EU:N RAKENNERAHASTOJEN JA MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN VUOSIRAPORTTI 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:N RAKENNERAHASTOJEN JA MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN VUOSIRAPORTTI 2007"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 122 0:\06}Toimintakertomukset\Aluekehitysvarat\2007 koko euraportti.doc EU:N RAKENNERAHASTOJEN JA MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN VUOSIRAPORTTI 2007 Jyväskylä 2008

2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin fax Kotisivu Internetissä: http.//www.keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan: Internet: X.400: G=etunimi; S=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa; C=fi ISBN ISBN (sähköinen) ISSN Julkaisun avainsanat: Maakunnan kehittämisraha EU:n rakennerahastot Maakuntaohjelma Painos: 130 kpl Painopaikka: Kopi-Jyvä Oy

3 3 Esipuhe Keski-Suomen EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoituksen raportti on vuodelta Raportissa esitellään Keski-Suomen liiton rahoituspäätöksiä ja hankehallintoa. Vuosi 2007 oli rakennerahastokauden ensimmäinen toteuttamisvuosi. Vuoden aikana valmistauduttiin ohjelmien toteuttamiseen suunnitelmien laadinnalla. Ministeriö rakensi EURA hallintojärjestelmää, jonka käyttöönotto siirtyi vuodelle Ensimmäinen EAKR hankerahoitushaku päättyi ja ESR haku Vuonna 2007 ei tehty virallisesti alkaneen rakennerahastokauden rahoituspäätöksiä. Rakennerahastokauden toteutus jatkui vuonna Hankkeiden toteutus- ja maksatusaika päättyy Vuoden 2007 lopulla oli käynnissä vielä noin 90 hanketta. Rahoituspäätökset on pääosin tehty. Ohjelmista jäänee käyttämättä noin euroa ESR varoja kansallisina vastinrahoineen. Ohjelmakauden suurimmat hankkeet olivat: tuki, euroa kust.arvio, euroa Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelma (2-ohj.) Taitava Keski-Suomi (2-ohj.) Toimialatyö ja PerusTA (1-ja 2-ohj.) Jyvässeed Fund Oy:n perustaminen (2-ohj.) Toisen asteen koulutuksen kehittäminen (1-ja 2-ohj.) Raportti keskittyy vuonna 2006 päättyneeseen ohjelmakauteen. Raportissa arvioidaan päättyneitä hankkeita. Hankkeiden arvioinnit perustuvat liiton hankkeille nimeämien yhteyshenkilöiden väli- ja loppuarviointeihin. Arvioinnit on kirjoitettu hankkeiden päätyttyä, eikä niitä ole jälkikäteen päivitetty. Projektien päätös- ja Fimos-rekisterin tiedot on koonnut EU-sihteeri Mari Saalamo. Jyväskylässä maaliskuun 14. päivänä 2008 Pirjo Ahola talouspäällikkö KESKI-SUOMEN LIITTO

4 4 Sisältö EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitus, vuosiraportti 2007 Esipuhe 1. Avustusten käytön tavoitteet ja myöntämisperusteet 2. Avustusten käytön organisointi ja hankkeiden seuranta 2.1 Avustuksen hakumenettely 2.2 Päätösten valmistelu ja esittely 2.3 Hankkeiden ohjaus, seuranta ja maksatus 3. Käytettävissä olevat varat, hakemusten ja päätösten luku- ja euromäärät 4. Päättyneiden hankkeiden vaikutusten ja tulosten arviointi LIITTEET 1. Myönnetyt avustukset EU:n, valtion ja maakunnan kehittämisrahasta vuonna Tulostiedot EAKR- ja maakunnan kehittämisrahahankkeista, tilanne Tulostiedot ESR -hankkeista, tilanne Vuonna 2007 päättyneiden projektien keskeisimmät tulokset ja arviointeja

5 5 1. Avustusten käytön tavoitteet ja myöntämisperusteet Keski-Suomen liitto rahoittaa kehittämishankkeita EU:n rakennerahastojen avustuksella ja siihen liittyvällä valtion rahoituksella sekä maakunnan kehittämisrahalla. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan muodostaman tavoite 1-alueen päämääränä oli olla luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Kehittämistoiminnan tarkoituksena oli kohdentaa käytettävissä olevat resurssit luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin - niiden johdolla ja ehdolla. Jyväskylän, Jämsän, Joutsan, Keuruun ja Äänekosken seutukuntien muodostaman tavoite 2-alueen toteuttamisstrategia oli alueelliseen kilpailuetuun perustuva erikoistuminen. Alueita ja yritysten kilpailuetua sekä osaamista vahvistettiin investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla. Keski-Suomen kehittämistavoitteet ja -strategiat otettiin avustuspäätösten valmistelussa huomioon. 2. Avustusten käytön organisointi ja hankkeiden seuranta 2.1 Avustuksen hakumenettely Päättyneellä ohjelmakaudella avustuksia voitiin hakea jatkuvasti. Liitto ilmoitti yhteisellä lehti-ilmoituksella muiden rahoittajien kanssa EU:n tavoiteohjelmien 1 ja 2 sekä maaseutuohjelman rahoituksen haettavaksi Keski-Suomessa. EU:n rakennerahastojen ja siihen liittyvää kansallista avustusta haettiin rahoitushakemuslomakkeilla. Hankkeen toteuttajina voivat olla julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt sekä yksityiset henkilöt. Yhteishankkeet olivat toivottavia. Hankkeen myönteinen rahoituspäätös edellytti projektisuunnitelmaa. 2.2 Päätösten valmistelu ja esittely Keski-Suomen liitossa, EU:n rakennerahastojen ja niihin liittyvät valtion rahoitus - hankkeet sekä maakunnan kehittämisrahahankkeet kirjattiin saapuessaan Diaariin ja Fimos-hankerekisteriin. Liiton hankkeet valmisteltiin ja käsiteltiin aluekehitystiimissä. Hankkeet valmistellaan lomakkeella EU-hankkeiden valmistelumuistio hankkeiden yhteiskäsittelyä varten. Kaikki hankkeet käsiteltiin TE-keskuksen hankeryhmässä. Hankeryhmässä olivat edustettuina eri rahoittajat. Isot, ylimaakunnalliset ja maakunnan kehittämisen kannalta strategiset hankkeet käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutuksia sisältävät hankkeet käsiteltiin YVA ryhmässä.

6 6 Maakuntahallitus päätti liiton hankkeiden EU:n avustuksesta ja valtion rahoituksesta. Maakuntajohtaja esitteli päätösehdotukset maakuntahallitukselle. Hakijalle lähetettiin päätöksen jälkeen toimeenpanopäätös, jossa oli mm. avustuksen ehdot sekä maksatus- ja raportointiohjeita. EU-hankkeiden hallinnoinnin parantamiseksi laaditttiin liitossa EU-hankkeiden laatujärjestelmä. Yksityiskohtainen ohjelmakauden EU-hankkeiden hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvausta päivitettiin vielä vuonna Hankkeiden ohjaus, seuranta ja maksatus Avustuspäätöksessä edellytettiin, että hankkeelle nimetään ohjausryhmä. Liiton puolelta hankkeen yhteyshenkilönä toimi yleensä hankkeen valmistelija. Myönnetty avustus maksettiin hakijan tilille toteutuneita kuluja vastaan maksatushakemusten perusteella. Ennakkoa maksettiin vain poikkeustapauksissa. Viimeinen erä voitiin hakea maksatukseen loppuraportin ja talousselvityksen jättämisen yhteydessä. Viimeistä avustuserää piti hakea viimeistään neljän kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Myönnetty avustus oli käytettävä hankkeelle asetettujen tulosten saavuttamiseksi hankkeelle päätetyssä määräajassa. Avustusten maksatusta seurasi liiton talouspäällikkö. Avustusten käyttöä valvoivat Keski-Suomen liiton ohella EU:n tarkastuselimet, sisäasiainministeriön ja valtiovarainministeriön tarkastajat. 3. Käytettävissä olevat varat, hakemusten ja päätösten luku- ja euromäärät Kansallista maakunnan kehittämisrahaa oli käytettävissä vuonna 2007 seuraavasti: euroa Jyväskylän seudun osaamiskeskus euroa Jyväskylän seudun aluekeskusohjelma euroa Jämsän seudun aluekeskusohjelma euroa maakunnan kehittämisraha (käyttö liiton päätettävissä) yhteensä euroa 1-ohjelmasta voitiin tehdä rahoituspäätöksiä vielä seuraavilla määrärahoilla: euroa EAKR euroa valtion rahoitus (EAKR:n vastinrahaa) euroa ESR euroa valtion rahoitus (ESR:n vastinrahaa) yhteensä euroa 2-ohjelmasta voitiin tehdä rahoituspäätöksiä vielä seuraavilla määrärahoilla: euroa EAKR

7 euroa valtion rahoitus (EAKR:n vastinrahaa) euroa ESR valtion rahoitus (ESR:n vastinrahaa) yhteensä euroa Teknisten tukien myöntövaltuudet oli käytetty aiemmin ja uuden ohjelmakauden teknisten tukien myöntäminen siirtyi vuodelle Vuonna 2007 liittoon saapui 49 kehittämisrahahakemusta, joista 15 haki maakunnan kehittämisrahaa. Vuonna 2007 saapuneista hakemuksista rahoituspäätöksen sai 37 hanketta, josta 5 maakunnan kehittämisrahahanketta. Vuoden 2007 aikana tehtiin yhteensä 49 rahoituspäätöstä, joista 10 oli maakunnan kehittämisrahahankkeita, 1-ohjelman hankkeita oli 12 ja 2-ohjelman hankkeita 27. Lisäksi tehtiin vielä päätöksiä teknisen tuen käytöstä. EU:n rakennerahastojen ja hankkeisiin liittyvää valtion rahoitusta sekä maakunnan kehittämisrahaa myönnettiin hankkeille yhteensä euroa. Hankkeiden rahoitukseen käytettiin vielä jäljellä olevaa rakennerahastoohjelmarahoitusta, päättyneistä hankkeista palautuneita varoja, maakunnan kehittämisrahaa ja korkovaroja. Ohjelmittain rahoituspäätökset jakaantuivat seuraavasti: EU-rahoitus, Valtion rahoitus, EAKR ESR EAKR:n vastin ESR:n vastinraha maak. keh.raha Yhteensä, Kansall. hankkeet ohjelma ohjelma Yhteensä Vuonna 2007 Keski-Suomen liittoon tulleista hakemuksista ei siirretty yhtään toisen viranomaisen käsiteltäväksi hallintolain mukaisesti. Viisi hanketta perui hankehakemuksensa. 4. Päättyneiden hankkeiden vaikutusten ja tulosten arviointi Liiton osarahoittamat hankkeet olivat yleensä luonteeltaan pitkäjänteistä kehittämistyötä, jonka tulokset näkyvät viiveellä. Avustuksilla luotiin edellytyksiä, jotka näkyvät myöhemmin esimerkiksi perustettavien yritysten määrän kasvuna. Hankkeilla vaikutettiin myönteisesti yritysten ja työpaikkojen syntymiseen ja erityisesti aktivoitiin eri osapuolia yhteiseen kehitystyöhön. Jo päättyneet hankkeet olivat pääosin onnistuneet tavoitteidensa saavuttamisessa samoin kuin keskeneräiset hankkeet näyttävät onnistuvan. Keskeneräiset hankkeet olivat laajempia ja pidempikestoisia kuin myöntämisvuonna päättyneet hankkeet.

8 8 Vuonna 2007 päättyneet hankkeet esitellään liitteessä 4. Hankekuvauksissa esitetään hankkeiden keskeisimpiä tuloksia ja yhteyshenkilöiden arvioita hankkeiden onnistumisesta. Arvioinnit on kirjoitettu hankkeiden päätyttyä, eikä niitä ole jälkikäteen päivitetty. Pääosin hankkeiden todelliset vaikutukset ovat arvioitavissa vasta pidemmän ajan kuluessa.

9 21 VUONNA 2007 PÄÄTTYNEIDEN PROJEKTIEN KESKEISIMMÄT LIITE 4 TULOKSET JA ARVIOINTEJA Maakunnan kehittämisrahahankkeet 350/2004 Jyväskylän Teknologiakeskus Oy: JYVÄSKYLÄN SEUDUN OSAAMISKESKUS- OHJELMAN PERUSRAHOITUS 2005, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman kehittämisprojekteja vuonna Koko osaamiskeskusohjelman rahoitus jakautui vuonna 2005 kolmeen osaan. 1. Perusrahoitus, johon rahoitus tuli maakunnan kehittämisrahan kautta, joka on tämä hanke 2. Yritysprojektien toteutus ja 3. Yliopiston osaamiskeskusprojektien toteutus, johon on haettu rahoitus läänihallitukselta tavoite 2 -ohjelmasta. Vuoden 2005 projekteja haettiin avoimella haulla syksyllä Hakemukset käsiteltiin osaamiskeskusalojen ryhmissä sekä osaamiskeskusohjeman neuvottelukunnassa marraskuussa Teknologiakeskus on esittänyt osaamiskeskusohjelmaan liittyviksi perusrahoitusprojekteiksi vuonna 2005 seuraavat: Informaatioteknologia: Vertical Handovers in 4G System - Verho VK JAMK, SuperCoatching JSP, Energiateknologia: Uusi pilkkeen käsittelykonsepti valmistuksesta asiakkaalle - Pilkekonsepti VTT, Polttopuun kuivaus ja laadun hallinta - Pokula VTT, Ympäristöteknologia: Jätteiden keräyksen ja käsittelyn tuotekehityshanke - Jäkätuo VTT, Jyväskylän seudun jätteenkäsittelyteknologian osaamisen integrointi Thaimaan Phuketin ja Naklon Ratchasiman kaupungin energian tuotannon jätteenkäsittelyn laitoshankkeiden toteutuskehittäminen - Phuket-Korat Protech Oy, Paperiteknologia: Paperikoneteknologian tiedonhallinnan oppimisympäristö - Sakit JAMK. Osaamiskeskusaloille arvioitiin vuoden 2006 loppuun mennessä perustettavan 2600 uutta työpaikkaa, noin 130 uutta yritystä sekä osaamiskeskusalojen noin työpaikkaa säilytetään. Uusien työpaikkojen välillinen työpaikkavaikutus tulisi olemaan muuta työpaikkaa maakuntaan. Tavoitteet osaamisaloittain: paperinvalmistus henkilöä säilyy, + 10 yritystä, informaatio henkilöä, +50 yritystä, energia henkilöä, +20 yritystä ja ympäristö henkilöä, +50 yritystä. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman perusrahoitus vuonna 2005 hanke toteutti valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa Jyväskylän seudulla. Hankeen avulla resursoitiin osaamiskeskusohjelman veto toimialapohjaisesti ja rahoitettiin kunkin toimialan kärkihankkeita. Hankkeiden tulokset on raportoitu toimialavastaavan arviointien kera kattavasti loppuraportissa. Hanke saavutti kokonaisuudessaan asetetut tavoitteet hyvin. 170/2005 Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy: SAARIJÄRVEN YRITYSPAJA, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Saarijärven suurimman teollisen yrityksen Efore Oyj:n 100 työntekijän irtisanominen ja ennestään työttömänä oleva osaava työvoimapotentiaali antavat erinomaisen pohjan uudelle yritystoiminnalle Saarijärven sijainti- ja EU -rahoitustekijöiden lisäksi. Projektin tarkoituksena oli markkinoida aktiivisesti Saarijärveä työvoimaongelmista kärsiville alueille hyvänä yritystoiminnan sijaintipaikka kuntana tai alihankinta- / sopimusvalmistajakumppanin sijaintipaikkakuntana. Samalla innostettiin ja tuettiin Eforelta, ja Gummerukselta irtisanottuja sekä ennestään työttömiä tavanomaisen työllisyyskoulutuksen lisäksi yrittämisen polulle uusilla innovatiivisilla toimenpiteillä ja raivattiin polun esteitä tehostetuilla keinoilla. Yrittäjyyteen kannustaminen työllisti sinänsä ihmisiä perustettavissa yri-

10 22 tyksissä Saarijärven seutukunnalla. Perustettavat yritykset toimivat lisäksi Saarijärvelle siirtyvien yritysten yhteistyöverkostona. Hanke oli valtakunnallinen pilottihanke, jossa pyritään luomaan ja kokeilemaan uudentyyppisiä toimia globalisaation aiheuttamien isojen irtisanomisten hoitamiseen. Hankkeessa testattiin uutta toimintamallia globalisaation aiheuttamien suurten irtisanomisten aiheuttamissa tilanteissa Suomessa. Konkreettinen tavoite oli, että Saarijärvelle siirtyy osaavan työvoiman ja kustannusetujen perusteella uutta liiketoimintaa tai uusia yrityksiä Suomesta tai kansainvälisesti. Hankkeen ulospäin suuntautuvalla markkinointija kontaktointityöllä luotiin uusia työpaikkoja yrityksistä irtisanotuille osaajille ja seutukunnan muille ammattikoulutetuille työnhakijoille. Saarijärveläistaustaiset vaikuttajat, Saarijärvi Forum kytkettiin vahvasti mukaan uuden liiketoiminnan ja yritystoiminnan siirtämiseen. Uusien yritysten perustamisella, yrittämisen polun helpottamisella sekä yrittäjyyteen kannustamisella tavoiteltiin pitkän tähtäyksen positiivista työpaikkakehitystä ja kestävämmän uuden perustan rakentamista selvitä tulevista haasteista henkilökohtaisesti ja yhteisönä. Siirtyvät yritykset ja perustettavat uudet yritykset tukivat toisiaan yhteistyöverkostona. Hankkeen tulosten arviointia vaikeuttaa se, että tulokset on määritelty 2007 vuoden loppuun asti. Hankkeen ensimmäisen vaiheen toimenpiteet lopetettiin vuoden 2006 lopussa, jolloin asetettuihin tavoitteisiin peilattuna oltiin hankkeen puolivälissä. Hanke on edesauttanut kahden yrityksen perustamisessa, joten tavoitetta (6 yritystä) ei ole saavutettu. Saarijärvelle ei ole saatu siirtymään uusia yrityksiä mennessä, joten tavoitteesta (4 yritystä) ollaan selvästi jäljessä. Uusia työpaikkoja on syntynyt 15, joten siinä ollaan hieman jäljessä tavoitteesta (yhteensä 40 vuoden 2007 loppuun mennessä). Saarijärven markkinointi on onnistunut erittäin hyvin resursseihin suhteutettuna. Hankkeen tuloksena on syntynyt Yrityspajan alahankkeita: Saarijärven elektroniikkayritysten verkoston aktivointihanke, Pohjoisen Keski-Suomen Klemmari-hanke, Ammattilaiset Areenalla -tapahtuma ja yritysten myynninvalmennus. Erityisesti Ammattilaiset Areenalla -rekrytointimessut, joilla Eforelta irtisanotut työntekijät esittelivät osaamistaan, sai paljon huomiota mediassa. Tapahtuma on valittu Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailujen semifinaaliin kilpailukykysarjassa. Tämänhetkisten tulosten valossa hanke onnistui kohtuullisesti. Ensimmäisen vaiheen tuloksia hyödynnetään vuoden 2007 ajan toteutettavassa hankkeen toisessa vaiheessa. 172/2005 Keski-Suomen kauppakamari: KESKI-SUOMEN Y4-YRITTÄJYYSASIAMIES, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hankkeen tavoitteena oli käynnistää Keski-Suomeen maakunnallinen yrittäjyysasiamiehen toiminta. Yrittäjyysasiamiehen tehtävänä on kehittää Keski-Suomen Y4- yrittäjyysprosesia eteenpäin seuraavien seutukunnallista yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa kehittävien osa-alueiden mukaisesti: 1) Kuntatalouden tilanneanalyysi, 2) Olemassa olevan yrittäjyyden tukeminen, 3) Osaavan työvoiman saatavuus ja 4) Yrittäjyyskasvatus. Lisäksi yrittäjyysasiamiehen tavoitteena on 1) koordinoida Y4-prosessin kokonaisuutta, 2) viedä yrittäjyysajatusta ja yrittäjyysarvioinnin toimintatapaa laajasti läpi koko maakunnassa, 3) toimia verkottajana eri yrittäjyyteen liittyvien toimijoiden ja verkostojen kesken, 4) toimia yhteistyössä Keski-Suomen yrittäjät ry:n paikallisyhdistysten, MTK:n aluejärjestön ja kauppakamarin valiokuntien kanssa sekä 5) olla linkkinä yrityselämän ja julkisten toimijoiden sekä rahoittajien ja koulutusorganisaatioiden välissä.

11 23 Hankkeen taustalla on Y4 neuvottelukunta, jossa ovat mukana Keski-Suomen liiton lisäksi Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen yrittäjät ry, Keski-Suomen TEkeskus, Keski-Suomen nuoret yrittäjät ry, Finnvera. Neuvottelukuntaan tullaan kutsumaan mukaan myös yliopiston, ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuksen sekä kehittämisyhtiöiden edustajat. Hanke on Y4 ideologian toteutuksen 3. vaihe. Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa osaltaan Keski-Suomen maakuntasuunnitelman visiota eli viedä yrittäjyyttä ylös yhteiskunnassa yhteistyöllä. Hankkeen tavoitteena oli synnyttää noin euron edestä yrittäjyyden kehittämishankkeita kunnissa ja seuduilla. Yrittäjyysasiamies hankkeen tarkoituksena oli jatkaa Y4 ideologian kehittämistä ja levittämistä. Hankkeesta on valmistunut kirja Y4-ideologian matkakertomus, jossa on analysoitu toimenpiteiden vaikutuksia. Hanke onnistui tavoitteissaan hyvin. Y4-hanke valittiin innovatiivisimmaksi ja luovimmaksi yrittäjyyttä edistäväksi aloitteeksi Euroopassa ja voitti näin ollen Yrittävä Eurooppa -kilpailun pääpalkinnon /2005 Keski-Suomen liitto: PARAS-HANKKEEN HALLINNOINTIPROJEKTI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Aluevaiheen selvitystyöhön kohdistettiin maakunnan kehittämisrahaa euroa. Avustusta oli tarkoitus käyttää Keski-Suomen liiton organisoimaan jatkotyöskentelyn kustannuksiin. Tarkoitus oli, että maakuntahallituksen asettama ohjausryhmä ja teemaryhmät voisivat jatkaa työtään ja mm. purkaa maakuntahallituksen vastauksessa esille tulleita valmistelua vaativia esityksiä. Keski-Suomen liitto osallistui kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyneiden selvitystehtävien kustannuksiin. Hankkeella resursoitiin selvityshenkilön palkkauskustannukset sekä kuntayhteistyön edellyttämien useiden tilaisuuksien järjestämiskustannukset. Hankeen tavoitteena oli perustaa PARAS -valmistelu mahdollisimman ajantasaisiin tietoihin sekä järjestää foorumit monensuuntaisen vuorovaikutuksen varmistamiseksi. Hanke onnistui suunnitellusti. Selvityshenkilönä toiminut Tapani Mattila kokosi yhteenvedon maakunnalliseksi kannanotoksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Työssä koordinoitiin kolmen työryhmän valmistelua. Asiantuntijaryhmien valmistelussa olivat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistarpeet, sivistyssektorin uudistamisen näkymät sekä yhdyskuntarakenteen ja elinkeinojen kehittämistyö. 107/2006 Jyväskylän yliopisto, Agora Center: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOSAA- MISEN JALKAUTTAMINEN KESKI-SUOMEN KUNTIIN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Rauli Sorvari Esitettävä hanke perustui professori Lea Pulkkisen johdolla toimineen tutkimuksen huippuyksikön Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät tutkimustulosten soveltamiseen. Hanke tähtäsi lasten ja nuorten perusvoimavarojen vahvistamiseen toimien läheisessä yhteistyössä koulujen kanssa sekä hyödyntäen Jyväskylän yliopistossa olevaa kokeilu- ja tutkimustietoa. Hankkeen aikana luotiin kumppanuusverkosto alan toimijoiden kanssa. Projekti toteutti eheytettyä koulupäiväkonseptia. Eheytetty koulupäivä muutti koulujen toimintakulttuuria siten, että monipuolinen harrastustoiminta tuotiin osaksi koulupäivää, erityisesti varmistaen syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten mahdollisuudet harrastustoimintaan. Ongelmaperheissä kasvaville lapsille tällä oli erityinen merkitys, sillä he jäivät usein muutoin harrastustoiminnan ulkopuolelle ohjattujen harrastusten kasaan-

12 24 tuessa tietyille lapsille. Uudesta toimintamallista oli tarkoitus käydä neuvottelut paitsi koulutoimen edustajien, myös Keski-Suomessa toimivien lapsiin ja nuoriin liittyvien hankkeiden, järjestöjen (mm. urheiluseurat, kulttuurialan eri toimijat) ja muiden toimijoiden kanssa. Näin rakentuisi maakunnallinen verkosto luomaan puitteita eheytetylle koulupäivälle ja siihen liittyvälle toiminnalle eri kunnissa. Hankkeessa oli tarkoitus käydä läpi uuden toimintamallin toteuttamisen luontevimmat edellytykset. Tavoitteena on selvittää iltapäivätoiminnan järjestäminen ennen hanketta ja iltapäivätoiminnan kehittämistä ja sen integroimista paremmin koulutyöhön sekä toiminnan pohjan ja vaikuttavuuden edelleen laajentamista. Hankkeen tavoitteena oli myös integroitua olemassa oleviin yhteistyöjärjestelmiin. Pitemmän aikavälin tavoitteena oli muodostaa rahoituspohjaa pitkäkestoisemmalle osaamisohjelmatyölle, jolla pyrittiin aiempaa tiiviimpään lasten ja nuorten hyvinvointia palvelevaan yhteistyöhön koulujen, järjestöjen ja alueella toimivien yritysten kesken. Hanke liittyi PARAS -hankkeen Opetus- ja kulttuuriryhmän kehittämiskohteisiin. Hanke kohdistui perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Hankkeella tuettiin kuntien suunnittelutyötä ja palveluiden kehittämistarpeiden arviointia. Työn aikana oltiin yhteydessä kuntiin, toimitettu tavoitteen mukainen käsikirja sekä kerrottiin jatkokehittämistyöstä ja foorumeista. Kuntien resursseja arvioitiin ja samoin kuntakohtaisia tai verkostoin toteutettavia palvelumahdollisuuksia. Tulokset olivat PARAS -hankkeen toimeksiannon ja hankkeen tavoitteiden mukaisia. 256/2005 Keski-Suomen liitto: PARAS-ERILLISSELVITYKSET, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Kunta- ja palvelurakennehankkeen valmistelun yhteydessä tuli esille tarve maakunnallisten erilliskysymysten selvittämiseen. Sisäasiainministeriölle toimitetussa kannanotossa pidättäydyttiin ennalta esitettyihin kysymyksiin. Prosessin jatkamiselle oli kuitenkin perusteita, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen sekä aluerakenteen ja elinkeinoasioiden osalla maakunnallisesti esiin nostetut kehittämiskohteet voitaisiin valmistella ja toimittaa kannanmäärittelyt edelleen kuntien käsittelyyn. Hankkeen toteutusaikana selvitettiin seuraavat asiat: 1) Eläinlääkäripalvelujen järjestämisen selvittämisestä sovittiin Keski-Suomen kunnallisjohtajien kokouksessa Selvityshenkilön tehtävänä oli laatia raportti, josta ilmenevät seuraavat asiat: 1) Eläinlääkintähuoltolain uudistus lyhyesti, 2) Eläinlääkintähuollon toimintaympäristö Keski-Suomessa, 3) Eläinlääkäripäivystyksen nykytilan kuvaus maakunnassa, 4) Lakiuudistuksen velvoitteet Keski-Suomessa (tuotantoeläinpäivystys, pieneläinpäivystys, call center, jatkohoito), 5) Maakunnan päivystysalueen määrittely, 6) Päivystyspiirien määrittely, 7) Jatkohoitopaikan vaihtoehdot, 8) Selvityshenkilön ehdotukset Keski-Suomen eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseksi ja 9) Esitetyn mallin kustannusvaikutukset kunnille ja eläinten omistajille. 2) Asiointialueet Keski-Suomessa. Tarkoituksena oli selvittää vähittäiskaupan sekä kaupallisten palvelujen, kulttuuripalvelujen ja liikuntapalvelujen asiointialueet Keski- Suomen maakunnassa ja maakunnan naapurikunnissa. Tyypillisiä selvitettäviä palveluja (esim. minkä keskuksen kaupoista haitte viimeksi...) ovat mm. elintarvikkeet, kodinkoneet, huonekalut, autot, parturi-kampaamot, ravintolat, elokuvateatterit, konsertit, taidenäyttelyt, uimahallit ja kuntosalit. Tutkimus antoi kokonaiskuvan Keski-Suomen ja naapurikuntien väestön asiointikäyttäytymisestä. Tavoitteena oli antaa välineitä maakunnan kuntarakenteen kehittämiseksi sekä myös liiton lakisääteisten tehtävien hoita-

13 25 miseen. Täsmällisemmin voitiin selvittää mm. verkkokauppaa, alueiden vetovoimaisuutta ja mistä keskuksista palvelut haetaan. Tarkoituksena on hakea alan yhteistyökumppaneita tiedon saannin varmistamiseksi ja kustannusten jakamiseksi. Selvitykset toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. 340/2005 Jyväskylän Teknologiakeskus Oy: JYVÄSKYLÄN SEUDUN OSAAMISKESKUS- OHJELMA 2006, PERUSRAHOITUS, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman kehittämisprojekteja vuonna Koko osaamiskeskusohjelman rahoitus jakautui vuonna 2006 kolmeen osaan. 1. Perusrahoitus, johon rahoitettiin maakunnan kehittämisrahalla, joka on tämä hanke 2. Yritysprojektien toteutus ja 3. Yliopiston osaamiskeskusprojektien toteutus, johon haettiin rahoitus läänihallitukselta tavoite 2 -ohjelmasta. Vuoden 2006 projekteista pidettiin avoin haku syksyllä Hakemukset käsiteltiin osaamiskeskusalojen ryhmissä sekä osaamiskeskusohjelman neuvottelukunnassa marraskuussa Teknologiakeskus esitti osaamiskeskusohjelmaan liittyviksi perusrahoitusprojekteiksi vuonna 2006 seuraavat: Vertical Handovers in 4G System - Verho VK JAMK, Uusituvan energian kuntakatselmus JSP, Teknistaloudellinen tarkastelu happirikasteen käytöstä sähkön ja lämmöntuotannossa VTT, Liiketoimintakonsepti polttoainekaupan perustaksi päästökaupan olosuhteissa Enas Oy, Jätteiden keräyksen ja käsittelyn tuotekehityshanke VTT, selluliiketoiminnan pilotti Ligum ja paperikoneen vesienhallinta VTT. Osaamiskeskusaloille arvioidaan vuoden 2006 loppuun mennessä perustettavan 2600 uutta työpaikkaa, noin 130 uutta yritystä sekä osaamiskeskusalojen noin työpaikkaa säilytetään. Uusien työpaikkojen välillinen työpaikkavaikutukseksi arvioitiin muuta työpaikkaa maakuntaan. Tavoitteet osaamisaloittain: paperinvalmistus henkilöä säilyy, + 10 yritystä, informaatio henkilöä, +50 yritystä, energia henkilöä, +20 yritystä ja ympäristö henkilöä, +50 yritystä. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman perusrahoitus vuonna hanke toteutti valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa Jyväskylän seudulla. Hankeen avulla resursoitiin osaamiskeskusohjelman veto toimialapohjaisesti ja rahoitettiin kunkin toimialan kärkihankkeita. Hankkeiden tulokset on raportoitu toimialavastaavan arviointien kera kattavasti loppuraportissa. Hankkeen aikana valmistauduttiin uuteen osaamiskeskusohjelmakauteen. Hankkeen aikana Technopolis Oyj osti hanketta hallinnoineen Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n. Hanke saavutti kokonaisuudessaan asetetut tavoitteet hyvin. 361/2005 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy: JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA 2006, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelma 2006 painopisteet olivat 1) Kunta- ja palvelurakenneuudistus Jyväskylän seudulla, verkostokaupungin kolmas aalto, 2) innovaatioympäristön ja elinkeinokehityksen työkalujen uudistaminen, 3) Hyvinvointiteollisuuden kehittäminen ja palveluyritysten kehittämisohjelma ja 4) maaseudun hoivapalvelut ja uudet innovaatiot (Pohjoisen Keski-Suomen osio).

14 26 Jyväskylän seudun aluekeskusohjelma 2006 hanke toteutui kokonaisuudessaan kohtuullisesti tavoitteisiin verrattuna. Hyvinvointiteknologia ja palveluosio saavutti tavoitteensa ja toiminnan ydin kirkastui vuoden 2006 aikana. Teknologian ja palvelujen yhteensovittaminen on yksi keskeinen Jyväskylän seudun kehittämisen kohde lähitulevaisuudessa. Verkostokaupunkiosio ei ole päässyt juuri toimintojen suunnitteluvaihetta pidemmälle. Päivähoidon yhteen liittäminen yli kuntarajojen kariutui syksyllä Kuntaja palvelurakennehankeselvitykset ovat ajaneet verkostokaupunkiajattelun ohi. 362/2005 Jämsek Oy: JÄMSÄN ALUEKESKUSOHJELMAN KOORDINOINTI JA TOTEUTTAMINEN VUONNA 2006, myönnetty euroa, palautunut 2 euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Hankkeessa koordinoidaan Jämsän aluekeskusohjelmaa ja sitä toteuttavia hankkeita. Vuoden 2006 toimenpiteet olivat: 1) 1. Aluekehittämisen koordinointi (hallinnointitehtävien ohella seutustrategian ja aluekeskusohjelman valmistelu vuosille ), 2) Alueellisen viestinnän toteuttaminen ja (alueportaalin jatkokehittäminen, portaalin käyttöönottoprojektin toteutus ja portaalin sisällöntuotanto: koulutustarjotin, seudullinen työpaikkarekisteri, päivähoidon verkkopalvelut) ja 3) Turvallisuusyhteistyön toteuttaminen. Jämsän aluekeskusohjelman tavoitteena oli seudullisten toimintamallien rakentaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen tiivistäminen. Jämsän seudun aluekeskusohjelma on alueen kehittämisen sateenvarjo, jolla käynnistetään ja toteutetaan erilaisia seudun kehittämishankkeita. Aluekeskusohjelmakauden viimeisen vuoden tärkeimpiä toimenpiteitä olivat Jämsän seudun alueportaalin ja alueellisen viestinnän jatkokehittäminen sekä uuteen aluekeskusohjelmaan ja EU-ohjelmaan valmistautuminen työstämällä seudun omaa strategiaa. Matkailun masterplan projektin toteutus eteni hyvin: vuoden aikana valmisteltiin merkittäviä investointihankkeita Himokselle. Jämsän aluekeskusohjelma toteutui hyvin vuonna /2006 Jyväskylän seudun kehittämiskeskus Jykes Oy: POHJOISEN KESKI-SUOMEN AKSELI OSANA JYVÄSKYLÄN SEUDUN ALUEKESKUSOHJELMAA (KORKOHANKE), myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Pohjoisessa Keski-Suomessa toteutettiin vuonna 2005 selvitys Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan maaseudun osaamisen ja yrittäjyyden ohjelman kanssa yhteistyössä maaseudun hoivapalvelut ja uudet innovaatiot - niminen suunnitelma. Sen valitut toimenpiteet toteutetaan vuonna Toimenpiteinä oli tarkoitus 1) ottaa käyttöön Jyväskylän seudulla toteutettua hyvinvointipalveluyritysten kotitalouksien- ja työhyvinvointimarkkinoiden synnyttämisen alustaa Klemmaria. Tavoitteena oli saada Viitaseudun ja Saarijärven seudun Klemmari Brändi toimintaan vuoden 2006 aikana, 2) Saattaa poliittinen päätöksenteko vuoden 2006 aikana siihen tilaan, että osallistujakuntien vuoden 2007 budjettiin kirjataan palvelusetelin käyttöönottoon varattava summa. Selvitykset aiheesta olivat jo valmiina, käyttöönotto varmistettiin hankkeen aikana, 3) Vahvistaa hyvinvointiosaamisen aluevaikuttavuutta Keski-Suomessa, 4) Luoda yhteisiä toimintamalleja maakunnassa ja oppia laajemmasta

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen Maakuntahallitus 28 23.02.2015 Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen 12/00.01.05.21/2015 Maakuntahallitus 23.02.2015 28 Imatran Seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

MATKAILUN HANKETOIMINTA

MATKAILUN HANKETOIMINTA MATKAILUN HANKETOIMINTA OHJELMAKAUSI 2000 2006 MATKATOIMIALA Matkailun edellinen ohjelmakausi käytettiin eripuolilla maakuntaa erilaisten perusmatkailupalvelujen kehittämiseen. Kehittämistoiminnan tuloksena

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Lohja - forum 29.4.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen ensimmäinen vaihe

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot