OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 251 SÄÄNTELYTARKKUUDEN ONGELMIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 251 SÄÄNTELYTARKKUUDEN ONGELMIA"

Transkriptio

1

2 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 251 Jyrki Tala (Toim.) SÄÄNTELYTARKKUUDEN ONGELMIA ENGLISH SUMMARY: PRECISION OF LEGISLATION AND ITS PROBLEMS Helsinki 2010

3 ISBN ISSN X HAKAPAINO OY, HELSINKI 2010

4 ESIPUHE Oikeusjärjestelmän toimivuuden tarkastelussa kysymys sääntelytarkkuudesta nousee esiin monesta näkökulmasta. Lainlaatija harkitsee pykäliä valmisteltaessa, tulisiko ne muotoilla yleisluonteisiksi ja joustaviksi vai hyvin täsmällisiksi ja konkreettisiksi. Tuomari ja muu lain soveltaja joutuu tehdessään ratkaisua päättämään, soveltuuko tietyllä tavalla muotoiltu säännös juuri käsillä olevaan asiaan. Kansalainen, yrittäjä ja yksittäinen viranomainen törmää monen säännöksen yhteydessä siihen kysymykseen, mitä oikeuksia, velvollisuuksia tai rajoituksia se asettaa tai mitä toimintamahdollisuuksia pykälä tarjoaa. Tässä pohdinnassa sääntelytarkkuudella on paljon merkitystä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen lainsäädäntötutkimus-hankkeen yhtenä osa-alueena ovat juuri sääntelytarkkuuden ongelmat. Vaikka aihe on oikeusjärjestelmän kannalta monella tavalla keskeinen, siihen on kohdistunut tutkimusta odottamattoman vähän, niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tätä puutetta on tarpeen käydä korjaamaan. Käsillä oleva julkaisu sisältää sääntelytarkkuudesta viisi artikkelia, jotka pohjautuvat aiheesta marraskuussa 2009 järjestettyyn tutkimusseminaariin Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa. Kirjoittajina ovat ylijohtaja Pekka Nurmi oikeusministeriön lainvalmisteluosastolta, professori Heikki Kulla Turun yliopistosta, ma. professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta, professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta ja professori Raimo Siltala Turun yliopistosta. Julkaisun päättää tutkimusprofessori Jyrki Talan katsaus-tyyppinen artikkeli sääntelytarkkuudesta lainlaadinnan ongelmana. Tutkimuslaitoksen puolesta esitetään parhaat kiitokset seminaariesityksiin pohjautuvien artikkelien kirjoittajille. Samaan aikaan tämän raportin kanssa julkaistaan OPTL:n tutkimustiedonantona professori Kalle Määtän tutkimus Sääntelytarkkuus Oikeustaloustieteellinen doktriini ja sen kritiikki (Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 107/2010). Käsillä olevan raportin on saattanut julkaisukuntoon osastosihteeri Eira Mykkänen. Helsinki 1. päivänä lokakuuta 2010 Jyrki Tala OTT, tutkimusprofessori

5 SISÄLLYS SÄÄNTELYTARKKUUS LAINVALMISTELUN HAASTEENA,...1 Pekka Nurmi 1 Hyvän sääntelyn lähtökohtia Esimerkkejä lainsäädännön eri alueilta...3 RL 24 luvun 1 :n muutos...3 Viestinnän sääntelystä...4 Henkilötietojen käsittely...5 Perustuslaki Laki julkisista hankinnoista ja asunto-osakeyhtiölaki...7 Sosiaaliturvalainsäädäntö...8 Perhelainsäädäntö...9 Oikeudenkäynti- ja hallintomenettely Johtopäätöksiä...10 SÄÄNTELYTARKKUUS JULKISOIKEUDESSA, ERITYISESTI HALLINTO-OIKEUDESSA, Heikki Kulla Lainalaisuus Oikeuslähteet ja normihierarkia Harkintavalta Joustavat oikeusnormit Lainsäännöksen konkretisointi Lopuksi...21 SÄÄNTELYTARKKUUS RIKOSOIKEUDESSA, Sakari Melander Yleistä sääntelytarkkuuden huomioimisesta rikosoikeudessa Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaikutus sääntelytarkkuuteen Sääntelytarkkuus rikoslain kokonaisuudistuksessa Epätäsmällisyyskielto osana rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta Käytännön ongelmia EU-rikosoikeus ja sääntelytarkkuus Lopuksi...48 NÄKÖKULMIA SÄÄNTELYTARKKUUTEEN: Lainsäädäntölähtöisestä analyysistä elävään oikeuteen, Tapio Määttä Johdanto ja kysymyksenasettelu Joustavia vai yksityiskohtaisia lakeja? Joustava sääntely: modernien oikeusjärjestysten klassinen sääntelytekniikka Lainsäädännön teknistyminen ja yksityiskohtaistuminen Joustava ympäristösääntely ja sääntelytarkkuus Oikeus on enemmän kuin laki Joustavista normiformulaatioista täsmällisiksi oikeusnormeiksi...57

6 3.2 Hyvä tapa -normien täsmentymismekanismit BREF-asiakirjat ja RIP-hankkeet täsmentymismekanismeina Lainsoveltamislähtöinen arviointi sääntelytarkkuudesta Argumentaatio- ja tulkintaopit sääntelytarkkuuden edistäjinä Todennäköisesti merkittävästi heikentää -arviointikynnyksen täsmentyminen periaateargumentaatiolla Elävä oikeus ja sääntelytarkkuus Elävä oikeus näkökulmana oikeuteen Joustavat normit soft law:n perustana Norminälkä sääntelytarkkuuden synnyttäjänä Soft law -lähteisiin perustuvat kaavamaiset soveltamiskäytännöt sääntelytarkkuuden uhkana Sisällöllinen hyväksyttävyys ja sääntelytarkkuus...73 Lähteet...74 OIKEUDELLINEN SÄÄNTELYTARKKUUS YLEISEN OIKEUSTIETEEN NÄKÖKULMA, Raimo Siltala Oikeudelliset sääntelyinstrumentit Oikeussäännöt ja oikeusperiaatteet sääntelyinstrumentteina Lopuksi...90 SÄÄNTELYTARKKUUS LAINLAADINNAN ONGELMANA, Jyrki Tala Aluksi Säännöksiä ja ohjeita sääntelytarkkuudesta Sääntelytarkkuuden tarkastelua vuoden 2009 hallituksen esityksissä Sääntelytarkkuudesta tutkimuskirjallisuudessa Anglo-amerikkalainen sääntelytutkimus Pohjoismainen oikeuskirjallisuus Kokoavaa tarkastelua Päätelmiä Kirjallisuus SUMMARY...123

7 SÄÄNTELYTARKKUUS LAINVALMISTELUN HAASTEENA Pekka Nurmi Otsikon mukaisesti tarkastelen aihetta lainvalmistelun näkökulmasta, lainvalmistelijan pöydän takaa. Palautan ensin mieliin hyvän sääntelyn keskeiset periaatteet ja miten nämä periaatteet suhtautuvat sääntelytarkkuuteen. Toiseksi yritän eteeni tulleiden eri oikeusalojen käytännön esimerkkien avulla kuvata erilaisia näkökohtia, joita sääntelytarkkuuteen liittyy. Lopuksi pyrin tältä pohjalta joidenkin yleisten johtopäätösten tekoon. 1 Hyvän sääntelyn lähtökohtia Hyvän sääntelyn tavoittelu on ollut kasvavan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena jo runsaan 15 vuoden ajan, Euroopassa lähinnä OECD:n ja EU:n piirissä. OECD antoi vuonna 1995 suosituksen sääntelyn laadun parantamiseksi. Keskeinen osa suositusta on tarkistuslistamalli säädösvalmistelua koskevan päätöksenteon tukemiseksi. Oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä valmistui tarkistuslistan suomalainen malli vuonna EU:n piirissä julkisesta hallinnosta vastaavat ministerit sopivat syksyllä 2000 korkean tason neuvoa-antavan ryhmän asettamisesta laatimaan koordinoitu strategia sääntely-ympäristön yksinkertaistamisesta julkisen hallinnon tehostamiseksi, niin yhteisön kuin kansallisella tasolla 2. Työryhmä esitti johtopäätöksensä ja suosituksensa raportissaan Niin OECD:n suositukset kuin EU:n työryhmän raportti ovat paljolti sen työn taustalla, jota EU:n komissio on sittemmin yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tehnyt paremman sääntelyn edistämiseksi. Keskeiset periaatteet ja kehittämisalueet ovat em. asiakirjoissa pitkälle samat. Sääntelytarkkuuden näkökulmasta on huomioitavaa, että periaatteissa korostetaan jo varhaisessa 1 Hyvän säädösvalmistelun laatuvaatimuksia. OECD:n suosituksen täytäntöönpano Suomessa. Suomen tarkistuslista. Oikeusministeriö, valtiovarainministeriö. Helsinki Ryhmään kuuluivat 15 silloisen jäsenvaltion ja komission edustajat. Ryhmä otti nimekseen Mandelkern-ryhmä ranskalaisen puheenjohtajansa Dieudonné Mandelkernin mukaan.

8 2 vaiheessa sääntelyn vaihtoehtojen selvittämistä: valmistelussa on vertailtava erilaisia oikeudellisia ja muita keinoja kysymyksessä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Tällöin on otettava huomioon ainakin vaihtoehtojen kustannukset, hyödyt ja muut vaikutukset eri kohderyhmille ja niistä hallinnolle aiheutuvat vaatimukset. Tältä pohjalta suoritetaan alustava arviointi ja valitaan vaihtoehto. Jos sääntely on todettu parhaaksi vaihtoehdoksi, on pohdittava muun muassa säädöstasoa ja sääntelyn ulottuvuutta. Suomessa hallituksen esitysten laatimisohjeet edellyttävät samaan tapaan, että esityksen perusteluissa on kuvattava vallitseva tilanne ja sen ongelmat sekä miksi juuri ehdotettu lakihanke on niihin perustelluin ratkaisu. Edelleen todetaan, että asianmukaisen lainvalmistelun vähimmäisvaatimuksena on, että ehdotettava säädös on tarpeellinen, että sillä saavutetaan halutut tavoitteet ja että se on paras keino tavoitteiden saavuttamiseksi 3. Valtioneuvoston kanslia asetti keväällä 2005 hankkeen paremman sääntelyn toimintaohjelman laatimiseksi. Hankkeen loppumietinnössä esitettiin noudatettaviksi 11 paremman sääntelyn periaatetta. Periaatteina todettiin muun muassa, että Lainsäädännön on oltava sisällöltään joustavaa ja soveltamisalaltaan selkeää sekä että Sääntely ei saa olla itsetarkoituksellista. Muita ohjauskeinoja tulee käyttää aktiivisesti 4. Hankkeen ehdotukset ovat merkittäviä siinäkin suhteessa, että pääministeri Matti Vanhasen II hallitus toteaa ohjelmassaan, että Hallitus toteuttaa paremman sääntelyn toimintaohjelman 5. Viittauksen voidaan katsoa tarkoittavan juuri em. hanketta. Sääntelyn tarkkuuden pohdiskelu on yhteydessä toimintaohjelman periaatteiden ilmentämään sääntelytarpeen ja -vaihtoehtojen selvittämiseen samoin kuin suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen sääntelykeinon tarkemmassa käytössä. Varsinaisesti sääntelytarkkuuteen viittaa paremman sääntelyn toimintaohjelma -hankkeen suositus lainsäädännön joustavuudesta, jota perustellaan mietinnössä seuraavasti 6 : Lähtökohdaksi tulee asettaa sellaisten sääntelymallien noudattaminen, jotka antavat riittävästi joustavuutta lainsäädännön soveltamiseen eri tilanteisiin ja erityisesti lainsäädännön toteuttamiseksi tarvittaviin julkisten viranomaisten, yksityisten ja yritysten prosesseihin ja toimintoihin. Yrityksille ja yksityisille tulee antaa riittävästi joustavuutta sekä keskinäisten suhteidensa järjestämisessä että taloudelliseen toimintaan sovellettavan lainsäädännön soveltamisessa. 3 Hallituksen esitysten laatimisohjeet. Helsinki 2004, 9. 4 Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 1. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 8/2006, Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Helsinki 2007, Toimintaohjelma, 161.

9 Joustavuutta toteutettaessa otetaan huomioon eri lainsäädäntölohkoilla vallitsevat erot. Esimerkiksi veron määrästä ja verovelvollisuuden perusteista on säädettävä tarkkarajaisesti lailla, koska lainsäädäntö vaikuttaa yritysten ja yksilöiden oikeusturvan toteutumiseen. Mainittu lausuma siis antaa yleisen suosituksen lainsäädännön joustavuudesta, ehkäpä yleisluonteisuudesta, mutta kehottaa samalla ottamaan huomioon eri oikeusalojen erityispiirteet. Tällaisella kannanotolla ei kuitenkaan käytännön lainsäädäntötyössä vielä päästä alkua pitemmälle. Yritänkin seuraavassa eräin käytännön esimerkein tuoda tähän yleiskuvaan hieman lisää sävyjä. 3 2 Esimerkkejä lainsäädännön eri alueilta RL 24 luvun 1 :n muutos Paremman sääntelyn toimintaohjelmassa esitettiin siis verolainsäädäntö alueena, jossa yksilöiden oikeusturvan toteutuminen edellyttää sääntelyn tarkkarajaisuutta. Sama koskee rikoslainsäädäntöä. Tästä voidaan mainita esimerkkinä äskettäin lailla 685/2009 toteutettu rikoslain 24 luvun 1 :n muutos. Siinä säännökseen, jonka mukaan kotirauhan rikkomisesta on tuomittava se, joka rikkoo tätä rauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä, soittamalla puheluita tai muulla vastaavalla tavalla, lisättiin sanat lähettämällä tekstiviestejä. Sääntelyn kattavuus oli aikaisemmin sekä poliisin toiminnassa että alioikeustasolla ollut epäyhtenäistä 7. Korkein oikeus totesi ratkaisussaan 2008:86, että tekstiviestien lähettäminen ei täyttänyt kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöä. Korkein oikeus totesi, että rikoslain 3 luvun 1 :n 1 momentin ilmaiseman laillisuusperiaatteen mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Rangaistussäännöksen sanamuotoa on epäselvissä tapauksissa tulkittava suppeasti ja syytetyn eduksi. Säännöksen sanamuotoa muulla vastaavalla tavalla ei siis pidetty riittävän tarkkarajaisena. Lainmuutoksella täydennettiin kriminalisointia hieman tekstiviestien osalta. Se ei kuitenkaan edelleenkään kata kaikkia viestinnän muotoja, kuten sähköpostihäirintää, ja muutkin tekomuodot säännös kattaa vain sikäli kuin ne kuuluvat kotirauhan piiriin 8. 7 HE 232/2008 vp, 2. 8 Hyväksyessään hallituksen esityksen (eduskunnan vastaus 94/2009 vp) eduskunta edellyttikin, että oikeusministeriö yhteistyössä asianomaisten ministeriöiden ja muiden toimijoiden kanssa laatii vaalikauden loppuun mennessä kokonaisvaltaisen selvityksen oikeussuojakei-

10 4 Viestinnän sääntelystä Tietotekniikan kehitys ja hyväksikäyttö nostavat jatkuvasti esille kysymyksiä siitä, missä määrin erilaisia ilmiöitä olisi säänneltävä kehittyvän viestinnän alueella. Kysymys saattaa olla yhtäältä joidenkin toimijoiden mahdollisuuksia luovista ja rajaavista sääntelyistä (kuten sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos, 125/2009, eli ns. Lex Nokia) tai toisaalta jonkin haitallisen ilmiön torjunnasta (kuten laki lapsipornografian estotoimista, 1068/2006). Ns. uuden median ilmiöiden alueella herää epäilys mahdollisen sääntelyn osuvuudesta. Voidaanko kehittyviä ilmiöitä hallita uuden sääntelyn keinoin, ja onko se edes toivottavaa. Esimerkiksi Euroopan neuvoston media- ja viestintäkysymyksistä vastaavien ministerien kokouksessa Reykjavikisssa toukokuussa 2009, jonka kokouksen teemana oli A new notion of media?, yleisnäkemys oli, että uuden sääntelyn sijasta on pikemminkin keskityttävä huolehtimaan lukuisten jo olemassa olevien sopimusten ja muiden oikeudellisten instrumenttien toimivuudesta ja soveltamisesta. Tarvittavan ohjauksen painopisteen tulisi olla käytännesäännöissä, informaatiossa ja itsesääntelyn eri muodoissa 9. Niin ikään voidaan joutua pohtimaan oikeusjärjestyksen koherenssia, toisin sanoen, missä yhteydessä ja kuinka laajasti sääntely olisi toteutettava. Keskustelun alaisena on esimerkiksi biometristen tunnistetietojen käsittelyn sääntely. Tarvitaanko sääntelyä ja jos tarvitaan, tapahtuisiko se erillisenä sääntelynä vai esimerkiksi henkilötietojen käsittelyä koskevan yleislain, henkilötietolain, muutoksena. Tuossa laissa kun jo on yleissäännös esimerkiksi henkilötunnuksen käytöstä. Kysymys liittyy myös sääntelytarkkuuteen siinä mielessä, että yleislakiin otettava säännös pyrkii ymmärrettävästi usein olemaan yleisluonteisempi kuin vastaava erityissääntely. Toisena esimerkkinä voidaan mainita tietoturvallisuuden sääntely. Kysymys on siitä, tarvitaanko Suomessa yleistä tietoturvalakia 10 vai onko parempi noudattaa hajautettua menettelyä, jossa tarvittavat laki- ja asetustasoiset säännökset on sijoitettu sen materiaalisen sääntelyn yhteyteen, johon ne liittyvät. Kannanottoon vaikuttaa esimerkiksi se, missä määrin katsotaan tarvittavan sääntelyä tietoturvassa noudatettavista yleisistä periaatteista. noista modernilla viestintäteknologialla toteutettavaa yksityisyyteen kohdistuvaa häirintää ja ilkivaltaa vastaan sekä ryhtyy arvioinnin perusteella tarvittaviin lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin. Tehtävä on vaativa viestintäteknologian ja -ympäristön nopeassa kehityksessä. 9 Political declaration and resolutions. MCM(2009) Tietoturvallisuus ja laki. Näkökohtia tietoturvallisuuden oikeudellisesta sääntelystä. Tutkimusraportti Ahti Saarenpää (toim.), Tuomas Pöysti (toim.), Mikko Sarja, Viveca Still, Ruxandra Balboa-Alcoreza. Valtiovarainministeriö, Lapin yliopiston oikeusinformatiikan instituutti. Helsinki 1997.

11 Henkilötietojen käsittely 5 Henkilötietojen käsittelyn sääntely on seuraus tietotekniikan kehittymisestä. Yhtäältä on haluttu tukea tekniikan mahdollistamaa informaation käyttöä ja tietojen vapaata liikkuvuutta sekä toisaalta varmistaa yksilöiden riittävä yksityisyyden suoja silloin, kun kysymys on heitä yksityisinä koskevien tietojen käsittelystä. EU:n tasolla näistä lähtökohdista on hyväksytty ns. yleinen tietosuojadirektiivi 95/46/EY ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi 2002/58/EY sekä näitä vastaava, EU:n instituutioita koskeva tietosuojaasetus EY/2001/ Mainittujen direktiivien täytäntöönpanossa on kuitenkin nähty tarpeelliseksi sallia jäsenvaltioille tietty kansallinen liikkumavara 12. Käytännössä jäsenvaltiot ovatkin hyödyntäneet liikkumavaraa. Esimerkiksi Suomessa pyrittiin ottamaan huomioon jo voimassa olleessa kansallisessa lainsäädännössä toteutettuja ratkaisuja ja välttämään raskaiksi arvioituja hallinnollisia menettelyjä, kuten viranomaisilmoituksia ja -lupia 13. EU:n komissio on tietosuojadirektiivin täytäntöönpanoa koskevassa arvioinnissaan katsonut, että suhteellisen laajan kansallisen liikkumavaran mahdollistaminen on osin ollut syynä kansallisten lainsäädäntöjen tarpeettoman suureen eroavuuteen. Komission näkemyksen mukaan tarvetta ei kuitenkaan ole direktiivin muuttamiseen sinänsä, vaan komissio on katsonut, että sääntelyn yhtenäisyyttä voidaan edistää yhteisin keskusteluin ja moitteettomalla implementoinnilla 14. Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2009 hyväksymä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ohjelman (Tukholman ohjelma) samoin kuin Lissabonin sopimuksen täytäntöönpano ovat kuitenkin avanneet keskustelua tarpeesta kehittää sääntelyä 15. Direktiivien sallima kansallinen liikkumavara tai mahdollisuus täydentää direktiivin määräyksiä omilla kansallisilla säädöksillä liittyy kysymykseen sääntelytarkkuudesta. Kritiikkiä voivat aiheuttaa varsinkin direktiivin edellyttämää perustasoa tiukemmat kansalliset säännökset (ns. gold plating). Kysymys on samansuuntainen kuin pohdittaessa tarvetta antaa yleislaista poikkeavia tai sitä täydentäviä erityissäännöksiä. Juuri henkilötietolainsäädännön alueella niin Suomessa kuin muuallakin on huolta herättänyt säädösviidakon kasvu. Yleislakia täydentämään on syntynyt suuri joukko erityisalojen lainsäädäntöä tai yksittäisiä säännöksiä. 11 Ks. esim. tietosuojadirektiivin johdanto-osan kohdat 7 ja Tietosuojadirektiivin johdanto-osan kohta HE 96/1998 vp., Komission kommunikaatio Euroopan parlamentille ja neuvostolle COM(2007) 87 final. 15 Komissio on toteuttanut julkisen kuulemisen ajalla Ks. myös EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artikla.

12 6 Oikeusministeriössä onkin vireillä hanke, jonka avulla pyritään luomaan tällä alueella säädöspoliittisia linjauksia ja saamaan sääntely hallintaan 16. Sääntelyn lisääntymiseen ja yksityiskohtaisuuteen ovat vaikuttaneet myös eduskunnan valiokuntien (perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta) tulkinnat. Henkilötietolain (523/1999) 8 ja 9 :ssä on henkilötietojen käsittelyä ja tietojen laatua koskevat yleiset säännökset. Kuitenkin mainitut valiokunnat ovat lausunnoissaan ja mietinnöissään 17 edellyttäneet erityissääntelyn kyseessä ollessa lakiin otettavaksi varsin yksityiskohtaisia ja siis yleislakia tiukempia säännöksiä, muun muassa rekisteröitävien tietojen sisällöstä, käyttötarkoituksesta, säilytysajasta ja luovuttamisesta. Osittain kannanotot liittyvät säädöstasoon. Hallintovaliokunta on pitänyt asianmukaisena lähtökohtana, että henkilötietojen suojaan liittyvistä seikoista säädetään mahdollisimman yksityiskohtaisesti jo lain tasolla 18. On myös otettava huomioon perustuslain 10, jonka mukaan jokaisen yksityiselämä on turvattu ja henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslaki 2000 Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksella, jonka taustana oli Suomen liittyminen Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen, ja vuoden 2000 perustuslailla pyrittiin täsmentämään ja turvaamaan yksilön perusoikeuksia. Perustuslakiin sisällytettiin myös asetuksenantovaltaa koskeva säännös (80 ), jonka mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Perustuslaki sisältää lisäksi 70 lakivarausta eli säännöstä, jotka edellyttävät tietystä asiakokonaisuudesta säädettäväksi lain tasolla (kuten edellä mainittu henkilötietojen suoja). Perustuslain vaatimukset laintasoisesta sääntelystä ovat sittemmin täsmentyneet perustuslakivaliokunnan käytännössä. Aiemmin alemmalla säädöstasolla annettua sääntelyä on jouduttu nostamaan lakitasolle. Perustuslaki on vaikuttanut laintasoisen sääntelyn kasvuun. On esiintynyt arvioita siitä, että sääntelyn painopiste olisi jo epätarkoituksenmukaisella tavalla siirtynyt lain tasolle Oikeusministeriön säädöshankkeet Oikeusministeriö, toiminta ja hallinto 2009:17, PeV lausunnot 14/1998 vp ja 51/2002 vp sekä HaV lausunnot 16 ja 19/1998 vp sekä mietinnöt 25 ja 26/1998 vp. 18 Edellisessä kohdassa mainitut lausunnot ja mietinnöt. 19 Tehokkaampaa, suunnitelmallisempaa ja hallitumpaa lainvalmistelua. Valtioneuvoston lainvalmistelun suunnittelun ja johtamisen kehittämisryhmän mietintö. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13/2005, ja siinä viitattu Selvitys perustuslakiuudistuksen toimeenpanosta. Oikeusministeriön työryhmämietintö 2002:7.

13 Lainvalmistelukäytännössä on aiheutunut ongelmia siitä, että perustuslain merkitystä ei ole aina osattu arvioida oikein ja että asetuksenantovaltuuksia ei ole osattu muotoilla riittävän tarkkarajaisiksi. Osaamisen taso on nyttemmin kohentunut. Perustuslaki ja sen vaatimukset asettavat joka tapauksessa puitteet, jotka on otettava huomioon myös sääntelytarkkuutta pohdittaessa. Voidaan ajatella, että säädöstason nostolla on vaikutusta tässä suhteessa: lakitasolla ei ole luontevaa antaa yhtä yksityiskohtaisia säännöksiä kuin asetustasolla. Vaatimus perussäännösten sisällyttämisestä lakiin ei saisikaan johtaa lakien tarpeettomaan yksityiskohtaisuuteen. Lainvalmistelijalta edellytetään siis osaamista ja tarkkuutta sääntelyinstrumenttien käytössä. 7 Laki julkisista hankinnoista ja asunto-osakeyhtiölaki Lainvalmistelussa esiintyy toisinaan toiveita siitä, että valmisteltavaan säädökseen, yleensä lakiin, otettaisiin säännöksiä, jotka antaisivat vastauksia käytännössä ilmi tulleisiin yksittäisiin soveltamistilanteisiin. Kysymys on siis jälleen sääntelyn yksityiskohtaisuudesta. Esimerkkeinä tällaisista alueista mainitaan seuraavassa hankintalainsäädäntö ja asunto-osakeyhtiölainsäädäntö. Hankintalainsäädännön tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää kilpailua ja turvata tavaroiden palvelusten ja rakennusurakoiden tarjoajien tasapuolinen kohtelu. Lailla julkisista hankinnoista (348/2007) on pantu täytäntöön EU:n direktiivit 2004/18/EY ja 89/665/EY. Lainsäädäntöä ollaan uudistamassa hankintojen oikeussuojajärjestelmän osalta (HE 190/2009 vp). Uudistamisen taustana on direktiivi 2007/66/EY. Direktiivi jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa oikeussuojakeinojen valinnan suhteen. Direktiivin täytäntöönpanon valmistelua ja siihen sisältyvien vaihtoehtojen punnintaa varten on asetettu työryhmä, joka on jo laatinut kaksi mietintöä 20. Edellä mainittu HE 190 pohjautuu työryhmän viimeisimpään mietintöön. Työryhmä jatkaa vielä työtään. Työryhmä on suorittanut selvityksiä ja kyselyjä, joissa hankintamenettelyn eri osapuolilta on tiedusteltu heidän näkemyksiään sääntelytarpeista, vaihtoehdoista ja käytännön ongelmista. Tavoitteena on oikeusturvajärjestelmä, joka antaisi mahdollisimman tehokkaasti oikeussuojaa, mutta mahdollistaisi samalla hankintamenettelyn joustavan sujumisen. Pyrkimyksenä on myös vähentää keskeisen tuomiois- 20 Julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän uusiminen. Oikeusministeriö. Työryhmämietintö 2008:6 ja Ehdotus julkisten hankintojen oikeussuojakeinojen muuttamisesta. Työryhmän välimietintö. Oikeusministeriö. Työryhmämietintö 2009:9.

14 8 tuimen, markkinaoikeuden, työmäärää. Tällöin merkitystä on myös sillä, että sovellettava aineellinen lainsäädäntö on selkeää ja ymmärrettävää ja siten omiaan ehkäisemään tarpeettomia muutoksenhakuja. Työryhmä joutuukin vielä pohtimaan, missä määrin se ehdottaisi lakiin tällaisia yksityiskohtia koskevia tarkennuksia, siis lisäisi sääntelytarkkuutta. Vai olisiko tyydyttävä säännösten tarkoituksen selittämiseen ja soveltamistilanteiden erittelyyn vain itse mietinnön tekstissä. Uuden asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) tavoitteena on ollut asuntoosakeyhtiöitä nykyistä paremmin palveleva laki, joka olisi helposti ymmärrettävissä erityisesti yhtiöiden osakkeenomistajien ja maallikkojohdon kannalta. Tarkoitus on kaiken kaikkiaan vähentää toimintaan liittyvää epävarmuutta ja selventää lainsäädännön soveltamista käytännön tilanteissa. Valmistelu on perustunut laajapohjaiseen ja osallistumista tukevaan valmisteluun, jonka taustaksi on laadittu lukuisia selvityksiä ja kyselyjä. Lopputuloksena on laki, jossa on kaikkiaan 314 pykälää, kun voimassa olevassa laissa pykäliä on 96. Sosiaaliturvalainsäädäntö Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen toiminnastaan. Kertomuksessaan vuodelta virasto on erityisesti kiinnittänyt huomiota valtiontalouden kestävyyteen ja tuottavuuden parantamiseen. Kertomus sisältää myös arvioinnin hallitusohjelmassa viitattujen paremman sääntelyn periaatteiden toteutumisesta hyvinvointipalveluja koskevassa lainsäädännössä. Johtopäätöksinään tarkastusvirasto katsoo, että sääntely on yhtäältä väljää ja yleispiirteistä ja toisaalta hajanaista ja pirstaleista. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan hyvinvointipalveluja koskeva lainsäädäntö ja sääntely-ympäristö kokonaisuudessaan samoin kuin lainsäädäntöä täydentävä informaatio-ohjaus pitäisi arvioida kokonaisuutena paremman sääntelyn toimintaohjelmassa määriteltyjen periaatteiden toteutumisen sekä palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja toimivuuden näkökulmasta. Tarkastusvirasto arvioi, että lainsäädännön täsmentäminen ei välttämättä ole oikea keino. Yksityiskohtainen sääntely voisi pikemminkin lisätä pirstaloitumista ja resurssien epätarkoituksenmukaista priorisointia palvelujen järjestämisen tosiasiallisten mahdollisuuksien puuttuessa Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle varainhoitovuodelta 2008, K 15/2009 vp. Helsinki Hyvinvointipalvelujen järjestämistä koskevaa ja eri ohjauskeinot kattavaa säädöspoliittista viitekehystä ollaan selvittämässä myös valtiovarainministeriön käynnistämässä kuntien tuottavuuden parantamiseen tähtäävässä Normitalkoot-hankkeessa.

15 Sosiaaliturvan lainsäädännön problematiikkaa on pohdittu myös muutoksenhaun kannalta 23. Tavoitteena on ollut organisoida tämän alueen muutoksenhakulautakunnista ja vakuutusoikeudesta koostuva oikeusturvajärjestelmä sellaiseksi, että järjestelmä tarjoaisi yksityiselle pääsyn oikeuksiin oikeusvarmalla ja tehokkaalla tavalla ja että järjestelmä olisi myös hallinnon tuottavuuden kannalta toimiva. Kehittämistyössä on havaittu sosiaaliturvan aineellisen lainsäädännön laadun suuri merkitys. Sanotaan, että muutoksenhaun tarve aiheutuu muun muassa oikeuksia antavien säännösten tulkinnanvaraisuudesta ja epäyhtenäisestä hallintokäytännöstä. Voidaan kuitenkin kysyä, onko tällaisella alueella koskaan mahdollista päästä toimivaan sääntelytarkkuuteen. Onko liian yksityiskohtainen sääntely vain omiaan aiheuttamaan lisää ongelmia? Vai voitaisiinko parempaan tulokseen päästä yleisemmällä, mutta johdonmukaisella sääntelyllä, jota täydennetään muilla ohjauskeinoilla? 9 Perhelainsäädäntö Yksityisten välisten oikeussuhteiden järjestely, esimerkiksi perheoikeuden alueella, on asia, jossa lainsäätäjältä vaaditaan erityistä harkintaa. Tämä lähtökohta korostuu nykyaikaisessa moniarvoisessa yhteiskunnassa. Oikeussuhteiden peruselementit tulee olla järjestetty, mutta voidaan kysyä, kuinka yksityiskohtaisesti lainsäätäjän tulee rajata osapuolten disponointivaltaa? Ajankohtaisissa lainvalmisteluhankkeissa yhtenä kehittämislinjana on lapsen aseman ja oikeuksien turvaaminen. Sen sijaan avio- tai avopuolisoiden oikeussuhteiden kehittämisessä on oltu varovaisempia. Esimerkiksi perintökaaren uudistamistarpeita koskevat selvitykset eivät ole johtaneet jatkotoimiin 24. Niin ikään HE:n antaminen eräiden avoliiton purkautumisen liittyvien varallisuusoikeudellisten ongelmien korjaamisesta on edennyt suunniteltua hitaammin 25. Oikeudenkäynti- ja hallintomenettely Perustuslain 11 luvussa säädetään hallinnon järjestämisestä. Pääsääntö on, että valtionhallinnon toimielinten samoin kuin kuntien hallinnon yleisistä perusteista on säädettävä lailla. Hallinnon järjestämisessä on käytännössä 23 Esimerkiksi Komiteanmietintö 2001:9. Toimeentuloturvan muutoksenhaku. 24 Oikeusministeriön säädöshankkeet Oikeusministeriö, toiminta ja hallinto 2009:17, Myös kansalaispalaute avoliiton ja sen aikaisen yhteistalouden purkamisen sääntelystä on ollut varsin kriittinen. Oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä 2009:10.

16 10 viime aikoina usein jouduttu tulkitsemaan perustuslain 124 :ää, joka koskee hallintotehtävien antamista muulle kuin viranomaiselle. Myöskään lailla säätäminen ei useinkaan ole vain viranomaisen sisäisen hallinnon järjestämistä, vaan sillä on vaikutusta yksilöihin ja yrityksiin hallinnon asiakkaina. Tällainen merkittävä hanke on esimerkiksi vuoden 2010 alusta toteutettu valtion aluehallinnon uudistaminen (lait /2009). Ensi asteen menettelyn järjestämisellä, esimerkiksi lupa-asioissa, on merkitystä edelleen oikeussuojajärjestelmän toimivuudelle ja muun muassa tuomioistuimien työmäärälle. Myös näitä vaikutuksia olisikin arvioitava hallintoa ja sen menettelytapoja koskevia säännöksiä valmisteltaessa. Oma kysymyksensä on, kuinka yksityiskohtaisesti oikeudenkäyntimenettelyjä olisi säänneltävä. Yleisesti ottaen siviili- ja rikosasioiden käsittelyä koskevan oikeudenkäymiskaaren sääntely on yksityiskohtaisempaa kuin hallinto-oikeudellista muutoksenhakua koskevan hallintolainkäyttölain 26. Oikeudenkäyntimenettelyn sääntelyä ohjaavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteet, perustuslaki ja tavoite oikeudenkäytön yhtenäisyyteen. Lainvalmistelussa on kuitenkin aiheellista pohtia, kuinka yksityiskohtainen tuomioistuimien toimivallan käytön sääntely on tarpeen. On tosin pidettävä mielessä, että tuomioistuimien riippumattomuuden periaatteesta johtuen muiden kuin lainsäädännöllisten ohjauskeinojen käyttö on rajallista. 3 Johtopäätöksiä Perustuslaki asettaa ensinnäkin yleiset puitteet myös sääntelytarkkuudelle. Nämä puitteet johtuvat perustuslain yleisistä säännöksistä, kuten perusoikeussäännöksistä, samoin kuin sääntelyvelvoitteista ja säädöstason määräytymisestä. Toisena lähtökohtana on otettava huomioon paremman sääntelyn yleiset periaatteet. Tämä tarkoittaa niin sääntelyn käytön hyödyllisyyttä keinona ylipäänsä (tarpeellisuusvaatimus) ja tämän keinon käytön voimakkuuden astetta (suhteellisuusvaatimus) kuin varsinaisen sääntelyn muotoilua. Sääntelyn tarkkuuden arviointi tapahtuu sitten itse valmisteluprosessissa. Vaihtoehtoja punnittaessa joudutaan tarkastelemaan ja pohtimaan, millaisesta sääntely-ympäristöstä kulloinkin on kysymys sekä mitkä ovat sääntelyn tavoitteet ja kohdetahot. Lopputulokseen vaikuttaa, onko kysymys yksityisten oikeuksien tai velvoitteiden asettamisesta, yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan toteutumisen takaamisesta, toimintapuitteiden luomisesta läh- 26 Hallintolainkäyttölaki on kokonaistarkastelussa asetetussa hallintolainkäyttötoimikunnassa, jonka toimikausi päättyy Ks. oikeusministeriön em. säädöshankeluettelo,

17 tökohtaisesti tasavertaisille toimijoille vaiko julkisen hallinnon toiminnan sisäisestä järjestelystä jne. Säädösvalmistelussa on noudatettava riittävää kuulemismenettelyä ja suoritettava asianmukainen vaikutusarviointi. Vaikutusten arvioinnissa erityinen huomio tulisi kohdistaa sääntelyn käytännön toimivuuteen ja täytäntöönpanoon. Oikeusjärjestyksen yleisen koherenssin voidaan sanoa puoltavan yleislakien säätämistä keskeisillä oikeuselämän alueilla ja näiden lakien toimivuuden säilyttämistä. Vastaavasti yleislaeista poikkeaviin yksityiskohtaisiin erityislakeihin tai -säännöksiin tulisi suhtautua varauksella. On kuitenkin muistettava, että yleislaki/erityislaki- sekä yhtenäissääntely/hajautettu sääntely -problematiikkaan liittyy monenlaisia pohdittavia asioita, joista sääntelytarkkuuden näkökulma on vain yksi. Sääntely ei lopultakaan ole vain tekniikkaa, vaan yhteiskunnallista päätöksentekoa. Merkitystä voikin olla sillä, päättääkö sääntelyn yksityiskohdista eduskunta vai jätetäänkö yksityiskohdat hallinnon huolehdittavaksi alemmanasteisella sääntelyllä ja muulla ohjauksella vaiko hallinto- ja oikeuskäytännössä määräytyväksi. 11

18 SÄÄNTELYTARKKUUS JULKISOIKEUDESSA, ERITYISESTI HALLINTO-OIKEUDESSA Heikki Kulla Hallintotoiminnalle on pidetty tyypillisenä julkisen edun toteuttamista ja sitä, että lakien toimeenpanossa hallintoviranomaisilla on laajempi toimintavapaus kuin tuomioistuimilla. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että hallintoviranomaiset voivat usein lakisääteisen harkintansa pohjalta valita toiminnan aloittamisajan ja toimintatavan, vaikka toiminta muuten olisi lailla tarkasti sidottua. Hallinnollista joustavuutta toimeenpanossa on pidetty tarpeellisena myös siksi, että voitaisiin välttyä lakiin yksityiskohtaisesti kirjatun väärän toimintamallin aiheuttamilta vahingoilta. Historiasta löytyy monia esimerkkejä lailla säännellyistä mutta toiveajatteluun perustuvista ja tosiasiassa toteuttamiskelvottomista hankkeista, kuten 1700-luvun yritykset kasvattaa silkkiäispuuta Pohjois-Euroopassa. 1 Sääntelytarkkuus on valtiovallan kolmijakoon liittyvistä ja oikeusvaltiollisista lähtökohdista hallinto-oikeuden keskeisiä kysymyksiä. Lainsäädännön tarkkuus- ja täsmällisyysvaatimus on puolestaan sidoksissa oikeustieteellisiin käsityksiin lain toimeenpanon luonteesta, kuten näkemyksiin oikeudellisesta ratkaisutoiminnasta, laintulkinnasta sekä oikeudellisen sidonnaisuuden ja hallinnollisen harkinnan välisestä suhteesta. 2 Oikeusdogmaattisesti keskeisiä asioita ovat lainalaisuus mukaan lukien perusoikeudet, oikeussäännösten hierarkia, harkintaoppi, joustavat oikeusnormit ja oppi oikeussäännösten konkretisoinnista. 1 Preussin osalta Christopher Clark: Iron Kingdom. The Rise and Downfall of Prussia , Penguin Books 2007, Esimerkkinä voidaan myös mainita Indianan osavaltiossa v käynnistetty lainsäädäntöhanke, jolla piin epäkäytännöllinen päättymätön murtolukuarvo 3, aiottiin korvata arvolla 3,2. Lakiesitys hyväksyttiin yksimielisesti edustajainhuoneessa mutta hylättiin senaatissa, Sven-Eric Liedman: Stenarna i själet. Form och materia från antiken till idag, Bonniers 2006, Oikeustieteen, oikeuskäytännön ja lainsäädännön vuorovaikutussuhteista Stefan Vogenauer: An Empire of Light II: Learning and Lawmaking in Germany Today, Oxford Journal of Legal Studies 2006, ; Alexander Somek: Rechtliches Wissen, Suhrkamp/ Frankfurt am Main 2006, ; Benoît Garnot: Histoire de justice, France XI e XXIe siècle, Editions Gallimard 2009,

19 14 1 Lainalaisuus Lainalaisuusperiaatteen mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, ja julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia (PL 2.3 ). Suomalaiselle legalismille tyypillisellä tavalla laki tarkoittaa tässä oikeusjärjestystä kokonaisuudessaan alkaen perustuslaista ja päättyen kunnallisiin säädöksiin. Lainalaisuuden olennaiset osat ovat lain ensisijaisuuden periaate ja lailla säätämisen edellyttäminen eli lakivaraus. Lain ensisijaisuus ilmaisee lain sitovuuden ja ylemmänasteisuuden idean. Hallintoviranomaisten ja tuomioistuinten on kaikissa tilanteissa yhtäältä noudatettava voimassa olevia lakeja, ja toisaalta ne eivät saa toimia vastoin niiden säännöksiä. 3 Lakivarauksen periaate puolestaan edellyttää, että hallintoviranomainen voi käyttää julkista valtaa ainoastaan lain valtuutuksen nojalla. Julkisen vallan käyttöä ei ole tässä aihetta ymmärtää suppeasti, koska demokratia- ja oikeusvaltioperiaatteiden mukaisesti lainsäätäjän on päätettävä kaikista kansalaisten ja yhteiskuntaelämän kannalta keskeisistä ratkaisuista. Lakivaraus ulottuu siten myös hallinto-organisaation ja -menettelyn perusteiden sääntelyyn. Oikeusvaltioperiaate vaatii, että julkisen vallan ja kansalaisten väliset oikeussuhteet määritellään lainsäädännöllä yksiselitteisesti, ennakoitavasti ja riittävän pysyvästi. Lakivarauksen taustalla on osaltaan demokratiaperiaate (PL 2.1 ): kansanvaltaisesti valittu eduskunta päättää lailla keskeisistä yhteiskuntaelämän ratkaisuista, etenkin sellaisista, jotka kohdistuvat välittömästi kansalaisiin (PL 80 ). 4 Eräänä rajanvedon kriteerinä on viitattu säänneltävien asioiden olennaisuuteen ja siihen liittyen sääntelytarkkuuteen: keskeisimmin ihmisten oikeusasemaan vaikuttavien sääntelyiden on oltava muita täsmällisempiä ja tarkempia. Lain tasolla on myös tehtävä sääntelyratkaisut, jotka koskevat laitoksissa, kuten vankiloissa, olevien henkilöiden asemaa. Edes osittaiseksi perusteeksi ei riitä erityinen vallanalaisuussuhde eli laitosvalta. Mikäli säänneltävänä on rikosoikeudelliseen rangaistukseen rinnastuva hallinnollinen sanktio, täsmällisyysvaatimus on nullum crimen sine lege ja nulla poena sine culpa -periaatteiden pohjalta (PL 8 ) tavallista tiukempi. 5 Rangaistusluonteisia hallinnollisia sanktiota koskeva oppi on hyvä esimerkki mutkikkaasta oikeudellisesta siirrännäisestä, joka on omalta osal- 3 HE 1/1998, 74; Olli Mäenpää: Hallinto-oikeus, Porvoo 2003, Mäenpää, 146; Hartmut Maurer: Allgemeines Verwaltungsrecht, 15. Auflage, München 2004, Mikael Koillinen: Seuraamusjärjestelmien leikkauspisteessa: nulla poena sine lege certa. Timo Ahonen (toim.): Juhlajulkaisu Ahti Laitinen /4-2006, , Vammala 2006, ; KHO 2004:15; Oulun HaO /0364/1.

20 taan murtanut kotimaisen hallinto-oikeuden systematiikkaa. Oppirakennelma on peräisin lähinnä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklasta ja sen jatkuvasti täydentyvästä soveltamiskäytännöstä. 6 Sen sijaan Euroopan unionin oikeutta sovellettaessa rangaistusluonteisten sanktioiden ala on tulkittu selvästi suppeammaksi. 7 Lakivarauksen erityisenä tyyppinä on aihetta mainita perusoikeudellinen lakivaraus, joka asettaa lain valtuutusvaatimuksen lisäksi menettelyllisiä ja sisällöllisiä ehtoja perusoikeuteen puuttumiselle. 8 Perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset ovat näitä ehtoja. Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksessa voi olla kyse esimerkiksi rajauksesta joustavan oikeusnormin ja luetteloperiaatteen välillä. Lainalaisuus viittaa siihen, että pelkästään lain perustelut eivät voi korvata kirjoitettua lainsäännöstä. Perusteluilla on kuitenkin huomattava keskeinen sija historiallisessa eli lainsäätäjän tahtoa kunnioittavassa laintulkinnassa. Tapauksessa 2007:77 korkein hallinto-oikeus arvioi asiaa verovelvolliselle määrättävän maksun lainmukaisen sääntelyn kannalta. Verotuksen peruuttamisen johdosta verovelvolliselta perittävä maksu, josta nykyisin säädetään autoverolain 35 a :n 2 momentissa, on oikeudelliselta luonteeltaan vero. Maksuun on tämän vuoksi sovellettava Suomen perustuslain 81 :n 1 momentissa ilmaistua vaatimusta, että veron suuruuden perusteista on säädettävä lailla. Autoverolain 35 a :n 2 momentissa on säädetty ainoastaan maksun enimmäismäärä. Kun säännöstä koskevasta hallituksen esityksestä kuitenkin ilmenee lisäksi, että maksun suuruus on tarkoitus suhteuttaa ajoneuvon käyttöaikaan Suomessa, korkein hallintooikeus katsoi, ettei maksun määrääminen säännöstä soveltamalla ollut perustuslain 106 :ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. (Äänestys 4 1.) Esimerkiksi ne bis in idem kiellon kannalta EIT Ruotsalainen v. Suomi ; Matti Pellonpää: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja kansallisen oikeuden kehitys haittaa vai hyötyä, , Lakimies 2009, ; Mikko Vuorenpää: Veropetos, veronkorotus ja kielto käsitellä samaa asiaa kahdesti EIT Jukka Ruotsalainen v. Suomi , Lakimies 2010, Linjauksen arvostelua oikeusvaltiollisista lähtökohdista Jürgen Schwarze: Judicial Review of European Administrative Procedure, , Law and Contemporary Problems 1/2004, , 8 Veli-Pekka Viljanen: Perusoikeuksien rajoitusedellytykset, Vantaa 2001, ; valituskiellon ja PL 21 :ssä turvatun muutoksenhakuoikeuden osalta KHO 2008:25. 9 Tapauksen valtiosääntöoikeudellinen arvio Tuomas Ojanen: Pro fisco, contra legem constitutionalem, Lakimies 2008, Ks. myös KHO 2008:67.

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Anne Nenonen OTT, esittelijäneuvos NAF 4.2.2015 Väitöskirjan sisällöstä Artikkeliväitöskirja Yhteenveto Viisi artikkelia Julkaistu FORUM IURIS

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos Lainlaatijan EU-opas Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet 2. uudistettu painos Helsinki 2004 Esipuhe Tässä Lainlaatijan EU-oppaassa käsitellään Euroopan yhteisöjen säädösten huomioon ottamista

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA 1 (5) Seppo Tiitinen Eduskunnan pääsihteeri Hallintotuomioistuinpäivä 15.11.2004 PUHERUNKO LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA Lainsäädäntövalta uuden perustuslain mukaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.09.2015 Dnro OKV/1735/1/2014 1/5 ASIA Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 7.10.2014 osoittamassaan

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv 1. Johdanto 1 1.1. Tutkimuskohde 1 1.1.1. Johdanto 1 1.1.2. Perusoikeudet 3 1.1.3. Euroopan neuvoston oikeus 4 1.1.4. EU-oikeus 7 1.2. Rajaukset 10 1.3. Metodi

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (50/2011)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (50/2011) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 15.6.2011 ILMOITUS JÄSENILLE (50/2011) Aihe: Italian tasavallan senaatin perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 COM(2015) 494 final 2015/0238 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2004 vp

talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2004 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2004 vp Hallituksen esitys laiksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Talousvaliokunnalle JOHDANTO

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

VALVONTAVIRANOMAISTEN

VALVONTAVIRANOMAISTEN VALVONTAVIRANOMAISTEN ROOLI OIKEUKSIEN TOTEUTTAMISESSA Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin I 15.5.2014 Sanna Hyttinen VÄITÄN, ETTÄ Valvontaviranomaisilla on suurempi ja monipuolisempi rooli yksilön

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Kilpailuja sopimus. Antti Aine Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A LIPERIN KUNTA 10.09.20114 1 Diaantunnus LIPERIN KUNNAN SIVISTYSLAUTAKUNNALLE ASIA Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen OIKAISUVAATIMUKSEN TEKIJÄ Eila Hyvärinen, Joensuu AVUSTAJA

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS))

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS)) 4.2.2010 A7-0006/ 001-027 TARKISTUKSET 001-027 esittäjä(t): Talous- ja raha-asioiden valiokunta Mietintö Magdalena Alvarez Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla A7-0006/2010 (KOM(2009)0029 C6-0062/2009

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslainsäädännön kokonaisuudistus Tausta ja keskeiset muutokset

Turvallisuusselvityslainsäädännön kokonaisuudistus Tausta ja keskeiset muutokset 1 Turvallisuusselvityslainsäädännön kokonaisuudistus Tausta ja keskeiset muutokset Valmisteluvaiheet Esivalmistelu arviointimuistio huhtikuu 2008 OM:n työryhmä 1.10.2008 28.2.2011 (OM:n mietintöjä ja selvityksiä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa Kimmo Kiiski LVM Kokonaisuus osa tieliikenteen kokonaisuudistushanketta Työryhmä on arvioinut pääosin tieliikennelain

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp)

Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp) Teuvo Pohjolainen 16.6.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp) Perustuslakivaliokunnan pyytämänä

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 3.8.2010 TYÖASIAKIRJA kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa

Lisätiedot

DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANO; DIREKTIIVIN LUONNE JA TÄYTÄN- TÖÖNPANOINSTRUMENTIN VALINTA*

DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANO; DIREKTIIVIN LUONNE JA TÄYTÄN- TÖÖNPANOINSTRUMENTIN VALINTA* 35 DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANO; DIREKTIIVIN LUONNE JA TÄYTÄN- TÖÖNPANOINSTRUMENTIN VALINTA* 1. Yleistä Tässä muistiossa tarkastellaan direktiivin luonteeseen sekä täytäntöönpanoinstrumentin valintaan liittyviä

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2008/0142(COD) 14.1.2009 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 2004 lähettäessään

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot