LAUSUNTOPYYNTÖNNE VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI Dnro YM1/500/2016

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PYYNTÖNNE VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI Dnro YM1/500/2016 MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINNIN TAUSTAA JA TULOKSET Valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden inventointi on osa ympäristöministeriön koko maan kattavaa päivitys- ja täydennysinventointihanketta, jossa toteutetaan maisemainventoinnit maakunnittain. Pirkanmaalla valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on suoritettu vuosien aikana. Työstä vastasivat Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet) ja Pirkanmaan liitto (maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet). Molemmat inventoinnit toteutti Pro Agria Etelä-Suomi. Inventointihankkeen tulosten perusteella valtioneuvosto tulee antamaan Suomen arvokkaimmista maisemista päätöksen, jolla korvataan aiempi valtioneuvoston vuonna 1995 antama periaatepäätös. Maankäyttö- ja rakennuslaissa olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että arvokkaat maisema-alueet otetaan huomioon alueiden käytössä, jolloin ne tulee muun muassa sisällyttää maakuntakaavoihin. Tämä inventointi on osa Pirkanmaan maakuntakaava työtä; maakunnalliset alueet tullaan vahvistamaan maakuntakaavassa. Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi suoritettiin 35 kohteessa. Kohteista 9 oli valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja maisemanähtävyyksiä, loput maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja RKY1993 kohteita, joita ei ole sisällytetty Museoviraston RKY2009 päivitysinventoinnin kohdevalikoimaan. Hämeenkyrön kunnan alueella oli kolme inventoitavaa maisema-aluetta: 1. Hämeenkyrön kulttuurimaisema 2. Nokian kulttuurimaisema 3. Osaran ja Viljakkalan kulttuuriympäristö Päivitysinventoinnin loppuraportin mukaan ehdotettuja maisema-alueita Hämeenkyrön kunnassa ovat: (M=maakunnallisesti arvokas, V= Valtakunnallisesti arvokas): 1. Hämeenkyrön kulttuurimaisema V 2. Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaisema M, joka ulottuu neljän kunnan alueelle (Nokia, Pirkkala, Sastamala, Hämeenkyrö) Näiden lisäksi valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on poimittu Pirkanmaan harjumaisemia V, joista osa kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Harjut sijaitsevat kuuden kunnan alueella (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Pälkäne, Tampere, Ylöjärvi), joista

2 isoin kokonaisuus sijaitsee Ulvaanharjulla Hämeenkyrön luoteisosassa jatkuen Vatulanharjuna Ikaalisten puolella. Inventoinneissa keskityttiin maaseudun kulttuurimaisemiin ja erityisesti viljelymaisemiin ja muihin alkutuotannon synnyttämiin maisemiin. Lisäksi tarkasteltiin pirkanmaalaiselle maisemalle erityisiä piirteitä, kuten harjujaksoja ja vesireittejä. Alueiden valinta on perustunut kriteereihin, joissa huomioitiin muun muassa alueen luontoarvot, luonnonpiirteet, historia, kulttuuripiirteet, symboliarvot, elinvoimaisuus, maisemakuvan eheys sekä häiriöt maisemassa. Inventoinnissa kaikkien nykyisten arvoalueiden rajaukset tarkistettiin. Ehdotetut valtakunnalliset maisema-alueet tullaan vahvistamaan uudessa Pirkanmaan maakuntakaavassa. Nykyinen Pirkanmaan maakuntakaava luonnos oli nähtävänä Kaavassa valtakunnalliset ja maakunnalliset maisema-alueet -merkinnän mukaan Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava mahdollisuus hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden tuotantokäyttöön. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asuinympäristön laatutavoitteet ja maaseutualueiden elinkeinojen toimintaedellytykset. Inventointiraportin mukaan Hämeenkyrön maisemanähtävyydet ovat enimmäkseen hoidettuja viljelymaisemia perinteisine rakennuksineen sekä arvokkaita luonnonmaisemia, jotka vahvistavat paikallista identiteettiä, ovat kulttuurisesti merkittäviä ja myös matkailullisesti vetovoimaisia. Uusi ehdotus valtakunnalliseksi maisema-aluekokonaisuudeksi on Pirkanmaan harjumaisemat, joista osa sijaitsee Hämeenkyrön Ulvaanharjulla, Ulvaanharjun osayleiskaava-alueella. Hämeenkyrön olemassa oleva valtakunnallisten kulttuurimaisemien yhtenäinen rajaus, Hämeenkyrön kulttuurimaisema, laajenee hieman entisestään. Suurin osa Hämeenkyrön kulttuurimaisema-alueesta sijaitsee Sasi Mahnala-Latila- sekä Kirkkojärvi-Heinijärvi-Herttuala- Jumesniemi- osayleiskaavan alueella. Keskustan yleiskaava 2010 kattaa ehdotetun valtakunnallisen maisema-aluerajauksen pohjoisosan. Hämeenkyrön koko kunnan kattava strateginen yleiskaava 2040 on tullut voimaan Kaava on laadittu nyt lausunnolla olevat maisema-alueiden inventointitulokset huomioiden, joten valtakunnalliset maisema-alueiden rajaukset ovat kunnan strategisessa yleiskaavassa ajantasaisia. Kaava-aineistoon on liitetty lisäksi luonnosvaiheessa olevan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 selvitysaineiston pohjalta tehdyt teemakartat mm. inventoidut maisema-alueet. Maakuntakaava sekä Hämeenkyrön uusi strateginen yleiskaava ohjaavat mm. kunnan tulevaa kaavoitusta ja maankäyttöä.

3 Pirkanmaan harjumaisemat Ulvaanharjun rajaus jatkuu Vatulanharjuna Ikaalisiin. Vatulanharju- Ulvaanharju on laaja, yhtenäinen ja pitkälti luonnontilainen harjualue. Inventointiselvityksen mukaan ko. harjumuodostuma on erittäin merkittävä kokonaisuus. Vuonna 2014 voimaan tulleessa Ulvaanharjun osayleiskaavassa, joka kattaa osan ehdotetusta valtakunnallisesta maisema-alueesta, on rajausalue kaavoitettu pääosin maa-ja metsätalousalueeksi (M), joka mahdollistaa maa-ja metsätalouteen liittyvän rakentamisen mutta myös asuinrakentamisen suunnittelutarveharkinnalla. Osayleiskaavassa kyseiselle maisema-alueelle on kaavoitettu myös maa-ainestenottoalueita (EO). Osayleiskaavassa osoitetut EO-alueet sijaitsevat paikoissa, joilla on ollut jo vanhastaan maa-ainesten ottotoimintaa. Suurin osa EOalueiden hyödyntämiskelpoisista maa-aineksista on jo otettu ja siten maisemaa merkittävästi muokkaava toiminta on jo pääosin tehty. Pirkanmaan maakuntakaava 2040-luonnoksessa Hämeenkyrön luoteisrajalle on osoitettu yksi tuulivoimaloiden alue sekä turvetuotannon kannalta tärkeä alue, jotka ovat molemmat ehdotetun valtakunnallisen maisema-aluerajauksen ulkopuolella. Tuoreella Ulvaanharjun kaavalla suojellaan arvokkaan maisema- ja harjualueen lisäksi useita uhanalaisia eläin- ja kasvikunnan lajeja sekä luonnonsuojelullisesti arvokkaita lähteitä ja metsiä. Ulvaanharjulla on myös virkistyskäyttöä. Kunta katsoo, että Ulvaanharju täyttää valtakunnallisen maisema-alueen valintakriteerit ja on arvonsa ansainnut. Hämeenkyrön kulttuurimaisema Hämeenkyrö on laajalti tunnettu upeista maisemistaan, Sillanpääläisillä kansallismaisemilla on merkittävä symboliarvo. Maisemilla ja alueen luontoarvoilla on etua myös maaseutumatkailun näkökulmasta. Nykyisen maisema-alueen laajuus Hämeenkyrön kulttuuriympäristössä on perua historiallisesta maisemarakenteesta ja suotuisista maanviljelys- ja asuinpaikoista. Alueen maatalous on yhä elinvoimaista ja monipuolista, pellot ovat säilyneet avoimina ja harvinaisen eheinä. Alueen perinnemaisemien ja perinnebiotooppien säilyminen on pitkälti sekä paikallisten maanomistajien että asukkaiden ansiota. Myös kunnan viranomaistyö yhdessä ELY-keskuksen kanssa näkyy eheässä maisemakokonaisuudessa ja luonnonympäristön hyvinvoinnissa: maankäytön, rakentamisen sekä ympäristönsuojelun seuranta ja ohjaus lupapäätöksineen ja lausuntoineen kuuluu kunnan tehtäviin. Vuonna 2001 vahvistettu Hämeenkyrön Keskusta 2010 yleiskaava kattaa Hämeenkyrön kulttuurimaiseman pohjoisimman osan. Yleiskaavassa kirkonkylän keskus ja Kirkkojärven pohjoisosa on rajattu mm. valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Nyt lausunnolla olevan raportin mukaisesti Hämeenkyrön kulttuurimaiseman rajausta on laajennettu pohjoisosastaan Häijääntien yli. Hämeenkyrön keskusta 2010 yleiskaavassa valtakunnallisesti arvotetulle alueelle Häijääntien varrella on osoitettu teollisuus-sekä varastoalue. Kunnanhallitus on päättänyt jo

4 v käynnistää Keskustan yleiskaava 2010:n tarkistuksen (KES- KUSTAN YLEISKAAVA 2025), jonka yhtenä painopistealueena on mainittu ympäristölliset kysymykset ja maisemalliset arvot. Hanke on ollut kunnan kaavoitusohjelmassa aina vuodesta Ehdotettu maisema-aluerajaukseen sisällytetään nyt myös valtakunnallisesti merkittävät (Rky 2009) kohteet. Hämeenkyrön kirkonkylän alueella näitä ovat: liike- ja virkamiestalot, kirkko, hautausmaa, pappila, vanha kansakoulu ja Pappilanjoen suiston vanha kylämäinen asutus. Kunnan omistamien Hämeenkyrön kirkonkylän liike- ja virkamiestalojen kunto on kyseenalainen: mm. yhdessä rakennuksista on todettu terveydelle haitallisia homevaurioita. Vanhojen rakennusten kunnossapito ja saattaminen nykyvaatimusten mukaiseksi kuten esimerkiksi ilmanvaihdon parantaminen, saattaa aiheuttaa uusia ongelmia. Homeongelmien poistaminen ei välttämättä ole mahdollista, jolloin ainoana vaihtoehtona saattaa olla rakennuksen purku. Vaikka valtio antaa avustuksia kulttuurikohteiden suojelua varten, ei valtio ole lain (Laki rakennusperinnön suojelemisesta) mukaan velvoitettu maksamaan korvausta kuitenkaan kunnille, mikäli rakennuksen suojelusta tai 6 :ssä tarkoitetusta vaarantamiskiellosta aiheutuu rakennuksen omistajalle merkityksellistä vahinkoa tai haittaa. Homevaurioisten rakennusten korjaaminen saattaa osoittautua mahdottomaksi, jolloin myös rakennusten vuokraaminen ja myyminen on mahdotonta. Kunta toivoo, ettei kirkonkylään esitetty valtakunnallinen maisemarajaus ole esteenä alueen mahdollisesti korjauskelvottomiksi todettavien rakennusten purkamiselle ja uusien rakentamiselle. Kirkkojärvi-Heinijärvi-Herttuala-Jumesniemi- osayleiskaava (KHHJ) on hyväksytty v kunnanvaltuustossa ja astunut voimaan v Tässä kaavassa on huomioitu vuoden 1995 Valtioneuvoston periaatepäätöksen alaiset valtakunnalliset maisema-alueet, joiden rajaus ei näytä merkittävästi muuttuneen uudessa maisema-alue -ehdotuksessa KHHJ:n alueella. KHHJ:n tarkoituksena on ohjata rantarakentamista sekä valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen rakentamista ja maankäyttöä. Sasi-Mahnala-Laitilan osayleiskaava on saanut lainvoiman v Valtioneuvoston periaatepäätöksellä varmistunut valtakunnallisesti arvokas maisemarajaus on tullut voimaan vasta v Vanhassa, mutta yhä voimassa olevassa osayleiskaavassa alueen rakentaminen on ohjattu olemassa olevan kyläasutuksen yhteyteen jatkumona nauhamaiselle rakenteelle ja yleiskaavassa avoimet ja yhtenäiset pellot on enimmäkseen merkitty maa-ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on erityisiä maisemallisia arvoja. Sasi-Mahnala-Laitilan osayleiskaavan uudistaminen on ollut pitkään kunnan kaavoituskatsauksissa, mutta hanketta ovat hidastaneet VT3 Ylöjärvi-Sasi -valtatielinjauksen vaihtoehdot ja niiden tarkentuminen sekä koulu- ja päiväkotisuunnitelmiin liittyvä päätöksenteko. Hämeenkyrön taajamasta vedetään parhaillaan kunnallista viemäriverkostoa Laitilan

5 kautta Mahnala-Sasiin sekä myöhemmin Heinijärvelle. Mahnalaan on vireillä osayleiskaavan mukaisesti ensimmäinen asemakaava. Kunta toivoo tulevaisuudessa Sasi-Mahnala-Laitila-osayleiskaavan uudistustyön olevan sujuvaa yhteistyötä kunnan sekä ELYkeskuksen ja museoviraston välillä. Kunnalla on tahtoa laajentaa asutusta ja kehittää elinvoimaisia kyliään tuoreen Hämeenkyrön strategisen yleiskaavan mukaisesti. Hämeenkyrön kulttuurimaisemarajausta ehdotetaan laajennettavaksi idässä suoalueisiin asti käsittäen Killerinvuoren, sekä osan Jyrälän-, Seinä- ja Pukinvuoresta. Osa laajennusalueesta yltää vielä Sasi- Mahnala-Laitila -osayleiskaava-alueelle ja ovat maa-ja metsätalousvaltaisiksi merkittyjä alueita. Näillä seuduilla ei ole rakentamispaineita, mutta maa-ja metsätalouden ohjaamiseksi näiden ottaminen maisemaaluerajaukseen ikään kuin reunustamaan kokonaisuutta on perusteltua. Maisemarajauksen eteläosaa on laajennettu käsittäen Ravonmaan- ja Alhonlahden rannat sekä Pajulahden pohjoisranta ja Mustikkavuori. Mainituilla alueilla ei ole yleiskaavaa eikä se kuuluu kunnan suunnittelutarvealueelle, kuten nykyinen maisemarajaus kuuluu. Mainitut rannat ovat pääosin vapaa-ajan käytössä. Maisema-alueen laajeneminen etelään ei sinänsä aiheuta kunnan maankäytön suhteen lähitulevaisuudessa erityisiä toimenpiteitä; Mahnalanselän eteläisimmälle ranta-alueelle ei ole suunnitteilla yleiskaavaa. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ohjannut kaavoittamattomien rantojen uudisrakentamista MRL:n mukaisesti Hämeenkyrössä hyvin tehokkaasti. Päätöksentekoa ollaan kuitenkin siirtämässä ELY-keskuksilta kunnille. Hallituksen lakimuutosesityksen mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille nykyisin kuuluva poikkeamistoimivalta siirrettäisiin kokonaan kunnille. Kunta toivoo valtion järjestävän kunnan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan päättävien viranomaisten ja luottamushenkilöiden koulutustilaisuuksia maisema-alueiden säilyvyyden merkityksistä. Myös kuntalaisille tulisi jakaa tietoutta valtakunnallisten maisemien ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksista ja mahdollisuuksista erilaisiin tukiin. Täten valtakunnalliset alueet, niiden merkitys ja arvo tulisi paremmin sekä päättäjien että kuntalaisten tietoisuuteen. Hankkeen yhteydessä laadittu ympäristövaikutusten arviointi oli kattava ja informatiivinen. Siinä on tuotu hyvin esille maisema-alueiden positiiviset vaikutukset ja niiden laajuus. Kaavoitusyksikön lupapäätösprosessissa (poikkeamispäätös ja suunnittelutarveratkaisu) valtakunnalliseksi arvotetut maisema-alueet koetaan maanomistajien keskuudessa usein negatiivisina, jos myönteisen rakennuslupapäätöksen yhtenä esteenä on rakennushankkeen haitalliseksi arvioitu vaikutus valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaan.