SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA, VAIHE 2: YRITYSKOHTAISET ANALYYSIT Raporttiluonnos 52X165248

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA, VAIHE 2: YRITYSKOHTAISET ANALYYSIT 28.4.2014. Raporttiluonnos 52X165248"

Transkriptio

1 SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA, VAIHE 2: YRITYSKOHTAISET ANALYYSIT Raporttiluonnos 52X165248

2 SISÄLTÖ JOHDANTO JUNTIN PUUTARHA SAPPI RAUTARUUKKI JOHTOPÄÄTÖKSET 52X

3 JOHDANTO Fingridin tavoitteena on saada sähkömarkkinoille lisää kysyntäjoustoa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen. Kysyntäjouston aktivoimiseksi Fingrid käynnisti Pöyryn kanssa viime syksynä projektin, jonka tavoitteena on löytää suomalaisten sähkönkäyttäjien joukosta potentiaalisimmat kohteet kysyntäjouston toteutukseen, kehittää toimintatapoja yhdessä heidän kanssaan ja toteuttaa hankkeita joiden seurauksena markkinoille saadaan kysyntäjoustoa erityisesti taajuusohjattuihin reserveihin. Työn ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin Suomen suurimmat sähkönkäyttäjät eri aloilta perustuen julkisiin tietolähteisiin ja Pöyryn tuntemukseen eri teollisuuden aloista. Heidän potentiaaliaan kysyntäjouston toteutukseen selvitettiin lyhyillä haastatteluilla valikoiduissa yrityksissä. Fingrid ja Pöyry valikoivat ensimmäisen vaiheen perusteella kolme yritystä, joille tehtiin työn toisessa vaiheessa tarkemmat yrityskohtaiset analyysit kysyntäjoustopotentiaalin selvittämiseksi. Toiseen vaiheeseen valittiin seuraavat yritykset: Juntin Puutarha, Sappi ja Rautaruukki. Lisäksi Neste Oil:n kanssa käytiin keskusteluja kysyntäjoustopotentiaalin selvittämisestä, mutta Neste Oil:n tämänhetkisen resurssipulan takia, keskusteluja päätettiin siirtää ensi syksyyn. Tämä raportti kuvaa projektin toisen vaiheen tuloksia. Raporttiin on liitetty yrityksille lähetetyt raportit, joissa analysoidaan yrityskohtaisesti kysyntäjoustopotentiaali eri kysyntäjoustokohteissa, soveltuvat kysyntäjoustomarkkinat, kysyntäjoustosta saatavat korvaukset ja kysyntäjouston toteuttamiseen vaadittavat toimet sekä kustannukset. Lisäksi raportin lopussa on kuvattu yritysanalyyseissä esiin nousseet kehityskohteet Fingridin tuotteisiin ja toimintaan liittyen. 52X

4 SISÄLTÖ JOHDANTO JUNTIN PUUTARHA SAPPI RAUTARUUKKI JOHTOPÄÄTÖKSET 52X

5 YLEISESITTELY Selvityksessä tutkittiin Juntin Puutarhan mahdollisuuksia osallistua eri kysyntäjoustomarkkinoille. Juntin Puutarha on Piikkiössä sijaitseva kasvihuonepuutarha, jossa viljellään kurkkuja ympäri vuoden. Juntin Puutarha sijaitsee Caruna Oy:n verkkoalueella. Juntin Puutarha kuluttaa noin 12 GWh sähköä vuodessa ja sähkön hankinta on selvästi isoin kuluerä yritykselle. Puutarhan sähkö hankitaan tällä hetkellä kiinteähintaisena sopimuksena (vuosituote) Energia Suomelta. Hankintasopimus on voimassa seuraavan viiden vuoden ajan. Puutarhan valaisimet vievät noin 95 % koko yrityksen sähkönkulutuksesta. Lisäksi valaistuksella hoidetaan myös suurimmaksi osaksi puutarhan lämmitys (lisänä kaasulämmitys). Juntin puutarha ei usko, että kasvihuoneen valaisimia tullaan muuttamaan LED-valaisimiksi ainakaan ennen vuotta Suurimpana syynä tähän on se, että LED-valot eivät lämmitä puutarhaa samalla tavalla kuin nykyiset valaisimet, niiden valon ominaisuudet eivät vastaa täysin kasvien vaatimuksia eivätkä ne vähennä sähkönkulutusta oleellisesti verrattuna nykyisiin valaisimiin. Juntin Puutarha on perheyritys, jonka toiminnasta vastaa Tero Juntti. Hän on mukana myös Kauppapuutarhaliiton johtokunnassa ja olisi valmis puhumaan muiden puutarhaomistajien kanssa kysyntäjoustoasioista, mikäli kysyntäjousto on toteutettavissa ja se on kannattavaa. 52X

6 JUNTIN PUUTARHAN TUNNISTETUT KYSYNTÄJOUSTOKOHTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET Juntin Puutarhan ainut potentiaalinen kysyntäjoustokohde on kasvihuoneen valaistus. Puutarhan valoteho on tällä hetkellä hieman alle 3 MW. Jos uusi investointisuunnitelma toteutuu ja puutarhan toimintaa laajennetaan, valoteho kasvaa 4 MW:n tasolle vuoden 2014 syksyllä. Valaistusteho on jaettu kolmelle eri ryhmälle: Kolmasosa lampuista (250 W/lamppu) on kurkkujen alaosassa Kaksi kolmasosaa lampuista (600 W/lamppu) on kurkkujen yläpuolella Valaisimista voidaan sammuttaa joka toinen rivi tarvittaessa Valaistuksen käyttö riippuu säästä ja lopputuotteen hinnasta. Yhden kolmasosan tiputtaminen valaistustehosta (alle 1 MW) onnistuu kasvien päiväsaikaan helposti. Kun valot sammutetaan, niiden tulee olla pois päältä vähintään puoli tuntia, jotta vältytään valaisimien ylikuumenemiselta. Valaisimia ohjataan tällä hetkellä säätötietokoneella. Ohjausta olisi mahdollista tehdä myös päävirtakytkimen kautta. 52X

7 JUNTIN PUUTARHAN VUOSITTAINEN VAIHTELU VALAISTUKSESSA JA KASVIEN ASETTAMAT RAJOITUKSET Vuosittainen vaihtelu Noin kaksi kolmasosaa valaistuksesta (alle 2 MW) on pidettävä jatkuvasti päällä talvella. Valot ovat pois päältä talvella klo tai Tämä on kokonaiskulutuksen kannalta paras aika kasvien tarvitsemalle yöajalle. Valaistusta on helppo kontrolloida alkuillasta, minkä lisäksi yöllä tarvitaan lämpöä ja päivällä valoa. Tehoa lasketaan portaittain keväällä ja vastaavasti nostetaan portaittain syksyllä. Kesällä valaistusta käytetään sään ja kurkun kysynnän mukaan. Kasvien valotusaikaa on mahdollista siirtää tunnilla tai kahdella tunnilla. Kolmasosa valotehosta (alle 1 MW) voidaan tiputtaa tunnin ajaksi ja maksimissaan jopa viideksi tunniksi kaikkina vuoden aikoina. Kesällä puutarha ei kuitenkaan käytä 1 MW:n edestä valaistusta kuin satunnaisesti. Sähkönkäyttöprofiili Kuvaajassa on esitetty Caruna Oy:ltä saatu puutarhan tuntikohtainen sähkötehon käyttö vuonna Datasta nähdään, että valaistusta käytetään epäsäännöllisesti kesäkuukausina. Datan perusteella sähkötehot eivät ole myöskään säännöllisiä huhti-, touko- ja syyskuussa, vaikka tätä ei pysty havaitsemaan kuvaajan perusteella. 52X

8 VALAISTUKSEN SOVELTUVUUS KYSYNTÄJOUSTON ERI MARKKINAPAIKOILLE Kysyntäjoustoon soveltumattomat markkinapaikat on merkitty harmaalla. Markkinapaikka Minimisäätö Aktivoitumisvaade Aktivoituu Kysyntäjoustokohteen soveltuvuus markkinapaikalle Taajuusohjattu käyttöreservi 0,1 MW 3 min, kun taajuus poikkeaa 49,95-50,05 Hz:stä Useita kertoja tunnissa molempiin suuntiin Valaisimien teknisistä rajoituksista johtuen kysyntäjoustopotentiaali ei sovellu taajuusohjattuun käyttöreserviin, joka vaatisi jatkuvaa tehon säätelyä. Taajuusohjattu 1 MW 5 s / 50 % ja 30 s / 100 Muutamia kertoja Valaisimet soveltuvat häiriöreservi %, kun taajuus on 30 s vuodessa alle 49,7 Hz (kulutukselle) kysyntäjoustokuormaksi sillä reunaehdolla, että valaisimien tulee olla pois päältä vähintään puoli tuntia niiden sammuttamisen jälkeen. Taajuusohjattu häiriöreservi (on-off-malli) 10 MW Välittömästi, kun taajuus alle 49,5 Hz Noin kerran vuodessa Kysyntäjoustokuorma riittämätön Nopea häiriöreservi Tehoreservi (EMV) Säätösähkömarkkinat 10 MW 15 min Noin kerran vuodessa Kysyntäjoustokuorma riittämätön 10 MW 15 min kulutukselle 12 h tuotannolle Harvoin (1-2 kertaa talvikaudella) 10 MW 15 min Tarjousten mukaan, useita kertoja vuorokaudessa Kysyntäjoustokuorma riittämätön Osallistuminen mahdollista palveluntarjoajan välityksellä tehtävällä aggregaattori-mallilla. 52X

9 JUNTIN PUUTARHA: ARVIO SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINOILTA SAATAVISTA KORVAUKSISTA Osallistuminen edellyttäisi kysynnän aggregointia. Riittävä kuorma saataisiin noin 10 vastaavasta kohteesta ja tulevaisuudessa ehkä vain viidestä kohteesta. Juntin Puutarhalle olisi mielekästä tarjota tiettyä hintaa säätösähkömarkkinoille jatkuvasti ja vetää tarjous pois tilanteissa, jossa joustoa ei voidakaan toteuttaa. Näin yritys voisi jatkaa nykyisillä resursseilla. (Tero Juntti hoitaisi itse) Seuraavassa taulukossa esitetään säätösähkömarkkinoilta ylössäädöstä saatavat korvaukset seuraavilla oletuksilla: 1) Tarjottu ylössäätöteho on 1 MW. 2) Ylössäätötehoa tarjotaan säätösähkömarkkinoille kaikkina muina vuoden aikoina paitsi kesällä (toukokuu-elokuu). 3) Juntin Puutarha ei tarjoa ylössäätötehoa markkinoille kasvien yöaikaan (klo ). 4) Koska yöaikaa ei ole mahdollista lyhentää, ei toteutunutta säätöä korvata siirtämällä kulutusta toiseen hetkeen vaan sähkön kokonaiskäyttö vähenee hieman. Edellytyksenä on, ettei säätö toteudu liian usein eikä liian tiheään vuoden aikana. Pitämällä aktivoinnin hintaraja riittävän korkealla näin ei tapahdu. Tarjouksen rajahinta 100 /MWh 200 /MWh 500 /MWh Toteutuneet tarjoukset (h/vuosi) Keskiarvohinta tarjouksille ( /MWh) Saatu korvaus ( /vuodessa) Laskelmissa on esitetty kolme eri rajahintaa ylössäädölle: 100 /MWh, 200 /MWh ja 500 /MWh. Laskelmat perustuvat vuosien 2011, 2012 ja 2013 säätösähkömarkkinoiden toteutuneisiin tarjouksiin. Säätösähkömarkkinoilla toteutuneiden tarjousten määrät ja hinnat vaihtelevat huomattavasti vuosittain. 52X

10 JUNTIN PUUTARHA: KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINOILLA Toteutus Säätösähkömarkkinoille osallistuminen vaatii yhteistyömallin palveluntarjoajan kanssa, joka aggregoisi suuremman kysyntäjoustokapasiteetin useasta kohteesta. Juntin Puutarha tarjoaisi palveluntarjoajan kautta tiettyinä aikoina vakiohintaista tarjousta säätösähkömarkkinoille ja vetäisi tarjouksen pois tilanteissa joissa kysyntäjoustoa ei halutakaan tehdä. Yksinkertaisimmillaan kysyntäjouston aktivointi tehtäisiin manuaalisesti palveluntarjoajan välityksellä. Palveluntarjoaja ilmoittaisi Juntin Puutarhalle tilanteissa, joissa ylössäätötarjous aktivoidaan, minkä jälkeen puutarhasta sammutettaisiin valot manuaalisesti. Tehonmuutos tulee toteuttaa 15 minuutin kuluttua tarjouksen aktivoinnista. Manuaalinen toteutus vaatii aina läsnäoloa työntekijältä, joka osaa käyttää säätötietokonetta. Vaihtoehtoisesti ratkaisun automatisointia on mahdollista tutkia tarkemmin. Kustannukset Säätösähkömarkkinoille osallistuminen vaatii yhteistyötä palveluntarjoajan kanssa, jonka palveluista syntyy kustannuksia. (palveluntarjoajan pitää maksaa myös vuosimaksu, 1200 euroa, säätösähkömarkkinoille osallistumisesta) Lisäksi jos ratkaisua ei automatisoida, osallistuminen vaatii yhden työntekijän jatkuvaa läsnäoloa säätötietokoneen läheisyydessä sinä aikana kun tarjouksia jätetään markkinalle. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista yöllä. 200 /MWh rajahinnalla säätö tapahtuu kuitenkin lähes poikkeuksetta klo välisenä aikana. 52X

11 JUNTIN PUUTARHA: ARVIO TAAJUUSOHJATUILLA HÄIRIÖRESERVIMARKKINOILLA SAATAVISTA KORVAUKSISTA: VUOSIMARKKINAT Taajuusohjatusta häiriöreservistä saatavat korvaukset vuosimarkkinoilla on laskettu Caruna Oy:ltä saadun sähkötehon tuntidatan perusteella. Datan perusteella 1 MW:n (taajuusohjatun häiriöreservin minimivaatimus) sähkötehon ylittäviä tunteja oli 5221 vuonna Kesäaikana valotehon käyttöä on kuitenkin haastavaa suunnitella seuraavalle vuorokaudelle, joten reserviin tarjottavien tuntien määrän oletetaan olevan hieman alhaisempi (10 %). Reserviin tarjottavia tunteja arvioidaan olevan noin 4914 vuodessa. Laskelmat perustuvat taajuusohjatun häiriöreservi n vuosimarkkinoiden korvaustasoon, joka on 4,03 /MW,h vuonna Taajuusohjatun häiriöreservin korvaustaso nousi 20% vuodelle 2014 (vuoden 2013 korvaustaso oli 3,36 /MW,h). Saatu korvaus: 1 MW * 4,03 /MW,h * 4914 h = /vuodessa 52X

12 JUNTIN PUUTARHA: ARVIO TAAJUUSOHJATUILLA HÄIRIÖRESERVIMARKKINOILLA SAATAVISTA KORVAUKSISTA - TUNTIMARKKINAT Taajuusohjatun häiriöreservin tuntimarkkinoilta saadut korvaukset on laskettu sähkötehon tuntidatan perusteella ja esitetty seuraavassa taulukossa. Tuntimarkkinoilta saatavat korvaukset on laskettu seuraavilla oletuksilla: 1) Juntin Puutarha tarjoaa 1 MW:n tehoa taajuusohjattuun häiriöreserviin. 2) Juntin Puutarha tarjoaa kuormaa reserviin 3,36 /MW, h rajahinnalla (vuoden 2013 vuosimarkkinahinta). 3) Kaikkia kesän tunteja ei pystytä tarjoamaan reserviin, minkä takia korvaukset laskevat 10 %. Laskelmissa on etsitty tunnit, joina Juntin Puutarhan sähköteho ylitti taajuusohjatun häiriöreservin minimivaatimuksen, 1 MW, ja joina taajuusohjatun häiriöreservin hinta tuntimarkkinoilla ylitti vuoden 2013 vuosimarkkinahinnan (3,36 /MW, h). Korvaukset eri vuosille ja keskimääräinen korvaus vuodessa on arvioitu tarjoustuntien ja niille lasketun keskiarvohinnan perusteella. Laskelmat perustuvat vuosien 2011, 2012 ja 2013 taajuusohjatun häiriöreservin toteutuneisiin tarjouksiin. Tarjouksen rajahinta 3,36 /MW, h Toteutuneet tarjoukset (h/vuosi) Keskiarvohinta tarjouksille ( /MW, h) Arvioitu korvaus ( /vuodessa) Keskimääräinen korvaus vuodessa Tuntimarkkinoilta saatavat korvaukset ovat todennäköisiä vain jos reserveihin tarjotaan pientä määrää kapasiteettia. 52X

13 JUNTIN PUUTARHA: KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS TAAJUUSOHJATUILLA HÄIRIÖRESERVIMARKKINOILLA Taajuusohjattuun häiriöreserviin tarjottava kuorma on ilmoitettava edellisenä päivänä klo mennessä Fingridille. Suunnitelmat tulee toimittaa Fingridille EDI-sanomana käyttäen DELFORsanomamuotoa. Tietojen toimittaminen Fingridille olisi tehtävä todennäköisimmin palveluntarjoajan välityksellä. Jos reserviin tarjotaan jatkuvasti saman suuruista kuormaa, samaan kellon aikaan, tarjouksen jättäminen on helppoa. Mikäli tarjousta halutaan muuttaa, tämä vaatii enemmän suunnittelua ja tiedonvaihtoa puutarhan, palveluntarjoajan ja Fingridin välillä. Taajuusohjattuun häiriöreserviin tarjottavan kuorman aktivoitumisvaade on 5 sekuntia tai 30 sekuntia riippuen sähköverkon taajuuden tasosta. Teknisten rajoitusten takia valaisimien on oltava pois päältä vähintään puoli tuntia sammuttamisen jälkeen. Toteutuksen automatisointi vaatii järjestelmää, joka sisältää taajuusreleen ja erillisen ohjelmoitua logiikkaa sisältävän ohjauskomponentin. Toteutuksessa taajuusrele tunnistaa kun taajuus laskee alle 49,7 tai 49,5 Hz:n ja lähettää signaalin ohjauskomponentille. Tämä jälkeen ohjauskomponentti kytkee pois päältä 1 MW:n valotehoa, jos kuormaa on tarjottu reserviin kyseisellä tunnilla. Ohjauskomponentti tekee ohjaukset sähkökeskuksen kautta. 52X

14 JUNTIN PUUTARHA: KYSYNTÄJOUSTON KUSTANNUKSET TAAJUUSOHJATUILLA HÄIRIÖRESERVIMARKKINOILLA Automaatiojärjestelmän investoinnit: 1) Taajuusrele: noin euroa 2) Ohjelmoidun logiikan sisältävä komponentti: noin 2000 euroa 3) Toteutukseen liittyvä työ (kaapeloinnit jne.): noin euroa 4) Muut kustannukset (Palveluntarjoajan osuus ja muut järjestelyt): alhaiset Kokonaiskustannusten arvioidaan olevan euron tasolla tai alle tämän. Lisäksi palveluntarjoajalle tulee maksaa vuosittain tiedonsiirrosta aiheutuvat kustannukset. Näiden kustannusten arvioidaan olevan alhaisella tasolla. 52X

15 SUOSITUKSET JATKOSTA Taajuusohjatusta häiriöreservistä saatavat kustannukset ovat huomattavasti suurempia kuin säätösähkömarkkinoilta saatavat kustannukset. Investoinnit taajuusohjattuun häiriöreserviin ovat suhteellisen alhaiset, joten sijoitus tähän vaikuttaa kannattavalta. Takaisinmaksuaika taajuusohjatun häiriöreservin vuosimarkkinoilla on noin puoli vuotta ja tuntimarkkinoilla noin kaksi kuukautta. Taajuusohjatun häiriöreservin tuntimarkkina vs vuosimarkkina: Tällä hetkellä tuntimarkkinalta saatavat korvaukset ovat huomattavasti suurempia kuin vuosimarkkinoilta saatavat korvaukset. Markkinat näyttävät olevan epätasapainossa. Tulevaisuuden hintakehitystä on vaikea arvioida. Taajuusohjattuun häiriöreserviin liittyviä kuorman aktivoitumisia on ollut viime vuosina noin 5-10 kertaa vuodessa. Tällä hetkellä 1 MW:n valoteho on yli 1/3 puutarhan kokonaisvalotehosta. Mikäli edelliset rajaehdot eivät ole liian vaativia, kysyntäjousto vaikuttaa kannattavalta taajuusohjatuilla häiriöreservimarkkinoilla. Kysyntäjoustoa olisi myös mahdollista toteuttaa säätösähkömarkkinoilla. Säätösähkömarkkinoille osallistuminen vaatisi yhteistyösopimusta aggregaattorin kanssa. Fingrid tutkii tällä hetkellä palveluntarjoajien kanssa aggregointi-mahdollisuuksia Suomessa. Seuraavaksi Pöyry raportoi Fingridille Juntin Puutarhan kysyntäjoustopotentiaalista ja pilotointiin osallistumisesta keskustellaan 52X

16 SISÄLTÖ JOHDANTO JUNTIN PUUTARHA SAPPI RAUTARUUKKI JOHTOPÄÄTÖKSET 52X

17 YLEISESITTELY Selvityksessä tutkittiin Sapin Kirkniemen tehtaan mahdollisuuksia osallistua eri kysyntäjoustomarkkinoille. Sappi tuottaa tällä hetkellä omasta sähkötehontarpeestaan noin 70 % omalla kaasuturbiinilla. Sähkön hankinnasta noin 30% tehdään Empowerin kautta, joka ostaa sähkön Nord Poolista. Sappi pyrkii hyödyntämään aktiivisesti halvempaa yö- ja päiväsähköä kustannusten minimoimiseksi. Sapin Kirkniemen tehdas on osallistunut säätösähkömarkkinoille viimeisen puolentoista vuoden ajan. Lisäksi nopeaan häiriöreserviin osallistuu tällä hetkellä 30 MW sähkönkulutusta, joka voidaan ottaa eri puolilta Kirkniemen tehdasta. Ensisijaisesti nopean häiriöreservin kuorma otetaan mekaanisen massan valmistukseen käytettävistä hiomakoneista. Käytännössä Empower hoitaa sähkön hankinnan täysin. Sappi tekee tilauksen seuraavalle vuorokaudelle, ja käyttöä seurataan jatkuvasti. Kun tuotantoon tulee muutoksia ja tehon tarve putoaa, käyttöinsinööri informoi tästä suoraan Empowerille, joka reagoi tilanteeseen. Mekaanisen massan valmistuksen osuus kokonaissähkönkulutuksesta on noin 50 %. Sappi on tehnyt paljon töitä sähkön ominaiskulutuksen laskemiseksi. Sapilla on tällä hetkellä vuoden takaisinmaksuvaatimus investoinneille. Jotta kysyntäjouston toteutus kiinnostaisi Sappia, tulisi siitä saatavien tulojen olla riittävän suuret (noin /vuosi). 52X

18 TUNNISTETUT KYSYNTÄJOUSTOKOHTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET KIRKNIEMESSÄ 1) Raakavesitornin pumppaamo Raakavesitornin jatkuva pumppausteho on 900 kw, josta säädettävää moottoritehoa on noin 500 kw. Pumpuilla säädetään raakavesitornin pinnantasoa. Kuorman normaalivaihtelu on noin kw, josta 100 kw:n arvioidaan pystyvän osallistumaan kysyntäjoustoon. 2) Jätevedenpuhdistamo Jätevedenpuhdistamossa on yhteensä 7 kompressoria, joiden kokonaisteho on noin kw Puhdistusprosessissa veteen puhalletaan ilmaa ruuvikompressoreilla. Tämän hetken asennetut kompressorit pystyvät vain portaittaiseen säätöön. Kompressoreiden mahdolliseen kysyntäjoustoon osallistuvan kuorman arvioidaan olevan noin 100 kw. 3) Mekaanisen massan valmistus Mekaanisen massan valmistukseen käytetään kymmentä 2 MW:n hiomakonetta. Hiomakoneet voisivat osallistua kysyntäjoustoon tuotannonsäädöllä, jolloin potentiaalia on kw/hiomakone tai sammuttamalla hiomakoneen, jolloin potentiaalia on 1-2 MW/hiomakone. Mahdollinen kysyntäjoustoon osallistuvan kapasiteetin määrä riippuu toteutuksesta, vaikutuksista prosessiin ja kysyntäjoustosta saatavista korvauksista. 52X

19 TARKEMPIA TIETOJA KYSYNTÄJOUSTOKOHTEISTA Raakavesitornin pinnansäätö 0, kw Säätöventtiili Jätevedenpuhdistamo ilmastus Hiomakoneen sammutus Teho MW Kuorman normaali vaihtelu Käyttötunnit vuodessa Sähkönkäyttökohde Reagointiaika (s/min) (täysi / osittainen tehonpudot us) Alhaallaoloaikarajoite Uudelleen käynnistyksen ja uudelleen aktivoinnin rajoitukset Vaikutukset tuotantoon Ohjaus (manuaalinen/aut omaattinen, rajoitteet) s 60 min ei ei Automaattinen. Pinnansäädön min asetettava, jolloin säätö poistuu 0,1 500 kw s 120 min ei ei Happianturin perässä. Min. happisaturaatio asetettava Hiomakoneen tuotantomuutos 0,1-0, MW/kone 7500 Alle 3 min, alle 1 min 60 min Vaikutus massan laatuun 1,2 MW/antura Laatu/tuotanto t/h vaikutus Automaattinen. Koneen hyötysuhde laskee tuotannon laskiessa Alle 3 min 60 min ei Tuotanto t/h Ei mahdollinen tilanteessa, jossa massaa vähän tarjolla. Nyt tehdään päivä/yö säätöä. 52X

20 KIRKNIEMEN KYSYNTÄJOUSTOKOHTEIDEN SOVELTUVUUS MARKKINAPAIKOILLE Markkinapaikka Taajuusohjattu käyttöreservi Minimisäätö Aktivoitumisvaade Aktivoituu Kysyntäjoustokohde Soveltuvuus markkinapaikalle 0,1 MW 3 min, kun Useita kertoja Raakavesitorni Soveltuu markkinapaikalle, koska taajuus tunnissa nopea säätö mahdollista. poikkeaa 49,95- molempiin 50,05 Hz:stä suuntiin Jätevedenpuhdistamo Soveltuminen epävarmaa, selvitetty tarkemmin tässä työssä. Taajuusohjattu häiriöreservi Taajuusohjattu häiriöreservi (on-off-malli) 1 MW 5 s / 50 % ja 30 s / 100 %, kun taajuus on 30 s alle 49,7 Hz (kulutukselle) 10 MW Välittömästi, kun taajuus alle 49,5 Hz Muutamia kertoja vuodessa Noin kerran vuodessa Hiomakoneet Hiomakoneet Soveltuu markkinapaikalle, koska nopea säätö mahdollista. Saattaa häiritä tuotantoprosessia. Soveltuminen epävarmaa, selvitetty tarkemmin tässä työssä. Markkinapaikka ei ole kiinnostava, koska yritys osallistuu jo nopeaan häiriöreserviin. Nopea häiriöreservi Tehoreservi (EMV) Säätösähkömarkkinat 10 MW 15 min Noin kerran vuodessa 10 MW 15 min kulutukselle Harvoin (1-2 kertaa 12 h tuotannolle talvikaudella) 10 MW 15 min Tarjousten mukaan, useita kertoja vuorokaudessa Hiomakoneet Hiomakoneet Osallistuu jo. Markkina vielä liian uusi, korvaustasoista epävarmuutta. Osallistuu jo. 52X

21 ARVIOIDUT KORVAUKSET KIRKNIEMESSÄ: TAAJUUSOHJATTU KÄYTTÖRESERVI - VUOSIMARKKINAT Taajuusohjatusta käyttöreservistä saadut korvaukset vuosimarkkinoilla perustuvat seuraaviin oletuksiin: 1) Laskelmissa tarkastellaan raakavesitornin pinnansäädöstä 0,1 MW, jätevedenpuhdistamon kompressoreista 0,1 MW ja hiomakoneiden tuotannonsäädöstä 0,1-0,2 MW saatavaa kuormaa. 2) Raakavesitornin ja jätevedenpuhdistamon kuormaa tarjotaan reserviin jatkuvasti kaikkina vuoden tunteina Reserviin tarjottavia tunteja on vuodessa ) Hiomakoneiden kuormaa tarjotaan reserviin 7500 tuntia vuodessa. Laskelmat perustuvat taajuusohjatun käyttöreservi n vuosimarkkinoiden korvaustasoon, joka on 15,8 /MW,h vuonna Taajuusohjatun käyttöreservin korvaustaso nousi 10% vuodelle 2014 (vuoden 2013 hinta oli 14,36 /MW,h). Kysyntäjoustokuorma, MW Tarjotut tunnit, h Korvaus, /vuodessa Raakavesitornin pinnansäätö 0, Jätevedenpuhdistamon kompressorit 0, Hiomakoneiden tuotannonsäätö 0,1 tai 0, tai X

22 ARVIOIDUT KORVAUKSET KIRKNIEMESSÄ: TAAJUUSOHJATTU KÄYTTÖRESERVI - TUNTIMARKKINAT Taajuusohjatusta käyttöreservistä saadut korvaukset tuntimarkkinoilla perustuvat seuraaviin oletuksiin: 1) Laskelmissa tarkastellaan raakavesitornin pinnansäädöstä 0,1 MW, jätevedenpuhdistamon kompressoreista 0,1 MW ja hiomakoneiden tuotannonsäädöstä 0,1-0,2 MW, saatavaa kuormaa. 2) Raakavesitornin ja jätevedenpuhdistamon kuormaa tarjotaan reserviin jatkuvasti kaikkina vuoden tunteina Reserviin tarjottavia tunteja on vuodessa ) Hiomakoneiden kuormaa tarjotaan reserviin 7500 tuntia vuodessa. 4) Kuormia tarjotaan reserviin yli vuoden 2013 vuosimarkkinahinnalla (14,36 /MW, h) Laskelmissa on etsitty tunnit, joina taajuusohjatun käyttöreservin hinta tuntimarkkinoilla ylitti vuoden 2013 vuosimarkkinahinnan (14,36 /MW, h). Tämän jälkeen korvaukset eri vuosille ja keskimääräinen korvaus vuodessa on arvioitu tarjoustuntien ja niille lasketun keskiarvohinnan perusteella. Tarjouksen rajahinta Toteutuneet tarjoukset (h/vuosi) 14,36 /MW, h Keskiarvohinta tarjouksille ( /MW, h) Arvioitu korvaus ( /vuodessa) Keskimääräinen korvaus vuodessa, vesitorni ja kompressorit (0,1 MW) Keskimääräinen korvaus vuodessa, hiomakoneet (0,1-0,2 MW) tai Hiomakoneista saatavien korvausten arvioidaan olevan noin 14 prosenttia matalammat kuin muille kysyntäjoustokohteille, koska reserviin tarjottavia tunteja on vähemmän. Laskelmat perustuvat vuosien 2011, 2012 ja 2013 taajuusohjatun käyttöreservin toteutuneisiin tarjouksiin 52X

23 ARVIOIDUT KORVAUKSET KIRKNIEMESSÄ: TAAJUUSOHJATTU HÄIRIÖRESERVI - VUOSIMARKKINAT Taajuusohjatusta häiriöreservistä saadut korvaukset vuosimarkkinoilla perustuvat seuraaviin oletuksiin: 1) Laskelmissa tarkastellaan hiomakoneiden sammuttamisesta saatavaa kuormaa 1-2 MW/hiomakone. 2) Hiomakoneiden kuormaa tarjotaan reserviin 7500 tuntia vuodessa. Laskelmat perustuvat taajuusohjatun häiriöreservi n vuosimarkkinoiden korvaustasoon, joka on 4,03 /MW,h vuonna Taajuusohjatun häiriöreservin korvaustaso nousi 20% vuodelle 2014 (vuoden 2013 korvaustaso oli 3,36 /MW,h). Saatu korvaus: 1-2 MW 4,03 /MW,h 7500 h = /vuodessa 52X

24 ARVIOIDUT KORVAUKSET KIRKNIEMESSÄ: TAAJUUSOHJATTU HÄIRIÖRESERVI - TUNTIMARKKINAT Taajuusohjatusta häiriöreservistä saadut korvaukset tuntimarkkinoilla perustuvat seuraaviin oletuksiin: 1) Laskelmissa tarkastellaan hiomakoneiden sammuttamisesta saatavaa kuormaa, 1-2 MW/hiomakone. 2) Hiomakoneiden kuormaa tarjotaan reserviin 7500 tuntia vuodessa. 3) Kuormia tarjotaan reserviin yli 3,36 /MW, h rajahinnalla (vuoden 2013 vuosimarkkinahinta). Laskelmissa on etsitty tunnit, joina taajuusohjatun häiriöreservin hinta tuntimarkkinoilla ylitti vuoden 2013 vuosimarkkinahinnan (3,36 /MW, h). Tämän jälkeen korvaukset eri vuosille ja keskimääräinen korvaus vuodessa on arvioitu tarjoustuntien ja niille lasketun keskiarvohinnan perusteella. Hiomakoneista saatavien korvausten arvioidaan laskevan noin 14 prosenttia koska kapasiteettia ei tarjota reserviin koko vuoden ajalta. Tarjouksen rajahinta Toteutuneet tarjoukset (h/vuosi) 3,36 /MW, h Keskiarvohinta tarjouksille ( /MW, h) Arvioitu korvaus ( /vuodessa) Keskimääräinen korvaus vuodessa, 1 tai 2 MW ( /vuodessa) tai Laskelmat perustuvat vuosien 2011, 2012 ja 2013 taajuusohjatun häiriöreservin toteutuneisiin tarjouksiin Tuntimarkkinoilla käytettävän kapasiteetin volyymit ovat alhaisella tasolla, minkä takia korvausten saaminen ei ole taattua etenkään jos markkinalle tarjotaan suurta kapasiteettia. 52X

25 KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS: TAAJUUSOHJATUT RESERVIT Taajuusohjattuun reserviin tarjottava kuorma on ilmoitettava edellisenä päivänä klo (vuosimarkkinat) tai (tuntimarkkinat) mennessä Fingridille. Suunnitelmat tulee toimittaa Fingridille EDI-sanomana käyttäen DELFOR-sanomamuotoa. Tietojen toimittaminen Fingridille olisi tehtävä todennäköisimmin palveluntarjoajan välityksellä. Jos reserviin tarjotaan jatkuvasti saman suuruista kuormaa, samaan kellon aikaan, tarjouksen jättäminen on helppoa. Mikäli tarjousta halutaan muuttaa, tämä vaatii enemmän suunnittelua ja tiedonvaihtoa Sapin, palveluntarjoajan ja Fingridin välillä. Sappi pystyy mittaamaan taajuuden muutokset paikallisesti Kirkniemen tehtaalla tällä hetkellä. Taajuusohjattuihin reserveihin tarvitaan seuraavat sopimukset: Reservimarkkinoilla toimimiseen tarvitaan vuosimarkkina-, tuntimarkkina- tai pitkäaikainen sopimus Fingridin kanssa jokaiselle reservilajille erikseen. Lisäksi tarvitaan sopimus avoimen sähköntoimittajan kanssa, jossa sovitaan tasevastuusta. 52X

26 KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET: RAAKAVESITORNIN PUMPPAAMO Raakavesitornin pintaa säädetään tällä hetkellä automaattisesti. Pinnansäätöä ei voida kuitenkaan ohjata taajuuden muutoksien mukaan. Raakavesitornin pumppaustehon tarjoaminen taajuusohjattuun käyttöreserviin vaatisi investointeja taajuusmuuttajaan, jolla voitaisiin ohjata pumppuja taajuuden vaihteluiden mukaan. Kysyntäjouston toteutukseen vaadittavat investoinnit: 1) Taajuusmuuttaja: noin euroa (noin 100 euroa/kw säädettävää moottoritehoa) 2) Toteutukseen liittyvä työ: noin euroa 3) Tiedonvaihdon kustannukset palveluntarjoajan kautta: alhaiset 52X

27 KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET: JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jätevedenpuhdistamon kompressorien hyödyntämisen kysyntäjoustomarkkinoilla arvioidaan olevan toteutettavissa ilman häiriöitä jätevedenpuhdistamon prosesseihin. Nykyisiä jätevedenpuhdistamon ruuvikompressoreja ei voida säätää taajuusmuuntimien avulla. Tämän takia ainoa vaihtoehto säätöön on yksittäisten kompressoreiden päälle kytkeminen/sammuttaminen. Tämä on kuitenkin erittäin kuluttavaa kompressoreille ja lyhentää niiden elinikää. Taajuuden muutoksiin reagoiva järjestelmä vaatii ohjelmiston asentamista, joka säätää kompressoreja automaattisesti. Kysyntäjouston toteutukseen vaadittavat investoinnit: 1) Ohjelmistoinvestointi: noin euroa. 2) Tiedonvaihdon kustannukset palveluntarjoajan kautta: alhaiset. Taajuusohjatun käyttöreservin tekniset vaatimukset ovat todennäköisesti liian tiukat, jotta kompressoreja voitaisiin hyödyntää tässä reservissä. Vaatimus portaattomasta säädöstä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. 52X

28 KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET: HIOMAKONEET Hiomakoneen tuotannonsäätöä voidaan tarjota taajuusohjattuun käyttöreserviin. Jos kuormaa tarjotaan taajuusohjattuun käyttöreserviin tämä tarkoittaa jatkuvaa säätöä, joka saattaa sotkea liikaa mekaanisen massan valmistusprosessia. Kysyntäjouston toteutuksen aiheuttamat vahingot tuotantoprosessiin tulisi tutkia tarkemmin. Hiomakoneiden sammuttamisesta saatavan kuorman tarjoaminen taajuusohjattuun häiriöreserviin ei ole mahdollista reservin nykyisillä teknisillä vaatimuksilla. Mekaniikan ja automaation viiveistä johtuen säädön nopeus on arviolta noin 15 sekuntia. Tehon pudotus ei onnistu kuitenkaan viidessä sekunnissa, joka on vaatimus tälle reserville. Taajuuden muutoksiin reagoiva järjestelmä vaatii ohjelmiston asentamista, joka säätää hiomakoneita automaattisesti. Kysyntäjouston toteutukseen vaadittavat investoinnit: 1) Ohjelmistoinvestointi ja suunnittelu: noin euroa. 2) Tiedonvaihdon kustannukset palveluntarjoajan kautta: alhaiset 52X

29 JOHTOPÄÄTÖKSET Raakavesitornin hyödyntäminen kysyntäjoustokohteena näyttää tällä hetkellä kannattamattomalta liian pitkän, noin 3-4 vuoden takaisinmaksuajan takia (taajuusmuuntajan investoinnit). Jätevedenpuhdistamon kompressorien porrastettu säätö ei täytä todennäköisesti taajuusohjatun käyttöreservin tiukkoja tämänhetkisiä teknisiä vaatimuksia, joten tämä kohde ei sovellu kyseiseen reserviin. Jos kompressorit vaihdetaan tulevaisuudessa ja ne tehtäisiin yhteensopiviksi taajuusmuuttajan kanssa, osallistuminen taajuusohjattuun käyttöreserviin olisi mahdollista. Tällöin saatavat korvaukset olisivat noin euroa/vuodessa riippuen osallistuuko kohde vuosivai tuntimarkkinoille. Hiomakoneiden tuotannonmuutoksesta saatavan kapasiteetin tarjoaminen taajuusohjattuun häiriöreserviin ei vaikuta kannattavalta, koska vaikutukset tuotannon laatuun ovat suuret ja korvaustasot vastaavasti suhteellisen alhaisella tasolla. Hiomakoneiden sammuttamisesta saatavaa kuormaa ei voida tarjota taajuusohjattuun häiriöreserviin nykyisten tiukkojen teknisten vaatimusten takia. Tälle kohteelle selvitetyt korvaustasot ovat korkealla tasolla vuosimarkkinoilla ja tuntimarkkinoilla. Taajuusohjattujen reservien tiukkojen teknisten vaatimusten takia ainut toteuttava kysyntäjoustokohde olisi raakavesitornin pinnansäätö, jonka takaisinmaksuaika nähdään liian pitkäksi taajuusmuuttajan investointien takia. Muiden kysyntäjoustokohteiden tarjoaminen taajuusohjattuihin reserveihin vaatisi muutoksia reservien teknisissä vaatimuksissa. Yhtenä tuloksena tästä työstä Fingridille suositellaan reservien vaatimusten uudelleenarviointia. 52X

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA 10.6.2014

SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA 10.6.2014 SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA 10.6.2014 SISÄLTÖ JOHDANTO YRITYSHAASTATTELUT KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALISTA JOUSTOPOTENTIAALIN YRITYSKOHTAISET KARTOITUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET FINGRID OYJ

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Markkinatoimikunta Aggregointimahdollisuuksien. kehittäminen reservimarkkinoille

Markkinatoimikunta Aggregointimahdollisuuksien. kehittäminen reservimarkkinoille Markkinatoimikunta Aggregointimahdollisuuksien kehittäminen reservimarkkinoille Taajuusohjattu häiriöreservi Taajuusohjattu häiriöreservi aktivoituu häiriötilanteissa erittäin nopeasti, aktivointien kesto

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari ähköautot ja muut uudet reservit 26.5.2015 uomen Automaatioseuran seminaari isällys arkkinat ja niillä kaupattavat tuotteet yntymässä oleva älyverkko ähköautojen osallistuminen eri markkinoille Latauksen

Lisätiedot

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa Muistio 1 (5) Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa 1 Johdanto Sähköjärjestelmässä on jatkuvasti säilytettävä tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Sähköjärjestelmän

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta

Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni

Lisätiedot

Katsaus reserveihin. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg

Katsaus reserveihin. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Katsaus reserveihin Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Anders Lundberg 2 Esityksen sisältö Reserviterminologia Taajuusohjattujen reservien hankinta vuodelle 2013 Uuden reservilajin implementointi Pohjoismaissa

Lisätiedot

Julkinen esitysmateriaali Reservituotteet ja reservien markkinapaikat

Julkinen esitysmateriaali Reservituotteet ja reservien markkinapaikat Julkinen esitysmateriaali 4.7.2018 uotteet ja reservien markkinapaikat Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainon ylläpitäminen Sähkömarkkinaosapuolet suunnittelevat sähköntuotannon / -kulutuksensa etukäteen

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia

Lisätiedot

Automaattisten reservien kehitysnäkymät. Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo

Automaattisten reservien kehitysnäkymät. Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo Automaattisten reservien kehitysnäkymät Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo Reservilajit Toimintotaso FCR Frequency Containment Reserve Taajuuden vakautusreservi FRR Frequency Restoration Reserve Taajuuden

Lisätiedot

Reservipäivät Laura Ihamäki. Fingridin aggregointipilotit

Reservipäivät Laura Ihamäki. Fingridin aggregointipilotit Laura Ihamäki Fingridin aggregointipilotit Aggregoinnin status Fingridin reservimarkkinoilla Reservituote Minimitarjouskoko Itsenäiset aggregaattorit sallittu Saman tasevastaavan kulutus- ja tuotantotaseen

Lisätiedot

S-ryhmän kysyntäjoustoprojekti HertSi. Loppuraportti 9.12.2015 1

S-ryhmän kysyntäjoustoprojekti HertSi. Loppuraportti 9.12.2015 1 S-ryhmän kysyntäjoustoprojekti HertSi Loppuraportti 9.12.2015 1 Taustaa S-ryhmä on Suomen suurin ei-teollinen sähkönkuluttaja Sähköä kuluu ryhmän erilaisissa kiinteistöissä, joita ovat mm. eri kokoiset

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Reservipäivä , Helsinki Mikko Kuivaniemi, Heidi Uimonen. Uusi nopea taajuusreservi Fast Frequency Reserve FFR

Reservipäivä , Helsinki Mikko Kuivaniemi, Heidi Uimonen. Uusi nopea taajuusreservi Fast Frequency Reserve FFR Reservipäivä 8.5.2019, Helsinki Mikko Kuivaniemi, Heidi Uimonen Uusi nopea taajuusreservi Fast Frequency Reserve FFR Pienen inertian tilanteet ovat täällä jo Kesällä 2018 suurimman tuotantoyksikön tehoa

Lisätiedot

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle 22.3.2017 Pasi Kuokkanen Suomen ElFi Oy ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry Esityksen sisältö 1. Direktiivi: 1. Sähkön fyysiset markkinapaikat

Lisätiedot

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje LIITE 1 1 (6) Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje 1 Yleistä Tässä liitteessä on määritetty automaattisen taajuudenhallintareservin (FRR-A) vaatimukset reservinhaltijalle sekä tarvittava

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Reservituotteet ja reservien markkinapaikat

Reservituotteet ja reservien markkinapaikat uotteet ja reservien markkinapaikat Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainon ylläpitäminen Sähkömarkkinaosapuolet suunnittelevat sähköntuotannon / -kulutuksensa etukäteen tasapainoon. Sähköä pitää tuottaa

Lisätiedot

Reservipäivä , Helsinki Mikko Kuivaniemi, Heidi Uimonen. Uusi nopea taajuusreservi Fast Frequency Reserve FFR

Reservipäivä , Helsinki Mikko Kuivaniemi, Heidi Uimonen. Uusi nopea taajuusreservi Fast Frequency Reserve FFR Reservipäivä 8.5.2019, Helsinki Mikko Kuivaniemi, Heidi Uimonen Uusi nopea taajuusreservi Fast Frequency Reserve FFR Reservituotteet Alassäätökapasiteetti, D-1 Nordic kapasiteettimarkkinat, MARI Nopea

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund 1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.

Lisätiedot

Reservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservien hankinnan ajankohtaiskatsaus

Reservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservien hankinnan ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 16.5.218 Jyrki Uusitalo Reservien hankinnan ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 16.5.218, Postitalo, Helsinki O H J E L M A klo 9. klo 9.3 klo 1. klo 11. klo 12.15 klo 13.15 klo 14.3 klo 15. Aamukahvitarjoilu

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Jyrki Uusitalo. Talven tehotilanne

Käyttötoimikunta Jyrki Uusitalo. Talven tehotilanne Käyttötoimikunta 27.11. 2018 Jyrki Uusitalo Talven 2018-2019 tehotilanne Talven 2018-2019 tehotilanne Suomi, kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa 2018/2019 1500 MW Tuotantokyky (sisältää tehoreservin)

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013 Liite 1 7.9.2012 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013 Liite 1 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

Reservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservipäivä 2019 Avaus ja ajankohtaiskatsaus

Reservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservipäivä 2019 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 8.5.219 Jyrki Uusitalo Avaus ja ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 8.5.219, Finlandia-talo, Helsinki O H J E L M A klo 9. klo 9.3 klo 1. klo 1.45 klo 11.15 klo 12.15 klo 13.15 klo 13.45 klo 14.3

Lisätiedot

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa Fidelix 2015 Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Fidelix Yrityksenä, perustettu 2002. Suomalainen rakennusautomaation

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Markkinatoimikunnan kokous 2/ Tehoreservi

Markkinatoimikunnan kokous 2/ Tehoreservi Markkinatoimikunnan kokous 2/2019 14.6.2019 Tehoreservi Tehoreservijärjestelmä Energiavirasto määrittää tehoreservin määrään, tehoreservikauden pituuden ja kilpailuttaa yksiköt. Fingrid Oyj määrittää tehoreservin

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 9.9.2013 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto

Lisätiedot

Reservit. Käyttötoimikunta Vesa Vänskä

Reservit. Käyttötoimikunta Vesa Vänskä Reservit Käyttötoimikunta 3.12.2012 Vesa Vänskä Taajuudenhallinta ja reservit verkkosääntö (LFC & R NC) Yleistä (1/2) verkkosäännön tavoitteena infran ja resurssien tehokas käyttö varmistaa sähköjärjestelmien

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

P1 vastakaupan lisääminen , Linnanmäki Jani Piipponen

P1 vastakaupan lisääminen , Linnanmäki Jani Piipponen P1 vastakaupan lisääminen 18.11.2010, Linnanmäki Jani Piipponen 2 P1-vastakaupan lisääminen Taustoja miksi tehdään? Jatkotoimenpiteiden tavoitteet mitä tehdään? Mitä vastakaupalla tarkoitetaan miten tehdään?

Lisätiedot

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Jussi Jyrinsalo Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Johdanto Toimitusvarmuuden

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Laura Ihamäki & Vesa Vänskä Tasevastaavailtapäivä , Helsinki. Ajankohtaista reserveistä osa 2

Laura Ihamäki & Vesa Vänskä Tasevastaavailtapäivä , Helsinki. Ajankohtaista reserveistä osa 2 Laura Ihamäki & Vesa Vänskä, Helsinki Ajankohtaista reserveistä osa 2 2 Etunimi Sukunimi 24.3.2017 Sisältö Osa 1 Mitä ovat reservit? Katsaus reservien hankinnan toteumiin Rajasiirtokapasiteetin varaaminen

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Markkinatoimikunta 4/5/2017 Eveliina Seppälä. Tietoisku niukkuushinnoittelusta

Markkinatoimikunta 4/5/2017 Eveliina Seppälä. Tietoisku niukkuushinnoittelusta Markkinatoimikunta 4/5/2017 Tietoisku niukkuushinnoittelusta Käsiteltävät asiat Mitä tarkoitetaan niukkuushinnoittelulla? Tulevaisuuden toimintaympäristö Miksi niukkuushinnoittelu on ajankohtainen? Säätösähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

Käyttötoiminta tänään

Käyttötoiminta tänään Julkinen Reima Päivinen Neuvottelukunnan kokous 6.6.2019 Käyttötoiminta tänään Talvella 2018 2019 sähkön riittävyys ei ollut uhattuna 28.1.2019 klo 8-9 Kulutus 14 542 MWh/h Tuotanto 10 978 MWh/h Rajasiirrot

Lisätiedot

Kuluttajat aktiiviseksi osaksi sähköjärjestelmää

Kuluttajat aktiiviseksi osaksi sähköjärjestelmää Kuluttajat aktiiviseksi osaksi sähköjärjestelmää Toimittaja akatemia Maria Kopsakangas-Savolainen Taustaa Mitä on kysyntäjousto? Kysynnän reagoimista johonkin eksogeeniseen tekijään (kuten hinta). Kysyntä

Lisätiedot

Reservien ylläpito tulevaisuudessa

Reservien ylläpito tulevaisuudessa 1 Reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttötoimikunnan kokous 19.9.2008 2 Reservien ylläpito Suomessa - sopimukset Voimalaitosreservit 2005-2010 Irtikytkettävät kuormat 2005-2015 Molemmat sopimukset ovat

Lisätiedot

Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -

Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - 1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Reima Päivinen. Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet

Neuvottelukunnan kokous Reima Päivinen. Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet 6.6.2018 Neuvottelukunnan kokous Reima Päivinen Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet Häiriökeskeytykset liittymispisteissä 1,20 9 1,00 8 7 0,80 6 kpl 0,60 0,40 5 4 3 min 0,20 2 1 0,00 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille

Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems 23.4.2015 Samuli.Honkapuro@lut.fi Kysynnän jousto

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Laura Ihamäki & Vesa Vänskä Tasevastaavailtapäivä , Helsinki. Ajankohtaista reserveistä osa 1

Laura Ihamäki & Vesa Vänskä Tasevastaavailtapäivä , Helsinki. Ajankohtaista reserveistä osa 1 Laura Ihamäki & Vesa Vänskä, Helsinki Ajankohtaista reserveistä osa 1 Sisältö Osa 1 Mitä ovat reservit? Katsaus reservien hankinnan toteumiin Rajasiirtokapasiteetin varaaminen afrr reserville Säätösähkömarkkinasopimuksen

Lisätiedot

Markkinatoimikunta Juha Hiekkala. Tasemallin kehittäminen Pohjoismaisen Full Cost Balancing hankkeen suositukset

Markkinatoimikunta Juha Hiekkala. Tasemallin kehittäminen Pohjoismaisen Full Cost Balancing hankkeen suositukset Markkinatoimikunta Tasemallin kehittäminen Pohjoismaisen Full Cost Balancing hankkeen suositukset Energiamurros Tarve markkinakehitykselle Muutostarpeet tasemalliin 2 Pohjoismaisessa Full Cost Balancing

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien tuntimarkkinoiden säännöt ja maksut

Taajuusohjattujen reservien tuntimarkkinoiden säännöt ja maksut Liite 3 Taajuusohjatun käyttö- ja häiriöreservin tuntimarkkinasopimukseen Voimassa 1.1.2017 alkaen Taajuusohjattujen reservien tuntimarkkinoiden säännöt ja maksut 1.1.2017 Liite 3 2 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN

TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN Pöyryn ja TEM:n aamiaisseminaari Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio 21..2017 Ari Puurtinen ENERGIASEMINAARI 21..2017 Sisältö Kysyntäjousto Aurinkosähkö Aurinkosähkön tunnuspiirteet Sähkön kulutus vs. aurinkosähkön tuotto

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Sähköjärjestelmän toiminta talvella Raportti 1 (10) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 2018 2019 1 Yhteenveto Talven 2018-2019 sähkön kulutushuippu toteutui tammikuun viimeisellä viikolla. Sähkön kulutushuippu, 14 542 MWh/h, toteutui maanantaina

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

2.1 Säätösähkömarkkinoille osallistumiselle asetettavat vaatimukset

2.1 Säätösähkömarkkinoille osallistumiselle asetettavat vaatimukset 1 MÄÄRITELMÄT Tässä liitteessä tarkoitetaan seuraavilla määritelmillä, isolla alkukirjaimella kirjoitettuna, tässä kappaleessa kullekin määritelmälle kirjattua merkitystä. Säätötarjouksella tarkoitetaan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE

Lisätiedot

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino

Lisätiedot

Smarter-seminaari Maria Joki-Pesola. Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa

Smarter-seminaari Maria Joki-Pesola. Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa Smarter-seminaari 28.3.2019 Maria Joki-Pesola Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa Sähkömarkkinat ovat murroksessa Varttitase Datahub 1 tase ja 1 hinta Vartin päivänsisäinen-

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla (etu)

Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla (etu) Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla (etu) Hankkeen ydinajatuksena on kehittää uusiutuvan energiantuotantoa ja -käyttöä ohjaavia järjestelmiä, joilla maatilalla, puutarhalla voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava

Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava Energianhallinta Aallon kampuksilla Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava Kaukolämmön kysynnänjoustopilotti TUAS -talossa on lokakuusta 2014 ollut menossa

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

2.1 Säätösähkömarkkinoille osallistumiselle asetettavat vaatimukset

2.1 Säätösähkömarkkinoille osallistumiselle asetettavat vaatimukset 1 MÄÄRITELMÄT Tässä liitteessä tarkoitetaan seuraavilla määritelmillä, isolla alkukirjaimella kirjoitettuna, tässä kappaleessa kullekin määritelmälle kirjattua merkitystä. Tämän lisäksi tässä liitteessä

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien

Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien Fingrid Oyj Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien toteutus Suomessa Järjestelmän varautumissuunnitelma 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Määritelmät... 3 3 Alitaajuudesta tapahtuva

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Ajankohtaista Käyttötoimikunta 20.3.2013 Reima Päivinen Vuosi 2013 alkanut vauhdikkaasti Uusi toimitila Kantaverkkokeskus toiminnassa koko laajuudessaan Asiakastoiminnan kehittäminen aloitettu Satoja tuulivoimahankkeita

Lisätiedot