SÄÄNNÖT Ammattiliitto Nousu ry Facförbundet Nousu rf

Transkriptio

1 SÄÄNNÖT Ammattiliitto Nousu ry Facförbundet Nousu rf

2 Sisältö Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 3 Tarkoitus ja toiminta 3 Liiton kieli 3 Poliittinen sitoutuneisuus 4 Jäsenet 4 Toimielimet 5 Edustajisto 5 Edustajiston kokoukset 5 Hallitus 7 Työehtosopimustoimikunta 8 Jäsenmaksut 8 Toiminta- ja tilivuosi 9 Liiton nimen kirjoittaminen 9 Sääntöjen muuttaminen 9 Liiton purkaminen 9 Ylimenokausi 10 2

3 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Ammattiliitto Nousu ry, ruotsiksi Fackförbundet Nousu rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko Suomi. Tarkoitus ja toiminta 2 Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena etujärjestönä edistää ja kehittää jäsentensä edunvalvontaa, hyvinvointia ja yleistä sosiaalista hyvinvointia ja palkkauksellisia etuja. Liiton tarkoituksena on myös: edistää edustamiensa jäsenryhmien ammatillista järjestäytymistä, kehittää ja valvoa edustamiensa jäsenten työsuhteen ehtoja sekä ammatillisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja, toimia edustamiensa jäsenten yhteenkuuluvuuden ja keskinäisen toiminnan lujittamiseksi ja työttömien jäsenten tukemiseksi. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto: toimii edustamiensa jäsenten ammatillisen pätevyyden kehittämiseksi, osallistuu tarpeelliseen yhteistyöhön muiden järjestöjen kanssa kotimaassa ja ulkomailla, edustaa jäseniään ja toimii heidän puolestaan heitä koskevissa kysymyksissä vaikuttaa yhteiskunnalliseen ja elinkeinopoliittiseen päätöksentekoon tekemällä esityksiä ja aloitteita, tukee ja ohjaa jäsentensä toimintaa, valmistelee ja hoitaa edustamiensa jäsenten palkka- ym. neuvottelut sekä tekee jäseniä koskevat työehto- ja palkkasopimukset ja valvoo sopimusten ja työlainsäädännön noudattamista, harjoittaa koulutus- ja valistustyötä sekä julkaisutoimintaa, voi liittyä jäseneksi kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, joihin kuuluminen on liiton edun mukaista. Toimintansa tukemiseksi liitto vastaanottaa testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia, perustaa tukirahastoja, voi omistaa ja hallita kiinteää ja muuta omaisuutta, harjoittaa majoitus- ja ravitsemusliikettä, harjoittaa jäsenille tarkoitettua lomaetutoimintaa, toimeenpanna arpajaisia, harjoittaa kustannustoimintaa. Liiton kieli 4 Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakieli on suomi. 3

4 Poliittinen sitoutuneisuus 5 Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Jäsenet 6 Liitolla voi olla varsinaisia jäseniä, kunnia-, kannattaja-, opiskelija- ja eläkeläisjäseniä. Liittoon voivat liittyä varsinaisiksi jäseniksi Nordea-konsernissa, sen tytäryhtiöissä sekä muissa yrityksissä työskentelevät henkilöt, jotka liiton hallitus hyväksyy jäseniksi. Liittyessään liiton varsinaiseksi jäseneksi henkilö liittyy samalla suostumuksensa mukaisesti liiton hallituksen määräämän työttömyyskassan jäseneksi, ellei laista tai työttömyyskassan säännöistä muuta johdu. Liitto voi kutsua kunniajäsenikseen sen tarkoitusperien edistämisessä erityisesti ansioituneita henkilöitä. Kunniajäsen ei maksa jäsenmaksua. Kunniajäsen ei ole vaalikelpoinen eikä hänellä ole äänioikeutta. Liiton hallitus voi hyväksyä liiton kannattajajäseneksi yksityisen henkilön, rekisteröidyn yhdistyksen ja säätiön sekä oikeuskelpoisen yhteisön. Kannattajajäsenillä ei ole ääni- eikä läsnäolo-oikeutta liiton kokouksissa eikä vaalikelpoisuutta. Liiton opiskelijajäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä henkilö, joka opiskelee päätoimisesti ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Palkkatyössä oleva opiskelijajäsen maksaa varsinaisen jäsenen jäsenmaksun. Opiskelijajäsen ei ole vaalikelpoinen, eikä hänellä ole äänioikeutta. Siirtyessään pysyvästi eläkkeelle jäsen siirtyy suostumuksensa mukaisesti eläkeläisjäseneksi. Eläkeläisjäsen ei ole vaalikelpoinen, eikä hänellä ole äänioikeutta. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Jäsen, joka haluaa erota liitosta, ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai muutoin yhdistyslain 13 :n tarkoittamalla tavalla. Eroaminen tulee voimaan heti. Mikäli jäsen ei ole suorittanut jäsenmaksuaan kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä, hallitus voi katsoa hänet eronneeksi liitosta sen kuukauden alusta lukien, miltä jäsenmaksu on maksamatta. Liiton hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii vastoin liiton tarkoitusta, ei noudata liiton edustajiston tai hallituksen päätöstä tai laiminlyö jäsenelle kuuluvat velvoitteet. 4

5 Eronnut tai erotettu jäsen menettää kaikki oikeutensa liitossa. Toimielimet 7 Liiton toimielimet ovat edustajisto, hallitus ja työehtosopimustoimikunta. Edustajisto 8 Edustajistoon kuuluu 30 varsinaista jäsentä ja heille kullekin yksi henkilökohtainen varajäsen. Edustajiston jäsenet ja varajäsenet valitaan vaalipiireittäin toimitettavalla jäsenäänestyksellä enemmistövaalitapaa käyttäen. Edustajiston jäsenten lukumäärä vaalipiireittäin määräytyy vaalipiirin jäsenmäärän ja liiton jäsenmäärän mukaisessa suhteessa kuitenkin siten, että kustakin vaalipiiristä valitaan vähintään yksi varsinainen jäsen ja henkilökohtainen varajäsen. Vaalipiirin jäsenten ja liiton jäsenten lukumääräksi katsotaan vaalivuotta edeltävän vuoden heinäkuun viimeisen päivän varsinaisten jäsenten lukumäärä. Pysyvästi eläkkeelle siirtyneitä ei lasketa mukaan. Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat liiton varsinaiset henkilöjäsenet. Yksityiskohtaiset vaaliohjeet määritellään vaalijärjestyksessä, jonka edustajiston syyskokous joka kolmas vuosi hyväksyy. Jos edustajiston jäsenen jäsenyys liitossa lakkaa, hän siirtyy pysyvästi eläkkeelle tai hän tulee valituksi liiton hallitukseen taikka hän muutoin tulee pysyvästi esteelliseksi, päättyy hänen jäsenyytensä edustajistossa ja tilalle tulee varajäsen. Hallitus voi päättää edustajiston täydennysvaalien järjestämisestä edustajiston kokouksen hyväksymän äänestys- ja vaalijärjestyksen tarkemmin määräämällä tavalla. Liiton hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla ja liiton toimihenkilöillä on läsnäoloja puheoikeus edustajiston kokouksissa. Edustajiston toimikausi on kolme vuotta. Edustajiston kokoukset 9 Edustajiston kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä. Edustajiston kokoukseen voi, hallituksen niin päättäessä, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Edustajisto hyväksyy tätä varten äänestys- ja vaalijärjestyksen. Edustajisto on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle ja 5

6 edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet edustajiston jäsenistä on läsnä. Varsinaisia kokouksia ovat: kevätkokous, joka pidetään huhti-toukokuussa syyskokous, joka pidetään marras-joulukuussa. Kevätkokouksessa: todetaan joka kolmas vuosi uuden edustajiston kokoonpano, valitaan edustajiston varsinaisista jäsenistä edustajiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kolmen vuoden päästä pidettävään kevätkokoukseen saakka, valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, sekä yksi (1) tai kaksi (2) varapuheenjohtajaa kolmen vuoden päästä pidettävään edustajiston kevätkokoukseen saakka, valitaan hallitus sääntöjen 10 :n mukaisesti, valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja kolmen vuoden päästä pidettävään edustajiston kevätkokoukseen saakka. Tilintarkastajan ja varatilitarkastajan tulee olla hyväksytty tilintarkastaja tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö, valitaan työehtosopimustoimikunta sääntöjen 11 :n mukaisesti, käsitellään hallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta edelliseltä vuodelta, käsitellään tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto edellisen vuoden tileistä ja taloudenhoidosta, päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille, muut esityslistassa mainitut asiat. Syyskokouksessa: päätetään seuraavana vuonna perittävien jäsenmaksujen suuruus ja tilitysaika, päätetään edustajiston, hallituksen, toimi- ja valiokuntien jäsenten, tilintarkastajan ja varatilintarkastajan sekä erityistehtäviä suorittamaan määrättyjen henkilöiden palkkioista ja matkakustannusten korvausten perusteista, käsitellään hallituksen laatima toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle ja päätetään sen hyväksymisestä, vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavalle vuodelle, hyväksytään joka kolmas vuosi äänestys- ja vaalijärjestys sekä vaalipiirit, käsitellään muut esityslistassa mainitut asiat. Edustajiston kokous voi valita liitolle uuden puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan, hallituksen jäsenen tai varajäsenen, tilintarkastajan, edustajiston keskuudesta edustajiston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan, mikäli joku edellä mainituista eroaa, erotetaan tai muuten estyy pysyvästi hoitamasta tehtäväänsä. Vaalista on mainittava kokouskutsussa. Edustajiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai varapuheenjohtajat sekä hallituksen jäsenet valitaan enemmistövaaleilla. Edustajiston päätettäviin asioihin kuuluu muualla näissä säännöissä mainittujen asioiden lisäksi, liiton jäseneksi liittyminen koti- ja ulkomaisiin keskus- ym. jär- 6

7 jestöihin ja niistä eroaminen, merkittävän omaisuuden hankkiminen, myyminen, kiinnittäminen ja panttaaminen. Edustajiston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi viidesosa (1/5) edustajiston varsinaisista jäsenistä tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä tekee siitä hallitukselle kirjallisen esityksen, jossa käsiteltäväksi haluttu asia yksilöidään. Edustajiston kutsuu koolle hallitus. Hallituksen on tiedotettava edustajiston varsinaisesta edustajiston kokouksesta edustajiston jäsenille, varajäsenille ja tilintarkastajille vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta. Kutsu edustajiston varsinaiseen kokoukseen esityslistoineen lähetetään joko kirjeellä tai sähköpostitse edustajiston jäsenille ja tilintarkastajille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta. Kutsu ylimääräiseen edustajiston kokoukseen toimitetaan joko kirjeellä tai sähköpostitse edustajiston jäsenille ja tilintarkastajille vähintään kolme päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kutsussa on lisäksi mainittava, mikäli etäosallistuminen on mahdollista hallituksen määrittelemällä tavalla. Sääntömääräisiin kuulumaton asia, jonka jäsen haluaa edustajiston kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on esitettävä hallitukselle kirjallisesti kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta. Edustajiston kokouksessa päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Asiat ratkaistaan avoimella äänestyksellä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaalissa ja suljetussa äänestyksessä, joissa ratkaisee arpa. Äänestys on suoritettava suljettuna, jos vähintään kaksi edustajiston jäsentä sitä jossain asiassa vaatii. Hallitus 10 Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, yksi (1) tai kaksi (2) varapuheenjohtajaa sekä vä-hintään kahdeksan (8) jäsentä ja enintään kymmenen (10) jäsentä sekä kullekin jäsenelle yksi (1) henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi sekä varapuheenjohtajaa tai varapuheenjohtajia liiton varapuheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajiksi. Hallituksen jäsenet valitaan joka kolmas vuosi pidettävässä edustajiston kevätkokouksessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallitusta muodostettaessa tulee ottaa huomioon maantieteellinen kattavuus. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan 7

8 voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä arpa. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä. Hallituksen tehtävänä on johtaa liiton toimintaa näiden sääntöjen ja edustajiston kokousten päätösten mukaan, hoitaa sopimus- ym. neuvottelut, kutsua koolle edustajiston kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat, hoitaa liiton varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistamisesta, hyväksyä ja erottaa jäsenet ja pitää heistä luetteloa, hoitaa tiedotus- kustannus- ja koulutustoimintaa, pitää yhteyttä koti- ja ulkomaisiin järjestöihin ja edustaa liittoa, valita liiton edustajat koti- ja ulkomaisiin järjestöihin, valita liiton edustajat erilaisiin työryhmiin, valita konsernitason sisäisten työryhmien ja toimikuntien henkilöstön edustajat, päättää konserni- ja yritystason sopimuksista, ohjeistaa ja valvoa luottamusmiestoimintaa ja järjestää luottamusmiesvaalit, ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt sekä vahvistaa heidän palkkausperusteensa ja tehtävänsä, päättää työehtosopimuksen hyväksymisestä, sopimustavoitteista sekä sopimuksen irtisanomisesta, päättää työehtosopimusta koskevista työtaistelutoimista ja niihin liittyvistä työtaisteluavustuksista Hallitus voi järjestää työehtosopimukseen liittyvästä työtaistelutoimenpiteestä neuvoa antavan jäsenäänestyksen tai alistaa sen edustajiston päätettäväksi. Hallitus asettaa tarpeelliseksi katsomiaan elimiä valmistelemaan hallituksen käsiteltäväksi tulevia asioita. Työehtosopimustoimikunta 11 Liitossa on työehtosopimustoimikunta, jonka valitsee edustajiston kevätkokous. Työehtosopimustoimikuntaan kuuluu vähintään 4 ja enintään 8 jäsentä. Työehtosopimustoimikunnan tehtävänä on määritellä tavoitteet työehtoja koskeviin neuvotteluihin, valmistella päätösesitykset työehtosopimusta koskevista neuvottelutuloksista sekä seurata sopimusalan kehitystä. Jäsenmaksut 12 Liiton varsinaisen jäsenen on suoritettava liiton edustajiston syyskokouksen määräämä jäsenmaksu liittymistään seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Jäsenmaksulla voi olla enimmäis- ja vähimmäismäärä. Liiton kannattajajäsenet ja eläkeläisjäsenet suorittavat liiton edustajiston syyskokouksen erikseen kullekin 8

9 jäsenryhmälle päättämän jäsenmaksun Edustajisto päättää myös työttömien jäsenmaksun suuruuden, äitiyslomalla, hoitovapaalla, virkavapaalla, vuorotteluvapaalla, opintovapaalla, ulkomailla tai jostain muusta syystä tilapäisesti ansiotyöstä poissa olevien jäsenmaksun suuruuden, Edustajisto voi määrätä erityisestä syystä, kuitenkin vain kerran kalenterivuodessa, suoritettavaksi ylimääräisen jäsenmaksun, jonka suuruus jäsentä kohti on enintään kolmen kuukauden jäsenmaksua vastaava määrä. Yksityiskohtaiset ohjeet jäsenmaksun suuruudesta ja ylimääräisen jäsenmaksun perinnästä, tilityksestä ja jäsenmaksun perusteiden määrittelystä antaa hallitus. Toiminta- ja tilivuosi 13 Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen edustajiston kevätkokousta hallitukselle. Liiton nimen kirjoittaminen 14 Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen määräämät toimihenkilöt, aina kaksi yhdessä. Sääntöjen muuttaminen 15 Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä edustajistossa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muutoksesta. Liiton purkaminen 16 Päätös liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä edustajiston kokouksessa joiden välin on oltava vähintään kaksi (2) kuukautta. Toisen kokouksista on oltava edustajiston varsinainen kokous. Päätökset on tehtävä vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.. Kokouskutsussa on mainittava liiton purkamisesta. Liiton purkautuessa käytetään liiton varat liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. 9

10 Ylimenokausi toimintansa liittona aloittaneella Nordea Unioni Suomi ry:llä on ylimenokauden hallitus ja edustajisto, joiden toimikausi kestää vuoden 2013 kevätkokoukseen saakka. Vuoden 2013 keväällä järjestetään ensimmäiset edustajistovaalit sääntöjen 8 :n mukaisesti. Siihen saakka Nordea Unioni Suomi ry:n tämänhetkiset hallituksen jäsenet ja varajäsenet, puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, edustajiston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet sekä varajäsenet jatkavat tehtävissään. Edustajiston edustajien ja varaedustajien täydennysvaali voidaan kuitenkin suorittaa ylimenokauden aikana sääntöjen 8 :n mukaisesti. Liiton ensimmäinen varsinainen edustajiston kokous keväällä 2011 voi täydentää hallitusta sääntöjen 9 :n enimmäismäärän mukaisesti ja valita lisäjäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet hallitukseen vuonna 2013 pidettävään edustajiston kevätkokoukseen saakka. Nordea Unioni Suomi ry:n ylimääräinen yhdistyksen kokous joulukuussa 2010 päätti: vuonna 2011 perittävän jäsenmaksun suuruuden ja tilitysajan vuoden 2011 tulo- ja menoarvion edustajiston, hallituksen, toimi- ja valiokuntien jäsenten, tilintarkastajien sekä erityistehtäviä suorittamaan määrättyjen henkilöiden palkkioista ja matkakustannusten korvausten perusteista vuodelle 2011 toimintasuunnitelman vuodelle 2011 liiton liittymisestä koti- ja ulkomaisiin keskus- ym. järjestöihin valitsee tilintarkastajan ja varatilintarkastajan vuonna 2013 pidettävään edustajiston kevätkokoukseen saakka. 10

11 11

12 Ammattiliitto Nousu ry Ratamestarinkatu 12 A Helsinki