Ville Poutiainen Aurinkokeräimen suunnittelu käyttöveden lisälämmittimeksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ville Poutiainen Aurinkokeräimen suunnittelu käyttöveden lisälämmittimeksi"

Transkriptio

1 Ville Poutiainen Aurinkokeräimen suunnittelu käyttöveden lisälämmittimeksi Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikka Helmikuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Ville Poutiainen Työn nimi: Aurinkokerääjä Päivämäärä: Sivumäärä: 31 Työn ohjaajat: Heikki Salmela Työn aiheena on omatekoisen aurinkokeräinjärjestelmän valmistaminen. Tavoitteena on suunnitella toimiva ja edullinen järjestelmä, jonka voi valmistaa itse. Järjestelmän tulisi lämmittää lämminvesivaraajaa kesä aikoina. Työn avulla kävi selväksi, että omatekoisen aurinkokeräinjärjestelmän valmistus on kannattavaa verrattuna kaupalliseen järjestelmään. Avainsanat: aurinkoenergia, aurinkokerääjä

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Machine and Production Engineering Educational Program ABSTRACT Author: Ville Poutiainen Name of Thesis: Solar collector Date: Pages: 31 Supervisors: Heikki Salmela Project subject include home made Solar Collector System construction. I aim to design good working and cheap system which you can made by your self. In the summer time system heat water in the Warm Water Tank. When the project was ready turn out that it is economic to build home made solar collector system. Home made system is more cheaper than new one. Keywords: solar energy, solar collector

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN JÄRJESTELMÄ 2 3 LÄMMITYSMUODON VALINTA Työn kuvaus ja rajaaminen Työn tavoitteet 5 4 AURINKOENERGIA Historia aurinkoenergian käytöstä Aurinko energian lähteenä 6 5 AURINKOSÄTEILY 9 6 SÄTEILYN TEHOSTAMISEN KEINOT 11 7 AURINKOKERÄÄJÄÄJÄN TOIMINTAPERIAATE 13 8 KERÄIMEN RATKAISUMALLEJA Tyhjiöputkikeräin Tasokeräin Lämpöpatterista valmistettu tasokeräin 19 9 KERÄINTYYPPIEN VERTAILU RATKAISUMALLIN VALINTA JÄRJESTELMÄN MITOITTAMINEN Putkisto Kiertovesipumppu Kerääjä KERÄÄJÄN SUUNNITTELU KUSTANNUSARVIO LOPPUARVIO 30 LÄHTEET 31

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheena on suunnitella aurinkokeräinjärjestelmä, jonka voi itse rakentaa. Järjestelmä sijoitetaan jo valmiin kattilalämmityksen rinnalle, jotta kesäaikoina puunpoltto saataisiin minimoitua. Työn pääpaino on kuitenkin aurinkoenergian ja aurinkokeräinjärjestelmän teoriassa. Aluksi käydään läpi aurinkoenergian teoriaa. Työssä käydään myös läpi eri aurinkokerääjien vertailu. Eri aurinkokeräimistä etsitään niiden hyvät ja huonot puolet. Aurinkokerääjistä valitaan helpoiten valmistettava ratkaisu, joka olisi myös luotettava. Lopuksi käydään läpi itse aurinkokeräimen ratkaisumalli ja sen pääpiirteine valmistus suunnitelma.

6 2 NYKYINEN JÄRJESTELMÄ Nykyinen järjestelmä on rakennettu 96m 2 hallirakennukseen, joka on tarkoitettu lähinnä autojen huoltoa ja rakennusta varten (KUVIO 1). Hallin lämmitysjärjestelmä koostuu Arimax 240 puulämmitteisestä yläpalokattilasta, jossa on 70 litran vesitila. Teholtaan kattila on maksimillaan 40kW. Kattilaan on asennettu Honeywell- termostaatti, jolla voidaan säätää haluttu lämpötila, jolloin kattilan kiertovesipumppu alkaa kierrättää vettä. Lämpimän veden noustessa 70 asteeseen varaajaan tulevassa putkessa oleva termostaatti aukeaa ja mahdollistaa lämpimän veden siirtymisen kattilasta varaajaan. Varaajana on 2000 litran käytettynä hankittu omavalmistevesivaraaja. Varaaja ei ollut eristetty, joten se eristettiin 50mm finnfoam lämpöeristeellä. Varaaja on varustettu miesluukulla, johon on integroitu lämminkäyttövesikierukka. Varaajassa on optio kahdelle lämpövastukselle, joilla on mahdollisuus lämmittää varaajaa kattilan sijasta. Lämpimän veden määrää voi seurata kolmella eri tasoon sijoitetulla lämpömittarilla. Siirtopumppuja järjestelmässä on kaksi kappaletta. Molemmat ovat Grundfos TF110 mallisia pumppuja. Toisella pumpuista hoidetaan kylmän veden siirto varaajan alaosasta kattilan vesitilaan ja toisella lämpimän veden siirto varaajan yläosasta lattialämmitysputkiin. Pumpuissa on valittavissa kolme eri nopeutta, joilla ne voidaan säätää järjestelmään sopiviksi kesä- ja talviaikoina. Lattialämmitykseen menevän veden lämpötilan säädön hoitaa Ouman EH-80 automaattinen lämmönsäädin, joka pitää halutun sisälämpötilan sen mukaan kuinka lämmin/kylmä ulkona on. Ouman on asennettu kiinni manuaaliseen lämmönsäätimeen, joka on taasen asennettu lattialämmitysputkiin menevään putkeen. Lattialämmitys on hoidettu neljällä eri lämmityspiirillä. Lämmityspiirejä voidaan säätää erikseen, jotta saadaan haluttu lattialämpö haluttuihin kohtiin. Säätö

7 tapahtuu piirien kiertonopeutta muuttamalla. Kiertonopeus säädetään jakotukista johon kaikki neljä piiriä on kytketty. Käyttöveden lämmitys tapahtuu varaajan miesluukussa olevan kierukan kautta. Kylmä käyttövesi johdetaan kierukkaan, jolloin varaajassa oleva lämpö siirtyy käyttöveteen. KUVIO 1. Hallin pohjapiirrustus

8 3 LÄMMITYSMUODON VALINTA Idea aurinkokerääjän valmistamiseen tuli ongelmasta. Keväästä syksyyn on aika jolloin hallin pannussa ei tarvitsisi pitää tulta hallin lämmitystä varten. Tulen pidon tarve kuitenkin säilyy, koska halliin pitää saada lämmin käyttövesi ympärivuoden ja aina tarvittaessa. Tarve lämpimälle käyttövedelle tulee tarpeesta pestä kädet ja erinäiset koneet, autot yms. Lämpimän veden saisi myös sähkövastuksilla, mutta se todettiin liian kalliiksi vaihtoehdoksi nykyisellä sähkönhinnalla. Aurinkokerääjä kiinnosti myös sen edullisuuden vuoksi. Suurimmat käyttökustannukset tulevat vedensiirtopumpusta ja mahdollisesta automaattisesta ohjausjärjestelmästä. Kustannukset ovat kuitenkin pienet verrattuna siihen, miten huoleton aurinkokeräinlämmitys on. Säästöä tapahtuu myös ajassa, jota menee pannun lämmittämisessä ja tietenkin myös polttopuiden teossa. 3.1 Työn kuvaus ja rajaaminen Työn päätarkoitus on suunnitella aurinkokeräinjärjestelmä, joka on mahdollista valmistaa itse eli järjestelmä on niin sanottu tee se itse järjestelmä. Työ rajautuu teorian osalta lähinnä aurinkoenergiaan ja aurinkokerääjän toimintaperiaatteisiin. Työn alussa vertaillaan eri aurinkokeräin vaihtoehtoja ja valitaan niistä omaan tarpeeseen sopivan ratkaisumalli. Tässä onkin tärkeää tutkia, ettei valitussa järjestelmässä ole sellaisia pulmakohtia, joita ei voisi ratkaista niin sanotusti kotikonstein. Tarkoituksenahan on valmistaa järjestelmä täysin itse niiltä osin kuin se on mahdollista. Aurinkokerääjän suunnittelu onkin tärkein osa työssä. Myös aurinkokerääjäjärjestelmän liittäminen nykyiseen järjestelmään pitää suunnitella tarkoin, koska siihenkin on muutama eri vaihtoehto.

9 3.2 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on suunnitella toimiva aurinkokeräinratkaisu, joka on mahdollista ottaa myös käyttöön nykyisen järjestelmän rinnalle. Järjestelmä pitää myös pystyä rakentamaan itse, jotta kustannukset pysyisivät mahdollisimman alhaisina. Ja koska järjestelmä tulee halliin, niin järjestelmän ei tarvitse edustaa viimeisintä teknologiaa, joissa hyötysuhteet ovat kovat. Järjestelmän tulee olla myös niin automaattinen, että se pystyy itse tunnistamaan lämpimänvedentarpeen varaajassa.

10 4 AURINKOENERGIA Mielestäni olisi myös hyvä kertoa hieman aurinkoenergiasta. Tämän avulla hieman näkee, kuinka tehokas energian lähde aurinko on ja kuinka paljon ilmaista energiaa on vapaana valjastettavaksi. 4.1 Historiaa aurinkoenergian käytöstä Ensimmäisiä teollisia aurinkoenergian sovelluksia olivat suolan keräilyaltaat pari tuhatta vuotta sitten. Jälkiä näistä suola-altaista näkee kaikkialla Välimeren alueilla mm. Tunisiassa ja Maltalla. Periaate oli varsin yksinkertainen: rantakallioon kaiverrettiin muutaman kymmenen litran vetoinen kolo, johon merivesi kerääntyi korkean veden aikana pientä, koloon asti kaiverrettua uraa pitkin ja haihtui matalan veden aikana jättäen pelkän suolan jäljelle. Varsinainen ensimmäinen teollinen sovellus otettiin käyttöön luvulla Chielen Salinossa, jossa tuotettiin makeaa vettä merivedestä höyrystämällä sitä auringon avulla. Keckin veljekset kehittivät 1930-luvulla Solar Housin, jossa oli kaksivaippainen seinärakenne ns. kesä- ja talvivyöhyke, jota ajatusta hyödynnetään nykyisin. (Luentomateriaali Oulun Teknillinen Oppilaitos 1981.) 4.2 Aurinko energialähteenä Auringon kokonaisteho on 3,8x10 23 kw, jonka saa aikaan fuusio eli lämpöydinreaktori massamuutoksessa. Maapallolle tästä energia määrästä tulee 1,7x10 14 kw. Tämä auringosta saatu energia vastaa noin kertaa sitä määrä joka nykyään käytetään teollisuuteen ja lämmitykseen eli kyse on suuresta energiamäärästä.(erat, Erkkilä, Löfgren, Nyman, Peltola & Suokivi 2001, 10.)

11 Aurinkovakio on 1353W/m 2, joka on ilmakehän ulkopuolella oleva säteilyn teho. Tämä on myös auringonsäteilyn intensiteetti, joka tarkoittaa sitä kuinka paljon kohtisuorassa olevaan yhden neliömetrin suuruiseen alaan kohdistuu säteilyä. Tässä tapauksessa se on 1353W. (Erkkilä 2003, 20). Kuviosta 3 näkee vuoden kokonaissäteilymäärän minkä saamme auringosta eri kallistuskulmilla Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä. KUVIO 3. Säteilymäärien keskiarvot (Lainattu Erkkilä 2003, 26.) Kokonaissäteilymäärä vuodessa, kwh/m2 Kallistuskulma Helsinki Jyväskylä Sodankylä Maan pinnalle tulevan säteilyn teho vaihtelee. Säteilyn tehoon vaikuttavat tärkeimmät asiat ovat: kuinka kaukana olemme auringosta ja missä asennossa mittaustasomme on auringon säteisiin nähden. Tarkasteltavan tason asennon vaikutus siihen kohdistuvaan auringon säteilytehoon on kaava; I 1 > I 2 > I 3. ja sama tarkemmin; I 2 = I 1 cos(a) ja I 3 = I 1 cos(b) (KUVIO 1). Muita säteilyn tehoon vaikuttavia seikkoja ovat mm. maan kiertoliike auringon ympäri, maan oma kieroliike akselinsa ympäri, maan akselin kallistus ratatasoon nähden ja vielä ilmakehän sisäiset asiat eli pilvet, sumu, pöly ja ilmansaasteet. (Erkkilä 2003, 20.)

12 KUVIO 1. Tason asento (Lainattu Erkkilä 2003, 20.)

13 5 AURINKOSÄTEILY Maan pinnalle saapuva säteily koostuu kolmesta eri säteilykomponentista: suorasäteily hajasäteily heijastunut säteily Suora aurinkosäteily (I A ) tarkoittaa suoraan ilmakehän läpi tullutta aurinkosäteilyä. Hajasäteily (I D ) on ilmakehän molekyylien ja pilvien heijastamaa säteilyä sekä maasta heijastunutta hajasäteilyä. Ilmakehän vastasäteilyä (I V ) aiheuttavat ilmakehän vesihöyry, hiilidioksidi ja otsoni, jotka säteilevät lämpöä takaisin maanpinnalle. Tätä kutsutaan ns. kasvihuonevaikutukseksi. Vastasäteily sisällytetään yleensä hajasäteilyyn. Suoran aurinkosäteily, hajasäteilyn ja ilmakehän vastasäteilyn summa on pinnalle tuleva kokonaissäteilyenergia. Siitä täytyy vielä vähentää pinnan takaisin avaruuteen heijastama pitkäaaltoinen säteily (I U ), jotta voimme laskea pinnan hyväksi jäävän tehon (I). I=I A + I D + I V + I U (Erat ym. 2001, 12.) Säteilykomponenttien osuudet eivät ole aina samat, sillä niihin vaikuttaa katselupaikka, auringon korkeuskulma sekä ilmakehän koostumus. Suoran säteilyn osuudeksi kirkkaallakin säällä jää enintään 800W/ m 2. Säteilyn maksimiarvo saadaan suoran- ja hajasäteilyn summana. Heijastuneen säteilyn ansiosta voidaan saada jopa yli 1000 W/ m 2 :n kokonaisintensiteetti. Tällöin aurinko ei saa olla liian ylhäällä ja edessä pitää olla suuri heijastava pinta, esim. vesi, hanki, peltikatto. Kuviosta 2. erottuu hyvin mistä eri säteilykomponentit tulevat. (Erkkilä 2003, 22.)

14 KUVIO 2. Säteilyn komponentit

15 6 SÄTEILYN TEHOSTAMISEN KEINOT Aurinkokeräimen sijainnilla ja suuntauksilla on merkittävä osuus sen optimaaliselle energiantuotolle. Tästä tärkeästä asiasta tietoa seuraavasti. Koska keräinten pitäisi saada tasaisesti säteilyä, olisi ne hyvä sijoittaa paikkaan, jossa ei olisi varjo paikkoja. Koska nyt ei ole mahdollista vaikuttaa keräinten paikan valitaan muuta kuin katolla eri paikkaan sijoittamalla, niin säteilyn tehostaminen pitää hoitaa varjopaikkoja poistamalla esimerkiksi puita katkomalla/karsimalla. Keräimen paikan merkitys korostuu varsinkin talvella, jolloin aurinko paistaa alhaalta, jolloin varjot ovat kesäistä pitempiä. Erat ja kumppanit suosittelevat kirjassaan, että keräimet sijoitettaisiin mahdollisimman korkealle, jotta mahdollisia esteitä olisi mahdollisimman vähän. Minulla onkin tarkoitus asentaa keräimet hallin harjalle, jolloin ne sijaitsevat noin 8 metriä maanpinnasta. (Erat ym. 2001, 15.) Suuntauksen kannalta olisi hyvä, että keräimet saataisiin suunnattua kohti etelää. Tämän asian kanssa ei tulekaan ongelmia, koska hallin katon lappeet osoittavat suoraan etelään ja pohjoiseen. Jotta tuotto olisi optimaalinen ympärivuotisessa käytössä, suuntauksen kulma voi vaihdella +/- 45 astetta etelästä. Tällä tavalla häviöt ei ole kuin 7% luokkaa. (Erat ym. 2001, 15.) Auringonsäteiden tulokulman olisi hyvä olla 0 astetta eli tällöin auringonsäteet tulevat kohtisuoraan kerääjiä kohti. Tällöin auringosta saatu teho on suurimmillaan. Kallistuskulman tulisi olla asteen välillä. On myös olemassa nyrkkisääntö jonka mukaan kallistuskulman pitäisi olla suurin piirtein saman kuin mikä on keräimen paikan leveysaste. Kuviossa 3 näkyy eri paikkakuntien säteilymäärien keskiarvot eri kallistuskulmilla ja liitteestä 1 löytyy samat asiat jaoteltuna eri kuukausille. (Erat ym. 2001, 15; Erkkilä 2003, 25.)

16 Kerääjiin on myös mahdollista asentaa seurantalaitteet, jotka seuraavat auringon liikettä taivaalla. Tällainen järjestelmä on mielestäni tähän tarkoitukseen liian hieno. Toiminta varmuus kärsii, joka on yksi tärkeä kriteeri järjestelmää suunniteltaessa. Samoin kustannukset nousevat, jotka yritetään pitää mahdollisimman minimissä. Kustannuksien minimoinnilla pyritään saamaan keräinten laitosta mahdollisimman suuri hyöty.

17 7 AURINKOKERÄÄJÄÄJÄN TOIMINTAPERIAATE Aurinkokerääjän toimintaperiaate on todella yksinkertainen. Keräimessä on absorbaattori eli aurinkokerääjän sydän, joka imee auringosta saadun lämpöenergian johtumalla itseensä. Saatu lämpöenergia johtuu absorbaattorin pintaan liitettyjen putkien sisällä juoksevaan nesteeseen. Neste tulee lämminvesivaraajan alaosasta, jossa se on viileää. Putkia pitkin neste siirretään lämminvesivaraajassa olevaan lämminvesikierukkaan. Lämminvesikierukasta lämpö johtuu lämminvesivaraajan nesteeseen, jolloin varaajassa oleva neste lämpenee. Saadulla lämpimällä vedellä lämmitetään haluttuja asioita. Tässä tapauksessa saatu lämminvesi käytetään käyttöveden lämmittämiseen. Järjestelmän liiallinen paineen nousu pidetään kurissa paineastialla. Paineastiaan johdetaan järjestelmässä kiertävää nestettä sen verran, että järjestelmän paine laskee haluttuun paineeseen. Ja kun paine laskee, paineastiaan johdettu neste johdetaan takaisin järjestelmään. Nesteen lämpeneminen aiheuttaa paineen nousua. Lämminvesivaraajaan johdetaan lämmintä nestettä vain silloin kun se on tarpeeksi lämmintä. Liian alhainen nesteen lämpötila viilentää lämminvesivaraajassa olevan nesteen, jolloin kerääjällä viilennetään nestettä eikä lämmitetä. Tämä asia hoidetaan antureilla, jotka tarkkailevat kerääjässä olevaa nesteen lämpötilaa. Lämpötilan noustessa tarpeeksi korkeaksi anturi käynnistää siirtopumpun, joka saa aikaan nesteen siirtymisen keräimestä varaajaan. Kuviosta 4. toimintaperiaate näkyy selvemmin.

18 KUVIO 4. Aurinkokerääjän toimintaperiaate (Lainattu Callidus 2008)

19 8 RATKAISUMALLEJA Keräimen tyyppiä valittaessa vertailen muutamaa erityyppistä keräinrakennemallia tarkoitukseeni sopivan löytämiseksi. Keräimen rakenne pitää olla yksinkertainen jotta sen pystyy valmistamaan kotikonstein. Kustannuksetkaan eivät saa nousta suuriksi, sillä järjestelmän edullisuus on yksi tärkeimmistä asioista. 8.1 Tyhjiöputkikeräin Tyhjiöputkitekniikkakerääjässä on erittäin tehokas tapa hyödyntää aurinkoenergiaa. Tyhjiöputken rakenteen vuoksi (KUVIO 5.) se ottaa talteen paremmin myös hajasäteet, jotka tavallisessa tasokeräimessä jää usein saamatta. Motiva Oy kertoo sivuillaan, että tyhjiöputkikeräin tuottaa jopa 30 % enemmän energiaa kuin mitä tavallinen tasokeräin tuottaa. Tämä on varmasti aivan totta, sillä tyhjiö antaa keräinosalle erittäin hyvä eristeen. Tästä johtuen keräimen hyötysuhde paranee, koska lämpöä ei mene hukkaan. Tyhjiöputkikeräimen hyvästä hyötysuhteesta kertoo se, että talvella putkien päälle satava lumi ei sula. (Alternative 2007.) Hyvää hyötysuhteen omaavana keräimen voi asentaa normaalia pystympään. Näin satava lumikaan ei pääse haittaamaan tuottoa, sillä lumi valuu putkia pitkin pois. Kesällä tuotto ei ole sitten niin suuri, mutta tarpeeksi suuri kuitenkin lämmittääkseen tarvittavan määrän. Jos käyttökohteeseeni tyhjiöputkikerääjät asentaa optimaaliseen kulmaan niin lämpöä saatua energiaa menee hukkaan, koska kesällä ei tarvitse niin paljoa lämpöä jonka verran keräin tuottaa. Tämä johtuu siitä, että tarvitsemani veden lämpötila on niin pieni verrattuna siihen, että tällä pitäisi lämmittää esimerkiksi taloa. Keräimen tiiviinä pysyminen epäilyttää minua suuresti Suomessa olevien kovien lämpötilavaihdosten vuoksi. (Alternative 2007.)

20 Tyhjiöputkikeräin alkaa tuottaa lämpöä jo helmikuun korvilla ja tuotto jatkuu jopa marraskuuhun saakka. Tämä olisikin erittäin hyvä asia minun tarkoituksessani, koska hallia ei yleensä tarvitse lämmittää täyspäiväisesti kuin vasta marrashelmikuussa. Tällä säätäisi alku- ja lopputalven pannun lämmitykset. (Alternative 2007.) KUVIO 5. Tyhjiöputkenrakenne (Lainattu Alternative 2007.) 1. Lasiputken ulkopinta 2. Tyhjiö 3. Absorberi 4. Lämmönsiirtopelti 5. Kuparinen U-muotoinen lämmönsiirtoputki 6. OPC-heijastin 8.2 Tasokeräin Tasokeräimen tarkastelumalliksi otin Kymppimetalli Oy:n valmistaman keräimen. Tasokeräin on todella yksinkertainen rakenteeltaan (KUVIO 6), ja se sopisikin sen takia hyvin tarkoitukseeni. Kyseisen firman keräinosa on saksalainen valmiste. Kymppimetalli Oy kertoo valmistajan lupaavan keräinkomponentille 95 %

21 absorptiokyvyn. Itse pidän arvoa erittäin suurena ja uskonkin siihen hieman varauksella, koska väitteelle ei ollut mitään todisteita. (Kymppimetalli 2007.) Keräinkomponentti on valmistettu kuparista, jonka rakenne on toteutettu niin sanotusti jakotukkikytkennällä. Tämä rakenne on itsekin hyvin helppo toteuttaa. Ennen kuin hain tietoa keräimistä, niin minulla oli jo mielessä juuri vastaavanlainen rakenne. Tämä aiheuttikin hieman ihmetystä, että kuinka yksinkertainen rakenne kaupallisissa keräimissä voi olla. Kaupalliset keräimet erottaakin itsetehdyistä yleensä absorptiopinnoilla käytetystä pinnoitteesta. Kyseisessä keräimessä onkin käytetty Tinox- pinnoitetta. Tinox- pinnoite antaa absorptiolle erittäin hyvän lämmön sitomiskyvyn ja kuulemma lämmön luovutuskin on vain noin 4 %. Koko keräimen rakenteesta löytyi hyvä esimerkki kuva yrityksen sivuilta, josta selviää kuinka yksinkertainen keräimen rakenne on (KUVIO 6). (Kymppimetalli 2007.) Keräimessä käytetty SunPlus-lasi on myös erikoistuote. Lasi on aurinkokeräimiin suunniteltu matalarautainen lasi. Kymppimetalli Oy:n mukaan sen lujuus on tavalliseen karkaisemattomaan lasiin noin viisinkertainen. SunPlus-lasi on Pilgintonin tuotemerkki. (Kymppimetalli 2007.) Juuri tämän keräimen hinta oli tällä hetkellä ( ) todella huokea. Hinta oli 395, keräimen koko oli 1.82 neliömetriä. Kuitenkin hinta on liian suuri, sillä tämän hetkisten laskujen mukaan tarvitsen noin 10 neliömetriä keräinpinta-alaa jolloin hinta on aivan liian suuri. Tarkemmat laskutoimituksen tulee myöhemmin. (Kymppimetalli 2007.)

22 KUVIO 6. Tasokeräimenpoikkileikkaus (Lainattu Kymppimetalli 2007.) 1. Alumiinista valmistettu kehys 2. Kivivilla, vahvuus 20mm 3. Kivivilla, vahvuus 55mm 4. SunPlus-lasi, joka on suunniteltu varta vasten keräimiä varten 5. Keräinlevy, Tinox-pinnoitteella 6. Alumiini kotelo

23 8.3 Lämpöpatterista valmistettu tasokeräin Tämän tyyppistä tasokeräintä ei ole markkinoilla, mutta ratkaisu on yleinen tee-seitse piireissä. Rakenteeltaan lämpöpatterista valmistettu tasokeräin ei eroa tavallisesta tasokeräimestä muuta kuin absorptio komponentista. Absorptiokomponentti on korvattu taloissa käytettävällä lämpöpatterilla. Vaikka lämpöpatterit on valmistettu raudasta, joilla ei ole niin hyvä lämmönjohtokyky kuin kuparista valmistetuissa, saadaan aikaiseksi kuitenkin tarpeeksi suuri lämpö varaajan lämmittämiseksi. Saatu lämpö ei ole yhtä suuri kuin käytettäessä kuparista jakotukkikytkentäistä kerääjää, mutta saatu hyötysuhde on kuitenkin kohtuullinen. Lämpöpatteria käytettäessä kerääjän hinta saadaan todella alas, koska vanhoja pattereita saa pilkkahintaan. Tämä asiahan onkin tärkein tässä projektissa. Lämpöpatteriin ei tarvitse tehdä sen kummempia vaan se sopii semmoisenaan kerääjäksi. Ainoastaan patterin pinnoite pitää muuttaa absorptiota varten sopivaksi eli esimerkiksi Tinox- pinnoite olisi täydellinen vaihtoehto tähän tarkoitukseen, mutta myös muut metallipitoiset mustat maalit sopivat tähän tarkoitukseen loistavasti.

24 9 KERÄINTYYPPIEN VERTAILU Keräintyyppien vertailussa käytän menetelmänä perinteistä +/- jaottelua. Erottelen jokaisesta käsitellystä aurinkokerääjätyypistä edut ja haitat. Näin saatujen tulosten perusteella valitsen sopivan kerääjätyypin. Tyhjiöputkikeräimen edut: Hyvä hyötysuhde Hyödyntää hyvin hajasäteet Erillistä eristettä ei tarvitse Asennuskulma suhteellisen vapaa Pitkä toiminta-aika Tyhjiöputkikeräimen haitat: Keräimen hinta Itse tehtynä lähes mahdoton toteuttaa Tasokeräimen edut: Hyvä hyötysuhde Yksinkertainen rakenne Edullinen valmistaa Tasokeräimen haitat: Keräimessä paljon saumoja Lämpölaajenemisesta johtuvat ongelmat

25 Lämpöpatterista valmistetun tasokeräimen edut: Yksinkertainen rakenne Edullinen valmistaa Varma rakenne Lämpöpatterista valmistetun tasokeräimen haitat: Materiaalin huono lämmönjohtumiskyky Pienehkö hyötysuhde

26 10 RATKAISUMALLIN VALINTA Ratkaisu on edellisessä osiossa olevien tulosten perusteella melko helppo. Tyhjiökerääjää on lähes mahdoton valmistaa itse sen hankalan rakenteen vuoksi. Ensinnäkin mistä saisi valmiita lasi-/muoviputkia, jotka soveltuisivat käytettäväksi aurinkokerääjässä. Toiseksi rakenteen hankala toteuttaminen toisi aikamoisia haasteita, varsinkin kun rakenteen pitää olla toimintavarma. Näistä seikoista johtuen tyhjiöratkaisua en aio toteuttaa. Kaikesta huolimatta tyhjiöratkaisu olisi varsin mielenkiintoinen yrittää toteuttaa. Tasokeräin olisi todella hyvä vaihtoehto, mutta sen varmuus tulee kärsimään pahasti johtuen useista liitoksista kerääjäkomponentissa. Tämä tulisi vastaan silloin kun käytettäisiin jakotukkikytkentää. Serpentiinikytkennässä tämä asia ei olisi esteenä, mutta lämpölaajeneminen tuo molemmissa kytkennöissä lisähaasteita. Kupari muutenkaan ei ole täysin huoleton materiaali, sillä jopa liiallinen nesteen virtausnopeus aiheuttaa kuparin sisäpintojen kulumista. Vaikka tasokeräinkin on suhteellisen edullinen rakentaa, en silti käytä tätä ratkaisumallia projektissani. Lämpöpatterista valmistettu aurinkokerääjä näytti parhaimmalta ratkaisumallilta. Kerääjän rakenne tulee todella yksinkertaiseksi käytettäessä kerääjäkomponenttina lämpöpatteria, joka taasen tekee kerääjästä toimintavarman. Vanhoja lämpöpattereita saa myös ostettua edullisesti, joka auttaa toteuttamaan projektin läpi mahdollisimman vähin kustannuksin. Kerääjään ei myös näin ollen tarvitse suunnitella kuin runko ja eristys patterin ympärille. Tämän tyyppinen kerääjä on suosiossa tee-se-itse piireissä. Ja tätä ratkaisua käyttäneet ovat kertoneet sen olevan myös erittäin hyvin toimiva ja varma ratkaisu. Näitten ominaisuuksien saattelemana toteutan projektissani tämän ratkaisumallin.

27 11 JÄRJESTELMÄN MITOITTAMINEN Järjestelmässä on monta kohtaa, jotka pitää miettiä erikseen. Niitä ovat putkisto, pumppuyksikkö, kerääjä ja näihin liittyvät pienemmät kokonaisuudet Putkisto Putkisto on yksi järjestelmän oleellisempia osia, koska siellä kulkee lämmönsiirto väline eli vesi. Vettä kylläkin terästetään propyleeniglykolilla jotta neste ei jäätyisi talvisaikaan. Tehokkaimmissa keräimissä nesteen lämpötilavaihtelu voi olla jopa 200 astetta, joten putkiston pitää olla luotettava jotta se kestää sen vuotamatta. (Erkkilä 2003, 41) Aurinkolämpöjärjestelmissä käytetään putkimateriaalina yleensä kuparia ja sitä minäkin tulen käyttämään. Käytän järjestelmässä 18mm kupariputkea, jota menee noin 20 metriä hukkapalat mukaan laskettuna. Putki pitää eristää villalla, koska solumuovieristeet ja vastaavat sulavat kovan lämmön johdosta, joten ne sovellu aurinkojärjestelmän eristeeksi. (Erkkilä 2003, 42) Putkistoihin pitää tehdä myös paisuntalenkkejä, jotka estävät putkiston rikkoutumisen kun putkisto elää lämmön vaikutuksesta. Myös kannakoinnissa tulee ottaa huomioon tämä asia. (Erkkilä 2003, 42) Putkistoon kuuluu myös kierukka, jonka ostan valmiina sen edullisuuden takia. Kierukka sijoitetaan varaajaan, lämminvesikierukan alapuolelle. Tällöin lämmitettäväksi vesi määräksi tulee noin 500 litraa. Koska kerääjät ovat 8 metrin korkeudella, niin paisuntasäiliön esipaineeksi tulee säätää 1bar. (Erkkilä 2003, 57.)

28 11.2 Kiertovesipumppu Pumpun tehtävänä on saada aikaan järjestelmässä virtaus, jotta lämmin vesi saadaan johdettua kierukkaan ennen kuin vesi jäähtyy. Kiertovesipumpuksi valitsen saman pumpun, kuin mikä on kattilan järjestelmässä. Grundfossin pumppu on ollut todella luotettava ja se sisältää virtausnopeuden säätimen. Säädin helpottaa järjestelmän säätämistä eikä näin ollen tarvita erillistä ohjausjärjestelmää. Pumppua ohjataan kerääjän poistoputkeen sijoitetulla anturilla, joka ohjaa pannuhuoneeseen sijoitettua termostaattia. Termostaatilla säädetään haluttu lämpötila, jolloin pumppu alkaa kierrättää vettä kierukkaan. Termostaattina käytän Honeywellin mallia, joka on ollut käytössä kattilan ohjauksessa. (Erkkilä 2003, 43.) 11.3 Kerääjä Kerääjiä valmistan 4 kappaletta, jotka yhteen laskettuna saavat aikaan noin 4.8m 2 absorptiopinnan. Neliömäärä tulee patterien koosta, jotka ovat 600x2000mm. Saatu määrä on sopiva 500 litran lämmitykseen. Rakentelu piireissä sanotaan, että nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä että neliömetrillä lämmittää noin 100litraa vettä. Tämän säännön puitteissa tarvitsen noin 5 m 2 absorptiopintaa, joka täyttyy suurin piirtein neljällä keräinelementillä. Rakentelupiireissä keräimiä käytetään omakotitalojen lämmitykseen, niin hallin veden lämmitykseen neliöt varmasti riittää, koska lämpimänveden tarve ei ole jokapäiväistä.

29 14 KERÄÄJÄN SUUNNITTELU Kerääjissä käytetään yleensä puurunkoa. Tällöin ei tarvitse välttämättä tuuletusaukkoja keräimen hengitystä varten, koska puu päästää kosteuden lävitseen. Kerääjän rungon valmistan vesivanerista, joka on paksuudeltaan 20mm. Pohja valmistetaan 5mm vesivanerista. Näistä kootaan RST- puuruuveja käyttäen laatikko, joka on kooltaan 780x2200x100mm (KUVIO 7.) Laatikkon kylkiin voidaan porata muutama tuuletus reikä kosteuden välttämiseksi. Kylkiin pitää myös tehdä aukot putkistoa varten. (KUVIO 7. Keräinlaatikko) Seuraavaksi on vuorossa eristeiden laitto, joilla laatikko vuorataan kauttaaltaan (KUVIO 8.). Eristeenä käytän 50mm kovavillaa, joka omaa hyvän lämmöneristyskyvyn. Eristeen laiton jälkeen laatikon koko kutistuu kokoon 640x2160x50mm

30 (KUVIO 8. Eristetty keräinlaatikko) Eristyksen laiton jälkeen laatikkoon pohjalle laitetaan alumiinifoliota, joka heijastaa lämpöpatterin takapuolelta johtuvan lämpösäteilyn takaisin patteriin. Rakentelupiireissä käytetään patterin maalaamiseen teknoksen konepajapohjamaalia, jonka päälle vedetään musta horna, joka toimii absorptiopintana. Maalattu patteri asennetaan patterin omilla kiinnikkeillä laatikon pohjalle, niin että folion ja patterin väliin jää noin 10mm ilmaväli. Seuraavaksi laatikkoon asennetaan kansi joka myös kiinnitetään RST- ruuveilla korroosion estämiseksi (KUVIO 9.).

31 (KUVIO 9. Patteri kotelossa) Runko täytyy koteloida tippapellillä, koska muuten vesi pilaisi puurakenteet. Tämän jälkeen komponentti on valmis asennusta varten. Ennen lasin laittoa patteriin tehdään tarpeelliset kytkennät. Kanteen asennetaan karkaistu lasi, joka on normaalia lasia paljon kestävämpi. Lasi leikataan aukkoa isommaksi, noin 10mm per puoli. Lasi kiinnitetään kanteen listoilla, jotka tiivistetään tiivistemassalla. Valmis kerääjä kuviossa 10.

32 (KUVIO 10. Valmis kerääjä)

33 15 KUSTANNUSARVIO Kustannuksien arviointi omatekoisen aurinkokeräinjärjestelmään on hankalaa. Tässäkin projektissa uutta tavaraa ei tule kuin pumppu ja termostaatti. Muut laitteet hankitaan käytettyinä. Taulukossa 1. on kuitenkin suuntaa antava kustannusarvio järjestelmän rakentamiseksi neljällä keräin elementillä. TAULUKKO 1. Hinnasto TARVIKE MÄÄRÄ HINTA Vaneri 20mm 2.4m2 140 Vaneri 5mm 6.8m2 250 Villa 50mm 8m2 50 Lasi 2-3mm 8m2 100 Kupariputki 18x16mm 20m 220 Kierovesipumppu 1kpl 100 Termostaatti 1kpl 20 Kierukka 1kpl 60 Paisuntasäiliö 1kpl 30 Yhteensä: 970 Loppusumma jää odotettua pienemmäksi. Järjestelmän hinnan kipurajana pidin 2000, joka alittuu reilusti. On otettava tietenkin huomioon, että esimerkiksi lasin hinta voi vaihdella suuresti kun sitä käytettynä lähtee etsimään. Ja kun valmiiden järjestelmien hinta alkaa noin 3000 :sta, joka sisältää parineliötä absorptio pintaa. Omatekoisen keräinelementin hinnaksi jää noin 135, joka sisältää 1,2 m 2 absorptiopintaa. Vaikka elementtejä jouduttaisiin lisäämään, niin hinta jää paljon valmista järjestelmää pienemmäksi.

34 16 LOPPUARVIO Omatekoinen aurinkokeräinjärjestelmä tulee odotettua halvemmaksi. Tästä johtuen tulen tekemään järjestelmän itse, enkä osta valmista. Näin tästä jo ilmaisesta energiasta saadaan vieläkin edullisempi. Todellisen järjestelmän tehon saan tietoon vasta sen valmistuttua, kuin myös järjestelmän käyttökustannukset. Kustannukset kuitenkin jäävät pienimmiksi, kuin puilla lämmittäminen. Aurinkokeräinten yleistyessä valmiiden järjestelmien hinnatkin varmasti tulevat laskemaan. Jos tuleva järjestelmä on toimiva, niin voi olla että otan samanlaisen järjestelmän käyttöön myös omakotitalossa. Aurinkokeräinten valmistukseen löytyy hyvin kirjallisuutta ja myös internetistä tietoa löytyy todella paljon.

35 LÄHTEET Erkkilä Vesa Aurinkolämpöopas itserakentajille. Jyväskylä: Gummerus Erat, Erkkilä, Löfgren, Nyman, Peltola & Suokivi Aurinko-opas: aurinkoenergiaa rakennuksiin. Nurmijärvi: Kirjakas Luentomateriaali Oulun Teknillinen Oppilaitos Alternative. WWW-dokumentti. Saatavissa:http://www.alternative.fi/aurinkokeraimet_m1.html. Luettu Kymppimetalli Oy. WWW-dokumentti. Luettu Callidus. WWW-dokumentti Saatavissa: Luettu

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

Warmtech Aurinkovedenlämmitin 106L

Warmtech Aurinkovedenlämmitin 106L Warmtech Aurinkovedenlämmitin 106L Hyödynnä tehokkaasti auringon tuoma energia ja lämmitä käyttövetesi luontoystävällisesti. Aurinkovedenlämmitin sopii hyvin omakotitaloihin lisävedenlämmittimenä, kuin

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä.

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä. Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

ETUOIKEUS. Hei. yksilöllisesti juuri asiakkaan tarpeiden mukaisesti. PUHDAS ILMA ON

ETUOIKEUS. Hei. yksilöllisesti juuri asiakkaan tarpeiden mukaisesti. PUHDAS ILMA ON Hei. Oletteko jo tutustuneet IV-kone ja IV-konehuoneratkaisuihimme? Ohessa on tuotteidemme lyhyt esittely. Tarjoamme erittäin energiatehokkaita vesikatto- ja ullakkosovitteisia koneita ja saman tekniikan

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Kokemuksia matkan varrelta

Kokemuksia matkan varrelta Kokemuksia matkan varrelta 15 v. oman, laajennetun järjestelmän ja 12 v. asiakkaiden järjestelmien seurantaa Päätuotteemme on kotimainen integroitu suurkeräin -juuret Turun yliopiston aurinkoenergian tutkimusryhmässä

Lisätiedot

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

LK OptiFlow EVO II. Rakenne. Asennus

LK OptiFlow EVO II. Rakenne. Asennus LK OptiFlow EVO II Rakenne LK OptiFlow EVO II on säätöventtiili virtauksen säätöä varten esim. lattialämmitysjärjestelmissä, perinteisissä lämmitysjärjestelmissä sekä jäähdytysjärjestelmissä. Venttiiliä

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE

OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE WC-LAITTEEN ASENNUS WC-laite on varustettu kiinnityspultein paitsi S42 malli. Maahantuoja / valmistaja ei vastaa siitä, jos wc-laite on kiinnitetty vastoin määräyksiä

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN

WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN Ennen Tycroc TWP rakennuslevyjen asennusta täytyy varmistaa, että alusta on kuiva, luja, jäykkä ja vakaa sekä puhdas pölystä, öljystä,

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Slootsmid veitsimultain

Slootsmid veitsimultain Slootsmid veitsimultain Slootsmid B.V. Hollantilainen yritys joka on perustettu v. 1960 Euroopan johtava multauslaitteiden valmistaja Erikoistunut ainoastaan lietteen multauslaitteiden valmistukseen Kultivaattorimultain

Lisätiedot

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER über 110 Jahre Marktpräsenz Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER Tulevaisuuden lämmitys HERZ lämpöpumpulla HERZ

Lisätiedot

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. Uponor neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin

Lisätiedot

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan. Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet

Lisätiedot

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Yli 30 vuoden asuntorakennuttamisen kokemus. 1 RATKAISU Ulkoseinät eps-eristeisiä, ohutrapattuja betonielementtejä

Lisätiedot

LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN

LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN KESKUSLÄMMITYSELEMENTIT POLTTOAINEKATTILOIHIN Pienkiinteistöjen keskuslämmitysjärjestelmää voidaan täydentää asentamalla polttoainekattilaan

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

TERMOMAT 2 Elektroninen latausautomatiikka kahden tankin välille & vesitakka latauksen ohjaukseen ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

TERMOMAT 2 Elektroninen latausautomatiikka kahden tankin välille & vesitakka latauksen ohjaukseen ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE 0 50 40 30 20 O 45 35 25 55 O 60 70 80 65 75 85 MODEL NO. TM2 - G1 AMIXO OY FINLAND 230V 50 60 70 40 80 5VA 50Hz 4A 1 TERMOMAT 2 Elektroninen latausautomatiikka kahden tankin välille & vesitakka latauksen

Lisätiedot

Valitse älykkäät säätöventtiilit Flow

Valitse älykkäät säätöventtiilit Flow Valitse älykkäät säätöventtiilit Flow Helppoon virtauksen säätöön NC Flow -säätöventtiilit NC Flow on tarkoitettu lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön. Väärin asetettu virtaus on yleinen syy laitosten

Lisätiedot

Virtaustekniset suoritusarvot ja s

Virtaustekniset suoritusarvot ja s Virtaustekniset suoritusarvot ja s VTT:n testausseloste Nro VTT-S-661-12 3 2 23V ine p t, Pa 2 1 1 18V 16V 14V 12V 1V 8V 6V 1 2 3 4 6 7 8 9 1 11 12 7 6 6 4 23VMX-ilmanvaihtotuotteet Tekninen esite MX-ilmanvaihtotuotteet

Lisätiedot

HAATO HUKV PUSKURIVARAAJA

HAATO HUKV PUSKURIVARAAJA VARAAJASÄILIÖ / TYÖSÄILIÖ LÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄÄN Vesitilavuuden lisääminen Virtauksen nostaminen Yhteet sähkövastuksille Pyöreät mallit: 300, 500, 750 ja 1000 litraa Ovaalit mallit: 1400 ja 2000 litraa

Lisätiedot

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P 100% MAALÄMPÖÄ Markkinoiden joustavin ja parhaan energialuokan maalämpöjärjestelmä Lämpöässä Emi Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01 Idesco EPC Ajoneuvontunnistus C00442F 1.01 Sisältö Yleistä tunnisteiden ja lukijan toiminnasta 3 Lukijan ja tunnisteiden antennien säteilykuviot 4 Idesco EPC-lukijan asennus 5 Erikoistuulilasit 8 Ajoneuvojen

Lisätiedot

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Kari Ojala: Parempi pientalo. Näin rakennat omakotitalon

Lisätiedot

VOITELUTARVIKKEET 2011

VOITELUTARVIKKEET 2011 VOITELUTARVIKKEET 2011 Lufex Oy on keskittynyt maahantuomaan, myymään, asentamaan ja huoltamaan luotettavia ja laadukkaita keskusvoitelujärjestelmiä, työkoneisiin ja teollisuuteen. Lufex Oy:ltä löydätte

Lisätiedot

Joustava pumppujärjestelmä

Joustava pumppujärjestelmä Joustava pumppujärjestelmä CLIPTONPUMPEN Tuorerehun lisäaineille ja säilöntähapolle Kaikentyyppiin koneisiin Laaja lisävarustevalikoima Helppokäyttöinen Helposti sovitettava 1 Helppo asentaa kaikenlaisiin

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

TA-MATIC. Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili

TA-MATIC. Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili TA-MATIC Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili IMI HEIMEIER / Käyttövesiventtiilit / TA-MATIC TA-MATIC Kerrostalojen ja vastaavien käyttövesijärjestelmien

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT KOMPONENTIT JA TOIMINTA Ahtimen jälkeen ensimmäisenä tulee happitunnistin (kuva kohta 1). Happitunnistin seuraa

Lisätiedot

Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa

Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa Olli Nummela Liiketoiminnan kehityspäällikkö Uponor Suomi Oy Näkymätöntä mukavuutta elämään 04 October 2013 Uponor 2 Yhteistyössä

Lisätiedot

Aurinkosuojaus integroituna osaksi kestävää rakentamista. SUOMEN AURINKOSUOJAUS RY

Aurinkosuojaus integroituna osaksi kestävää rakentamista. SUOMEN AURINKOSUOJAUS RY Aurinkosuojaus integroituna osaksi kestävää rakentamista REHVA Guide books Sivu 2 HAASTE Suunnittelukulttuurin tulee kehittyä ja oppia uusia keinoja. Aurinkosuojajärjestelmä on huomioitava suunnittelun

Lisätiedot

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSR Si

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSR Si Asennusohje Lämmityksen säätöryhmä LSR Si Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Toimitussisältö... 3 3. Lämpötila-anturi... 3 4. Liitännät / mitat... 4 5. Periaatekaaviot... 5 6. Sähkökaaviot... 6 7. Pumppu-

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna Ääniohjattu vilkkuvalo eillä toteutettuna Idea ei valitettavasti ole lähtöisin omasta päästäni - niin mukavaa kuin olisikin ollut riistää kunnia itselleen - vaan on keksijäperhe Ponkalalta. Olen usein

Lisätiedot

LK Jakotukkikaappi UNI

LK Jakotukkikaappi UNI LK Jakotukkikaappi UNI LK Kaappiläpivienti 25 suojaputkeen, Tuote nro 187 44 83 (Tilattava erikseen) LK Jakotukkikaappi UNI 350, Tuote nro 187 44 77 LK Jakotukkikaappi UNI 550, Tuote nro 187 44 78 LK Jakotukkikaappi

Lisätiedot

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited TANSUN QUARTZHEAT Käyttöohje Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU Valmistaja: Tansun Limited Asiakaspalvelukysymyksissä, ota yhteyttä maahantuojaan: Proviter Oy Tullikatu 12 A 4 21100

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Elztrip EZ 100 ELZTRIP EZ 100. Sähkölämmitys W YKSIPANEELINEN LÄMPÖSÄTEILIJÄ, KATTOKORKEUKSILLE 2,5 4 METRIÄ

Elztrip EZ 100 ELZTRIP EZ 100. Sähkölämmitys W YKSIPANEELINEN LÄMPÖSÄTEILIJÄ, KATTOKORKEUKSILLE 2,5 4 METRIÄ Sähkölämmitys 600 1500 W Elztrip EZ 100 YKSIPANEELINEN LÄMPÖSÄTEILIJÄ, KATTOKORKEUKSILLE 2,5 4 METRIÄ 3 mallia Elztrip 00 on lämpöpaneeli, joka on tarkoitettu 2,5-4 metriä korkeisiin tiloihin. 00 käytetään

Lisätiedot

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje TIMCO X10 1000w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje LUE TÄMÄ OHJE HUOLELLISESTI ENNEN KÄYTTÖÄ JA NOUDATA OHJEITA TARKASTI! TIMCO moottorinlämmitin on suunniteltu moottoriajoneuvojen moottorin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Tervetuloa aurinkokeräimen itserakentamiskurssille. Seppo Kiljo

Tervetuloa aurinkokeräimen itserakentamiskurssille. Seppo Kiljo Tervetuloa aurinkokeräimen itserakentamiskurssille Johdanto Teoriaa Aurinkoenergia on ehtymätön ja puhdas energialähde, sitä on aina pidetty tärkeänä energialähteenä. Auringonsäteily sisältää parhaimmillaan

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 IHB FI 1006-1 ECS 40 IFB FI 1 Asennusohje ECS 40 Yleistä Tätä lisävarustetta käytetään, kun F1145/ F1245 on asennettu rakennukseen, jossa on enintään neljä

Lisätiedot

Aurinkoenergia mahdollisuutena

Aurinkoenergia mahdollisuutena Aurinkoenergia mahdollisuutena Järkivihreä uusiutuva energia Forssa, 31.10.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Energiapotentiaali

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Paroc Panel System ArchiCAD-sovellus

Paroc Panel System ArchiCAD-sovellus Paroc Panel System ArchiCAD-sovellus 1.1.2014 Käyttöehdot Sovelluksen käyttö ja kopiointi on maksutonta. Sovelluksen ja kaikki sen näyttämä sisältö toimitetaan sellaisenaan ilman minkäänlaista takuuta.

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Suomessa valmistettu laatutuote

Suomessa valmistettu laatutuote www.jäspi.fi Vedenlämmittimet Suomessa valmistettu laatutuote Runsaasta valikoimasta oikea lämminvesivaraaja jokaiseen kotiin VEDENLÄMMITTIMEN VALINTA Runsaasta valikoimasta löytyy oikea lämmitin jokaiseen

Lisätiedot

Aki Mäki. Aki Mäki OPINNÄYTETYÖ 1 (35) TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone ja automaatiotekniikka Modernituotantosuuntaus. Opinnäyte

Aki Mäki. Aki Mäki OPINNÄYTETYÖ 1 (35) TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone ja automaatiotekniikka Modernituotantosuuntaus. Opinnäyte Aki Mäki OPINNÄYTETYÖ 1 (35) TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone ja automaatiotekniikka Modernituotantosuuntaus Opinnäyte Aki Mäki Keskuslämmitteisen omakotitalon lämmitysjärjestelmän modernisointi aurinkolämmitystä

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSRSi 1-6

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSRSi 1-6 Asennusohje Lämmityksen säätöryhmä LSRSi 1-6 2 www.gebwell.fi v1.1 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 4 2. Toimitussisältö... 4 3. Lämpötila-anturi... 4 4. Liitännät / mitat... 5 5. Periaatekaaviot... 6 6.

Lisätiedot

ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI

ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI ÖLJYPUMPPU 1:1 Viton tiivisteet Painesuhde 1:1 - Virtaus 23 l/min A327 Siirtopumppu N 1 packing m 3,6 Kg 4,3 A3271 Siirtopumppu räätälöitävällä 1" imuputkella

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Kuva 2. Lankasahauksen periaate.

Kuva 2. Lankasahauksen periaate. Lankasahaus Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök Lankasahaus perustuu samaan periaatteeseen kuin uppokipinätyöstökin. Kaikissa kipinätyöstömenetelmissä työstötapahtuman peruselementit ovat kipinätyöstöneste,

Lisätiedot

Infrapunalämpömittari CIR350

Infrapunalämpömittari CIR350 Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka

Lisätiedot

TH-FLWBL läpivientianturin asennusohjeet. TH-FLWBL on 11, 200kHz anturi joka on suunniteltu Lowrance laitteisiin jotka käyttävät sinistä liitintä.

TH-FLWBL läpivientianturin asennusohjeet. TH-FLWBL on 11, 200kHz anturi joka on suunniteltu Lowrance laitteisiin jotka käyttävät sinistä liitintä. TH-FLWBL läpivientianturin asennusohjeet TH-FLWBL on 11, 200kHz anturi joka on suunniteltu Lowrance laitteisiin jotka käyttävät sinistä liitintä. Lue ohjeet huolella ennenkuin asennat anturin. Muista että

Lisätiedot

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,

Lisätiedot

Maskeeraus ja hionta Vaihe 1 Vaihe 2 1

Maskeeraus ja hionta Vaihe 1 Vaihe 2 1 Vaihe 1 Laita maskeerausteippiä n. 1 cm pohjaosien sisemmästä jyrsitystä merkkiviivasta sekä n. 1cm sivumoduulien mustasta merkkivivasta. Hio maskeerauksen ulkopuolinen alue karhunkielellä. Maskeeraus

Lisätiedot

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikka Sivu 1 29.10.2013 Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan

Lisätiedot

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Lisätietoa kiinnityksen valinnasta on asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys. Rungon etuosassa on 4 erityyppistä päällirakenteen kiinnikettä:

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Uuteen kotiin uusi_senera_lore.indd

Uuteen kotiin uusi_senera_lore.indd Uuteen kotiin Luotettavaa lämmitystekniikkaa SENERA Oy Yli 20 vuoden kokemus rakentamisesta Useita tuhansia tyytyväisiä maalämpöasiakkaita Uudisrakennusten maalämpöjärjestelmien erikoisosaaja SENERAn

Lisätiedot