LAAKSO-LOIKKANEN: KAUPUNKITALOUS KIRJAN KUVAT JA TAULUKOT, yht 210 kpl

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAAKSO-LOIKKANEN: KAUPUNKITALOUS KIRJAN KUVAT JA TAULUKOT, yht 210 kpl"

Transkriptio

1 LAAKSO-LOIKKANEN: KAUPUNKITALOUS KIRJAN KUVAT JA TAULUKOT, yht 210 kpl HUOM: VAIN LUENTOKÄYTTÖÖN, yksittäisiä kuvia poimittaessa muualle lähde mainittava

2 Kuvio 2.1: Kaupunkiväestön osuus maailmassa suuralueittain 1997 (Lähde: Tilastokeskus, Tilastollinen vuosikirja) Australia Länsi-Eurooppa Etelä-Amerikka Pohjois-Eurooppa Pohjois-Amerikka Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa Länsi-Aasia Väli-Amerikka Etelä-Eurooppa Pohjois-Afrikka Etelä-Afrikka Maailma yhteensä Länsi-Afrikka Itä-Aasia Kaakkois-Aasia Keski-Afrikka Keski-Aasia Itä-Afrikka Tyynenmeren alue %

3 Kuvio 2.2: Kaupunkiväestön osuus Euroopassa maittain 1997 (Lähde: Tilastokeskus, Tilastollinen vuosikirja) Belgia Islanti Luxemburg Malta Alankomaat Britannia Saksa Tanska Ruotsi Espanja Venäjä Ranska Koko Eurooppa Viro Latvia Liettua Norja Valko-Venäjä Ukraina Bulgaria Italia Tsekki Unkari Itävalta Suomi Puola Sveitsi Makedonia Kreikka Slovakia Irlanti Jugoslavia Kroatia Romania Moldova Slovenia Bosnia-Herts Albania Portugali %

4 Taulukko 2.1: Yli 10 miljoonan asukkaan suurkaupunkialueet 2000 (Lähde: Wendell Cox Consultancy) Kaupunki Maa Asukasluku (milj.) Tokio-Yokohama Japani 33,2 New York USA 20,3 Soul Etelä-Korea 19,9 Mexico City Meksiko 19,6 Sao Paulo Brasilia 17,7 Mumbai (Bombay) Intia 17,6 Osaka-Kobe-Kioto Japani 16,9 Los Angeles USA 16,2 Manila Filippiinit 14,1 Kairo Egypti 14,0 Kalkutta Intia 13,9 Delhi Intia 13,7 Shanghai Kiina 13,6 Buenos Aires Argentiina 13,4 Jakarta Indonesia 13,3 Peking Kiina 13,2 Moskova Venäjä 13,1 Lontoo Iso Britannia 12,1 Karachi Pakistan 11,0 Rio de Janeiro Brasilia 10,8 Teheran Iran 10,7 Pariisi Ranska 10,6 Istanbul Turkki 10,4 Lagos Nigeria 10,0

5 Kuvio 2.3: Väestönkasvu (% vuodessa keskimäärin) eräillä metropolialueilla ja Helsingin seudulla (Lähde: Koottu Demographia-tietokannasta (Wendel Cox Consultancy) ja muista lähteistä[1]) Delhi Manila Mumbay (Bombay) Soul Mexico City Helsinki Sao Paulo Los Angeles Buenos Aires Pariisi Tokio-Yokohama New York Lontoo Moskova % vuodessa

6 Kuvio 2.4: Kaupungistumisaste (kaupunkiväestön osuus) ja bruttokansantuote henkeä kohti (ostovoimakorjattu) maailman maissa Lähde: Tilastokeskus, Tilastollinen vuosikirja 100 Singapore Kaupunkiväestön osuus, % Tanska Ruotsi USA Norja Suomi Sveitsi Portugali Ruanda Bkt per capita, 1000 USD Eurooppa (ml. Venäjä) Afrikka Aasia ja Oseania Amerikka

7 Kuvio 3.1: Tyypillinen kaupunkialue Muu maakunta Ympäryskunnat maaseutualue taajama Keskuskunta pääkeskus taajama maaseutualue Ympäryskunnat Muu maakunta

8 Kuvio 3.2: Taajama-asteen määrittely Taajamaaste (%) 90 Taajaan asutut kunnat Kaupunkimaiset kunnat 60 Maaseutumaiset kunnat Taajaman väkiluku

9 Taulukko 3.1: Tunnuslukuja Suomen kaupunkialueista Vartiaisen ja Antikaisen kaupunkialueet Reijon kaupunkialueet Kaupunkialueiden lkm Alueisiin kuuluvien kuntien lkm Kuntia/alue keskimäärin Alueen pinta-ala (km 2 ) - Kaupunkialueet yhteensä Osuus koko maan pinta-alasta (%) Keskiarvo Mediaani Minimi Maksimi Väestö 1999 (1000 henkeä) - Kaupunkialueet yhteensä Osuus koko maan väestöstä (%) Keskiarvo Mediaani Minimi Maksimi (Jatkuu seuraavalla sivulla)

10 Taulukko 3.1: Tunnuslukuja Suomen kaupunkialueista (jatkuu) Vartiainen ja Reijo Antikainen Kaupunkialueiden lkm Alueisiin kuuluvien kuntien lkm Kuntia/alue keskimäärin Taajama-aste (%) - Keskiarvo Mediaani Minimi Maksimi Väestötiheys (asukasta/km2) - Keskiarvo Mediaani Minimi Maksimi

11 Kuvio 5.1: Kaupungistuminen eräissä maissa vuosina *. Lähde: Bairoch 1988 (vuodet ), Tilastollinen vuosikirja (vuosi 1996). 100 Kaupunkiväestön osuus, % Englanti Saksa USA Suomi Hollanti Ruotsi Ranska

12 Kuvio 5.2: Euroopan koko väestö ja kaupunkiväestö sekä kaupungistumisaste vuosina * (Venäjää lukuun ottamatta). Lähde: Bairoch 1988 (vuodet ); Tilastollinen vuosikirja (vuosi 1996). Väestö Kaupungistumisaste Väestö, miljoonaa Kaupunkiväestön osuus, % Koko väestö Kaupunkiväestö * Huom. Kuviossa vuodet on yhdistetty suoralla viivalla, todellisuudessa jaksoihin sisältyy suuria vaihteluita.

13 Kuvio 5.3: Väestö maapallolla ja kaupungeissa vuosina (vuosi 2000 on arvio, joka on tehty 1980-luvun alussa). Lähde: Brunn ja Williams Väestö, miljoonaa Maapallon väestö Yli 5000 asukkaan kaupungit Yli asukkaan kaupungit

14 Kuvio 5.4: Yhdysvaltojen kaupungistumisaste vuosina Lähde: Vuodet O Sullivan 2000, vuosi 1996 Tilastollinen vuosikirja. 100 Kaupunkiväestön osuus, % Huom. Kuviossa vuodet on yhdistetty suoralla viivalla, todellisuudessa jaksoihin sisältyy suuria vaihteluita.

15 Kuvio 5.5: Suomen väkiluku sekä kaupunkien ja kauppaloiden väkiluku (1000 asukasta) ja kaupungistumisaste (%) vuosina Lähteet: Vattula 1983 (vuodet ), Tilastollinen vuosikirja (vuodet ). Väestön määrä Kaupungistumisaste Väestö, miljoonaa Kaupunkiväestön osuus, % Koko väestö Kaupunkiväestö

16 Kuvio 5.6: Työllisten jakautuminen toimialoittain. Lähde: Tilastollinen vuosikirja.

17 Kuvio 5.7: Väestö aluetyypeittäin Suomessa Lähde: Tilastokeskus. Keskusalueet: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seutu.

18 Kuvio 5.8: Kaupungistumisaste (kaupunkiväestön osuus) ja bruttokansantuote henkeä kohti (indeksi, 1926=100) Suomessa Lähde: Vattula 1983, Hjerppe 1988, Tilastollinen vuosikirja.

19 Kuvio 7.1: Keskittymisindeksin alueiden välinen keskihajonta[1] toimialoittain[2] [1]Mitä suurempi arvo sitä voimakkaammin toimiala on keskittynyt harvoille alueille, mitä pienempi arvo sitä tasaisemmin toimiala on jakautunut alueellisesti. [2] Huom. Vesiliikenteen pylväs on katkaistu; oikea arvo on noin 860. Vesiliikenne Kaivos- ja turvetuot. Paperiteollisuus Metsätalous Rakennusaineteoll. Huonekalu- & muu teoll. Kulkuneuvoteollisuus Puutuoteteollisuus Kemia- ja öljyteoll. Maatalous & kalatalous Tekst.- ja vaateteoll. Perusmetalliteoll. Elintarviketeollisuus Kumi- ja muoviteoll. Elektroniikkateoll. Energia- ja vesihuolto Tutkimus ja kehittäminen Kone- ja laiteteoll. Liikennettä palv. toim. Majoit.- & rav.toim. Graafinen teollisuus Tietojenkäsittelypalvelu Ilmaliikenne Julk. hall. ja maanpuol. Virk.- ja kultt.toim. Tukkuk. ja agentuuritoim. Maaliikenne Kiinteistöalan palvelut Posti- ja teleliikenne Liike-elämää palv. toim. Moott.ajon. kauppa Rahoitustoiminta Rakentaminen Koulutus Terv.huolto- ja sos.palv. Muut palvelut Vähittäiskauppa Keskihajonta

20 Kuvio 7.2: Paperiteollisuuden keskittymät Suomessa Imatra Jämsä Etelä-Pirkanmaa Kouvola Rauma Äänekoski Kemi-Tornio Lappeenranta Kotka-Hamina Jakobstadsregionen Varkaus Ylä-Pirkanmaa Heinola Lohja Keskittyneisyys Kouvola Imatra Tampere Kotka-Hamina Rauma Jämsä Etelä-Pirkanmaa Lappeenranta Kemi-Tornio Lohja Jakobstadsregionen Osuus koko maasta

21 Kuvio 7.3: Elektroniikkateollisuuden keskittymät Suomessa Salo Oulu Äänekoski Luot.-Pirkanmaa Vaasa Lohja Varkaus Tampere Ylivieska Helsinki Keskittyneisyys Helsinki Oulu Salo Tampere Vaasa Turku Osuus koko maasta

22 Kuvio 7.4: Tietojenkäsittelypalveluiden keskittymät Suomessa Helsinki Jyväskylä Tampere Kuopio Riihimäki Helsinki Tampere Jyväskylä Oulu Turku Kuopio Keskittyneisyys Osuus koko maasta

23 Kuvio 7.5: Julkisen hallinnon keskittymät Suomessa Rovaniemi Hämeenlinna Kajaani Mikkeli Riihimäki Kaakkois-Satakunta Pohjois-Satakunta Maariehamns stad Helsinki Kouvola Pielisen Karjala Keskittyneisyys Helsinki Turku Tampere Jyväskylä Oulu Hämeenlinna Kuopio Lahti Kouvola Vaasa Osuus koko maasta

24 Kuvio 7.6: Helsingin ja Porin seutujen toimialoittaiset erikoistumisprofiilit Ilmaliikenne Tietojenkäsittelypalvelu Tukkuk. ja agentuuritoim. Tutkimus ja kehittäminen Rahoitustoiminta Liikennettä palv. toim. Virk.- ja kultt.toim. Graafinen teollisuus Liike-elämää palv. toim. Posti- ja teleliikenne Elektroniikkateoll. Vesiliikenne Julk. hall. ja maanpuol. Majoit.- & rav.toim. Muut palvelut Kiinteistöalan palvelut Kemia- ja öljyteoll. Vähittäiskauppa Moott.ajon. kauppa Rakentaminen Kulkuneuvoteollisuus Koulutus Maaliikenne Terv.huolto- ja sos.palv. Energia- ja vesihuolto Elintarviketeollisuus Kone- ja laiteteoll. Huonekalu- & muu teoll. Rakennusaineteoll. Kumi- ja muoviteoll. Perusmetalliteoll. Kaivos- ja turvetuot. Tekst.- ja vaateteoll. Metsätalous Paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Maatalous & kalatalous Helsinki Keskittyneisyys Perusmetalliteoll. Kemia- ja öljyteoll. Kumi- ja muoviteoll. Tekst.- ja vaateteoll. Kone- ja laiteteoll. Huonekalu- & muu teoll. Kulkuneuvoteollisuus Energia- ja vesihuolto Terv.huolto- ja sos.palv. Liikennettä palv. toim. Moott.ajon. kauppa Vähittäiskauppa Maaliikenne Puutuoteteollisuus Graafinen teollisuus Muut palvelut Liike-elämää palv. toim. Rakentaminen Virk.- ja kultt.toim. Kiinteistöalan palvelut Elintarviketeollisuus Majoit.- & rav.toim. Koulutus Julk. hall. ja maanpuol. Posti- ja teleliikenne Rahoitustoiminta Metsätalous Kaivos- ja turvetuot. Tutkimus ja kehittäminen Tukkuk. ja agentuuritoim. Tietojenkäsittelypalvelu Maatalous & kalatalous Rakennusaineteoll. Paperiteollisuus Elektroniikkateoll. Ilmaliikenne Vesiliikenne Pori Keskittyneisyys

25 Kuvio 7.7: Suomen suurten kaupunkialueiden toimialoittainen erikoistumisprofiili. Tampere Turku Tekst.- ja vaateteoll. Kumi- ja muoviteoll. Rakennusaineteoll. Kone- ja laiteteoll. Elektroniikkateoll. Posti- ja teleliikenne Tietojenkäsittelypalvelu Virk.- ja kultt.toim. Kiinteistöalan palvelut Tutkimus ja kehittäminen Keskittyneisyys Kulkuneuvoteollisuus Vesiliikenne Kemia- ja öljyteoll. Elintarviketeollisuus Liike-elämää palv. toim. Rakentaminen Keskittyneisyys

26 Kuvio 7.7 jatkuu Oulu Lahti Huonekalu- & muu teoll. Elektroniikkateoll. Koulutus Energia- ja vesihuolto Terv.huolto- ja sos.palv. Kone- ja laiteteoll. Graafinen teollisuus Koulutus Huonekalu- & muu teoll. Tietojenkäsittelypalvelu Kiinteistöalan palvelut Majoit.- & rav.toim. Virk.- ja kultt.toim Keskittyneisyys Jyväskylä Keskittyneisyys Kumi- ja muoviteoll. Tekst.- ja vaateteoll. Puutuoteteollisuus Kone- ja laiteteoll. Elintarviketeollisuus Kiinteistöalan palvelut Rakentaminen Puutuoteteollisuus Kaivos- ja turvetuot. Tutkimus ja kehittäminen Tekst.- ja vaateteoll. Terv.huolto- ja sos.palv. Koulutus Kemia- ja öljyteoll. Metsätalous Energia- ja vesihuolto Tietojenkäsittelypalvelu Posti- ja teleliikenne Keskittyneisyys Kuopio Keskittyneisyys

27 . Taulukko 7.1: Päätoimialojen osuus (%) työllisistä Länsi- ja Keski-Euroopassa, Suomessa, Euroopan metropolialueilla ja Suomen suurilla kaupunkialueilla*) Lähde: Euroopan tiedot, Cambridge Econometrics 2001; Suomen tiedot, Tilastokeskus. Länsi- ja Keski- Eurooppa yht. Alkutuotanto 1) Jalostus 2) Yksityise t palvelut 3) Julkiset palvelut 4) Suomi Euroopan metropolialueet (45) Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Kuopio Pori *) EU:n ja Norjan sekä EU:n metropolialueiden tiedot vuodelta 1997, Suomen suurten kaupunkialueiden tiedot vuodelta ) Maa-, metsä- ja kalatalous 2) Kaivannaistoiminta, teollisuus, energiahuolto, rakentaminen. 3) Kauppa, ravitsemis- ja majoitustoiminta, liikenne, rahoitus, liike-elämän palvelut sekä muut markkinaehtoisesti tuotettavat palvelut. 4) Julkinen hallinto sekä palvelut, joita ei tuoteta markkinaehtoisesti. Huom. Suomen kaupunkialueiden tiedoissa muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut (Tol O) on sisällytetty julkisiin palveluihin, kun taas Cambridge Econometricsin tiedoissa ne ovat yksityisissä palveluissa.

28 Kuvio 7.8: Teollisuuden osuus työpaikoista eräissä Euroopan metropoleissa 2000 (Lähde: Cambridge Econometrics 2001). Stuttgart Barcelona Torino Varsova Milano Düsseldorf Birmingham Frankfurt Wien Ateena München Leipzig Praha Dublin Lissabon Madrid Budapest Berliini Helsinki Hampuri Pariisi Tukholma Kööpenhamina Rooma Oslo Amsterdam Lontoo Bryssel Haag Osuus (%) työllisistä

29 Kuvio 7.9: Yksityisen ja julkisten palvelusektorin osuus työpaikoista eräissä Euroopan metropoleissa 2000 (Lähde: Cambridge Econometrics 2001). Haag Bryssel Amsterdam Lontoo Oslo Rooma Hampuri Tukholma Pariisi Helsinki Kööpenhamina Budapest Berliini Dublin München Lissabon Madrid Frankfurt Ateena Praha Wien Düsseldorf Birmingham Milano Torino Leipzig Stuttgart Barcelona Varsova Yksityiset Osuus (%) työllisistä Julkiset

30 Kuvio 8.1: Kaupunkiverkosto ja keskuspaikkahierarkia. M L M

31 Kuvio 8.2: Suomen kaupunkialueiden asukasluku suuruusjärjestyksessä asukasta Suuruusjärjestys

32 Taulukko 8.1: Suomen kaupunkialueiden (40 kpl) suuruusjärjestys-mallin estimointitulokset vuosilta 2001, 1976 ja Vakio Kerroin (t-arvo) Mallin selitysaste (Adj R 2 ) Vuosi (36.6) Vuosi (37.9) Vuosi (27.4) 0.951

33 Kuvio 8.3: Koon ja suuruusjärjestyksen suhde Suomen kaupunkialueilla vuosina 2001 ja 1951 todellisuudessa ja suuruusjärjestys-mallin mukaan (logaritmiasteikolla) Log(suuruusjärjestys) Log(asukasluku) 2001 todellinen 2001 malli 1951 todellinen 1951 malli

34 Kuvio 8.4: EU-alueen ja USA:n kaupunkialueiden asukasluku suuruusjärjestyksessä 1998 (Lähde: Tilastollinen vuosikirja Huom. kaupunkialueita ei ole määritelty täysin vertailukelpoisesti) Milj. asukasta Järj. EU USA

35 Taulukko 8.2: Mediaaniasukkaan kaupungin väestö Suomessa ja vertailualueilla (Lähde: Tilastollisesta vuosikirja 1999). Alue Mediaaniasukkaan kaup.alueen väkiluku (1000) Maan tai alueen väkiluku (milj.) Suurimman kaup.alueen väkiluku (milj.) Kaupunkiväestön osuus (%) alueen asukkaista Suomi Ruotsi Norja Tanska EU USA Kanada Japani Australia Venäjä

36 Taulukko 8.3: Suomen kaupunkiverkko (Lähteet: Vartiainen ja Antikainen 1998, Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä 1998). Kaupunkialueen rooli Väestö 2001 Kaupunkialue (1000) 1 Kansainvälinen, monipuolinen Helsingin seutu 1198 Alakeskukset Porvoon seutu 71 Lohjan seutu 77 Riihimäen seutu 42 2 Suuret monipuoliset Tampereen seutu 302 Turun seutu 286 Oulun seutu Keskisuuret monipuoliset Lahden seutu 168 Jyväskylän seutu 141 Porin seutu 116 Kuopion seutu 117 Vaasan seutu 88 Kouvolan seutu 99 Joensuun seutu 92 Kotkan seutu 88 Lappeenrannan seutu 69

37 Taulukko 8.3 jatkuu Kaupunkialueen rooli Väestö 2001 Kaupunkialue (1000) 4 Keskisuuret 5 Pienet teolliset Seinäjoen seutu 59 Hämeenlinnan seutu 88 Mikkelin seutu 70 Kemi-Tornion seutu 62 Rovaniemen seutu 62 Salon seutu 63 Rauman seutu 60 Kajaanin seutu 60 Kokkolan seutu 52 Savonlinnan seutu 46 Pietarsaaren seutu 48 Varkauden seutu 34 Tammisaaren seutu 43 Imatran seutu 41 Valkeakosken seutu 42 Raahen seutu 36 Jämsän seutu 31 Äänekosken seutu 24 Maarianhamina 11

38 Kuvio 8.5: Suomen kaupunkiverkko. Vartiainen ja Antikainen (1998)

39 Kuvio 9.1: Kaupunkialueen työmarkkinoiden sopeutuminen vientisektorin kysynnän kasvuun. Palkkataso Työvoiman tarjonta W 3 W 1 Työvoiman kysyntä D 1 D 2 D 3 L 1 L 3 L 2 L 4 Työllisyys

40 Kuvio 9.2: Työpaikkojen muutos (% v työpaikoista) Suomen kaupunkimaisissa seutukunnissa. Lähde: Tilastokeskus, väestölaskenta 1970 ja työssäkäyntitilasto 2000.

41 Kuvio 9.3: Työpaikkojen muutos (% v työpaikoista) ja kumulatiivinen nettomuutto (% v väestöstä) Suomen kaupunkimaisissa seutukunnissa. Lähde: työpaikat kuten kuviossa 9.2, väestötiedot Tilastokeskus.

42 Kuvio 9.4: Bruttokansantuote asukasta kohti Suomen kaupunkimaisissa seutukunnissa vuonna Indeksi, koko maa = 100. Lähde: Tilastokeskus.

43 Kuvio 9.5: Bruttokansantuote asukasta kohti 2001 eräillä Euroopan suurkaupunkialueilla. Indeksi, koko EU-alue = 100. Lähde: Cambridge Econometrics 2002.

44 Kuvio 10.1: Loviisan väestö Lähde: Tilastokeskus.

45 Kuvio 10.2: Helsingin seudun väestö (1000 henkeä) Lähde: Tilastokeskus.

46 Kuvio 10.3: Kumulatiivinen työpaikkamuutos ja nettomuutto Helsingin seudulla Lähde Tilastokeskus.

47 Taulukko 10.1: Muuttoliike Helsingin seudulla vuonna 2001 (1000 muuttajaa ja % seudun väkiluvusta). Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lkm % Lkm % Lkm % Kunnan sisäiset muutot Kuntien väliset, seudun sisäiset muutot Seudun sisäiset muutot yhteensä Maassamuutot seudun ulkopuolelta/-lle Maahan- ja maastamuutot Alueiden väliset muutot yhteensä Muutot yhteensä

48 Kuvio 10.4: Tulo-, lähtö- ja nettomuutto Helsingin, Mikkelin ja Raahen kaupunkiseudulla vuosina (% väestöstä keskimäärin vuodessa; ei sisällä alueen sisäisiä muuttoja). Lähde: Laakso % vuodessa keskimäärin Helsinki Mikkeli Raahe Tulo Lähtö Netto

49 Kuvio 10.5: Tulo-, lähtö- ja nettomuutto suhteessa väestöön iän mukaan Helsingin, Mikkelin ja Raahen seudulla (% keskimäärin vuodessa; alueiden välinen maassamuutto sekä muutto ulkomailta/-lle, ei alueiden sisäistä muuttoa). Lähde: Laakso 1998.

50 Kuvio 10.5 jatkuu

51 Kuvio 10.6: Muuttovilkkaus Suomen kaupunkialueilla vuosina (% väestöstä keskimäärin vuodessa). Lähde: Tilastokeskus. Reijon 1993 kaupunkiluokitus.

52 Kuvio 10.7: Nettomuutto Suomen kaupunkialueilla vuosina (% väestöstä keskimäärin vuodessa). Lähde: Tilastokeskus. Reijon 1993 kaupunkiluokitus.

53 Kuvio 10.8: Tulomuutto ja lähtömuutto kaupunkialueen rajan yli väestöön suhteutettuna Pohjois-Euroopan suurilla kaupunkialueilla[1] vuonna Lähde: NORDSTAT-tietokanta. Oulu Århus Trondheim Tampere Malmö Turku Oslo Stavanger Odense Göteborg Tukholma Aalborg Kööpenhamina Bergen Helsinki Pietari Riika Tallinna Vilna Lähtömuutto (%) Tulomuutto (%) Tulo maasta Tulo ulkomailta Lähtö maahan Lähtö ulkomaille [1] Oulun, Turun ja Tampereen maassamuuttoa koskevat luvut ovat tekijöiden arvioita, koska tietolähteen tiedot ovat näiden kaupunkien osalta virheellisiä.

54 Kuvio 10.9: Nettomuutto väestöön suhteutettuna Pohjois-Euroopan suurilla kaupunkialueilla vuonna Lähde: NORDSTAT-tietokanta. Helsinki Tampere Oslo Tukholma Oulu Malmö Turku Göteborg Stavanger Kööpenhamina Trondheim Århus Aalborg Pietari Odense Bergen Vilna Riika Tallinna % väestöstä Maassamuutto Ulkomainen muutto

55 Kuvio 10.10: Nettomuutto (% väestöstä) eräillä Euroopan metropolialueilla Lähde: Eurostat. Dublinin tiedot vuodelta 1996 Amsterdam Strasbourg Helsinki Oslo Tukholma Rooma Rotterdam Lyon Bryssel Kööpenhamina Marseille Düsseldorf Bordeaux Berliini Hampuri Milano Utrecht Torino Dublin Stuttgart Lissabon Wien Birmingham Lontoo Köln Ateena Madrid Bologna Barcelona Lille Frankfurt Leipzig Dresden München Pariisi % väestöstä

56 Kuvio 12.1: Maan hedelmällisyys ja maanvuokra MC Euroa Tarjonta MC MC ATC p* Kysyntä ATC ATC Q* Viljan määrä v h v k Viljan määrä Viljan määrä Viljan kysyntä ja tarjonta Hyvä maa Keskinkertainen maa Huono maa

57 Kuvio 12.2: Myyntitulot, kustannukset ja maan markkinavuokra, kun saavutettavuus vaikuttaa kuljetuskustannuksiin Euroa Myyntitulo (tuotteiden määrä * hinta) Tuotanto- ja kuljetuskustannukset Maan markkinavuokra 0 Etäisyys markkinapaikalle (km)

58 Kuvio 12.3: Joustamattoman ja joustavan yrityksen tarjousvuokrafunktio Euroa/neliömetri Joustavan yrityksen tarjousvuokrafunktio Joustamattoman yrityksen tarjousvuokrafunktio 0 d* Etäisyys markkinapaikalle (km)

59 Kuvio 12.4: Kuljetuskustannusten alenemisen vaikutus yrityksen tarjousvuokrafunktioon Euroa Uusi tarjousvuokrafunktio Alkuperäinen tarjousvuokrafunktio R 1 R 0 0 u 0 u 1 Etäisyys markkinapaikalle (km)

60 Kuvio 12.5: Laskelma maan markkinahinnasta (1000 euroa/m 2 ) pääkaupunkiseudulla keskustaetäisyyden mukaan vuoden 2000 hintatasossa eur/m Etäisyys keskustasta, min.

61 Kuvio 13.1: Asumisen tarjoushintafunktio keskustaetäisyyden suhteen, tapaukset 1 ja 2. R (maanvuokra/ maayksikkö) Tarjoushintafunktio, kun muuttuva tonttikoko ja kulutusrakenne sopeutuu (tapaus 2) Tarjoushintafunktio, kun tonttikoko vakio ja kulutusrakenne ei sopeudu (tapaus 1) 0 (keskusta) r (etäisyys)

62 Kuvio 13.2: Kotitalouden optimaalinen sijainti kaupunkialueella. S = tarjousvuokra R = maanvuokra/maayksikkö r = keskustaetäisyys u = hyötytaso S(r*u*) S(r,u 1 ) R(r) maanvuokra S(r,u*) 0 (keskusta) r* optimaalinen sijainti r S(r,u 2 )

63 Kuvio 13.3: Kahden eri tyyppisen kotitalouden tarjoushintakäyrät sekä optimaalinen keskustaetäisyys kaupunkialueella. R S = tarjousvuokra R = maanvuokra/maayksikkö r = keskustaetäisyys u = hyötytaso 0 r 1 * r 2 * optimaalinen sijainti kotitaloudet 1 ja 2 r R(r) maanvuokra S(r,u 1 *) S(r,u 2 *)

64 Kuvio 13.4: Köyhien ja rikkaiden tarjoushintakäyrä sekä sijoittuminen kaupunkialueella. R Köyhien tarjousvuokra Rikkaiden tarjousvuokra 0 (keskusta) r Köyhien vyöhyke Keskust a Keskusta Rikkaiden vyöhyke

65 Kuvio 13.5: Asuntokuntien keskikoko keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla (Lähde: S. Laakson otosaineisto PKS:n kotitalouksista vuodelta 1993). 3.0 Henkeä/as.kunta Keskustaetäisyys (min.)

66 Kuvio 13.8: Työvoimaan kuuluvan Kuvio 13.6: Asuntokuntien keskikoko väestön keskitulot alueittain PKS:llä alueittain pääkaupunkiseudulla (PKS) (Lähde: S. Laakson otosaineisto pääkaupunkiseudun kotitalouksista vuodelta 1993). Mitä tummempi pallo, sitä pienemmät tulot vasemmassa kuoviossa 1.8 (ja sitä pienempi asuntokunta oikealla olevassa kuviossa 13.6)

67 Kuvio 13.7: Asuntokuntien mediaanitulo keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla (Lähde: S. Laakson otosaineisto PKS:n kotitalouksista vuodelta 1993) mk Keskustaetäisyys (min.) Tulot/asuntokunta Tulot/asukas

68 Kuvio 13.8: Työvoimaan kuuluvan Kuvio 13.6: Asuntokuntien keskikoko väestön keskitulot alueittain PKS:llä alueittain pääkaupunkiseudulla (PKS) (Lähde: S. Laakson otosaineisto pääkaupunkiseudun kotitalouksista vuodelta 1993). Mitä tummempi pallo, sitä pienemmät tulot vasemmassa kuoviossa 1.8 (ja sitä pienempi asuntokunta oikealla olevassa kuviossa 13.6)

69 Kuvio 14.1: Toimipaikkojen keskimääräinen liikenne-etäisyys (min.) Helsingin keskustasta toimialoittain (toimipaikan henkilöstömäärällä painotettu keskiarvo). 35 min. ilmaliikenne; ympäristönhuolto, konttori- ja tietokoneiden valmistus 30 min. metallituotteiden valmistus muu sähkökoneiden ja laitteiden valmistus moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto sekä polttoaineen vähittäismyynti maaliikenne; kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vuokraus, elektroniikkateollisuus; kumi- ja muoviteollisuus; elintarviketeollisuus 25 min. kone- ja laiteteollisuus; kemian teollisuus; metsätalous; tekstiiliteollisuus lääkintäkojeiden ym. valmistus; tukkukauppa; huonekalujen valmistus rakentaminen; energiahuolto; puutuotteiden valmistus tietojenkäsittelypalvelu; laivanrakennus kaikki toimialat; kiinteistöalan palvelut; rakennusaineteollisuus 20 min. liikennettä palveleva toiminta, matkatoimistot vähittäiskauppa; tutkimus ja kehittäminen; muut palvelut; terveys- ja sosiaalipalvelut; kustantaminen ja painaminen; vakuutustoiminta posti- ja teleliikenne; koulutus; liike-elämän palvelut; vaatteiden valmistus majoitus- ja ravitsemistoiminta; virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta 15 min. julkinen hallinto ja maanpuolustus; järjestötoiminta; vesiliikenne rahoitustoiminta 10 min. rahoitusta palveleva toiminta 0 min. > Keskusta

70 Kuvio 14.2: Elintarviketeollisuuden henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla Elintarviketeollisuus % Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

71 Kuvio 14.3: Elintarviketeollisuuden toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (vähintään 5 henkilöä).

72 Kuvio 14.4: Elektroniikkateollisuuden henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla % Elektroniikkateollisuus Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

73 Kuvio 14.5: Elektroniikkateollisuuden toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (yli 5 henkilön toimipaikat).

74 Kuvio 14.6: Autokaupan henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla % Autokauppa Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

75 Kuvio 14.7: Autokaupan toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla vuonna 1998 (yli 5 hengen toimipaikat).

76 Kuvio 14.8: Päivittäistavarakaupan henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla Päivittäistavarakauppa % Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

77 Kuvio 14.9: Päivittäistavarakaupan toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (yli 5 henkilön toimipaikat)

78 Kuvio 14.10: Hotellien henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla % Hotellit Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

79 Kuvio 14.11: Hotellien sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (yli 5 henkilön toimipaikat).

80 Kuvio 14.12: Rahoitusta palvelevan toiminnan henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla % Rahoitusta palveleva toiminta Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

81 Kuvio 14.13: Rahoitusta palvelevan toiminnan toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (yli 5 henkilön toimipaikat).

82 Kuvio 15.1: Erikoiskauppojen, konsulttiyritysten, teollisuusyritysten, kotitalouksien ja maatalouden tarjousvuokra ja sijoittuminen yksikeskustaisessa Euroa kaupungissa. Erikoiskaupat Konsulttiyritykset Teollisuusyritykset Kotitaloudet Maatalous Keskusta Etäisyys keskustasta Erikoiskaupat Konsulttiyritykset Teollisuusyritykset Kotitaloudet Maatalous

83 Kuvio 15.2: Tarjousvuokrat ja markkinavuokra yksikeskustaisessa kaupungissa. Tarjousvuokrat Euroa Erikoiskaupat Konsulttiyritykset Teollisuusyritykset Kotitaloudet Maatalous Euroa Etäisyys keskustasta Markkinavuokra Etäisyys keskustasta

84 Kuvio 15.3: Yritysten. ja kotital. tarjousvuokra ja sijoittuminen monikeskustaisessa kaupungissa Tarjousvuokrat Yritykset Kotitaloudet Maatalous Pääkeskus Etäisyys keskustasta Alakeskus Maankäyttö Yritykset Kotitaloudet Maatalous

85 Kuvio 15.4: Yritysten vientikysynnän muutoksen vaikutus kaupunkialueen tarjousvuokriin ja maankäyttöön. Mk Yritystoiminnan tarjousvuokrat: alkuperäinen viennin kasvun jälkeen palkkojen nousun jälkeen Kotitalouksien tarjousvuokrat: alkuperäinen palkkojen nousun jälkeen Maatalous Yritystoiminnan vyöhykkeen raja: alkuperäinen muutosten jälkeen Kaupunkialueen raja alkuperäinen muutosten jälkeen Etäisyys keskustasta

86 Kuvio 15.5: Liikennejärjestelmän nopeutumisen vaikutus kaupunkialueen tarjousvuokriin ja maankäyttöön. Mk Yritystoiminnan tarjousvuokrat: alkuperäinen työvoiman lisäyksen jälkeen Kotitalouksien tarjousvuokrat: alkuperäinen metron kättöönoton jälkeen työvoiman lisäyksen jälkeen Yritystoiminnan vyöhykkeen raja: alkuperäinen muutosten jälkeen Kaupunkialueen raja alkuperäinen muutosten jälkeen Etäisyys keskustasta

87 Kuvio 15.6: Kantakaupungin osuus Helsingin seudun väestöstä sekä jalostuksen, kaupan, muiden yksityisten palvelualojen sekä julkisen hallinnon ja hyvinvointipalveluiden työpaikoista (2000).

