EU:N RAKENNERAHASTOJEN JA MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN VUOSIRAPORTTI 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:N RAKENNERAHASTOJEN JA MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN VUOSIRAPORTTI 2007"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 122 0:\06}Toimintakertomukset\Aluekehitysvarat\2007 koko euraportti.doc EU:N RAKENNERAHASTOJEN JA MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN VUOSIRAPORTTI 2007 Jyväskylä 2008

2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin fax Kotisivu Internetissä: http.//www.keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan: Internet: X.400: G=etunimi; S=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa; C=fi ISBN ISBN (sähköinen) ISSN Julkaisun avainsanat: Maakunnan kehittämisraha EU:n rakennerahastot Maakuntaohjelma Painos: 130 kpl Painopaikka: Kopi-Jyvä Oy

3 3 Esipuhe Keski-Suomen EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoituksen raportti on vuodelta Raportissa esitellään Keski-Suomen liiton rahoituspäätöksiä ja hankehallintoa. Vuosi 2007 oli rakennerahastokauden ensimmäinen toteuttamisvuosi. Vuoden aikana valmistauduttiin ohjelmien toteuttamiseen suunnitelmien laadinnalla. Ministeriö rakensi EURA hallintojärjestelmää, jonka käyttöönotto siirtyi vuodelle Ensimmäinen EAKR hankerahoitushaku päättyi ja ESR haku Vuonna 2007 ei tehty virallisesti alkaneen rakennerahastokauden rahoituspäätöksiä. Rakennerahastokauden toteutus jatkui vuonna Hankkeiden toteutus- ja maksatusaika päättyy Vuoden 2007 lopulla oli käynnissä vielä noin 90 hanketta. Rahoituspäätökset on pääosin tehty. Ohjelmista jäänee käyttämättä noin euroa ESR varoja kansallisina vastinrahoineen. Ohjelmakauden suurimmat hankkeet olivat: tuki, euroa kust.arvio, euroa Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelma (2-ohj.) Taitava Keski-Suomi (2-ohj.) Toimialatyö ja PerusTA (1-ja 2-ohj.) Jyvässeed Fund Oy:n perustaminen (2-ohj.) Toisen asteen koulutuksen kehittäminen (1-ja 2-ohj.) Raportti keskittyy vuonna 2006 päättyneeseen ohjelmakauteen. Raportissa arvioidaan päättyneitä hankkeita. Hankkeiden arvioinnit perustuvat liiton hankkeille nimeämien yhteyshenkilöiden väli- ja loppuarviointeihin. Arvioinnit on kirjoitettu hankkeiden päätyttyä, eikä niitä ole jälkikäteen päivitetty. Projektien päätös- ja Fimos-rekisterin tiedot on koonnut EU-sihteeri Mari Saalamo. Jyväskylässä maaliskuun 14. päivänä 2008 Pirjo Ahola talouspäällikkö KESKI-SUOMEN LIITTO

4 4 Sisältö EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitus, vuosiraportti 2007 Esipuhe 1. Avustusten käytön tavoitteet ja myöntämisperusteet 2. Avustusten käytön organisointi ja hankkeiden seuranta 2.1 Avustuksen hakumenettely 2.2 Päätösten valmistelu ja esittely 2.3 Hankkeiden ohjaus, seuranta ja maksatus 3. Käytettävissä olevat varat, hakemusten ja päätösten luku- ja euromäärät 4. Päättyneiden hankkeiden vaikutusten ja tulosten arviointi LIITTEET 1. Myönnetyt avustukset EU:n, valtion ja maakunnan kehittämisrahasta vuonna Tulostiedot EAKR- ja maakunnan kehittämisrahahankkeista, tilanne Tulostiedot ESR -hankkeista, tilanne Vuonna 2007 päättyneiden projektien keskeisimmät tulokset ja arviointeja

5 5 1. Avustusten käytön tavoitteet ja myöntämisperusteet Keski-Suomen liitto rahoittaa kehittämishankkeita EU:n rakennerahastojen avustuksella ja siihen liittyvällä valtion rahoituksella sekä maakunnan kehittämisrahalla. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan muodostaman tavoite 1-alueen päämääränä oli olla luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Kehittämistoiminnan tarkoituksena oli kohdentaa käytettävissä olevat resurssit luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin - niiden johdolla ja ehdolla. Jyväskylän, Jämsän, Joutsan, Keuruun ja Äänekosken seutukuntien muodostaman tavoite 2-alueen toteuttamisstrategia oli alueelliseen kilpailuetuun perustuva erikoistuminen. Alueita ja yritysten kilpailuetua sekä osaamista vahvistettiin investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla. Keski-Suomen kehittämistavoitteet ja -strategiat otettiin avustuspäätösten valmistelussa huomioon. 2. Avustusten käytön organisointi ja hankkeiden seuranta 2.1 Avustuksen hakumenettely Päättyneellä ohjelmakaudella avustuksia voitiin hakea jatkuvasti. Liitto ilmoitti yhteisellä lehti-ilmoituksella muiden rahoittajien kanssa EU:n tavoiteohjelmien 1 ja 2 sekä maaseutuohjelman rahoituksen haettavaksi Keski-Suomessa. EU:n rakennerahastojen ja siihen liittyvää kansallista avustusta haettiin rahoitushakemuslomakkeilla. Hankkeen toteuttajina voivat olla julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt sekä yksityiset henkilöt. Yhteishankkeet olivat toivottavia. Hankkeen myönteinen rahoituspäätös edellytti projektisuunnitelmaa. 2.2 Päätösten valmistelu ja esittely Keski-Suomen liitossa, EU:n rakennerahastojen ja niihin liittyvät valtion rahoitus - hankkeet sekä maakunnan kehittämisrahahankkeet kirjattiin saapuessaan Diaariin ja Fimos-hankerekisteriin. Liiton hankkeet valmisteltiin ja käsiteltiin aluekehitystiimissä. Hankkeet valmistellaan lomakkeella EU-hankkeiden valmistelumuistio hankkeiden yhteiskäsittelyä varten. Kaikki hankkeet käsiteltiin TE-keskuksen hankeryhmässä. Hankeryhmässä olivat edustettuina eri rahoittajat. Isot, ylimaakunnalliset ja maakunnan kehittämisen kannalta strategiset hankkeet käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutuksia sisältävät hankkeet käsiteltiin YVA ryhmässä.

6 6 Maakuntahallitus päätti liiton hankkeiden EU:n avustuksesta ja valtion rahoituksesta. Maakuntajohtaja esitteli päätösehdotukset maakuntahallitukselle. Hakijalle lähetettiin päätöksen jälkeen toimeenpanopäätös, jossa oli mm. avustuksen ehdot sekä maksatus- ja raportointiohjeita. EU-hankkeiden hallinnoinnin parantamiseksi laaditttiin liitossa EU-hankkeiden laatujärjestelmä. Yksityiskohtainen ohjelmakauden EU-hankkeiden hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvausta päivitettiin vielä vuonna Hankkeiden ohjaus, seuranta ja maksatus Avustuspäätöksessä edellytettiin, että hankkeelle nimetään ohjausryhmä. Liiton puolelta hankkeen yhteyshenkilönä toimi yleensä hankkeen valmistelija. Myönnetty avustus maksettiin hakijan tilille toteutuneita kuluja vastaan maksatushakemusten perusteella. Ennakkoa maksettiin vain poikkeustapauksissa. Viimeinen erä voitiin hakea maksatukseen loppuraportin ja talousselvityksen jättämisen yhteydessä. Viimeistä avustuserää piti hakea viimeistään neljän kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Myönnetty avustus oli käytettävä hankkeelle asetettujen tulosten saavuttamiseksi hankkeelle päätetyssä määräajassa. Avustusten maksatusta seurasi liiton talouspäällikkö. Avustusten käyttöä valvoivat Keski-Suomen liiton ohella EU:n tarkastuselimet, sisäasiainministeriön ja valtiovarainministeriön tarkastajat. 3. Käytettävissä olevat varat, hakemusten ja päätösten luku- ja euromäärät Kansallista maakunnan kehittämisrahaa oli käytettävissä vuonna 2007 seuraavasti: euroa Jyväskylän seudun osaamiskeskus euroa Jyväskylän seudun aluekeskusohjelma euroa Jämsän seudun aluekeskusohjelma euroa maakunnan kehittämisraha (käyttö liiton päätettävissä) yhteensä euroa 1-ohjelmasta voitiin tehdä rahoituspäätöksiä vielä seuraavilla määrärahoilla: euroa EAKR euroa valtion rahoitus (EAKR:n vastinrahaa) euroa ESR euroa valtion rahoitus (ESR:n vastinrahaa) yhteensä euroa 2-ohjelmasta voitiin tehdä rahoituspäätöksiä vielä seuraavilla määrärahoilla: euroa EAKR

7 euroa valtion rahoitus (EAKR:n vastinrahaa) euroa ESR valtion rahoitus (ESR:n vastinrahaa) yhteensä euroa Teknisten tukien myöntövaltuudet oli käytetty aiemmin ja uuden ohjelmakauden teknisten tukien myöntäminen siirtyi vuodelle Vuonna 2007 liittoon saapui 49 kehittämisrahahakemusta, joista 15 haki maakunnan kehittämisrahaa. Vuonna 2007 saapuneista hakemuksista rahoituspäätöksen sai 37 hanketta, josta 5 maakunnan kehittämisrahahanketta. Vuoden 2007 aikana tehtiin yhteensä 49 rahoituspäätöstä, joista 10 oli maakunnan kehittämisrahahankkeita, 1-ohjelman hankkeita oli 12 ja 2-ohjelman hankkeita 27. Lisäksi tehtiin vielä päätöksiä teknisen tuen käytöstä. EU:n rakennerahastojen ja hankkeisiin liittyvää valtion rahoitusta sekä maakunnan kehittämisrahaa myönnettiin hankkeille yhteensä euroa. Hankkeiden rahoitukseen käytettiin vielä jäljellä olevaa rakennerahastoohjelmarahoitusta, päättyneistä hankkeista palautuneita varoja, maakunnan kehittämisrahaa ja korkovaroja. Ohjelmittain rahoituspäätökset jakaantuivat seuraavasti: EU-rahoitus, Valtion rahoitus, EAKR ESR EAKR:n vastin ESR:n vastinraha maak. keh.raha Yhteensä, Kansall. hankkeet ohjelma ohjelma Yhteensä Vuonna 2007 Keski-Suomen liittoon tulleista hakemuksista ei siirretty yhtään toisen viranomaisen käsiteltäväksi hallintolain mukaisesti. Viisi hanketta perui hankehakemuksensa. 4. Päättyneiden hankkeiden vaikutusten ja tulosten arviointi Liiton osarahoittamat hankkeet olivat yleensä luonteeltaan pitkäjänteistä kehittämistyötä, jonka tulokset näkyvät viiveellä. Avustuksilla luotiin edellytyksiä, jotka näkyvät myöhemmin esimerkiksi perustettavien yritysten määrän kasvuna. Hankkeilla vaikutettiin myönteisesti yritysten ja työpaikkojen syntymiseen ja erityisesti aktivoitiin eri osapuolia yhteiseen kehitystyöhön. Jo päättyneet hankkeet olivat pääosin onnistuneet tavoitteidensa saavuttamisessa samoin kuin keskeneräiset hankkeet näyttävät onnistuvan. Keskeneräiset hankkeet olivat laajempia ja pidempikestoisia kuin myöntämisvuonna päättyneet hankkeet.

8 8 Vuonna 2007 päättyneet hankkeet esitellään liitteessä 4. Hankekuvauksissa esitetään hankkeiden keskeisimpiä tuloksia ja yhteyshenkilöiden arvioita hankkeiden onnistumisesta. Arvioinnit on kirjoitettu hankkeiden päätyttyä, eikä niitä ole jälkikäteen päivitetty. Pääosin hankkeiden todelliset vaikutukset ovat arvioitavissa vasta pidemmän ajan kuluessa.

9 21 VUONNA 2007 PÄÄTTYNEIDEN PROJEKTIEN KESKEISIMMÄT LIITE 4 TULOKSET JA ARVIOINTEJA Maakunnan kehittämisrahahankkeet 350/2004 Jyväskylän Teknologiakeskus Oy: JYVÄSKYLÄN SEUDUN OSAAMISKESKUS- OHJELMAN PERUSRAHOITUS 2005, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman kehittämisprojekteja vuonna Koko osaamiskeskusohjelman rahoitus jakautui vuonna 2005 kolmeen osaan. 1. Perusrahoitus, johon rahoitus tuli maakunnan kehittämisrahan kautta, joka on tämä hanke 2. Yritysprojektien toteutus ja 3. Yliopiston osaamiskeskusprojektien toteutus, johon on haettu rahoitus läänihallitukselta tavoite 2 -ohjelmasta. Vuoden 2005 projekteja haettiin avoimella haulla syksyllä Hakemukset käsiteltiin osaamiskeskusalojen ryhmissä sekä osaamiskeskusohjeman neuvottelukunnassa marraskuussa Teknologiakeskus on esittänyt osaamiskeskusohjelmaan liittyviksi perusrahoitusprojekteiksi vuonna 2005 seuraavat: Informaatioteknologia: Vertical Handovers in 4G System - Verho VK JAMK, SuperCoatching JSP, Energiateknologia: Uusi pilkkeen käsittelykonsepti valmistuksesta asiakkaalle - Pilkekonsepti VTT, Polttopuun kuivaus ja laadun hallinta - Pokula VTT, Ympäristöteknologia: Jätteiden keräyksen ja käsittelyn tuotekehityshanke - Jäkätuo VTT, Jyväskylän seudun jätteenkäsittelyteknologian osaamisen integrointi Thaimaan Phuketin ja Naklon Ratchasiman kaupungin energian tuotannon jätteenkäsittelyn laitoshankkeiden toteutuskehittäminen - Phuket-Korat Protech Oy, Paperiteknologia: Paperikoneteknologian tiedonhallinnan oppimisympäristö - Sakit JAMK. Osaamiskeskusaloille arvioitiin vuoden 2006 loppuun mennessä perustettavan 2600 uutta työpaikkaa, noin 130 uutta yritystä sekä osaamiskeskusalojen noin työpaikkaa säilytetään. Uusien työpaikkojen välillinen työpaikkavaikutus tulisi olemaan muuta työpaikkaa maakuntaan. Tavoitteet osaamisaloittain: paperinvalmistus henkilöä säilyy, + 10 yritystä, informaatio henkilöä, +50 yritystä, energia henkilöä, +20 yritystä ja ympäristö henkilöä, +50 yritystä. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman perusrahoitus vuonna 2005 hanke toteutti valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa Jyväskylän seudulla. Hankeen avulla resursoitiin osaamiskeskusohjelman veto toimialapohjaisesti ja rahoitettiin kunkin toimialan kärkihankkeita. Hankkeiden tulokset on raportoitu toimialavastaavan arviointien kera kattavasti loppuraportissa. Hanke saavutti kokonaisuudessaan asetetut tavoitteet hyvin. 170/2005 Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy: SAARIJÄRVEN YRITYSPAJA, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Saarijärven suurimman teollisen yrityksen Efore Oyj:n 100 työntekijän irtisanominen ja ennestään työttömänä oleva osaava työvoimapotentiaali antavat erinomaisen pohjan uudelle yritystoiminnalle Saarijärven sijainti- ja EU -rahoitustekijöiden lisäksi. Projektin tarkoituksena oli markkinoida aktiivisesti Saarijärveä työvoimaongelmista kärsiville alueille hyvänä yritystoiminnan sijaintipaikka kuntana tai alihankinta- / sopimusvalmistajakumppanin sijaintipaikkakuntana. Samalla innostettiin ja tuettiin Eforelta, ja Gummerukselta irtisanottuja sekä ennestään työttömiä tavanomaisen työllisyyskoulutuksen lisäksi yrittämisen polulle uusilla innovatiivisilla toimenpiteillä ja raivattiin polun esteitä tehostetuilla keinoilla. Yrittäjyyteen kannustaminen työllisti sinänsä ihmisiä perustettavissa yri-

10 22 tyksissä Saarijärven seutukunnalla. Perustettavat yritykset toimivat lisäksi Saarijärvelle siirtyvien yritysten yhteistyöverkostona. Hanke oli valtakunnallinen pilottihanke, jossa pyritään luomaan ja kokeilemaan uudentyyppisiä toimia globalisaation aiheuttamien isojen irtisanomisten hoitamiseen. Hankkeessa testattiin uutta toimintamallia globalisaation aiheuttamien suurten irtisanomisten aiheuttamissa tilanteissa Suomessa. Konkreettinen tavoite oli, että Saarijärvelle siirtyy osaavan työvoiman ja kustannusetujen perusteella uutta liiketoimintaa tai uusia yrityksiä Suomesta tai kansainvälisesti. Hankkeen ulospäin suuntautuvalla markkinointija kontaktointityöllä luotiin uusia työpaikkoja yrityksistä irtisanotuille osaajille ja seutukunnan muille ammattikoulutetuille työnhakijoille. Saarijärveläistaustaiset vaikuttajat, Saarijärvi Forum kytkettiin vahvasti mukaan uuden liiketoiminnan ja yritystoiminnan siirtämiseen. Uusien yritysten perustamisella, yrittämisen polun helpottamisella sekä yrittäjyyteen kannustamisella tavoiteltiin pitkän tähtäyksen positiivista työpaikkakehitystä ja kestävämmän uuden perustan rakentamista selvitä tulevista haasteista henkilökohtaisesti ja yhteisönä. Siirtyvät yritykset ja perustettavat uudet yritykset tukivat toisiaan yhteistyöverkostona. Hankkeen tulosten arviointia vaikeuttaa se, että tulokset on määritelty 2007 vuoden loppuun asti. Hankkeen ensimmäisen vaiheen toimenpiteet lopetettiin vuoden 2006 lopussa, jolloin asetettuihin tavoitteisiin peilattuna oltiin hankkeen puolivälissä. Hanke on edesauttanut kahden yrityksen perustamisessa, joten tavoitetta (6 yritystä) ei ole saavutettu. Saarijärvelle ei ole saatu siirtymään uusia yrityksiä mennessä, joten tavoitteesta (4 yritystä) ollaan selvästi jäljessä. Uusia työpaikkoja on syntynyt 15, joten siinä ollaan hieman jäljessä tavoitteesta (yhteensä 40 vuoden 2007 loppuun mennessä). Saarijärven markkinointi on onnistunut erittäin hyvin resursseihin suhteutettuna. Hankkeen tuloksena on syntynyt Yrityspajan alahankkeita: Saarijärven elektroniikkayritysten verkoston aktivointihanke, Pohjoisen Keski-Suomen Klemmari-hanke, Ammattilaiset Areenalla -tapahtuma ja yritysten myynninvalmennus. Erityisesti Ammattilaiset Areenalla -rekrytointimessut, joilla Eforelta irtisanotut työntekijät esittelivät osaamistaan, sai paljon huomiota mediassa. Tapahtuma on valittu Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailujen semifinaaliin kilpailukykysarjassa. Tämänhetkisten tulosten valossa hanke onnistui kohtuullisesti. Ensimmäisen vaiheen tuloksia hyödynnetään vuoden 2007 ajan toteutettavassa hankkeen toisessa vaiheessa. 172/2005 Keski-Suomen kauppakamari: KESKI-SUOMEN Y4-YRITTÄJYYSASIAMIES, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hankkeen tavoitteena oli käynnistää Keski-Suomeen maakunnallinen yrittäjyysasiamiehen toiminta. Yrittäjyysasiamiehen tehtävänä on kehittää Keski-Suomen Y4- yrittäjyysprosesia eteenpäin seuraavien seutukunnallista yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa kehittävien osa-alueiden mukaisesti: 1) Kuntatalouden tilanneanalyysi, 2) Olemassa olevan yrittäjyyden tukeminen, 3) Osaavan työvoiman saatavuus ja 4) Yrittäjyyskasvatus. Lisäksi yrittäjyysasiamiehen tavoitteena on 1) koordinoida Y4-prosessin kokonaisuutta, 2) viedä yrittäjyysajatusta ja yrittäjyysarvioinnin toimintatapaa laajasti läpi koko maakunnassa, 3) toimia verkottajana eri yrittäjyyteen liittyvien toimijoiden ja verkostojen kesken, 4) toimia yhteistyössä Keski-Suomen yrittäjät ry:n paikallisyhdistysten, MTK:n aluejärjestön ja kauppakamarin valiokuntien kanssa sekä 5) olla linkkinä yrityselämän ja julkisten toimijoiden sekä rahoittajien ja koulutusorganisaatioiden välissä.

11 23 Hankkeen taustalla on Y4 neuvottelukunta, jossa ovat mukana Keski-Suomen liiton lisäksi Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen yrittäjät ry, Keski-Suomen TEkeskus, Keski-Suomen nuoret yrittäjät ry, Finnvera. Neuvottelukuntaan tullaan kutsumaan mukaan myös yliopiston, ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuksen sekä kehittämisyhtiöiden edustajat. Hanke on Y4 ideologian toteutuksen 3. vaihe. Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa osaltaan Keski-Suomen maakuntasuunnitelman visiota eli viedä yrittäjyyttä ylös yhteiskunnassa yhteistyöllä. Hankkeen tavoitteena oli synnyttää noin euron edestä yrittäjyyden kehittämishankkeita kunnissa ja seuduilla. Yrittäjyysasiamies hankkeen tarkoituksena oli jatkaa Y4 ideologian kehittämistä ja levittämistä. Hankkeesta on valmistunut kirja Y4-ideologian matkakertomus, jossa on analysoitu toimenpiteiden vaikutuksia. Hanke onnistui tavoitteissaan hyvin. Y4-hanke valittiin innovatiivisimmaksi ja luovimmaksi yrittäjyyttä edistäväksi aloitteeksi Euroopassa ja voitti näin ollen Yrittävä Eurooppa -kilpailun pääpalkinnon /2005 Keski-Suomen liitto: PARAS-HANKKEEN HALLINNOINTIPROJEKTI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Aluevaiheen selvitystyöhön kohdistettiin maakunnan kehittämisrahaa euroa. Avustusta oli tarkoitus käyttää Keski-Suomen liiton organisoimaan jatkotyöskentelyn kustannuksiin. Tarkoitus oli, että maakuntahallituksen asettama ohjausryhmä ja teemaryhmät voisivat jatkaa työtään ja mm. purkaa maakuntahallituksen vastauksessa esille tulleita valmistelua vaativia esityksiä. Keski-Suomen liitto osallistui kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyneiden selvitystehtävien kustannuksiin. Hankkeella resursoitiin selvityshenkilön palkkauskustannukset sekä kuntayhteistyön edellyttämien useiden tilaisuuksien järjestämiskustannukset. Hankeen tavoitteena oli perustaa PARAS -valmistelu mahdollisimman ajantasaisiin tietoihin sekä järjestää foorumit monensuuntaisen vuorovaikutuksen varmistamiseksi. Hanke onnistui suunnitellusti. Selvityshenkilönä toiminut Tapani Mattila kokosi yhteenvedon maakunnalliseksi kannanotoksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Työssä koordinoitiin kolmen työryhmän valmistelua. Asiantuntijaryhmien valmistelussa olivat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistarpeet, sivistyssektorin uudistamisen näkymät sekä yhdyskuntarakenteen ja elinkeinojen kehittämistyö. 107/2006 Jyväskylän yliopisto, Agora Center: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOSAA- MISEN JALKAUTTAMINEN KESKI-SUOMEN KUNTIIN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Rauli Sorvari Esitettävä hanke perustui professori Lea Pulkkisen johdolla toimineen tutkimuksen huippuyksikön Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät tutkimustulosten soveltamiseen. Hanke tähtäsi lasten ja nuorten perusvoimavarojen vahvistamiseen toimien läheisessä yhteistyössä koulujen kanssa sekä hyödyntäen Jyväskylän yliopistossa olevaa kokeilu- ja tutkimustietoa. Hankkeen aikana luotiin kumppanuusverkosto alan toimijoiden kanssa. Projekti toteutti eheytettyä koulupäiväkonseptia. Eheytetty koulupäivä muutti koulujen toimintakulttuuria siten, että monipuolinen harrastustoiminta tuotiin osaksi koulupäivää, erityisesti varmistaen syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten mahdollisuudet harrastustoimintaan. Ongelmaperheissä kasvaville lapsille tällä oli erityinen merkitys, sillä he jäivät usein muutoin harrastustoiminnan ulkopuolelle ohjattujen harrastusten kasaan-

12 24 tuessa tietyille lapsille. Uudesta toimintamallista oli tarkoitus käydä neuvottelut paitsi koulutoimen edustajien, myös Keski-Suomessa toimivien lapsiin ja nuoriin liittyvien hankkeiden, järjestöjen (mm. urheiluseurat, kulttuurialan eri toimijat) ja muiden toimijoiden kanssa. Näin rakentuisi maakunnallinen verkosto luomaan puitteita eheytetylle koulupäivälle ja siihen liittyvälle toiminnalle eri kunnissa. Hankkeessa oli tarkoitus käydä läpi uuden toimintamallin toteuttamisen luontevimmat edellytykset. Tavoitteena on selvittää iltapäivätoiminnan järjestäminen ennen hanketta ja iltapäivätoiminnan kehittämistä ja sen integroimista paremmin koulutyöhön sekä toiminnan pohjan ja vaikuttavuuden edelleen laajentamista. Hankkeen tavoitteena oli myös integroitua olemassa oleviin yhteistyöjärjestelmiin. Pitemmän aikavälin tavoitteena oli muodostaa rahoituspohjaa pitkäkestoisemmalle osaamisohjelmatyölle, jolla pyrittiin aiempaa tiiviimpään lasten ja nuorten hyvinvointia palvelevaan yhteistyöhön koulujen, järjestöjen ja alueella toimivien yritysten kesken. Hanke liittyi PARAS -hankkeen Opetus- ja kulttuuriryhmän kehittämiskohteisiin. Hanke kohdistui perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Hankkeella tuettiin kuntien suunnittelutyötä ja palveluiden kehittämistarpeiden arviointia. Työn aikana oltiin yhteydessä kuntiin, toimitettu tavoitteen mukainen käsikirja sekä kerrottiin jatkokehittämistyöstä ja foorumeista. Kuntien resursseja arvioitiin ja samoin kuntakohtaisia tai verkostoin toteutettavia palvelumahdollisuuksia. Tulokset olivat PARAS -hankkeen toimeksiannon ja hankkeen tavoitteiden mukaisia. 256/2005 Keski-Suomen liitto: PARAS-ERILLISSELVITYKSET, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Kunta- ja palvelurakennehankkeen valmistelun yhteydessä tuli esille tarve maakunnallisten erilliskysymysten selvittämiseen. Sisäasiainministeriölle toimitetussa kannanotossa pidättäydyttiin ennalta esitettyihin kysymyksiin. Prosessin jatkamiselle oli kuitenkin perusteita, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen sekä aluerakenteen ja elinkeinoasioiden osalla maakunnallisesti esiin nostetut kehittämiskohteet voitaisiin valmistella ja toimittaa kannanmäärittelyt edelleen kuntien käsittelyyn. Hankkeen toteutusaikana selvitettiin seuraavat asiat: 1) Eläinlääkäripalvelujen järjestämisen selvittämisestä sovittiin Keski-Suomen kunnallisjohtajien kokouksessa Selvityshenkilön tehtävänä oli laatia raportti, josta ilmenevät seuraavat asiat: 1) Eläinlääkintähuoltolain uudistus lyhyesti, 2) Eläinlääkintähuollon toimintaympäristö Keski-Suomessa, 3) Eläinlääkäripäivystyksen nykytilan kuvaus maakunnassa, 4) Lakiuudistuksen velvoitteet Keski-Suomessa (tuotantoeläinpäivystys, pieneläinpäivystys, call center, jatkohoito), 5) Maakunnan päivystysalueen määrittely, 6) Päivystyspiirien määrittely, 7) Jatkohoitopaikan vaihtoehdot, 8) Selvityshenkilön ehdotukset Keski-Suomen eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseksi ja 9) Esitetyn mallin kustannusvaikutukset kunnille ja eläinten omistajille. 2) Asiointialueet Keski-Suomessa. Tarkoituksena oli selvittää vähittäiskaupan sekä kaupallisten palvelujen, kulttuuripalvelujen ja liikuntapalvelujen asiointialueet Keski- Suomen maakunnassa ja maakunnan naapurikunnissa. Tyypillisiä selvitettäviä palveluja (esim. minkä keskuksen kaupoista haitte viimeksi...) ovat mm. elintarvikkeet, kodinkoneet, huonekalut, autot, parturi-kampaamot, ravintolat, elokuvateatterit, konsertit, taidenäyttelyt, uimahallit ja kuntosalit. Tutkimus antoi kokonaiskuvan Keski-Suomen ja naapurikuntien väestön asiointikäyttäytymisestä. Tavoitteena oli antaa välineitä maakunnan kuntarakenteen kehittämiseksi sekä myös liiton lakisääteisten tehtävien hoita-

13 25 miseen. Täsmällisemmin voitiin selvittää mm. verkkokauppaa, alueiden vetovoimaisuutta ja mistä keskuksista palvelut haetaan. Tarkoituksena on hakea alan yhteistyökumppaneita tiedon saannin varmistamiseksi ja kustannusten jakamiseksi. Selvitykset toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. 340/2005 Jyväskylän Teknologiakeskus Oy: JYVÄSKYLÄN SEUDUN OSAAMISKESKUS- OHJELMA 2006, PERUSRAHOITUS, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman kehittämisprojekteja vuonna Koko osaamiskeskusohjelman rahoitus jakautui vuonna 2006 kolmeen osaan. 1. Perusrahoitus, johon rahoitettiin maakunnan kehittämisrahalla, joka on tämä hanke 2. Yritysprojektien toteutus ja 3. Yliopiston osaamiskeskusprojektien toteutus, johon haettiin rahoitus läänihallitukselta tavoite 2 -ohjelmasta. Vuoden 2006 projekteista pidettiin avoin haku syksyllä Hakemukset käsiteltiin osaamiskeskusalojen ryhmissä sekä osaamiskeskusohjelman neuvottelukunnassa marraskuussa Teknologiakeskus esitti osaamiskeskusohjelmaan liittyviksi perusrahoitusprojekteiksi vuonna 2006 seuraavat: Vertical Handovers in 4G System - Verho VK JAMK, Uusituvan energian kuntakatselmus JSP, Teknistaloudellinen tarkastelu happirikasteen käytöstä sähkön ja lämmöntuotannossa VTT, Liiketoimintakonsepti polttoainekaupan perustaksi päästökaupan olosuhteissa Enas Oy, Jätteiden keräyksen ja käsittelyn tuotekehityshanke VTT, selluliiketoiminnan pilotti Ligum ja paperikoneen vesienhallinta VTT. Osaamiskeskusaloille arvioidaan vuoden 2006 loppuun mennessä perustettavan 2600 uutta työpaikkaa, noin 130 uutta yritystä sekä osaamiskeskusalojen noin työpaikkaa säilytetään. Uusien työpaikkojen välillinen työpaikkavaikutukseksi arvioitiin muuta työpaikkaa maakuntaan. Tavoitteet osaamisaloittain: paperinvalmistus henkilöä säilyy, + 10 yritystä, informaatio henkilöä, +50 yritystä, energia henkilöä, +20 yritystä ja ympäristö henkilöä, +50 yritystä. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman perusrahoitus vuonna hanke toteutti valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa Jyväskylän seudulla. Hankeen avulla resursoitiin osaamiskeskusohjelman veto toimialapohjaisesti ja rahoitettiin kunkin toimialan kärkihankkeita. Hankkeiden tulokset on raportoitu toimialavastaavan arviointien kera kattavasti loppuraportissa. Hankkeen aikana valmistauduttiin uuteen osaamiskeskusohjelmakauteen. Hankkeen aikana Technopolis Oyj osti hanketta hallinnoineen Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n. Hanke saavutti kokonaisuudessaan asetetut tavoitteet hyvin. 361/2005 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy: JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA 2006, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelma 2006 painopisteet olivat 1) Kunta- ja palvelurakenneuudistus Jyväskylän seudulla, verkostokaupungin kolmas aalto, 2) innovaatioympäristön ja elinkeinokehityksen työkalujen uudistaminen, 3) Hyvinvointiteollisuuden kehittäminen ja palveluyritysten kehittämisohjelma ja 4) maaseudun hoivapalvelut ja uudet innovaatiot (Pohjoisen Keski-Suomen osio).

14 26 Jyväskylän seudun aluekeskusohjelma 2006 hanke toteutui kokonaisuudessaan kohtuullisesti tavoitteisiin verrattuna. Hyvinvointiteknologia ja palveluosio saavutti tavoitteensa ja toiminnan ydin kirkastui vuoden 2006 aikana. Teknologian ja palvelujen yhteensovittaminen on yksi keskeinen Jyväskylän seudun kehittämisen kohde lähitulevaisuudessa. Verkostokaupunkiosio ei ole päässyt juuri toimintojen suunnitteluvaihetta pidemmälle. Päivähoidon yhteen liittäminen yli kuntarajojen kariutui syksyllä Kuntaja palvelurakennehankeselvitykset ovat ajaneet verkostokaupunkiajattelun ohi. 362/2005 Jämsek Oy: JÄMSÄN ALUEKESKUSOHJELMAN KOORDINOINTI JA TOTEUTTAMINEN VUONNA 2006, myönnetty euroa, palautunut 2 euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Hankkeessa koordinoidaan Jämsän aluekeskusohjelmaa ja sitä toteuttavia hankkeita. Vuoden 2006 toimenpiteet olivat: 1) 1. Aluekehittämisen koordinointi (hallinnointitehtävien ohella seutustrategian ja aluekeskusohjelman valmistelu vuosille ), 2) Alueellisen viestinnän toteuttaminen ja (alueportaalin jatkokehittäminen, portaalin käyttöönottoprojektin toteutus ja portaalin sisällöntuotanto: koulutustarjotin, seudullinen työpaikkarekisteri, päivähoidon verkkopalvelut) ja 3) Turvallisuusyhteistyön toteuttaminen. Jämsän aluekeskusohjelman tavoitteena oli seudullisten toimintamallien rakentaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen tiivistäminen. Jämsän seudun aluekeskusohjelma on alueen kehittämisen sateenvarjo, jolla käynnistetään ja toteutetaan erilaisia seudun kehittämishankkeita. Aluekeskusohjelmakauden viimeisen vuoden tärkeimpiä toimenpiteitä olivat Jämsän seudun alueportaalin ja alueellisen viestinnän jatkokehittäminen sekä uuteen aluekeskusohjelmaan ja EU-ohjelmaan valmistautuminen työstämällä seudun omaa strategiaa. Matkailun masterplan projektin toteutus eteni hyvin: vuoden aikana valmisteltiin merkittäviä investointihankkeita Himokselle. Jämsän aluekeskusohjelma toteutui hyvin vuonna /2006 Jyväskylän seudun kehittämiskeskus Jykes Oy: POHJOISEN KESKI-SUOMEN AKSELI OSANA JYVÄSKYLÄN SEUDUN ALUEKESKUSOHJELMAA (KORKOHANKE), myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Pohjoisessa Keski-Suomessa toteutettiin vuonna 2005 selvitys Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan maaseudun osaamisen ja yrittäjyyden ohjelman kanssa yhteistyössä maaseudun hoivapalvelut ja uudet innovaatiot - niminen suunnitelma. Sen valitut toimenpiteet toteutetaan vuonna Toimenpiteinä oli tarkoitus 1) ottaa käyttöön Jyväskylän seudulla toteutettua hyvinvointipalveluyritysten kotitalouksien- ja työhyvinvointimarkkinoiden synnyttämisen alustaa Klemmaria. Tavoitteena oli saada Viitaseudun ja Saarijärven seudun Klemmari Brändi toimintaan vuoden 2006 aikana, 2) Saattaa poliittinen päätöksenteko vuoden 2006 aikana siihen tilaan, että osallistujakuntien vuoden 2007 budjettiin kirjataan palvelusetelin käyttöönottoon varattava summa. Selvitykset aiheesta olivat jo valmiina, käyttöönotto varmistettiin hankkeen aikana, 3) Vahvistaa hyvinvointiosaamisen aluevaikuttavuutta Keski-Suomessa, 4) Luoda yhteisiä toimintamalleja maakunnassa ja oppia laajemmasta

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot