SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA, VAIHE 2: YRITYSKOHTAISET ANALYYSIT Raporttiluonnos 52X165248

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA, VAIHE 2: YRITYSKOHTAISET ANALYYSIT 28.4.2014. Raporttiluonnos 52X165248"

Transkriptio

1 SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA, VAIHE 2: YRITYSKOHTAISET ANALYYSIT Raporttiluonnos 52X165248

2 SISÄLTÖ JOHDANTO JUNTIN PUUTARHA SAPPI RAUTARUUKKI JOHTOPÄÄTÖKSET 52X

3 JOHDANTO Fingridin tavoitteena on saada sähkömarkkinoille lisää kysyntäjoustoa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen. Kysyntäjouston aktivoimiseksi Fingrid käynnisti Pöyryn kanssa viime syksynä projektin, jonka tavoitteena on löytää suomalaisten sähkönkäyttäjien joukosta potentiaalisimmat kohteet kysyntäjouston toteutukseen, kehittää toimintatapoja yhdessä heidän kanssaan ja toteuttaa hankkeita joiden seurauksena markkinoille saadaan kysyntäjoustoa erityisesti taajuusohjattuihin reserveihin. Työn ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin Suomen suurimmat sähkönkäyttäjät eri aloilta perustuen julkisiin tietolähteisiin ja Pöyryn tuntemukseen eri teollisuuden aloista. Heidän potentiaaliaan kysyntäjouston toteutukseen selvitettiin lyhyillä haastatteluilla valikoiduissa yrityksissä. Fingrid ja Pöyry valikoivat ensimmäisen vaiheen perusteella kolme yritystä, joille tehtiin työn toisessa vaiheessa tarkemmat yrityskohtaiset analyysit kysyntäjoustopotentiaalin selvittämiseksi. Toiseen vaiheeseen valittiin seuraavat yritykset: Juntin Puutarha, Sappi ja Rautaruukki. Lisäksi Neste Oil:n kanssa käytiin keskusteluja kysyntäjoustopotentiaalin selvittämisestä, mutta Neste Oil:n tämänhetkisen resurssipulan takia, keskusteluja päätettiin siirtää ensi syksyyn. Tämä raportti kuvaa projektin toisen vaiheen tuloksia. Raporttiin on liitetty yrityksille lähetetyt raportit, joissa analysoidaan yrityskohtaisesti kysyntäjoustopotentiaali eri kysyntäjoustokohteissa, soveltuvat kysyntäjoustomarkkinat, kysyntäjoustosta saatavat korvaukset ja kysyntäjouston toteuttamiseen vaadittavat toimet sekä kustannukset. Lisäksi raportin lopussa on kuvattu yritysanalyyseissä esiin nousseet kehityskohteet Fingridin tuotteisiin ja toimintaan liittyen. 52X

4 SISÄLTÖ JOHDANTO JUNTIN PUUTARHA SAPPI RAUTARUUKKI JOHTOPÄÄTÖKSET 52X

5 YLEISESITTELY Selvityksessä tutkittiin Juntin Puutarhan mahdollisuuksia osallistua eri kysyntäjoustomarkkinoille. Juntin Puutarha on Piikkiössä sijaitseva kasvihuonepuutarha, jossa viljellään kurkkuja ympäri vuoden. Juntin Puutarha sijaitsee Caruna Oy:n verkkoalueella. Juntin Puutarha kuluttaa noin 12 GWh sähköä vuodessa ja sähkön hankinta on selvästi isoin kuluerä yritykselle. Puutarhan sähkö hankitaan tällä hetkellä kiinteähintaisena sopimuksena (vuosituote) Energia Suomelta. Hankintasopimus on voimassa seuraavan viiden vuoden ajan. Puutarhan valaisimet vievät noin 95 % koko yrityksen sähkönkulutuksesta. Lisäksi valaistuksella hoidetaan myös suurimmaksi osaksi puutarhan lämmitys (lisänä kaasulämmitys). Juntin puutarha ei usko, että kasvihuoneen valaisimia tullaan muuttamaan LED-valaisimiksi ainakaan ennen vuotta Suurimpana syynä tähän on se, että LED-valot eivät lämmitä puutarhaa samalla tavalla kuin nykyiset valaisimet, niiden valon ominaisuudet eivät vastaa täysin kasvien vaatimuksia eivätkä ne vähennä sähkönkulutusta oleellisesti verrattuna nykyisiin valaisimiin. Juntin Puutarha on perheyritys, jonka toiminnasta vastaa Tero Juntti. Hän on mukana myös Kauppapuutarhaliiton johtokunnassa ja olisi valmis puhumaan muiden puutarhaomistajien kanssa kysyntäjoustoasioista, mikäli kysyntäjousto on toteutettavissa ja se on kannattavaa. 52X

6 JUNTIN PUUTARHAN TUNNISTETUT KYSYNTÄJOUSTOKOHTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET Juntin Puutarhan ainut potentiaalinen kysyntäjoustokohde on kasvihuoneen valaistus. Puutarhan valoteho on tällä hetkellä hieman alle 3 MW. Jos uusi investointisuunnitelma toteutuu ja puutarhan toimintaa laajennetaan, valoteho kasvaa 4 MW:n tasolle vuoden 2014 syksyllä. Valaistusteho on jaettu kolmelle eri ryhmälle: Kolmasosa lampuista (250 W/lamppu) on kurkkujen alaosassa Kaksi kolmasosaa lampuista (600 W/lamppu) on kurkkujen yläpuolella Valaisimista voidaan sammuttaa joka toinen rivi tarvittaessa Valaistuksen käyttö riippuu säästä ja lopputuotteen hinnasta. Yhden kolmasosan tiputtaminen valaistustehosta (alle 1 MW) onnistuu kasvien päiväsaikaan helposti. Kun valot sammutetaan, niiden tulee olla pois päältä vähintään puoli tuntia, jotta vältytään valaisimien ylikuumenemiselta. Valaisimia ohjataan tällä hetkellä säätötietokoneella. Ohjausta olisi mahdollista tehdä myös päävirtakytkimen kautta. 52X

7 JUNTIN PUUTARHAN VUOSITTAINEN VAIHTELU VALAISTUKSESSA JA KASVIEN ASETTAMAT RAJOITUKSET Vuosittainen vaihtelu Noin kaksi kolmasosaa valaistuksesta (alle 2 MW) on pidettävä jatkuvasti päällä talvella. Valot ovat pois päältä talvella klo tai Tämä on kokonaiskulutuksen kannalta paras aika kasvien tarvitsemalle yöajalle. Valaistusta on helppo kontrolloida alkuillasta, minkä lisäksi yöllä tarvitaan lämpöä ja päivällä valoa. Tehoa lasketaan portaittain keväällä ja vastaavasti nostetaan portaittain syksyllä. Kesällä valaistusta käytetään sään ja kurkun kysynnän mukaan. Kasvien valotusaikaa on mahdollista siirtää tunnilla tai kahdella tunnilla. Kolmasosa valotehosta (alle 1 MW) voidaan tiputtaa tunnin ajaksi ja maksimissaan jopa viideksi tunniksi kaikkina vuoden aikoina. Kesällä puutarha ei kuitenkaan käytä 1 MW:n edestä valaistusta kuin satunnaisesti. Sähkönkäyttöprofiili Kuvaajassa on esitetty Caruna Oy:ltä saatu puutarhan tuntikohtainen sähkötehon käyttö vuonna Datasta nähdään, että valaistusta käytetään epäsäännöllisesti kesäkuukausina. Datan perusteella sähkötehot eivät ole myöskään säännöllisiä huhti-, touko- ja syyskuussa, vaikka tätä ei pysty havaitsemaan kuvaajan perusteella. 52X

8 VALAISTUKSEN SOVELTUVUUS KYSYNTÄJOUSTON ERI MARKKINAPAIKOILLE Kysyntäjoustoon soveltumattomat markkinapaikat on merkitty harmaalla. Markkinapaikka Minimisäätö Aktivoitumisvaade Aktivoituu Kysyntäjoustokohteen soveltuvuus markkinapaikalle Taajuusohjattu käyttöreservi 0,1 MW 3 min, kun taajuus poikkeaa 49,95-50,05 Hz:stä Useita kertoja tunnissa molempiin suuntiin Valaisimien teknisistä rajoituksista johtuen kysyntäjoustopotentiaali ei sovellu taajuusohjattuun käyttöreserviin, joka vaatisi jatkuvaa tehon säätelyä. Taajuusohjattu 1 MW 5 s / 50 % ja 30 s / 100 Muutamia kertoja Valaisimet soveltuvat häiriöreservi %, kun taajuus on 30 s vuodessa alle 49,7 Hz (kulutukselle) kysyntäjoustokuormaksi sillä reunaehdolla, että valaisimien tulee olla pois päältä vähintään puoli tuntia niiden sammuttamisen jälkeen. Taajuusohjattu häiriöreservi (on-off-malli) 10 MW Välittömästi, kun taajuus alle 49,5 Hz Noin kerran vuodessa Kysyntäjoustokuorma riittämätön Nopea häiriöreservi Tehoreservi (EMV) Säätösähkömarkkinat 10 MW 15 min Noin kerran vuodessa Kysyntäjoustokuorma riittämätön 10 MW 15 min kulutukselle 12 h tuotannolle Harvoin (1-2 kertaa talvikaudella) 10 MW 15 min Tarjousten mukaan, useita kertoja vuorokaudessa Kysyntäjoustokuorma riittämätön Osallistuminen mahdollista palveluntarjoajan välityksellä tehtävällä aggregaattori-mallilla. 52X

9 JUNTIN PUUTARHA: ARVIO SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINOILTA SAATAVISTA KORVAUKSISTA Osallistuminen edellyttäisi kysynnän aggregointia. Riittävä kuorma saataisiin noin 10 vastaavasta kohteesta ja tulevaisuudessa ehkä vain viidestä kohteesta. Juntin Puutarhalle olisi mielekästä tarjota tiettyä hintaa säätösähkömarkkinoille jatkuvasti ja vetää tarjous pois tilanteissa, jossa joustoa ei voidakaan toteuttaa. Näin yritys voisi jatkaa nykyisillä resursseilla. (Tero Juntti hoitaisi itse) Seuraavassa taulukossa esitetään säätösähkömarkkinoilta ylössäädöstä saatavat korvaukset seuraavilla oletuksilla: 1) Tarjottu ylössäätöteho on 1 MW. 2) Ylössäätötehoa tarjotaan säätösähkömarkkinoille kaikkina muina vuoden aikoina paitsi kesällä (toukokuu-elokuu). 3) Juntin Puutarha ei tarjoa ylössäätötehoa markkinoille kasvien yöaikaan (klo ). 4) Koska yöaikaa ei ole mahdollista lyhentää, ei toteutunutta säätöä korvata siirtämällä kulutusta toiseen hetkeen vaan sähkön kokonaiskäyttö vähenee hieman. Edellytyksenä on, ettei säätö toteudu liian usein eikä liian tiheään vuoden aikana. Pitämällä aktivoinnin hintaraja riittävän korkealla näin ei tapahdu. Tarjouksen rajahinta 100 /MWh 200 /MWh 500 /MWh Toteutuneet tarjoukset (h/vuosi) Keskiarvohinta tarjouksille ( /MWh) Saatu korvaus ( /vuodessa) Laskelmissa on esitetty kolme eri rajahintaa ylössäädölle: 100 /MWh, 200 /MWh ja 500 /MWh. Laskelmat perustuvat vuosien 2011, 2012 ja 2013 säätösähkömarkkinoiden toteutuneisiin tarjouksiin. Säätösähkömarkkinoilla toteutuneiden tarjousten määrät ja hinnat vaihtelevat huomattavasti vuosittain. 52X

10 JUNTIN PUUTARHA: KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINOILLA Toteutus Säätösähkömarkkinoille osallistuminen vaatii yhteistyömallin palveluntarjoajan kanssa, joka aggregoisi suuremman kysyntäjoustokapasiteetin useasta kohteesta. Juntin Puutarha tarjoaisi palveluntarjoajan kautta tiettyinä aikoina vakiohintaista tarjousta säätösähkömarkkinoille ja vetäisi tarjouksen pois tilanteissa joissa kysyntäjoustoa ei halutakaan tehdä. Yksinkertaisimmillaan kysyntäjouston aktivointi tehtäisiin manuaalisesti palveluntarjoajan välityksellä. Palveluntarjoaja ilmoittaisi Juntin Puutarhalle tilanteissa, joissa ylössäätötarjous aktivoidaan, minkä jälkeen puutarhasta sammutettaisiin valot manuaalisesti. Tehonmuutos tulee toteuttaa 15 minuutin kuluttua tarjouksen aktivoinnista. Manuaalinen toteutus vaatii aina läsnäoloa työntekijältä, joka osaa käyttää säätötietokonetta. Vaihtoehtoisesti ratkaisun automatisointia on mahdollista tutkia tarkemmin. Kustannukset Säätösähkömarkkinoille osallistuminen vaatii yhteistyötä palveluntarjoajan kanssa, jonka palveluista syntyy kustannuksia. (palveluntarjoajan pitää maksaa myös vuosimaksu, 1200 euroa, säätösähkömarkkinoille osallistumisesta) Lisäksi jos ratkaisua ei automatisoida, osallistuminen vaatii yhden työntekijän jatkuvaa läsnäoloa säätötietokoneen läheisyydessä sinä aikana kun tarjouksia jätetään markkinalle. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista yöllä. 200 /MWh rajahinnalla säätö tapahtuu kuitenkin lähes poikkeuksetta klo välisenä aikana. 52X

11 JUNTIN PUUTARHA: ARVIO TAAJUUSOHJATUILLA HÄIRIÖRESERVIMARKKINOILLA SAATAVISTA KORVAUKSISTA: VUOSIMARKKINAT Taajuusohjatusta häiriöreservistä saatavat korvaukset vuosimarkkinoilla on laskettu Caruna Oy:ltä saadun sähkötehon tuntidatan perusteella. Datan perusteella 1 MW:n (taajuusohjatun häiriöreservin minimivaatimus) sähkötehon ylittäviä tunteja oli 5221 vuonna Kesäaikana valotehon käyttöä on kuitenkin haastavaa suunnitella seuraavalle vuorokaudelle, joten reserviin tarjottavien tuntien määrän oletetaan olevan hieman alhaisempi (10 %). Reserviin tarjottavia tunteja arvioidaan olevan noin 4914 vuodessa. Laskelmat perustuvat taajuusohjatun häiriöreservi n vuosimarkkinoiden korvaustasoon, joka on 4,03 /MW,h vuonna Taajuusohjatun häiriöreservin korvaustaso nousi 20% vuodelle 2014 (vuoden 2013 korvaustaso oli 3,36 /MW,h). Saatu korvaus: 1 MW * 4,03 /MW,h * 4914 h = /vuodessa 52X

12 JUNTIN PUUTARHA: ARVIO TAAJUUSOHJATUILLA HÄIRIÖRESERVIMARKKINOILLA SAATAVISTA KORVAUKSISTA - TUNTIMARKKINAT Taajuusohjatun häiriöreservin tuntimarkkinoilta saadut korvaukset on laskettu sähkötehon tuntidatan perusteella ja esitetty seuraavassa taulukossa. Tuntimarkkinoilta saatavat korvaukset on laskettu seuraavilla oletuksilla: 1) Juntin Puutarha tarjoaa 1 MW:n tehoa taajuusohjattuun häiriöreserviin. 2) Juntin Puutarha tarjoaa kuormaa reserviin 3,36 /MW, h rajahinnalla (vuoden 2013 vuosimarkkinahinta). 3) Kaikkia kesän tunteja ei pystytä tarjoamaan reserviin, minkä takia korvaukset laskevat 10 %. Laskelmissa on etsitty tunnit, joina Juntin Puutarhan sähköteho ylitti taajuusohjatun häiriöreservin minimivaatimuksen, 1 MW, ja joina taajuusohjatun häiriöreservin hinta tuntimarkkinoilla ylitti vuoden 2013 vuosimarkkinahinnan (3,36 /MW, h). Korvaukset eri vuosille ja keskimääräinen korvaus vuodessa on arvioitu tarjoustuntien ja niille lasketun keskiarvohinnan perusteella. Laskelmat perustuvat vuosien 2011, 2012 ja 2013 taajuusohjatun häiriöreservin toteutuneisiin tarjouksiin. Tarjouksen rajahinta 3,36 /MW, h Toteutuneet tarjoukset (h/vuosi) Keskiarvohinta tarjouksille ( /MW, h) Arvioitu korvaus ( /vuodessa) Keskimääräinen korvaus vuodessa Tuntimarkkinoilta saatavat korvaukset ovat todennäköisiä vain jos reserveihin tarjotaan pientä määrää kapasiteettia. 52X

13 JUNTIN PUUTARHA: KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS TAAJUUSOHJATUILLA HÄIRIÖRESERVIMARKKINOILLA Taajuusohjattuun häiriöreserviin tarjottava kuorma on ilmoitettava edellisenä päivänä klo mennessä Fingridille. Suunnitelmat tulee toimittaa Fingridille EDI-sanomana käyttäen DELFORsanomamuotoa. Tietojen toimittaminen Fingridille olisi tehtävä todennäköisimmin palveluntarjoajan välityksellä. Jos reserviin tarjotaan jatkuvasti saman suuruista kuormaa, samaan kellon aikaan, tarjouksen jättäminen on helppoa. Mikäli tarjousta halutaan muuttaa, tämä vaatii enemmän suunnittelua ja tiedonvaihtoa puutarhan, palveluntarjoajan ja Fingridin välillä. Taajuusohjattuun häiriöreserviin tarjottavan kuorman aktivoitumisvaade on 5 sekuntia tai 30 sekuntia riippuen sähköverkon taajuuden tasosta. Teknisten rajoitusten takia valaisimien on oltava pois päältä vähintään puoli tuntia sammuttamisen jälkeen. Toteutuksen automatisointi vaatii järjestelmää, joka sisältää taajuusreleen ja erillisen ohjelmoitua logiikkaa sisältävän ohjauskomponentin. Toteutuksessa taajuusrele tunnistaa kun taajuus laskee alle 49,7 tai 49,5 Hz:n ja lähettää signaalin ohjauskomponentille. Tämä jälkeen ohjauskomponentti kytkee pois päältä 1 MW:n valotehoa, jos kuormaa on tarjottu reserviin kyseisellä tunnilla. Ohjauskomponentti tekee ohjaukset sähkökeskuksen kautta. 52X

14 JUNTIN PUUTARHA: KYSYNTÄJOUSTON KUSTANNUKSET TAAJUUSOHJATUILLA HÄIRIÖRESERVIMARKKINOILLA Automaatiojärjestelmän investoinnit: 1) Taajuusrele: noin euroa 2) Ohjelmoidun logiikan sisältävä komponentti: noin 2000 euroa 3) Toteutukseen liittyvä työ (kaapeloinnit jne.): noin euroa 4) Muut kustannukset (Palveluntarjoajan osuus ja muut järjestelyt): alhaiset Kokonaiskustannusten arvioidaan olevan euron tasolla tai alle tämän. Lisäksi palveluntarjoajalle tulee maksaa vuosittain tiedonsiirrosta aiheutuvat kustannukset. Näiden kustannusten arvioidaan olevan alhaisella tasolla. 52X

15 SUOSITUKSET JATKOSTA Taajuusohjatusta häiriöreservistä saatavat kustannukset ovat huomattavasti suurempia kuin säätösähkömarkkinoilta saatavat kustannukset. Investoinnit taajuusohjattuun häiriöreserviin ovat suhteellisen alhaiset, joten sijoitus tähän vaikuttaa kannattavalta. Takaisinmaksuaika taajuusohjatun häiriöreservin vuosimarkkinoilla on noin puoli vuotta ja tuntimarkkinoilla noin kaksi kuukautta. Taajuusohjatun häiriöreservin tuntimarkkina vs vuosimarkkina: Tällä hetkellä tuntimarkkinalta saatavat korvaukset ovat huomattavasti suurempia kuin vuosimarkkinoilta saatavat korvaukset. Markkinat näyttävät olevan epätasapainossa. Tulevaisuuden hintakehitystä on vaikea arvioida. Taajuusohjattuun häiriöreserviin liittyviä kuorman aktivoitumisia on ollut viime vuosina noin 5-10 kertaa vuodessa. Tällä hetkellä 1 MW:n valoteho on yli 1/3 puutarhan kokonaisvalotehosta. Mikäli edelliset rajaehdot eivät ole liian vaativia, kysyntäjousto vaikuttaa kannattavalta taajuusohjatuilla häiriöreservimarkkinoilla. Kysyntäjoustoa olisi myös mahdollista toteuttaa säätösähkömarkkinoilla. Säätösähkömarkkinoille osallistuminen vaatisi yhteistyösopimusta aggregaattorin kanssa. Fingrid tutkii tällä hetkellä palveluntarjoajien kanssa aggregointi-mahdollisuuksia Suomessa. Seuraavaksi Pöyry raportoi Fingridille Juntin Puutarhan kysyntäjoustopotentiaalista ja pilotointiin osallistumisesta keskustellaan 52X

16 SISÄLTÖ JOHDANTO JUNTIN PUUTARHA SAPPI RAUTARUUKKI JOHTOPÄÄTÖKSET 52X

17 YLEISESITTELY Selvityksessä tutkittiin Sapin Kirkniemen tehtaan mahdollisuuksia osallistua eri kysyntäjoustomarkkinoille. Sappi tuottaa tällä hetkellä omasta sähkötehontarpeestaan noin 70 % omalla kaasuturbiinilla. Sähkön hankinnasta noin 30% tehdään Empowerin kautta, joka ostaa sähkön Nord Poolista. Sappi pyrkii hyödyntämään aktiivisesti halvempaa yö- ja päiväsähköä kustannusten minimoimiseksi. Sapin Kirkniemen tehdas on osallistunut säätösähkömarkkinoille viimeisen puolentoista vuoden ajan. Lisäksi nopeaan häiriöreserviin osallistuu tällä hetkellä 30 MW sähkönkulutusta, joka voidaan ottaa eri puolilta Kirkniemen tehdasta. Ensisijaisesti nopean häiriöreservin kuorma otetaan mekaanisen massan valmistukseen käytettävistä hiomakoneista. Käytännössä Empower hoitaa sähkön hankinnan täysin. Sappi tekee tilauksen seuraavalle vuorokaudelle, ja käyttöä seurataan jatkuvasti. Kun tuotantoon tulee muutoksia ja tehon tarve putoaa, käyttöinsinööri informoi tästä suoraan Empowerille, joka reagoi tilanteeseen. Mekaanisen massan valmistuksen osuus kokonaissähkönkulutuksesta on noin 50 %. Sappi on tehnyt paljon töitä sähkön ominaiskulutuksen laskemiseksi. Sapilla on tällä hetkellä vuoden takaisinmaksuvaatimus investoinneille. Jotta kysyntäjouston toteutus kiinnostaisi Sappia, tulisi siitä saatavien tulojen olla riittävän suuret (noin /vuosi). 52X

18 TUNNISTETUT KYSYNTÄJOUSTOKOHTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET KIRKNIEMESSÄ 1) Raakavesitornin pumppaamo Raakavesitornin jatkuva pumppausteho on 900 kw, josta säädettävää moottoritehoa on noin 500 kw. Pumpuilla säädetään raakavesitornin pinnantasoa. Kuorman normaalivaihtelu on noin kw, josta 100 kw:n arvioidaan pystyvän osallistumaan kysyntäjoustoon. 2) Jätevedenpuhdistamo Jätevedenpuhdistamossa on yhteensä 7 kompressoria, joiden kokonaisteho on noin kw Puhdistusprosessissa veteen puhalletaan ilmaa ruuvikompressoreilla. Tämän hetken asennetut kompressorit pystyvät vain portaittaiseen säätöön. Kompressoreiden mahdolliseen kysyntäjoustoon osallistuvan kuorman arvioidaan olevan noin 100 kw. 3) Mekaanisen massan valmistus Mekaanisen massan valmistukseen käytetään kymmentä 2 MW:n hiomakonetta. Hiomakoneet voisivat osallistua kysyntäjoustoon tuotannonsäädöllä, jolloin potentiaalia on kw/hiomakone tai sammuttamalla hiomakoneen, jolloin potentiaalia on 1-2 MW/hiomakone. Mahdollinen kysyntäjoustoon osallistuvan kapasiteetin määrä riippuu toteutuksesta, vaikutuksista prosessiin ja kysyntäjoustosta saatavista korvauksista. 52X

19 TARKEMPIA TIETOJA KYSYNTÄJOUSTOKOHTEISTA Raakavesitornin pinnansäätö 0, kw Säätöventtiili Jätevedenpuhdistamo ilmastus Hiomakoneen sammutus Teho MW Kuorman normaali vaihtelu Käyttötunnit vuodessa Sähkönkäyttökohde Reagointiaika (s/min) (täysi / osittainen tehonpudot us) Alhaallaoloaikarajoite Uudelleen käynnistyksen ja uudelleen aktivoinnin rajoitukset Vaikutukset tuotantoon Ohjaus (manuaalinen/aut omaattinen, rajoitteet) s 60 min ei ei Automaattinen. Pinnansäädön min asetettava, jolloin säätö poistuu 0,1 500 kw s 120 min ei ei Happianturin perässä. Min. happisaturaatio asetettava Hiomakoneen tuotantomuutos 0,1-0, MW/kone 7500 Alle 3 min, alle 1 min 60 min Vaikutus massan laatuun 1,2 MW/antura Laatu/tuotanto t/h vaikutus Automaattinen. Koneen hyötysuhde laskee tuotannon laskiessa Alle 3 min 60 min ei Tuotanto t/h Ei mahdollinen tilanteessa, jossa massaa vähän tarjolla. Nyt tehdään päivä/yö säätöä. 52X

20 KIRKNIEMEN KYSYNTÄJOUSTOKOHTEIDEN SOVELTUVUUS MARKKINAPAIKOILLE Markkinapaikka Taajuusohjattu käyttöreservi Minimisäätö Aktivoitumisvaade Aktivoituu Kysyntäjoustokohde Soveltuvuus markkinapaikalle 0,1 MW 3 min, kun Useita kertoja Raakavesitorni Soveltuu markkinapaikalle, koska taajuus tunnissa nopea säätö mahdollista. poikkeaa 49,95- molempiin 50,05 Hz:stä suuntiin Jätevedenpuhdistamo Soveltuminen epävarmaa, selvitetty tarkemmin tässä työssä. Taajuusohjattu häiriöreservi Taajuusohjattu häiriöreservi (on-off-malli) 1 MW 5 s / 50 % ja 30 s / 100 %, kun taajuus on 30 s alle 49,7 Hz (kulutukselle) 10 MW Välittömästi, kun taajuus alle 49,5 Hz Muutamia kertoja vuodessa Noin kerran vuodessa Hiomakoneet Hiomakoneet Soveltuu markkinapaikalle, koska nopea säätö mahdollista. Saattaa häiritä tuotantoprosessia. Soveltuminen epävarmaa, selvitetty tarkemmin tässä työssä. Markkinapaikka ei ole kiinnostava, koska yritys osallistuu jo nopeaan häiriöreserviin. Nopea häiriöreservi Tehoreservi (EMV) Säätösähkömarkkinat 10 MW 15 min Noin kerran vuodessa 10 MW 15 min kulutukselle Harvoin (1-2 kertaa 12 h tuotannolle talvikaudella) 10 MW 15 min Tarjousten mukaan, useita kertoja vuorokaudessa Hiomakoneet Hiomakoneet Osallistuu jo. Markkina vielä liian uusi, korvaustasoista epävarmuutta. Osallistuu jo. 52X

21 ARVIOIDUT KORVAUKSET KIRKNIEMESSÄ: TAAJUUSOHJATTU KÄYTTÖRESERVI - VUOSIMARKKINAT Taajuusohjatusta käyttöreservistä saadut korvaukset vuosimarkkinoilla perustuvat seuraaviin oletuksiin: 1) Laskelmissa tarkastellaan raakavesitornin pinnansäädöstä 0,1 MW, jätevedenpuhdistamon kompressoreista 0,1 MW ja hiomakoneiden tuotannonsäädöstä 0,1-0,2 MW saatavaa kuormaa. 2) Raakavesitornin ja jätevedenpuhdistamon kuormaa tarjotaan reserviin jatkuvasti kaikkina vuoden tunteina Reserviin tarjottavia tunteja on vuodessa ) Hiomakoneiden kuormaa tarjotaan reserviin 7500 tuntia vuodessa. Laskelmat perustuvat taajuusohjatun käyttöreservi n vuosimarkkinoiden korvaustasoon, joka on 15,8 /MW,h vuonna Taajuusohjatun käyttöreservin korvaustaso nousi 10% vuodelle 2014 (vuoden 2013 hinta oli 14,36 /MW,h). Kysyntäjoustokuorma, MW Tarjotut tunnit, h Korvaus, /vuodessa Raakavesitornin pinnansäätö 0, Jätevedenpuhdistamon kompressorit 0, Hiomakoneiden tuotannonsäätö 0,1 tai 0, tai X

