SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA, VAIHE 2: YRITYSKOHTAISET ANALYYSIT Raporttiluonnos 52X165248

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA, VAIHE 2: YRITYSKOHTAISET ANALYYSIT 28.4.2014. Raporttiluonnos 52X165248"

Transkriptio

1 SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALIN KARTOITUS SUOMESSA, VAIHE 2: YRITYSKOHTAISET ANALYYSIT Raporttiluonnos 52X165248

2 SISÄLTÖ JOHDANTO JUNTIN PUUTARHA SAPPI RAUTARUUKKI JOHTOPÄÄTÖKSET 52X

3 JOHDANTO Fingridin tavoitteena on saada sähkömarkkinoille lisää kysyntäjoustoa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen. Kysyntäjouston aktivoimiseksi Fingrid käynnisti Pöyryn kanssa viime syksynä projektin, jonka tavoitteena on löytää suomalaisten sähkönkäyttäjien joukosta potentiaalisimmat kohteet kysyntäjouston toteutukseen, kehittää toimintatapoja yhdessä heidän kanssaan ja toteuttaa hankkeita joiden seurauksena markkinoille saadaan kysyntäjoustoa erityisesti taajuusohjattuihin reserveihin. Työn ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin Suomen suurimmat sähkönkäyttäjät eri aloilta perustuen julkisiin tietolähteisiin ja Pöyryn tuntemukseen eri teollisuuden aloista. Heidän potentiaaliaan kysyntäjouston toteutukseen selvitettiin lyhyillä haastatteluilla valikoiduissa yrityksissä. Fingrid ja Pöyry valikoivat ensimmäisen vaiheen perusteella kolme yritystä, joille tehtiin työn toisessa vaiheessa tarkemmat yrityskohtaiset analyysit kysyntäjoustopotentiaalin selvittämiseksi. Toiseen vaiheeseen valittiin seuraavat yritykset: Juntin Puutarha, Sappi ja Rautaruukki. Lisäksi Neste Oil:n kanssa käytiin keskusteluja kysyntäjoustopotentiaalin selvittämisestä, mutta Neste Oil:n tämänhetkisen resurssipulan takia, keskusteluja päätettiin siirtää ensi syksyyn. Tämä raportti kuvaa projektin toisen vaiheen tuloksia. Raporttiin on liitetty yrityksille lähetetyt raportit, joissa analysoidaan yrityskohtaisesti kysyntäjoustopotentiaali eri kysyntäjoustokohteissa, soveltuvat kysyntäjoustomarkkinat, kysyntäjoustosta saatavat korvaukset ja kysyntäjouston toteuttamiseen vaadittavat toimet sekä kustannukset. Lisäksi raportin lopussa on kuvattu yritysanalyyseissä esiin nousseet kehityskohteet Fingridin tuotteisiin ja toimintaan liittyen. 52X

4 SISÄLTÖ JOHDANTO JUNTIN PUUTARHA SAPPI RAUTARUUKKI JOHTOPÄÄTÖKSET 52X

5 YLEISESITTELY Selvityksessä tutkittiin Juntin Puutarhan mahdollisuuksia osallistua eri kysyntäjoustomarkkinoille. Juntin Puutarha on Piikkiössä sijaitseva kasvihuonepuutarha, jossa viljellään kurkkuja ympäri vuoden. Juntin Puutarha sijaitsee Caruna Oy:n verkkoalueella. Juntin Puutarha kuluttaa noin 12 GWh sähköä vuodessa ja sähkön hankinta on selvästi isoin kuluerä yritykselle. Puutarhan sähkö hankitaan tällä hetkellä kiinteähintaisena sopimuksena (vuosituote) Energia Suomelta. Hankintasopimus on voimassa seuraavan viiden vuoden ajan. Puutarhan valaisimet vievät noin 95 % koko yrityksen sähkönkulutuksesta. Lisäksi valaistuksella hoidetaan myös suurimmaksi osaksi puutarhan lämmitys (lisänä kaasulämmitys). Juntin puutarha ei usko, että kasvihuoneen valaisimia tullaan muuttamaan LED-valaisimiksi ainakaan ennen vuotta Suurimpana syynä tähän on se, että LED-valot eivät lämmitä puutarhaa samalla tavalla kuin nykyiset valaisimet, niiden valon ominaisuudet eivät vastaa täysin kasvien vaatimuksia eivätkä ne vähennä sähkönkulutusta oleellisesti verrattuna nykyisiin valaisimiin. Juntin Puutarha on perheyritys, jonka toiminnasta vastaa Tero Juntti. Hän on mukana myös Kauppapuutarhaliiton johtokunnassa ja olisi valmis puhumaan muiden puutarhaomistajien kanssa kysyntäjoustoasioista, mikäli kysyntäjousto on toteutettavissa ja se on kannattavaa. 52X

6 JUNTIN PUUTARHAN TUNNISTETUT KYSYNTÄJOUSTOKOHTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET Juntin Puutarhan ainut potentiaalinen kysyntäjoustokohde on kasvihuoneen valaistus. Puutarhan valoteho on tällä hetkellä hieman alle 3 MW. Jos uusi investointisuunnitelma toteutuu ja puutarhan toimintaa laajennetaan, valoteho kasvaa 4 MW:n tasolle vuoden 2014 syksyllä. Valaistusteho on jaettu kolmelle eri ryhmälle: Kolmasosa lampuista (250 W/lamppu) on kurkkujen alaosassa Kaksi kolmasosaa lampuista (600 W/lamppu) on kurkkujen yläpuolella Valaisimista voidaan sammuttaa joka toinen rivi tarvittaessa Valaistuksen käyttö riippuu säästä ja lopputuotteen hinnasta. Yhden kolmasosan tiputtaminen valaistustehosta (alle 1 MW) onnistuu kasvien päiväsaikaan helposti. Kun valot sammutetaan, niiden tulee olla pois päältä vähintään puoli tuntia, jotta vältytään valaisimien ylikuumenemiselta. Valaisimia ohjataan tällä hetkellä säätötietokoneella. Ohjausta olisi mahdollista tehdä myös päävirtakytkimen kautta. 52X

7 JUNTIN PUUTARHAN VUOSITTAINEN VAIHTELU VALAISTUKSESSA JA KASVIEN ASETTAMAT RAJOITUKSET Vuosittainen vaihtelu Noin kaksi kolmasosaa valaistuksesta (alle 2 MW) on pidettävä jatkuvasti päällä talvella. Valot ovat pois päältä talvella klo tai Tämä on kokonaiskulutuksen kannalta paras aika kasvien tarvitsemalle yöajalle. Valaistusta on helppo kontrolloida alkuillasta, minkä lisäksi yöllä tarvitaan lämpöä ja päivällä valoa. Tehoa lasketaan portaittain keväällä ja vastaavasti nostetaan portaittain syksyllä. Kesällä valaistusta käytetään sään ja kurkun kysynnän mukaan. Kasvien valotusaikaa on mahdollista siirtää tunnilla tai kahdella tunnilla. Kolmasosa valotehosta (alle 1 MW) voidaan tiputtaa tunnin ajaksi ja maksimissaan jopa viideksi tunniksi kaikkina vuoden aikoina. Kesällä puutarha ei kuitenkaan käytä 1 MW:n edestä valaistusta kuin satunnaisesti. Sähkönkäyttöprofiili Kuvaajassa on esitetty Caruna Oy:ltä saatu puutarhan tuntikohtainen sähkötehon käyttö vuonna Datasta nähdään, että valaistusta käytetään epäsäännöllisesti kesäkuukausina. Datan perusteella sähkötehot eivät ole myöskään säännöllisiä huhti-, touko- ja syyskuussa, vaikka tätä ei pysty havaitsemaan kuvaajan perusteella. 52X

8 VALAISTUKSEN SOVELTUVUUS KYSYNTÄJOUSTON ERI MARKKINAPAIKOILLE Kysyntäjoustoon soveltumattomat markkinapaikat on merkitty harmaalla. Markkinapaikka Minimisäätö Aktivoitumisvaade Aktivoituu Kysyntäjoustokohteen soveltuvuus markkinapaikalle Taajuusohjattu käyttöreservi 0,1 MW 3 min, kun taajuus poikkeaa 49,95-50,05 Hz:stä Useita kertoja tunnissa molempiin suuntiin Valaisimien teknisistä rajoituksista johtuen kysyntäjoustopotentiaali ei sovellu taajuusohjattuun käyttöreserviin, joka vaatisi jatkuvaa tehon säätelyä. Taajuusohjattu 1 MW 5 s / 50 % ja 30 s / 100 Muutamia kertoja Valaisimet soveltuvat häiriöreservi %, kun taajuus on 30 s vuodessa alle 49,7 Hz (kulutukselle) kysyntäjoustokuormaksi sillä reunaehdolla, että valaisimien tulee olla pois päältä vähintään puoli tuntia niiden sammuttamisen jälkeen. Taajuusohjattu häiriöreservi (on-off-malli) 10 MW Välittömästi, kun taajuus alle 49,5 Hz Noin kerran vuodessa Kysyntäjoustokuorma riittämätön Nopea häiriöreservi Tehoreservi (EMV) Säätösähkömarkkinat 10 MW 15 min Noin kerran vuodessa Kysyntäjoustokuorma riittämätön 10 MW 15 min kulutukselle 12 h tuotannolle Harvoin (1-2 kertaa talvikaudella) 10 MW 15 min Tarjousten mukaan, useita kertoja vuorokaudessa Kysyntäjoustokuorma riittämätön Osallistuminen mahdollista palveluntarjoajan välityksellä tehtävällä aggregaattori-mallilla. 52X

9 JUNTIN PUUTARHA: ARVIO SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINOILTA SAATAVISTA KORVAUKSISTA Osallistuminen edellyttäisi kysynnän aggregointia. Riittävä kuorma saataisiin noin 10 vastaavasta kohteesta ja tulevaisuudessa ehkä vain viidestä kohteesta. Juntin Puutarhalle olisi mielekästä tarjota tiettyä hintaa säätösähkömarkkinoille jatkuvasti ja vetää tarjous pois tilanteissa, jossa joustoa ei voidakaan toteuttaa. Näin yritys voisi jatkaa nykyisillä resursseilla. (Tero Juntti hoitaisi itse) Seuraavassa taulukossa esitetään säätösähkömarkkinoilta ylössäädöstä saatavat korvaukset seuraavilla oletuksilla: 1) Tarjottu ylössäätöteho on 1 MW. 2) Ylössäätötehoa tarjotaan säätösähkömarkkinoille kaikkina muina vuoden aikoina paitsi kesällä (toukokuu-elokuu). 3) Juntin Puutarha ei tarjoa ylössäätötehoa markkinoille kasvien yöaikaan (klo ). 4) Koska yöaikaa ei ole mahdollista lyhentää, ei toteutunutta säätöä korvata siirtämällä kulutusta toiseen hetkeen vaan sähkön kokonaiskäyttö vähenee hieman. Edellytyksenä on, ettei säätö toteudu liian usein eikä liian tiheään vuoden aikana. Pitämällä aktivoinnin hintaraja riittävän korkealla näin ei tapahdu. Tarjouksen rajahinta 100 /MWh 200 /MWh 500 /MWh Toteutuneet tarjoukset (h/vuosi) Keskiarvohinta tarjouksille ( /MWh) Saatu korvaus ( /vuodessa) Laskelmissa on esitetty kolme eri rajahintaa ylössäädölle: 100 /MWh, 200 /MWh ja 500 /MWh. Laskelmat perustuvat vuosien 2011, 2012 ja 2013 säätösähkömarkkinoiden toteutuneisiin tarjouksiin. Säätösähkömarkkinoilla toteutuneiden tarjousten määrät ja hinnat vaihtelevat huomattavasti vuosittain. 52X

10 JUNTIN PUUTARHA: KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINOILLA Toteutus Säätösähkömarkkinoille osallistuminen vaatii yhteistyömallin palveluntarjoajan kanssa, joka aggregoisi suuremman kysyntäjoustokapasiteetin useasta kohteesta. Juntin Puutarha tarjoaisi palveluntarjoajan kautta tiettyinä aikoina vakiohintaista tarjousta säätösähkömarkkinoille ja vetäisi tarjouksen pois tilanteissa joissa kysyntäjoustoa ei halutakaan tehdä. Yksinkertaisimmillaan kysyntäjouston aktivointi tehtäisiin manuaalisesti palveluntarjoajan välityksellä. Palveluntarjoaja ilmoittaisi Juntin Puutarhalle tilanteissa, joissa ylössäätötarjous aktivoidaan, minkä jälkeen puutarhasta sammutettaisiin valot manuaalisesti. Tehonmuutos tulee toteuttaa 15 minuutin kuluttua tarjouksen aktivoinnista. Manuaalinen toteutus vaatii aina läsnäoloa työntekijältä, joka osaa käyttää säätötietokonetta. Vaihtoehtoisesti ratkaisun automatisointia on mahdollista tutkia tarkemmin. Kustannukset Säätösähkömarkkinoille osallistuminen vaatii yhteistyötä palveluntarjoajan kanssa, jonka palveluista syntyy kustannuksia. (palveluntarjoajan pitää maksaa myös vuosimaksu, 1200 euroa, säätösähkömarkkinoille osallistumisesta) Lisäksi jos ratkaisua ei automatisoida, osallistuminen vaatii yhden työntekijän jatkuvaa läsnäoloa säätötietokoneen läheisyydessä sinä aikana kun tarjouksia jätetään markkinalle. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista yöllä. 200 /MWh rajahinnalla säätö tapahtuu kuitenkin lähes poikkeuksetta klo välisenä aikana. 52X

11 JUNTIN PUUTARHA: ARVIO TAAJUUSOHJATUILLA HÄIRIÖRESERVIMARKKINOILLA SAATAVISTA KORVAUKSISTA: VUOSIMARKKINAT Taajuusohjatusta häiriöreservistä saatavat korvaukset vuosimarkkinoilla on laskettu Caruna Oy:ltä saadun sähkötehon tuntidatan perusteella. Datan perusteella 1 MW:n (taajuusohjatun häiriöreservin minimivaatimus) sähkötehon ylittäviä tunteja oli 5221 vuonna Kesäaikana valotehon käyttöä on kuitenkin haastavaa suunnitella seuraavalle vuorokaudelle, joten reserviin tarjottavien tuntien määrän oletetaan olevan hieman alhaisempi (10 %). Reserviin tarjottavia tunteja arvioidaan olevan noin 4914 vuodessa. Laskelmat perustuvat taajuusohjatun häiriöreservi n vuosimarkkinoiden korvaustasoon, joka on 4,03 /MW,h vuonna Taajuusohjatun häiriöreservin korvaustaso nousi 20% vuodelle 2014 (vuoden 2013 korvaustaso oli 3,36 /MW,h). Saatu korvaus: 1 MW * 4,03 /MW,h * 4914 h = /vuodessa 52X

12 JUNTIN PUUTARHA: ARVIO TAAJUUSOHJATUILLA HÄIRIÖRESERVIMARKKINOILLA SAATAVISTA KORVAUKSISTA - TUNTIMARKKINAT Taajuusohjatun häiriöreservin tuntimarkkinoilta saadut korvaukset on laskettu sähkötehon tuntidatan perusteella ja esitetty seuraavassa taulukossa. Tuntimarkkinoilta saatavat korvaukset on laskettu seuraavilla oletuksilla: 1) Juntin Puutarha tarjoaa 1 MW:n tehoa taajuusohjattuun häiriöreserviin. 2) Juntin Puutarha tarjoaa kuormaa reserviin 3,36 /MW, h rajahinnalla (vuoden 2013 vuosimarkkinahinta). 3) Kaikkia kesän tunteja ei pystytä tarjoamaan reserviin, minkä takia korvaukset laskevat 10 %. Laskelmissa on etsitty tunnit, joina Juntin Puutarhan sähköteho ylitti taajuusohjatun häiriöreservin minimivaatimuksen, 1 MW, ja joina taajuusohjatun häiriöreservin hinta tuntimarkkinoilla ylitti vuoden 2013 vuosimarkkinahinnan (3,36 /MW, h). Korvaukset eri vuosille ja keskimääräinen korvaus vuodessa on arvioitu tarjoustuntien ja niille lasketun keskiarvohinnan perusteella. Laskelmat perustuvat vuosien 2011, 2012 ja 2013 taajuusohjatun häiriöreservin toteutuneisiin tarjouksiin. Tarjouksen rajahinta 3,36 /MW, h Toteutuneet tarjoukset (h/vuosi) Keskiarvohinta tarjouksille ( /MW, h) Arvioitu korvaus ( /vuodessa) Keskimääräinen korvaus vuodessa Tuntimarkkinoilta saatavat korvaukset ovat todennäköisiä vain jos reserveihin tarjotaan pientä määrää kapasiteettia. 52X

13 JUNTIN PUUTARHA: KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS TAAJUUSOHJATUILLA HÄIRIÖRESERVIMARKKINOILLA Taajuusohjattuun häiriöreserviin tarjottava kuorma on ilmoitettava edellisenä päivänä klo mennessä Fingridille. Suunnitelmat tulee toimittaa Fingridille EDI-sanomana käyttäen DELFORsanomamuotoa. Tietojen toimittaminen Fingridille olisi tehtävä todennäköisimmin palveluntarjoajan välityksellä. Jos reserviin tarjotaan jatkuvasti saman suuruista kuormaa, samaan kellon aikaan, tarjouksen jättäminen on helppoa. Mikäli tarjousta halutaan muuttaa, tämä vaatii enemmän suunnittelua ja tiedonvaihtoa puutarhan, palveluntarjoajan ja Fingridin välillä. Taajuusohjattuun häiriöreserviin tarjottavan kuorman aktivoitumisvaade on 5 sekuntia tai 30 sekuntia riippuen sähköverkon taajuuden tasosta. Teknisten rajoitusten takia valaisimien on oltava pois päältä vähintään puoli tuntia sammuttamisen jälkeen. Toteutuksen automatisointi vaatii järjestelmää, joka sisältää taajuusreleen ja erillisen ohjelmoitua logiikkaa sisältävän ohjauskomponentin. Toteutuksessa taajuusrele tunnistaa kun taajuus laskee alle 49,7 tai 49,5 Hz:n ja lähettää signaalin ohjauskomponentille. Tämä jälkeen ohjauskomponentti kytkee pois päältä 1 MW:n valotehoa, jos kuormaa on tarjottu reserviin kyseisellä tunnilla. Ohjauskomponentti tekee ohjaukset sähkökeskuksen kautta. 52X

14 JUNTIN PUUTARHA: KYSYNTÄJOUSTON KUSTANNUKSET TAAJUUSOHJATUILLA HÄIRIÖRESERVIMARKKINOILLA Automaatiojärjestelmän investoinnit: 1) Taajuusrele: noin euroa 2) Ohjelmoidun logiikan sisältävä komponentti: noin 2000 euroa 3) Toteutukseen liittyvä työ (kaapeloinnit jne.): noin euroa 4) Muut kustannukset (Palveluntarjoajan osuus ja muut järjestelyt): alhaiset Kokonaiskustannusten arvioidaan olevan euron tasolla tai alle tämän. Lisäksi palveluntarjoajalle tulee maksaa vuosittain tiedonsiirrosta aiheutuvat kustannukset. Näiden kustannusten arvioidaan olevan alhaisella tasolla. 52X

15 SUOSITUKSET JATKOSTA Taajuusohjatusta häiriöreservistä saatavat kustannukset ovat huomattavasti suurempia kuin säätösähkömarkkinoilta saatavat kustannukset. Investoinnit taajuusohjattuun häiriöreserviin ovat suhteellisen alhaiset, joten sijoitus tähän vaikuttaa kannattavalta. Takaisinmaksuaika taajuusohjatun häiriöreservin vuosimarkkinoilla on noin puoli vuotta ja tuntimarkkinoilla noin kaksi kuukautta. Taajuusohjatun häiriöreservin tuntimarkkina vs vuosimarkkina: Tällä hetkellä tuntimarkkinalta saatavat korvaukset ovat huomattavasti suurempia kuin vuosimarkkinoilta saatavat korvaukset. Markkinat näyttävät olevan epätasapainossa. Tulevaisuuden hintakehitystä on vaikea arvioida. Taajuusohjattuun häiriöreserviin liittyviä kuorman aktivoitumisia on ollut viime vuosina noin 5-10 kertaa vuodessa. Tällä hetkellä 1 MW:n valoteho on yli 1/3 puutarhan kokonaisvalotehosta. Mikäli edelliset rajaehdot eivät ole liian vaativia, kysyntäjousto vaikuttaa kannattavalta taajuusohjatuilla häiriöreservimarkkinoilla. Kysyntäjoustoa olisi myös mahdollista toteuttaa säätösähkömarkkinoilla. Säätösähkömarkkinoille osallistuminen vaatisi yhteistyösopimusta aggregaattorin kanssa. Fingrid tutkii tällä hetkellä palveluntarjoajien kanssa aggregointi-mahdollisuuksia Suomessa. Seuraavaksi Pöyry raportoi Fingridille Juntin Puutarhan kysyntäjoustopotentiaalista ja pilotointiin osallistumisesta keskustellaan 52X

16 SISÄLTÖ JOHDANTO JUNTIN PUUTARHA SAPPI RAUTARUUKKI JOHTOPÄÄTÖKSET 52X

17 YLEISESITTELY Selvityksessä tutkittiin Sapin Kirkniemen tehtaan mahdollisuuksia osallistua eri kysyntäjoustomarkkinoille. Sappi tuottaa tällä hetkellä omasta sähkötehontarpeestaan noin 70 % omalla kaasuturbiinilla. Sähkön hankinnasta noin 30% tehdään Empowerin kautta, joka ostaa sähkön Nord Poolista. Sappi pyrkii hyödyntämään aktiivisesti halvempaa yö- ja päiväsähköä kustannusten minimoimiseksi. Sapin Kirkniemen tehdas on osallistunut säätösähkömarkkinoille viimeisen puolentoista vuoden ajan. Lisäksi nopeaan häiriöreserviin osallistuu tällä hetkellä 30 MW sähkönkulutusta, joka voidaan ottaa eri puolilta Kirkniemen tehdasta. Ensisijaisesti nopean häiriöreservin kuorma otetaan mekaanisen massan valmistukseen käytettävistä hiomakoneista. Käytännössä Empower hoitaa sähkön hankinnan täysin. Sappi tekee tilauksen seuraavalle vuorokaudelle, ja käyttöä seurataan jatkuvasti. Kun tuotantoon tulee muutoksia ja tehon tarve putoaa, käyttöinsinööri informoi tästä suoraan Empowerille, joka reagoi tilanteeseen. Mekaanisen massan valmistuksen osuus kokonaissähkönkulutuksesta on noin 50 %. Sappi on tehnyt paljon töitä sähkön ominaiskulutuksen laskemiseksi. Sapilla on tällä hetkellä vuoden takaisinmaksuvaatimus investoinneille. Jotta kysyntäjouston toteutus kiinnostaisi Sappia, tulisi siitä saatavien tulojen olla riittävän suuret (noin /vuosi). 52X

18 TUNNISTETUT KYSYNTÄJOUSTOKOHTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET KIRKNIEMESSÄ 1) Raakavesitornin pumppaamo Raakavesitornin jatkuva pumppausteho on 900 kw, josta säädettävää moottoritehoa on noin 500 kw. Pumpuilla säädetään raakavesitornin pinnantasoa. Kuorman normaalivaihtelu on noin kw, josta 100 kw:n arvioidaan pystyvän osallistumaan kysyntäjoustoon. 2) Jätevedenpuhdistamo Jätevedenpuhdistamossa on yhteensä 7 kompressoria, joiden kokonaisteho on noin kw Puhdistusprosessissa veteen puhalletaan ilmaa ruuvikompressoreilla. Tämän hetken asennetut kompressorit pystyvät vain portaittaiseen säätöön. Kompressoreiden mahdolliseen kysyntäjoustoon osallistuvan kuorman arvioidaan olevan noin 100 kw. 3) Mekaanisen massan valmistus Mekaanisen massan valmistukseen käytetään kymmentä 2 MW:n hiomakonetta. Hiomakoneet voisivat osallistua kysyntäjoustoon tuotannonsäädöllä, jolloin potentiaalia on kw/hiomakone tai sammuttamalla hiomakoneen, jolloin potentiaalia on 1-2 MW/hiomakone. Mahdollinen kysyntäjoustoon osallistuvan kapasiteetin määrä riippuu toteutuksesta, vaikutuksista prosessiin ja kysyntäjoustosta saatavista korvauksista. 52X

19 TARKEMPIA TIETOJA KYSYNTÄJOUSTOKOHTEISTA Raakavesitornin pinnansäätö 0, kw Säätöventtiili Jätevedenpuhdistamo ilmastus Hiomakoneen sammutus Teho MW Kuorman normaali vaihtelu Käyttötunnit vuodessa Sähkönkäyttökohde Reagointiaika (s/min) (täysi / osittainen tehonpudot us) Alhaallaoloaikarajoite Uudelleen käynnistyksen ja uudelleen aktivoinnin rajoitukset Vaikutukset tuotantoon Ohjaus (manuaalinen/aut omaattinen, rajoitteet) s 60 min ei ei Automaattinen. Pinnansäädön min asetettava, jolloin säätö poistuu 0,1 500 kw s 120 min ei ei Happianturin perässä. Min. happisaturaatio asetettava Hiomakoneen tuotantomuutos 0,1-0, MW/kone 7500 Alle 3 min, alle 1 min 60 min Vaikutus massan laatuun 1,2 MW/antura Laatu/tuotanto t/h vaikutus Automaattinen. Koneen hyötysuhde laskee tuotannon laskiessa Alle 3 min 60 min ei Tuotanto t/h Ei mahdollinen tilanteessa, jossa massaa vähän tarjolla. Nyt tehdään päivä/yö säätöä. 52X

20 KIRKNIEMEN KYSYNTÄJOUSTOKOHTEIDEN SOVELTUVUUS MARKKINAPAIKOILLE Markkinapaikka Taajuusohjattu käyttöreservi Minimisäätö Aktivoitumisvaade Aktivoituu Kysyntäjoustokohde Soveltuvuus markkinapaikalle 0,1 MW 3 min, kun Useita kertoja Raakavesitorni Soveltuu markkinapaikalle, koska taajuus tunnissa nopea säätö mahdollista. poikkeaa 49,95- molempiin 50,05 Hz:stä suuntiin Jätevedenpuhdistamo Soveltuminen epävarmaa, selvitetty tarkemmin tässä työssä. Taajuusohjattu häiriöreservi Taajuusohjattu häiriöreservi (on-off-malli) 1 MW 5 s / 50 % ja 30 s / 100 %, kun taajuus on 30 s alle 49,7 Hz (kulutukselle) 10 MW Välittömästi, kun taajuus alle 49,5 Hz Muutamia kertoja vuodessa Noin kerran vuodessa Hiomakoneet Hiomakoneet Soveltuu markkinapaikalle, koska nopea säätö mahdollista. Saattaa häiritä tuotantoprosessia. Soveltuminen epävarmaa, selvitetty tarkemmin tässä työssä. Markkinapaikka ei ole kiinnostava, koska yritys osallistuu jo nopeaan häiriöreserviin. Nopea häiriöreservi Tehoreservi (EMV) Säätösähkömarkkinat 10 MW 15 min Noin kerran vuodessa 10 MW 15 min kulutukselle Harvoin (1-2 kertaa 12 h tuotannolle talvikaudella) 10 MW 15 min Tarjousten mukaan, useita kertoja vuorokaudessa Hiomakoneet Hiomakoneet Osallistuu jo. Markkina vielä liian uusi, korvaustasoista epävarmuutta. Osallistuu jo. 52X

21 ARVIOIDUT KORVAUKSET KIRKNIEMESSÄ: TAAJUUSOHJATTU KÄYTTÖRESERVI - VUOSIMARKKINAT Taajuusohjatusta käyttöreservistä saadut korvaukset vuosimarkkinoilla perustuvat seuraaviin oletuksiin: 1) Laskelmissa tarkastellaan raakavesitornin pinnansäädöstä 0,1 MW, jätevedenpuhdistamon kompressoreista 0,1 MW ja hiomakoneiden tuotannonsäädöstä 0,1-0,2 MW saatavaa kuormaa. 2) Raakavesitornin ja jätevedenpuhdistamon kuormaa tarjotaan reserviin jatkuvasti kaikkina vuoden tunteina Reserviin tarjottavia tunteja on vuodessa ) Hiomakoneiden kuormaa tarjotaan reserviin 7500 tuntia vuodessa. Laskelmat perustuvat taajuusohjatun käyttöreservi n vuosimarkkinoiden korvaustasoon, joka on 15,8 /MW,h vuonna Taajuusohjatun käyttöreservin korvaustaso nousi 10% vuodelle 2014 (vuoden 2013 hinta oli 14,36 /MW,h). Kysyntäjoustokuorma, MW Tarjotut tunnit, h Korvaus, /vuodessa Raakavesitornin pinnansäätö 0, Jätevedenpuhdistamon kompressorit 0, Hiomakoneiden tuotannonsäätö 0,1 tai 0, tai X

22 ARVIOIDUT KORVAUKSET KIRKNIEMESSÄ: TAAJUUSOHJATTU KÄYTTÖRESERVI - TUNTIMARKKINAT Taajuusohjatusta käyttöreservistä saadut korvaukset tuntimarkkinoilla perustuvat seuraaviin oletuksiin: 1) Laskelmissa tarkastellaan raakavesitornin pinnansäädöstä 0,1 MW, jätevedenpuhdistamon kompressoreista 0,1 MW ja hiomakoneiden tuotannonsäädöstä 0,1-0,2 MW, saatavaa kuormaa. 2) Raakavesitornin ja jätevedenpuhdistamon kuormaa tarjotaan reserviin jatkuvasti kaikkina vuoden tunteina Reserviin tarjottavia tunteja on vuodessa ) Hiomakoneiden kuormaa tarjotaan reserviin 7500 tuntia vuodessa. 4) Kuormia tarjotaan reserviin yli vuoden 2013 vuosimarkkinahinnalla (14,36 /MW, h) Laskelmissa on etsitty tunnit, joina taajuusohjatun käyttöreservin hinta tuntimarkkinoilla ylitti vuoden 2013 vuosimarkkinahinnan (14,36 /MW, h). Tämän jälkeen korvaukset eri vuosille ja keskimääräinen korvaus vuodessa on arvioitu tarjoustuntien ja niille lasketun keskiarvohinnan perusteella. Tarjouksen rajahinta Toteutuneet tarjoukset (h/vuosi) 14,36 /MW, h Keskiarvohinta tarjouksille ( /MW, h) Arvioitu korvaus ( /vuodessa) Keskimääräinen korvaus vuodessa, vesitorni ja kompressorit (0,1 MW) Keskimääräinen korvaus vuodessa, hiomakoneet (0,1-0,2 MW) tai Hiomakoneista saatavien korvausten arvioidaan olevan noin 14 prosenttia matalammat kuin muille kysyntäjoustokohteille, koska reserviin tarjottavia tunteja on vähemmän. Laskelmat perustuvat vuosien 2011, 2012 ja 2013 taajuusohjatun käyttöreservin toteutuneisiin tarjouksiin 52X

23 ARVIOIDUT KORVAUKSET KIRKNIEMESSÄ: TAAJUUSOHJATTU HÄIRIÖRESERVI - VUOSIMARKKINAT Taajuusohjatusta häiriöreservistä saadut korvaukset vuosimarkkinoilla perustuvat seuraaviin oletuksiin: 1) Laskelmissa tarkastellaan hiomakoneiden sammuttamisesta saatavaa kuormaa 1-2 MW/hiomakone. 2) Hiomakoneiden kuormaa tarjotaan reserviin 7500 tuntia vuodessa. Laskelmat perustuvat taajuusohjatun häiriöreservi n vuosimarkkinoiden korvaustasoon, joka on 4,03 /MW,h vuonna Taajuusohjatun häiriöreservin korvaustaso nousi 20% vuodelle 2014 (vuoden 2013 korvaustaso oli 3,36 /MW,h). Saatu korvaus: 1-2 MW 4,03 /MW,h 7500 h = /vuodessa 52X

24 ARVIOIDUT KORVAUKSET KIRKNIEMESSÄ: TAAJUUSOHJATTU HÄIRIÖRESERVI - TUNTIMARKKINAT Taajuusohjatusta häiriöreservistä saadut korvaukset tuntimarkkinoilla perustuvat seuraaviin oletuksiin: 1) Laskelmissa tarkastellaan hiomakoneiden sammuttamisesta saatavaa kuormaa, 1-2 MW/hiomakone. 2) Hiomakoneiden kuormaa tarjotaan reserviin 7500 tuntia vuodessa. 3) Kuormia tarjotaan reserviin yli 3,36 /MW, h rajahinnalla (vuoden 2013 vuosimarkkinahinta). Laskelmissa on etsitty tunnit, joina taajuusohjatun häiriöreservin hinta tuntimarkkinoilla ylitti vuoden 2013 vuosimarkkinahinnan (3,36 /MW, h). Tämän jälkeen korvaukset eri vuosille ja keskimääräinen korvaus vuodessa on arvioitu tarjoustuntien ja niille lasketun keskiarvohinnan perusteella. Hiomakoneista saatavien korvausten arvioidaan laskevan noin 14 prosenttia koska kapasiteettia ei tarjota reserviin koko vuoden ajalta. Tarjouksen rajahinta Toteutuneet tarjoukset (h/vuosi) 3,36 /MW, h Keskiarvohinta tarjouksille ( /MW, h) Arvioitu korvaus ( /vuodessa) Keskimääräinen korvaus vuodessa, 1 tai 2 MW ( /vuodessa) tai Laskelmat perustuvat vuosien 2011, 2012 ja 2013 taajuusohjatun häiriöreservin toteutuneisiin tarjouksiin Tuntimarkkinoilla käytettävän kapasiteetin volyymit ovat alhaisella tasolla, minkä takia korvausten saaminen ei ole taattua etenkään jos markkinalle tarjotaan suurta kapasiteettia. 52X

25 KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS: TAAJUUSOHJATUT RESERVIT Taajuusohjattuun reserviin tarjottava kuorma on ilmoitettava edellisenä päivänä klo (vuosimarkkinat) tai (tuntimarkkinat) mennessä Fingridille. Suunnitelmat tulee toimittaa Fingridille EDI-sanomana käyttäen DELFOR-sanomamuotoa. Tietojen toimittaminen Fingridille olisi tehtävä todennäköisimmin palveluntarjoajan välityksellä. Jos reserviin tarjotaan jatkuvasti saman suuruista kuormaa, samaan kellon aikaan, tarjouksen jättäminen on helppoa. Mikäli tarjousta halutaan muuttaa, tämä vaatii enemmän suunnittelua ja tiedonvaihtoa Sapin, palveluntarjoajan ja Fingridin välillä. Sappi pystyy mittaamaan taajuuden muutokset paikallisesti Kirkniemen tehtaalla tällä hetkellä. Taajuusohjattuihin reserveihin tarvitaan seuraavat sopimukset: Reservimarkkinoilla toimimiseen tarvitaan vuosimarkkina-, tuntimarkkina- tai pitkäaikainen sopimus Fingridin kanssa jokaiselle reservilajille erikseen. Lisäksi tarvitaan sopimus avoimen sähköntoimittajan kanssa, jossa sovitaan tasevastuusta. 52X

26 KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET: RAAKAVESITORNIN PUMPPAAMO Raakavesitornin pintaa säädetään tällä hetkellä automaattisesti. Pinnansäätöä ei voida kuitenkaan ohjata taajuuden muutoksien mukaan. Raakavesitornin pumppaustehon tarjoaminen taajuusohjattuun käyttöreserviin vaatisi investointeja taajuusmuuttajaan, jolla voitaisiin ohjata pumppuja taajuuden vaihteluiden mukaan. Kysyntäjouston toteutukseen vaadittavat investoinnit: 1) Taajuusmuuttaja: noin euroa (noin 100 euroa/kw säädettävää moottoritehoa) 2) Toteutukseen liittyvä työ: noin euroa 3) Tiedonvaihdon kustannukset palveluntarjoajan kautta: alhaiset 52X

27 KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET: JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jätevedenpuhdistamon kompressorien hyödyntämisen kysyntäjoustomarkkinoilla arvioidaan olevan toteutettavissa ilman häiriöitä jätevedenpuhdistamon prosesseihin. Nykyisiä jätevedenpuhdistamon ruuvikompressoreja ei voida säätää taajuusmuuntimien avulla. Tämän takia ainoa vaihtoehto säätöön on yksittäisten kompressoreiden päälle kytkeminen/sammuttaminen. Tämä on kuitenkin erittäin kuluttavaa kompressoreille ja lyhentää niiden elinikää. Taajuuden muutoksiin reagoiva järjestelmä vaatii ohjelmiston asentamista, joka säätää kompressoreja automaattisesti. Kysyntäjouston toteutukseen vaadittavat investoinnit: 1) Ohjelmistoinvestointi: noin euroa. 2) Tiedonvaihdon kustannukset palveluntarjoajan kautta: alhaiset. Taajuusohjatun käyttöreservin tekniset vaatimukset ovat todennäköisesti liian tiukat, jotta kompressoreja voitaisiin hyödyntää tässä reservissä. Vaatimus portaattomasta säädöstä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. 52X

28 KYSYNTÄJOUSTON TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET: HIOMAKONEET Hiomakoneen tuotannonsäätöä voidaan tarjota taajuusohjattuun käyttöreserviin. Jos kuormaa tarjotaan taajuusohjattuun käyttöreserviin tämä tarkoittaa jatkuvaa säätöä, joka saattaa sotkea liikaa mekaanisen massan valmistusprosessia. Kysyntäjouston toteutuksen aiheuttamat vahingot tuotantoprosessiin tulisi tutkia tarkemmin. Hiomakoneiden sammuttamisesta saatavan kuorman tarjoaminen taajuusohjattuun häiriöreserviin ei ole mahdollista reservin nykyisillä teknisillä vaatimuksilla. Mekaniikan ja automaation viiveistä johtuen säädön nopeus on arviolta noin 15 sekuntia. Tehon pudotus ei onnistu kuitenkaan viidessä sekunnissa, joka on vaatimus tälle reserville. Taajuuden muutoksiin reagoiva järjestelmä vaatii ohjelmiston asentamista, joka säätää hiomakoneita automaattisesti. Kysyntäjouston toteutukseen vaadittavat investoinnit: 1) Ohjelmistoinvestointi ja suunnittelu: noin euroa. 2) Tiedonvaihdon kustannukset palveluntarjoajan kautta: alhaiset 52X

29 JOHTOPÄÄTÖKSET Raakavesitornin hyödyntäminen kysyntäjoustokohteena näyttää tällä hetkellä kannattamattomalta liian pitkän, noin 3-4 vuoden takaisinmaksuajan takia (taajuusmuuntajan investoinnit). Jätevedenpuhdistamon kompressorien porrastettu säätö ei täytä todennäköisesti taajuusohjatun käyttöreservin tiukkoja tämänhetkisiä teknisiä vaatimuksia, joten tämä kohde ei sovellu kyseiseen reserviin. Jos kompressorit vaihdetaan tulevaisuudessa ja ne tehtäisiin yhteensopiviksi taajuusmuuttajan kanssa, osallistuminen taajuusohjattuun käyttöreserviin olisi mahdollista. Tällöin saatavat korvaukset olisivat noin euroa/vuodessa riippuen osallistuuko kohde vuosivai tuntimarkkinoille. Hiomakoneiden tuotannonmuutoksesta saatavan kapasiteetin tarjoaminen taajuusohjattuun häiriöreserviin ei vaikuta kannattavalta, koska vaikutukset tuotannon laatuun ovat suuret ja korvaustasot vastaavasti suhteellisen alhaisella tasolla. Hiomakoneiden sammuttamisesta saatavaa kuormaa ei voida tarjota taajuusohjattuun häiriöreserviin nykyisten tiukkojen teknisten vaatimusten takia. Tälle kohteelle selvitetyt korvaustasot ovat korkealla tasolla vuosimarkkinoilla ja tuntimarkkinoilla. Taajuusohjattujen reservien tiukkojen teknisten vaatimusten takia ainut toteuttava kysyntäjoustokohde olisi raakavesitornin pinnansäätö, jonka takaisinmaksuaika nähdään liian pitkäksi taajuusmuuttajan investointien takia. Muiden kysyntäjoustokohteiden tarjoaminen taajuusohjattuihin reserveihin vaatisi muutoksia reservien teknisissä vaatimuksissa. Yhtenä tuloksena tästä työstä Fingridille suositellaan reservien vaatimusten uudelleenarviointia. 52X

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari ähköautot ja muut uudet reservit 26.5.2015 uomen Automaatioseuran seminaari isällys arkkinat ja niillä kaupattavat tuotteet yntymässä oleva älyverkko ähköautojen osallistuminen eri markkinoille Latauksen

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Katsaus reserveihin. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg

Katsaus reserveihin. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Katsaus reserveihin Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Anders Lundberg 2 Esityksen sisältö Reserviterminologia Taajuusohjattujen reservien hankinta vuodelle 2013 Uuden reservilajin implementointi Pohjoismaissa

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund 1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa Fidelix 2015 Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Fidelix Yrityksenä, perustettu 2002. Suomalainen rakennusautomaation

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Reservituotteet ja reservien markkinapaikat

Reservituotteet ja reservien markkinapaikat uotteet ja reservien markkinapaikat Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainon ylläpitäminen Sähkömarkkinaosapuolet suunnittelevat sähköntuotannon / -kulutuksensa etukäteen tasapainoon. Sähköä pitää tuottaa

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 9.9.2013 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Ajankohtaista Käyttötoimikunta 20.3.2013 Reima Päivinen Vuosi 2013 alkanut vauhdikkaasti Uusi toimitila Kantaverkkokeskus toiminnassa koko laajuudessaan Asiakastoiminnan kehittäminen aloitettu Satoja tuulivoimahankkeita

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

DIMLITE Single. Sähkönumero Käyttöohje

DIMLITE Single. Sähkönumero Käyttöohje DIMLITE Single Sähkönumero 2604220 Käyttöohje T1 sisääntulo T1 sisääntulo Yksittäispainikeohjaus Nopea painallus T1 painikkeesta sytyttää valaistuksen viimeisimmäksi aseteltuun tilannearvoon. Toinen lyhyt

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Transferring know-how. ALMA Consulting Oy

Transferring know-how. ALMA Consulting Oy Transferring know-how ALMA Consulting Oy ALMA Consulting Oy - Olemme tehneet ohjelmistoratkaisuja ja palveluita elinkaarenhallintaan ja sen osaalueisiin vuodesta 1986 lähtien. - Ratkaisumme perustuvat

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg

Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Taajuuden heikentyminen Taajuuden laatu on heikentynyt merkittävästi viime vuosina, syinä mm. markkinoiden

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Fingridin keskustelupaperin julkaisemistilaisuus Scandic Simonkenttä. Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa mitä voimme tehdä?

Fingridin keskustelupaperin julkaisemistilaisuus Scandic Simonkenttä. Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa mitä voimme tehdä? Fingridin keskustelupaperin julkaisemistilaisuus 17.5.2016 Scandic Simonkenttä Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa mitä voimme tehdä? Fingrid edistää vähähiilistä sähköjärjestelmää Huolehdimme sähköjärjestelmän

Lisätiedot

Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille

Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille Kysynnän jousto ja lämmityksen nykyaikaiset ratkaisut Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille Energianeuvonnan teemapäivät 27. 28.10.2015 Radisson

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT 2 (7) 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen tasehallinta... 3 3 Tasevastaavan sähkötaseen tasapaino

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

REMIT ja mankala-yhtiöt

REMIT ja mankala-yhtiöt REMIT ja mankala-yhtiöt REMIT-päivä Mankala-yhtiöille 19.3.2014 Markkinavalvoja Timo Lankinen Sisältö REMITin soveltaminen mankala-järjestelyyn Markkinaosapuolten tunnistaminen Markkinaosapuolet mankala-järjestelyssä

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Rovaniemi Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Sähkömarkkinoiden haasteet Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - keskustelupaperi markkinoiden kehittämisestä

Ajankohtaiskatsaus - keskustelupaperi markkinoiden kehittämisestä Neuvottelukunta 8.6.2016 Ajankohtaiskatsaus - keskustelupaperi markkinoiden kehittämisestä 1 10 19 28 37 46 55 64 73 82 91 100 109 118 127 136 145 154 163 172 181 190 199 208 217 226 Fingrid ajankohtaista

Lisätiedot

Näkyvyys- ja valaistustoimintojen kaukoaktivointi

Näkyvyys- ja valaistustoimintojen kaukoaktivointi Toiminta Toiminta Seuraavat näkyvyys- ja valaistustoiminnot voidaan kaukoaktivoida: Lisätietoja valaistuksesta on annettu asiakirjoissa Ajovalojen passivointi ja Vaihteleva kaukovalovilkku. Varoitusvilkut

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen 1 Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen Anders Lundberg Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasehallinta Tuotantosuunnitelmat Tuotantosuunnitelmia tarvitaan:

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT 2 (6) 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen tasehallinta... 3 3 Tasevastaavan sähkötaseen tasapaino

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Työaikapankkitietojen raportointi Kiekussa. Muutosehdotus ME 3062 tilanne

Työaikapankkitietojen raportointi Kiekussa. Muutosehdotus ME 3062 tilanne Työaikapankkitietojen raportointi Kiekussa Muutosehdotus ME 3062 tilanne TPR Työaikapankkien raportointi Projektin tavoitteena on toteuttaa Kiekuun työaikapankkien raportointi sekä muutos, jolla luovutaan

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Tarjouspyyntö monitoimilaitteista

Tarjouspyyntö monitoimilaitteista Sivu 1 / 5 Tarjouspyyntö monitoimilaitteista Tilaaja Epilepsialiito ry Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Y-tunnus: 0221136-2 Hankintamenettely Hankintamenettelynä käytetään avointa menettelyä. Hankinnasta

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen 1 SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen Versio 30.3.2016: Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen kehittämishanke (Tapio Oy, maa- ja metsätalousministeriö) Sopimuspohja on tarkoitettu

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot