräyslasi) K Muurame Metalli (pienmetalli) K Mynämäki Sekajäte (polttoon) K Mynämäki Sekajäte (loppusijoitukseen) K Mynämäki Lasi (keräyslasi) K Mynämäki Metalli (pienmetalli) K Myrskylä Sekajäte (polttoon) S Myrskylä Energiajäte (energiajae) S Naantali Sekajäte (polttoon) K Naantali Sekajäte (loppusijoitukseen) K Naantali Keräyskartonki K 30

31 Naantali Lasi (keräyslasi) K Naantali Metalli (pienmetalli) K Närpiö Sekajäte (loppusijoitukseen) S Närpiö Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Nastola Sekajäte (polttoon) S Nastola Energiajäte (energiajae) S Nastola Biojäte S Nastola Keräyspaperi S Nastola Keräyskartonki S Nilsiä Sekajäte (loppusijoitukseen) K Nilsiä Biojäte K Nilsiä Keräyskartonki K Nokia Sekajäte (loppusijoitukseen) K Nokia Biojäte K Nousiainen Sekajäte (polttoon) K Nousiainen Sekajäte (loppusijoitukseen) K Nousiainen Lasi (keräyslasi) K Nousiainen Metalli (pienmetalli) K Nummi-Pusula Sekajäte (loppusijoitukseen) K Nummi-Pusula Biojäte K Nurmes Sekajäte (loppusijoitukseen) K Nurmes Biojäte K Nurmes Keräyskartonki K Nurmes Lasi (keräyslasi) K Nurmes Metalli (pienmetalli) K Nurmijärvi Sekajäte (loppusijoitukseen) S Nurmijärvi Biojäte K Nurmijärvi Keräyskartonki S Nurmijärvi Lasi (keräyslasi) S Nurmijärvi Metalli (pienmetalli) S Oravainen Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Orimattila Sekajäte (polttoon) S Orimattila Energiajäte (energiajae) S Orimattila Biojäte S Orimattila Keräyspaperi S Orimattila Keräyskartonki S Orivesi Sekajäte (loppusijoitukseen) K Orivesi Biojäte K Oulu Sekajäte (loppusijoitukseen) S Oulu Biojäte S Oulu Keräyskartonki S Oulu Lasi (keräyslasi) S Oulu Metalli (pienmetalli) S Oulunsalo Sekajäte (loppusijoitukseen) S Oulunsalo Biojäte S Oulunsalo Keräyskartonki S Oulunsalo Lasi (keräyslasi) S Oulunsalo Metalli (pienmetalli) S Outokumpu Sekajäte (loppusijoitukseen) K Outokumpu Biojäte K Padasjoki Sekajäte (polttoon) S Padasjoki Energiajäte (energiajae) S Paimio Sekajäte (loppusijoitukseen) S Paimio Biojäte S 31

32 Paimio Keräyskartonki S Paimio Lasi (keräyslasi) S Paimio Metalli (pienmetalli) S Pälkäne Sekajäte (loppusijoitukseen) K Paltamo Sekajäte (loppusijoitukseen) S Paltamo Energiajäte (energiajae) S Paltamo Biojäte S Parikkala Sekajäte (loppusijoitukseen) K Parikkala Biojäte K Parkano Sekajäte (loppusijoitukseen) K Parkano Biojäte K Pedersöre Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Pelkosenniemi Sekajäte (loppusijoitukseen) K Pello Sekajäte (loppusijoitukseen) S Pieksämäki Sekajäte (loppusijoitukseen) K Pieksämäki Biojäte K Pieksämäki Keräyskartonki K Pieksämäki Lasi (keräyslasi) K Pieksämäki Metalli (pienmetalli) K Pielavesi Sekajäte (loppusijoitukseen) S Pielavesi Biojäte K Pietarsaari Sekajäte (MB (ym.)-käsittelyyn) S Pirkkala Sekajäte (loppusijoitukseen) K Pirkkala Biojäte K Polvijärvi Sekajäte (loppusijoitukseen) K Pori Sekajäte (loppusijoitukseen) S Pori Energiajäte (energiajae) S Pori Biojäte S Pori Pahvi S Pori Lasi (keräyslasi) S Pori Metalli (pienmetalli) S Porvoo Sekajäte (polttoon) K Porvoo Biojäte K Pöytyä Sekajäte (polttoon) S Pöytyä Sekajäte (loppusijoitukseen) S Pöytyä Lasi (keräyslasi) S Pöytyä Metalli (pienmetalli) S Pudasjärvi Sekajäte (loppusijoitukseen) S Pudasjärvi Biojäte S Pukkila Sekajäte (polttoon) S Pukkila Energiajäte (energiajae) S Punkaharju Sekajäte (loppusijoitukseen) S Punkaharju Biojäte S Puolanka Sekajäte (loppusijoitukseen) S Puolanka Energiajäte (energiajae) S Puolanka Biojäte S Puumala Sekajäte (polttoon) K Puumala Sekajäte (loppusijoitukseen) K Puumala Biojäte S Puumala Keräyskartonki S Puumala Lasi (keräyslasi) S Puumala Metalli (pienmetalli) S Pyhtää Sekajäte (polttoon) S Pyhtää Biojäte S 32