OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 251 SÄÄNTELYTARKKUUDEN ONGELMIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 251 SÄÄNTELYTARKKUUDEN ONGELMIA"

Transkriptio

1

2 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 251 Jyrki Tala (Toim.) SÄÄNTELYTARKKUUDEN ONGELMIA ENGLISH SUMMARY: PRECISION OF LEGISLATION AND ITS PROBLEMS Helsinki 2010

3 ISBN ISSN X HAKAPAINO OY, HELSINKI 2010

4 ESIPUHE Oikeusjärjestelmän toimivuuden tarkastelussa kysymys sääntelytarkkuudesta nousee esiin monesta näkökulmasta. Lainlaatija harkitsee pykäliä valmisteltaessa, tulisiko ne muotoilla yleisluonteisiksi ja joustaviksi vai hyvin täsmällisiksi ja konkreettisiksi. Tuomari ja muu lain soveltaja joutuu tehdessään ratkaisua päättämään, soveltuuko tietyllä tavalla muotoiltu säännös juuri käsillä olevaan asiaan. Kansalainen, yrittäjä ja yksittäinen viranomainen törmää monen säännöksen yhteydessä siihen kysymykseen, mitä oikeuksia, velvollisuuksia tai rajoituksia se asettaa tai mitä toimintamahdollisuuksia pykälä tarjoaa. Tässä pohdinnassa sääntelytarkkuudella on paljon merkitystä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen lainsäädäntötutkimus-hankkeen yhtenä osa-alueena ovat juuri sääntelytarkkuuden ongelmat. Vaikka aihe on oikeusjärjestelmän kannalta monella tavalla keskeinen, siihen on kohdistunut tutkimusta odottamattoman vähän, niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tätä puutetta on tarpeen käydä korjaamaan. Käsillä oleva julkaisu sisältää sääntelytarkkuudesta viisi artikkelia, jotka pohjautuvat aiheesta marraskuussa 2009 järjestettyyn tutkimusseminaariin Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa. Kirjoittajina ovat ylijohtaja Pekka Nurmi oikeusministeriön lainvalmisteluosastolta, professori Heikki Kulla Turun yliopistosta, ma. professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta, professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta ja professori Raimo Siltala Turun yliopistosta. Julkaisun päättää tutkimusprofessori Jyrki Talan katsaus-tyyppinen artikkeli sääntelytarkkuudesta lainlaadinnan ongelmana. Tutkimuslaitoksen puolesta esitetään parhaat kiitokset seminaariesityksiin pohjautuvien artikkelien kirjoittajille. Samaan aikaan tämän raportin kanssa julkaistaan OPTL:n tutkimustiedonantona professori Kalle Määtän tutkimus Sääntelytarkkuus Oikeustaloustieteellinen doktriini ja sen kritiikki (Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 107/2010). Käsillä olevan raportin on saattanut julkaisukuntoon osastosihteeri Eira Mykkänen. Helsinki 1. päivänä lokakuuta 2010 Jyrki Tala OTT, tutkimusprofessori

5 SISÄLLYS SÄÄNTELYTARKKUUS LAINVALMISTELUN HAASTEENA,...1 Pekka Nurmi 1 Hyvän sääntelyn lähtökohtia Esimerkkejä lainsäädännön eri alueilta...3 RL 24 luvun 1 :n muutos...3 Viestinnän sääntelystä...4 Henkilötietojen käsittely...5 Perustuslaki Laki julkisista hankinnoista ja asunto-osakeyhtiölaki...7 Sosiaaliturvalainsäädäntö...8 Perhelainsäädäntö...9 Oikeudenkäynti- ja hallintomenettely Johtopäätöksiä...10 SÄÄNTELYTARKKUUS JULKISOIKEUDESSA, ERITYISESTI HALLINTO-OIKEUDESSA, Heikki Kulla Lainalaisuus Oikeuslähteet ja normihierarkia Harkintavalta Joustavat oikeusnormit Lainsäännöksen konkretisointi Lopuksi...21 SÄÄNTELYTARKKUUS RIKOSOIKEUDESSA, Sakari Melander Yleistä sääntelytarkkuuden huomioimisesta rikosoikeudessa Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaikutus sääntelytarkkuuteen Sääntelytarkkuus rikoslain kokonaisuudistuksessa Epätäsmällisyyskielto osana rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta Käytännön ongelmia EU-rikosoikeus ja sääntelytarkkuus Lopuksi...48 NÄKÖKULMIA SÄÄNTELYTARKKUUTEEN: Lainsäädäntölähtöisestä analyysistä elävään oikeuteen, Tapio Määttä Johdanto ja kysymyksenasettelu Joustavia vai yksityiskohtaisia lakeja? Joustava sääntely: modernien oikeusjärjestysten klassinen sääntelytekniikka Lainsäädännön teknistyminen ja yksityiskohtaistuminen Joustava ympäristösääntely ja sääntelytarkkuus Oikeus on enemmän kuin laki Joustavista normiformulaatioista täsmällisiksi oikeusnormeiksi...57

6 3.2 Hyvä tapa -normien täsmentymismekanismit BREF-asiakirjat ja RIP-hankkeet täsmentymismekanismeina Lainsoveltamislähtöinen arviointi sääntelytarkkuudesta Argumentaatio- ja tulkintaopit sääntelytarkkuuden edistäjinä Todennäköisesti merkittävästi heikentää -arviointikynnyksen täsmentyminen periaateargumentaatiolla Elävä oikeus ja sääntelytarkkuus Elävä oikeus näkökulmana oikeuteen Joustavat normit soft law:n perustana Norminälkä sääntelytarkkuuden synnyttäjänä Soft law -lähteisiin perustuvat kaavamaiset soveltamiskäytännöt sääntelytarkkuuden uhkana Sisällöllinen hyväksyttävyys ja sääntelytarkkuus...73 Lähteet...74 OIKEUDELLINEN SÄÄNTELYTARKKUUS YLEISEN OIKEUSTIETEEN NÄKÖKULMA, Raimo Siltala Oikeudelliset sääntelyinstrumentit Oikeussäännöt ja oikeusperiaatteet sääntelyinstrumentteina Lopuksi...90 SÄÄNTELYTARKKUUS LAINLAADINNAN ONGELMANA, Jyrki Tala Aluksi Säännöksiä ja ohjeita sääntelytarkkuudesta Sääntelytarkkuuden tarkastelua vuoden 2009 hallituksen esityksissä Sääntelytarkkuudesta tutkimuskirjallisuudessa Anglo-amerikkalainen sääntelytutkimus Pohjoismainen oikeuskirjallisuus Kokoavaa tarkastelua Päätelmiä Kirjallisuus SUMMARY...123

7 SÄÄNTELYTARKKUUS LAINVALMISTELUN HAASTEENA Pekka Nurmi Otsikon mukaisesti tarkastelen aihetta lainvalmistelun näkökulmasta, lainvalmistelijan pöydän takaa. Palautan ensin mieliin hyvän sääntelyn keskeiset periaatteet ja miten nämä periaatteet suhtautuvat sääntelytarkkuuteen. Toiseksi yritän eteeni tulleiden eri oikeusalojen käytännön esimerkkien avulla kuvata erilaisia näkökohtia, joita sääntelytarkkuuteen liittyy. Lopuksi pyrin tältä pohjalta joidenkin yleisten johtopäätösten tekoon. 1 Hyvän sääntelyn lähtökohtia Hyvän sääntelyn tavoittelu on ollut kasvavan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena jo runsaan 15 vuoden ajan, Euroopassa lähinnä OECD:n ja EU:n piirissä. OECD antoi vuonna 1995 suosituksen sääntelyn laadun parantamiseksi. Keskeinen osa suositusta on tarkistuslistamalli säädösvalmistelua koskevan päätöksenteon tukemiseksi. Oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä valmistui tarkistuslistan suomalainen malli vuonna EU:n piirissä julkisesta hallinnosta vastaavat ministerit sopivat syksyllä 2000 korkean tason neuvoa-antavan ryhmän asettamisesta laatimaan koordinoitu strategia sääntely-ympäristön yksinkertaistamisesta julkisen hallinnon tehostamiseksi, niin yhteisön kuin kansallisella tasolla 2. Työryhmä esitti johtopäätöksensä ja suosituksensa raportissaan Niin OECD:n suositukset kuin EU:n työryhmän raportti ovat paljolti sen työn taustalla, jota EU:n komissio on sittemmin yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tehnyt paremman sääntelyn edistämiseksi. Keskeiset periaatteet ja kehittämisalueet ovat em. asiakirjoissa pitkälle samat. Sääntelytarkkuuden näkökulmasta on huomioitavaa, että periaatteissa korostetaan jo varhaisessa 1 Hyvän säädösvalmistelun laatuvaatimuksia. OECD:n suosituksen täytäntöönpano Suomessa. Suomen tarkistuslista. Oikeusministeriö, valtiovarainministeriö. Helsinki Ryhmään kuuluivat 15 silloisen jäsenvaltion ja komission edustajat. Ryhmä otti nimekseen Mandelkern-ryhmä ranskalaisen puheenjohtajansa Dieudonné Mandelkernin mukaan.

8 2 vaiheessa sääntelyn vaihtoehtojen selvittämistä: valmistelussa on vertailtava erilaisia oikeudellisia ja muita keinoja kysymyksessä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Tällöin on otettava huomioon ainakin vaihtoehtojen kustannukset, hyödyt ja muut vaikutukset eri kohderyhmille ja niistä hallinnolle aiheutuvat vaatimukset. Tältä pohjalta suoritetaan alustava arviointi ja valitaan vaihtoehto. Jos sääntely on todettu parhaaksi vaihtoehdoksi, on pohdittava muun muassa säädöstasoa ja sääntelyn ulottuvuutta. Suomessa hallituksen esitysten laatimisohjeet edellyttävät samaan tapaan, että esityksen perusteluissa on kuvattava vallitseva tilanne ja sen ongelmat sekä miksi juuri ehdotettu lakihanke on niihin perustelluin ratkaisu. Edelleen todetaan, että asianmukaisen lainvalmistelun vähimmäisvaatimuksena on, että ehdotettava säädös on tarpeellinen, että sillä saavutetaan halutut tavoitteet ja että se on paras keino tavoitteiden saavuttamiseksi 3. Valtioneuvoston kanslia asetti keväällä 2005 hankkeen paremman sääntelyn toimintaohjelman laatimiseksi. Hankkeen loppumietinnössä esitettiin noudatettaviksi 11 paremman sääntelyn periaatetta. Periaatteina todettiin muun muassa, että Lainsäädännön on oltava sisällöltään joustavaa ja soveltamisalaltaan selkeää sekä että Sääntely ei saa olla itsetarkoituksellista. Muita ohjauskeinoja tulee käyttää aktiivisesti 4. Hankkeen ehdotukset ovat merkittäviä siinäkin suhteessa, että pääministeri Matti Vanhasen II hallitus toteaa ohjelmassaan, että Hallitus toteuttaa paremman sääntelyn toimintaohjelman 5. Viittauksen voidaan katsoa tarkoittavan juuri em. hanketta. Sääntelyn tarkkuuden pohdiskelu on yhteydessä toimintaohjelman periaatteiden ilmentämään sääntelytarpeen ja -vaihtoehtojen selvittämiseen samoin kuin suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen sääntelykeinon tarkemmassa käytössä. Varsinaisesti sääntelytarkkuuteen viittaa paremman sääntelyn toimintaohjelma -hankkeen suositus lainsäädännön joustavuudesta, jota perustellaan mietinnössä seuraavasti 6 : Lähtökohdaksi tulee asettaa sellaisten sääntelymallien noudattaminen, jotka antavat riittävästi joustavuutta lainsäädännön soveltamiseen eri tilanteisiin ja erityisesti lainsäädännön toteuttamiseksi tarvittaviin julkisten viranomaisten, yksityisten ja yritysten prosesseihin ja toimintoihin. Yrityksille ja yksityisille tulee antaa riittävästi joustavuutta sekä keskinäisten suhteidensa järjestämisessä että taloudelliseen toimintaan sovellettavan lainsäädännön soveltamisessa. 3 Hallituksen esitysten laatimisohjeet. Helsinki 2004, 9. 4 Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 1. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 8/2006, Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Helsinki 2007, Toimintaohjelma, 161.

9 Joustavuutta toteutettaessa otetaan huomioon eri lainsäädäntölohkoilla vallitsevat erot. Esimerkiksi veron määrästä ja verovelvollisuuden perusteista on säädettävä tarkkarajaisesti lailla, koska lainsäädäntö vaikuttaa yritysten ja yksilöiden oikeusturvan toteutumiseen. Mainittu lausuma siis antaa yleisen suosituksen lainsäädännön joustavuudesta, ehkäpä yleisluonteisuudesta, mutta kehottaa samalla ottamaan huomioon eri oikeusalojen erityispiirteet. Tällaisella kannanotolla ei kuitenkaan käytännön lainsäädäntötyössä vielä päästä alkua pitemmälle. Yritänkin seuraavassa eräin käytännön esimerkein tuoda tähän yleiskuvaan hieman lisää sävyjä. 3 2 Esimerkkejä lainsäädännön eri alueilta RL 24 luvun 1 :n muutos Paremman sääntelyn toimintaohjelmassa esitettiin siis verolainsäädäntö alueena, jossa yksilöiden oikeusturvan toteutuminen edellyttää sääntelyn tarkkarajaisuutta. Sama koskee rikoslainsäädäntöä. Tästä voidaan mainita esimerkkinä äskettäin lailla 685/2009 toteutettu rikoslain 24 luvun 1 :n muutos. Siinä säännökseen, jonka mukaan kotirauhan rikkomisesta on tuomittava se, joka rikkoo tätä rauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä, soittamalla puheluita tai muulla vastaavalla tavalla, lisättiin sanat lähettämällä tekstiviestejä. Sääntelyn kattavuus oli aikaisemmin sekä poliisin toiminnassa että alioikeustasolla ollut epäyhtenäistä 7. Korkein oikeus totesi ratkaisussaan 2008:86, että tekstiviestien lähettäminen ei täyttänyt kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöä. Korkein oikeus totesi, että rikoslain 3 luvun 1 :n 1 momentin ilmaiseman laillisuusperiaatteen mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Rangaistussäännöksen sanamuotoa on epäselvissä tapauksissa tulkittava suppeasti ja syytetyn eduksi. Säännöksen sanamuotoa muulla vastaavalla tavalla ei siis pidetty riittävän tarkkarajaisena. Lainmuutoksella täydennettiin kriminalisointia hieman tekstiviestien osalta. Se ei kuitenkaan edelleenkään kata kaikkia viestinnän muotoja, kuten sähköpostihäirintää, ja muutkin tekomuodot säännös kattaa vain sikäli kuin ne kuuluvat kotirauhan piiriin 8. 7 HE 232/2008 vp, 2. 8 Hyväksyessään hallituksen esityksen (eduskunnan vastaus 94/2009 vp) eduskunta edellyttikin, että oikeusministeriö yhteistyössä asianomaisten ministeriöiden ja muiden toimijoiden kanssa laatii vaalikauden loppuun mennessä kokonaisvaltaisen selvityksen oikeussuojakei-

10 4 Viestinnän sääntelystä Tietotekniikan kehitys ja hyväksikäyttö nostavat jatkuvasti esille kysymyksiä siitä, missä määrin erilaisia ilmiöitä olisi säänneltävä kehittyvän viestinnän alueella. Kysymys saattaa olla yhtäältä joidenkin toimijoiden mahdollisuuksia luovista ja rajaavista sääntelyistä (kuten sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos, 125/2009, eli ns. Lex Nokia) tai toisaalta jonkin haitallisen ilmiön torjunnasta (kuten laki lapsipornografian estotoimista, 1068/2006). Ns. uuden median ilmiöiden alueella herää epäilys mahdollisen sääntelyn osuvuudesta. Voidaanko kehittyviä ilmiöitä hallita uuden sääntelyn keinoin, ja onko se edes toivottavaa. Esimerkiksi Euroopan neuvoston media- ja viestintäkysymyksistä vastaavien ministerien kokouksessa Reykjavikisssa toukokuussa 2009, jonka kokouksen teemana oli A new notion of media?, yleisnäkemys oli, että uuden sääntelyn sijasta on pikemminkin keskityttävä huolehtimaan lukuisten jo olemassa olevien sopimusten ja muiden oikeudellisten instrumenttien toimivuudesta ja soveltamisesta. Tarvittavan ohjauksen painopisteen tulisi olla käytännesäännöissä, informaatiossa ja itsesääntelyn eri muodoissa 9. Niin ikään voidaan joutua pohtimaan oikeusjärjestyksen koherenssia, toisin sanoen, missä yhteydessä ja kuinka laajasti sääntely olisi toteutettava. Keskustelun alaisena on esimerkiksi biometristen tunnistetietojen käsittelyn sääntely. Tarvitaanko sääntelyä ja jos tarvitaan, tapahtuisiko se erillisenä sääntelynä vai esimerkiksi henkilötietojen käsittelyä koskevan yleislain, henkilötietolain, muutoksena. Tuossa laissa kun jo on yleissäännös esimerkiksi henkilötunnuksen käytöstä. Kysymys liittyy myös sääntelytarkkuuteen siinä mielessä, että yleislakiin otettava säännös pyrkii ymmärrettävästi usein olemaan yleisluonteisempi kuin vastaava erityissääntely. Toisena esimerkkinä voidaan mainita tietoturvallisuuden sääntely. Kysymys on siitä, tarvitaanko Suomessa yleistä tietoturvalakia 10 vai onko parempi noudattaa hajautettua menettelyä, jossa tarvittavat laki- ja asetustasoiset säännökset on sijoitettu sen materiaalisen sääntelyn yhteyteen, johon ne liittyvät. Kannanottoon vaikuttaa esimerkiksi se, missä määrin katsotaan tarvittavan sääntelyä tietoturvassa noudatettavista yleisistä periaatteista. noista modernilla viestintäteknologialla toteutettavaa yksityisyyteen kohdistuvaa häirintää ja ilkivaltaa vastaan sekä ryhtyy arvioinnin perusteella tarvittaviin lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin. Tehtävä on vaativa viestintäteknologian ja -ympäristön nopeassa kehityksessä. 9 Political declaration and resolutions. MCM(2009) Tietoturvallisuus ja laki. Näkökohtia tietoturvallisuuden oikeudellisesta sääntelystä. Tutkimusraportti Ahti Saarenpää (toim.), Tuomas Pöysti (toim.), Mikko Sarja, Viveca Still, Ruxandra Balboa-Alcoreza. Valtiovarainministeriö, Lapin yliopiston oikeusinformatiikan instituutti. Helsinki 1997.

11 Henkilötietojen käsittely 5 Henkilötietojen käsittelyn sääntely on seuraus tietotekniikan kehittymisestä. Yhtäältä on haluttu tukea tekniikan mahdollistamaa informaation käyttöä ja tietojen vapaata liikkuvuutta sekä toisaalta varmistaa yksilöiden riittävä yksityisyyden suoja silloin, kun kysymys on heitä yksityisinä koskevien tietojen käsittelystä. EU:n tasolla näistä lähtökohdista on hyväksytty ns. yleinen tietosuojadirektiivi 95/46/EY ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi 2002/58/EY sekä näitä vastaava, EU:n instituutioita koskeva tietosuojaasetus EY/2001/ Mainittujen direktiivien täytäntöönpanossa on kuitenkin nähty tarpeelliseksi sallia jäsenvaltioille tietty kansallinen liikkumavara 12. Käytännössä jäsenvaltiot ovatkin hyödyntäneet liikkumavaraa. Esimerkiksi Suomessa pyrittiin ottamaan huomioon jo voimassa olleessa kansallisessa lainsäädännössä toteutettuja ratkaisuja ja välttämään raskaiksi arvioituja hallinnollisia menettelyjä, kuten viranomaisilmoituksia ja -lupia 13. EU:n komissio on tietosuojadirektiivin täytäntöönpanoa koskevassa arvioinnissaan katsonut, että suhteellisen laajan kansallisen liikkumavaran mahdollistaminen on osin ollut syynä kansallisten lainsäädäntöjen tarpeettoman suureen eroavuuteen. Komission näkemyksen mukaan tarvetta ei kuitenkaan ole direktiivin muuttamiseen sinänsä, vaan komissio on katsonut, että sääntelyn yhtenäisyyttä voidaan edistää yhteisin keskusteluin ja moitteettomalla implementoinnilla 14. Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2009 hyväksymä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ohjelman (Tukholman ohjelma) samoin kuin Lissabonin sopimuksen täytäntöönpano ovat kuitenkin avanneet keskustelua tarpeesta kehittää sääntelyä 15. Direktiivien sallima kansallinen liikkumavara tai mahdollisuus täydentää direktiivin määräyksiä omilla kansallisilla säädöksillä liittyy kysymykseen sääntelytarkkuudesta. Kritiikkiä voivat aiheuttaa varsinkin direktiivin edellyttämää perustasoa tiukemmat kansalliset säännökset (ns. gold plating). Kysymys on samansuuntainen kuin pohdittaessa tarvetta antaa yleislaista poikkeavia tai sitä täydentäviä erityissäännöksiä. Juuri henkilötietolainsäädännön alueella niin Suomessa kuin muuallakin on huolta herättänyt säädösviidakon kasvu. Yleislakia täydentämään on syntynyt suuri joukko erityisalojen lainsäädäntöä tai yksittäisiä säännöksiä. 11 Ks. esim. tietosuojadirektiivin johdanto-osan kohdat 7 ja Tietosuojadirektiivin johdanto-osan kohta HE 96/1998 vp., Komission kommunikaatio Euroopan parlamentille ja neuvostolle COM(2007) 87 final. 15 Komissio on toteuttanut julkisen kuulemisen ajalla Ks. myös EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artikla.

12 6 Oikeusministeriössä onkin vireillä hanke, jonka avulla pyritään luomaan tällä alueella säädöspoliittisia linjauksia ja saamaan sääntely hallintaan 16. Sääntelyn lisääntymiseen ja yksityiskohtaisuuteen ovat vaikuttaneet myös eduskunnan valiokuntien (perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta) tulkinnat. Henkilötietolain (523/1999) 8 ja 9 :ssä on henkilötietojen käsittelyä ja tietojen laatua koskevat yleiset säännökset. Kuitenkin mainitut valiokunnat ovat lausunnoissaan ja mietinnöissään 17 edellyttäneet erityissääntelyn kyseessä ollessa lakiin otettavaksi varsin yksityiskohtaisia ja siis yleislakia tiukempia säännöksiä, muun muassa rekisteröitävien tietojen sisällöstä, käyttötarkoituksesta, säilytysajasta ja luovuttamisesta. Osittain kannanotot liittyvät säädöstasoon. Hallintovaliokunta on pitänyt asianmukaisena lähtökohtana, että henkilötietojen suojaan liittyvistä seikoista säädetään mahdollisimman yksityiskohtaisesti jo lain tasolla 18. On myös otettava huomioon perustuslain 10, jonka mukaan jokaisen yksityiselämä on turvattu ja henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslaki 2000 Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksella, jonka taustana oli Suomen liittyminen Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen, ja vuoden 2000 perustuslailla pyrittiin täsmentämään ja turvaamaan yksilön perusoikeuksia. Perustuslakiin sisällytettiin myös asetuksenantovaltaa koskeva säännös (80 ), jonka mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Perustuslaki sisältää lisäksi 70 lakivarausta eli säännöstä, jotka edellyttävät tietystä asiakokonaisuudesta säädettäväksi lain tasolla (kuten edellä mainittu henkilötietojen suoja). Perustuslain vaatimukset laintasoisesta sääntelystä ovat sittemmin täsmentyneet perustuslakivaliokunnan käytännössä. Aiemmin alemmalla säädöstasolla annettua sääntelyä on jouduttu nostamaan lakitasolle. Perustuslaki on vaikuttanut laintasoisen sääntelyn kasvuun. On esiintynyt arvioita siitä, että sääntelyn painopiste olisi jo epätarkoituksenmukaisella tavalla siirtynyt lain tasolle Oikeusministeriön säädöshankkeet Oikeusministeriö, toiminta ja hallinto 2009:17, PeV lausunnot 14/1998 vp ja 51/2002 vp sekä HaV lausunnot 16 ja 19/1998 vp sekä mietinnöt 25 ja 26/1998 vp. 18 Edellisessä kohdassa mainitut lausunnot ja mietinnöt. 19 Tehokkaampaa, suunnitelmallisempaa ja hallitumpaa lainvalmistelua. Valtioneuvoston lainvalmistelun suunnittelun ja johtamisen kehittämisryhmän mietintö. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13/2005, ja siinä viitattu Selvitys perustuslakiuudistuksen toimeenpanosta. Oikeusministeriön työryhmämietintö 2002:7.

13 Lainvalmistelukäytännössä on aiheutunut ongelmia siitä, että perustuslain merkitystä ei ole aina osattu arvioida oikein ja että asetuksenantovaltuuksia ei ole osattu muotoilla riittävän tarkkarajaisiksi. Osaamisen taso on nyttemmin kohentunut. Perustuslaki ja sen vaatimukset asettavat joka tapauksessa puitteet, jotka on otettava huomioon myös sääntelytarkkuutta pohdittaessa. Voidaan ajatella, että säädöstason nostolla on vaikutusta tässä suhteessa: lakitasolla ei ole luontevaa antaa yhtä yksityiskohtaisia säännöksiä kuin asetustasolla. Vaatimus perussäännösten sisällyttämisestä lakiin ei saisikaan johtaa lakien tarpeettomaan yksityiskohtaisuuteen. Lainvalmistelijalta edellytetään siis osaamista ja tarkkuutta sääntelyinstrumenttien käytössä. 7 Laki julkisista hankinnoista ja asunto-osakeyhtiölaki Lainvalmistelussa esiintyy toisinaan toiveita siitä, että valmisteltavaan säädökseen, yleensä lakiin, otettaisiin säännöksiä, jotka antaisivat vastauksia käytännössä ilmi tulleisiin yksittäisiin soveltamistilanteisiin. Kysymys on siis jälleen sääntelyn yksityiskohtaisuudesta. Esimerkkeinä tällaisista alueista mainitaan seuraavassa hankintalainsäädäntö ja asunto-osakeyhtiölainsäädäntö. Hankintalainsäädännön tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää kilpailua ja turvata tavaroiden palvelusten ja rakennusurakoiden tarjoajien tasapuolinen kohtelu. Lailla julkisista hankinnoista (348/2007) on pantu täytäntöön EU:n direktiivit 2004/18/EY ja 89/665/EY. Lainsäädäntöä ollaan uudistamassa hankintojen oikeussuojajärjestelmän osalta (HE 190/2009 vp). Uudistamisen taustana on direktiivi 2007/66/EY. Direktiivi jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa oikeussuojakeinojen valinnan suhteen. Direktiivin täytäntöönpanon valmistelua ja siihen sisältyvien vaihtoehtojen punnintaa varten on asetettu työryhmä, joka on jo laatinut kaksi mietintöä 20. Edellä mainittu HE 190 pohjautuu työryhmän viimeisimpään mietintöön. Työryhmä jatkaa vielä työtään. Työryhmä on suorittanut selvityksiä ja kyselyjä, joissa hankintamenettelyn eri osapuolilta on tiedusteltu heidän näkemyksiään sääntelytarpeista, vaihtoehdoista ja käytännön ongelmista. Tavoitteena on oikeusturvajärjestelmä, joka antaisi mahdollisimman tehokkaasti oikeussuojaa, mutta mahdollistaisi samalla hankintamenettelyn joustavan sujumisen. Pyrkimyksenä on myös vähentää keskeisen tuomiois- 20 Julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän uusiminen. Oikeusministeriö. Työryhmämietintö 2008:6 ja Ehdotus julkisten hankintojen oikeussuojakeinojen muuttamisesta. Työryhmän välimietintö. Oikeusministeriö. Työryhmämietintö 2009:9.

14 8 tuimen, markkinaoikeuden, työmäärää. Tällöin merkitystä on myös sillä, että sovellettava aineellinen lainsäädäntö on selkeää ja ymmärrettävää ja siten omiaan ehkäisemään tarpeettomia muutoksenhakuja. Työryhmä joutuukin vielä pohtimaan, missä määrin se ehdottaisi lakiin tällaisia yksityiskohtia koskevia tarkennuksia, siis lisäisi sääntelytarkkuutta. Vai olisiko tyydyttävä säännösten tarkoituksen selittämiseen ja soveltamistilanteiden erittelyyn vain itse mietinnön tekstissä. Uuden asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) tavoitteena on ollut asuntoosakeyhtiöitä nykyistä paremmin palveleva laki, joka olisi helposti ymmärrettävissä erityisesti yhtiöiden osakkeenomistajien ja maallikkojohdon kannalta. Tarkoitus on kaiken kaikkiaan vähentää toimintaan liittyvää epävarmuutta ja selventää lainsäädännön soveltamista käytännön tilanteissa. Valmistelu on perustunut laajapohjaiseen ja osallistumista tukevaan valmisteluun, jonka taustaksi on laadittu lukuisia selvityksiä ja kyselyjä. Lopputuloksena on laki, jossa on kaikkiaan 314 pykälää, kun voimassa olevassa laissa pykäliä on 96. Sosiaaliturvalainsäädäntö Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen toiminnastaan. Kertomuksessaan vuodelta virasto on erityisesti kiinnittänyt huomiota valtiontalouden kestävyyteen ja tuottavuuden parantamiseen. Kertomus sisältää myös arvioinnin hallitusohjelmassa viitattujen paremman sääntelyn periaatteiden toteutumisesta hyvinvointipalveluja koskevassa lainsäädännössä. Johtopäätöksinään tarkastusvirasto katsoo, että sääntely on yhtäältä väljää ja yleispiirteistä ja toisaalta hajanaista ja pirstaleista. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan hyvinvointipalveluja koskeva lainsäädäntö ja sääntely-ympäristö kokonaisuudessaan samoin kuin lainsäädäntöä täydentävä informaatio-ohjaus pitäisi arvioida kokonaisuutena paremman sääntelyn toimintaohjelmassa määriteltyjen periaatteiden toteutumisen sekä palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja toimivuuden näkökulmasta. Tarkastusvirasto arvioi, että lainsäädännön täsmentäminen ei välttämättä ole oikea keino. Yksityiskohtainen sääntely voisi pikemminkin lisätä pirstaloitumista ja resurssien epätarkoituksenmukaista priorisointia palvelujen järjestämisen tosiasiallisten mahdollisuuksien puuttuessa Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle varainhoitovuodelta 2008, K 15/2009 vp. Helsinki Hyvinvointipalvelujen järjestämistä koskevaa ja eri ohjauskeinot kattavaa säädöspoliittista viitekehystä ollaan selvittämässä myös valtiovarainministeriön käynnistämässä kuntien tuottavuuden parantamiseen tähtäävässä Normitalkoot-hankkeessa.

15 Sosiaaliturvan lainsäädännön problematiikkaa on pohdittu myös muutoksenhaun kannalta 23. Tavoitteena on ollut organisoida tämän alueen muutoksenhakulautakunnista ja vakuutusoikeudesta koostuva oikeusturvajärjestelmä sellaiseksi, että järjestelmä tarjoaisi yksityiselle pääsyn oikeuksiin oikeusvarmalla ja tehokkaalla tavalla ja että järjestelmä olisi myös hallinnon tuottavuuden kannalta toimiva. Kehittämistyössä on havaittu sosiaaliturvan aineellisen lainsäädännön laadun suuri merkitys. Sanotaan, että muutoksenhaun tarve aiheutuu muun muassa oikeuksia antavien säännösten tulkinnanvaraisuudesta ja epäyhtenäisestä hallintokäytännöstä. Voidaan kuitenkin kysyä, onko tällaisella alueella koskaan mahdollista päästä toimivaan sääntelytarkkuuteen. Onko liian yksityiskohtainen sääntely vain omiaan aiheuttamaan lisää ongelmia? Vai voitaisiinko parempaan tulokseen päästä yleisemmällä, mutta johdonmukaisella sääntelyllä, jota täydennetään muilla ohjauskeinoilla? 9 Perhelainsäädäntö Yksityisten välisten oikeussuhteiden järjestely, esimerkiksi perheoikeuden alueella, on asia, jossa lainsäätäjältä vaaditaan erityistä harkintaa. Tämä lähtökohta korostuu nykyaikaisessa moniarvoisessa yhteiskunnassa. Oikeussuhteiden peruselementit tulee olla järjestetty, mutta voidaan kysyä, kuinka yksityiskohtaisesti lainsäätäjän tulee rajata osapuolten disponointivaltaa? Ajankohtaisissa lainvalmisteluhankkeissa yhtenä kehittämislinjana on lapsen aseman ja oikeuksien turvaaminen. Sen sijaan avio- tai avopuolisoiden oikeussuhteiden kehittämisessä on oltu varovaisempia. Esimerkiksi perintökaaren uudistamistarpeita koskevat selvitykset eivät ole johtaneet jatkotoimiin 24. Niin ikään HE:n antaminen eräiden avoliiton purkautumisen liittyvien varallisuusoikeudellisten ongelmien korjaamisesta on edennyt suunniteltua hitaammin 25. Oikeudenkäynti- ja hallintomenettely Perustuslain 11 luvussa säädetään hallinnon järjestämisestä. Pääsääntö on, että valtionhallinnon toimielinten samoin kuin kuntien hallinnon yleisistä perusteista on säädettävä lailla. Hallinnon järjestämisessä on käytännössä 23 Esimerkiksi Komiteanmietintö 2001:9. Toimeentuloturvan muutoksenhaku. 24 Oikeusministeriön säädöshankkeet Oikeusministeriö, toiminta ja hallinto 2009:17, Myös kansalaispalaute avoliiton ja sen aikaisen yhteistalouden purkamisen sääntelystä on ollut varsin kriittinen. Oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä 2009:10.

16 10 viime aikoina usein jouduttu tulkitsemaan perustuslain 124 :ää, joka koskee hallintotehtävien antamista muulle kuin viranomaiselle. Myöskään lailla säätäminen ei useinkaan ole vain viranomaisen sisäisen hallinnon järjestämistä, vaan sillä on vaikutusta yksilöihin ja yrityksiin hallinnon asiakkaina. Tällainen merkittävä hanke on esimerkiksi vuoden 2010 alusta toteutettu valtion aluehallinnon uudistaminen (lait /2009). Ensi asteen menettelyn järjestämisellä, esimerkiksi lupa-asioissa, on merkitystä edelleen oikeussuojajärjestelmän toimivuudelle ja muun muassa tuomioistuimien työmäärälle. Myös näitä vaikutuksia olisikin arvioitava hallintoa ja sen menettelytapoja koskevia säännöksiä valmisteltaessa. Oma kysymyksensä on, kuinka yksityiskohtaisesti oikeudenkäyntimenettelyjä olisi säänneltävä. Yleisesti ottaen siviili- ja rikosasioiden käsittelyä koskevan oikeudenkäymiskaaren sääntely on yksityiskohtaisempaa kuin hallinto-oikeudellista muutoksenhakua koskevan hallintolainkäyttölain 26. Oikeudenkäyntimenettelyn sääntelyä ohjaavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteet, perustuslaki ja tavoite oikeudenkäytön yhtenäisyyteen. Lainvalmistelussa on kuitenkin aiheellista pohtia, kuinka yksityiskohtainen tuomioistuimien toimivallan käytön sääntely on tarpeen. On tosin pidettävä mielessä, että tuomioistuimien riippumattomuuden periaatteesta johtuen muiden kuin lainsäädännöllisten ohjauskeinojen käyttö on rajallista. 3 Johtopäätöksiä Perustuslaki asettaa ensinnäkin yleiset puitteet myös sääntelytarkkuudelle. Nämä puitteet johtuvat perustuslain yleisistä säännöksistä, kuten perusoikeussäännöksistä, samoin kuin sääntelyvelvoitteista ja säädöstason määräytymisestä. Toisena lähtökohtana on otettava huomioon paremman sääntelyn yleiset periaatteet. Tämä tarkoittaa niin sääntelyn käytön hyödyllisyyttä keinona ylipäänsä (tarpeellisuusvaatimus) ja tämän keinon käytön voimakkuuden astetta (suhteellisuusvaatimus) kuin varsinaisen sääntelyn muotoilua. Sääntelyn tarkkuuden arviointi tapahtuu sitten itse valmisteluprosessissa. Vaihtoehtoja punnittaessa joudutaan tarkastelemaan ja pohtimaan, millaisesta sääntely-ympäristöstä kulloinkin on kysymys sekä mitkä ovat sääntelyn tavoitteet ja kohdetahot. Lopputulokseen vaikuttaa, onko kysymys yksityisten oikeuksien tai velvoitteiden asettamisesta, yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan toteutumisen takaamisesta, toimintapuitteiden luomisesta läh- 26 Hallintolainkäyttölaki on kokonaistarkastelussa asetetussa hallintolainkäyttötoimikunnassa, jonka toimikausi päättyy Ks. oikeusministeriön em. säädöshankeluettelo,

17 tökohtaisesti tasavertaisille toimijoille vaiko julkisen hallinnon toiminnan sisäisestä järjestelystä jne. Säädösvalmistelussa on noudatettava riittävää kuulemismenettelyä ja suoritettava asianmukainen vaikutusarviointi. Vaikutusten arvioinnissa erityinen huomio tulisi kohdistaa sääntelyn käytännön toimivuuteen ja täytäntöönpanoon. Oikeusjärjestyksen yleisen koherenssin voidaan sanoa puoltavan yleislakien säätämistä keskeisillä oikeuselämän alueilla ja näiden lakien toimivuuden säilyttämistä. Vastaavasti yleislaeista poikkeaviin yksityiskohtaisiin erityislakeihin tai -säännöksiin tulisi suhtautua varauksella. On kuitenkin muistettava, että yleislaki/erityislaki- sekä yhtenäissääntely/hajautettu sääntely -problematiikkaan liittyy monenlaisia pohdittavia asioita, joista sääntelytarkkuuden näkökulma on vain yksi. Sääntely ei lopultakaan ole vain tekniikkaa, vaan yhteiskunnallista päätöksentekoa. Merkitystä voikin olla sillä, päättääkö sääntelyn yksityiskohdista eduskunta vai jätetäänkö yksityiskohdat hallinnon huolehdittavaksi alemmanasteisella sääntelyllä ja muulla ohjauksella vaiko hallinto- ja oikeuskäytännössä määräytyväksi. 11

18 SÄÄNTELYTARKKUUS JULKISOIKEUDESSA, ERITYISESTI HALLINTO-OIKEUDESSA Heikki Kulla Hallintotoiminnalle on pidetty tyypillisenä julkisen edun toteuttamista ja sitä, että lakien toimeenpanossa hallintoviranomaisilla on laajempi toimintavapaus kuin tuomioistuimilla. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että hallintoviranomaiset voivat usein lakisääteisen harkintansa pohjalta valita toiminnan aloittamisajan ja toimintatavan, vaikka toiminta muuten olisi lailla tarkasti sidottua. Hallinnollista joustavuutta toimeenpanossa on pidetty tarpeellisena myös siksi, että voitaisiin välttyä lakiin yksityiskohtaisesti kirjatun väärän toimintamallin aiheuttamilta vahingoilta. Historiasta löytyy monia esimerkkejä lailla säännellyistä mutta toiveajatteluun perustuvista ja tosiasiassa toteuttamiskelvottomista hankkeista, kuten 1700-luvun yritykset kasvattaa silkkiäispuuta Pohjois-Euroopassa. 1 Sääntelytarkkuus on valtiovallan kolmijakoon liittyvistä ja oikeusvaltiollisista lähtökohdista hallinto-oikeuden keskeisiä kysymyksiä. Lainsäädännön tarkkuus- ja täsmällisyysvaatimus on puolestaan sidoksissa oikeustieteellisiin käsityksiin lain toimeenpanon luonteesta, kuten näkemyksiin oikeudellisesta ratkaisutoiminnasta, laintulkinnasta sekä oikeudellisen sidonnaisuuden ja hallinnollisen harkinnan välisestä suhteesta. 2 Oikeusdogmaattisesti keskeisiä asioita ovat lainalaisuus mukaan lukien perusoikeudet, oikeussäännösten hierarkia, harkintaoppi, joustavat oikeusnormit ja oppi oikeussäännösten konkretisoinnista. 1 Preussin osalta Christopher Clark: Iron Kingdom. The Rise and Downfall of Prussia , Penguin Books 2007, Esimerkkinä voidaan myös mainita Indianan osavaltiossa v käynnistetty lainsäädäntöhanke, jolla piin epäkäytännöllinen päättymätön murtolukuarvo 3, aiottiin korvata arvolla 3,2. Lakiesitys hyväksyttiin yksimielisesti edustajainhuoneessa mutta hylättiin senaatissa, Sven-Eric Liedman: Stenarna i själet. Form och materia från antiken till idag, Bonniers 2006, Oikeustieteen, oikeuskäytännön ja lainsäädännön vuorovaikutussuhteista Stefan Vogenauer: An Empire of Light II: Learning and Lawmaking in Germany Today, Oxford Journal of Legal Studies 2006, ; Alexander Somek: Rechtliches Wissen, Suhrkamp/ Frankfurt am Main 2006, ; Benoît Garnot: Histoire de justice, France XI e XXIe siècle, Editions Gallimard 2009,

19 14 1 Lainalaisuus Lainalaisuusperiaatteen mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, ja julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia (PL 2.3 ). Suomalaiselle legalismille tyypillisellä tavalla laki tarkoittaa tässä oikeusjärjestystä kokonaisuudessaan alkaen perustuslaista ja päättyen kunnallisiin säädöksiin. Lainalaisuuden olennaiset osat ovat lain ensisijaisuuden periaate ja lailla säätämisen edellyttäminen eli lakivaraus. Lain ensisijaisuus ilmaisee lain sitovuuden ja ylemmänasteisuuden idean. Hallintoviranomaisten ja tuomioistuinten on kaikissa tilanteissa yhtäältä noudatettava voimassa olevia lakeja, ja toisaalta ne eivät saa toimia vastoin niiden säännöksiä. 3 Lakivarauksen periaate puolestaan edellyttää, että hallintoviranomainen voi käyttää julkista valtaa ainoastaan lain valtuutuksen nojalla. Julkisen vallan käyttöä ei ole tässä aihetta ymmärtää suppeasti, koska demokratia- ja oikeusvaltioperiaatteiden mukaisesti lainsäätäjän on päätettävä kaikista kansalaisten ja yhteiskuntaelämän kannalta keskeisistä ratkaisuista. Lakivaraus ulottuu siten myös hallinto-organisaation ja -menettelyn perusteiden sääntelyyn. Oikeusvaltioperiaate vaatii, että julkisen vallan ja kansalaisten väliset oikeussuhteet määritellään lainsäädännöllä yksiselitteisesti, ennakoitavasti ja riittävän pysyvästi. Lakivarauksen taustalla on osaltaan demokratiaperiaate (PL 2.1 ): kansanvaltaisesti valittu eduskunta päättää lailla keskeisistä yhteiskuntaelämän ratkaisuista, etenkin sellaisista, jotka kohdistuvat välittömästi kansalaisiin (PL 80 ). 4 Eräänä rajanvedon kriteerinä on viitattu säänneltävien asioiden olennaisuuteen ja siihen liittyen sääntelytarkkuuteen: keskeisimmin ihmisten oikeusasemaan vaikuttavien sääntelyiden on oltava muita täsmällisempiä ja tarkempia. Lain tasolla on myös tehtävä sääntelyratkaisut, jotka koskevat laitoksissa, kuten vankiloissa, olevien henkilöiden asemaa. Edes osittaiseksi perusteeksi ei riitä erityinen vallanalaisuussuhde eli laitosvalta. Mikäli säänneltävänä on rikosoikeudelliseen rangaistukseen rinnastuva hallinnollinen sanktio, täsmällisyysvaatimus on nullum crimen sine lege ja nulla poena sine culpa -periaatteiden pohjalta (PL 8 ) tavallista tiukempi. 5 Rangaistusluonteisia hallinnollisia sanktiota koskeva oppi on hyvä esimerkki mutkikkaasta oikeudellisesta siirrännäisestä, joka on omalta osal- 3 HE 1/1998, 74; Olli Mäenpää: Hallinto-oikeus, Porvoo 2003, Mäenpää, 146; Hartmut Maurer: Allgemeines Verwaltungsrecht, 15. Auflage, München 2004, Mikael Koillinen: Seuraamusjärjestelmien leikkauspisteessa: nulla poena sine lege certa. Timo Ahonen (toim.): Juhlajulkaisu Ahti Laitinen /4-2006, , Vammala 2006, ; KHO 2004:15; Oulun HaO /0364/1.

20 taan murtanut kotimaisen hallinto-oikeuden systematiikkaa. Oppirakennelma on peräisin lähinnä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklasta ja sen jatkuvasti täydentyvästä soveltamiskäytännöstä. 6 Sen sijaan Euroopan unionin oikeutta sovellettaessa rangaistusluonteisten sanktioiden ala on tulkittu selvästi suppeammaksi. 7 Lakivarauksen erityisenä tyyppinä on aihetta mainita perusoikeudellinen lakivaraus, joka asettaa lain valtuutusvaatimuksen lisäksi menettelyllisiä ja sisällöllisiä ehtoja perusoikeuteen puuttumiselle. 8 Perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset ovat näitä ehtoja. Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksessa voi olla kyse esimerkiksi rajauksesta joustavan oikeusnormin ja luetteloperiaatteen välillä. Lainalaisuus viittaa siihen, että pelkästään lain perustelut eivät voi korvata kirjoitettua lainsäännöstä. Perusteluilla on kuitenkin huomattava keskeinen sija historiallisessa eli lainsäätäjän tahtoa kunnioittavassa laintulkinnassa. Tapauksessa 2007:77 korkein hallinto-oikeus arvioi asiaa verovelvolliselle määrättävän maksun lainmukaisen sääntelyn kannalta. Verotuksen peruuttamisen johdosta verovelvolliselta perittävä maksu, josta nykyisin säädetään autoverolain 35 a :n 2 momentissa, on oikeudelliselta luonteeltaan vero. Maksuun on tämän vuoksi sovellettava Suomen perustuslain 81 :n 1 momentissa ilmaistua vaatimusta, että veron suuruuden perusteista on säädettävä lailla. Autoverolain 35 a :n 2 momentissa on säädetty ainoastaan maksun enimmäismäärä. Kun säännöstä koskevasta hallituksen esityksestä kuitenkin ilmenee lisäksi, että maksun suuruus on tarkoitus suhteuttaa ajoneuvon käyttöaikaan Suomessa, korkein hallintooikeus katsoi, ettei maksun määrääminen säännöstä soveltamalla ollut perustuslain 106 :ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. (Äänestys 4 1.) Esimerkiksi ne bis in idem kiellon kannalta EIT Ruotsalainen v. Suomi ; Matti Pellonpää: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja kansallisen oikeuden kehitys haittaa vai hyötyä, , Lakimies 2009, ; Mikko Vuorenpää: Veropetos, veronkorotus ja kielto käsitellä samaa asiaa kahdesti EIT Jukka Ruotsalainen v. Suomi , Lakimies 2010, Linjauksen arvostelua oikeusvaltiollisista lähtökohdista Jürgen Schwarze: Judicial Review of European Administrative Procedure, , Law and Contemporary Problems 1/2004, , 8 Veli-Pekka Viljanen: Perusoikeuksien rajoitusedellytykset, Vantaa 2001, ; valituskiellon ja PL 21 :ssä turvatun muutoksenhakuoikeuden osalta KHO 2008:25. 9 Tapauksen valtiosääntöoikeudellinen arvio Tuomas Ojanen: Pro fisco, contra legem constitutionalem, Lakimies 2008, Ks. myös KHO 2008:67.

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää

EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS Olli Mäenpää TALENTUM Helsinki 2011 Kolmas, uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijä Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio

Lisätiedot

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 21.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Liettuan tasavallan parlamentin perusteltu lausunto

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Anne Nenonen OTT, esittelijäneuvos NAF 4.2.2015 Väitöskirjan sisällöstä Artikkeliväitöskirja Yhteenveto Viisi artikkelia Julkaistu FORUM IURIS

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Jaakko Husa Teuvo Pohjolainen Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Johdatus julkisoikeuteen Talentum Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.

Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3. Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.2017 Perustuslain tulkinnan erityispiirteitä Perustuslakitulkinnan

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA 1 (5) Seppo Tiitinen Eduskunnan pääsihteeri Hallintotuomioistuinpäivä 15.11.2004 PUHERUNKO LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA Lainsäädäntövalta uuden perustuslain mukaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa

Lisätiedot

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos Lainlaatijan EU-opas Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet 2. uudistettu painos Helsinki 2004 Esipuhe Tässä Lainlaatijan EU-oppaassa käsitellään Euroopan yhteisöjen säädösten huomioon ottamista

Lisätiedot

HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN

HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN Luonnos 18.1.2015 OM1/41/2016 HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN Asettaminen Oikeusministeriö on päättänyt asettaa työryhmän selvittämään Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen

Lisätiedot

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 29.03.2017 EOAK/1047/2017 Asia: LVM/417/03/2013 Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan lausunto

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Yleistä Valiokunnan kuulemiskutsun mukaan kuulemisen teemana on ennen muuta valinnanvapauslakiehdotuksen

Yleistä Valiokunnan kuulemiskutsun mukaan kuulemisen teemana on ennen muuta valinnanvapauslakiehdotuksen Olli Mäenpää 13.6.2017 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0404(COD)

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0404(COD) Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 29.5.2017 2016/0404(COD) LAUSUNTOLUONNOS ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

HE 307/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä.

HE 307/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä. HE 307/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä.

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain, ajoneuvoverolain 50 ja 53 :n ja polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan autoverolakia,

Lisätiedot

Mikael Hidén. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA KELLO HE 224/16 vp laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta

Mikael Hidén. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA KELLO HE 224/16 vp laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta 1 Mikael Hidén PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 24.11.2016 KELLO 10.00 HE 224/16 vp laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta Käytettävissä olleen ajan lyhyyden vuoksi en ole voinut perehtyä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv 1. Johdanto 1 1.1. Tutkimuskohde 1 1.1.1. Johdanto 1 1.1.2. Perusoikeudet 3 1.1.3. Euroopan neuvoston oikeus 4 1.1.4. EU-oikeus 7 1.2. Rajaukset 10 1.3. Metodi

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT

Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT Alma Talent Helsinki 2017 3., uudistettu painos Copyright 2017 Alma Talent Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.09.2015 Dnro OKV/1735/1/2014 1/5 ASIA Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 7.10.2014 osoittamassaan

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (50/2011)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (50/2011) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 15.6.2011 ILMOITUS JÄSENILLE (50/2011) Aihe: Italian tasavallan senaatin perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 7 ja :n muuttamisesta PERUSTELUT ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ annettuun lakiin

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (53/2011)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (53/2011) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 16.6.2011 ILMOITUS JÄSENILLE (53/2011) Asia: Italian tasavallan edustajainhuoneen perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.3.2017 COM(2017) 146 final 2017/0066 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen pöytäkirjan 31, joka

Lisätiedot

1. Oikeus vaitioloon ja inkriminaatiokielto hallinnossa ja hallintolainkäytössä?

1. Oikeus vaitioloon ja inkriminaatiokielto hallinnossa ja hallintolainkäytössä? Oikeussuoja Erikoistumisjakso 3.9.2014 1. Oikeus vaitioloon ja inkriminaatiokielto hallinnossa ja hallintolainkäytössä? 2. Intressiedustus ja erityisasiantuntemus hallintolainkäyttöelimissä (Mäenpää)?

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

14950/14 elv/vk/jk 1 DG G 2B

14950/14 elv/vk/jk 1 DG G 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0400 (CNS) 14950/14 SC 182 ECON 1002 SELVITYS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed.

Lisätiedot

talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2004 vp

talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2004 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2004 vp Hallituksen esitys laiksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Talousvaliokunnalle JOHDANTO

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

Istuntoasiakirja LISÄYS. mietintöön

Istuntoasiakirja LISÄYS. mietintöön EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 15.5.2013 A7-0170/2013/err01 LISÄYS mietintöön ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi)

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.11.2016 Taltionumero 4668 Diaarinumero 2984/3/15 1 (6) Asia Valittaja Kunnallisasiaa koskeva valitus Hämeenkyrön kunnanhallitus Päätös,

Lisätiedot

hallintolakiin Päätös Laki uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta

hallintolakiin Päätös Laki uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2003 vp Hallituksen esitys eräiden oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonalan lakien viittaussäännösten muuttamisesta viittauksiksi hallintolakiin Asia Hallitus on antanut

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

VALVONTAVIRANOMAISTEN

VALVONTAVIRANOMAISTEN VALVONTAVIRANOMAISTEN ROOLI OIKEUKSIEN TOTEUTTAMISESSA Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin I 15.5.2014 Sanna Hyttinen VÄITÄN, ETTÄ Valvontaviranomaisilla on suurempi ja monipuolisempi rooli yksilön

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) 11407/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 19. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) 2016/, annettu päivänä kuuta,

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) 2016/, annettu päivänä kuuta, EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) 2016/, annettu päivänä kuuta, unionin ja sen henkilöstön välisten riitojen ratkaisemista ensimmäisenä oikeusasteena koskevan toimivallan siirtämisestä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot