Ville Poutiainen Aurinkokeräimen suunnittelu käyttöveden lisälämmittimeksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ville Poutiainen Aurinkokeräimen suunnittelu käyttöveden lisälämmittimeksi"

Transkriptio

1 Ville Poutiainen Aurinkokeräimen suunnittelu käyttöveden lisälämmittimeksi Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikka Helmikuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Ville Poutiainen Työn nimi: Aurinkokerääjä Päivämäärä: Sivumäärä: 31 Työn ohjaajat: Heikki Salmela Työn aiheena on omatekoisen aurinkokeräinjärjestelmän valmistaminen. Tavoitteena on suunnitella toimiva ja edullinen järjestelmä, jonka voi valmistaa itse. Järjestelmän tulisi lämmittää lämminvesivaraajaa kesä aikoina. Työn avulla kävi selväksi, että omatekoisen aurinkokeräinjärjestelmän valmistus on kannattavaa verrattuna kaupalliseen järjestelmään. Avainsanat: aurinkoenergia, aurinkokerääjä

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Machine and Production Engineering Educational Program ABSTRACT Author: Ville Poutiainen Name of Thesis: Solar collector Date: Pages: 31 Supervisors: Heikki Salmela Project subject include home made Solar Collector System construction. I aim to design good working and cheap system which you can made by your self. In the summer time system heat water in the Warm Water Tank. When the project was ready turn out that it is economic to build home made solar collector system. Home made system is more cheaper than new one. Keywords: solar energy, solar collector

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN JÄRJESTELMÄ 2 3 LÄMMITYSMUODON VALINTA Työn kuvaus ja rajaaminen Työn tavoitteet 5 4 AURINKOENERGIA Historia aurinkoenergian käytöstä Aurinko energian lähteenä 6 5 AURINKOSÄTEILY 9 6 SÄTEILYN TEHOSTAMISEN KEINOT 11 7 AURINKOKERÄÄJÄÄJÄN TOIMINTAPERIAATE 13 8 KERÄIMEN RATKAISUMALLEJA Tyhjiöputkikeräin Tasokeräin Lämpöpatterista valmistettu tasokeräin 19 9 KERÄINTYYPPIEN VERTAILU RATKAISUMALLIN VALINTA JÄRJESTELMÄN MITOITTAMINEN Putkisto Kiertovesipumppu Kerääjä KERÄÄJÄN SUUNNITTELU KUSTANNUSARVIO LOPPUARVIO 30 LÄHTEET 31

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheena on suunnitella aurinkokeräinjärjestelmä, jonka voi itse rakentaa. Järjestelmä sijoitetaan jo valmiin kattilalämmityksen rinnalle, jotta kesäaikoina puunpoltto saataisiin minimoitua. Työn pääpaino on kuitenkin aurinkoenergian ja aurinkokeräinjärjestelmän teoriassa. Aluksi käydään läpi aurinkoenergian teoriaa. Työssä käydään myös läpi eri aurinkokerääjien vertailu. Eri aurinkokeräimistä etsitään niiden hyvät ja huonot puolet. Aurinkokerääjistä valitaan helpoiten valmistettava ratkaisu, joka olisi myös luotettava. Lopuksi käydään läpi itse aurinkokeräimen ratkaisumalli ja sen pääpiirteine valmistus suunnitelma.

6 2 NYKYINEN JÄRJESTELMÄ Nykyinen järjestelmä on rakennettu 96m 2 hallirakennukseen, joka on tarkoitettu lähinnä autojen huoltoa ja rakennusta varten (KUVIO 1). Hallin lämmitysjärjestelmä koostuu Arimax 240 puulämmitteisestä yläpalokattilasta, jossa on 70 litran vesitila. Teholtaan kattila on maksimillaan 40kW. Kattilaan on asennettu Honeywell- termostaatti, jolla voidaan säätää haluttu lämpötila, jolloin kattilan kiertovesipumppu alkaa kierrättää vettä. Lämpimän veden noustessa 70 asteeseen varaajaan tulevassa putkessa oleva termostaatti aukeaa ja mahdollistaa lämpimän veden siirtymisen kattilasta varaajaan. Varaajana on 2000 litran käytettynä hankittu omavalmistevesivaraaja. Varaaja ei ollut eristetty, joten se eristettiin 50mm finnfoam lämpöeristeellä. Varaaja on varustettu miesluukulla, johon on integroitu lämminkäyttövesikierukka. Varaajassa on optio kahdelle lämpövastukselle, joilla on mahdollisuus lämmittää varaajaa kattilan sijasta. Lämpimän veden määrää voi seurata kolmella eri tasoon sijoitetulla lämpömittarilla. Siirtopumppuja järjestelmässä on kaksi kappaletta. Molemmat ovat Grundfos TF110 mallisia pumppuja. Toisella pumpuista hoidetaan kylmän veden siirto varaajan alaosasta kattilan vesitilaan ja toisella lämpimän veden siirto varaajan yläosasta lattialämmitysputkiin. Pumpuissa on valittavissa kolme eri nopeutta, joilla ne voidaan säätää järjestelmään sopiviksi kesä- ja talviaikoina. Lattialämmitykseen menevän veden lämpötilan säädön hoitaa Ouman EH-80 automaattinen lämmönsäädin, joka pitää halutun sisälämpötilan sen mukaan kuinka lämmin/kylmä ulkona on. Ouman on asennettu kiinni manuaaliseen lämmönsäätimeen, joka on taasen asennettu lattialämmitysputkiin menevään putkeen. Lattialämmitys on hoidettu neljällä eri lämmityspiirillä. Lämmityspiirejä voidaan säätää erikseen, jotta saadaan haluttu lattialämpö haluttuihin kohtiin. Säätö

7 tapahtuu piirien kiertonopeutta muuttamalla. Kiertonopeus säädetään jakotukista johon kaikki neljä piiriä on kytketty. Käyttöveden lämmitys tapahtuu varaajan miesluukussa olevan kierukan kautta. Kylmä käyttövesi johdetaan kierukkaan, jolloin varaajassa oleva lämpö siirtyy käyttöveteen. KUVIO 1. Hallin pohjapiirrustus

8 3 LÄMMITYSMUODON VALINTA Idea aurinkokerääjän valmistamiseen tuli ongelmasta. Keväästä syksyyn on aika jolloin hallin pannussa ei tarvitsisi pitää tulta hallin lämmitystä varten. Tulen pidon tarve kuitenkin säilyy, koska halliin pitää saada lämmin käyttövesi ympärivuoden ja aina tarvittaessa. Tarve lämpimälle käyttövedelle tulee tarpeesta pestä kädet ja erinäiset koneet, autot yms. Lämpimän veden saisi myös sähkövastuksilla, mutta se todettiin liian kalliiksi vaihtoehdoksi nykyisellä sähkönhinnalla. Aurinkokerääjä kiinnosti myös sen edullisuuden vuoksi. Suurimmat käyttökustannukset tulevat vedensiirtopumpusta ja mahdollisesta automaattisesta ohjausjärjestelmästä. Kustannukset ovat kuitenkin pienet verrattuna siihen, miten huoleton aurinkokeräinlämmitys on. Säästöä tapahtuu myös ajassa, jota menee pannun lämmittämisessä ja tietenkin myös polttopuiden teossa. 3.1 Työn kuvaus ja rajaaminen Työn päätarkoitus on suunnitella aurinkokeräinjärjestelmä, joka on mahdollista valmistaa itse eli järjestelmä on niin sanottu tee se itse järjestelmä. Työ rajautuu teorian osalta lähinnä aurinkoenergiaan ja aurinkokerääjän toimintaperiaatteisiin. Työn alussa vertaillaan eri aurinkokeräin vaihtoehtoja ja valitaan niistä omaan tarpeeseen sopivan ratkaisumalli. Tässä onkin tärkeää tutkia, ettei valitussa järjestelmässä ole sellaisia pulmakohtia, joita ei voisi ratkaista niin sanotusti kotikonstein. Tarkoituksenahan on valmistaa järjestelmä täysin itse niiltä osin kuin se on mahdollista. Aurinkokerääjän suunnittelu onkin tärkein osa työssä. Myös aurinkokerääjäjärjestelmän liittäminen nykyiseen järjestelmään pitää suunnitella tarkoin, koska siihenkin on muutama eri vaihtoehto.

9 3.2 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on suunnitella toimiva aurinkokeräinratkaisu, joka on mahdollista ottaa myös käyttöön nykyisen järjestelmän rinnalle. Järjestelmä pitää myös pystyä rakentamaan itse, jotta kustannukset pysyisivät mahdollisimman alhaisina. Ja koska järjestelmä tulee halliin, niin järjestelmän ei tarvitse edustaa viimeisintä teknologiaa, joissa hyötysuhteet ovat kovat. Järjestelmän tulee olla myös niin automaattinen, että se pystyy itse tunnistamaan lämpimänvedentarpeen varaajassa.

10 4 AURINKOENERGIA Mielestäni olisi myös hyvä kertoa hieman aurinkoenergiasta. Tämän avulla hieman näkee, kuinka tehokas energian lähde aurinko on ja kuinka paljon ilmaista energiaa on vapaana valjastettavaksi. 4.1 Historiaa aurinkoenergian käytöstä Ensimmäisiä teollisia aurinkoenergian sovelluksia olivat suolan keräilyaltaat pari tuhatta vuotta sitten. Jälkiä näistä suola-altaista näkee kaikkialla Välimeren alueilla mm. Tunisiassa ja Maltalla. Periaate oli varsin yksinkertainen: rantakallioon kaiverrettiin muutaman kymmenen litran vetoinen kolo, johon merivesi kerääntyi korkean veden aikana pientä, koloon asti kaiverrettua uraa pitkin ja haihtui matalan veden aikana jättäen pelkän suolan jäljelle. Varsinainen ensimmäinen teollinen sovellus otettiin käyttöön luvulla Chielen Salinossa, jossa tuotettiin makeaa vettä merivedestä höyrystämällä sitä auringon avulla. Keckin veljekset kehittivät 1930-luvulla Solar Housin, jossa oli kaksivaippainen seinärakenne ns. kesä- ja talvivyöhyke, jota ajatusta hyödynnetään nykyisin. (Luentomateriaali Oulun Teknillinen Oppilaitos 1981.) 4.2 Aurinko energialähteenä Auringon kokonaisteho on 3,8x10 23 kw, jonka saa aikaan fuusio eli lämpöydinreaktori massamuutoksessa. Maapallolle tästä energia määrästä tulee 1,7x10 14 kw. Tämä auringosta saatu energia vastaa noin kertaa sitä määrä joka nykyään käytetään teollisuuteen ja lämmitykseen eli kyse on suuresta energiamäärästä.(erat, Erkkilä, Löfgren, Nyman, Peltola & Suokivi 2001, 10.)

11 Aurinkovakio on 1353W/m 2, joka on ilmakehän ulkopuolella oleva säteilyn teho. Tämä on myös auringonsäteilyn intensiteetti, joka tarkoittaa sitä kuinka paljon kohtisuorassa olevaan yhden neliömetrin suuruiseen alaan kohdistuu säteilyä. Tässä tapauksessa se on 1353W. (Erkkilä 2003, 20). Kuviosta 3 näkee vuoden kokonaissäteilymäärän minkä saamme auringosta eri kallistuskulmilla Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä. KUVIO 3. Säteilymäärien keskiarvot (Lainattu Erkkilä 2003, 26.) Kokonaissäteilymäärä vuodessa, kwh/m2 Kallistuskulma Helsinki Jyväskylä Sodankylä Maan pinnalle tulevan säteilyn teho vaihtelee. Säteilyn tehoon vaikuttavat tärkeimmät asiat ovat: kuinka kaukana olemme auringosta ja missä asennossa mittaustasomme on auringon säteisiin nähden. Tarkasteltavan tason asennon vaikutus siihen kohdistuvaan auringon säteilytehoon on kaava; I 1 > I 2 > I 3. ja sama tarkemmin; I 2 = I 1 cos(a) ja I 3 = I 1 cos(b) (KUVIO 1). Muita säteilyn tehoon vaikuttavia seikkoja ovat mm. maan kiertoliike auringon ympäri, maan oma kieroliike akselinsa ympäri, maan akselin kallistus ratatasoon nähden ja vielä ilmakehän sisäiset asiat eli pilvet, sumu, pöly ja ilmansaasteet. (Erkkilä 2003, 20.)

12 KUVIO 1. Tason asento (Lainattu Erkkilä 2003, 20.)

13 5 AURINKOSÄTEILY Maan pinnalle saapuva säteily koostuu kolmesta eri säteilykomponentista: suorasäteily hajasäteily heijastunut säteily Suora aurinkosäteily (I A ) tarkoittaa suoraan ilmakehän läpi tullutta aurinkosäteilyä. Hajasäteily (I D ) on ilmakehän molekyylien ja pilvien heijastamaa säteilyä sekä maasta heijastunutta hajasäteilyä. Ilmakehän vastasäteilyä (I V ) aiheuttavat ilmakehän vesihöyry, hiilidioksidi ja otsoni, jotka säteilevät lämpöä takaisin maanpinnalle. Tätä kutsutaan ns. kasvihuonevaikutukseksi. Vastasäteily sisällytetään yleensä hajasäteilyyn. Suoran aurinkosäteily, hajasäteilyn ja ilmakehän vastasäteilyn summa on pinnalle tuleva kokonaissäteilyenergia. Siitä täytyy vielä vähentää pinnan takaisin avaruuteen heijastama pitkäaaltoinen säteily (I U ), jotta voimme laskea pinnan hyväksi jäävän tehon (I). I=I A + I D + I V + I U (Erat ym. 2001, 12.) Säteilykomponenttien osuudet eivät ole aina samat, sillä niihin vaikuttaa katselupaikka, auringon korkeuskulma sekä ilmakehän koostumus. Suoran säteilyn osuudeksi kirkkaallakin säällä jää enintään 800W/ m 2. Säteilyn maksimiarvo saadaan suoran- ja hajasäteilyn summana. Heijastuneen säteilyn ansiosta voidaan saada jopa yli 1000 W/ m 2 :n kokonaisintensiteetti. Tällöin aurinko ei saa olla liian ylhäällä ja edessä pitää olla suuri heijastava pinta, esim. vesi, hanki, peltikatto. Kuviosta 2. erottuu hyvin mistä eri säteilykomponentit tulevat. (Erkkilä 2003, 22.)

14 KUVIO 2. Säteilyn komponentit

15 6 SÄTEILYN TEHOSTAMISEN KEINOT Aurinkokeräimen sijainnilla ja suuntauksilla on merkittävä osuus sen optimaaliselle energiantuotolle. Tästä tärkeästä asiasta tietoa seuraavasti. Koska keräinten pitäisi saada tasaisesti säteilyä, olisi ne hyvä sijoittaa paikkaan, jossa ei olisi varjo paikkoja. Koska nyt ei ole mahdollista vaikuttaa keräinten paikan valitaan muuta kuin katolla eri paikkaan sijoittamalla, niin säteilyn tehostaminen pitää hoitaa varjopaikkoja poistamalla esimerkiksi puita katkomalla/karsimalla. Keräimen paikan merkitys korostuu varsinkin talvella, jolloin aurinko paistaa alhaalta, jolloin varjot ovat kesäistä pitempiä. Erat ja kumppanit suosittelevat kirjassaan, että keräimet sijoitettaisiin mahdollisimman korkealle, jotta mahdollisia esteitä olisi mahdollisimman vähän. Minulla onkin tarkoitus asentaa keräimet hallin harjalle, jolloin ne sijaitsevat noin 8 metriä maanpinnasta. (Erat ym. 2001, 15.) Suuntauksen kannalta olisi hyvä, että keräimet saataisiin suunnattua kohti etelää. Tämän asian kanssa ei tulekaan ongelmia, koska hallin katon lappeet osoittavat suoraan etelään ja pohjoiseen. Jotta tuotto olisi optimaalinen ympärivuotisessa käytössä, suuntauksen kulma voi vaihdella +/- 45 astetta etelästä. Tällä tavalla häviöt ei ole kuin 7% luokkaa. (Erat ym. 2001, 15.) Auringonsäteiden tulokulman olisi hyvä olla 0 astetta eli tällöin auringonsäteet tulevat kohtisuoraan kerääjiä kohti. Tällöin auringosta saatu teho on suurimmillaan. Kallistuskulman tulisi olla asteen välillä. On myös olemassa nyrkkisääntö jonka mukaan kallistuskulman pitäisi olla suurin piirtein saman kuin mikä on keräimen paikan leveysaste. Kuviossa 3 näkyy eri paikkakuntien säteilymäärien keskiarvot eri kallistuskulmilla ja liitteestä 1 löytyy samat asiat jaoteltuna eri kuukausille. (Erat ym. 2001, 15; Erkkilä 2003, 25.)

16 Kerääjiin on myös mahdollista asentaa seurantalaitteet, jotka seuraavat auringon liikettä taivaalla. Tällainen järjestelmä on mielestäni tähän tarkoitukseen liian hieno. Toiminta varmuus kärsii, joka on yksi tärkeä kriteeri järjestelmää suunniteltaessa. Samoin kustannukset nousevat, jotka yritetään pitää mahdollisimman minimissä. Kustannuksien minimoinnilla pyritään saamaan keräinten laitosta mahdollisimman suuri hyöty.

17 7 AURINKOKERÄÄJÄÄJÄN TOIMINTAPERIAATE Aurinkokerääjän toimintaperiaate on todella yksinkertainen. Keräimessä on absorbaattori eli aurinkokerääjän sydän, joka imee auringosta saadun lämpöenergian johtumalla itseensä. Saatu lämpöenergia johtuu absorbaattorin pintaan liitettyjen putkien sisällä juoksevaan nesteeseen. Neste tulee lämminvesivaraajan alaosasta, jossa se on viileää. Putkia pitkin neste siirretään lämminvesivaraajassa olevaan lämminvesikierukkaan. Lämminvesikierukasta lämpö johtuu lämminvesivaraajan nesteeseen, jolloin varaajassa oleva neste lämpenee. Saadulla lämpimällä vedellä lämmitetään haluttuja asioita. Tässä tapauksessa saatu lämminvesi käytetään käyttöveden lämmittämiseen. Järjestelmän liiallinen paineen nousu pidetään kurissa paineastialla. Paineastiaan johdetaan järjestelmässä kiertävää nestettä sen verran, että järjestelmän paine laskee haluttuun paineeseen. Ja kun paine laskee, paineastiaan johdettu neste johdetaan takaisin järjestelmään. Nesteen lämpeneminen aiheuttaa paineen nousua. Lämminvesivaraajaan johdetaan lämmintä nestettä vain silloin kun se on tarpeeksi lämmintä. Liian alhainen nesteen lämpötila viilentää lämminvesivaraajassa olevan nesteen, jolloin kerääjällä viilennetään nestettä eikä lämmitetä. Tämä asia hoidetaan antureilla, jotka tarkkailevat kerääjässä olevaa nesteen lämpötilaa. Lämpötilan noustessa tarpeeksi korkeaksi anturi käynnistää siirtopumpun, joka saa aikaan nesteen siirtymisen keräimestä varaajaan. Kuviosta 4. toimintaperiaate näkyy selvemmin.

18 KUVIO 4. Aurinkokerääjän toimintaperiaate (Lainattu Callidus 2008)

19 8 RATKAISUMALLEJA Keräimen tyyppiä valittaessa vertailen muutamaa erityyppistä keräinrakennemallia tarkoitukseeni sopivan löytämiseksi. Keräimen rakenne pitää olla yksinkertainen jotta sen pystyy valmistamaan kotikonstein. Kustannuksetkaan eivät saa nousta suuriksi, sillä järjestelmän edullisuus on yksi tärkeimmistä asioista. 8.1 Tyhjiöputkikeräin Tyhjiöputkitekniikkakerääjässä on erittäin tehokas tapa hyödyntää aurinkoenergiaa. Tyhjiöputken rakenteen vuoksi (KUVIO 5.) se ottaa talteen paremmin myös hajasäteet, jotka tavallisessa tasokeräimessä jää usein saamatta. Motiva Oy kertoo sivuillaan, että tyhjiöputkikeräin tuottaa jopa 30 % enemmän energiaa kuin mitä tavallinen tasokeräin tuottaa. Tämä on varmasti aivan totta, sillä tyhjiö antaa keräinosalle erittäin hyvä eristeen. Tästä johtuen keräimen hyötysuhde paranee, koska lämpöä ei mene hukkaan. Tyhjiöputkikeräimen hyvästä hyötysuhteesta kertoo se, että talvella putkien päälle satava lumi ei sula. (Alternative 2007.) Hyvää hyötysuhteen omaavana keräimen voi asentaa normaalia pystympään. Näin satava lumikaan ei pääse haittaamaan tuottoa, sillä lumi valuu putkia pitkin pois. Kesällä tuotto ei ole sitten niin suuri, mutta tarpeeksi suuri kuitenkin lämmittääkseen tarvittavan määrän. Jos käyttökohteeseeni tyhjiöputkikerääjät asentaa optimaaliseen kulmaan niin lämpöä saatua energiaa menee hukkaan, koska kesällä ei tarvitse niin paljoa lämpöä jonka verran keräin tuottaa. Tämä johtuu siitä, että tarvitsemani veden lämpötila on niin pieni verrattuna siihen, että tällä pitäisi lämmittää esimerkiksi taloa. Keräimen tiiviinä pysyminen epäilyttää minua suuresti Suomessa olevien kovien lämpötilavaihdosten vuoksi. (Alternative 2007.)

20 Tyhjiöputkikeräin alkaa tuottaa lämpöä jo helmikuun korvilla ja tuotto jatkuu jopa marraskuuhun saakka. Tämä olisikin erittäin hyvä asia minun tarkoituksessani, koska hallia ei yleensä tarvitse lämmittää täyspäiväisesti kuin vasta marrashelmikuussa. Tällä säätäisi alku- ja lopputalven pannun lämmitykset. (Alternative 2007.) KUVIO 5. Tyhjiöputkenrakenne (Lainattu Alternative 2007.) 1. Lasiputken ulkopinta 2. Tyhjiö 3. Absorberi 4. Lämmönsiirtopelti 5. Kuparinen U-muotoinen lämmönsiirtoputki 6. OPC-heijastin 8.2 Tasokeräin Tasokeräimen tarkastelumalliksi otin Kymppimetalli Oy:n valmistaman keräimen. Tasokeräin on todella yksinkertainen rakenteeltaan (KUVIO 6), ja se sopisikin sen takia hyvin tarkoitukseeni. Kyseisen firman keräinosa on saksalainen valmiste. Kymppimetalli Oy kertoo valmistajan lupaavan keräinkomponentille 95 %

21 absorptiokyvyn. Itse pidän arvoa erittäin suurena ja uskonkin siihen hieman varauksella, koska väitteelle ei ollut mitään todisteita. (Kymppimetalli 2007.) Keräinkomponentti on valmistettu kuparista, jonka rakenne on toteutettu niin sanotusti jakotukkikytkennällä. Tämä rakenne on itsekin hyvin helppo toteuttaa. Ennen kuin hain tietoa keräimistä, niin minulla oli jo mielessä juuri vastaavanlainen rakenne. Tämä aiheuttikin hieman ihmetystä, että kuinka yksinkertainen rakenne kaupallisissa keräimissä voi olla. Kaupalliset keräimet erottaakin itsetehdyistä yleensä absorptiopinnoilla käytetystä pinnoitteesta. Kyseisessä keräimessä onkin käytetty Tinox- pinnoitetta. Tinox- pinnoite antaa absorptiolle erittäin hyvän lämmön sitomiskyvyn ja kuulemma lämmön luovutuskin on vain noin 4 %. Koko keräimen rakenteesta löytyi hyvä esimerkki kuva yrityksen sivuilta, josta selviää kuinka yksinkertainen keräimen rakenne on (KUVIO 6). (Kymppimetalli 2007.) Keräimessä käytetty SunPlus-lasi on myös erikoistuote. Lasi on aurinkokeräimiin suunniteltu matalarautainen lasi. Kymppimetalli Oy:n mukaan sen lujuus on tavalliseen karkaisemattomaan lasiin noin viisinkertainen. SunPlus-lasi on Pilgintonin tuotemerkki. (Kymppimetalli 2007.) Juuri tämän keräimen hinta oli tällä hetkellä ( ) todella huokea. Hinta oli 395, keräimen koko oli 1.82 neliömetriä. Kuitenkin hinta on liian suuri, sillä tämän hetkisten laskujen mukaan tarvitsen noin 10 neliömetriä keräinpinta-alaa jolloin hinta on aivan liian suuri. Tarkemmat laskutoimituksen tulee myöhemmin. (Kymppimetalli 2007.)

22 KUVIO 6. Tasokeräimenpoikkileikkaus (Lainattu Kymppimetalli 2007.) 1. Alumiinista valmistettu kehys 2. Kivivilla, vahvuus 20mm 3. Kivivilla, vahvuus 55mm 4. SunPlus-lasi, joka on suunniteltu varta vasten keräimiä varten 5. Keräinlevy, Tinox-pinnoitteella 6. Alumiini kotelo

23 8.3 Lämpöpatterista valmistettu tasokeräin Tämän tyyppistä tasokeräintä ei ole markkinoilla, mutta ratkaisu on yleinen tee-seitse piireissä. Rakenteeltaan lämpöpatterista valmistettu tasokeräin ei eroa tavallisesta tasokeräimestä muuta kuin absorptio komponentista. Absorptiokomponentti on korvattu taloissa käytettävällä lämpöpatterilla. Vaikka lämpöpatterit on valmistettu raudasta, joilla ei ole niin hyvä lämmönjohtokyky kuin kuparista valmistetuissa, saadaan aikaiseksi kuitenkin tarpeeksi suuri lämpö varaajan lämmittämiseksi. Saatu lämpö ei ole yhtä suuri kuin käytettäessä kuparista jakotukkikytkentäistä kerääjää, mutta saatu hyötysuhde on kuitenkin kohtuullinen. Lämpöpatteria käytettäessä kerääjän hinta saadaan todella alas, koska vanhoja pattereita saa pilkkahintaan. Tämä asiahan onkin tärkein tässä projektissa. Lämpöpatteriin ei tarvitse tehdä sen kummempia vaan se sopii semmoisenaan kerääjäksi. Ainoastaan patterin pinnoite pitää muuttaa absorptiota varten sopivaksi eli esimerkiksi Tinox- pinnoite olisi täydellinen vaihtoehto tähän tarkoitukseen, mutta myös muut metallipitoiset mustat maalit sopivat tähän tarkoitukseen loistavasti.

24 9 KERÄINTYYPPIEN VERTAILU Keräintyyppien vertailussa käytän menetelmänä perinteistä +/- jaottelua. Erottelen jokaisesta käsitellystä aurinkokerääjätyypistä edut ja haitat. Näin saatujen tulosten perusteella valitsen sopivan kerääjätyypin. Tyhjiöputkikeräimen edut: Hyvä hyötysuhde Hyödyntää hyvin hajasäteet Erillistä eristettä ei tarvitse Asennuskulma suhteellisen vapaa Pitkä toiminta-aika Tyhjiöputkikeräimen haitat: Keräimen hinta Itse tehtynä lähes mahdoton toteuttaa Tasokeräimen edut: Hyvä hyötysuhde Yksinkertainen rakenne Edullinen valmistaa Tasokeräimen haitat: Keräimessä paljon saumoja Lämpölaajenemisesta johtuvat ongelmat

25 Lämpöpatterista valmistetun tasokeräimen edut: Yksinkertainen rakenne Edullinen valmistaa Varma rakenne Lämpöpatterista valmistetun tasokeräimen haitat: Materiaalin huono lämmönjohtumiskyky Pienehkö hyötysuhde

26 10 RATKAISUMALLIN VALINTA Ratkaisu on edellisessä osiossa olevien tulosten perusteella melko helppo. Tyhjiökerääjää on lähes mahdoton valmistaa itse sen hankalan rakenteen vuoksi. Ensinnäkin mistä saisi valmiita lasi-/muoviputkia, jotka soveltuisivat käytettäväksi aurinkokerääjässä. Toiseksi rakenteen hankala toteuttaminen toisi aikamoisia haasteita, varsinkin kun rakenteen pitää olla toimintavarma. Näistä seikoista johtuen tyhjiöratkaisua en aio toteuttaa. Kaikesta huolimatta tyhjiöratkaisu olisi varsin mielenkiintoinen yrittää toteuttaa. Tasokeräin olisi todella hyvä vaihtoehto, mutta sen varmuus tulee kärsimään pahasti johtuen useista liitoksista kerääjäkomponentissa. Tämä tulisi vastaan silloin kun käytettäisiin jakotukkikytkentää. Serpentiinikytkennässä tämä asia ei olisi esteenä, mutta lämpölaajeneminen tuo molemmissa kytkennöissä lisähaasteita. Kupari muutenkaan ei ole täysin huoleton materiaali, sillä jopa liiallinen nesteen virtausnopeus aiheuttaa kuparin sisäpintojen kulumista. Vaikka tasokeräinkin on suhteellisen edullinen rakentaa, en silti käytä tätä ratkaisumallia projektissani. Lämpöpatterista valmistettu aurinkokerääjä näytti parhaimmalta ratkaisumallilta. Kerääjän rakenne tulee todella yksinkertaiseksi käytettäessä kerääjäkomponenttina lämpöpatteria, joka taasen tekee kerääjästä toimintavarman. Vanhoja lämpöpattereita saa myös ostettua edullisesti, joka auttaa toteuttamaan projektin läpi mahdollisimman vähin kustannuksin. Kerääjään ei myös näin ollen tarvitse suunnitella kuin runko ja eristys patterin ympärille. Tämän tyyppinen kerääjä on suosiossa tee-se-itse piireissä. Ja tätä ratkaisua käyttäneet ovat kertoneet sen olevan myös erittäin hyvin toimiva ja varma ratkaisu. Näitten ominaisuuksien saattelemana toteutan projektissani tämän ratkaisumallin.

27 11 JÄRJESTELMÄN MITOITTAMINEN Järjestelmässä on monta kohtaa, jotka pitää miettiä erikseen. Niitä ovat putkisto, pumppuyksikkö, kerääjä ja näihin liittyvät pienemmät kokonaisuudet Putkisto Putkisto on yksi järjestelmän oleellisempia osia, koska siellä kulkee lämmönsiirto väline eli vesi. Vettä kylläkin terästetään propyleeniglykolilla jotta neste ei jäätyisi talvisaikaan. Tehokkaimmissa keräimissä nesteen lämpötilavaihtelu voi olla jopa 200 astetta, joten putkiston pitää olla luotettava jotta se kestää sen vuotamatta. (Erkkilä 2003, 41) Aurinkolämpöjärjestelmissä käytetään putkimateriaalina yleensä kuparia ja sitä minäkin tulen käyttämään. Käytän järjestelmässä 18mm kupariputkea, jota menee noin 20 metriä hukkapalat mukaan laskettuna. Putki pitää eristää villalla, koska solumuovieristeet ja vastaavat sulavat kovan lämmön johdosta, joten ne sovellu aurinkojärjestelmän eristeeksi. (Erkkilä 2003, 42) Putkistoihin pitää tehdä myös paisuntalenkkejä, jotka estävät putkiston rikkoutumisen kun putkisto elää lämmön vaikutuksesta. Myös kannakoinnissa tulee ottaa huomioon tämä asia. (Erkkilä 2003, 42) Putkistoon kuuluu myös kierukka, jonka ostan valmiina sen edullisuuden takia. Kierukka sijoitetaan varaajaan, lämminvesikierukan alapuolelle. Tällöin lämmitettäväksi vesi määräksi tulee noin 500 litraa. Koska kerääjät ovat 8 metrin korkeudella, niin paisuntasäiliön esipaineeksi tulee säätää 1bar. (Erkkilä 2003, 57.)

28 11.2 Kiertovesipumppu Pumpun tehtävänä on saada aikaan järjestelmässä virtaus, jotta lämmin vesi saadaan johdettua kierukkaan ennen kuin vesi jäähtyy. Kiertovesipumpuksi valitsen saman pumpun, kuin mikä on kattilan järjestelmässä. Grundfossin pumppu on ollut todella luotettava ja se sisältää virtausnopeuden säätimen. Säädin helpottaa järjestelmän säätämistä eikä näin ollen tarvita erillistä ohjausjärjestelmää. Pumppua ohjataan kerääjän poistoputkeen sijoitetulla anturilla, joka ohjaa pannuhuoneeseen sijoitettua termostaattia. Termostaatilla säädetään haluttu lämpötila, jolloin pumppu alkaa kierrättää vettä kierukkaan. Termostaattina käytän Honeywellin mallia, joka on ollut käytössä kattilan ohjauksessa. (Erkkilä 2003, 43.) 11.3 Kerääjä Kerääjiä valmistan 4 kappaletta, jotka yhteen laskettuna saavat aikaan noin 4.8m 2 absorptiopinnan. Neliömäärä tulee patterien koosta, jotka ovat 600x2000mm. Saatu määrä on sopiva 500 litran lämmitykseen. Rakentelu piireissä sanotaan, että nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä että neliömetrillä lämmittää noin 100litraa vettä. Tämän säännön puitteissa tarvitsen noin 5 m 2 absorptiopintaa, joka täyttyy suurin piirtein neljällä keräinelementillä. Rakentelupiireissä keräimiä käytetään omakotitalojen lämmitykseen, niin hallin veden lämmitykseen neliöt varmasti riittää, koska lämpimänveden tarve ei ole jokapäiväistä.

29 14 KERÄÄJÄN SUUNNITTELU Kerääjissä käytetään yleensä puurunkoa. Tällöin ei tarvitse välttämättä tuuletusaukkoja keräimen hengitystä varten, koska puu päästää kosteuden lävitseen. Kerääjän rungon valmistan vesivanerista, joka on paksuudeltaan 20mm. Pohja valmistetaan 5mm vesivanerista. Näistä kootaan RST- puuruuveja käyttäen laatikko, joka on kooltaan 780x2200x100mm (KUVIO 7.) Laatikkon kylkiin voidaan porata muutama tuuletus reikä kosteuden välttämiseksi. Kylkiin pitää myös tehdä aukot putkistoa varten. (KUVIO 7. Keräinlaatikko) Seuraavaksi on vuorossa eristeiden laitto, joilla laatikko vuorataan kauttaaltaan (KUVIO 8.). Eristeenä käytän 50mm kovavillaa, joka omaa hyvän lämmöneristyskyvyn. Eristeen laiton jälkeen laatikon koko kutistuu kokoon 640x2160x50mm

30 (KUVIO 8. Eristetty keräinlaatikko) Eristyksen laiton jälkeen laatikkoon pohjalle laitetaan alumiinifoliota, joka heijastaa lämpöpatterin takapuolelta johtuvan lämpösäteilyn takaisin patteriin. Rakentelupiireissä käytetään patterin maalaamiseen teknoksen konepajapohjamaalia, jonka päälle vedetään musta horna, joka toimii absorptiopintana. Maalattu patteri asennetaan patterin omilla kiinnikkeillä laatikon pohjalle, niin että folion ja patterin väliin jää noin 10mm ilmaväli. Seuraavaksi laatikkoon asennetaan kansi joka myös kiinnitetään RST- ruuveilla korroosion estämiseksi (KUVIO 9.).

31 (KUVIO 9. Patteri kotelossa) Runko täytyy koteloida tippapellillä, koska muuten vesi pilaisi puurakenteet. Tämän jälkeen komponentti on valmis asennusta varten. Ennen lasin laittoa patteriin tehdään tarpeelliset kytkennät. Kanteen asennetaan karkaistu lasi, joka on normaalia lasia paljon kestävämpi. Lasi leikataan aukkoa isommaksi, noin 10mm per puoli. Lasi kiinnitetään kanteen listoilla, jotka tiivistetään tiivistemassalla. Valmis kerääjä kuviossa 10.

32 (KUVIO 10. Valmis kerääjä)

33 15 KUSTANNUSARVIO Kustannuksien arviointi omatekoisen aurinkokeräinjärjestelmään on hankalaa. Tässäkin projektissa uutta tavaraa ei tule kuin pumppu ja termostaatti. Muut laitteet hankitaan käytettyinä. Taulukossa 1. on kuitenkin suuntaa antava kustannusarvio järjestelmän rakentamiseksi neljällä keräin elementillä. TAULUKKO 1. Hinnasto TARVIKE MÄÄRÄ HINTA Vaneri 20mm 2.4m2 140 Vaneri 5mm 6.8m2 250 Villa 50mm 8m2 50 Lasi 2-3mm 8m2 100 Kupariputki 18x16mm 20m 220 Kierovesipumppu 1kpl 100 Termostaatti 1kpl 20 Kierukka 1kpl 60 Paisuntasäiliö 1kpl 30 Yhteensä: 970 Loppusumma jää odotettua pienemmäksi. Järjestelmän hinnan kipurajana pidin 2000, joka alittuu reilusti. On otettava tietenkin huomioon, että esimerkiksi lasin hinta voi vaihdella suuresti kun sitä käytettynä lähtee etsimään. Ja kun valmiiden järjestelmien hinta alkaa noin 3000 :sta, joka sisältää parineliötä absorptio pintaa. Omatekoisen keräinelementin hinnaksi jää noin 135, joka sisältää 1,2 m 2 absorptiopintaa. Vaikka elementtejä jouduttaisiin lisäämään, niin hinta jää paljon valmista järjestelmää pienemmäksi.

34 16 LOPPUARVIO Omatekoinen aurinkokeräinjärjestelmä tulee odotettua halvemmaksi. Tästä johtuen tulen tekemään järjestelmän itse, enkä osta valmista. Näin tästä jo ilmaisesta energiasta saadaan vieläkin edullisempi. Todellisen järjestelmän tehon saan tietoon vasta sen valmistuttua, kuin myös järjestelmän käyttökustannukset. Kustannukset kuitenkin jäävät pienimmiksi, kuin puilla lämmittäminen. Aurinkokeräinten yleistyessä valmiiden järjestelmien hinnatkin varmasti tulevat laskemaan. Jos tuleva järjestelmä on toimiva, niin voi olla että otan samanlaisen järjestelmän käyttöön myös omakotitalossa. Aurinkokeräinten valmistukseen löytyy hyvin kirjallisuutta ja myös internetistä tietoa löytyy todella paljon.

35 LÄHTEET Erkkilä Vesa Aurinkolämpöopas itserakentajille. Jyväskylä: Gummerus Erat, Erkkilä, Löfgren, Nyman, Peltola & Suokivi Aurinko-opas: aurinkoenergiaa rakennuksiin. Nurmijärvi: Kirjakas Luentomateriaali Oulun Teknillinen Oppilaitos Alternative. WWW-dokumentti. Saatavissa:http://www.alternative.fi/aurinkokeraimet_m1.html. Luettu Kymppimetalli Oy. WWW-dokumentti. Luettu Callidus. WWW-dokumentti Saatavissa: Luettu

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Aurinko - ilmaista energiaa

Aurinko - ilmaista energiaa Aurinko - ilmaista energiaa Vuosittainen auringon säteilyn määrä (kwh / m²) 14 päivän aikana maa vastaanottaa tarpeeksi energiaa täyttääksemme meidän energiantarpeen koko vuodeksi. Aurinko - ilmaista energiaa

Lisätiedot

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät Jätä jälkeesi puhtaampi tulevaisuus aurinkoenergiajärjestelmät Normaali 2-kerrospinnoitteinen tyhjiöputki Uuden sukupolven energiatehokkuutta Huipputehokas 3-kerrospinnoitteinen Nova-aurinkokeräimen tyhjiöputki

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin

Lisätiedot

EWA Solar aurinkokeräin

EWA Solar aurinkokeräin EWA Solar aurinkokeräin Sisällys: 1. Keräimen periaate 2. Keräimen rakenne 3. Keräimen toiminta 4. Keräimen yhdistäminen EWA:an 5. Ohjeita keräimen rakentamiseksi 6. Varoitus 7. Ominaisuuksia luettelona

Lisätiedot

Aurinko energialähteenä? Omat kokemukset Motivan ja tuotevalmistajien aineistot Opinnäytetyöt mm. Tampereen AMK

Aurinko energialähteenä? Omat kokemukset Motivan ja tuotevalmistajien aineistot Opinnäytetyöt mm. Tampereen AMK Aurinko energialähteenä? Sauli Lahdenperä / Lähteet: Aurinkoteknillinen yhdistys ry Omat kokemukset Motivan ja tuotevalmistajien aineistot Opinnäytetyöt mm. Tampereen AMK Auringon säteily maapallolle 3

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Arimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen

Arimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax öljylämmitys Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax 17 -sarjan öljykattilat Tehokas lämmitys Runsas lämpimän

Lisätiedot

Jäspi-Lämpöakku 500, 700, 1500, 2000 ja 3000 l energiavaraajat

Jäspi-Lämpöakku 500, 700, 1500, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Jäspi-Lämpöakku, 700, 1, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Uutuus! Tehokas, kestävä ja kevyt haponkestävä käyttövesikierukka www.kaukora.fi Jäspi-Lämpöakku, 700, 1, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Yli 30 vuoden

Lisätiedot

Aurinkokeräinten asennusohjeet

Aurinkokeräinten asennusohjeet Aurinkokeräinten asennusohjeet Solar keymark sertifioitu Yleistä Kiitos, että valitsit St1 aurinkokeräimet. Seuraavilta sivuilta löydät ohjeita St1 tyhjiöputkikeräinten kokoamiseen ja asennukseen. Asennuksessa

Lisätiedot

Capito-varaajat ENERGIA HYBRIDI KERROS PUSKURI

Capito-varaajat ENERGIA HYBRIDI KERROS PUSKURI Capito-varaajat ENERGIA HYBRIDI KERROS PUSKURI Asiakaslähtöisyys ja huippulaatu Capito-varaajien menestystekijät! Heatco Finland Oy toimii Capito-varaajien Suomen maahantuojana ja markkinoijana. Capito

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu FINNBUILD MESSUJEN AURINKOSEMINAARI 9.10.2012 Jari Varjotie, CEO Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu Joka vuosi yli 1,080,000,000 TWh energiaa säteilee maapallolle auringosta 60,000 kertaa maailman sähköntarve.

Lisätiedot

OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin

OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin TkT Petri Konttinen petri.konttinen@gmail.com p. 0408298550 fi.linkedin.com/in/petrikonttinen Tontin valinta, Tuulikylä Tämä olisi ollut paras

Lisätiedot

Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014

Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014 Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014 Sampppa Takala 6.10.2014 Samppa Takala 1 Järjestelmän eri asennusvaiheet Aurinkolämpöjärjestelmän asennus on jaettavissa karkeasti 3 eri vaiheeseen Teknisessä tilassa

Lisätiedot

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome!

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome! Welcome! VITOSOL Aurinkolämpö mitoitus Seminaari 9.10.2012 Course instructor Jukka Väätänen Viessmann Werke Template 1 05/2011 Viessmann Werke Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys

Lisätiedot

LISÄMAHDOLLISUUDET Säiliöön voidaan asentaa myös:

LISÄMAHDOLLISUUDET Säiliöön voidaan asentaa myös: XOTNK 500i või 500 Xi XOTNK 505-3000i vibra.se 150 235 345 495 770 400 200 100 1710 150 LISÄMHDOLLISUUDT Säiliöön voidaan asentaa myös: X/X3 K SOL Venttiili V Käyttöveden lämmönvaihdin o 22mm P=10/15 m

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät Jätä jälkeesi puhtaampi tulevaisuus aurinkoenergiajärjestelmät Normaali 2-kerrospinnoitteinen tyhjiöputki Uuden sukupolven energiatehokkuutta Huipputehokas 3-kerrospinnoitteinen Nova-aurinkokeräimen tyhjiöputki

Lisätiedot

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT 2 Ruukki aurinkolämpöratkaisut Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Aurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä

Aurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä Aurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä Heli Jutila Ympäristöasiantuntija Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi 27.3.2012 Hankinnan suunnittelu Uusiutuvien käyttöön panostaminen

Lisätiedot

NIBE aurinkokeräinpaketit lämpöpumppuihin. Valitse luonnollinen ja ekologinen NIBE!

NIBE aurinkokeräinpaketit lämpöpumppuihin. Valitse luonnollinen ja ekologinen NIBE! NIBE aurinkokeräinpaketit lämpöpumppuihin Valitse luonnollinen ja ekologinen NIBE! NIBE Aurinkovaraajat NIBE VPBS 300 NIBE Compact 300 Sol NIBE VPAS 300/450 Uudentyyppinen lämminvesivaraaja, jota voidaan

Lisätiedot

Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013

Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013 Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013 Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry 18.3.2013 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkotalo Aalto m. 1983 Lämpökytkennät 1. Lämmöntuotto:

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Nova-aurinkolämpö NOVA AURINKOKERÄIMET TYHJIÖPUTKIKERÄIMET 20-58 & 30-58

Nova-aurinkolämpö NOVA AURINKOKERÄIMET TYHJIÖPUTKIKERÄIMET 20-58 & 30-58 Nova-aurinkolämpö NOVA AURINKOKERÄIMET TYHJIÖPUTKIKERÄIMET 20-58 & 30-58 Normaali 2-kerrospinnoitteinen tyhjiöputki Huipputehokas 3-kerrospinnoitteinen Nova-aurinkokeräimen tyhjiöputki UUDEN SUKUPOLVEN

Lisätiedot

5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model. Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE

5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model. Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE 5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE 2 WATERSTAGE VESIPATTERI LÄMPIMÄN VEDEN TUOTTO KÄYTTÖVESI LATTIALÄMMITYS KÄYTTÖVESI- VARAAJA ULKOYKSIKKÖ FUJITSU GENERAL ilma-vesilämpöpumppu

Lisätiedot

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Sundial Aurinkolämpöpivät 12.02.2014

Sundial Aurinkolämpöpivät 12.02.2014 Sundial Aurinkolämpöpivät 12.02.2014 09.00 Aamukahvit ja Sundial Esittäytyy 09.15 Aurinkolämpöjärjestelmät 10.00 Vesitakka osana aurinkolämpöjärjestelmää, Linnatuli Oy 10.45 Sundial Mökkikeräin, Jarno

Lisätiedot

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ruotsin energiaviranomaisten maalämpöpumpputestin tulokset 2012 Tiivistelmä testituloksista: Ruotsin energiaviranomaiset testasivat

Lisätiedot

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä L at t i a l ä m m i t y s U P O N O R P U S H 2 3 A Pumppu- ja sekoitusryhmä 04 2010 5042 Lattialämmityksen pumppu- ja sekoitusryhmä on pumppu- ja sekoitusryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Jäspi Aurinkolaitteet

Jäspi Aurinkolaitteet Jäspi Aurinkolaitteet täydennä lämmitysjärjestelmääsi aurinkoenergialla! jäspi solar 300 Jäspi Solar 300 soveltuu sekä uudis- että saneerauskohteen lämpimän käyttöveden valmistukseen. jäspi solar economy

Lisätiedot

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen mieltymys ovat kaikki

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

Aurinkoenergia TASOKERÄIMET HYBRIDIVARAAJAT

Aurinkoenergia TASOKERÄIMET HYBRIDIVARAAJAT Aurinkoenergia TASOKERÄIMET HYBRIDIVARAAJAT Säästä energiaa, luontoa ja lämmityskuluja Capiton aurinko- ja hybridienergiajärjestelmillä Vaatimukset omavaraisempaan energiantuotantoon sähkölämmityksen sijaan

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin

ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin R Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa -virtauslämmitin Lämpimän käyttöveden meno Lämpimän käyttöveden paluu -virtauslämmitin

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Energiavaraajat lataa lämpöenergia talteen! jäspi gtv -energiavaraajat Jäspi GTV -energiavaraajat soveltuvat erinomaisesti niin uudis- kuin saneeraustalonkin lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Jäspi Aurinkolaitteet

Jäspi Aurinkolaitteet Jäspi Aurinkolaitteet ä täydenn l mä ä s i e t s e j r ä sj lämmit y la energial o k in r u a ENERGIAä t s ä ä s ja uksissa! kustann sisältö: jäspi solar 300/500 -aurinkovedenlämmitin Jäspi solar 300/500

Lisätiedot

Täydellinen aurinkolämmitysjärjestelmä vedelle

Täydellinen aurinkolämmitysjärjestelmä vedelle Täydellinen aurinkoläitysjärjestelmä vedelle powered by www.kospel.pl Aurinko Uusiutuvaa energiaa Perinteisen energian kallistuminen sekä maailmanlaajuinen ympäristöpolitiikka vaatii meitä käyttämään uusiutuvia

Lisätiedot

AKH-keräin Kokoamisohje (Versio 1.0)

AKH-keräin Kokoamisohje (Versio 1.0) AKH-keräin Kokoamisohje (Versio 1.0) Sisällys 1. Turvallisuus 2. Kuljettaminen 3. Tuoteseloste 4. Pakkaus ja sisältö 5. Kokoaminen ja asentaminen 6. Järjestelmän kytkeminen 1. Turvallisuus Tuotetta käsiteltäessä

Lisätiedot

RUUKKI CLASSIC SOLAR -LÄMPÖKATTO

RUUKKI CLASSIC SOLAR -LÄMPÖKATTO www.ruukkikatot.fi RUUKKI CLASSIC SOLAR -LÄMPÖKATTO TUOTETIEDOT Ruukki Classic solar -lämpökatto on Ruukin Classic -katteeseen integroitu aurinkolämpöjärjestelmä, joka on turvallinen ja huoleton. Lämpökaton

Lisätiedot

TIV 500L TIP 320-750L TIDA 300-500L

TIV 500L TIP 320-750L TIDA 300-500L TIV 500L TIP 320-750L TIDA 300-500L Ruotsalaista Borö Pannan Ab laatua jo 1976 vuodesta saakka. Ruotsi on edelläkävijä niin maalämmössä kuin ilma-vesi lämpöpumpuissakin, siitä johtuen pitkäaikainen kokemus

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT. Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat

KAKSOISKATTILAT. Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat KAKSOISKATTILAT Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat ARIMAX 520 -kaksoiskattila ARIMAX 520 Teho - puu Vesitila 15-20 kw - öljy 20 kw - sähkövalmius 6 kw Lämminvesituotto Sähkövastuksen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Rea Huisko AURINKOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN OK TALON KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKSESSÄ KESÄAIKANA

Rea Huisko AURINKOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN OK TALON KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKSESSÄ KESÄAIKANA Rea Huisko AURINKOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN OK TALON KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKSESSÄ KESÄAIKANA Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkö- ja energiatekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2014 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

Entwicklungs- & Vertriebs GmbH. Palkittu vuonna 2008 Innovaatio palkinnolla NARVA tyhjiöputkien kehityksestä. Heat Pipe asennusohje.

Entwicklungs- & Vertriebs GmbH. Palkittu vuonna 2008 Innovaatio palkinnolla NARVA tyhjiöputkien kehityksestä. Heat Pipe asennusohje. Tyhjiöputkikeräimet Valmistettu Saksassa Palkittu vuonna 2008 Innovaatio palkinnolla NARVA tyhjiöputkien kehityksestä Solar Keymark Heat Pipe asennusohje 1000 2000 3000 02 Asennusohjeet malleille: Vaaditut

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse puu,

Lisätiedot

IVT Optima. Se tehokas ulkoilmalämpöpumppu

IVT Optima. Se tehokas ulkoilmalämpöpumppu IVT Optima Se tehokas ulkoilmalämpöpumppu Kokonaan uusi teholuokka ilma/vesi-lämpöpumpuille IVT Optima ilma/vesi-lämpöpumppu on erittäin hyvä vaihtoehto. Se käyttää taloasi ympäröivään ilmaan varastoitunutta

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmät

Aurinkoenergiajärjestelmät Jodat Ympäristöenergia Oy 1 o Säteilytiedot ja tuottokausi o Aurinkolämmön toimintaperiaate o Pääkomponentit ja rakenne o Mitoitus, kustannukset ja takaisinmaksuaika o Aurinkosähkön toimintaperiaate o

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Functional Solar Test

Functional Solar Test 1/8 Tellus Functional Solar Test Asiakas: Yhtyneet Kuvalehdet Oy TM Rakennusmaailma Maistraatinportti 1 00015 KUVALEHDET Tutkimussopimus: TMHuttulata220508HS.pdf Testin tarkoitus: Testissä selvitetään

Lisätiedot

NYKYAIKAINEN ÖLJYLÄMMITYS/AURINKOÖLJYLÄMMITYS

NYKYAIKAINEN ÖLJYLÄMMITYS/AURINKOÖLJYLÄMMITYS NYKYAIKAINEN ÖLJYLÄMMITYS/AURINKOÖLJYLÄMMITYS Nykyaikainen öljylämmitys tarjoaa perinteisen kevytöljyn lisäksi mahdollisuuden käyttää lukuisia muitakin energiavaihtoehtoja kuten: - bioöljy - aurinkoenergia

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L DUO : 11 16 kw ( ) COP.3 S 19 L Alféa Excellia KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellia avulla pystytään tuottamaan 6 C asteista käyttövettä

Lisätiedot

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti ympäri vuoden. Lämpöässä

Lisätiedot

Lämmönvaihdinpaketti TMix E

Lämmönvaihdinpaketti TMix E Lämmönvaihdinpaketti TMix E EDUT Toimitetaan koottuna Voidaan kytkeä suoraan lattialämmitystai teollisuusjakotukkiin Mahdollistaa pakkasnesteen käytön sulanapidossa ja lattialämmityksessä talousrakennuksissa

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Joustava lämmitysjärjestelmä ilman rajoituksia

Joustava lämmitysjärjestelmä ilman rajoituksia Joustava lämmitysjärjestelmä ilman rajoituksia CTC ainoa laatuaan. Energyflex hybridijärjestelmä. CTC on aina vaalinut perinnettä tehdä helposti muunneltavia ratkaisuja. Energyflex tulee aina kaupan päälle

Lisätiedot

monipuolinen ilmaverho

monipuolinen ilmaverho monipuolinen ilmaverho Mitä patentoitu (no.: 4415079 C2) tarjoaa perinteisiin malleihin nähden järjestelmä korkea suojausteho alhainen energia kulutus matala melutaso helppokäyttöisyys ja säätömahdollisuudet

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN KÄYTTÖ RAKENNUSTEN LÄMMITYKSESSÄ JA SEN INVESTOINTIKUSTANNUKSET

AURINKOLÄMMÖN KÄYTTÖ RAKENNUSTEN LÄMMITYKSESSÄ JA SEN INVESTOINTIKUSTANNUKSET 1 AURINKOLÄMMÖN KÄYTTÖ RAKENNUSTEN LÄMMITYKSESSÄ JA SEN INVESTOINTIKUSTANNUKSET Timo Pimiä Opinnäytetyö Kesäkuu 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Kiinteistönpitotekniikka Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SW - 100 SW - 120 SW - 140 SW - 200 SW - 250 SW - 300 SW - 400 Käyttövesivaraaja yhdellä kierukalla Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan.

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN HYÖDYNTÄMINEN LVI- JÄRJESTELMISSÄ Ohje aurinkolämpöjärjestelmän suunnitteluun

AURINKOLÄMMÖN HYÖDYNTÄMINEN LVI- JÄRJESTELMISSÄ Ohje aurinkolämpöjärjestelmän suunnitteluun Teemu Lahikainen AURINKOLÄMMÖN HYÖDYNTÄMINEN LVI- JÄRJESTELMISSÄ Ohje aurinkolämpöjärjestelmän suunnitteluun Opinnäytetyö Talotekniikan koulutusohjelma Marraskuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154).

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154). 4210 Termostaattinen sekoitusventtiili (37 C 65 C) Venttiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka rajoittaa verkostoon menevän veden lämpötilaa. (D1.: "henkilökohtaiseen puhtaanapitoon

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN HYÖDYNTÄMINEN KERROSTALOJEN KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKSESSÄ

AURINKOLÄMMÖN HYÖDYNTÄMINEN KERROSTALOJEN KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKSESSÄ Jarkko Järvenpää AURINKOLÄMMÖN HYÖDYNTÄMINEN KERROSTALOJEN KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKSESSÄ Opinnäytetyö Talotekniikka Huhtikuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 28.4.2014 Tekijä(t) Jarkko Järvenpää

Lisätiedot

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Emi 28 100% Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ Emi 43P Lämpöässä Emi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Lämpöässä Emi-mallisto on ratkaisu monenlaisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

IVT Air Suunniteltu Pohjolan vaativiin oloihin muuntamaan jääkylmän ulkoilman miellyttäväksi lämmöksi

IVT Air Suunniteltu Pohjolan vaativiin oloihin muuntamaan jääkylmän ulkoilman miellyttäväksi lämmöksi IVT Air Suunniteltu Pohjolan vaativiin oloihin muuntamaan jääkylmän ulkoilman miellyttäväksi lämmöksi Kokonaan uusi teholuokka ilma/vesi-lämpöpumpuille IVT Air ilma/vesi-lämpöpumppu on erittäin hyvä vaihtoehto.

Lisätiedot

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 Aurinkoenergia paikallisessa energiantuotannossa Jari Varjotie Esityksen sisältö Lämmittelyä Savosolar lyhyesti

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

Teollisuusinfralämmitin IR

Teollisuusinfralämmitin IR Sähkölämmitys 3000 6000 W Teollisuusinfralämmitin IR INFRALÄMMITIN YLI 4,5 METRIÄ KORKEISIIN TILOIHIN 3 mallia Teollisuusinfralämmitintä IR käytetään kohde- tai kokonaislämmitykseen, tiloissa joiden korkeus

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SE - 140 SE - 200 SE - 250 SE - 300 SE - 400 Käyttövesivaraaja Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan. Anodin kuluminen on tarkastettava

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Aurinkoenergia Täydelliset tyhjiöputki-keräinjärjestelmät

Aurinkoenergia Täydelliset tyhjiöputki-keräinjärjestelmät Aurinkoenergia Täydelliset tyhjiöputki-keräinjärjestelmät Sisältää 1-kierukka-varaajan, keräinyksiö, paisuntasäiliön ja Putkien halkaisija Putkien pituus Putkien Keräimen pinta-ala Varaajan HINTA sis ALV

Lisätiedot

EFFINOX CONDENS 5000

EFFINOX CONDENS 5000 5000 KONDENSSIKAASUKATTILA MAAKAASULLE TALON LÄMMITYKSEEN JA KÄYTTÖVEDELLE Vaadi kondenssitekniikka kattilaltasi! USEITA VAIHTOEHTOJA MALLISTOSSA TALOUDELLISUUS SUUNNITELTU HUIPPUUNSA VARMAA LÄMPÖÄ JA

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot