YHTEISKUNTA- JA KULTUURITEITEIDEN YKSIKÖN TOHTORIOHJELMAT

Transkriptio

1 YHTEISKUNTA- JA KULTUURITEITEIDEN YKSIKÖN TOHTORIOHJELMAT Filosofian tohtoriohjelma Vastuuprofessori: Leila Haaparanta Tutkinnon tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija syvällisesti filosofian eri osa-alueisiin sekä niistä erityisesti yhteen osa-alueeseen, jolta opiskelija laatii itsenäisen tutkimuksen harjaantuen siten alan tutkimustyöhön. Tampereen yliopistossa filosofisen tutkimuksen vahvuusalueita ovat tällä hetkellä laaja-alainen tiedon tutkimus ja filosofian historia varhaismodernista ja modernista filosofiasta 1900-luvun perinteisiin. Oppiaineessa tehdään väitöskirjoja monilta eri aloilta, kuten logiikan, kielen ja kirjallisuuden filosofiasta sekä mielenfilosofiasta ja ontologiasta. Myös tieteenfilosofian, yhteiskuntafilosofian ja etiikan alan tutkimuksia tehdään jonkin verran. Kansallisten ja kansainvälisten yhteyksien luominen ja hyödyntäminen tutkimuksessa on tärkeä osa filosofian jatkokoulutusta. Opiskelijamäärä: n. 50, aktiivisia 10-14, sisäänotto vuodesta 2012 lähtien 2 4 vuodessa Tutkinnot: FT, 1 3 vuodessa Resurssit: 2 professoria, 1 yliopistonlehtori, tutkijat, jotka osallistuvat ohjaukseen, valtakunnallinen filosofian tohtoriohjelma (TaY:n koordinoima), apuohjaajia muista Suomen yliopistoista sekä ulkomaisista yliopistoista, tohtoriopiskelijat osallistuvat aktiivisesti kotimaisiin ja kansainvälisiin kokouksiin ja saavat niissä kommentteja työhönsä Filosofiasta väitelleet sijoittuvat tutkimus- ja opetustyöhön, tiedotus- ja kustannusalan tehtäviin sekä osa myös asiantuntijatehtäviin, joissa edellytetään kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia (esim. tiedehallinnon asiantuntijat). Tehdyn selvityksen mukaan Tampereen yliopiston filosofiassa väitelleistä lähes kaikki ovat tällä hetkellä tutkimus- tai opetustehtävissä. Tampereen yliopiston tohtoriohjelma on houkutellut, paitsi omia, myös muiden yliopistojen lahjakkaita opiskelijoita, joita on siirtynyt maisteriopintovaiheessa tai tutkinnon jälkeen yliopiston opiskelijoiksi. Oma filosofian tohtoriohjelma, joka on tiiviissä yhteydessä yliopiston koordinoimaan filosofian valtakunnalliseen tohtoriohjelmaan, takaa parhaiten sen, että alan jatkokoulutus ja tutkimus on vankkaa kansainvälistä tasoa ja filosofian alalla laaja-alaista. Samalla huolehditaan siitä, että tohtorin tutkintoa suorittavat saavat riittävät työelämävalmiudet ja että he voivat tehdä tutkimustaan yhteistyössä yliopiston toisten tieteenalojen kanssa.

2 Historian tohtoriohjelma Vastuuprofessori: Irma Sulkunen Tutkinnon tavoite: Tavoitteena on kouluttaa tutkijoita, jotka ovat päteviä analysoimaan yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä historiallisessa kontekstissa, johon liittyy oleellisesti ilmiöiden ajallinen, paikallinen ja käsitteellinen vertailu. Kriittistä historiallista tietoa tarvitaan nykymaailman ja tulevaisuuden ymmärtämiseen. Tohtorin tutkinnon suorittaminen ei pätevöitä vain tutkijan tehtäviin vaan avaa mahdollisuuksia moniin yhteiskunnallisiin, poliittisiin, järjestöllisiin ja koulutuksen tehtäviin, minne tohtoreista suuri osa sijoittuu. Tieteenala on laaja ja monialainen. Väitöskirjojen aiheet ovat siksi varsin moninaisia. Selviä painopisteitä ovat kuitenkin olleet modernisaation ja kansalaisyhteiskunnan historia, kansainvälisten suhteiden ja vuorovaikutuksen historia sekä eurooppalaisen keskiajan arki. Enemmistö väittelee Suomen historiasta mutta myös muiden alueiden tutkimus on jatkuvaa ja vahvaa. Uudessa tohtoriohjelmassa tavoitteena on kehittää selkeä, ajallisesti ja alueellisesti vertaileva, yhteiskuntahistoriallisesti painottunut tohtoriohjelma, jolla erottaudutaan maan muista historian tohtoriohjelmista. Samalla rakennetaan yhteinen, oppiaineen teoreettista ja metodista tuntemusta syventävä opetusohjelma sekä yhtenäistetään seminaarikäytännöt. Opiskelijamäärä: Kirjoilla on vuoden 2012 alussa n. 85 jatko-opiskelijaa. Näistä aktiivisesti opiskelevia n. 30. Tavoitteellinen sisäänotto vuoden 2012 alussa on 4 5. Tutkinnot: FT-tutkintojen tavoite on ollut kolme vuodessa. Tämä on saavutettu ja keskimäärin ylittyy. Tulevina vuosina historiassa väittelee 3-4 tohtoria vuodessa. Resurssit: Oppiaineessa toimii neljä historian professoria ja neljä yliopistonlehtoria, joilla kaikilla on professorin pätevyys. Lisäksi oppiaineen kanssa yhteistyössä toimii NAM-professori. Laaja dosenttikunta tarjoaa myös ohjausresursseja väitöskirjojen ohjaukseen. TaY koordinoi valtakunnallista (SA/OKM) historiatieteiden tohtoriohjelmaa myös tulevina vuosina. Ohjelman johtaja on prof. Pertti Haapala. Historia on varsin vakiintunut ja suuri tieteenala Suomessa. Se sopii hyvin yliopiston tutkimuspoliittiseen profiiliin. Historian tutkimus yliopistossa on volyymiltaan laajaa ja arviointien perusteella korkeatasoista. Psykologian ja logopedian tohtoriohjelma Vastuuprofessori: Jari Hietanen Tutkinnon tavoite: Psykologian tohtorin tutkinnon suorittaneella henkilöllä on syvällinen käsitys psykologian tieteenalasta, sen kehityksestä, perusongelmista, tutkimusmenetelmistä ja psykologian yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tohtorin tutkinnon suorittaneella henkilöllä on valmiudet

3 soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta psykologista tietoa. Tutkinnon suorittanut tuntee yleistä ja psykologian alan tieteenteoriaa ja pystyy luomaan uusia sovellutuksia. Tohtorin tutkinto mahdollistaa opiskelijoiden ohjaamisen ja tutkimusryhmien johtamisen. Logopedian tohtorikoulutus antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen tutkimustyöhön, jonka avulla lisätään tietoa suomalaisten ihmisten vuorovaikutuksesta ja viestinnästä, erityisesti niiden häiriöistä, häiriöiden ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Tampereen yliopiston logopedian tutkimus on tällä hetkellä profiloitunut aikuisväestön puheen, kielen, ääneen ja nielemistoimintojen häiriöihin, ja perustutkimuksen tuottamaa tietoa sovelletaan kuntoutustyön kehittämisessä. Logopedian tohtorikoulutus Tampereen yliopistossa on alkanut vuonna 2007 (koulutus käynnistyi 2005). Koulutettavina on tällä hetkellä Pirkanmaan alueen kokeneita puheterapeutteja, joiden tutkimusaiheet ovat nousseet suoraan tarpeesta vahvistaa puheterapiatoiminnan tieteellistä perustaa. Logopedian tutkimustoiminta Tampereella on nuorta mutta laaja-alaista ja etenee hyvin. Sitä tehdään yhteistyössä toisten yliopistollisten yksiköiden, mm. Tampereen yliopistossa psykologian, Abo Akademissa logopedian ja yliopistosairaaloiden kanssa. Kaikkiin projekteihin on sidottu suuri joukko logopedian perustutkinto-opiskelijoita. Uuden dosentin myötä vahvistunee myös lapsen kielenkehitykseen liittyvä tutkimus. Opiskelijamäärä: 2011 yhteensä 47 (42 psykologia + 5 logopedia) opiskelijaa (noin 13 kokopäiväistä). Sisäänotto: enintään 5/vuosi Tutkinnot: PsT/ FT, 2/vuosi (psykologia), logopedia (ensimmäinen tohtori 2012, sen jälkeen 1 joka 2. tai 3. vuosi). Resurssit. Professoreita yhteensä 5.5 (psykologia 4.5, logopedia 1), dosentteja 4 (+1) (aktiivisesti työskentelevien ja potentiaalisesti tohtorikoulutukseen osallistuvien dosenttien määrä). Psykologian valtakunnallinen tohtoriohjelma, Nordic-Baltic Doctoral Network in Psychology, Logonetverkoston yhteisohjaukset ja jatkokoulutustilaisuudet, kielentutkimuksen tohtoriohjelma Langnet., Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma Vastuuprofessori: Anneli Anttonen Tutkinnon tavoite: Sosiaalitieteiden tohtorikoulutusohjelma on yhteinen sosiologian, sosiaalipsykologian, sosiaaliantropologian, sosiaalipolitiikan, naistutkimuksen, etnomusikologian ja sosiaalityön oppiaineille sekä rauhan- ja konfliktintutkimuksen tutkimusalalle. Ohjelmasta valmistuneet yhteiskuntatieteiden tai filosofian tohtorit osaavat tehdä itsenäisesti ja tutkimusryhmissä monitieteistä ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, joka vaatii oman tieteen- ja tutkimusalan syvällistä ja laajaa tuntemusta. Opiskelijat perehtyvät monipuolisesti ja

4 monitieteisesti yhteiskuntatieteelliseen teoreettiseen ja metodologiseen keskusteluun. Jatkoopintoja on kytketty myös ohjaajien kansainvälisiin tutkija- ja tutkimusverkostoihin, joista osa on pysyviä ja osan teemat ja kokoonpanot vaihtelevat Tohtorikoulutusohjelmassa opiskelijat voivat valintansa mukaan perehtyä erityisesti työn, hyvinvoinnin ja hoivan, perheen, lapsuuden ja nuoruuden, sukupuolen, yhteiskunnallisten ja transnationaalisten muutosten, vuorovaikutuksen ja kulttuurin, sekä tiedon, tieteen ja teknologian aihepiireihin. Sosiaalityön jatkokoulutuksessa painottuvat erityisesti yhteiskunnallisten palvelujärjestelmien, interventioiden ja institutionaalisten käytäntöjen, sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä perheen ja lapsuuden tutkimus. Etnomusikologian oppiaineessa tehtävä tutkimus tarkastelee musiikkia, tanssia ja näiden ilmaisumuotojen rajapintoja. Rauhan- ja konfliktintutkimus on monitieteistä sotien, konfliktien ja rauhan taustoihin, syihin ja muotoihin paneutuvaa tutkimusta. Näitä ilmiöitä lähestytään prosesseina jolloin myös konfliktien estämisen, niiden hallinnan ja rauhanvälittämisen kysymykset ovat keskeisiä. Ohjelmasta valmistuneet tohtorit sijoittuvat tutkijoiksi ja opettajiksi yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja sektoritutkimuslaitoksiin sekä tieteellistä tutkimusta vaativiin asiantuntijatehtäviin julkisessa hallinnossa, liike-elämässä, järjestöissä ja erilaisissa kansalaisyhteiskunnan tehtävissä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Sisäänotto: Ohjelmaan valitaan opiskelijat kahdesti vuodessa siten, että sisäänotto on keskimäärin 18 opiskelijaa vuodessa kolmen vuoden aikajaksolla. Opiskelijamäärät suuren koulutusohjelman sisällä jakaantuvat oppiaineittain suunnilleen seuraavasti: sosiologia, sosiaalipsykologia, sosiaalipolitiikka, sosiaaliantropologia, naistutkimus ja etnomusikologia, yhteensä noin 12 opiskelijaa vuodessa, sosiaalityö, noin 4 opiskelijaa vuodessa rauhan- ja konfliktintutkimus, noin 2 opiskelijaa vuodessa Opiskelijamäärä: 2012 tilanne 140 (sosiologia 52, sosiaalipsykologia 35, sosiaaliantropologia 7, naistutkimus 10, sosiaalipolitiikka 36) + 50 (sosiaalityö) + 20 (etnomusikologia) rauhan- ja konfliktintutkimus (9) = 219. Resurssit: Sosiologiassa, sosiaaliantropologiassa, sosiaalipsykologiassa, sosiaalipolitiikassa ja naistutkimuksessa on (mukaan lukien Porin yksikkö) käytettävissä tohtoriohjelmassa 12 professoria, 1 akatemiaprofessori, 2 johtajaa, sekä noin 18 yliopistonlehtoria, yliassistenttia, akatemiatutkijaa, tutkijaa tai emeritoitunutta professoria, jotka osallistuvat ohjaukseen. Ohjelman opiskelijat käyttävät hyväkseen TaY:n tutkijakoulun tarjoamia kursseja sekä OKM:n rahoittamia TaY:stä koordinoitavia Sovako ja TyöVerkko tohtoriohjelmia. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Perhetutkimuksen, Sukupuolen tutkimuksen ja Sosiaalipolitiikan (Vastuu) tohtoriohjelman toimintaan. Oppiaineilla on lisäksi sopimuksiin perustuvia mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen tohtorikoulutukseen. Sosiaalistyössä on neljä professoria, jotka vastaavat sosiaalityön tieteellisestä jatkokoulutuksesta, lisäksi kolme muuta opetustehtävissä olevaa dosenttia, jotka osallistuvat ohjaukseen. Sosiaalityö on osallisena kolmessa tutkijakoulussa (Sovako, Valtakunnallinen

5 sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen tutkijakoulu sekä Perhetutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu). Sosiaalityön oppiaine kuuluu Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work verkostoon.. Musiikintutkimuksessa on kaksi professoria (ja 8 dosenttia). Ohjausta tukee musiikintutkimuksen valtakunnallinen tohtoriohjelma, johon kuuluvat kaikki alan suomalaiset yksiköt. Läheisinä yhteistyökumppaneina ovat kaikki tärkeimmät musiikkialan arkistot ja tutkimuslaitokset. Rauhan- ja konfliktintutkimuksessa TAPRIssa on yksi professorin eli tutkimusjohtajan, viisi yliopistotutkijan ja yksi tohtoritutkijan tointa sekä yksi apurahatutkija. Näistä 5-6 osallistuu jatko-opintojen ohjaukseen. TAPRIn tutkijoiden oppialojen laaja kirjo turvaa rauhanja konfliktintutkimuksen monitieteellisyyden. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää TAPRIn kantavan vastuun koko maan rauhan- ja konfliktintutkimuksen kehittämisestä. TAPRIlla on laajat kansainväliset suhteet, tärkeimpiä IPRA, kansainvälinen rauhantutkimusyhdistys ja EuPRA, Euroopan rauhantutkimusyhdistys. TAPRI osallistuu monikulttuurista välitystoimintaa koskevan Erasmus Mundus -tohtoriohjelman hakuun (2013), jonka kautta TAPRIin on tulossa vuosittain kaksi kansainvälistä tohtoriopiskelijaa kukin kuudeksi kuukaudeksi.