22 ARVIOIDUT KORVAUKSET KIRKNIEMESSÄ: TAAJUUSOHJATTU KÄYTTÖRESERVI - TUNTIMARKKINAT Taajuusohjatusta käyttöreservistä saadut korvaukset tuntimarkkinoilla perustuvat seuraaviin oletuksiin: 1) Laskelmissa tarkastellaan raakavesitornin pinnansäädöstä 0,1 MW, jätevedenpuhdistamon kompressoreista 0,1 MW ja hiomakoneiden tuotannonsäädöstä 0,1-0,2 MW, saatavaa kuormaa. 2) Raakavesitornin ja jätevedenpuhdistamon kuormaa tarjotaan reserviin jatkuvasti kaikkina vuoden tunteina Reserviin tarjottavia tunteja on vuodessa ) Hiomakoneiden kuormaa tarjotaan reserviin 7500 tuntia vuodessa. 4) Kuormia tarjotaan reserviin yli vuoden 2013 vuosimarkkinahinnalla (14,36 /MW, h) Laskelmissa on etsitty tunnit, joina taajuusohjatun käyttöreservin hinta tuntimarkkinoilla ylitti vuoden 2013 vuosimarkkinahinnan (14,36 /MW, h). Tämän jälkeen korvaukset eri vuosille ja keskimääräinen korvaus vuodessa on arvioitu tarjoustuntien ja niille lasketun keskiarvohinnan perusteella. Tarjouksen rajahinta Toteutuneet tarjoukset (h/vuosi) 14,36 /MW, h Keskiarvohinta tarjouksille ( /MW, h) Arvioitu korvaus ( /vuodessa) Keskimääräinen korvaus vuodessa, vesitorni ja kompressorit (0,1 MW) Keskimääräinen korvaus vuodessa, hiomakoneet (0,1-0,2 MW) tai Hiomakoneista saatavien korvausten arvioidaan olevan noin 14 prosenttia matalammat kuin muille kysyntäjoustokohteille, koska reserviin tarjottavia tunteja on vähemmän. Laskelmat perustuvat vuosien 2011, 2012 ja 2013 taajuusohjatun käyttöreservin toteutuneisiin tarjouksiin 52X

23 ARVIOIDUT KORVAUKSET KIRKNIEMESSÄ: TAAJUUSOHJATTU HÄIRIÖRESERVI - VUOSIMARKKINAT Taajuusohjatusta häiriöreservistä saadut korvaukset vuosimarkkinoilla perustuvat seuraaviin oletuksiin: 1) Laskelmissa tarkastellaan hiomakoneiden sammuttamisesta saatavaa kuormaa 1-2 MW/hiomakone. 2) Hiomakoneiden kuormaa tarjotaan reserviin 7500 tuntia vuodessa. Laskelmat perustuvat taajuusohjatun häiriöreservi n vuosimarkkinoiden korvaustasoon, joka on 4,03 /MW,h vuonna Taajuusohjatun häiriöreservin korvaustaso nousi 20% vuodelle 2014 (vuoden 2013 korvaustaso oli 3,36 /MW,h). Saatu korvaus: 1-2 MW 4,03 /MW,h 7500 h = /vuodessa 52X

24 ARVIOIDUT KORVAUKSET KIRKNIEMESSÄ: TAAJUUSOHJATTU HÄIRIÖRESERVI - TUNTIMARKKINAT Taajuusohjatusta häiriöreservistä saadut korvaukset tuntimarkkinoilla perustuvat seuraaviin oletuksiin: 1) Laskelmissa tarkastellaan hiomakoneiden sammuttamisesta saatavaa kuormaa, 1-2 MW/hiomakone. 2) Hiomakoneiden kuormaa tarjotaan reserviin 7500 tuntia vuodessa. 3) Kuormia tarjotaan reserviin yli 3,36 /MW, h rajahinnalla (vuoden 2013 vuosimarkkinahinta). Laskelmissa on etsitty tunnit, joina taajuusohjatun häiriöreservin hinta tuntimarkkinoilla ylitti vuoden 2013 vuosimarkkinahinnan (3,36 /MW, h). Tämän jälkeen korvaukset eri vuosille ja keskimääräinen korvaus vuodessa on arvioitu tarjoustuntien ja niille lasketun keskiarvohinnan perusteella. Hiomakoneista saatavien korvausten arvioidaan laskevan noin 14 prosenttia koska kapasiteettia ei tarjota reserviin koko vuoden ajalta. Tarjouksen rajahinta Toteutuneet tarjoukset (h/vuosi) 3,36 /MW, h Keskiarvohinta tarjouksille ( /MW, h) Arvioitu korvaus ( /vuodessa) Keskimääräinen korvaus vuodessa, 1 tai 2 MW ( /vuodessa) tai Laskelmat perustuvat vuosien 2011, 2012 ja 2013 taajuusohjatun häiriöreservin toteutuneisiin tarjouksiin Tuntimarkkinoilla käytettävän kapasiteetin volyymit ovat alhaisella tasolla, minkä takia korvausten saaminen ei ole taattua etenkään jos markkinalle tarjotaan suurta kapasiteettia. 52X

25 KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS: TAAJUUSOHJATUT RESERVIT Taajuusohjattuun reserviin tarjottava kuorma on ilmoitettava edellisenä päivänä klo (vuosimarkkinat) tai (tuntimarkkinat) mennessä Fingridille. Suunnitelmat tulee toimittaa Fingridille EDI-sanomana käyttäen DELFOR-sanomamuotoa. Tietojen toimittaminen Fingridille olisi tehtävä todennäköisimmin palveluntarjoajan välityksellä. Jos reserviin tarjotaan jatkuvasti saman suuruista kuormaa, samaan kellon aikaan, tarjouksen jättäminen on helppoa. Mikäli tarjousta halutaan muuttaa, tämä vaatii enemmän suunnittelua ja tiedonvaihtoa Sapin, palveluntarjoajan ja Fingridin välillä. Sappi pystyy mittaamaan taajuuden muutokset paikallisesti Kirkniemen tehtaalla tällä hetkellä. Taajuusohjattuihin reserveihin tarvitaan seuraavat sopimukset: Reservimarkkinoilla toimimiseen tarvitaan vuosimarkkina-, tuntimarkkina- tai pitkäaikainen sopimus Fingridin kanssa jokaiselle reservilajille erikseen. Lisäksi tarvitaan sopimus avoimen sähköntoimittajan kanssa, jossa sovitaan tasevastuusta. 52X

26 KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET: RAAKAVESITORNIN PUMPPAAMO Raakavesitornin pintaa säädetään tällä hetkellä automaattisesti. Pinnansäätöä ei voida kuitenkaan ohjata taajuuden muutoksien mukaan. Raakavesitornin pumppaustehon tarjoaminen taajuusohjattuun käyttöreserviin vaatisi investointeja taajuusmuuttajaan, jolla voitaisiin ohjata pumppuja taajuuden vaihteluiden mukaan. Kysyntäjouston toteutukseen vaadittavat investoinnit: 1) Taajuusmuuttaja: noin euroa (noin 100 euroa/kw säädettävää moottoritehoa) 2) Toteutukseen liittyvä työ: noin euroa 3) Tiedonvaihdon kustannukset palveluntarjoajan kautta: alhaiset 52X

27 KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET: JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jätevedenpuhdistamon kompressorien hyödyntämisen kysyntäjoustomarkkinoilla arvioidaan olevan toteutettavissa ilman häiriöitä jätevedenpuhdistamon prosesseihin. Nykyisiä jätevedenpuhdistamon ruuvikompressoreja ei voida säätää taajuusmuuntimien avulla. Tämän takia ainoa vaihtoehto säätöön on yksittäisten kompressoreiden päälle kytkeminen/sammuttaminen. Tämä on kuitenkin erittäin kuluttavaa kompressoreille ja lyhentää niiden elinikää. Taajuuden muutoksiin reagoiva järjestelmä vaatii ohjelmiston asentamista, joka säätää kompressoreja automaattisesti. Kysyntäjouston toteutukseen vaadittavat investoinnit: 1) Ohjelmistoinvestointi: noin euroa. 2) Tiedonvaihdon kustannukset palveluntarjoajan kautta: alhaiset. Taajuusohjatun käyttöreservin tekniset vaatimukset ovat todennäköisesti liian tiukat, jotta kompressoreja voitaisiin hyödyntää tässä reservissä. Vaatimus portaattomasta säädöstä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. 52X

28 KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET: HIOMAKONEET Hiomakoneen tuotannonsäätöä voidaan tarjota taajuusohjattuun käyttöreserviin. Jos kuormaa tarjotaan taajuusohjattuun käyttöreserviin tämä tarkoittaa jatkuvaa säätöä, joka saattaa sotkea liikaa mekaanisen massan valmistusprosessia. Kysyntäjouston toteutuksen aiheuttamat vahingot tuotantoprosessiin tulisi tutkia tarkemmin. Hiomakoneiden sammuttamisesta saatavan kuorman tarjoaminen taajuusohjattuun häiriöreserviin ei ole mahdollista reservin nykyisillä teknisillä vaatimuksilla. Mekaniikan ja automaation viiveistä johtuen säädön nopeus on arviolta noin 15 sekuntia. Tehon pudotus ei onnistu kuitenkaan viidessä sekunnissa, joka on vaatimus tälle reserville. Taajuuden muutoksiin reagoiva järjestelmä vaatii ohjelmiston asentamista, joka säätää hiomakoneita automaattisesti. Kysyntäjouston toteutukseen vaadittavat investoinnit: 1) Ohjelmistoinvestointi ja suunnittelu: noin euroa. 2) Tiedonvaihdon kustannukset palveluntarjoajan kautta: alhaiset 52X

29 JOHTOPÄÄTÖKSET Raakavesitornin hyödyntäminen kysyntäjoustokohteena näyttää tällä hetkellä kannattamattomalta liian pitkän, noin 3-4 vuoden takaisinmaksuajan takia (taajuusmuuntajan investoinnit). Jätevedenpuhdistamon kompressorien porrastettu säätö ei täytä todennäköisesti taajuusohjatun käyttöreservin tiukkoja tämänhetkisiä teknisiä vaatimuksia, joten tämä kohde ei sovellu kyseiseen reserviin. Jos kompressorit vaihdetaan tulevaisuudessa ja ne tehtäisiin yhteensopiviksi taajuusmuuttajan kanssa, osallistuminen taajuusohjattuun käyttöreserviin olisi mahdollista. Tällöin saatavat korvaukset olisivat noin euroa/vuodessa riippuen osallistuuko kohde vuosivai tuntimarkkinoille. Hiomakoneiden tuotannonmuutoksesta saatavan kapasiteetin tarjoaminen taajuusohjattuun häiriöreserviin ei vaikuta kannattavalta, koska vaikutukset tuotannon laatuun ovat suuret ja korvaustasot vastaavasti suhteellisen alhaisella tasolla. Hiomakoneiden sammuttamisesta saatavaa kuormaa ei voida tarjota taajuusohjattuun häiriöreserviin nykyisten tiukkojen teknisten vaatimusten takia. Tälle kohteelle selvitetyt korvaustasot ovat korkealla tasolla vuosimarkkinoilla ja tuntimarkkinoilla. Taajuusohjattujen reservien tiukkojen teknisten vaatimusten takia ainut toteuttava kysyntäjoustokohde olisi raakavesitornin pinnansäätö, jonka takaisinmaksuaika nähdään liian pitkäksi taajuusmuuttajan investointien takia. Muiden kysyntäjoustokohteiden tarjoaminen taajuusohjattuihin reserveihin vaatisi muutoksia reservien teknisissä vaatimuksissa. Yhtenä tuloksena tästä työstä Fingridille suositellaan reservien vaatimusten uudelleenarviointia. 52X

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA 10.6.2014

SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA 10.6.2014 SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA 10.6.2014 SISÄLTÖ JOHDANTO YRITYSHAASTATTELUT KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALISTA JOUSTOPOTENTIAALIN YRITYSKOHTAISET KARTOITUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET FINGRID OYJ

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

S-ryhmän kysyntäjoustoprojekti HertSi. Loppuraportti 9.12.2015 1

S-ryhmän kysyntäjoustoprojekti HertSi. Loppuraportti 9.12.2015 1 S-ryhmän kysyntäjoustoprojekti HertSi Loppuraportti 9.12.2015 1 Taustaa S-ryhmä on Suomen suurin ei-teollinen sähkönkuluttaja Sähköä kuluu ryhmän erilaisissa kiinteistöissä, joita ovat mm. eri kokoiset

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje LIITE 1 1 (6) Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje 1 Yleistä Tässä liitteessä on määritetty automaattisen taajuudenhallintareservin (FRR-A) vaatimukset reservinhaltijalle sekä tarvittava

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Jussi Jyrinsalo Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Johdanto Toimitusvarmuuden

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille

Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems 23.4.2015 Samuli.Honkapuro@lut.fi Kysynnän jousto

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava

Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava Energianhallinta Aallon kampuksilla Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava Kaukolämmön kysynnänjoustopilotti TUAS -talossa on lokakuusta 2014 ollut menossa

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03. Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014 Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.02/2014 Tekla 25.02.2014 23 Valmistelija: työpäällikkö Janne Ilmalahti,

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen Ajankohtaista markkinakehityksestä Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen Sisältö Eurooppa: market coupling, verkkokoodit Itämeren alue: Reservimarkkinat, NBS, Suomi: pitkät siirto-oikeudet, Venäjän

Lisätiedot

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINASOPIMUS NRO XX OSAPUOLI sekä FINGRID OYJ

SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINASOPIMUS NRO XX OSAPUOLI sekä FINGRID OYJ SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINASOPIMUS NRO XX OSAPUOLI sekä FINGRID OYJ 2 (6) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS JA VOIMASSAOLO XXX (Asiakas) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet seuraavan sopimuksen. Fingrid ylläpitää osaltaan

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Tehoreservin käyttösopimuksen liite 8.1.2009 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ 1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Tuottaja

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi Valaistus Ulkovalaisimet Case study VTT Oulu Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi StreetSaver ClearWay Taustaa Senaatti-kiinteistöillä on käynnissä useita energian säästöprojekteja,

Lisätiedot

Tasepalvelusopimus 2012. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Pasi Aho

Tasepalvelusopimus 2012. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Pasi Aho Tasepalvelusopimus 2012 Tasevastaavapäivä 2 Tasepalvelusopimus 2011 oli uusi 2 -vuotinen sopimus vuonna 2009, jota jatkettiin lisäpöytäkirjalla tämän vuoden loppuun saakka. hinnoittelua tarkistettiin vuoden

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2(5) SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Kuormanhaltija), y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra),

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun

Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun 8.5.2007 www.ruukki.com Kari Norberg Esityksen sisältö: Ruukki lyhyesti Ruukki energiankäyttäjänä Energiansäästösopimus Esimerkkejä energiansäästötoimista Yhteenveto

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin uutisia Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Päivän uutiset Syöttötariffit jäihin? Yksi hinta-alue riittää Suomessa Tehotasapainon hallinta tulevaisuudessa

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

HETKELLISEN RESERVIN, TAAJUUSOHJATUN JA NOPEAN HÄIRIÖRESERVIN YLLÄPITOSOPIMUS NRO XXXX / 2005

HETKELLISEN RESERVIN, TAAJUUSOHJATUN JA NOPEAN HÄIRIÖRESERVIN YLLÄPITOSOPIMUS NRO XXXX / 2005 1 (8) HETKELLISEN RESERVIN, TAAJUUSOHJATUN JA NOPEAN HÄIRIÖRESERVIN YLLÄPITOSOPIMUS NRO XXXX / 2005 Myyjä (Myyjä) ja Fingrid Oyj (Fingrid) sopimuspuolina ovat tehneet seuraavan sopimuksen Myyjän osallistumisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen Ajankohtaista markkinakehityksestä Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen 2 Pullonkaulat ongelmana 2008 Yhtenäisen hinta-alueen laajuus tuntitasolla mittattuna 1.1.-31.12.2008 98 % 52 % 14 % 9 % 31.12.2008

Lisätiedot

TAAJUUSOHJATUN KÄYTTÖ- JA HÄIRIÖRESERVIN VUOSISOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

TAAJUUSOHJATUN KÄYTTÖ- JA HÄIRIÖRESERVIN VUOSISOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ TAAJUUSOHJATUN KÄYTTÖ- JA HÄIRIÖRESERVIN VUOSISOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XXXXXXX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet seuraavan

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

FF-Automation AutoLog SaveLight Katuvalojen valvontajärjestelmä

FF-Automation AutoLog SaveLight Katuvalojen valvontajärjestelmä FF-Automation AutoLog SaveLight Katuvalojen valvonta Copyright, 2011 FF-AUTOMATION FF-Automation AutoLog sovelluksia Korroosionestojärjestelmien kaukokäyttö Katuvalo-ohjaukset Pumppaamot Jätevedenpuhdistamot

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo Asiakastoimintamallin kehittäminen Vuonna 2013 kehitettiin asiakastoimintamallia Kehityshankkeita: liityntäprosessi ja liittymisehtojen seuranta asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen sekä asiakastiedon

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella

Lisätiedot

Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille

Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille Kysynnän jousto ja lämmityksen nykyaikaiset ratkaisut Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille Energianeuvonnan teemapäivät 27. 28.10.2015 Radisson

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE

Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE 2 (20) 1 YLEISTÄ... 4 2 RAPORTOINTI... 4 2.1 Rakenteelliset tiedot... 4 2.2 Välityspalvelu... 5 2.3 Tuotantosuunnitelmat...

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval konserni Alfa Laval on johtava maailmanlaajuinen erikoistuotteiden ja teknisten ratkaisujen

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus

Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Ei julkaista painotuotteena Copyright Motiva Oy, Helsinki, huhtikuu 2004 Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Tarkoitettu liitettäväksi

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

Sähkön kysyntäjoustokohteiden mahdollisuudet Suomen teollisuudessa. Juuso Jokiniemi

Sähkön kysyntäjoustokohteiden mahdollisuudet Suomen teollisuudessa. Juuso Jokiniemi Juuso Jokiniemi Sähkön kysyntäjoustokohteiden mahdollisuudet Suomen teollisuudessa Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa 26.6.2014 Valvoja:

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2014

Siirtojen hallinta 2014 Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot