Sisältöä Ihmisarvo ja ihmisoikeuksien suora soveltaminen

Transkriptio

1 Lukijalle Tämä kuvasarja on graafisesti yksinkertaistettu versio pidetyistä edunvalvontaoikeuden luennoista. Se palvelee ensisijaisesti luennoille osallistuneita 1

2 Sisältöä Ihmisarvo ja ihmisoikeuksien suora soveltaminen Ihmisarvo ja perhe-elämän suoja Matkalla oikeusvaltioon Eräitä peruskäsitteitä Holhouksesta edunvalvontaan Ihmisarvo ja ihmisoikeuksien suora soveltaminen Ihmisoikeussopimukset ja ihmiskäsitys Euroopan unionin perusoikeuskirja Perustuslain 1 Uudistuva oikeuskäytäntö Hyvästit avaa lakikirja - lainopille 2

3 PERUSTUSLAKI 1.2 Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. 3

4 KKO:2012:81 Vankilan vartija oli avannut tutkintavangille Rikosseuraamuslaitoksesta saapuneen kirjeen, jota tutkintavankeuslain mukaan ei olisi saanut avata. Tutkintavanki vaati valtion velvoittamista suorittamaan hänelle vahingonkorvausta viestintäsalaisuuden loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Kirjeen avaamisen katsottiin tapahtuneen erehdyksessä, eikä kysymys ollut rangaistavaksi säädetystä teosta. Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n 1 momentissa säädetyt edellytykset kärsimyksen korvaamiselle eivät täyttyneet. Kysymys lisäksi siitä, voitiinko korvausta tuomita sillä perusteella, että kirjeen oikeudetonta avaamista oli pidettävä myös perus- ja ihmisoikeusloukkauksena. KKO:2013:52 P oli ollut vajaan vuorokauden kiinni otettuna rikoksesta epäiltynä. Kiinniottamiselle ei ollut ollut laillisia perusteita. P:llä ei ollut oikeutta korvaukseen syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain 1 :n 2 momentin mukaan, koska vapaudenmenetys ei ollut kestänyt yhtä vuorokautta kauemmin. Tapauksessa ei ollut esitetty syitä, joiden perusteella P olisi ollut oikeutettu vahingonkorvaukseen vahingonkorvauslain nojalla. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että P:llä oli Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan 5 kohdan nojalla oikeus korvaukseen vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä. 4

5 Ihmisarvo ja perhe-elämän suoja 5

6 Paunio: Käsitykseni mukaan perhe-elämän suoja perus- ja ihmisoikeutena merkitsee muuan muassa sitä, että viranomaisten tulee valita sellaiset menettelytavat, jotka parhaalla mahdollisella tavalla ottavat huomioon sen erityissuhteen, joka vallitsee perheyhteisöön kuuluvien henkilöiden välillä. Perhe-elämän kunnioittaminen saattaa nähdäkseni edellyttää viranomaisilta, että toimintakyvyttömän henkilön omaisille ilmoitetaan häntä koskevista merkittävistä toimenpiteistä. Pidän edunvalvojan hakemista tällaisena merkittävänä toimenpiteenä. Euroopan ihmisoikeussopimus 8 artikla Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta 1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. 2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. 6

7 KKO:2012:109 Maistraatin hakemuksessa oli vaadittu edunvalvojan määräämistä kehitysvammaiselle 21-vuotiaalle A:lle. Maistraatti oli kuullut A:ta henkilökohtaisesti. Samassa yhteydessä A oli allekirjoittanut suostumuksensa edunvalvojan määräämiseksi. Hakemukseen oli liitetty lääkärinlausunto, joka oli laadittu noin kaksi kuukautta kuulemisen jälkeen ja jonka mukaan A:n henkiset taidot olivat keskimäärin 8-vuotiaan tasolla. Käräjäoikeus oli hyväksynyt hakemuksen varaamatta A:lle tai hänen edustajalleen tilaisuutta tulla kuulluksi ja antamatta hänelle tiedoksi hakemusasiakirjoja. Edunvalvojan määrääminen kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen. Kysymys myös käräjäoikeuden velvollisuudesta hankkia asian ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys A:n vanhempia kuulemalla. (Ään.) Vrt. KKO:2009:68 KKO 3. Asiassa on Korkeimmassa oikeudessa kysymys siitä, onko käräjäoikeudessa noudatettu menettely ollut asianmukaista, kun otetaan huomioon yleiset menettelysäännöt ja -periaatteet sekä holhoustoimesta annetun lain (holhoustoimilaki) menettelysäännökset. Erityisesti on kysymys siitä, onko asia voitu ratkaista varaamatta Tamara H:lle itselleen tilaisuutta tulla kuulluksi. Lisäksi on kysymys siitä, onko käräjäoikeus voinut ratkaista asian pelkästään sille esitettyjen asiakirjojen perusteella arvioimatta, olisiko sen tullut omasta aloitteestaan määrätä hankittavaksi muuta selvitystä. 7

8 KKO 20. Määrättäessä edunvalvoja täysi-ikäiselle kuulemisperiaate koskee edunvalvontaan esitetyn läheisistä nimenomaisesti vain hänen aviopuolisoaan. Holhoustoimilain 73 :n 2 momentin mukaan aviopuolisolle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jollei se olosuhteet huomioon ottaen ole ilmeisen tarpeetonta. Täysi-ikäisen vanhempien kuulemista velvoite ei nimenomaisesti koske, vaikka heillä holhoustoimilain 72 :n 1 momentin mukaan on oikeus tehdä edunvalvojan määräämistä koskeva hakemus eli käyttää puhevaltaa määräämistä käynnistettäessä. 21. Asian käsittelyssä voi kuitenkin ilmetä seikkoja, joiden takia vanhempien tai muiden läheisten kuin aviopuolison kuuleminen voi tuomioistuimen harkinnan mukaan tulla tarpeelliseksi. Kun holhoustoimilain 78 :n nojalla tuomioistuin voi omasta aloitteestaan määrätä hankittavaksi kaikki asian ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys, tuomioistuin voi myös varata vanhemmalle tilaisuuden tulla kuulluksi antamalla kirjallinen lausuma tai määrätä holhoustoimilain 76 :n mukaisesti vanhemman saapumaan henkilökohtaisesti kuultavaksi, jos se on asian ratkaisemiseksi tarpeellista. KHO:2013:142 Yhteydenpidon rajoittaminen - Neuvottelumuistio - Valituskelpoisuus - Tehokas oikeussuojakeino - Kehitysvammaisten erityishuolto 8

9 A oli valituksessaan hallinto-oikeudelle esittänyt, että hänen oikeuttaan pitää yhteyttä hänen asumispalveluyksikössä asuvaan, aikuiseen kehitysvammaiseen poikaansa rajoitettiin sosiaalityöntekijän allekirjoittamasta neuvottelumuistiosta ilmenevällä tavalla. Hallinto-oikeus oli jättänyt A:n rajoituksen poistamiseen tähtäävät vaatimukset tutkimatta, koska neuvottelumuistio ei ollut hallintolainkäyttölain 5 :ssä tarkoitettu valituskelpoinen päätös. Hallinto-oikeus totesi lisäksi, ettei kyseisellä neuvottelumuistiolla ole rajoitettu eikä voitukaan rajoittaa erityishuollossa olevan kehitysvammaisen yhteydenpitoa siten kuin kehitysvammaisten erityshuollosta annetun lain 42 :ssä tarkoitetaan. KHO (3-2): Korkein hallinto-oikeus totesi, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain säännökset yhteydenpidon rajoittamisesta olivat puutteelliset. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei hallinto-oikeuden olisi tullut jättää A:n vaatimuksia tutkimatta, vaikkei neuvottelumuistiota voitu pitää valituskelpoisena päätöksenä. A oli esittänyt ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan tulkintakäytännössä tarkoitetun perusteltavissa olevan väitteen siitä, että hänen ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaista perhe-elämän ja yksityiselämän suojaansa loukataan. Ihmisoikeussopimuksen 13 artiklasta johtui, että A:lle oli asiassa taattava tehokas oikeussuojakeino. Perustuslain 21 :stä ilmeni, että jokaisen on voitava saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Koska A:lla ei ollut käytettävissään muuta tehokasta oikeussuojakeinoa eikä muuta keinoa saada oikeussuojapyyntöään tuomioistuimessa tutkittavaksi, hallinto-oikeuden, joka oikeusjärjestyksen mukaan oli yleensä toimivaltainen tutkimaan hallintovalituksia päätöksistä, joilla yhteydenpitoa rajoitetaan muun lainsäädännön nojalla, ei olisi tullut jättää A:n vaatimuksia tutkimatta. 9

10 Vrt KKO:2012:74 A oli lyönyt B:tä nyrkillä useita kertoja päähän ja vartaloon, syöttänyt B:lle mäntysuopasaippuaa, suihkuttanut B:n päälle vettä ja pitänyt B:tä rinnuksista kiinni. A oli tuomittu pahoinpitelystä vankeusrangaistukseen. Korkein oikeus katsoi, ettei B:n henkilökohtaista koskemattomuutta ollut vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin taikka ihmisarvoa säännöksen 4 kohdassa tarkoitetuin tavoin vakavasti loukattu. Huomioon ottaen, että pahoinpitelyssä oli käytetty myös toista halventavia tekotapoja, B:llä katsottiin olevan oikeus korvaukseen kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla. (Ään.) Vrt KKO:2012:74 A oli lyönyt B:tä nyrkillä useita kertoja päähän ja vartaloon, syöttänyt B:lle mäntysuopasaippuaa, suihkuttanut B:n päälle vettä ja pitänyt B:tä rinnuksista kiinni. A oli tuomittu pahoinpitelystä vankeusrangaistukseen. Korkein oikeus katsoi, ettei B:n henkilökohtaista koskemattomuutta ollut vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin taikka ihmisarvoa säännöksen 4 kohdassa tarkoitetuin tavoin vakavasti loukattu. Huomioon ottaen, että pahoinpitelyssä oli käytetty myös toista halventavia tekotapoja, B:llä katsottiin olevan oikeus korvaukseen kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla. (Ään.) 10

11 OIKEUSVALTIOON Yksilön oikeuksista säätäminen Ihmisoikeuksien rooli Euroopan unionin oikeuden rooli Perusoikeuksien rooli Tuettu itsemääräämisoikeus Informaatioprosessien merkitys Oikeuksien aikaistuminen Lailla, ei ohjeilla säätäminen Uusi nelijako-oppi; asiamiehet ja valtuutetut Äärikeinona oikeudenkäynti TUETTU ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Negotiorum gestio eli asiainhuolto perinteisenä oikeusperiaatteena Lapsilainsäädäntö Perinteinen holhouslainsäädäntö Uusi edunvalvontalainsäädäntö Edunvalvontavaltuutus Asiamiehet ja valtuutetut Laitosvallan postuminen Vanhuslainsäädäntö 11

12 KKO:2011:67 Asianomistaja oli saanut liikenneonnettomuudessa aivovamman. Rikoksen esitutkintaa varten hänelle ei ollut määrätty edunvalvojaa. Kysymys siitä, oliko asianomistajan isällä asiainhuollon periaatteiden mukaan oikeus esittää pojan puolesta syyttämispyyntö vammantuottamuksesta. (Ään.) KKO: Hovioikeuden tavoin Korkein oikeus katsoo, että B:n isällä on ollut oikeus esittää syyttämispyyntö asiassa. Tämä oikeus ei kuitenkaan ole perustunut hovioikeuden mainitsemaan tilannevaltuutukseen, vaan asiainhuoltoon (negotiorum gestio). 11. Asiainhuollolla tarkoitetaan toimimista toisen puolesta ilman nimenomaista valtuutusta tai muuta toimeksiantoa, ilman suoraan lain perusteella syntynyttä lakimääräisen edustajan asemaa ja ilman tuomioistuimen tehtävään antamaa määräystä. Asiainhuolto tulee kysymykseen tilanteissa, joissa asianomainen on itse estynyt etujaan valvomasta ja joissa valtuutettua tai määrättyä edustajaa ei ole. 12. Suomen lainsäädännössä on asianhuoltoon perustuva sääntely omaksuttu kauppakaaren 18 luvun 10 :ssä. Säännös on kirjoitettu kauppakaaren alkuperäiseen, yksittäisiä tilanteita koskevaan tapaan, eikä se rajoita asiainhuollon soveltamista muissakin sellaisissa tapauksissa, joissa asiainhuollon edellytykset ja tarkoitusperät täyttyvät. Asiainhuoltoa voidaan soveltaa esimerkiksi sellaisiin yksityisoikeudellisiin yksipuolisiin oikeustoimiin kuin velan vanhentumisen katkaisemiseen tai irtisanomiseen. 12

13 LAKI HOLHOUSTOIMESTA Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Jos jonkun etua on valvottava muussa kuin taloudellisessa asiassa, holhoustoimi huolehtii siitä siltä osin kuin jäljempänä säädetään /980, osittain voimaan Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 13

14 Palveluntarpeiden selvittäminen 15.1 Kunta vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Palveluntarpeiden selvittämisestä vastaa työntekijä, jolla on laaja-alaista asiantuntemusta sekä tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005) tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 :ssä tarkoitettu kelpoisuus. Palveluntarpeiden selvittämisestä vastaavan työntekijän on toimittava iäkkään henkilön tarpeita vastaavasti yhteistyössä muiden 10 :ssä tarkoitettujen asiantuntijoiden kanssa. PERUSKÄSITTEITÄ JA NÄKÖKULMIA Itsemääräämisoikeus Piilevä edunvalvonta Tuettu itsemääräämisoikeus Päämies Sosiaalinen turvallisuus Taloudellinen turvallisuus Tietotilinpäätös Oikeudellinen hyvinvointi Oikeudellinen suunnittelu Laillisuusvalvonta 14

15 Yksilön itsemääräämisoikeus (self-determination) Perinteinen teoria ihmisen asemasta yhteiskunnassa Vahva oikeusperiaate oikeusvaltiossa Persoonallisuusoikeuden peruskäsite Metodinen näkökulma Lainsäädännön käsite ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS keskeiset osa-alueet: oikeus sisäiseen vapauteen, oikeus ulkoiseen vapauteen, oikeus kompetenssiin, oikeus valtaan, oikeus tietoon. 15

16 Jääskeläinen Jag har förståelse för de praktiska svårigheterna att ordna en fungerande jourverksamhet på svenska i B. Jag anser dock i likhet med regionförvaltningsverket att kommunen bör vidta mer aktiva åtgärder för att rätta till problemet än vad som hittills varit fallet. Därför ber jag kommunen senast tillställa regionförvaltningsverket en plan över hur jourtjänsterna i framtiden kommer att ordnas så att de uppfyller kraven i lagstiftningen och sända mig planen för kännedom. Jag ber regionförvaltningsverket se till att kommunen uppfyller sina skyldigheter 16

17 Potilaslaki 6 Potilaan itsemääräämisoikeus Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena... Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 8 Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. 17

18 Biopankkilaki, voimaan Tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön avoimuutta sekä turvata yksityisyyden suoja ja itsemääräämisoikeus näytteitä käsiteltäessä. Biopankkilaki Suostumus Oikeus näytteiden käsittelyyn perustuu biopankissa suostumukseen, jollei tässä tai muualla laissa toisin säädetä. Henkilö voi antaa suostumuksensa hänestä otettujen tai otettavien näytteiden säilyttämiseen biopankissa ja käyttämiseen biopankkitutkimuksessa, henkilötietojensa luovuttamiseen, häntä koskevien rekisteritietojen yhdistämiseen sekä näytteen ja näytteen yhteydessä häneltä saatujen tietojen muuhun käsittelyyn biopankkitutkimuksen edellyttämässä laajuudessa. Suostumus annetaan kirjallisena. 18

19 Biopankkilaki 11.3 Alaikäisen puolesta suostumuksen antaa hänen huoltajansa. Jos täysi-ikäisellä henkilöllä ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun syyn vuoksi ole edellytyksiä arvioida suostumuksen merkitystä, suostumuksen voi hänen puolestaan antaa lähiomainen tai muu läheinen. Suostumuksen tulee olla alaikäisen tai vajaakykyisen oletetun tahdon mukainen. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa huomioon ottaen kykenee ymmärtämään biopankkitutkimuksen merkityksen ja luonteen, edellytetään lisäksi hänen kirjallista suostumustaan. SOSIAALINEN TURVALLISUUS Edunvalvonta Markkinat Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 19

20 Oikeudellinen hyvinvointi Oikeusvaltion kehitys Ihmis- ja perusoikeuksien merkityksen kasvu Oikeuksien aikaistuminen Oikeuksien tehostuminen Oikeuksien toteutuminen informaatioprosesseina Valtiovallan nelijako-oppi Asiamiehet ja valtuutetut Pariisin periaatteet Laillisuusvalvonta Laillisuusvalvonnan viranomaiset Hallintokantelut/Muutoksenhaku Oikeuslähdeoppi Mielipiteistä kohden velvoittavuutta Sosiaalisen turvallisuuden laillisuusvalvonta Kanteluhakuisuus/muutoksenhaun soveltumattomuus Perusoikeusvalvonnan kehitys 20

21 Oikeuskansleri OKV/289/1/2011 Huolellisuus työtehtävien hoidossa Perustuslain 2 :n 3 momentin mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Hallinto-oikeus oli sairaalan tekemän alistuksen perusteella vahvistanut päätöksen alaikäisen psykiatrisesta pakkohoidosta. Alaikäisellä oli käräjäoikeuden määräämä edunvalvoja hoitamassa alaikäisen testamentilla saamaa omaisuutta. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan alaikäisen muu edustus säilyi lakimääräisellä edunvalvojalla eli äidillä. Hallinto-oikeus lähetti tekemänsä päätöksen tiedoksi myös testamentilla saatua omaisuutta hoitamaan määrätylle edunvalvojalle. Oikeuskansleri OKV/289/1/2011 Mielenterveysasetuksen 8 :n 2 momentissa on säädetty, että mielenterveyslain 11 :ssä tarkoitettu päätös (päätös hoitoon määräämisestä) on silloin, kun potilas on alaikäinen, annettava 12 vuotta täyttäneen potilaan lisäksi tiedoksi henkilölle, jolle mielenterveyslain 11 :n 1 momentin mukaan on varattava tilaisuus tulla kuulluksi potilasta hoitoon määrättäessä. Koska taloudellisten asioiden hoitoa varten määrätty edunvalvoja ei ollut kyseisessä lainkohdassa mainittu henkilö, ei päätöksen lähettäminen hänelle perustunut lakiin. Päätöksen oli tehnyt kaksi lainoppinutta hallinto-oikeustuomaria ja asiantuntijajäsen. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että kaikki asian ratkaisuun osallistuneet olivat lähtökohtaisesti yhtäläisessä vastuussa antamastaan päätöksestä. 21

22 Mutta: Hallinto-oikeuslain 7 :n 1 momentin mukaan asiantuntijajäsenet osallistuvat hallinto-oikeudessa asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen eikä laissa ole heidän vastuutaan koskevia erityissäännöksiä. Koska kuitenkin kyse oli teknisluonteisesta osasta hallinto-oikeuden päätöstä eikä asiassa ollut aihetta epäillä, että kyseisestä seikasta olisi nimenomaisesti keskusteltu oikeuden istunnossa tai että lääketieteellistä asiantuntemusta edustaneella asiantuntijajäsenellä muusta syystä olisi ollut erityistä aihetta nimenomaisesti kiinnittää huomiota päätöksen jakelutietojen oikeellisuuteen, apulaisoikeuskansleri katsoi, että vastuu päätöksen virheellisestä tiedoksiannosta oli ainoastaan päätöskokoonpanon lainoppineilla jäsenillä ja esittelijällä. Kyseiset virkamiehet olivat myöntäneet virheen. Hallinto-oikeuden ylituomarin jo kiinnitettyä mielenterveysasioita käsittelevien virkamiesten huomiota erityiseen tarkkuuteen päätösten tiedoksiannossa, asia ei tältä osin vaatinut enää apulaisoikeuskanslerin toimenpiteitä. AOK Kantelija oli tehnyt maistraattiin kantelun koskien edunvalvojan sijaisen menettelyä verotuskysymyksessä. Maistraatti oli pyytänyt asian selvittämiseksi lausunnon veroviranomaiselta. Kanteluun antamassaan päätöksessä maistraatti viittasi ainoastaan saamaansa lausuntoon perustelematta muutoin päätöstä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti maistraatin huomiota siihen, että kanteluun annettavasta päätöksestä on hallintolain edellyttämällä tavalla käytävä ilmi asiaan ratkaisemiseen vaikuttaneet seikat. 22

23 23

24 24

25 ERÄITÄ KEHITYSVAIHEITA Vanhempien valta ja vanhempien vastuu Miehen edusmiehyys avioliitossa vuoteen 1930 Suvun valta ja holhous osana perintökaarta vuoteen 1900 Suvun merkitystä osin edelleen korostanut, talouteen painottunut holhouslaki vuodesta 1900 vuoden 1999 lopulle ERÄITÄ KEHITYSVAIHEITA Lapsen holhouksen ja huollon erottaminen toisistaan vuonna 1983 Uskotun miehen käytön ensisijaisuus vuodesta 1983 Laitosvalta viime vuosiin saakka Hieman kehittyneempi Holhoustoimilaki vuonna 1999 Kansainvälistä kehitystä mukaileva Laki edunvalvontavaltuutuksesta vuonna 2007 Edunvalvontapalveluiden ulkoistus viime vuosina 25

26 Vanheneva maailma Vanhusväestön määrän kasvu Yksin asuvien vanhusten määrän kasvu Palvelujen tarpeen kasvu Pitkäaikaisen laitosasumisen tarpeen kasvu Edunvalvonnan tarpeen kasvu Vanhuspalvelulainsäädännön säätämisongelma 26

27 27

28 Piilevä väärä edunvalvonta KKO:2003:48 Oikeustoimi - Oikeustoimen pätemättömyys Irtaimen kauppa Iäkäs ja sairaalloinen vaimo myi miehelleen omistamansa osuuden heidän asuntonaan käyttämänsä huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista. Kysymys kaupan pätevyydestä. OikTL 31 KKO On jäänyt luotettavasti näyttämättä, ettei A olisi ymmärtänyt kanteessa tarkoitetun luovutustoimen merkitystä tai että hän muulla perusteella olisi luovutuksen tapahtuessa ollut vailla oikeustoimikelpoisuutta. Hänen sairaudestaan ja elämäntilanteestaan on kuitenkin johtunut, että hänen kykynsä itsenäiseen tahdonmuodostukseen on kaupanteon aikaan ollut huomattavasti alentunut. Näin ollen on todennäköistä, että osakekaupasta ja sen ehdoista on tosiasiallisesti päättänyt B ja että A on sairautensa ja eristäytyneisyytensä johdosta sekä B:stä riippuvaisena siihen suostunut. 28

29 KKO Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että B on puheena olevan luovutustoimen yhteydessä käyttänyt hyväkseen A:n hänestä riippuvaista asemaa ja siten saanut A:n vastikkeettomasti luovuttamaan hänelle osuutensa puolisoiden yhdessä omistamista asunto-osakkeista. Luovutustoimella on loukattu A:n etua. Sen vuoksi allekirjoitettu kauppakirja on oikeustoimilain 31 :n nojalla luovutustoimena pätemätön eikä se näin ollen sido A:n oikeudenomistajaa. Läheisten ja suvun merkitys Huolenpito eettisenä velvollisuutena Holhouslaissa läheisten ja suvun kuuleminen pääsääntö Holhoustoimilaki katkaisi tietoisesti suvun kuulemisen Ongelmana edunvalvojien toiminta Ratkaisuna EOAn ihmisoikeustulkinta 29

30 HolhTL 43 Ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, hänen on tiedusteltava päämiehensä mielipidettä, jos asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta. Kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä. Jos päämies on alaikäinen, on myös hänen huoltajansa mielipidettä tiedusteltava 1 momentissa säädetyin tavoin. 30

31 HolhTL 58 Jos päämiehen edun turvaaminen vaatii toimenpidettä, josta edunvalvoja ei ole huolehtinut, tuomioistuin voi holhousviranomaisen, päämiehen itsensä taikka muun 72 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hakemuksesta määrätä toisen edunvalvojan huolehtimaan siitä. Tuomioistuin voi vastaavasti määrätä toisen edunvalvojan, jos edunvalvojaa vastaan on syytä ajaa kannetta ennen kuin hänen tehtävänsä edunvalvojana on päättynyt. HolhTL 72.1 Hakemuksen, joka koskee edunvalvojan määräämistä tai toimintakelpoisuuden rajoittamista, voi tehdä holhousviranomainen tai se, jonka edun valvomisesta on kysymys, taikka tämän edunvalvoja, vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen. 31

32 HolhTL 72 Asiassa, joka koskee edunvalvojan määräämistä alaikäiselle, on alaikäisen huoltajalle ja 15 vuotta täyttäneelle alaikäiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Asiassa, joka koskee edunvalvojan määräämistä täysi-ikäiselle, on sille, jonka etua on valvottava, sekä, jollei se olosuhteet huomioon ottaen ole ilmeisen tarpeetonta, hänen aviopuolisolleen varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos se, jonka etua on valvottava, on antanut edunvalvontavaltuutuksen ja edunvalvojan määrääminen saattaa aiheuttaa, että edunvalvontavaltuutus lakkaa kokonaan tai osaksi olemasta voimassa, valtuutetulle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. ( /649) HolhTL 92 Viranomaisessa toimivan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Edunvalvoja, holhoustoimen edunvalvontapalvelun tuottajan palveluksessa oleva henkilö, luottamushenkilö ja holhoustoimen tehtävässä käytetty asiantuntija eivät ilman asianomaisen suostumusta saa ilmaista holhoustoimeen liittyvän tehtävän perusteella tietoon saamaansa asiaa, joka yksityisen taloudellisen edun tai yksityisyyden suojaamiseksi on pidettävä salassa. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei estä asian ilmaisemista: 1) valtion tai kunnan viranomaisille taikka muulle henkilölle tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten; 2) syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämistä varten; 3) tuomioistuimelle, jos se on tarpeen tämän lain mukaisessa asiassa; eikä 4) sille, jolla on lain nojalla oikeus saada asiasta tieto. 32

33 EOA L ä h t ö k o h t a n a p ä ä m i e h e n t a h 33

34 Lappilainen tenttikysymys 4. Ville ja Kalle ovat edunvalvonnassa olevia vireitä vanhuksia. Tavatessaan taas kerran paikallisessa baarissa he käyvät taas kerran arvostelemaan nykyistä edunvalvontalainsäädäntöä ja edunvalvojien toimintaa. Ville ihmettelee kovin sitä, että hänen oikeusaputoimistossa työskentelevä edunvalvojansa kyselee aina tavatessa Villen terveydentilaa. Moinen uteliaisuus on Villen mielestä sekä häiritsevää että lain vastaista. Eihän se nainen ole mikään lääkäri. Kalle taasen sanoo, että hänen yksityinen edunvalvojansa ei ole koskaan kysynyt mitään terveydentilasta. Kallen mielestä se vasta on törkeää. Hän praattaisi tästä aiheesta vaikka päivittäin. Nytkin kolottaa kovin monista paikoista. Herrat pyytävät nyt Sinua ottamaan kantaa näihin terveyttä koskeviin asioihin. Kerro heille, miten edunvalvojien tulisi suhtautua päämiesten terveydentilaan ja mitä siitä mahdollisesti on säädetty holhoustoimilaissa ja potilaslaissa 34

35 Sisältöä Kertausta Edunvalvonnan periaatteet Edunvalvontakynnys Edunvalvonnan vaikutukset Edunvalvonnan valvonta Edunvalvonnan päättyminen Kertausta Ihmisoikeuksien suora tulkintavaikutus Perhe-elämän suoja edunvalvontamenettelyihin vaikuttavana tekijänä Tuettu itsemääräämisoikeus oikeusvaltion kehitysilmiönä Piilevä edunvalvonta käytännöllisenä ilmiönä Holhoustoimi osana sosiaalista turvallisuus Sehän on vain -asenteet menettelyongelmina Edunvalvontakoneiston merkitys 35

36 KHO: /2551 Kun maistraatin holhoustoimesta annetun lain 35 :n nojalla edunvalvojalle myöntämä lupa myydä edunvalvonnassa olevan henkilön omistamat asunto-osakkeet ei kohdistunut edunvalvonnassa olevan henkilön tyttäreen eikä välittömästi vaikuttanut hänen oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa hallintolainkäyttölain 6 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, tyttärellä ei ollut oikeutta valittaa maistraatin päätöksestä, jolla lupa oli myönnetty. Rekisteröityjä edunvalvontoja Yksityisillä edunvalvojilla (osa lakimääräisiä) Yleisillä edunvalvojilla Muilla palveluntuottajilla päämiestä päämiestä 3559 päämiestä Yhteensä päämiestä 36

37 Tuettu itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus ihmisoikeusajattelun kulmakivi Itsemääräämisoikeus on yksilön aseman peruslähtökohtana eurooppalaisessa oikeusvaltiossa Itsemääräämisoikeuden käyttöä tuetaan sosiaalisen turvallisuuden eri sääntely- ja palvelumuotojen avulla Itsemääräämisoikeuden käyttöä tuetaan institutionaalisen lainsäännön esimerkiksi tietosuojalainsäädäntö - avulla Tuettu itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus on muun ohella oikeutta osallistumiseen Itsemääräämisoikeus on muun ohella oikeutta taloudelliseen osallistumiseen Itsemääräämisoikeus on muun ohella oikeutta yksilöllisyyteen Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on vasta viimekätinen menettelytapa; ensi tuki, sitten rajoitukset Itsemääräämisoikeuden rajoitusten tulee noudattaa vähimmän puuttumisen periaatetta 37

38 Esimerkkitapaus EIT MS. V. Croatia EIT viittasi X and Y v. Croatia-tapaukseen ja katsoi, että valittajan yksityiselämän suojaan oli puututtu jo sillä, että häntä oli vaadittu holhottavaksi. Kroatian lain mukaan täysi-ikäinen henkilö voitiin julistaa kokonaan tai osin oikeustoimikelvottomaksi, jos hän ei kyennyt huolehtimaan omista tarpeistaan, oikeuksistaan ja eduistaan tai hän edusti mielisairauden tai muun syyn vuoksi vaaraa toisten oikeuksille ja eduille. EIT katsoi, että holhoushakemuksen tehneen tahon tuli esittää vakuuttavaa näyttöä näiden edellytysten olemassaolosta nojautumalla konkreettisiin seikkoihin eikä vain yleisluonteisiin toteamuksiin. Kansallisilla viranomaisilla oli käsillä olevissa kysymyksissä tiettyä harkintamarginaalia. Henkilön autonomiaa rajoittaviin toimenpiteisiin tuli kuitenkin suhtautua tiukasti. Käsillä olevassa tapauksessa sosiaalivirasto oli nojautunut pelkästään rikosjutussa annettuun psykiatriseen lausuntoon, jonka mukaan valittaja ja hänen sisarensa olivat psykoottisesti häiriintyneitä henkilöitä. Lausunnon antanut psykiatri ei ollut aiemmin hoitanut valittajaa eikä edes tavannut häntä. Esimerkkitapaus EIT MS. V. Croatia Voitiin perustellusti epäillä, oliko valittajan mielentilaa näissä oloissa voitu arvioida riittävällä varmuudella. Myöskään sosiaaliviraston henkilökunta ei ilmeisesti ollut tavannut valittajaa ennen hakemuksen tekemistä. Virasto oli vain kerran yrittänyt käydä hänen luonaan hänen asunnossaan. Ilmeisesti oli myös yritetty tavata valittajan omalääkäriä mutta EIT:llä ei ollut tiedossa, miten asiassa oli käynyt. Valittajaa oli edustanut uskottuna miehenä sosiaaliviraston työntekijä. Kun hakemuksen oli tehnyt virasto, ei juurikaan voitu odottaa, että uskottu mies olisi vastustanut sitä. Kotimainen laki ei vaatinut riippumattoman oikeudenkäyntiedustajan käyttöä. Näissä oloissa EIT katsoi, ettei menettely täyttänyt EIS 8 artiklan 2 kohdan vaatimuksia laillisuuden, hyväksyttävän tavoitteen eikä välttämättömyyden kohdalta. Kun jo holhottavaksi vaatiminen perusti puuttumisen henkilön yksityiselämän suojaan, ei voitu katsoa, että EIT:lle tehty valitus olisi ennenaikainen. EIT hylkäsi hallituksen prosessuaalisen väitteen ja katsoi, että EIS 8 artiklaa oli rikottu. 38

39 Edunvalvonnan periaatteet Ihmisoikeusperiaate Vähimmän puuttumisen periaate Päämiehen kunnioittamisen periaate Yksilöllisyyden kunnioittamisen periaate Kommunikaatioperiaate Taloudellisten asioiden joustavan ymmärtämisen periaate Tehokkaan, läpinäkyvän hallinnon periaate Rovaniemen HO Käräjäoikeus oli Pohjois-Suomen maistraatin hakemuksesta vapauttanut B:n A:n edunvalvojan tehtävästä ja määrännyt A:lle uudeksi edunvalvojaksi Oulun oikeusaputoimiston yleisen edunvalvojan. Käräjäoikeus oli ratkaissut asian varaamalla A:lle tilaisuuden tulla kuulluksi oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 :n mukaisesti niin sanottuna sijaistiedoksiantona. Valituksessaan A oli vaatinut muun muassa käräjäoikeuden ratkaisun kumoamista ja asian palauttamista käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi, koska hän ei ollut saanut asiassa tiedoksiantoa henkilökohtaisesti käräjäoikeudesta eikä hänellä näin ollen ollut ollut mahdollisuutta antaa lausuma asiassa. 39

40 Rovaniemen HO Hovioikeus katsoi, että vaikka sijaistiedoksiannon edellytykset olivat asiassa sinänsä olleet olemassa, edunvalvojan määrääminen merkitsi niin syvällistä puuttumista yksilön omaan toimintavapauteen, että kyseisessä tapauksessa ei ollut ollut edellytyksiä käyttää kuulemistilaisuuden varaamista koskevana tiedoksiantotapana oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 :n mukaista sijaistiedoksiantoa. Käräjäoikeuden olisi A:n oikeusturva huomioon ottaen tullut määrätä hänelle holhoustoimesta annetun lain 82 :n nojalla edunvalvoja oikeudenkäyntiä varten ja toimittaa tiedoksianto tälle. VÄHIMMÄN PUUTTUMISEN PERIAATE Itsemääräämisoikeus metaihmisoikeutena Vahva itsemääräämisoikeus metaperusoikeutena Itsemääräämisoikeuteen puuttuminen rajoitettua Esimerkkinä biometristen tunnisteiden rajoitettu käyttö Vähimmän puuttumisen periaate holhoustoimilain ydinajatuksena Tuomioistuintie oikeusturvatienä itsemääräämisoikeutta rajoitettaessa 40

41 KKO:2005:2 A, jolle oli määrätty edunvalvoja, oli sairautensa takia kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan. A:ta vaadittiin julistettavaksi vajaavaltaiseksi. Pelkästään sen vuoksi, että A oli haluton toimimaan yhteistyössä edunvalvojan kanssa ja että A:ta oli vaikea tavoittaa, hänen varallisuusasemansa ja tärkeiden etujensa ei katsottu olevan vaarassa. Poispäin perinteisestä sosiaalisesta kontrollista!! EDUNVALVONTA JA PERUSTUSLAKI Eikö ole vähintäänkin outoa, että holhoustoimilakia säädettäessä perustuslakivaliokuntaa ei kuultu ja eikö ole vähintäänkin outoa, että oikeusasiamies joutuu ilmaisemaan oikeustoimikelpoisuuden perusoikeusliitynnän seuraaviin sanoin: Koska edunvalvojan määräämistä koskeva asia koskettaa ihmisen perusoikeuksien ydintä eli perustuslain 7 :stä juontuvaa itsemääräämisoikeutta, selvittelyn huolellisuuteen ja menettelytapojen muuhunkin asianmukaiseen noudattamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Outoa se minusta on. EOA Dnro 674/4/05 JUHLAJULKAISU ILKKA SARAVIITA 41

42 Edunvalvontakynnys Peruskysymys: millä edellytyksillä päästään tai joudutaan holhoustoimilain mukaiseen edunvalvontaan? Sääntelyn lähtökohta 1: holhoustoimilain mukainen edunvalvonta ei ole avoin sosiaalipalvelu Sääntelyn lähtökohta 2: holhoustoimilain mukainen edunvalvonta ei ole välttämättömyys 42

43 HOLHOUSTOIMILAKI 3 Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja. Sille, joka ei ole vajaavaltainen, voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen määrätä edunvalvoja, jos hän tarvitsee tukea asioittensa hoitamisessa. Jos edunvalvojan määrääminen ei riitä turvaamaan hänen etuaan, hänen toimintakelpoisuuttaan voidaan rajoittaa siten kuin jäljempänä säädetään. Holhoustoimilaki 8 Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysi-ikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. Holhousviranomaisen tulee tarvittaessa tehdä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi. ( /576) Edunvalvoja voidaan määrätä, jos se, jonka etua olisi valvottava, ei tätä vastusta. Jos hän vastustaa edunvalvojan määräämistä, edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. Edunvalvojan tehtävä voidaan rajoittaa koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta. 43

44 KKO:2009:7 Holhoustoimi - Edunvalvojan määrääminen A, jolla oli huomattava omaisuus, oli heikentyneen terveydentilansa vuoksi kykenemätön hoitamaan varallisuuttaan koskevia asioita. A vastusti edunvalvojan määräämistä. Koska hänen omaisuutensa hoito oli muutoin järjestetty niin, ettei hänen etunsa vaarantunut, edunvalvojan määräämiselle ei ollut riittävää aihetta. L holhoustoimesta 8 1 mom L holhoustoimesta 8 2 mom VAATIMUS Hyvinkään maistraatti vaati, että Veikko A:lle määrätään edunvalvoja hoitamaan A:n omaisuutta ja taloudellisia asioita sekä edustamaan A:ta taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa. A:n tulot koostuivat eläketulosta ja pääomatuloista. A omisti yksin tai yhdessä aviopuolisonsa kanssa omakotitalokiinteistön, kolme kesämökkikiinteistöä, pankin omaisuusraportista ilmenevän sijoitusomaisuuden ja eräitä ulkomaisia sijoituksia. Terveydentilansa vuoksi A ei kyennyt valvomaan etuaan taikka huolehtimaan varallisuuttaan koskevista asioista, minkä vuoksi hänen tärkeät etunsa olivat vaarassa. Tämän vuoksi A tarvitsi edunvalvojan hoitamaan taloudellisia ja omaisuuttaan koskevia asioita. A:n vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ollut riittävää aihetta. 44

45 KÄRÄJÄOIKEUS Käräjäoikeus katsoi todistajana kuullun, A:n pitkään tunteneen ja tämän asioita hoitaneen pankin sijoitusjohtajan kertomuksella näytetyksi, että A:n talletukset, osakesijoitukset ja sijoitusrahastoosuudet olivat pankin hoidettavana. Tämän omaisuuden hoitaminen ei vaatinut mitään erityistoimia, koska tilanne voi säilyä ennallaan. Edunvalvonnan tarvetta ei siten tältä osin ollut. Myöskään A:n ja hänen puolisonsa yhteisomistuksessa olevien kiinteistöjen hoidon ei ollut osoitettu vaativan sellaisia toimenpiteitä, jotka vaatisivat edunvalvojan määräämistä. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, ettei edellä selostettuja 2 kohdan edellytyksiä edunvalvojan määräämiselle ollut. Tämän vuoksi käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen HOVIOIKEUS - ENEMMISTÖ Hovioikeus katsoi näytetyksi, että A oli lääketieteellisin perustein edunvalvonnan tarpeessa. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että A:n varallisuuden oli näytetty olleen ja edelleen olevan asianmukaisessa hoidossa. A:n omaisuuden hoitamisessa ei ollut näytetty olevan olemassa mitään sellaista seikkaa, joka konkreettisesti vaarantaisi hänen etunsa. Nämä seikat ja ihmisarvon kunnioittamisen periaate johtivat siihen, että edunvalvonnan vastustamiselle oli olemassa riittävät perusteet. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut holhoustoimilain 8 :ssä tarkoitettua perustetta määrätä A:lle edunvalvojaa. Tämän vuoksi hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. 45

46 HOVIOIKEUS - ENEMMISTÖ Hovioikeus katsoi näytetyksi, että A oli lääketieteellisin perustein edunvalvonnan tarpeessa. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että A:n varallisuuden oli näytetty olleen ja edelleen olevan asianmukaisessa hoidossa. A:n omaisuuden hoitamisessa ei ollut näytetty olevan olemassa mitään sellaista seikkaa, joka konkreettisesti vaarantaisi hänen etunsa. Nämä seikat ja ihmisarvon kunnioittamisen periaate johtivat siihen, että edunvalvonnan vastustamiselle oli olemassa riittävät perusteet. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut holhoustoimilain 8 :ssä tarkoitettua perustetta määrätä A:lle edunvalvojaa. Tämän vuoksi hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. HOVIOIKEUS - VÄHEMMISTÖ A:lla oli huomattavan suuri omaisuus, johon sisältyi osuuksia useista kiinteistöistä, ja erilaisia sijoituksia sekä Suomessa että ulkomailla. A:n omaisuutta hoidettiin tällä hetkellä edellä hovioikeuden päätöksessä kerrotulla tavalla. A ei kyennyt sairautensa vuoksi valvomaan sitä, miten hänen omaisuuttaan hoidettiin. Tämän vuoksi X katsoi, ettei A:n omaisuuden hoitamista ja sen valvontaa ollut järjestetty holhoustoimilaissa edellytetyllä tavalla siten, että A:n edut ja hänen oikeutensa tulivat riittävästi turvatuksi ottaen huomioon sanotun lain 37 :ssä säädetyt periaatteet. Edunvalvojan määrääminen hoitamaan A:n asioita oli hänen vastustuksestaan huolimatta aiheellista ottaen huomioon hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve, eikä se tarpeettomasti loukannut hänen oikeuksiaan 46

47 HOVIOIKEUS - VÄHEMMISTÖ A:lla oli huomattavan suuri omaisuus, johon sisältyi osuuksia useista kiinteistöistä, ja erilaisia sijoituksia sekä Suomessa että ulkomailla. A:n omaisuutta hoidettiin tällä hetkellä edellä hovioikeuden päätöksessä kerrotulla tavalla. A ei kyennyt sairautensa vuoksi valvomaan sitä, miten hänen omaisuuttaan hoidettiin. Tämän vuoksi X katsoi, ettei A:n omaisuuden hoitamista ja sen valvontaa ollut järjestetty holhoustoimilaissa edellytetyllä tavalla siten, että A:n edut ja hänen oikeutensa tulivat riittävästi turvatuksi ottaen huomioon sanotun lain 37 :ssä säädetyt periaatteet. Edunvalvojan määrääminen hoitamaan A:n asioita oli hänen vastustuksestaan huolimatta aiheellista ottaen huomioon hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve, eikä se tarpeettomasti loukannut hänen oikeuksiaan Korkein oikeus Vuoden 2009 alussa voimaan tulleen lain muutoksen jälkeen holhoustoimesta annetun lain 8 :n 1 momentissa (576/2008) säädetään, että tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysiikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. Säännöksen 2 momentin mukaan edunvalvoja voidaan määrätä, jos se, jonka etua olisi valvottava, ei tätä vastusta. Jos hän vastustaa edunvalvojan määräämistä, edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. Säännöksen sanamuotoa on selvennetty edellä sanotun sisältöiseksi sen varmistamiseksi, että avun tarpeessa olevan asioiden hoitamiseksi käytetään lievintä tarjolla olevaa ja riittävää keinoa, esimerkiksi edunvalvontavaltuutusta tai lähiomaisten tarjoamaa apua, jonka avun tarpeessa oleva hyväksyy (HE 45/2008 vp s. 17). 47

48 KORKEIN OIKEUS A vastustaa siis edunvalvojan määräämistä. Siten sanotun säännöksen 2 momentin mukaan edunvalvoja voidaan määrätä vain, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. Tässä arvioinnissa on otettava huomioon, että holhousoikeuden keskeinen periaate on ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Siitä seuraa, että edunvalvonnan järjestämiseen on syytä ryhtyä vain silloin, kun se on asianomaisen etujen kannalta välttämätöntä (HE 146/1998 vp s. 18). Tällöin on otettava huomioon muun muassa ne toimenpiteet, joihin asianomainen on itse ryhtynyt asioiden hoidon järjestämiseksi. Välttämättömänä edunvalvonnan järjestämistä voidaan pitää lähinnä silloin, kun se on tarpeen asianomaisen etujen suojaamiseksi joko tämän omilta tai muiden niitä vaarantavilta toimenpiteiltä KORKEIN OIKEUS A vastustaa siis edunvalvojan määräämistä. Siten sanotun säännöksen 2 momentin mukaan edunvalvoja voidaan määrätä vain, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. Tässä arvioinnissa on otettava huomioon, että holhousoikeuden keskeinen periaate on ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Siitä seuraa, että edunvalvonnan järjestämiseen on syytä ryhtyä vain silloin, kun se on asianomaisen etujen kannalta välttämätöntä (HE 146/1998 vp s. 18). Tällöin on otettava huomioon muun muassa ne toimenpiteet, joihin asianomainen on itse ryhtynyt asioiden hoidon järjestämiseksi. Välttämättömänä edunvalvonnan järjestämistä voidaan pitää lähinnä silloin, kun se on tarpeen asianomaisen etujen suojaamiseksi joko tämän omilta tai muiden niitä vaarantavilta toimenpiteiltä 48

49 KORKEIN OIKEUS C on väittänyt, että A:n omaisuus ei tule tällä tavoin asianmukaisesti hoidetuksi, koska muun muassa vapaaajan kiinteistöjen rakennusten hoito on osittain laiminlyöty, eikä C myöskään ole saanut sisaruksiltaan tietoja omaisuuden hoidosta. Korkein oikeus toteaa tältä osin kuitenkin ilmenevän, että tarkoitetut rakennukset ovat ilmeisesti korjauskelvottomia ja että kiinteistöjen arvo muodostuu paljolti muusta kuin rakennuksista. Edunvalvonnan tarvetta tulee lisäksi harkita vain sen näkökulmasta, jonka etua on valvottava. Tämän vuoksi sillä, että A:n lapset ovat omaisuuden hoidosta eri mieltä ja etteivät kaikki lapset mahdollisesti saa haluamiaan tietoja omaisuuden hoidosta, ei ole edunvalvojan tarpeen kannalta merkitystä. KKO - JOHTOPÄÄTÖKSET 9. A:n omaisuuden hoito on pääasiallisesti järjestetty hänen itse päättäminsä tavoin. Hänen etunsa tällä tavoin omaisuutta hoidettaessa ei ole osoitettu millään tavoin vaarantuvan. A:n varallisuutta koskevien asioiden on siten katsottava tulevan asianmukaisesti hoidetuksi hänen itsensä aikanaan osoittamalla tavalla. Aihetta toisenlaiseen arvioon ei ole pelkästään sen perusteella, että hän ei enää itse kykene kaikilta osin valvomaan järjestämäänsä omaisuutensa hoitoa. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, ettei A:n edunvalvonnan tarve ole sellainen, että hänen vastustuksensa huomioon ottaen edunvalvojan määräämiselle olisi riittävää aihetta. 49

50 KKO - JOHTOPÄÄTÖKSET 9. A:n omaisuuden hoito on pääasiallisesti järjestetty hänen itse päättäminsä tavoin. Hänen etunsa tällä tavoin omaisuutta hoidettaessa ei ole osoitettu millään tavoin vaarantuvan. A:n varallisuutta koskevien asioiden on siten katsottava tulevan asianmukaisesti hoidetuksi hänen itsensä aikanaan osoittamalla tavalla. Aihetta toisenlaiseen arvioon ei ole pelkästään sen perusteella, että hän ei enää itse kykene kaikilta osin valvomaan järjestämäänsä omaisuutensa hoitoa. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, ettei A:n edunvalvonnan tarve ole sellainen, että hänen vastustuksensa huomioon ottaen edunvalvojan määräämiselle olisi riittävää aihetta. Edunvalvontakynnys Oikeustieteen luoma käsite Kuvaa edunvalvontaan pääsyn ja joutumisen edellytyksiä Osoittaa, että kysymys ei ole avoimesta sosiaalipalvelusta Osoittaa, että edunvalvontaan ei saa määrätä ilman tiettyjen perusedellytysten täyttymistä Auttaa ymmärtämään holhoustoimilain 8 n merkityksen 50

51 Edunvalvontakynnys Tekee edunvalvonnan toissijaiseksi järjestelyksi Torjuu pakkoedunvalvontaa liialliselta sosiaaliselta kontrollilta. Torjuu pakkoedunvalvontaa läheisten itsekkäiltä tarkoituksilta Ei edellytä omatoimisten ratkaisujen jatkuvan valvonnan kykyä Vähentää edunvalvonnan oma-aloitteisen käytön mahdollisuuksia Eräs esimerkkitapaus Yli 55-vuotias suojatyössä käyvä, niukasti luku- ja kirjoitustaitoinen kehitysvammainen mies Jäämistösaanto elämän taloudellisena tukena Mieheltä saatu rahaa näyttämällä kuvia naisista, joiden sanotaan olevan häneen ihastuneita Mies vastustaa edunvalvontaa ja toimintakelpoisuuden rajoittamista? Ylittyykö edunvalvontakynnys? 51

52 Kevyemmät vaihtoehdot Toimeksiannot Valtuutukset Omaishoidon järjestelyt Sosiaalitoimen ja terveystoimen palvelut Eläkejärjestelmän hakusääntelyt Välitystilit sosiaalitoimessa Edunvalvontavaltuutus (kevyt edunvalvonta) Välitystilit Sosiaalietuuksien koottua ohjausta kunnissa Vaihtoehto edunvalvonnalle Lailla sääntelemätön Maksuton palvelu Kuntaliiton vanhat ohjeet Edellyttää suostumusta Ongelmana suostumuksen laatu 52

53 Edunvalvonnan erityistilanteita 10 Tuomioistuimen on määrättävä edunvalvoja, jos: 1) kuolleelta on jäänyt perintö eikä perillistä tai testamentinsaajaa taikka hänen olinpaikkaansa tiedetä taikka perillinen tai testamentinsaaja ei muuten voi valvoa oikeuttaan; 2) muutoin on tarpeen, että poissa olevan oikeutta valvotaan tai hänen omaisuuttaan hoidetaan; 3) tulevasta tapahtumasta riippuu, kenelle omaisuus menee, tai joku saa omaisuuden omistusoikeuksin haltuunsa vasta myöhemmin ja edustaja on tarpeen valvomaan tulevan omistajan oikeutta tai hoitamaan omaisuutta hänen lukuunsa; tai 4) lahjakirjassa tai testamentissa on määrätty, että saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun henkilön kuin saajan edunvalvojan hoidettavaksi, ja edunvalvojan määrääminen hoitamaan saatua omaisuutta on saajan edun mukaista. HolhTL 72.3 Jos edunvalvoja on tarpeen valvomaan poissa olevan tai tulevan omistajan oikeutta kuolinpesässä, tulee pesänselvittäjän, muun pesän hoitajan, pesänjakajan tai pesänosakkaan tehdä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi. Pesänselvittäjä tai pesänjakaja voi muutoinkin tehdä hakemuksen, jos edunvalvojan määrääminen on tarpeen osituksen tai perinnönjaon toimittamiseksi. Jos poissaolevan asiat muutoin vaativat hoitamista, hakemuksen voi tehdä 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden lisäksi myös se, jonka etua tai oikeutta asia koskee. 53

54 Peruskysymykset: 1. Miten edunvalvonta vaikuttaa päämiehen toimintakelpoisuuteen? 2. Miten edunvalvonta vaikuttaa päämiehen henkilökohtaisiin asioihin? 3. Miten edunvalvonta vaikuttaa päämiehen talouteen? 4. Millaiset velvollisuudet edunvalvojalle syntyvät? 5. Millaiset kelpoisuudet edunvalvoja saa? 54

55 Kuusiportainen puuttuminen itsemääräämisoikeuteen Yksittäisissä asioissa tukeva edunvalvoja Yleisesti tukeva edunvalvoja Yksittäisissä asioissa yhteistoimiva edunvalvoja Yleisesti yhteistoimiva edunvalvoja Yksittäisissä asioissa sivuuttava edunvalvoja Yleisesti sivuuttava edunvalvoja (vajaavaltaisuus) Kuusiportainen puuttuminen itsemääräämisoikeuteen Yksittäisissä asioissa tukeva edunvalvoja Yleisesti tukeva edunvalvoja Yksittäisissä asioissa yhteistoimiva edunvalvoja Yleisesti yhteistoimiva edunvalvoja Yksittäisissä asioissa sivuuttava edunvalvoja Yleisesti sivuuttava edunvalvoja (vajaavaltaisuus) 55

56 12. artikla Yhdenvertaisuus lain edessä 1. Sopimuspuolet vahvistavat, että vammaisilla henkilöillä on oikeus tulla kaikkialla tunnustetuiksi henkilöiksi lain edessä. 2. Sopimuspuolet tunnustavat, että vammaiset henkilöt ovat oikeustoimikelpoisia yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikilla elämänaloilla. 3. Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet järjestääkseen vammaisten henkilöiden saataville tuen, jota he mahdollisesti tarvitsevat oikeustoimikelpoisuuttaan käyttäessään. 56

57 4. Sopimuspuolet varmistavat, että kaikki oikeustoimikelpoisuuden käyttöön liittyvät toimet antavat asianmukaiset ja tehokkaat takeet, joilla estetään väärinkäytökset ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Näillä takeilla varmistetaan, että oikeustoimikelpoisuuden käyttöön liittyvissä toimissa kunnioitetaan henkilön oikeuksia, tahtoa ja mieltymyksiä, ettei niissä esiinny eturistiriitoja eikä asiatonta vaikuttamista, että ne ovat oikeasuhtaisia ja kyseisen henkilön olosuhteisiin sovitettuja, että niitä sovelletaan mahdollisimman vähän aikaa ja että toimivaltainen, riippumaton ja puolueeton viranomainen tai oikeuselin arvioi niitä säännöllisesti uudelleen. Takeiden on oltava oikeassa suhteessa siihen nähden, missä määrin nämä toimet vaikuttavat henkilön oikeuksiin ja etuihin. 5. Jollei tämän artiklan määräyksistä muuta johdu, sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset ja tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden omistaa tai periä omaisuutta, hoitaa taloudellisia asioitaan ja saada yhdenvertaisesti pankkilainoja, kiinnityksiä ja muita luottoja, sekä varmistavat, ettei vammaisilta henkilöiltä mielivaltaisesti riistetä heidän omaisuuttaan. 57