EU:N RAKENNERAHASTOJEN JA MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN VUOSIRAPORTTI 2007

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 122 0:\06}Toimintakertomukset\Aluekehitysvarat\2007 koko euraportti.doc EU:N RAKENNERAHASTOJEN JA MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN VUOSIRAPORTTI 2007 Jyväskylä 2008

2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin fax Kotisivu Internetissä: http.// Yhteydet henkilökuntaan: Internet: X.400: G=etunimi; S=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa; C=fi ISBN ISBN (sähköinen) ISSN Julkaisun avainsanat: Maakunnan kehittämisraha EU:n rakennerahastot Maakuntaohjelma Painos: 130 kpl Painopaikka: Kopi-Jyvä Oy

3 3 Esipuhe Keski-Suomen EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoituksen raportti on vuodelta Raportissa esitellään Keski-Suomen liiton rahoituspäätöksiä ja hankehallintoa. Vuosi 2007 oli rakennerahastokauden ensimmäinen toteuttamisvuosi. Vuoden aikana valmistauduttiin ohjelmien toteuttamiseen suunnitelmien laadinnalla. Ministeriö rakensi EURA hallintojärjestelmää, jonka käyttöönotto siirtyi vuodelle Ensimmäinen EAKR hankerahoitushaku päättyi ja ESR haku Vuonna 2007 ei tehty virallisesti alkaneen rakennerahastokauden rahoituspäätöksiä. Rakennerahastokauden toteutus jatkui vuonna Hankkeiden toteutus- ja maksatusaika päättyy Vuoden 2007 lopulla oli käynnissä vielä noin 90 hanketta. Rahoituspäätökset on pääosin tehty. Ohjelmista jäänee käyttämättä noin euroa ESR varoja kansallisina vastinrahoineen. Ohjelmakauden suurimmat hankkeet olivat: tuki, euroa kust.arvio, euroa Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelma (2-ohj.) Taitava Keski-Suomi (2-ohj.) Toimialatyö ja PerusTA (1-ja 2-ohj.) Jyvässeed Fund Oy:n perustaminen (2-ohj.) Toisen asteen koulutuksen kehittäminen (1-ja 2-ohj.) Raportti keskittyy vuonna 2006 päättyneeseen ohjelmakauteen. Raportissa arvioidaan päättyneitä hankkeita. Hankkeiden arvioinnit perustuvat liiton hankkeille nimeämien yhteyshenkilöiden väli- ja loppuarviointeihin. Arvioinnit on kirjoitettu hankkeiden päätyttyä, eikä niitä ole jälkikäteen päivitetty. Projektien päätös- ja Fimos-rekisterin tiedot on koonnut EU-sihteeri Mari Saalamo. Jyväskylässä maaliskuun 14. päivänä 2008 Pirjo Ahola talouspäällikkö KESKI-SUOMEN LIITTO

4 4 Sisältö EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitus, vuosiraportti 2007 Esipuhe 1. Avustusten käytön tavoitteet ja myöntämisperusteet 2. Avustusten käytön organisointi ja hankkeiden seuranta 2.1 Avustuksen hakumenettely 2.2 Päätösten valmistelu ja esittely 2.3 Hankkeiden ohjaus, seuranta ja maksatus 3. Käytettävissä olevat varat, hakemusten ja päätösten luku- ja euromäärät 4. Päättyneiden hankkeiden vaikutusten ja tulosten arviointi LIITTEET 1. Myönnetyt avustukset EU:n, valtion ja maakunnan kehittämisrahasta vuonna Tulostiedot EAKR- ja maakunnan kehittämisrahahankkeista, tilanne Tulostiedot ESR -hankkeista, tilanne Vuonna 2007 päättyneiden projektien keskeisimmät tulokset ja arviointeja

5 5 1. Avustusten käytön tavoitteet ja myöntämisperusteet Keski-Suomen liitto rahoittaa kehittämishankkeita EU:n rakennerahastojen avustuksella ja siihen liittyvällä valtion rahoituksella sekä maakunnan kehittämisrahalla. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan muodostaman tavoite 1-alueen päämääränä oli olla luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Kehittämistoiminnan tarkoituksena oli kohdentaa käytettävissä olevat resurssit luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin - niiden johdolla ja ehdolla. Jyväskylän, Jämsän, Joutsan, Keuruun ja Äänekosken seutukuntien muodostaman tavoite 2-alueen toteuttamisstrategia oli alueelliseen kilpailuetuun perustuva erikoistuminen. Alueita ja yritysten kilpailuetua sekä osaamista vahvistettiin investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla. Keski-Suomen kehittämistavoitteet ja -strategiat otettiin avustuspäätösten valmistelussa huomioon. 2. Avustusten käytön organisointi ja hankkeiden seuranta 2.1 Avustuksen hakumenettely Päättyneellä ohjelmakaudella avustuksia voitiin hakea jatkuvasti. Liitto ilmoitti yhteisellä lehti-ilmoituksella muiden rahoittajien kanssa EU:n tavoiteohjelmien 1 ja 2 sekä maaseutuohjelman rahoituksen haettavaksi Keski-Suomessa. EU:n rakennerahastojen ja siihen liittyvää kansallista avustusta haettiin rahoitushakemuslomakkeilla. Hankkeen toteuttajina voivat olla julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt sekä yksityiset henkilöt. Yhteishankkeet olivat toivottavia. Hankkeen myönteinen rahoituspäätös edellytti projektisuunnitelmaa. 2.2 Päätösten valmistelu ja esittely Keski-Suomen liitossa, EU:n rakennerahastojen ja niihin liittyvät valtion rahoitus - hankkeet sekä maakunnan kehittämisrahahankkeet kirjattiin saapuessaan Diaariin ja Fimos-hankerekisteriin. Liiton hankkeet valmisteltiin ja käsiteltiin aluekehitystiimissä. Hankkeet valmistellaan lomakkeella EU-hankkeiden valmistelumuistio hankkeiden yhteiskäsittelyä varten. Kaikki hankkeet käsiteltiin TE-keskuksen hankeryhmässä. Hankeryhmässä olivat edustettuina eri rahoittajat. Isot, ylimaakunnalliset ja maakunnan kehittämisen kannalta strategiset hankkeet käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutuksia sisältävät hankkeet käsiteltiin YVA ryhmässä.

6 6 Maakuntahallitus päätti liiton hankkeiden EU:n avustuksesta ja valtion rahoituksesta. Maakuntajohtaja esitteli päätösehdotukset maakuntahallitukselle. Hakijalle lähetettiin päätöksen jälkeen toimeenpanopäätös, jossa oli mm. avustuksen ehdot sekä maksatus- ja raportointiohjeita. EU-hankkeiden hallinnoinnin parantamiseksi laaditttiin liitossa EU-hankkeiden laatujärjestelmä. Yksityiskohtainen ohjelmakauden EU-hankkeiden hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvausta päivitettiin vielä vuonna Hankkeiden ohjaus, seuranta ja maksatus Avustuspäätöksessä edellytettiin, että hankkeelle nimetään ohjausryhmä. Liiton puolelta hankkeen yhteyshenkilönä toimi yleensä hankkeen valmistelija. Myönnetty avustus maksettiin hakijan tilille toteutuneita kuluja vastaan maksatushakemusten perusteella. Ennakkoa maksettiin vain poikkeustapauksissa. Viimeinen erä voitiin hakea maksatukseen loppuraportin ja talousselvityksen jättämisen yhteydessä. Viimeistä avustuserää piti hakea viimeistään neljän kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Myönnetty avustus oli käytettävä hankkeelle asetettujen tulosten saavuttamiseksi hankkeelle päätetyssä määräajassa. Avustusten maksatusta seurasi liiton talouspäällikkö. Avustusten käyttöä valvoivat Keski-Suomen liiton ohella EU:n tarkastuselimet, sisäasiainministeriön ja valtiovarainministeriön tarkastajat. 3. Käytettävissä olevat varat, hakemusten ja päätösten luku- ja euromäärät Kansallista maakunnan kehittämisrahaa oli käytettävissä vuonna 2007 seuraavasti: euroa Jyväskylän seudun osaamiskeskus euroa Jyväskylän seudun aluekeskusohjelma euroa Jämsän seudun aluekeskusohjelma euroa maakunnan kehittämisraha (käyttö liiton päätettävissä) yhteensä euroa 1-ohjelmasta voitiin tehdä rahoituspäätöksiä vielä seuraavilla määrärahoilla: euroa EAKR euroa valtion rahoitus (EAKR:n vastinrahaa) euroa ESR euroa valtion rahoitus (ESR:n vastinrahaa) yhteensä euroa 2-ohjelmasta voitiin tehdä rahoituspäätöksiä vielä seuraavilla määrärahoilla: euroa EAKR

7 euroa valtion rahoitus (EAKR:n vastinrahaa) euroa ESR valtion rahoitus (ESR:n vastinrahaa) yhteensä euroa Teknisten tukien myöntövaltuudet oli käytetty aiemmin ja uuden ohjelmakauden teknisten tukien myöntäminen siirtyi vuodelle Vuonna 2007 liittoon saapui 49 kehittämisrahahakemusta, joista 15 haki maakunnan kehittämisrahaa. Vuonna 2007 saapuneista hakemuksista rahoituspäätöksen sai 37 hanketta, josta 5 maakunnan kehittämisrahahanketta. Vuoden 2007 aikana tehtiin yhteensä 49 rahoituspäätöstä, joista 10 oli maakunnan kehittämisrahahankkeita, 1-ohjelman hankkeita oli 12 ja 2-ohjelman hankkeita 27. Lisäksi tehtiin vielä päätöksiä teknisen tuen käytöstä. EU:n rakennerahastojen ja hankkeisiin liittyvää valtion rahoitusta sekä maakunnan kehittämisrahaa myönnettiin hankkeille yhteensä euroa. Hankkeiden rahoitukseen käytettiin vielä jäljellä olevaa rakennerahastoohjelmarahoitusta, päättyneistä hankkeista palautuneita varoja, maakunnan kehittämisrahaa ja korkovaroja. Ohjelmittain rahoituspäätökset jakaantuivat seuraavasti: EU-rahoitus, Valtion rahoitus, EAKR ESR EAKR:n vastin ESR:n vastinraha maak. keh.raha Yhteensä, Kansall. hankkeet ohjelma ohjelma Yhteensä Vuonna 2007 Keski-Suomen liittoon tulleista hakemuksista ei siirretty yhtään toisen viranomaisen käsiteltäväksi hallintolain mukaisesti. Viisi hanketta perui hankehakemuksensa. 4. Päättyneiden hankkeiden vaikutusten ja tulosten arviointi Liiton osarahoittamat hankkeet olivat yleensä luonteeltaan pitkäjänteistä kehittämistyötä, jonka tulokset näkyvät viiveellä. Avustuksilla luotiin edellytyksiä, jotka näkyvät myöhemmin esimerkiksi perustettavien yritysten määrän kasvuna. Hankkeilla vaikutettiin myönteisesti yritysten ja työpaikkojen syntymiseen ja erityisesti aktivoitiin eri osapuolia yhteiseen kehitystyöhön. Jo päättyneet hankkeet olivat pääosin onnistuneet tavoitteidensa saavuttamisessa samoin kuin keskeneräiset hankkeet näyttävät onnistuvan. Keskeneräiset hankkeet olivat laajempia ja pidempikestoisia kuin myöntämisvuonna päättyneet hankkeet.

8 8 Vuonna 2007 päättyneet hankkeet esitellään liitteessä 4. Hankekuvauksissa esitetään hankkeiden keskeisimpiä tuloksia ja yhteyshenkilöiden arvioita hankkeiden onnistumisesta. Arvioinnit on kirjoitettu hankkeiden päätyttyä, eikä niitä ole jälkikäteen päivitetty. Pääosin hankkeiden todelliset vaikutukset ovat arvioitavissa vasta pidemmän ajan kuluessa.

9 21 VUONNA 2007 PÄÄTTYNEIDEN PROJEKTIEN KESKEISIMMÄT LIITE 4 TULOKSET JA ARVIOINTEJA Maakunnan kehittämisrahahankkeet 350/2004 Jyväskylän Teknologiakeskus Oy: JYVÄSKYLÄN SEUDUN OSAAMISKESKUS- OHJELMAN PERUSRAHOITUS 2005, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman kehittämisprojekteja vuonna Koko osaamiskeskusohjelman rahoitus jakautui vuonna 2005 kolmeen osaan. 1. Perusrahoitus, johon rahoitus tuli maakunnan kehittämisrahan kautta, joka on tämä hanke 2. Yritysprojektien toteutus ja 3. Yliopiston osaamiskeskusprojektien toteutus, johon on haettu rahoitus läänihallitukselta tavoite 2 -ohjelmasta. Vuoden 2005 projekteja haettiin avoimella haulla syksyllä Hakemukset käsiteltiin osaamiskeskusalojen ryhmissä sekä osaamiskeskusohjeman neuvottelukunnassa marraskuussa Teknologiakeskus on esittänyt osaamiskeskusohjelmaan liittyviksi perusrahoitusprojekteiksi vuonna 2005 seuraavat: Informaatioteknologia: Vertical Handovers in 4G System - Verho VK JAMK, SuperCoatching JSP, Energiateknologia: Uusi pilkkeen käsittelykonsepti valmistuksesta asiakkaalle - Pilkekonsepti VTT, Polttopuun kuivaus ja laadun hallinta - Pokula VTT, Ympäristöteknologia: Jätteiden keräyksen ja käsittelyn tuotekehityshanke - Jäkätuo VTT, Jyväskylän seudun jätteenkäsittelyteknologian osaamisen integrointi Thaimaan Phuketin ja Naklon Ratchasiman kaupungin energian tuotannon jätteenkäsittelyn laitoshankkeiden toteutuskehittäminen - Phuket-Korat Protech Oy, Paperiteknologia: Paperikoneteknologian tiedonhallinnan oppimisympäristö - Sakit JAMK. Osaamiskeskusaloille arvioitiin vuoden 2006 loppuun mennessä perustettavan 2600 uutta työpaikkaa, noin 130 uutta yritystä sekä osaamiskeskusalojen noin työpaikkaa säilytetään. Uusien työpaikkojen välillinen työpaikkavaikutus tulisi olemaan muuta työpaikkaa maakuntaan. Tavoitteet osaamisaloittain: paperinvalmistus henkilöä säilyy, + 10 yritystä, informaatio henkilöä, +50 yritystä, energia henkilöä, +20 yritystä ja ympäristö henkilöä, +50 yritystä. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman perusrahoitus vuonna 2005 hanke toteutti valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa Jyväskylän seudulla. Hankeen avulla resursoitiin osaamiskeskusohjelman veto toimialapohjaisesti ja rahoitettiin kunkin toimialan kärkihankkeita. Hankkeiden tulokset on raportoitu toimialavastaavan arviointien kera kattavasti loppuraportissa. Hanke saavutti kokonaisuudessaan asetetut tavoitteet hyvin. 170/2005 Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy: SAARIJÄRVEN YRITYSPAJA, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Saarijärven suurimman teollisen yrityksen Efore Oyj:n 100 työntekijän irtisanominen ja ennestään työttömänä oleva osaava työvoimapotentiaali antavat erinomaisen pohjan uudelle yritystoiminnalle Saarijärven sijainti- ja EU -rahoitustekijöiden lisäksi. Projektin tarkoituksena oli markkinoida aktiivisesti Saarijärveä työvoimaongelmista kärsiville alueille hyvänä yritystoiminnan sijaintipaikka kuntana tai alihankinta- / sopimusvalmistajakumppanin sijaintipaikkakuntana. Samalla innostettiin ja tuettiin Eforelta, ja Gummerukselta irtisanottuja sekä ennestään työttömiä tavanomaisen työllisyyskoulutuksen lisäksi yrittämisen polulle uusilla innovatiivisilla toimenpiteillä ja raivattiin polun esteitä tehostetuilla keinoilla. Yrittäjyyteen kannustaminen työllisti sinänsä ihmisiä perustettavissa yri-

10 22 tyksissä Saarijärven seutukunnalla. Perustettavat yritykset toimivat lisäksi Saarijärvelle siirtyvien yritysten yhteistyöverkostona. Hanke oli valtakunnallinen pilottihanke, jossa pyritään luomaan ja kokeilemaan uudentyyppisiä toimia globalisaation aiheuttamien isojen irtisanomisten hoitamiseen. Hankkeessa testattiin uutta toimintamallia globalisaation aiheuttamien suurten irtisanomisten aiheuttamissa tilanteissa Suomessa. Konkreettinen tavoite oli, että Saarijärvelle siirtyy osaavan työvoiman ja kustannusetujen perusteella uutta liiketoimintaa tai uusia yrityksiä Suomesta tai kansainvälisesti. Hankkeen ulospäin suuntautuvalla markkinointija kontaktointityöllä luotiin uusia työpaikkoja yrityksistä irtisanotuille osaajille ja seutukunnan muille ammattikoulutetuille työnhakijoille. Saarijärveläistaustaiset vaikuttajat, Saarijärvi Forum kytkettiin vahvasti mukaan uuden liiketoiminnan ja yritystoiminnan siirtämiseen. Uusien yritysten perustamisella, yrittämisen polun helpottamisella sekä yrittäjyyteen kannustamisella tavoiteltiin pitkän tähtäyksen positiivista työpaikkakehitystä ja kestävämmän uuden perustan rakentamista selvitä tulevista haasteista henkilökohtaisesti ja yhteisönä. Siirtyvät yritykset ja perustettavat uudet yritykset tukivat toisiaan yhteistyöverkostona. Hankkeen tulosten arviointia vaikeuttaa se, että tulokset on määritelty 2007 vuoden loppuun asti. Hankkeen ensimmäisen vaiheen toimenpiteet lopetettiin vuoden 2006 lopussa, jolloin asetettuihin tavoitteisiin peilattuna oltiin hankkeen puolivälissä. Hanke on edesauttanut kahden yrityksen perustamisessa, joten tavoitetta (6 yritystä) ei ole saavutettu. Saarijärvelle ei ole saatu siirtymään uusia yrityksiä mennessä, joten tavoitteesta (4 yritystä) ollaan selvästi jäljessä. Uusia työpaikkoja on syntynyt 15, joten siinä ollaan hieman jäljessä tavoitteesta (yhteensä 40 vuoden 2007 loppuun mennessä). Saarijärven markkinointi on onnistunut erittäin hyvin resursseihin suhteutettuna. Hankkeen tuloksena on syntynyt Yrityspajan alahankkeita: Saarijärven elektroniikkayritysten verkoston aktivointihanke, Pohjoisen Keski-Suomen Klemmari-hanke, Ammattilaiset Areenalla -tapahtuma ja yritysten myynninvalmennus. Erityisesti Ammattilaiset Areenalla -rekrytointimessut, joilla Eforelta irtisanotut työntekijät esittelivät osaamistaan, sai paljon huomiota mediassa. Tapahtuma on valittu Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailujen semifinaaliin kilpailukykysarjassa. Tämänhetkisten tulosten valossa hanke onnistui kohtuullisesti. Ensimmäisen vaiheen tuloksia hyödynnetään vuoden 2007 ajan toteutettavassa hankkeen toisessa vaiheessa. 172/2005 Keski-Suomen kauppakamari: KESKI-SUOMEN Y4-YRITTÄJYYSASIAMIES, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hankkeen tavoitteena oli käynnistää Keski-Suomeen maakunnallinen yrittäjyysasiamiehen toiminta. Yrittäjyysasiamiehen tehtävänä on kehittää Keski-Suomen Y4- yrittäjyysprosesia eteenpäin seuraavien seutukunnallista yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa kehittävien osa-alueiden mukaisesti: 1) Kuntatalouden tilanneanalyysi, 2) Olemassa olevan yrittäjyyden tukeminen, 3) Osaavan työvoiman saatavuus ja 4) Yrittäjyyskasvatus. Lisäksi yrittäjyysasiamiehen tavoitteena on 1) koordinoida Y4-prosessin kokonaisuutta, 2) viedä yrittäjyysajatusta ja yrittäjyysarvioinnin toimintatapaa laajasti läpi koko maakunnassa, 3) toimia verkottajana eri yrittäjyyteen liittyvien toimijoiden ja verkostojen kesken, 4) toimia yhteistyössä Keski-Suomen yrittäjät ry:n paikallisyhdistysten, MTK:n aluejärjestön ja kauppakamarin valiokuntien kanssa sekä 5) olla linkkinä yrityselämän ja julkisten toimijoiden sekä rahoittajien ja koulutusorganisaatioiden välissä.

11 23 Hankkeen taustalla on Y4 neuvottelukunta, jossa ovat mukana Keski-Suomen liiton lisäksi Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen yrittäjät ry, Keski-Suomen TEkeskus, Keski-Suomen nuoret yrittäjät ry, Finnvera. Neuvottelukuntaan tullaan kutsumaan mukaan myös yliopiston, ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuksen sekä kehittämisyhtiöiden edustajat. Hanke on Y4 ideologian toteutuksen 3. vaihe. Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa osaltaan Keski-Suomen maakuntasuunnitelman visiota eli viedä yrittäjyyttä ylös yhteiskunnassa yhteistyöllä. Hankkeen tavoitteena oli synnyttää noin euron edestä yrittäjyyden kehittämishankkeita kunnissa ja seuduilla. Yrittäjyysasiamies hankkeen tarkoituksena oli jatkaa Y4 ideologian kehittämistä ja levittämistä. Hankkeesta on valmistunut kirja Y4-ideologian matkakertomus, jossa on analysoitu toimenpiteiden vaikutuksia. Hanke onnistui tavoitteissaan hyvin. Y4-hanke valittiin innovatiivisimmaksi ja luovimmaksi yrittäjyyttä edistäväksi aloitteeksi Euroopassa ja voitti näin ollen Yrittävä Eurooppa -kilpailun pääpalkinnon /2005 Keski-Suomen liitto: PARAS-HANKKEEN HALLINNOINTIPROJEKTI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Aluevaiheen selvitystyöhön kohdistettiin maakunnan kehittämisrahaa euroa. Avustusta oli tarkoitus käyttää Keski-Suomen liiton organisoimaan jatkotyöskentelyn kustannuksiin. Tarkoitus oli, että maakuntahallituksen asettama ohjausryhmä ja teemaryhmät voisivat jatkaa työtään ja mm. purkaa maakuntahallituksen vastauksessa esille tulleita valmistelua vaativia esityksiä. Keski-Suomen liitto osallistui kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyneiden selvitystehtävien kustannuksiin. Hankkeella resursoitiin selvityshenkilön palkkauskustannukset sekä kuntayhteistyön edellyttämien useiden tilaisuuksien järjestämiskustannukset. Hankeen tavoitteena oli perustaa PARAS -valmistelu mahdollisimman ajantasaisiin tietoihin sekä järjestää foorumit monensuuntaisen vuorovaikutuksen varmistamiseksi. Hanke onnistui suunnitellusti. Selvityshenkilönä toiminut Tapani Mattila kokosi yhteenvedon maakunnalliseksi kannanotoksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Työssä koordinoitiin kolmen työryhmän valmistelua. Asiantuntijaryhmien valmistelussa olivat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistarpeet, sivistyssektorin uudistamisen näkymät sekä yhdyskuntarakenteen ja elinkeinojen kehittämistyö. 107/2006 Jyväskylän yliopisto, Agora Center: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOSAA- MISEN JALKAUTTAMINEN KESKI-SUOMEN KUNTIIN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Rauli Sorvari Esitettävä hanke perustui professori Lea Pulkkisen johdolla toimineen tutkimuksen huippuyksikön Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät tutkimustulosten soveltamiseen. Hanke tähtäsi lasten ja nuorten perusvoimavarojen vahvistamiseen toimien läheisessä yhteistyössä koulujen kanssa sekä hyödyntäen Jyväskylän yliopistossa olevaa kokeilu- ja tutkimustietoa. Hankkeen aikana luotiin kumppanuusverkosto alan toimijoiden kanssa. Projekti toteutti eheytettyä koulupäiväkonseptia. Eheytetty koulupäivä muutti koulujen toimintakulttuuria siten, että monipuolinen harrastustoiminta tuotiin osaksi koulupäivää, erityisesti varmistaen syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten mahdollisuudet harrastustoimintaan. Ongelmaperheissä kasvaville lapsille tällä oli erityinen merkitys, sillä he jäivät usein muutoin harrastustoiminnan ulkopuolelle ohjattujen harrastusten kasaan-

12 24 tuessa tietyille lapsille. Uudesta toimintamallista oli tarkoitus käydä neuvottelut paitsi koulutoimen edustajien, myös Keski-Suomessa toimivien lapsiin ja nuoriin liittyvien hankkeiden, järjestöjen (mm. urheiluseurat, kulttuurialan eri toimijat) ja muiden toimijoiden kanssa. Näin rakentuisi maakunnallinen verkosto luomaan puitteita eheytetylle koulupäivälle ja siihen liittyvälle toiminnalle eri kunnissa. Hankkeessa oli tarkoitus käydä läpi uuden toimintamallin toteuttamisen luontevimmat edellytykset. Tavoitteena on selvittää iltapäivätoiminnan järjestäminen ennen hanketta ja iltapäivätoiminnan kehittämistä ja sen integroimista paremmin koulutyöhön sekä toiminnan pohjan ja vaikuttavuuden edelleen laajentamista. Hankkeen tavoitteena oli myös integroitua olemassa oleviin yhteistyöjärjestelmiin. Pitemmän aikavälin tavoitteena oli muodostaa rahoituspohjaa pitkäkestoisemmalle osaamisohjelmatyölle, jolla pyrittiin aiempaa tiiviimpään lasten ja nuorten hyvinvointia palvelevaan yhteistyöhön koulujen, järjestöjen ja alueella toimivien yritysten kesken. Hanke liittyi PARAS -hankkeen Opetus- ja kulttuuriryhmän kehittämiskohteisiin. Hanke kohdistui perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Hankkeella tuettiin kuntien suunnittelutyötä ja palveluiden kehittämistarpeiden arviointia. Työn aikana oltiin yhteydessä kuntiin, toimitettu tavoitteen mukainen käsikirja sekä kerrottiin jatkokehittämistyöstä ja foorumeista. Kuntien resursseja arvioitiin ja samoin kuntakohtaisia tai verkostoin toteutettavia palvelumahdollisuuksia. Tulokset olivat PARAS -hankkeen toimeksiannon ja hankkeen tavoitteiden mukaisia. 256/2005 Keski-Suomen liitto: PARAS-ERILLISSELVITYKSET, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Kunta- ja palvelurakennehankkeen valmistelun yhteydessä tuli esille tarve maakunnallisten erilliskysymysten selvittämiseen. Sisäasiainministeriölle toimitetussa kannanotossa pidättäydyttiin ennalta esitettyihin kysymyksiin. Prosessin jatkamiselle oli kuitenkin perusteita, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen sekä aluerakenteen ja elinkeinoasioiden osalla maakunnallisesti esiin nostetut kehittämiskohteet voitaisiin valmistella ja toimittaa kannanmäärittelyt edelleen kuntien käsittelyyn. Hankkeen toteutusaikana selvitettiin seuraavat asiat: 1) Eläinlääkäripalvelujen järjestämisen selvittämisestä sovittiin Keski-Suomen kunnallisjohtajien kokouksessa Selvityshenkilön tehtävänä oli laatia raportti, josta ilmenevät seuraavat asiat: 1) Eläinlääkintähuoltolain uudistus lyhyesti, 2) Eläinlääkintähuollon toimintaympäristö Keski-Suomessa, 3) Eläinlääkäripäivystyksen nykytilan kuvaus maakunnassa, 4) Lakiuudistuksen velvoitteet Keski-Suomessa (tuotantoeläinpäivystys, pieneläinpäivystys, call center, jatkohoito), 5) Maakunnan päivystysalueen määrittely, 6) Päivystyspiirien määrittely, 7) Jatkohoitopaikan vaihtoehdot, 8) Selvityshenkilön ehdotukset Keski-Suomen eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseksi ja 9) Esitetyn mallin kustannusvaikutukset kunnille ja eläinten omistajille. 2) Asiointialueet Keski-Suomessa. Tarkoituksena oli selvittää vähittäiskaupan sekä kaupallisten palvelujen, kulttuuripalvelujen ja liikuntapalvelujen asiointialueet Keski- Suomen maakunnassa ja maakunnan naapurikunnissa. Tyypillisiä selvitettäviä palveluja (esim. minkä keskuksen kaupoista haitte viimeksi...) ovat mm. elintarvikkeet, kodinkoneet, huonekalut, autot, parturi-kampaamot, ravintolat, elokuvateatterit, konsertit, taidenäyttelyt, uimahallit ja kuntosalit. Tutkimus antoi kokonaiskuvan Keski-Suomen ja naapurikuntien väestön asiointikäyttäytymisestä. Tavoitteena oli antaa välineitä maakunnan kuntarakenteen kehittämiseksi sekä myös liiton lakisääteisten tehtävien hoita-

13 25 miseen. Täsmällisemmin voitiin selvittää mm. verkkokauppaa, alueiden vetovoimaisuutta ja mistä keskuksista palvelut haetaan. Tarkoituksena on hakea alan yhteistyökumppaneita tiedon saannin varmistamiseksi ja kustannusten jakamiseksi. Selvitykset toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. 340/2005 Jyväskylän Teknologiakeskus Oy: JYVÄSKYLÄN SEUDUN OSAAMISKESKUS- OHJELMA 2006, PERUSRAHOITUS, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman kehittämisprojekteja vuonna Koko osaamiskeskusohjelman rahoitus jakautui vuonna 2006 kolmeen osaan. 1. Perusrahoitus, johon rahoitettiin maakunnan kehittämisrahalla, joka on tämä hanke 2. Yritysprojektien toteutus ja 3. Yliopiston osaamiskeskusprojektien toteutus, johon haettiin rahoitus läänihallitukselta tavoite 2 -ohjelmasta. Vuoden 2006 projekteista pidettiin avoin haku syksyllä Hakemukset käsiteltiin osaamiskeskusalojen ryhmissä sekä osaamiskeskusohjelman neuvottelukunnassa marraskuussa Teknologiakeskus esitti osaamiskeskusohjelmaan liittyviksi perusrahoitusprojekteiksi vuonna 2006 seuraavat: Vertical Handovers in 4G System - Verho VK JAMK, Uusituvan energian kuntakatselmus JSP, Teknistaloudellinen tarkastelu happirikasteen käytöstä sähkön ja lämmöntuotannossa VTT, Liiketoimintakonsepti polttoainekaupan perustaksi päästökaupan olosuhteissa Enas Oy, Jätteiden keräyksen ja käsittelyn tuotekehityshanke VTT, selluliiketoiminnan pilotti Ligum ja paperikoneen vesienhallinta VTT. Osaamiskeskusaloille arvioidaan vuoden 2006 loppuun mennessä perustettavan 2600 uutta työpaikkaa, noin 130 uutta yritystä sekä osaamiskeskusalojen noin työpaikkaa säilytetään. Uusien työpaikkojen välillinen työpaikkavaikutukseksi arvioitiin muuta työpaikkaa maakuntaan. Tavoitteet osaamisaloittain: paperinvalmistus henkilöä säilyy, + 10 yritystä, informaatio henkilöä, +50 yritystä, energia henkilöä, +20 yritystä ja ympäristö henkilöä, +50 yritystä. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman perusrahoitus vuonna hanke toteutti valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa Jyväskylän seudulla. Hankeen avulla resursoitiin osaamiskeskusohjelman veto toimialapohjaisesti ja rahoitettiin kunkin toimialan kärkihankkeita. Hankkeiden tulokset on raportoitu toimialavastaavan arviointien kera kattavasti loppuraportissa. Hankkeen aikana valmistauduttiin uuteen osaamiskeskusohjelmakauteen. Hankkeen aikana Technopolis Oyj osti hanketta hallinnoineen Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n. Hanke saavutti kokonaisuudessaan asetetut tavoitteet hyvin. 361/2005 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy: JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA 2006, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelma 2006 painopisteet olivat 1) Kunta- ja palvelurakenneuudistus Jyväskylän seudulla, verkostokaupungin kolmas aalto, 2) innovaatioympäristön ja elinkeinokehityksen työkalujen uudistaminen, 3) Hyvinvointiteollisuuden kehittäminen ja palveluyritysten kehittämisohjelma ja 4) maaseudun hoivapalvelut ja uudet innovaatiot (Pohjoisen Keski-Suomen osio).

14 26 Jyväskylän seudun aluekeskusohjelma 2006 hanke toteutui kokonaisuudessaan kohtuullisesti tavoitteisiin verrattuna. Hyvinvointiteknologia ja palveluosio saavutti tavoitteensa ja toiminnan ydin kirkastui vuoden 2006 aikana. Teknologian ja palvelujen yhteensovittaminen on yksi keskeinen Jyväskylän seudun kehittämisen kohde lähitulevaisuudessa. Verkostokaupunkiosio ei ole päässyt juuri toimintojen suunnitteluvaihetta pidemmälle. Päivähoidon yhteen liittäminen yli kuntarajojen kariutui syksyllä Kuntaja palvelurakennehankeselvitykset ovat ajaneet verkostokaupunkiajattelun ohi. 362/2005 Jämsek Oy: JÄMSÄN ALUEKESKUSOHJELMAN KOORDINOINTI JA TOTEUTTAMINEN VUONNA 2006, myönnetty euroa, palautunut 2 euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Hankkeessa koordinoidaan Jämsän aluekeskusohjelmaa ja sitä toteuttavia hankkeita. Vuoden 2006 toimenpiteet olivat: 1) 1. Aluekehittämisen koordinointi (hallinnointitehtävien ohella seutustrategian ja aluekeskusohjelman valmistelu vuosille ), 2) Alueellisen viestinnän toteuttaminen ja (alueportaalin jatkokehittäminen, portaalin käyttöönottoprojektin toteutus ja portaalin sisällöntuotanto: koulutustarjotin, seudullinen työpaikkarekisteri, päivähoidon verkkopalvelut) ja 3) Turvallisuusyhteistyön toteuttaminen. Jämsän aluekeskusohjelman tavoitteena oli seudullisten toimintamallien rakentaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen tiivistäminen. Jämsän seudun aluekeskusohjelma on alueen kehittämisen sateenvarjo, jolla käynnistetään ja toteutetaan erilaisia seudun kehittämishankkeita. Aluekeskusohjelmakauden viimeisen vuoden tärkeimpiä toimenpiteitä olivat Jämsän seudun alueportaalin ja alueellisen viestinnän jatkokehittäminen sekä uuteen aluekeskusohjelmaan ja EU-ohjelmaan valmistautuminen työstämällä seudun omaa strategiaa. Matkailun masterplan projektin toteutus eteni hyvin: vuoden aikana valmisteltiin merkittäviä investointihankkeita Himokselle. Jämsän aluekeskusohjelma toteutui hyvin vuonna /2006 Jyväskylän seudun kehittämiskeskus Jykes Oy: POHJOISEN KESKI-SUOMEN AKSELI OSANA JYVÄSKYLÄN SEUDUN ALUEKESKUSOHJELMAA (KORKOHANKE), myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Pohjoisessa Keski-Suomessa toteutettiin vuonna 2005 selvitys Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan maaseudun osaamisen ja yrittäjyyden ohjelman kanssa yhteistyössä maaseudun hoivapalvelut ja uudet innovaatiot - niminen suunnitelma. Sen valitut toimenpiteet toteutetaan vuonna Toimenpiteinä oli tarkoitus 1) ottaa käyttöön Jyväskylän seudulla toteutettua hyvinvointipalveluyritysten kotitalouksien- ja työhyvinvointimarkkinoiden synnyttämisen alustaa Klemmaria. Tavoitteena oli saada Viitaseudun ja Saarijärven seudun Klemmari Brändi toimintaan vuoden 2006 aikana, 2) Saattaa poliittinen päätöksenteko vuoden 2006 aikana siihen tilaan, että osallistujakuntien vuoden 2007 budjettiin kirjataan palvelusetelin käyttöönottoon varattava summa. Selvitykset aiheesta olivat jo valmiina, käyttöönotto varmistettiin hankkeen aikana, 3) Vahvistaa hyvinvointiosaamisen aluevaikuttavuutta Keski-Suomessa, 4) Luoda yhteisiä toimintamalleja maakunnassa ja oppia laajemmasta