LAAKSO-LOIKKANEN: KAUPUNKITALOUS KIRJAN KUVAT JA TAULUKOT, yht 210 kpl

Transkriptio

1 LAAKSO-LOIKKANEN: KAUPUNKITALOUS KIRJAN KUVAT JA TAULUKOT, yht 210 kpl HUOM: VAIN LUENTOKÄYTTÖÖN, yksittäisiä kuvia poimittaessa muualle lähde mainittava

2 Kuvio 2.1: Kaupunkiväestön osuus maailmassa suuralueittain 1997 (Lähde: Tilastokeskus, Tilastollinen vuosikirja) Australia Länsi-Eurooppa Etelä-Amerikka Pohjois-Eurooppa Pohjois-Amerikka Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa Länsi-Aasia Väli-Amerikka Etelä-Eurooppa Pohjois-Afrikka Etelä-Afrikka Maailma yhteensä Länsi-Afrikka Itä-Aasia Kaakkois-Aasia Keski-Afrikka Keski-Aasia Itä-Afrikka Tyynenmeren alue %

3 Kuvio 2.2: Kaupunkiväestön osuus Euroopassa maittain 1997 (Lähde: Tilastokeskus, Tilastollinen vuosikirja) Belgia Islanti Luxemburg Malta Alankomaat Britannia Saksa Tanska Ruotsi Espanja Venäjä Ranska Koko Eurooppa Viro Latvia Liettua Norja Valko-Venäjä Ukraina Bulgaria Italia Tsekki Unkari Itävalta Suomi Puola Sveitsi Makedonia Kreikka Slovakia Irlanti Jugoslavia Kroatia Romania Moldova Slovenia Bosnia-Herts Albania Portugali %

4 Taulukko 2.1: Yli 10 miljoonan asukkaan suurkaupunkialueet 2000 (Lähde: Wendell Cox Consultancy) Kaupunki Maa Asukasluku (milj.) Tokio-Yokohama Japani 33,2 New York USA 20,3 Soul Etelä-Korea 19,9 Mexico City Meksiko 19,6 Sao Paulo Brasilia 17,7 Mumbai (Bombay) Intia 17,6 Osaka-Kobe-Kioto Japani 16,9 Los Angeles USA 16,2 Manila Filippiinit 14,1 Kairo Egypti 14,0 Kalkutta Intia 13,9 Delhi Intia 13,7 Shanghai Kiina 13,6 Buenos Aires Argentiina 13,4 Jakarta Indonesia 13,3 Peking Kiina 13,2 Moskova Venäjä 13,1 Lontoo Iso Britannia 12,1 Karachi Pakistan 11,0 Rio de Janeiro Brasilia 10,8 Teheran Iran 10,7 Pariisi Ranska 10,6 Istanbul Turkki 10,4 Lagos Nigeria 10,0

5 Kuvio 2.3: Väestönkasvu (% vuodessa keskimäärin) eräillä metropolialueilla ja Helsingin seudulla (Lähde: Koottu Demographia-tietokannasta (Wendel Cox Consultancy) ja muista lähteistä[1]) Delhi Manila Mumbay (Bombay) Soul Mexico City Helsinki Sao Paulo Los Angeles Buenos Aires Pariisi Tokio-Yokohama New York Lontoo Moskova % vuodessa

6 Kuvio 2.4: Kaupungistumisaste (kaupunkiväestön osuus) ja bruttokansantuote henkeä kohti (ostovoimakorjattu) maailman maissa Lähde: Tilastokeskus, Tilastollinen vuosikirja 100 Singapore Kaupunkiväestön osuus, % Tanska Ruotsi USA Norja Suomi Sveitsi Portugali Ruanda Bkt per capita, 1000 USD Eurooppa (ml. Venäjä) Afrikka Aasia ja Oseania Amerikka

7 Kuvio 3.1: Tyypillinen kaupunkialue Muu maakunta Ympäryskunnat maaseutualue taajama Keskuskunta pääkeskus taajama maaseutualue Ympäryskunnat Muu maakunta

8 Kuvio 3.2: Taajama-asteen määrittely Taajamaaste (%) 90 Taajaan asutut kunnat Kaupunkimaiset kunnat 60 Maaseutumaiset kunnat Taajaman väkiluku

9 Taulukko 3.1: Tunnuslukuja Suomen kaupunkialueista Vartiaisen ja Antikaisen kaupunkialueet Reijon kaupunkialueet Kaupunkialueiden lkm Alueisiin kuuluvien kuntien lkm Kuntia/alue keskimäärin Alueen pinta-ala (km 2 ) - Kaupunkialueet yhteensä Osuus koko maan pinta-alasta (%) Keskiarvo Mediaani Minimi Maksimi Väestö 1999 (1000 henkeä) - Kaupunkialueet yhteensä Osuus koko maan väestöstä (%) Keskiarvo Mediaani Minimi Maksimi (Jatkuu seuraavalla sivulla)

10 Taulukko 3.1: Tunnuslukuja Suomen kaupunkialueista (jatkuu) Vartiainen ja Reijo Antikainen Kaupunkialueiden lkm Alueisiin kuuluvien kuntien lkm Kuntia/alue keskimäärin Taajama-aste (%) - Keskiarvo Mediaani Minimi Maksimi Väestötiheys (asukasta/km2) - Keskiarvo Mediaani Minimi Maksimi

11 Kuvio 5.1: Kaupungistuminen eräissä maissa vuosina *. Lähde: Bairoch 1988 (vuodet ), Tilastollinen vuosikirja (vuosi 1996). 100 Kaupunkiväestön osuus, % Englanti Saksa USA Suomi Hollanti Ruotsi Ranska

12 Kuvio 5.2: Euroopan koko väestö ja kaupunkiväestö sekä kaupungistumisaste vuosina * (Venäjää lukuun ottamatta). Lähde: Bairoch 1988 (vuodet ); Tilastollinen vuosikirja (vuosi 1996). Väestö Kaupungistumisaste Väestö, miljoonaa Kaupunkiväestön osuus, % Koko väestö Kaupunkiväestö * Huom. Kuviossa vuodet on yhdistetty suoralla viivalla, todellisuudessa jaksoihin sisältyy suuria vaihteluita.

13 Kuvio 5.3: Väestö maapallolla ja kaupungeissa vuosina (vuosi 2000 on arvio, joka on tehty 1980-luvun alussa). Lähde: Brunn ja Williams Väestö, miljoonaa Maapallon väestö Yli 5000 asukkaan kaupungit Yli asukkaan kaupungit

14 Kuvio 5.4: Yhdysvaltojen kaupungistumisaste vuosina Lähde: Vuodet O Sullivan 2000, vuosi 1996 Tilastollinen vuosikirja. 100 Kaupunkiväestön osuus, % Huom. Kuviossa vuodet on yhdistetty suoralla viivalla, todellisuudessa jaksoihin sisältyy suuria vaihteluita.

15 Kuvio 5.5: Suomen väkiluku sekä kaupunkien ja kauppaloiden väkiluku (1000 asukasta) ja kaupungistumisaste (%) vuosina Lähteet: Vattula 1983 (vuodet ), Tilastollinen vuosikirja (vuodet ). Väestön määrä Kaupungistumisaste Väestö, miljoonaa Kaupunkiväestön osuus, % Koko väestö Kaupunkiväestö

16 Kuvio 5.6: Työllisten jakautuminen toimialoittain. Lähde: Tilastollinen vuosikirja.

17 Kuvio 5.7: Väestö aluetyypeittäin Suomessa Lähde: Tilastokeskus. Keskusalueet: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seutu.

18 Kuvio 5.8: Kaupungistumisaste (kaupunkiväestön osuus) ja bruttokansantuote henkeä kohti (indeksi, 1926=100) Suomessa Lähde: Vattula 1983, Hjerppe 1988, Tilastollinen vuosikirja.

19 Kuvio 7.1: Keskittymisindeksin alueiden välinen keskihajonta[1] toimialoittain[2] [1]Mitä suurempi arvo sitä voimakkaammin toimiala on keskittynyt harvoille alueille, mitä pienempi arvo sitä tasaisemmin toimiala on jakautunut alueellisesti. [2] Huom. Vesiliikenteen pylväs on katkaistu; oikea arvo on noin 860. Vesiliikenne Kaivos- ja turvetuot. Paperiteollisuus Metsätalous Rakennusaineteoll. Huonekalu- & muu teoll. Kulkuneuvoteollisuus Puutuoteteollisuus Kemia- ja öljyteoll. Maatalous & kalatalous Tekst.- ja vaateteoll. Perusmetalliteoll. Elintarviketeollisuus Kumi- ja muoviteoll. Elektroniikkateoll. Energia- ja vesihuolto Tutkimus ja kehittäminen Kone- ja laiteteoll. Liikennettä palv. toim. Majoit.- & rav.toim. Graafinen teollisuus Tietojenkäsittelypalvelu Ilmaliikenne Julk. hall. ja maanpuol. Virk.- ja kultt.toim. Tukkuk. ja agentuuritoim. Maaliikenne Kiinteistöalan palvelut Posti- ja teleliikenne Liike-elämää palv. toim. Moott.ajon. kauppa Rahoitustoiminta Rakentaminen Koulutus Terv.huolto- ja sos.palv. Muut palvelut Vähittäiskauppa Keskihajonta

20 Kuvio 7.2: Paperiteollisuuden keskittymät Suomessa Imatra Jämsä Etelä-Pirkanmaa Kouvola Rauma Äänekoski Kemi-Tornio Lappeenranta Kotka-Hamina Jakobstadsregionen Varkaus Ylä-Pirkanmaa Heinola Lohja Keskittyneisyys Kouvola Imatra Tampere Kotka-Hamina Rauma Jämsä Etelä-Pirkanmaa Lappeenranta Kemi-Tornio Lohja Jakobstadsregionen Osuus koko maasta

21 Kuvio 7.3: Elektroniikkateollisuuden keskittymät Suomessa Salo Oulu Äänekoski Luot.-Pirkanmaa Vaasa Lohja Varkaus Tampere Ylivieska Helsinki Keskittyneisyys Helsinki Oulu Salo Tampere Vaasa Turku Osuus koko maasta

22 Kuvio 7.4: Tietojenkäsittelypalveluiden keskittymät Suomessa Helsinki Jyväskylä Tampere Kuopio Riihimäki Helsinki Tampere Jyväskylä Oulu Turku Kuopio Keskittyneisyys Osuus koko maasta

23 Kuvio 7.5: Julkisen hallinnon keskittymät Suomessa Rovaniemi Hämeenlinna Kajaani Mikkeli Riihimäki Kaakkois-Satakunta Pohjois-Satakunta Maariehamns stad Helsinki Kouvola Pielisen Karjala Keskittyneisyys Helsinki Turku Tampere Jyväskylä Oulu Hämeenlinna Kuopio Lahti Kouvola Vaasa Osuus koko maasta

24 Kuvio 7.6: Helsingin ja Porin seutujen toimialoittaiset erikoistumisprofiilit Ilmaliikenne Tietojenkäsittelypalvelu Tukkuk. ja agentuuritoim. Tutkimus ja kehittäminen Rahoitustoiminta Liikennettä palv. toim. Virk.- ja kultt.toim. Graafinen teollisuus Liike-elämää palv. toim. Posti- ja teleliikenne Elektroniikkateoll. Vesiliikenne Julk. hall. ja maanpuol. Majoit.- & rav.toim. Muut palvelut Kiinteistöalan palvelut Kemia- ja öljyteoll. Vähittäiskauppa Moott.ajon. kauppa Rakentaminen Kulkuneuvoteollisuus Koulutus Maaliikenne Terv.huolto- ja sos.palv. Energia- ja vesihuolto Elintarviketeollisuus Kone- ja laiteteoll. Huonekalu- & muu teoll. Rakennusaineteoll. Kumi- ja muoviteoll. Perusmetalliteoll. Kaivos- ja turvetuot. Tekst.- ja vaateteoll. Metsätalous Paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Maatalous & kalatalous Helsinki Keskittyneisyys Perusmetalliteoll. Kemia- ja öljyteoll. Kumi- ja muoviteoll. Tekst.- ja vaateteoll. Kone- ja laiteteoll. Huonekalu- & muu teoll. Kulkuneuvoteollisuus Energia- ja vesihuolto Terv.huolto- ja sos.palv. Liikennettä palv. toim. Moott.ajon. kauppa Vähittäiskauppa Maaliikenne Puutuoteteollisuus Graafinen teollisuus Muut palvelut Liike-elämää palv. toim. Rakentaminen Virk.- ja kultt.toim. Kiinteistöalan palvelut Elintarviketeollisuus Majoit.- & rav.toim. Koulutus Julk. hall. ja maanpuol. Posti- ja teleliikenne Rahoitustoiminta Metsätalous Kaivos- ja turvetuot. Tutkimus ja kehittäminen Tukkuk. ja agentuuritoim. Tietojenkäsittelypalvelu Maatalous & kalatalous Rakennusaineteoll. Paperiteollisuus Elektroniikkateoll. Ilmaliikenne Vesiliikenne Pori Keskittyneisyys

25 Kuvio 7.7: Suomen suurten kaupunkialueiden toimialoittainen erikoistumisprofiili. Tampere Turku Tekst.- ja vaateteoll. Kumi- ja muoviteoll. Rakennusaineteoll. Kone- ja laiteteoll. Elektroniikkateoll. Posti- ja teleliikenne Tietojenkäsittelypalvelu Virk.- ja kultt.toim. Kiinteistöalan palvelut Tutkimus ja kehittäminen Keskittyneisyys Kulkuneuvoteollisuus Vesiliikenne Kemia- ja öljyteoll. Elintarviketeollisuus Liike-elämää palv. toim. Rakentaminen Keskittyneisyys

26 Kuvio 7.7 jatkuu Oulu Lahti Huonekalu- & muu teoll. Elektroniikkateoll. Koulutus Energia- ja vesihuolto Terv.huolto- ja sos.palv. Kone- ja laiteteoll. Graafinen teollisuus Koulutus Huonekalu- & muu teoll. Tietojenkäsittelypalvelu Kiinteistöalan palvelut Majoit.- & rav.toim. Virk.- ja kultt.toim Keskittyneisyys Jyväskylä Keskittyneisyys Kumi- ja muoviteoll. Tekst.- ja vaateteoll. Puutuoteteollisuus Kone- ja laiteteoll. Elintarviketeollisuus Kiinteistöalan palvelut Rakentaminen Puutuoteteollisuus Kaivos- ja turvetuot. Tutkimus ja kehittäminen Tekst.- ja vaateteoll. Terv.huolto- ja sos.palv. Koulutus Kemia- ja öljyteoll. Metsätalous Energia- ja vesihuolto Tietojenkäsittelypalvelu Posti- ja teleliikenne Keskittyneisyys Kuopio Keskittyneisyys

27 . Taulukko 7.1: Päätoimialojen osuus (%) työllisistä Länsi- ja Keski-Euroopassa, Suomessa, Euroopan metropolialueilla ja Suomen suurilla kaupunkialueilla*) Lähde: Euroopan tiedot, Cambridge Econometrics 2001; Suomen tiedot, Tilastokeskus. Länsi- ja Keski- Eurooppa yht. Alkutuotanto 1) Jalostus 2) Yksityise t palvelut 3) Julkiset palvelut 4) Suomi Euroopan metropolialueet (45) Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Kuopio Pori *) EU:n ja Norjan sekä EU:n metropolialueiden tiedot vuodelta 1997, Suomen suurten kaupunkialueiden tiedot vuodelta ) Maa-, metsä- ja kalatalous 2) Kaivannaistoiminta, teollisuus, energiahuolto, rakentaminen. 3) Kauppa, ravitsemis- ja majoitustoiminta, liikenne, rahoitus, liike-elämän palvelut sekä muut markkinaehtoisesti tuotettavat palvelut. 4) Julkinen hallinto sekä palvelut, joita ei tuoteta markkinaehtoisesti. Huom. Suomen kaupunkialueiden tiedoissa muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut (Tol O) on sisällytetty julkisiin palveluihin, kun taas Cambridge Econometricsin tiedoissa ne ovat yksityisissä palveluissa.

28 Kuvio 7.8: Teollisuuden osuus työpaikoista eräissä Euroopan metropoleissa 2000 (Lähde: Cambridge Econometrics 2001). Stuttgart Barcelona Torino Varsova Milano Düsseldorf Birmingham Frankfurt Wien Ateena München Leipzig Praha Dublin Lissabon Madrid Budapest Berliini Helsinki Hampuri Pariisi Tukholma Kööpenhamina Rooma Oslo Amsterdam Lontoo Bryssel Haag Osuus (%) työllisistä

29 Kuvio 7.9: Yksityisen ja julkisten palvelusektorin osuus työpaikoista eräissä Euroopan metropoleissa 2000 (Lähde: Cambridge Econometrics 2001). Haag Bryssel Amsterdam Lontoo Oslo Rooma Hampuri Tukholma Pariisi Helsinki Kööpenhamina Budapest Berliini Dublin München Lissabon Madrid Frankfurt Ateena Praha Wien Düsseldorf Birmingham Milano Torino Leipzig Stuttgart Barcelona Varsova Yksityiset Osuus (%) työllisistä Julkiset

30 Kuvio 8.1: Kaupunkiverkosto ja keskuspaikkahierarkia. M L M

31 Kuvio 8.2: Suomen kaupunkialueiden asukasluku suuruusjärjestyksessä asukasta Suuruusjärjestys

32 Taulukko 8.1: Suomen kaupunkialueiden (40 kpl) suuruusjärjestys-mallin estimointitulokset vuosilta 2001, 1976 ja Vakio Kerroin (t-arvo) Mallin selitysaste (Adj R 2 ) Vuosi (36.6) Vuosi (37.9) Vuosi (27.4) 0.951

33 Kuvio 8.3: Koon ja suuruusjärjestyksen suhde Suomen kaupunkialueilla vuosina 2001 ja 1951 todellisuudessa ja suuruusjärjestys-mallin mukaan (logaritmiasteikolla) Log(suuruusjärjestys) Log(asukasluku) 2001 todellinen 2001 malli 1951 todellinen 1951 malli

34 Kuvio 8.4: EU-alueen ja USA:n kaupunkialueiden asukasluku suuruusjärjestyksessä 1998 (Lähde: Tilastollinen vuosikirja Huom. kaupunkialueita ei ole määritelty täysin vertailukelpoisesti) Milj. asukasta Järj. EU USA

35 Taulukko 8.2: Mediaaniasukkaan kaupungin väestö Suomessa ja vertailualueilla (Lähde: Tilastollisesta vuosikirja 1999). Alue Mediaaniasukkaan kaup.alueen väkiluku (1000) Maan tai alueen väkiluku (milj.) Suurimman kaup.alueen väkiluku (milj.) Kaupunkiväestön osuus (%) alueen asukkaista Suomi Ruotsi Norja Tanska EU USA Kanada Japani Australia Venäjä

36 Taulukko 8.3: Suomen kaupunkiverkko (Lähteet: Vartiainen ja Antikainen 1998, Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä 1998). Kaupunkialueen rooli Väestö 2001 Kaupunkialue (1000) 1 Kansainvälinen, monipuolinen Helsingin seutu 1198 Alakeskukset Porvoon seutu 71 Lohjan seutu 77 Riihimäen seutu 42 2 Suuret monipuoliset Tampereen seutu 302 Turun seutu 286 Oulun seutu Keskisuuret monipuoliset Lahden seutu 168 Jyväskylän seutu 141 Porin seutu 116 Kuopion seutu 117 Vaasan seutu 88 Kouvolan seutu 99 Joensuun seutu 92 Kotkan seutu 88 Lappeenrannan seutu 69

37 Taulukko 8.3 jatkuu Kaupunkialueen rooli Väestö 2001 Kaupunkialue (1000) 4 Keskisuuret 5 Pienet teolliset Seinäjoen seutu 59 Hämeenlinnan seutu 88 Mikkelin seutu 70 Kemi-Tornion seutu 62 Rovaniemen seutu 62 Salon seutu 63 Rauman seutu 60 Kajaanin seutu 60 Kokkolan seutu 52 Savonlinnan seutu 46 Pietarsaaren seutu 48 Varkauden seutu 34 Tammisaaren seutu 43 Imatran seutu 41 Valkeakosken seutu 42 Raahen seutu 36 Jämsän seutu 31 Äänekosken seutu 24 Maarianhamina 11

38 Kuvio 8.5: Suomen kaupunkiverkko. Vartiainen ja Antikainen (1998)

39 Kuvio 9.1: Kaupunkialueen työmarkkinoiden sopeutuminen vientisektorin kysynnän kasvuun. Palkkataso Työvoiman tarjonta W 3 W 1 Työvoiman kysyntä D 1 D 2 D 3 L 1 L 3 L 2 L 4 Työllisyys

40 Kuvio 9.2: Työpaikkojen muutos (% v työpaikoista) Suomen kaupunkimaisissa seutukunnissa. Lähde: Tilastokeskus, väestölaskenta 1970 ja työssäkäyntitilasto 2000.

41 Kuvio 9.3: Työpaikkojen muutos (% v työpaikoista) ja kumulatiivinen nettomuutto (% v väestöstä) Suomen kaupunkimaisissa seutukunnissa. Lähde: työpaikat kuten kuviossa 9.2, väestötiedot Tilastokeskus.

42 Kuvio 9.4: Bruttokansantuote asukasta kohti Suomen kaupunkimaisissa seutukunnissa vuonna Indeksi, koko maa = 100. Lähde: Tilastokeskus.

43 Kuvio 9.5: Bruttokansantuote asukasta kohti 2001 eräillä Euroopan suurkaupunkialueilla. Indeksi, koko EU-alue = 100. Lähde: Cambridge Econometrics 2002.

44 Kuvio 10.1: Loviisan väestö Lähde: Tilastokeskus.

45 Kuvio 10.2: Helsingin seudun väestö (1000 henkeä) Lähde: Tilastokeskus.

46 Kuvio 10.3: Kumulatiivinen työpaikkamuutos ja nettomuutto Helsingin seudulla Lähde Tilastokeskus.

47 Taulukko 10.1: Muuttoliike Helsingin seudulla vuonna 2001 (1000 muuttajaa ja % seudun väkiluvusta). Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lkm % Lkm % Lkm % Kunnan sisäiset muutot Kuntien väliset, seudun sisäiset muutot Seudun sisäiset muutot yhteensä Maassamuutot seudun ulkopuolelta/-lle Maahan- ja maastamuutot Alueiden väliset muutot yhteensä Muutot yhteensä

48 Kuvio 10.4: Tulo-, lähtö- ja nettomuutto Helsingin, Mikkelin ja Raahen kaupunkiseudulla vuosina (% väestöstä keskimäärin vuodessa; ei sisällä alueen sisäisiä muuttoja). Lähde: Laakso % vuodessa keskimäärin Helsinki Mikkeli Raahe Tulo Lähtö Netto

49 Kuvio 10.5: Tulo-, lähtö- ja nettomuutto suhteessa väestöön iän mukaan Helsingin, Mikkelin ja Raahen seudulla (% keskimäärin vuodessa; alueiden välinen maassamuutto sekä muutto ulkomailta/-lle, ei alueiden sisäistä muuttoa). Lähde: Laakso 1998.

50 Kuvio 10.5 jatkuu

51 Kuvio 10.6: Muuttovilkkaus Suomen kaupunkialueilla vuosina (% väestöstä keskimäärin vuodessa). Lähde: Tilastokeskus. Reijon 1993 kaupunkiluokitus.

52 Kuvio 10.7: Nettomuutto Suomen kaupunkialueilla vuosina (% väestöstä keskimäärin vuodessa). Lähde: Tilastokeskus. Reijon 1993 kaupunkiluokitus.

53 Kuvio 10.8: Tulomuutto ja lähtömuutto kaupunkialueen rajan yli väestöön suhteutettuna Pohjois-Euroopan suurilla kaupunkialueilla[1] vuonna Lähde: NORDSTAT-tietokanta. Oulu Århus Trondheim Tampere Malmö Turku Oslo Stavanger Odense Göteborg Tukholma Aalborg Kööpenhamina Bergen Helsinki Pietari Riika Tallinna Vilna Lähtömuutto (%) Tulomuutto (%) Tulo maasta Tulo ulkomailta Lähtö maahan Lähtö ulkomaille [1] Oulun, Turun ja Tampereen maassamuuttoa koskevat luvut ovat tekijöiden arvioita, koska tietolähteen tiedot ovat näiden kaupunkien osalta virheellisiä.

54 Kuvio 10.9: Nettomuutto väestöön suhteutettuna Pohjois-Euroopan suurilla kaupunkialueilla vuonna Lähde: NORDSTAT-tietokanta. Helsinki Tampere Oslo Tukholma Oulu Malmö Turku Göteborg Stavanger Kööpenhamina Trondheim Århus Aalborg Pietari Odense Bergen Vilna Riika Tallinna % väestöstä Maassamuutto Ulkomainen muutto

55 Kuvio 10.10: Nettomuutto (% väestöstä) eräillä Euroopan metropolialueilla Lähde: Eurostat. Dublinin tiedot vuodelta 1996 Amsterdam Strasbourg Helsinki Oslo Tukholma Rooma Rotterdam Lyon Bryssel Kööpenhamina Marseille Düsseldorf Bordeaux Berliini Hampuri Milano Utrecht Torino Dublin Stuttgart Lissabon Wien Birmingham Lontoo Köln Ateena Madrid Bologna Barcelona Lille Frankfurt Leipzig Dresden München Pariisi % väestöstä

56 Kuvio 12.1: Maan hedelmällisyys ja maanvuokra MC Euroa Tarjonta MC MC ATC p* Kysyntä ATC ATC Q* Viljan määrä v h v k Viljan määrä Viljan määrä Viljan kysyntä ja tarjonta Hyvä maa Keskinkertainen maa Huono maa

57 Kuvio 12.2: Myyntitulot, kustannukset ja maan markkinavuokra, kun saavutettavuus vaikuttaa kuljetuskustannuksiin Euroa Myyntitulo (tuotteiden määrä * hinta) Tuotanto- ja kuljetuskustannukset Maan markkinavuokra 0 Etäisyys markkinapaikalle (km)

58 Kuvio 12.3: Joustamattoman ja joustavan yrityksen tarjousvuokrafunktio Euroa/neliömetri Joustavan yrityksen tarjousvuokrafunktio Joustamattoman yrityksen tarjousvuokrafunktio 0 d* Etäisyys markkinapaikalle (km)

59 Kuvio 12.4: Kuljetuskustannusten alenemisen vaikutus yrityksen tarjousvuokrafunktioon Euroa Uusi tarjousvuokrafunktio Alkuperäinen tarjousvuokrafunktio R 1 R 0 0 u 0 u 1 Etäisyys markkinapaikalle (km)

60 Kuvio 12.5: Laskelma maan markkinahinnasta (1000 euroa/m 2 ) pääkaupunkiseudulla keskustaetäisyyden mukaan vuoden 2000 hintatasossa eur/m Etäisyys keskustasta, min.

61 Kuvio 13.1: Asumisen tarjoushintafunktio keskustaetäisyyden suhteen, tapaukset 1 ja 2. R (maanvuokra/ maayksikkö) Tarjoushintafunktio, kun muuttuva tonttikoko ja kulutusrakenne sopeutuu (tapaus 2) Tarjoushintafunktio, kun tonttikoko vakio ja kulutusrakenne ei sopeudu (tapaus 1) 0 (keskusta) r (etäisyys)

62 Kuvio 13.2: Kotitalouden optimaalinen sijainti kaupunkialueella. S = tarjousvuokra R = maanvuokra/maayksikkö r = keskustaetäisyys u = hyötytaso S(r*u*) S(r,u 1 ) R(r) maanvuokra S(r,u*) 0 (keskusta) r* optimaalinen sijainti r S(r,u 2 )

63 Kuvio 13.3: Kahden eri tyyppisen kotitalouden tarjoushintakäyrät sekä optimaalinen keskustaetäisyys kaupunkialueella. R S = tarjousvuokra R = maanvuokra/maayksikkö r = keskustaetäisyys u = hyötytaso 0 r 1 * r 2 * optimaalinen sijainti kotitaloudet 1 ja 2 r R(r) maanvuokra S(r,u 1 *) S(r,u 2 *)

64 Kuvio 13.4: Köyhien ja rikkaiden tarjoushintakäyrä sekä sijoittuminen kaupunkialueella. R Köyhien tarjousvuokra Rikkaiden tarjousvuokra 0 (keskusta) r Köyhien vyöhyke Keskust a Keskusta Rikkaiden vyöhyke

65 Kuvio 13.5: Asuntokuntien keskikoko keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla (Lähde: S. Laakson otosaineisto PKS:n kotitalouksista vuodelta 1993). 3.0 Henkeä/as.kunta Keskustaetäisyys (min.)

66 Kuvio 13.8: Työvoimaan kuuluvan Kuvio 13.6: Asuntokuntien keskikoko väestön keskitulot alueittain PKS:llä alueittain pääkaupunkiseudulla (PKS) (Lähde: S. Laakson otosaineisto pääkaupunkiseudun kotitalouksista vuodelta 1993). Mitä tummempi pallo, sitä pienemmät tulot vasemmassa kuoviossa 1.8 (ja sitä pienempi asuntokunta oikealla olevassa kuviossa 13.6)

67 Kuvio 13.7: Asuntokuntien mediaanitulo keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla (Lähde: S. Laakson otosaineisto PKS:n kotitalouksista vuodelta 1993) mk Keskustaetäisyys (min.) Tulot/asuntokunta Tulot/asukas

68 Kuvio 13.8: Työvoimaan kuuluvan Kuvio 13.6: Asuntokuntien keskikoko väestön keskitulot alueittain PKS:llä alueittain pääkaupunkiseudulla (PKS) (Lähde: S. Laakson otosaineisto pääkaupunkiseudun kotitalouksista vuodelta 1993). Mitä tummempi pallo, sitä pienemmät tulot vasemmassa kuoviossa 1.8 (ja sitä pienempi asuntokunta oikealla olevassa kuviossa 13.6)

69 Kuvio 14.1: Toimipaikkojen keskimääräinen liikenne-etäisyys (min.) Helsingin keskustasta toimialoittain (toimipaikan henkilöstömäärällä painotettu keskiarvo). 35 min. ilmaliikenne; ympäristönhuolto, konttori- ja tietokoneiden valmistus 30 min. metallituotteiden valmistus muu sähkökoneiden ja laitteiden valmistus moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto sekä polttoaineen vähittäismyynti maaliikenne; kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vuokraus, elektroniikkateollisuus; kumi- ja muoviteollisuus; elintarviketeollisuus 25 min. kone- ja laiteteollisuus; kemian teollisuus; metsätalous; tekstiiliteollisuus lääkintäkojeiden ym. valmistus; tukkukauppa; huonekalujen valmistus rakentaminen; energiahuolto; puutuotteiden valmistus tietojenkäsittelypalvelu; laivanrakennus kaikki toimialat; kiinteistöalan palvelut; rakennusaineteollisuus 20 min. liikennettä palveleva toiminta, matkatoimistot vähittäiskauppa; tutkimus ja kehittäminen; muut palvelut; terveys- ja sosiaalipalvelut; kustantaminen ja painaminen; vakuutustoiminta posti- ja teleliikenne; koulutus; liike-elämän palvelut; vaatteiden valmistus majoitus- ja ravitsemistoiminta; virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta 15 min. julkinen hallinto ja maanpuolustus; järjestötoiminta; vesiliikenne rahoitustoiminta 10 min. rahoitusta palveleva toiminta 0 min. > Keskusta

70 Kuvio 14.2: Elintarviketeollisuuden henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla Elintarviketeollisuus % Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

71 Kuvio 14.3: Elintarviketeollisuuden toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (vähintään 5 henkilöä).

72 Kuvio 14.4: Elektroniikkateollisuuden henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla % Elektroniikkateollisuus Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

73 Kuvio 14.5: Elektroniikkateollisuuden toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (yli 5 henkilön toimipaikat).

74 Kuvio 14.6: Autokaupan henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla % Autokauppa Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

75 Kuvio 14.7: Autokaupan toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla vuonna 1998 (yli 5 hengen toimipaikat).

76 Kuvio 14.8: Päivittäistavarakaupan henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla Päivittäistavarakauppa % Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

77 Kuvio 14.9: Päivittäistavarakaupan toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (yli 5 henkilön toimipaikat)

78 Kuvio 14.10: Hotellien henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla % Hotellit Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

79 Kuvio 14.11: Hotellien sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (yli 5 henkilön toimipaikat).

80 Kuvio 14.12: Rahoitusta palvelevan toiminnan henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla % Rahoitusta palveleva toiminta Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

81 Kuvio 14.13: Rahoitusta palvelevan toiminnan toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (yli 5 henkilön toimipaikat).

82 Kuvio 15.1: Erikoiskauppojen, konsulttiyritysten, teollisuusyritysten, kotitalouksien ja maatalouden tarjousvuokra ja sijoittuminen yksikeskustaisessa Euroa kaupungissa. Erikoiskaupat Konsulttiyritykset Teollisuusyritykset Kotitaloudet Maatalous Keskusta Etäisyys keskustasta Erikoiskaupat Konsulttiyritykset Teollisuusyritykset Kotitaloudet Maatalous

83 Kuvio 15.2: Tarjousvuokrat ja markkinavuokra yksikeskustaisessa kaupungissa. Tarjousvuokrat Euroa Erikoiskaupat Konsulttiyritykset Teollisuusyritykset Kotitaloudet Maatalous Euroa Etäisyys keskustasta Markkinavuokra Etäisyys keskustasta

84 Kuvio 15.3: Yritysten. ja kotital. tarjousvuokra ja sijoittuminen monikeskustaisessa kaupungissa Tarjousvuokrat Yritykset Kotitaloudet Maatalous Pääkeskus Etäisyys keskustasta Alakeskus Maankäyttö Yritykset Kotitaloudet Maatalous

85 Kuvio 15.4: Yritysten vientikysynnän muutoksen vaikutus kaupunkialueen tarjousvuokriin ja maankäyttöön. Mk Yritystoiminnan tarjousvuokrat: alkuperäinen viennin kasvun jälkeen palkkojen nousun jälkeen Kotitalouksien tarjousvuokrat: alkuperäinen palkkojen nousun jälkeen Maatalous Yritystoiminnan vyöhykkeen raja: alkuperäinen muutosten jälkeen Kaupunkialueen raja alkuperäinen muutosten jälkeen Etäisyys keskustasta

86 Kuvio 15.5: Liikennejärjestelmän nopeutumisen vaikutus kaupunkialueen tarjousvuokriin ja maankäyttöön. Mk Yritystoiminnan tarjousvuokrat: alkuperäinen työvoiman lisäyksen jälkeen Kotitalouksien tarjousvuokrat: alkuperäinen metron kättöönoton jälkeen työvoiman lisäyksen jälkeen Yritystoiminnan vyöhykkeen raja: alkuperäinen muutosten jälkeen Kaupunkialueen raja alkuperäinen muutosten jälkeen Etäisyys keskustasta

87 Kuvio 15.6: Kantakaupungin osuus Helsingin seudun väestöstä sekä jalostuksen, kaupan, muiden yksityisten palvelualojen sekä julkisen hallinnon ja hyvinvointipalveluiden työpaikoista (2000).

88 Kuvio 15.7: Väestötiheys (asukkaita / km 2 ) eräillä Suomen ja Euroopan kaupunkialueilla (kaup= keskuskaupunki, alue= koko kaupunkialue)

89 Kuvio 15.8: Keskuskaupungin osuus (%) kaupunkialueen väestöstä eräillä Suomen ja Euroopan kaupunkialueilla

90 Kuvio 15.9: Väestön ja työpaikkojen jakautuminen vyöhykkeittäin Helsingin seudulla v (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus).

91 Kuvio 15.10: Väestö- ja työpaikkatiheys (henkeä/km 2 ) vyöhykkeittäin Helsingin seudulla v (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus).

92 Kuvio 15.11: Väestö ja työpaikat vuosina vyöhykkeittäin Helsingin seudulla (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus).

93 Kuvio 15.12: Väestötiheys ja työpaikkatiheys vuosina 1950 ja 2000 vyöhykkeittäin Helsingin seudulla (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus).

94 Kuvio 15.13: Maa-alueen jakautuminen käyttömuotoihin keskustaetäisyyden mukaan Helsingissä 1994 (Lähde: Helsingin kaupungin perusrekisteri).

95 Kuvio 15.14: Rakennettu kerrosala suhteessa maa-alaan keskustaetäisyyden mukaan Helsingissä ja Espoossa 1994 (Lähde: Helsingin ja Espoon kaupunkien perusrekisterit).

96 Kuvio 15.15: Rakennettu kerrosala suhteessa maa-alaan keskustaetäisyyden mukaan Helsingissä ja Espoossa 1994 ja 1950 (Lähde: Helsingin ja Espoon kaupunkien perusrekisterit).

97 Kuvio 15.16: Rakennusten kerrosalan jakautuminen käyttötarkoitustyyppeihin keskustaetäisyyden mukaan Helsingissä ja Espoossa 1994 (Lähde: Helsingin ja Espoon kaupunkien perusrekisterit).