Iloa vanhemmuuteen LAPSIPERHEIDEN TOIMIVA PALVELUKOKONAISUUS TOIMINTASELVITYS PÄIVITETTY

Transkriptio

1 Iloa vanhemmuuteen LAPSIPERHEIDEN TOIMIVA PALVELUKOKONAISUUS TOIMINTASELVITYS PÄIVITETTY REMSU NIINA (Toim.) PORVOON KAUPUNKI - BORGÅ STAD

2 1

3 2 Sisältö Johdanto 3 1. Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet, tuotokset ja tulokset 3 2. Organisoituminen ja hankehenkilöstö 4 3. Hankkeen toteutuminen ja keskeiset toimenpiteet 5 Perheiden kokonaisvaltainen kohtaaminen arjessa 5 Perheille apua ajoissa 6 Yhteisillä voimavaroilla enemmän 7 Hankkeen ohjausryhmä ja kehittäjäverkostot 9 Verkosto-, yhteistyö- ja asiantuntijatapaamiset 11 Koulutus- ja asiantuntijapalveluiden tarjoaminen Jatkotoimenpiteet 13 Lähteet 13 Liitteet 14 Liite 1: Työpanokset ja kuntakohtaiset projekti- ja kehittämisryhmät 14 Liite 2: Luonnoksia yhteistyö- ja asiakasprosessien mallinnuksista 20 Liite 3: Luonnoksia palvelutarpeen arviointi -lomakkeista 26 Liite 4: Iloa vanhemmuuteen -hankkeen posteri 28 Liite 5: Iloa vanhemmuuteen -hankkeen arviointisuunnitelma 29

4 3 Johdanto Iloa vanhemmuuteen lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus -hankkeelle on myönnetty valtionavustusta Kaste ohjelman Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan -osaohjelmasta. Avustusta myönnettiin euroa ja hankkeen kokonaisbudjetti on euroa. Valtionavustus on noin 65 prosenttia alun perin haetusta avustuksesta. Hankekauden ( ) kustannukset kohdentuvat pääasiassa vuosille 2015 ja Hankkeeseen on palkattu koko hankealueelle yksi kokopäiväinen projektikoordinaattori. Kotka ja Lohja ovat palkanneet osa-aikaiset projektityöntekijät (1 työntekijä/ kunta). Muut henkilöstömenot toteutuvat työajan siirtoina kunnan perustyöntekijöiltä. Hankekausi päättyy mennessä. Hanketta hallinnoi Porvoo ja hankkeeseen osallistuvat Kotkan, Lohjan, Loviisan ja Hangon kaupungit sekä Askolan ja Lapinjärven kunnat. Hankekunnissa asuu yhteensä asukasta, joista noin on alle 7-vuotiasta lasta (Tilastokeskus 2015). Hankkeeseen osallistuvat ilman rahoitusosuutta Laurea-ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammatti-korkeakoulu sekä sosiaalialan osaamiskeskukset Verso ja FSKC. 1. Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet, tuotokset ja tulokset Hankkeen päämääränä on vahvistaa perheiden hyvinvointia, tukea perheiden verkostoja ja vähentää korjaavien palvelujen tarvetta (kuvio 1). Tavoitteena on: perheet kohdataan nykyistä kokonaisvaltaisemmin arjen palveluissa ja he saavat tukea ja kannustusta arjen haasteisiin, perheet saavat nopeasti apua ongelmatilanteissa, toiminnan johtaminen perustuu yhteisiin arvoihin, perheiden osallisuuteen ja arviointiin. Kuvio 1. Iloa vanhemmuuteen -hankkeen tavoitteet ja päämäärät

5 4 Hankkeessa kehitetään lapsiperheiden hyvinvointia edistäviä toimintamalleja muun muassa lisäämällä ryhmämuotoisia toimintoja, tukemalla verkostojen muodostumista ja vahvistamalla työntekijöiden vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja (taulukko 1). Perheiden osallistumista palvelujen kehittämiseen aktivoidaan esimerkiksi kyselyillä ja kokoamalla asiakasraateja. Perheet ymmärretään aktiivisiksi toimijoiksi kunnissa. Tavoitteena on, että lapsiperhepalvelujen toiminta perustuu perheiden tarpeisiin ja perheet saavat tarvitsemiaan palveluja entistä nopeammin, oikea-aikaisesti ja monialaisen yhteistyön tuottamana. Taulukko 1. Hankkeen toimenpiteet, tuotokset ja tulokset Toimenpiteet Tuotokset Tulokset Kehitetään lapsiperheiden hyvinvointia edistäviä toimintamalleja ryhmämuotoinen toiminta perheiden osallistuminen toimintamallien ja palvelujen kehittämiseen Monialaistetaan yhteistyötä palvelutarpeen arvioinnissa Koulutetaan henkilöstöä ICDP-ohjelma Sabir-malli Vahvistetaan verkostoja perheiden verkostot hallinto- ja sektorirajat ylittävät työntekijä- ja yhteistyöverkostot mm. kuntien eri toimijat, kolmas sektori Monipuoliset, tarpeisiin vastaavat ryhmät Asiakasraadit Palvelutarpeen arviointi -malli perheiden tarpeet perustana toiminnalle eri hallintokuntien välinen yhteistyö palvelujen tuottamisessa toimintarakenne ja -prosessi kuvattu menetelmät tietojen keräämiseen mm. kyselylomakkeet Lapsiperheiden verkkopalvelut palvelukartta pyydä apua -verkkopalvelu Yhteiset periaatteet ja työote perheiden kohtaamisessa Verkostot perheet työntekijät Lapset ja vanhemmat saavat entistä nopeammin tarvitsemaansa palvelua tulevat kuulluiksi osallistuvat toimintaan ja palvelujen kehittämiseen Työntekijät vuorovaikutus- ja ryhmänohjaamisen taidot vahvistuvat monialainen yhteistyö tukee omaa perustyötä Kunta palvelujen jalkautuminen sekä oikea-aikainen kohdentuminen lisääntyvät palvelujen päällekkäisyys vähenee 2. Organisoituminen ja hankehenkilöstö Iloa vanhemmuuteen -hankkeen organisoituminen esitetään kuviossa 2. Hankkeen ohjausryhmä vastaa koko hankkeen ohjauksesta ja seurannasta. Hankkeen kehittäjäverkosto tukee monialainen yhteistyö ja palvelutarpeen arviointi -mallien kehittämistä. Kuntakohtaiset projektiryhmät ja kehittäjäryhmät vastaavat toimintamallien toimeenpanosta, soveltamisesta ja toteutuksesta käytännössä (liite 1). Hankkeessa tehdään yhteistyötä asiantuntijapalveluiden osalta sosiaalialan osaamiskeskusten, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja eri järjestöjen (Marttaliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mielenterveysliitto) kanssa. Opiskelijayhteistyötä tehdään ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten (Laurea, Kyamk ja Luksia) kanssa. Projektikoordinaattori vastaa hankekokonaisuudesta ja kaksi osa-aikaista projektityöntekijää vastaavat osaprojekteista Kotkassa ja Lohjalla. Lisäksi perustyöntekijöiden työpanosta siirretään kehittämistyöhön kaikissa yhteistyökunnissakunnissa ja tarpeen mukaan palkataan sijaisia perustoimintaan. Perustyöntekijät osallistuvat hankkeen toimintamallien kehittämiseen ja vastaavat käytännön kokeiluista kunnissa.

6 5 Hankkeen ohjausryhmä Kuntien edustajat, talousvastaava (hallintokunta), THL ja valvoja (STM), VERSO:n ja FSKC:n edustajat ja Etelä-Suomen ohjelmapäällikkö esittelijä/sihteeri: hankkeen projektikoordinaattori Hankkeen kehittäjäverkosto Keskeiset kehittäjät kunnista, osaamiskeskukset, THL ja tarpeen mukaan kutsuttavat asiantuntijat, päätavoite: Monialaisen yhteistyön mallintaminen palvelutarpeen arvioinnissa (prosessikuvaukset) Porvoo kehittäjäryhmä Askola kehittäjäryhmä Kotka kehittäjäryhmä Loviisa & Lapinjärvi kehittäjäryhmä Hanko kehittäjäryhmä Lohja Kehittäjäryhmä Kuvio 2. Iloa vanhemmuuteen -hankkeen organisoituminen 3. Hankkeen toteutuminen ja keskeiset toimenpiteet Perheiden kokonaisvaltainen kohtaaminen arjessa Lapsiperheiden palvelukokonaisuudessa on keskeistä perheiden oma näkemys hyvästä arjesta ja sitä tukevasta toiminnasta (Iloa vanhemmuuteen -hankkeen päivitetty toimintasuunnitelma 2015). Iloa vanhemmuuteen - hankkeessa tavoitteena on, että perheet kohdataan nykyistä kokonaisvaltaisemmin arjen palveluissa ja he saavat tukea ja kannustusta arjen haasteisiin. Tavoite on toteutunut osittain toimintakaudella II. Lapsiperheiden hyvinvointia edistäviä matalan kynnyksen toimintamalleja on kehitetty ja lisätty yhdessä perheiden, henkilöstön ja kolmannen sektorin kanssa (taulukko 2). Toteutuksessa on hyödynnetty jo olemassa olevia malleja tarjoamalla kohdennetusti perheille muun muassa perheiden arkea tukevia kursseja, teemapäiviä, vanhempainryhmiä sekä kummi- ja tukiperhetoimintaa. Toimintakaudella on myös kehitetty uusia toimintatapoja, esimerkiksi kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja on viety lasten luonnolliseen lähi- ja kasvuympäristöön. Tarkoituksena on parantaa perheiden mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin, jotka lisäävät hyvinvointia ja tuottavat myönteisiä elämyksiä. Toimintaa on kohdennettu perheille, joiden asuinalueella ei ole saatavilla lastenkulttuuripalveluja. Järjestetyistä toiminnoista on systemaattisesti pyydetty asiakaspalaute. Palautteista saadaan arviointitietoa, joka kootaan hankkeen loppuraporttiin vuonna Perheet ovat hyötyneet tarjotuista tukipalveluista: Hyvää, tärkeää ja ajankohtaista tietoa. Ajankohta ja aiheen valinta oli hyvä. Ihanaa kun pystyi rauhassa kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun kun paikalla oli muita huolehtimassa lapsista. Tunnelma oli rento ja luonteva uskalsi esittää kysymyksiä ja syntyi keskustelua. Lapsi aloittaa päivähoidossa -teemapäivään osallistunut vanhempi

7 6 Askolassa perheiden kokonaisvaltaista kohtaamista arjessa on kehitetty konkreettisesti yhdistämällä lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut fyysisesti saman katon alle hyvinvointineuvolaan, jossa työskentelee äitiys- ja lastenneuvola, perhetyö, psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja puheterapeutti. Hyvinvointineuvola noudattaa valtakunnallista perhekeskusajatusmallia tuomalla lapsiperhepalvelut paremmin asiakkaan saataville. Myös työtekijänäkökulmasta fyysinen läheisyys helpottaa yhteistyötä ja asiakkaan saattamista tarvittaviin palveluihin. Kuntien työntekijöitä on koulutettu ICDP-ohjelman mukaisesti kannustavan vuorovaikutuksen lähestymistapaan tarkoituksena löytää yhteisiä keinoja tunnistaa lapsen tarpeet ja tukea vanhemmuutta. Koulutus käynnistyi hankkeen toimintakaudella I, jolloin ICDP-koulutuksen tasolle 1 osallistui 24 työntekijää Lohjalta, Loviisasta, Kotkasta ja Porvoosta. Työntekijöistä seitsemän on jatkanut ICDP-koulutuksen tasolle 2 (taulukko 9). Koulutuksen aikana Kotkassa ja Porvoossa on käynnistynyt kannustavan vuorovaikutuksen vanhempainryhmät ja myös työntekijöiden ryhmä, jonka tavoitteena on vahvistaa kannustavan vuorovaikutuksen työotetta varhaiskasvatuksessa. ICDP-koulutuksiin osallistuvat työntekijät arvioivat koulutuksen hyötyä koulutusprosessin päättyessä. Koulutuksen annista ja ryhmäprosessien vaikutuksesta saadaan arviointitietoa 2016 vuoden lopussa. Tiedot kootaan Iloa vanhemmuuteen -hankkeen loppuraporttiin. Perheille apua ajoissa Hankkeen toimintasuunnitelmaan (2015) on kirjattu, että perheet määrittelevät itse, miten he kokevat tilanteensa ja mitä pitävät tärkeänä elämässään. Lisäksi mainitaan, että henkilöstön tehtävä on kuunnella perhettä aidosti ja tukea perhettä löytämään omat keinonsa helpottaa arkea vähitellen. Keskeistä on että käytäntöjä kehittämällä, perheet saavat entistä nopeammin apua ongelmatilanteissa. Tavoite on toteutunut osittain hankkeen toimintakaudella II. Yhteistyökunnissa on kehitetty kuntien omissa kehittämisryhmissä ja hankkeen yhteisessä kehittäjäverkostossa moniammatillista yhteistyötä ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamallia perheiden ongelmiin ilman erityispalveluiden asiakkuutta. Kehittämistyön kärjessä ovat olleet yhteistyö- ja asiakasprosessien tarkastelu, mallintaminen sekä prosessien kuvaaminen ja monialaisen palvelutarpeen arviointi -lomakkeiden luominen (liite 2 ja liite 3). Prosesseja pilotoidaan alkuvuodesta 2017 ja niihin on kehitteillä seurantamittarit. Arviointitietoa kerätään vuoden 2017 alussa ja tiedot kootaan hankkeen loppuraporttiin. Asiakkaan tarpeista lähtevään, sektorirajat ylittävään ja yhdessä tehtävään työhön on otettu käyttöön erilaisia säännöllisesti kokoontuvia monialaisia työryhmiä, kuten Askolassa VaTu-tiimi, Loviisassa Nopsa-tiimi ja Kotkassa Nepsy-tiimi. Hangossa monialaisen yhteistyön tueksi on käyttöönotettu sovellus Sabir-yhteistyömallista (Montonen ja Söderström 2011; Montonen 2016). Työryhmillä pyritään entistä paremmin ja nopeammin tarjoamaan tarpeeseen vastaavaa ja oikea-aikaista tukea lapsiperheelle. Työryhmien tehtävänä on selkiyttää työnjaollisia haasteita, tukea monialaista arviota sekä nopeuttaa asiakkaan palveluohjausprosessia. Porvoossa, Kotkassa, Lohjalla sekä Loviisassa ja Lapinjärvellä pilotoidaan lapsiperheille suunnattua Pyydä apua -verkkopalvelu. Vastaava palvelu on jo käytössä useassa kunnassa. Verkkopalvelun kautta kuka vain voi lähettää avunpyynnön vuorokaudenympäri ja kunnasta riippuen, siihen vastataan 1-3 vuorokauden kuluessa. Tarkoituksena on madaltaa yhteydenoton kynnystä, kun herää huoli lapsen, nuoren, vanhemman tai perheen tilanteesta. Porvoossa palvelu otettiin käyttöön toukokuun lopussa Avunpyyntöjä on lokakuun loppuun mennessä tullut 20 kappaletta eli noin yksi pyyntö viikossa. Kaikki pyynnöt ovat olleet vanhempien tekemiä. Teemallisesti pyynnöt jakaantuvat neljään ryhmään: koti- tai lastenhoidon tarve, kun perheessä on pieniä lapsia, alle kouluikäisten lasten kasvatuspulmat, murrosikäisten lasten kasvatuspulmat sekä parisuhteen tai erotilanteen tuen tarve. Kotkassa Pyydä

8 7 apua -palvelu on otettu käyttöön syyskuussa 2016 ja Lohjalla sekä Loviisassa ja Lapinjärvellä se otetaan käyttöön vuodenvaihteessa. Palvelun tarpeellisuudesta, sujuvuudesta ja hyödystä ei vielä ole saatavilla arviointitietoa. Yhteisillä voimavaroilla enemmän Toimivassa lapsiperhepalvelujen kokonaisuudessa johtaminen perustuu yhteisiin arvoihin, perheiden osallisuuteen ja arviointiin. Perhepalvelujen johdon tehtävänä on yhtäältä mahdollistaa ja toisaalta edellyttää henkilöstöltä yhdessä tekemistä käytännön tasolla. Hankkeen toimintakaudella II on monialaisen yhteistyön ja johtamisen kehittämistä tuettu muun muassa toteuttamalla hallintorajat ylittäviä dialogisia työpajoja, joihin on osallistunut työntekijöitä, esimiehiä ja johtajia (taulukot 7 ja 9). Kunnissa on myös järjestetty sektorirajat ylittäviä yhteisiä suunnittelupajoja kunnan ja kolmannen sektorin työntekijöille (taulukko 7). Lisäksi kuntalaisille on järjestetty erilaisia keskustelutilaisuuksia ja yhdessä tekemisen suunnittelupajoja (taulukko 2). Kotkassa on perustettu verkossa toimiva vanhempainraati. Lohjalla ja Porvoossa on tarjottu tilat vanhempien ja lasten omaehtoiselle ryhmätoiminnalle muun muassa vanhempien vetämille liikunnallisille ryhmille, kuten äitien mindfulness -ryhmälle Porvoossa. Vanhempien osallisuus ja ryhmien käynnistyminen on aluksi edellyttänyt työntekijöiden aktiivista osallistumista käytännön suunnitteluun ja järjestelyihin. Porvoossa, Kotkassa ja Lohjalla on kysytty alle kouluikäisten lasten vanhemmilta heidän palvelutarpeistaan ja selvitetty vanhempien kokemuksia palvelujen saamisesta (Alle kouluikäisten lasten vanhempien palvelutarpeet ja näkemyksiä palvelujen saatavuudesta Porvoossa 2016). Selvitysten mukaan vanhemmat ovat enimmäkseen tyytyväisiä varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan palveluihin. He kaipaavat lisää kotiin vietävää perhetyötä, silloin kun perheen elämäntilanne on haastava. Perheet myös toivovat lisää virka-ajasta riippumattomia avoimia kohtaamispaikkoja, kuten perhepuistoja- ja kahviloita. Hankekunnissa on lasten ja nuorten hyvinvoinnin työryhmät esimerkiksi Hangossa HyVä-ryhmä ja Porvoossa Hyvis-ryhmä. Ryhmät laativat kuntakohtaiset hyvinvointisuunnitelmat, jotka ohjaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää työtä. Iloa vanhemmuuteen -hankkeen tavoitteiden mukaiset toimenpiteet on kirjattu muun muassa Porvoon kaupungin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan Loviisassa on hankkeen toimintakaudella perustettu perusturvan ja sivistystoimen yhteinen Lasten ja nuorten johtoryhmä. Taulukko 2. Perheille tarjotut palvelut hankkeen toimintakaudella Kunta Palvelu Vastuu/ yhteistyötahot tapaamisten lkm Osallistuja lkm Kotka ICDP-vanhempainryhmä Perhepalvelut 7 3 perhettä 2 ohjaajaa Lohja Saukkolan avoin päiväkoti (kerho) avoin päiväkoti 10 6 aikuista , toiminta jatkuu 9 lasta Taulukko jatkuu s. 7 Isä-lapsi -toiminnan suunnitteluilta avoin päiväkoti, Iloa-hanke 1 7 isää 2 työntekijää Isä-lapsi-toiminta paikalliset isät 1 11 isää 19 lasta Puistoruokailu Martat, Iloahanke /kerta Kesäkonsertti perhekeskuksessa, uusien nettisivujen esittely, vanhempainringin esittely + liittymismahdollisuus perhekeskus, Iloa- hanke 1 50

9 8 Loviisa Lapinjärvi Kylä-ilta/ Isnäs Perhekahvila 1 /vko alkaen/koskenkylä: Teemapäivä 1/kk /Koskenkylä: Pehmeä aloitus päivähoitoon (2.2), Vanhemmuus (1.3), Unikoulu (5.4), Haastavat lapset (3.5) Perusturva, sivistys, vapaa-aika ja Yksillä purjeilla - hanke Avoin varhaiskasvatus, varhainen tuki, Marttojen Uudenmaan piiri, lähihoitaja-opiskelijat /vko Perhekahvila teemoineen/ Loviisa Avoin varhaiskasvatus, MLL Vauvanruokakurssi Perusturva, varhainen 1 5 tuki, Marttojen Uudenmaan piiri Vauvakerho ensimmäisen lapsen saaneille Varhainen tuki aikuista + vauvat Vanhempainkurssi I Reflektiv föräldrakurs Perusturva, varhaiskasvatus ja 9 4 aikuista +lapset Vanhempainkurssi II Reflektiv föräldrakurs Infotilaisuus: Digitaalinen pelaaminen Folkhälsan Perusturva, varhaiskasvatus ja Folkhälsan Perusturva, varhaiskasvatus 9 11 aikuista +lapset 1 8 Porvoo Lastenkulttuurin jalkauttaminen Hinthaaran asukasalue kaksikieliset teematapahtumat 1. Missä asuu Onni? -esitys Taikuri Alfredo -esitys Pippuridino -esitys kevät 2016 Aamupysäkki, teemalliset aamut kevät 2016: lapen perhetyö syksy 2016: vakan erityiskasvatus (2.9.), pene (7.10.) ja lapen perhetyö (4.11.). Lähiäiti- projektin vertaisryhmät: Mindfulness äideille Temppujumppa I Temppujumppa II Lähiäiti-projektin teematapahtumat: 10-v. asukasalueen juhla Teemallinen vanhempainilta Verkostoituminen: Hornhattulan alueen vanhemmat -ryhmä Facebookissa perustettu -leikkiseuraa, ulkoiluseuraa, keskustelua, tapahtumia Ihmeelliset vuodet -ohjelman vanhempainryhmä + lastenryhmä Vauvanruokakurssi 2 krt. SV 1 krt FIN kevät 2016 vertaisryhmä: Lasinen lapsuus vertaisryhmä: Ryhmämatka vanhemmuuteen Vertaisryhmä: Voimia arkeen I ja Kannustava vuorovaikutus, ICDP-ryhmä vanhemmille Pyydä apua -verkkopalvelu lapsille, nuorille ja vanhemmille lukumäärät jaksolta: Tuki- ja kummiperhetoiminta Kulttuuri- ja vapaa-aika, Hinthaaran pk. Hinthaaran pk., sosiaalityö, perheneuvola, varhaiskasvatus Hornhattulan pk., preventio ja alueen vanhemmat Perheneuvola, Varhaiskasvatus Laurean amk Preventio Marttaliitto Avoin vaka, Mielenterveyden keskusliitto Avoin vakan ja penen Varhaiskasvatus, SRK Avoin varhaiskasvatus Sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi Sosiaali- ja perhepalvelut, MLL / krt / krt isää, 6 lasta 6 isää, 6 lasta jäsentä 12 9 vanhempaa 11 lasta 1/ kurssi tiedot puuttuvat SV-kursseista 7 vanhempaa 7 lasta 13 5 vanhempaa 7 lasta 8 5 vanhempaa 10 lasta 18 5 vanhempaa 10 lasta 8 5 vanhempaa 9 lasta vanhempaa 9 perhettä

10 9 Hankkeen ohjausryhmä ja kehittäjäverkostot Hankkeen ohjausryhmä vastaa hankkeen ohjauksesta, hankesuunnitelman mukaisesta etenemisestä ja seurannasta (taulukko 3). Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa toimintakaudella Taulukko 3. Iloa vanhemmuuteen -hankkeen ohjausryhmä Organisaatio Nimi, tehtävä Askola Askola Hanko Lohja Loviisa/ Lj Kotka Kotka Porvoo Porvoo STM THL THL FSKC KASTE Verso Ville Heininen, johtava sosiaalityöntekijä Ilona Lehtinen, perusturvajohtaja (varajäsen) Elisabeth Kajander, perusturvajohtaja Satu Meriläinen-Porras, johtava hoitaja Jaana Iivonen, palvelupäällikkö Tiina Palviainen, varhaisen tuen päällikkö, jäsen asti Hannele Pajanen, perhepalvelujohtaja Päivi Mäkimartti, kehittämispäällikkö (varajäsen) Tuija Öberg, kehittämispäällikkö (pj.) Marjo Malja (ent. Lavikainen), neuvotteleva virkamies Arja Hastrup, kehittämispäällikkö (varajäsen) Marjatta Kekkonen, erikoissuunnittelija Thorbjörn Stoor, johtaja Eeva Honkanummi, ohjelmapäällikkö Etelä-Suomen Kaste, asti Monica Blomqvist-Åkermarck, suunnittelija Hankkeen kehittäjäverkosto edistää tavoitteiden mukaista etenemistä monialaisen yhteistyön ja palvelutarpeen arvioinnin kehittämisessä, lisää yhteistyökuntien välistä synergiaa ja jakaa omaa osaamistaan sekä osallistuu hankkeen arviointiin. Verkosto on kokoontunut neljä kertaa toimintakauden aikana (taulukko 4). Kehittäjäverkoston jäsenet esitetään taulukossa 5. Taulukko 4. Iloa vanhemmuuteen -kehittäjäverkoston työpajat Työpajat Teema Työpaja II Työpaja III Työpaja IV Työpaja V Monialainen yhteistyö ja palvelutarpeen arviointi Porvoon sosiaali- ja perhepalveluissa (Mervi Makkonen) Muutoslab*Ilo: Tuo ongelma vie ratkaisu -pienryhmätyöskentely Lohjan lapsiperhepalvelujen viestinnän kehittäminen ja asiakasprosessimallit (Saija Saario) SWOT-väliarvioinnin tuloksia (Niina Remsu) Keskustelu viestinnästä ja monialaisen arvioinnin tekemisen ehdoista Monialainen yhteistyö Askolan Hyvinvointineuvolassa (Heidi Hovisilta ja Ville Heininen) Monialaisen yhteistyön vaikuttavuus Yhteensovittavan johtamisen kehittäminen Loviisassa (Jaana Iivonen) Monialaisen palvelutarpeen arvioinnin välineet, mitä ja miten mitataan?

11 10 Taulukko 5. Iloa vanhemmuuteen -hankkeen kehittäjäverkosto Nimi Toimiala Organisaatio Monica Blomqvist-Åkermarck Anna Liakka Niina Remsu Krista Lyyra Miia Felin Tarja Tammekas Mareena Forsström Mia Montonen Marja Långvik Mervi Makkonen Saija Saario Tellervo Niskanen Hanna Mäntynen Tiina Palviainen Maija Rikberg Eliisa Roine Marjatta Kekkonen Anne Ahonen Anne Voutilainen Heidi Hovisilta Sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityön palvelut Iloa-hanke Sosiaali- ja perhepalvelut/ Lastensuojelu Varhaisen tuen palvelut Iloa-hanke Lasten ja nuorten peruspalvelut Sosiaalialan osaamiskeskus Lastensuojelu Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Lapsiperhetyö Perheneuvola Terveyspalvelut Varhaisen tuen palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Terveyspalvelut/Preventio Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö Varhaiskasvatuspalvelut Sosiaali- ja perhepalvelut/kotihoito Terveyspalvelut Verso Kotka koko hanke Porvoo Loviisa Kotka Loviisa FSKC Loviisa Porvoo Lohja Lohja Lohja Kotka Kotka Porvoo THL Kotka Porvoo Askola Kuntakohtaiset projektiryhmät ja kehittäjäryhmät vastaavat projektien käytännön suunnittelusta, toimeenpanosta sekä arviointitiedon keräämisestä muun muassa asiakaspalautteina. Jokaisessa yhteistyökunnassa on yksi projektiryhmä 1, joka vastaa kehittämistyön horisontaalisesta ja vertikaalisesta tiedottamisesta, käytännön kokeiluista sekä hyviksi todettujen toimintatapojen juurruttamisesta ja levittämisestä kunnassa. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti orientoituneita toiminnallisia työ- ja kehittäjäryhmiä on kunnissa yhteensä 15 (taulukko 6). Projektiryhmien ja kehittäjäryhmien jäsenet esitellään liitteessä 1. Taulukko 6. Hankkeessa perustetut toiminnalliset työ- ja kehittäjäryhmät kunnissa Ryhmän nimi Kokoukset/ työpajat Osallistuja lkm Varhaisen tuen työryhmä (Vatu-tiimi)/ Askola 1 krt/ vko 6 Sabir-työryhmä/ Hanko 7 7 Neuropsykiatrisen lapsen ja nuoren hoitopolku -ryhmät (Nepsy-tiimit: alle kouluikäiset ja kouluikäiset)/ Kotka 4 9 (alle 7 v.) 9 (7 v.->) Nepsy-tukityön kehittämisryhmä/ Kotka 2 7 Monialaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittämisryhmä/ Kotka 3 9 Päihdeäidin hoitopolku/ Kotka 1 16 ICDP-verkosto/ Kotka 2 12 Monialaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittämisryhmä/ Lohja 21 8 Viestintä-ryhmä/ Lohja 18 7 Ryhmätoiminnan kehittämisryhmä/ Lohja 18 8 Koulutus-työryhmä/Lohja 7 3 Nopean toiminnan työryhmä (Nopsa-tiimi)/ Loviisa Lapinjärvi 15 7 Ryhmämuotoisen toiminnan ja parityön kehittämisryhmä/ Porvoo 9 15 Pyydä apua verkkopalvelun kehittäminen (PAP-tiimi)/ Porvoo 6 10 Lapsiperheiden neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen/ Porvoo Loviisalla ja Lapinjärvellä on yhteinen projektiryhmä.

12 11 Verkosto-, yhteistyö- ja asiantuntijatapaamiset Hankkeessa on järjestetty yhteensä 22 erilaista verkosto-, yhteistyö- ja asiantuntijatapaamista toimintakaudella (taulukko 7). Osallistujamäärän vaihteluväli on 2-100/ tapaaminen, kokonaismäärän ollessa yhteensä lähes 550 osallistujaa. Taulukko 7. Hankkeessa järjestetyt verkosto-, yhteistyö- ja asiantuntijatapaamiset toimintakaudella Tahot Tapahtuma/Aihe Ajankohta Osallistujat Hankekunnat, KASTE, Innopaja I: arviointi ja Innokylään tutustuminen THL Iloa-hanke, KASTE Hankkeen arviointi Iloa-hanke/ Porvoon kaupunkteistyö Porvoon lapsiperhetyön ja Iloa-hankkeen yh Iloa-hankkeen projektikoordinaattori, Projektityöntekijöiden suunnittelu- ja arviointipäivät 13.1, 9.2, 3/krt. Kotkan ja Lohjan projektityöntekijät 20.4, 2.6, ja Hankekunnat, THL/ Innopaja II: arviointi ja Innokylä viestinnässä KASTE Porvoon kaupunki, kolmas Innostamo II: yhteistyön ideointi Porvoossa sektori ja Iloa-hankkeen projekteista tiedottaminen Porvoon perheneuvola, Ihmeelliset vuodet -lastenryhmän projektiraportti Laurean amk, Iloa-hanke ja arviointi (Laurean opiskelijat) Kotkan perhepalvelut Lasten- ja nuorten tiimin kehittämispäivä perhekeskus ja yhteinen työ Kotkan perhepalvelut/ Perhepalveluiden infotilaisuus: koko organisaatio Aiheena perhekeskuksen kehittäminen Kotkan perhepalvelut Neuvolan kehittämispäivä/yhdessä tehtävä työ Kotkan perhepalvelut Perhepalveluiden esimiesten kehittämispäivä/ monialainen johtaminen Kotkan perhepalvelut Lasten tiimin kehittämis- ja arviointipäivä /Yhdessä tehtävä työ, arviointi Kotkan perhepalvelut, Benchmarking-matka Tampere/nepsy-tukityö Tampereen Nepsy-ryhmä Porvoon perhepalvelut Porvoon bencmarking Kotkassa Kotkan perhepalvelut, Loviisan perhepalvelut, Loviisan benchmarking Kotkassa Kotkan perhepalvelut Lohjan varhaiskasvatus, perhekeskus, MLL, SRK, HOPE, Iloa-hanke, monitoimikeskus, maahanmuuttajatyö Perhetyön moniammatillinen tapaaminen Lohjan Martat, puisto-ohjaaja, Yhteistyötapaaminen puistoruokailusta Iloa-hanke Luksia/Laurea, Iloahanke, Lapsenoikeuksien päivän tapahtuma Lohja Luksia, Iloa-hanke Lohja Maahanmuuttajien aamu perhekeskuksessa Laurea, Iloa-hanke Lohja Hemmottelua äideille perhekeskuksessa Lohjan Perhekeskus, HUS, psyk.sh., sos.työn ls Masu-työryhmä Askolan perhepalvelut, Iloa-hanke Askolan hyvinvointineuvolan avajaiset Iloa-vanhemmuuteen -hanke on osallistunut eri tahojen järjestämiin verkosto-, yhteistyö- ja asiantuntijatapaamisiin valtakunnallisella, maakunta- ja kuntakohtaisella tasolla (taulukko 8). Tapaamiset ovat

13 12 liittyneet pääosin paikalliseen tiedottamiseen Iloa vanhemmuuteen -hankkeesta (liite 4) ja valtakunnallisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallisen yhteistyön suunnitteluun sekä työpajatyöskentelyyn. Iloa vanhemmuuteen -hankkeen kehittämistyötä, havaintoja käytännöstä ja tuloksia on esitelty Lape-kärkiohjelman maakuntakierroksella ja matalan kynnyksen palvelujen -työpajassa vuonna Taulukko 8. Osallistuminen eri tahojen järjestämiin yhteistyö- ja asiantuntijatapaamisiin Järjestäjä Tapahtuma/Aihe Ajankohta THL, KASTE, Tampereen Pitkäjänteistä työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi kaupunki Lasten Kaste -seminaari Porvoon kaupunki Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä (Hyvis-ryhmä) Verso, Porvoon kaupunki Sosiaalihuollon asiakkuusprosessit I Sosiaalihuollon asiakkuusprosessit II THL Perhekeskusverkosto THL, JyU, JAMK Perhetutkimuksen päivät Porvoon kaupunki Lapsiperhepalvelujen kokonaisuus sosiaali- ja perhepalveluissa 13.4, 22.4, 9.5, 23.5, 7.9. ja STM Maakuntakierros, Lape-kärkiohjelma THL, STM Lape-kärkiohjelman työpaja SOCOM, LAPE-hanketyöryhmä ja Kymenlaakson kunnat Carea, Lasten mielenterveystalo - palvelupaikkatieto-projektiryhmä Kymenlaakson kunnat Porvoon kaupunki Varhaiskasvatuksen esimieskokous THL, STM Lape-kärkiohjelman matalan kynnyksen palvelut/työpajat ja AVI, STM, Porvoon Iloa vanhemmuuteen -hankkeen valvonnallinen ohjauskäynti kaupunki THL, STM Hoidon ja palvelutarpeen arviointi lasten, nuorten ja perheiden palvelussa Koulutus- ja asiantuntijapalveluiden tarjoaminen Hankkeessa on tarjottu koulutus- ja asiantuntijapalveluja hankesuunnitelman mukaisesti toimintakaudella II (taulukko 9). Tilaisuudet ovat enimmäkseen painottuneet monialaisen yhteistyön tukemiseen ja toteuttamisen ehtoihin. Henkilöstön osaamista on lisätty muun muassa kouluttamalla työntekijöitä ICDP-ohjelman mukaisen kannustavan vuorovaikutuksen työotteeseen ja tarjoamalla muuta vuorovaikutuskoulutusta. Taulukko 9. Koulutus- ja asiantuntijapalvelut toimintakaudella Koulutuksen tai työpajan nimi Kesto Osallistuja lkm Perhekeskuspäivä / Kotka 8t 49 Perhekeskuksen, neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteinen työpajailtapäivä 4t /Lohja Yhteensovittava johtaminen- johtoryhmä/ Loviisa ja Lapinjärvi 6t 8 Yhteensovittava johtaminen- muut avainhenkilöt / Loviisa ja Lapinjärvi 6t vp* Monialainen yhteistyö lapsi- ja perhepalveluissa / Porvoo 8t 45 Parisuhteen tukeminen ja eropalvelut lapsiperheidelle/ Porvoo 4t 100 ICDP-koulutus taso II, 05/16 12/16 Kotka ja Porvoo 21t 7 ICDP-ryhmä työntekijöille/ Kotkan varhaiskasvatuksen työntekijät 16t 8 ICDP-ryhmä työntekijöille/ Porvoon varhaiskasvatuksen työntekijät 16t vp* Lapsiperheiden neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen/ Porvoo 3t 13 Vuorovaikutuskoulutus I ja II/ Askola 16 t 19 Ohjaus, neuvonta ja palvelutarpeen arviointi -työpaja / Porvoo 3t 14 * vp = vastaus puuttuu.

14 13 Jatkotoimenpiteet Hankkeen ohjausryhmä on esittänyt resursoinnin siirtämistä vuodelle Kustannusarvio tarkentuu toimintakaudesta II tehdyn avustuspäätöksen jälkeen. Kevään toimintasuunnitelma laaditaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoitteena on edetä hankesuunnitelman (2015) mukaisesti siten, että kehitetyt toimintatavat ja monialaisen yhteistyön prosessit saadaan juurrutettua kuntien lapsiperhepalvelujen perustoimintaan. Lisäksi keväällä 2017 laaditaan hankkeen loppuraportti, jossa arvioidaan hankkeen onnistumista suhteessa sen tavoitteisiin. Hankkeelle on laadittu arviointisuunnitelma (liite 5). Arviointitietoa on kerätty ja edelleen kerätään asiakkailta ja työntekijöiltä. Lähteet Alle kouluikäisten lasten vanhempien palvelutarpeet ja näkemyksiä palvelujen saatavuudesta Porvoossa. Selvitys Iloa vanhemmuuteen -hanke ja Porvoon kaupunki. Makkonen, M Iloa vanhemmuuteen. Lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus. Tarkennettu hankesuunnitelma Montonen. M Sabir-yhteistyömallin soveltaminen Hangon lapsi- ja perhepalveluissa. Yhteistyöverkostot ja -käytännöt asiakasprosessissa. Loppuraportti Montonen, M. & Söderström, E Utvärdering av SABIR. FSKC Arbetspapper 6/2011. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Porvoon kaupunki. Luonnos

15 Liite 1: Työpanokset ja kuntakohtaiset projekti- ja kehittämisryhmät 14 Iloa vanhemmuuteen -hankkeen työpanokset toimintakaudella Hanketyöntekijät/ työajansiirto Työpanos Kunta 1 projektikoordinaattori 100 % työviikko Koko hanke/ hankehallinto 1 projektityöntekijä 50 % työviikko Kotka 1 projektityöntekijä 50 % työviikko Lohja 44 työntekijän työajansiirto yht. n tuntia* Porvoo, Kotka, Lohja, Loviisa, Askola * Tuntimäärä on arvio toimintakaudelta Täsmälliset tuntimäärät eivät ole vielä tiedossa toimintaselvityksen tekovaiheessa. Hankkeen projektiryhmät ja kehittämisryhmät kunnassa ASKOLA Projektiryhmä Nimi Tehtävä/ Toimiala Kokoukset Heininen Ville johtava sosiaalityöntekijä (pj.) Hovisilta Heidi psykiatrinen sairaanhoitaja Kanerva Satu osastonhoitaja, terveyskeskus Lehtikuusi Tanja perheohjaaja Vänttinen Risto nuorisosihteeri Remsu Niina projektikoordinaattori, Iloa-hanke Kehittämistyöryhmä: Varhaisen tuen työryhmä (VaTu-tiimi) Nimi Tehtävä Kokoukset Hovisilta Heidi psykiatrinen sairaanhoitaja 1 krt./vko Kaukiainen Noora perheohjaaja Lehtikuusi Tanja perheohjaaja Vikström-Onnela Karin psykologi - lääkäri HANKO Projektiryhmä, Lasten ja Nuorten hyvinvointityöryhmä (HyVä-ryhmä) Nimi Tehtävä/ Toimiala Kokoukset Asplund Alexandra koulupsykologi 1 krt/kk Blomqvist Susann terveydenhoitaja, lastenneuvola Gröndalh Tommy nuoriso- ja liikuntajohtaja Gustafsson Karl-Erik sivistystoimen johtaja Kajander Elisabeth perusturvajohtaja (pj.) Koljonen Emmi sairaanhoitaja, lasten ja nuorten vastaanotto Källström Marika sosiaalityöntekijä, lastensuojelu Mannström Birgitta päivähoidon johtaja Sundsberg Elisabeth sosiaalipalvelupäällikkö Vihervuori Marjut työpajaesimies (siht.) Jyrkkänen Sirpa johtava hoitaja, terveyspalvelut (varajäsen) Leijon Timo rehtori, Tita-Marian koulu (varajäsen) Selin Tarja yksilöohjaaja, PointVia (varajäsen) Wilberg Ulf etsivä nuoriso-ohjaaja (varajäsen) Vuorijoki Päivi päiväkodin johtaja, Hangon Pohjoisen pk (varajäsen) Jatkuu s. 14

16 Kehittämistyöryhmä: Nimi Tehtävä Kokoukset Aho Merja koulukuraattori, koulutoimi 1 krt./kk: Blomqvist Susann terveydenhoitaja, lastenneuvola Ekebom Hanna sosiaaliohjaaja, lastensuojelu Hellström Nina sosiaalikuraattori, lasten ja nuorten vastaanotto Ingberg-Wiberg Karin erityislastentarhanopettaja, päivähoito Mannström Birgitta päivähoidon johtaja, päivähoito Norlund Mia perhekeskuskoordinaattori, Perhekeskus Pikku-Lilla Nousiainen Jorma erityisnuoriso-ohjaaja, nuorisotyö Salo Eija koulukuraattori, koulutoimi 15 LOHJA Projektiryhmä Nimi Tehtävä/ Toimiala Kokoukset Kuusimurto Merja varhaiskasvatuspäällikkö , Laitinen Saila-Maarit erityispalvelupäällikkö Lemberg Juha tukipalvelupäällikkö Meriläinen-Porras Satu johtava hoitaja (pj.) Ranta-Salonen Heli sosiaalipalvelupäällikkö Pauliina Saarinen-den Projektityöntekijä (siht.) Hollander Tommila Eija terveydenedistämisen päällikkö (vv. syksy 2016) Lindevall Anita (varajäsen) Uunimäki Mira johtava ylilääkäri, vs. perusturvajohtaja Remsu Niina projektikoordinaattori, Iloa-hanke Kehittämisryhmä I: Monialaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittämistyöryhmä Nimi Tehtävä Kokoukset Ehnström Noora ( alk.) Heinonen Päivi / Luhtalampi palveluohjaaja, varhaiskasvatus sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut terveydenhoitaja, äitiys-ja lastenneuvola 2 krt./ kk Katja Lindman Maarit erityispäivähoidon koordinaattori Linja-Ingren Marjatta Mäntynen Hanna Niskanen Tellervo Saarinen-den Hollander Pauliina Saario Saija johtava sosiaalityöntekijä, perhesosiaalipalvelut neuropsykologi perheneuvoja, perheneuvola projektityöntekijä, Iloa-hanke sosiaaliohjaaja, lapsiperheiden kotipalvelu ja ennaltaehkäisevä perhetyö Kehittämisryhmä II: Viestintä-työryhmä Nimi Tehtävä/ Toimiala Kokoukset Ehnström Noora ( alk.) Heinonen Heini palveluohjaaja, varhaiskasvatus sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut psykologi, perheneuvola 1-2 krt./ kk: Kallio Mirka terveydenhoitaja, äitiys-ja lastenneuvola Metsola Elli/Keränen Kati Saarinen-den Hollander Pauliina Saario Saija Salakari Liisa fysioterapeutti projektityöntekijä, Iloa-hanke sosiaaliohjaaja, lapsiperheiden kotipalvelu ja ennaltaehkäisevä perhetyö lastenhoitaja, avoin päiväkoti Jatkuu s. 15

17 Kehittämisryhmä III: Ryhmätoiminnan kehittämistyöryhmä Nimi Tehtävä/ Toimiala Kokoukset Lilja Henna/ Tuoma Anu Lastentarhanopettaja /avoin päiväkoti 2 krt./ kk: Nielsen Liisa LELTO, varhaiskasvatus Rinta-Jouppi Annika MLL perhekeskustoiminnan koordinaattori Saari Leena Saarinen-den Hollander Pauliina Silfverberg Pia Torkkel Mari Vento Laura 16 terveydenhoitaja, äitiys-ja lastenneuvola projektityöntekijä, Iloa-hanke varhaiskasvatuksen ohjaaja, Lohjan seurakunta perhetyöntekijä neuvolapsykologi Kehittämisryhmä IV: Koulutus-työryhmä Nimi Tehtävä/ Toimiala Kokoukset Cantell Laura perheneuvoja , Forsman Teija perheohjaaja, lapsiperheiden kotipalvelu ja ehkäisevä perhetyö Kippilä Mia Heinonen Heini Nielsen Liisa Saari Leena Tuurinkoski-Ekman Heidi perheohjaaja, lapsiperheiden kotipalvelu ja ehkäisevä perhetyö psykologi, perheneuvola LELTO, varhaiskasvatus terveydenhoitaja, äitiys- ja lastenneuvola psykologi, perheneuvola (mukana asiantuntijana) LOVIISA JA LAPINJÄRVI Projektiryhmä Nimi Tehtävä/ Toimiala Kokoukset Backlund Minna ehkäisy- ja äitiysneuvolan terveydenhoitaja Forsström Mareena terveydenhoitaja, Petu Lanu peruspalveluiden palveluvastaava (siht.) Iivonen Jaana Petu Lanu palvelupäällikkö (pj.) Lindstedt Sofia päiväkodin johtaja Kavander Tina avoimen varhaiskasvatuksen päivähoitaja Nyström Pia varhaiskasvatuksen päällikkö Rosvall Maria lapsiperh.sos.työn ja lastensuojelun lähiesimies Remsu Niina projektikoordinaattori, Iloa-hanke Kehittämistyöryhmä I: Nopean toiminnan tiimi (Nopsa-tiimi) Nimi Tehtävä Kokoukset Böhls Nina kuraattori, Petu-Lanu erityispalveluiden vastaava 1 krt./vko: Felin Mia varhaisen tuen perheohjaaja Forsström Mareena terveydenhoitaja, Petu-Lanu peruspalveluiden vastaava Lindroos Linda lapsiperheiden sos.työ 1 krt/ kk: Susanne Lindström perheneuvolan sos.työntekijä Sund Marie perheneuvolan psykologi Suokas Charlotta tk psykologi uusi työntekijä 10/2016 alk. psykiatrinen sairaanhoitaja, varhainen tuki kehittämistyöryhmä II: Monialaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittämisryhmä Nimi Tehtävä/ Toimiala Kokoukset Mareena Forsström Terveydenhoitaja, Petu-Lanu peruspalveluvastaava osallistuminen Miia Felin Varhaisen tuen Perheohjaaja koko hankkeen Marja Långvik Lastensuojelu tapaami- siin ks. s. 9

18 17 KOTKA Projektiryhmä, Kasva Kotkassa -ryhmä Nimi Tehtävä/ Toimiala Kokoukset Ellonen Satu johtava sosiaalityöntekijä (pj.) 1 krt./kk Halmkrona Tuula poliisi Henriksson Juha opetustoimen johtaja Liakka Anna sosiaalityön johtaja Manninen Maritta TE-keskus /poissa Pajanen Hannele perhepalvelujohtaja Palviainen Tiina varhaisen tuen päällikkö asti Rikberg Maija /Eskola Pia varhaiskasvatusjohtaja/ varhaiskasvatuksen suunnittelija Ruotsalainen Leena nuorisotoimen johtaja Sahala Heli sosiaalijohtaja Sipari Johanna terveyskasvatussuunnittelija Syrjäläinen Jessica erityisopetuksen suunnittelija Tammekas Tarja perhepalveluiden suunnittelija (siht.) Uusitalo Tuula Valta Maija/ Riitta Johannala-Kemppainen seurakunnan edustaja terveysjohtaja (Valta asti, Johannala-Kemppainen alkaen) Kehittämisryhmä I: Neuropsykiatrisen lapsen ja nuoren hoitopolku Kotkassa Nimi Tehtävä/ toimiala Kokoukset alle kouluikäiset: Fagerström Sirpa varhaiserityisopettaja Jyrkilä Mervi vastaava terveydenhoitaja Kaila Suvi koulupsykologi Kärki Salla vastaava terveydenhoitaja Lötjönen Katja psykologi Nyström Tarja sosiaalityöntekijä Sinisalo Silja palveluohjaaja Palviainen Tiina palvelupäällikkö, varhaisentuen päällikkö alkaen Tammekas Tarja vastaava terveydenhoitaja, perhepalveluiden suunnittelija (pj.) kouluikäiset: Ainas Kimmo erityiskuokanopettaja, kuntouttava luokka Jurvanen Sari terveydenhoitaja Manner Tiia koulukuraattori Nissinen Paula terveydenhoitaja Turpeinen Minna erityisopettaja Viinikainen Elina sairaanhoitaja Vitikainen Anne koulupsyykkari Ylivainio Merja toimintaterapeutti Kehittämisryhmä II: Nepsy-tukityön kehittäjäryhmä Heino Heli psykologi Kokoukset Holopainen Sanna perheohjaaja, neuvola ja Lommi Suvi perheohjaaja, neuvola Lötjönen Katja psykologi, varhainen tuki Nyström Tarja sosiaalityöntekijä, perheneuvola Sinisalo Silja palveluohjaaja Ylivainio Merja toimintaterapeutti Kehittämisryhmä III: Monialaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittämisryhmä Nimi Tehtävä/ Toimiala Kokoukset Arkimies Johanna lastensuojelu Hongisto Tarja lastensuojelu Kiuru Tuula lastensuojelu Lemmetyinen Merja perheneuvola Mäyrä Julia lastensuojelu Nieminen Mari perhetyö Tammekas Tarja varhainen tuki, Iloa-hanke Remsu Niina projektikoordinaattori, Iloa-hanke Jatkuu s. 17

19 Kehittämisryhmä IV: Päihdeäidin hoitopolku Kotkassa Nimi Tehtävä/ toimiala Kokoukset Ellonen Satu lastensuojelu Jyrkiä Mervi neuvola Kemppainen Juha mielenterveys- ja päihdetyö Liakka Anna lastensuojelu Lommi Maria Carea Mylläri Reija Carea Nieminen Mari perhetyö Niittymäki Janina Carea Renlund Merja Carea Rouvinen Riitta mielenterveys- ja päihdetyö Sipari Maija neuvola Tammekas Tarja varhainen tuki, Iloa-hanke Toivonen Sari Carea Ukkola Krista neuvola Westerlund Sanna Carea Väänänen Kirsti terveystieteiden opiskelija Kehittämisryhmä V: ICDP-verkosto Nimi Tehtävä/ Toimiala Kokoukset Ellonen Satu lastensuojelu, Kotkan kaupunki Hartikainen Satu lastensuojelu, Kotkan kaupunki Kainulainen Heli A-klinikkasäätiö Itä-Suomen palvelualue Kivilahti Hanna Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys Lahti Mia Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys Laine Teresa A-klinikkasäätiö Etelä-Suomen palvelualue Liakka Anna lastensuojelu, Kotkan kaupunki Nielsen Mari A-klinikkasäätiö Etelä-Suomen palvelualue Paasonen Minna A-klinikkasäätiö Etelä-Suomen palvelualue Ramu Marika lastensuojelu, Kotkan kaupunki Tammekas Tarja varhainen tuki, Iloa-hanke Vaittinen Jaana Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys 18 PORVOO Projektiryhmä Nimi Tehtävä/ Toimiala Kokoukset Andersson Maria Berglöf-Haverinen Netta alkaen Häkkilä Jaana sosiaali- ja perhepalvelujen johtaja, sosiaali- ja terveystoimi psykologi, perheneuvola sosiaali- ja terveystoimi (Nybergin varajäsen), varhaiskasvatuksen ohjaaja, sivistystoimi Immonen Annika (Anderssonin varajäsen), lapsiperhetyön päällikkö, sosiaali- ja terveystoimi Kukkonen Merja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja, sivistystoimi Liljenberg-Karlsson Carina (pj.) johtaja, Hinthaaran pk. Makkonen Mervi suunnittelija, sosiaali- ja terveystoimen hallinto Mäkimartti Päivi kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveystoimen hallinto Niekka Ilse asti sosiaalityöntekijä perheneuvola, sosiaali- ja terveystoimi Nyberg Leila varhaiskasvatusjohtaja, sivistystoimi Rasmus Marja lastentarhanopettaja, Hornhattulan päiväkoti Roine Eliisa (vara pj.) osastonhoitaja, sosiaali- ja terveystoimi Stolzmann Leena (Kukkosen varajäsen) rehtori, Kuvataidekoulu Valta Sirkka (Niekan/ Berglöf-Haverisen varajäsen) maahanmuuttajatyön päällikkö, sosiaali- ja terveystoimi Viljakainen Katja hankkeen kirjanpito, suunnittelija sosiaali- ja terveystoimen hallinto Remsu Niina (esittelijä/ siht.) projektikoordinaattori Jatkuu s. 18

20 19 Kehittämisryhmä I: Ryhmämuotoisen toiminnan ja parityöskentelyn kehittäminen Nimi Tehtävä/Toimiala Kokoukset Berglöf-Haverinen Netta asti Broas Katarina psykologi, Perheneuvola, sosiaali- ja terveyspalvelut kulttuurituottaja, Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Davidsson Carmela lastentarhanopettaja, Hinthaaran päiväkoti, varhaiskasvatuspalvelut Fodstad Anne lastentarhanopettaja, Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Hakamaa Tiina sh.- terveydenhoitaja, Äitiys- ja lastenneuvola, ennaltaehkäisy ja kuntoutuspalvelut Holmberg Eva perhetyöntekijä, Lapsiperheiden sosiaalityö, sosiaali- ja perhepalvelut Lepistö Anna asti perhetyöntekijä, Äitiys- ja lastenneuvola, ennaltaehkäisy ja kuntoutuspalvelut Lindholm Tove sairaanhoitaja, Perheneuvola, sosiaalityön tukipalvelut Myllynen Marjo-Riitta lastentarhanopettaja, Hornhattulan päiväkoti, varhaiskasvatuspalvelut Nyman Tiinariitta lastentarhanopettaja, Hinthaaran päiväkoti, varhaiskasvatuspalvelut Posio Elina asti psykologi, Perheneuvola, sosiaali- ja terveyspalvelut Rauhala Sorella lähihoitaja, Hornhattulan päiväkoti, varhaiskasvatuspalvelut Salonen Sere perhetyöntekijä, Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Uosukainen Henrikki perhetyöntekijä, Lapsiperheiden sosiaalityö, sosiaali- ja perhepalvelut Remsu Niina (esittelijä/ siht.) projektikoordinaattori Kehittämisryhmä II: Pyydä apua verkkopalvelun kehittäminen (PAP-tiimi) Nimi Tehtävä/ Toimiala Kokoukset Antti-Lindholm Heidi sosiaalityöntekijä, Perheneuvola sosiaali- ja terveyspalvelut Forslund Jaana terveydenhoitaja, Äitiys- ja lastenneuvola, ennaltaehkäisy ja kuntoutuspalvelut Hellström Susanne koulukuraattori, ruotsinkieliset koulutuspalvelut Kokkoniemi Tuula perhetyöntekijä, avoimet varhaiskasvatuspalvelut Luoto Pia terveydenhoitaja, koulu- ja opiskeluterveydenhoito Lyyra Krista johtava sosiaalityöntekijä, sosiaali- ja terveyspalvelut Makkonen Mervi suunnittelija, sosiaali- ja terveystoimen hallinto Söderholm Sandra terveydenhoitaja, Äitiys- ja lastenneuvola, ennaltaehkäisy ja kuntoutuspalvelut Terrihauta Anna-Leena vastaava kuraattori, suomenkieliset koulutuspalvelut Remsu Niina (esittelijä/ siht.) projektikoordinaattori Kehittämisryhmä III: Lapsiperheiden neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Andersson Maria sosiaali- ja perhepalvelujen johtaja, sosiaali- ja perhepalvelut Brunberg Mia sosiaaliohjaaja, sosiaali- ja perhepalvelut Eklöf Tanja terveyskeskuslääkäri, terveyspalvelut Holmberg Eva perhetyöntekijä, sosiaali- ja terveystoimi Immonen Annika lapsiperhetyön päällikkö, sosiaali- ja perhepalvelut Lindgren Minna sosiaalityöntekijä, sosiaali- ja perhepalvelut Lyyra Krista johtava sosiaalityöntekijä, sosiaali- ja terveystoimi Makkonen Mervi suunnittelija, sosiaali- ja terveystoimen hallinto Mäkinen Meiju suunnittelija, sosiaali- ja terveystoimen hallinto Remsu Niina projektikoordinaattori, Iloa vanhemmuuteen -hanke Rif Belinda sosiaalityöntekijä, sosiaali- ja perhepalvelut Roine Eliisa osastonhoitaja, terveyspalvelut Sundbäck Janica toimintaterapeutti, terveyspalvelut Söderström Camilla sosiaalityöntekijä, sosiaali- ja perhepalvelut

21 Liite 2: Luonnoksia yhteistyö- ja asiakasprosessien mallinnuksista 20 Sabir-mallin mukainen työskentelyprosessi Hangossa: Montonen (2016) Sabir-mallin soveltaminen Hangon lapsi- ja perhepalveluissa. Yhteistyöverkostot ja -käytännöt asiakasprosessissa. Loppuraportti

22 21 Perhekeskuksen mallintaminen Kotkassa: Tammekas (2016) Perhekeskus tiloja ja yhteistä työtä/ Luonnos/ yhteenveto. Tammekas (2016) Perhekeskus tiloja ja yhteistä työtä/ Luonnos/ yhteenveto.

23 22 Päihdeäidin hoitopolku Kotkassa -luonnos: Tammekas (2016) Pähdeäidin polku Kotkassa/ Luonnos Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Kotka perhepalveluissa: Tammekas (2016) Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arvioinnin prosessi Kotkan perhepalveluissa.

24 Neuropsykiatrisesti oirehtivan lapsen hoitopolku Kotkan peruspalveluissa: 23 Tammekas (2016) Neuropsykiatrisen lapsen hoitopolku Kotkan peruspalveluissa. Tammekas (2016) Neuropsykiatrisen lapsen hoitopolku Kotkan peruspalveluissa.

25 24 Tammekas (2016) Neuropsykiatrisen lapsen hoitopolku Kotkan peruspalveluissa. Esimerkki Porvoon lapsiperhepalveluiden neuvonnan ja palveluohjauksen toimintamallista: Nordic Health Group Porvoon kaupunki: Lapsiperheiden neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen. Projektiehdotus.

26 25 Palvelutarpeen arvioinnin mallinnus Lohjalla: Saarinen-den Hollander (2016) Palvelutarpeen arvioinnin mallinnus. Saarinen-den Hollander (2016) Palvelutarpeen arvioinnin mallinnus.

27 Yhteensovittava johtaminen Loviisa ja Lapinjärvi: 26 Iivonen (2016) Yhteensovittava johtaminen perusturva- ja sivistyskeskuksissa Loviisassa. Iivonen (2016) Yhteensovittava johtaminen perusturva- ja sivistyskeskuksissa Loviisassa.

28 Liite 3: Luonnoksia monialaisen palvelutarpeen arviointi -lomakkeista 26 ASKOLA

29 HANKO 27

30 Liite 4: Iloa vanhemmuuteen posteri 28

31 29 Liite 5: Iloa vanhemmuuteen -hankkeen arviointisuunnitelma Iloa vanhemmuuteen lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus/ ARVIOINTISUUNNITELMA Osalliset - perheet -> selvitys (Kotka, Lohja Porvoo) ja asiakaspalautteet, Kotkassa perheraati - henkilöstö -> Koulutusten arviointi, SWOT, osaamiskartoitus - johto-> Monialainen yhteistyö ja johtaminen pvät ja SWOT - kolmannen sektorin toimija -> Marttaliitto, MLL, muut? - alan opiskelijat -> keräävät & analysoivat tietoa Laurea ja Kyamk 2. Arvioitavat toimenpiteet hankkeessa KASTE II: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan osaohjelman hankkeiden keskeiset tuotokset ja tulokset Hankkeen nimi: Iloa vanhemmuuteen -lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus Tuotos (esim. toimintojen mallinnukset ja julkaisut, niistä lyhyt kuvaus) Lapsiperhekysely kuntien yhteinen selvitys (Niina) Pyydä apua -palvelu verkossa Monialainen palvelutarpeen arviointi: lomakkeet, prosessikaaviot Koulutus (ICDP + Sabir + omat) Lapsiperheiden hyvinvointia edistävät toimintamallit Verkostojen vahvistaminen Tulos (esim. tavoitteen mukainen muutos toiminnassa) on saatu tietoa alle kouluikäisten lasten perheiden palvelutarpeesta käyttäjämäärät Muutos toimintatavassa Ryhmätoiminnat Teema-päivät/illat Jalkautuminen (kulttuuri, fysioterapia ) Kunnan sisäiset 3. sektorin kanssa Vaikutus / hyöty (vaikutus/hyöty asiakkaille, työntekijöille ja organisaatiolle) nousseiden palvelutarpeiden pohjalta toimenpide ehdotukset organisaatioille mikä ehtii muuttua? kysymys asiakkaalle: saitko apua? päällekkäisen työn vähentyminen ja asiakkaan palvelukokemuksen parantaminen (palvelua saa nopeasti, tulevat kuulluiksi, osallisuus itseään koskeviin palveluihin) ICDP koulutus kyselyn tulokset ICDP ryhmiltä palautteet Sabir? Asiakkaiden palaute työryhmien palautteet asiakkaiden palautteet Käyttöön otettu (missä ja miten) kyselyjen aukiolo ajat käyttöönotto pvä koulutusten ja ryhmien ajat ryhmien/toimintojen ajankohdat Lisätietoja (yhteyshenkilö ja / tai linkki kuvaukseen) niina.remsu@porvoo.fi tarja.tammekas@kotka.fi pauliina.saarinen-denhollander@lohja.fi niina.remsu@porvoo.fi tarja.tammekas@kotka.fi pauliina.saarinen-denhollander@lohja.fi niina.remsu@porvoo.fi tarja.tammekas@kotka.fi pauliina.saarinen-denhollander@lohja.fi ICDP: niina.remsu@porvoo.fi tarja.tammekas@kotka.fi Sabir: mia.montonen@fskc.fi niina.remsu@porvoo.fi tarja.tammekas@kotka.fi pauliina.saarinen-denhollander@lohja.fi niina.remsu@porvoo.fi tarja.tammekas@kotka.fi pauliina.saarinen-denhollander@lohja.fi

32 30 ILOA VANHEMMUUTEEN LAPSIPERHEIDEN TOIMIVA PALVELUKOKONAISUUS Resurssit, toimenpiteet, osalliset, tuotokset ja tulokset

33 31 Mitä arvioidaan? Menetelmä Aikataulu Kuka? Perheiden tarpeet ja niihin vastaaminen Palvelutarpeiden kartoitus lapsiperhekyselyllä Opinnäytetyöt Hankkeen toimenpiteiden eteneminen Perheiden palautteet Vertaisarviointia kuntien kesken Henkilöstön palautteet Koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistuneiden palautteet Osallisuus-kysely hankkeen alussa, seuranta hankkeen lopussa. Jatkotutkimukset hankekauden aikana. Perheiltä kerättävä tieto erityisesti perheet, joilla on erityisiä tarpeita Koko hankekauden ajan, aina tilaisuuksien, tapaamisten ja koulutusten yhteydessä. Hankekoordinaattori tukee etenemistä ja tiedottaa tuloksista kuntakehittäjien kanssa, Laurean ja Kyamkin edustajat toteuttavat Hankekoordinaattori, Kuntakehittäjät, johto-ryhmät Hankkeen tulokset Vertaisarviointi syksyllä 2016 Hankekoordinaattori, kuntakehittäjät Hankkeen vaikutukset Arviointi hankekauden jälkeen 2017-> johtavat ryhmät ja hallintohenkilöstö Monialainen yhteistyö: Arviointiopas kehittäjille: Innopajassa: Hankkeen toimenpiteiden arviointi - Hankeaika lyhyt. Tärkeää arvioida asioita, jotka ovat todella arvioitavissa. Hankesuunnitelman mukainen arviointi ei ehkä ole mahdollista, tällöin se voidaan todeta. Hankkeessa keskeisin kysymys on: Miten onnistuttiin? - Iloa-hankkeessa on kolme isoa teema, joita kehitetään yhteistyökunnissa ja joita voidaan arvioida hankeaikana: Pyydä apua palvelu: 1. Kuvataan mitä tehtiin. Saatiinko käyttäjiä ja minkä verran? Miten muualla on tehty ja saatu käyttäjiä (ristiin vertaus), miten lanseerattiin. Minkä tyyppisiä avunpyyntöjä tuli? Tilannekuvaus ennen käytännön toimeenpanoa, sen aikana ja sen jälkeen. 2. Voidaanko vastata suoraan vai ohjautuuko vastauspyynnöt jonnekin? 3. Minkä verran vastaaminen vie aikaa? Monialainen yhteistyö + Palvelutarpeen arvioinnin mallintaminen: Kuvaus siitä, mikä tilanne on nyt? Miltä yhteistyö näyttää nyt ja hanketoimenpiteen jälkeen? Mikä on asiakkaan mielipide? Miten kokevat esim. monialaisen palvelutarpeen arvioinnin? Palvelutarpeen arviointi -lomake: miten asiakkaat kokevat sen? Keveys, nopeus, helppous? Entä miten työntekijät kokevat lomakkeen?