88 Kuvio 15.7: Väestötiheys (asukkaita / km 2 ) eräillä Suomen ja Euroopan kaupunkialueilla (kaup= keskuskaupunki, alue= koko kaupunkialue)

89 Kuvio 15.8: Keskuskaupungin osuus (%) kaupunkialueen väestöstä eräillä Suomen ja Euroopan kaupunkialueilla

90 Kuvio 15.9: Väestön ja työpaikkojen jakautuminen vyöhykkeittäin Helsingin seudulla v (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus).

91 Kuvio 15.10: Väestö- ja työpaikkatiheys (henkeä/km 2 ) vyöhykkeittäin Helsingin seudulla v (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus).

92 Kuvio 15.11: Väestö ja työpaikat vuosina vyöhykkeittäin Helsingin seudulla (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus).

93 Kuvio 15.12: Väestötiheys ja työpaikkatiheys vuosina 1950 ja 2000 vyöhykkeittäin Helsingin seudulla (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus).

94 Kuvio 15.13: Maa-alueen jakautuminen käyttömuotoihin keskustaetäisyyden mukaan Helsingissä 1994 (Lähde: Helsingin kaupungin perusrekisteri).

95 Kuvio 15.14: Rakennettu kerrosala suhteessa maa-alaan keskustaetäisyyden mukaan Helsingissä ja Espoossa 1994 (Lähde: Helsingin ja Espoon kaupunkien perusrekisterit).

96 Kuvio 15.15: Rakennettu kerrosala suhteessa maa-alaan keskustaetäisyyden mukaan Helsingissä ja Espoossa 1994 ja 1950 (Lähde: Helsingin ja Espoon kaupunkien perusrekisterit).

97 Kuvio 15.16: Rakennusten kerrosalan jakautuminen käyttötarkoitustyyppeihin keskustaetäisyyden mukaan Helsingissä ja Espoossa 1994 (Lähde: Helsingin ja Espoon kaupunkien perusrekisterit).

Kuvio 2.1: Kaupunkiväestön osuus maailmassa suuralueittain 1997 (Lähde: Tilastokeskus, Tilastollinen vuosikirja)

Kuvio 2.1: Kaupunkiväestön osuus maailmassa suuralueittain 1997 (Lähde: Tilastokeskus, Tilastollinen vuosikirja) Kuvio 2.1: Kaupunkiväestön osuus maailmassa suuralueittain 1997 (Lähde: Tilastokeskus, Tilastollinen vuosikirja) Australia Länsi-Eurooppa Etelä-Amerikka Pohjois-Eurooppa Pohjois-Amerikka Keski-Eurooppa

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Karttahuoneen karttavalikoima 2009

Karttahuoneen karttavalikoima 2009 www kartat marras 2009.xls Page 1 Karttahuoneen karttavalikoima 2009 16.11.2009 * tuote on kirja Hallwag Distoguide tiekartat 978-3-8283-0033-0 Alankomaat 1:200 000 978-3-8283-0005-7 Australia 1:4 milj.

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011. 278/2011 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011. 278/2011 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMN SÄÄDÖSKOKOLMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

C Bukarest, Haag, Kiova, Ljubljana, Luxemburg, Minsk, Murmansk, Praha, Sofia, Varsova, Zagreb Abu Dhabi, Alger, Ankara, Ateena, Bangkok,

C Bukarest, Haag, Kiova, Ljubljana, Luxemburg, Minsk, Murmansk, Praha, Sofia, Varsova, Zagreb Abu Dhabi, Alger, Ankara, Ateena, Bangkok, 4 278/2011 Liite 6 Muuttokorvausmäärät ja muuttoreitit Muuttokorvaus muutto-oikeuden ja muuttoreitin mukaan: Muuttokorvaus reittiryhmittäin Muuttooikeus m 3 A 60-7 369 10 376 11 928 13 667 16 363 18 320

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Suomen ottelut arvokisoissa

Suomen ottelut arvokisoissa Suomen ottelut arvokisoissa Miesten MM-kilpailut 1952 NEUVOSTOLIITTO - 11. Alkulohko A 17.08.52 Puola 0-3 Moskova 19.08.52 Bulgaria 0-3 Moskova 20.08.52 Unkari 0-3 Moskova Sijat 7.-11. 23.08.52 Libanon

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa. Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 950

Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa. Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 950 970 N:o 308 Liite 1 Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa Virkanimike tai tehtävä Perusarvo euroa vuodessa Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 950 Edustuston päällikkö

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013. 168/2013 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013. 168/2013 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008 ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot