Vihreän puolueen ohjelma Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreän puolueen ohjelma Suomessa"

Transkriptio

1 Vihreän puolueen ohjelma Suomessa Sisällysluettelo Maailman tila ja elonkehän kurimus Perustamme Toimintamme 1. Oikeus 2. Talous 1. Talouden perusta: ruoantuotanto 2. Metsätalous 3. Energiantuotanto 4. Teollisuus ja ulkomaankauppa 5. Kulutuksen ongelma 3. Sosiaalipolitiikka 4. Koulutus ja kulttuuri 5. Rakentaminen, asuminen ja liikennöinti 6. Ulkosuhteet: Kohti kansainvälistä paikallisuutta 7. Hallintokysymys 8. Mitä on tehtävä? 9. Vastuu on meidän! 1

2 Maailman tila ja elonkehän kurimus Sivilisaatiot kuolevat itsemurhaan, eivät murhaan. A.J. Toynbee Tiedämme, että yhteiskunta tuhoutuu, jos se ei sopeudu ympäröivään luontoon ja sen muutoksiin. Meidän sivistyksenä pitämämme maailma on tuhoutumassa, ellei nykyistä kurssia muuteta ja siirrytä elämää kunnioittavampaan kulttuuriin sekä yhteiskuntaan. Olemme saattaneet maapallon epävakaaseen tilaan. Se voi tarkoittaa hallitsemattomia muutoksia. Maapallon elämää ylläpitävässä järjestelmässä on monia samaan suuntaan vaikuttavia, toisiaan kiihdyttäviä häiriöitä. On olemassa kahdenlaista murtumista, haurasta ja sitkasta. Hauras murtuminen on nopeasti tapahtuva kuten lasin särkyminen tahi munankuoren halkeaminen. Sitkas murtuminen taasen on hitaampaa ja salakavalampaa: puun tai metallipylvään vääntyessä vain pienet halkeamat ja vääntymät viittaavat ongelmiin. Rakenne voi vaikuttaa täysin vakaalta ennen äkillistä romahdusta. Maapallon ekosysteemi on tyyppiesimerkki järjestelmästä, joka rapistuu ensin huomaamattomasti, mutta romahtaa lopulta nopeasti. Luonnollinen sukupuuttonopeus on 0,001% lajeista sadan vuoden aikana, kun tämänhetkinen lajien häviämisnopeus on 1-10% lajistosta sadassa vuodessa. On arvioitu, että vuonna 2050 eliölajien häviämisnopeus olisi 20-50% sadassa vuodessa. Elämme siis kuudennen joukkosukupuuton aikaa. Fossiilisten energiamuotojen käyttö on tutkimusten mukaan aiheuttanut ilmastokatastrofin, mihin maapallon keskilämpötilan nousukin kytkeytyy. Tunnetuin fossiilinen polttoaine, öljy, sisältää niin paljon energiaa, että se on toiminut moottorina 1900-luvun kehitykselle, mahdollistaen kiihtyvän väestönkasvun ja tavarapaljouden. Ihmeaine on kuitenkin hupenemassa, ja olisi muutenkin jätettävä käyttämättä eloonjäämisen mahdollistamiseksi. Myös olennaiset kaivannaiset, kuten fosfaatti ovat hupenemassa. Olemme paitsi kuluttamassa loppuun kaikki rajalliset resurssimme, myös turmelemassa uusiutuvien resurssiemme (vesi, maaperä, kalakannat, puusto) palautumiskyvyn ylikulutuksellamme. Joukkosukupuuton, ilmastokatastrofin ja resurssien loppuunkulutuksen lisäksi elonkehämme uhkana on myös ilmeinen väestökatastrofi. Vaikka maapallo kykenisikin elättämään nykyisen tai yhä kasvavan ihmismassan, ei suunnatonta ihmispopulaatiota voida pitää pitkällä tähtäimellä koko elonkehän kannalta toivottavana: meidän on kyettävä laajentamaan ja uudistamaan etiikkamme piiriä sisältämään elonkehän ja tulevat sukupolvet. 2

3 Perustamme Ideologinen perustamme on syväekologinen ekosentrinen holismi. Syväekologia on maailmankatsomus, joka ulottaa etiikan koskemaan ihmisen lisäksi luontoa ja kaikkea elollista. Syväekologi ei tyydy erittelemään oiretta, ympäristökatastrofia, pintapuolisesti vaan iskee itse sairauden ytimeen * : kulttuurimme tiedostettuun ja tiedostamattomaan ei-inhimillisen elämän alistamiseen ja aineellistamiseen. Syväekologiassa kyse on ennen kaikkea arvojen vallankumouksesta: planeettamme elämällä, jokaisella eliölajilla on kiistämätön itseisarvonsa ihmisen näkökulmasta riippumatta. Se sisältää monipuolisen ekosofia-ajattelun, jonka pohjalta syväekologit voivat kehittää oman ekosofiansa, syväekologian periaatteita noudattavan elämäntapansa. Syväekologia sopii hyvin yhteen esimerkiksi uskontojen kanssa molempien jakaessa yhteisen arvon, elämän kunnioittamisen. Ekosentrinen holismi viittaa laajaan elonkehän vuorovaikutuksien ja riippuvuussuhteiden ymmärtämiseen, kokonaisuuksien hahmottamiseen. Ekosentrinen holismi toteaa, ettei elonkehä ole jaettavissa osiinsa, vaan se on olemassa ainoastaan toimivana kokonaisuutena, sellaisena jollaiseksi se on miljardien vuosien aikana kehittynyt. Holistisesti ajatteleva ymmärtää, ettei elonkehän tuhossa ole kyse vain tiettyjen ekosysteemien tai lajien häviämisestä, vaan käynnissä oleva ekokatastrofi romahduttaa lopulta koko järjestelmän. Ekosentrisyys laajentaa holismin määritelmää elämäkeskeisestä (biosentrisyys) kattamaan myös planeettamme kaikki ei-elolliset ympäristöt, jotka ovat vuorovaikutuksessa elollisten olioiden kanssa, ja siksi myös välttämättömiä koko elonkehälle. Näin syväekologinen ekosentrinen holismi sisältää syvällisen arvopohjaisen maailmankatsomuksen ja elämäntavan (syväekologia) sekä planeettamme kokonaisuudet hahmottavan antireduktionistisen ymmärtämisen (ekosentrinen holismi). Vallitseva luonnonvaroja ryöstävä maailmanjärjestys, tämä ihmiskunnan olemassaoloa uhkaava kulttuurimme, täytyy muuttaa perusteellisesti. On lyötävä alas koko vanha maailma. Tähän pyrkimykseen meidän on sitouduttava. Puolue on tässä mittelössä kelpo työkalu. Meille puolue ei tarkoita vaaliheimolaisten koplaa, jonka toiminnan määräävät lyhytnäköiset pyrkimykset vaaleista toiseen. Se on yksinkertaisesti politiikan työkalu: strategisen tason yksikkö. Sanat liike (joka on paikallinen tai sektoraalinen yksikkö), liitto tai ryhmä eivät tuo kyllin selkeästi esille tätä vakavaa painotusta. Vihreys poliittisena aatteena vaatii elonkehälle sen oikeuksien palauttamista ja tyrannimaisen tuhonkierteen lopettamista. On luotava uusi, kestävä tapa elää, sillä vain ekologinen kestävyys voi tarjota kansakunnalle - ja koko ihmiskunnalle - perustan jonka pohjalta yhteinen tulevai- * Drengson, Inoue: The Deep Ecology Movement (1995) s.155 3

4 suus rakennetaan. Neuvottelupöytään istuessaan vihreyden edustaja ei voi tinkiä vaatimuksistaan, sillä hänen vaatimuksensa eivät kumpua hänestä itsestään tai puolueelta, vaan luonnolta ja tulevilta sukupolvilta. Vihreys ei voi pysähtyä vaihtoehtoiseksi ajattelutavaksi tai vastavirtakulttuuriksi, sillä siihen ei yksinkertaisesti ole aikaa. Poliittisen vihreyden aikaikkunan määrittää ekokatastrofin eteneminen ja kulloinenkin yhteiskunnallinen tilanne. Vihreys ei siis itse voi määrittää aikatauluaan, vaan sen määrittää elonkehän alati kurjistuva tila. Edellä mainituista arvojen ja todellisuuden kuilusta sekä aikasidonnaisuudesta nousee 2000-luvun vihreyttä erottamattomasti määrittävä piirre, vallankumouksellisuus, joka vastaansanomattomasti sisältää antikapitalismin. Nämä eivät ole vihreälle aatteelle valinnaisia, vaan sisäänrakennettua nykyisestä maailmantilasta johtuen. Tästä syystä vihreys ei edes voi asettua perinteisiin viimevuosisataisia puolueita määrittäviin muotteihin ja toimintamalleihin. Tällä hetkellä yksikään taho Suomessa ei ole julistautunut ympäristövallankumoukselliseksi puolueeksi, täyttänyt vihreyden reunaehtoja. Me pyrimme parhaamme mukaan asettumaan tähän kiusalliseen poliittiseen tyhjiöön. Toimintamme Kaikenlaiset kapinat tätä pönäkkää typeryyttä vastaan ovat oikeutettuja. Kaikenlaiset kapinat eivät tosin ole järkeviä. Yrjö Haila Olemme ympäristövallankumouksellisia. Emme torju yhtäkään vihreän vallankumouksen ilmentymää, koska emme rajoitu vain yhteen suuntaukseen, vaan sisällämme ne kaikki. Hyväksymme ne vihreän etiikan ja maailmankatsomuksen muodot, jotka tunnustavat syväekologisen ekosentrisen holismin ja vallankumouksellisuuden reunaehdot. Emme aio haaskata voimiamme myönnytyksiä vaativaan parlamentarismiin, vaan toimintamme luonne on suurimmaksi osaksi vallankumouksellista, ulkoparlamentaristista toimintaa. Emme suinkaan pyri nykyisen järjestelmän muuttamiseen vaan kaatamiseen, sen perinpohjaiseen hävittämiseen. Uudistamispyyteistä irtisanoutuminen tarkoittaa, että jätämme aikaa vievän, työlään, korruptoivan ja tarkoituksettoman parlamentaarisen toiminnan muille. Koko järjestelmän perusta on kelvoton ja sen päämäärät, arvot ja keinot kestämättömiä, joten uudistaminen ei voi tuoda ratkaisua. Vallitsevassa järjestelmässä viestintävälineet hallitsevat ajattelua mielen sumentavine tajuntateollisuuksineen. Sananvapaus tukahdutetaan järjestelmää tukevan informaation ylitarjonnalla. * Kamppailu hegemo- * Positiivisella mielipiteen tukahduttamisella tarkoitetaan toisen mielipiteen tukahduttamista oman informaation vuolaalla ylitarjonnalla (sekä "tietoa" että viihdettä), joka hukuttaa vastapuolen sanoman alleen. Negatiivinen tukahduttaminen puolestaan viittaa vastapuolen informaationlevityksen estämiseen tai vähentämiseen, ns. sensuuriin. 4

5 niasta tulee olemaan vähintäänkin haastavaa. Kamppailua käydään valistustyön, kasvatuksen, enemmän ja vähemmän perinteisen propagandan ja teon propagandan avulla. Valistustyöllä on pyrittävä vakuuttamaan ihmiset tilanteen vakavuudesta ja kertomaan vallitsevalle itsemurhaiselle järjestelmälle vaihtoehtoisista toimintamalleista, sekä tarjoamaan ihmisille eväitä omaehtoiseen vallitsevan järjestelmän vastaiseen kamppailuun. Nuorisotyö auttaa arvomuutoksessa, koska koulutusjärjestelmämmekin kasvattaa ihmiset tehokkaasti osaksi nykyistä järjestelmää. Propagandistisin keinoin ravistellaan ihmisiä hereille horrostilasta, rohkaistaan astumaan vallankumouksen polulle. Olennainen osa toimintaamme on aktiivitoimijoiden värväys ja heidän kouluttamisensa sekä verkostoituminen. Aktiivitoimijoiden (jäsenyyden on perustuttava aktiivijäsenyyden periaatteelle) värväämisessä on tiedostettava, ettemme yhteiskunnasta poissaolevien tahojen etuja ajaessamme voi vetää kaikkia tahoja miellyttävän yleispuolueen linjaa, ja vedota siten suuriin joukkoihin. Onkin siis määrän sijaan panostettava laatuun: voimme todeta Edward Abbeyn hengessä, ettei meidän tarvitse pelätä altavastaaja-asemaamme: Lampaiden kansakunnassa yksi rohkea mies muodostaa enemmistön. Tämä tarkoittaa, että massapuolueen sijaan meidän on omaksuttava kaaderipuolueen luonne. Puolue ei kuitenkaan saa olla jäsenilleen vain mekaaninen työkalu, jossa ihmissuhteet välineellistyvät puhtaan järjestökäytännöllisiksi, vaan sen on oltava orgaaninen yksikkö, toinen perhe. Tämä tarkoittaa vertaistukea ja molemminpuolista apua kautta koko arkielämän. Aktiivijäsenten, kaaderien, jatkuvaan koulutukseen tulee kuulua sekä teoriaa että käytännön taitoja. Teorian puolella on tärkeää paitsi ekofilosofian myös muun filosofian, poliittisten teorioiden, talouden, sosiologian ja (aate)historian sekä biologian opiskelu. Käytännön taitojen koulutus vaihtelee aiheiltaan vielä laajemmin: suoran toiminnan koulutus, esiintymiskoulutus, kirjallisen ilmaisun koulutus, selviytymiskoulutus, viljelykoulutus sekä kädentaitojen koulutus ja niin edelleen. Tärkeää on myös, että jokainen aktiivijäsen luo henkilökohtaisen luontosuhteen, jottei luonto jää hänen elämässään vain abstraktiksi ja epämääräiseksi asiaksi. Olennaisempaa kuin elää ekologisesti vaikka sekin on tärkeää ja palvelee asiaansa erityisesti teon propagandan kautta on toimia joka ikinen päivä sellaisen täydellisen muutoksen puolesta, joka siirtää koko ihmiskunnan kestävään ja tasapainoiseen maailmanjärjestykseen. Esimerkiksi lihasta kieltäytyminen kuluttajana on vain itsekasvatuksellinen, vaikkakin henkilökohtaisen elämän piirissä suunnaton voitto. Kuitenkin kasvissyöjä, joka ei pyri lihateollisen järjestelmän murskaamiseen, on päämääriemme kannalta hyödyttömämpi kuin lihaa syövä organisoitunut ja määrätietoinen järjestelmän vihollinen. Emme voi unohtaa käytännön ympäristöaktivismia, olettaen vallankumouksen ratkaisevan kaikki ongelmat. Ympäristöaktivismi ei ole riittä- 5

6 vä ratkaisu ilman tuhoavan järjestelmän täydellistä kumoamista, mutta se on välttämätön väliaikaisratkaisu: menetettyä luontoa ei saa takaisin, ja vallankumouksen voittoon on vielä matkaa. Niinpä on käytävä viivytystaistelua luonnon puolesta. Puolueen on otettava huomioon myös täydellisen romahduksen mahdollisuus, jopa sen todennäköisyys. Täydellisellä romahduksella tarkoitamme tilannetta, jossa yhteiskunnan koossapitävät rakenteet, instituutiot sekä perustuotanto ja -huolto lakkaavat käytännössä olemasta. Tätä skenaariota, toiveikkaasti ilmaistuna iltahämärää (joka vaikkakin enteilee synkeää sydänyötä, kantaa myös lupauksen uudesta aamunkoitosta), varten puolueen on muovattava oma doktriininsa, iltahämärän doktriini. 6

7 1. Oikeus Onko kansalaisen mikään pakko luovuttaa omaatuntoaan pientä osaakaan siitä, edes hetkeksi lainlaatijoiden käyttöön? Miksi kenelläkään muutoin olisi omatuntonsa? Mielestäni meidän tulee olla ensisijaisesti ihmisiä ja vasta toissijaisesti alamaisia. Ei ole syytä viljellä niinkään lain kuin oikeuden kunnioitusta. Hyväksyn ainoaksi velvoitteekseni toimia aina tavalla, jonka tunnen oikeaksi. Henry David Thoreau Oikeuden pohjaksi on ihmiskeskeisyyden sijaan tultava luontokeskeisyys ja syväekologia. Periaatteena on oltava, ettei kukaan saa toteuttaa toissijaisia tarpeitaan toisen ensisijaisten tarpeiden kustannuksella. Ensisijaisten tarpeiden käydessä ristiin on katsottava asiaa holistisesti eli kokonaisuuden kannalta. Elääkseen ihmisen on esimerkiksi pakko tappaa ainakin kasveja estäen niiden itsenäisen kehityksen. Kaikkien elävien olentojen välillä vallitsee siis periaatteellinen tasa-arvo (lajiegalitarismi). Mitään lajia ei tule pitää muita tärkeämpänä (spesismi), ja suurempi kokonaisuus asettuu pienemmän edelle. Asiat on punnittava kokonaisuuden kannalta: uhanalaisempien lajien yksilöt menevät käytännössä vähemmän uhanalaisten edelle ja lajikokonaisuuksissa avainlajit muiden edelle. Eliöyksilöiden, lajien, populaatioiden ja ennen kaikkea ekosysteemien on tultava oikeussubjekteiksi. Sama pätee tulevien sukupolvien suhteen: meidän nykyinen sivilisaatiomme toimii ikään kuin tulevilla sukupolvilla ei olisi mitään oikeuksia. * Myös heidät on saatettava oikeussubjektin asemaan, on saavutettava sukupolvien välinen tasa-arvo. Se ei ole ongelmallista. Mikäli jokin oikeussubjekti ei kykene itse omia etujaan valvomaan, asetetaan sille edunvalvoja: näinhän on esimerkiksi lasten tai vaikeavammaisten laita. Näin tapahtuisi tulevien sukupolvien ja elonkehän kohdallakin ihanteellisessa yhteiskunnassa. Koska vallitsevassa yhteiskunnassa näin ei kuitenkaan toimita, meidän on asetuttava edunvalvojiksi. On pohdittava aivan uudenlaista yhteiskuntasopimusta, luontosopimusta, jonka osapuolina ovat myös elonkehä ja tulevat sukupolvet. Oikeuksien ohella tulevat velvollisuudet, joiden tulee painaa vaakakupissa yhtä paljon kuin oikeuksienkin. Kansainvälisestikin on ryhdyttävä puhumaan ihmisvelvollisuuksista, ei vain ihmisoikeuksista. Vapaa tahto synnyttää velvollisuuksia. Asioita on lähestyttävä arvolähtöisesti etulähtöisyyden ohella. On myös välttämätöntä luopua niin sanotun positiivisen eli aktiivisen omistusoikeuden periaatteesta ja siirtyä passiivisen omistusoikeuden periaatteeseen. Omistaminen ei siis ole luovuttamaton sisäsyntyinen ja automaattinen perusoikeus, ** vaan sillä tarkoitetaan sitä, * Puhumattakaan velvollisuuksistamme heitä kohtaan. Mainio vanha Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaiden ohjenuora kuuluu: "Kohdelkaa maata hyvin: emme saaneet sitä perinnöksi vanhemmiltamme, vaan lainaksi lapsiltamme." ** Kuten esimerkiksi John Lockella, aikakautemme pääideologilla ja esiintyen muutoinkin niin kutsutussa luonnonoikeudellisessa (irvokas sanavalinta näin jälkikäteen katsoen) ajattelussa. 7

8 että toistaiseksi annetaan jonkun omistaa jotakin, mikäli siitä ei ole kokonaisuudelle haittaa. Passiivinen omistaminen on lähtökohtaisesti lainaamista, ei niinkään käytössä olevan kohteen hallitsemista vaihdon välineenä. Kukaan ei voi omistaa maata eikä metsää. Suhde niihin on aina oltava käyttöoikeudellinen tahi kaitsentavelvollinen. Saman tulee päteä eläviin olentoihin: yksikään elävä olento ei voi omistaa toista elävää olentoa. Rikokset elonkehää ja tulevia sukupolvia kohtaan tulee tuomita mitä ankarimmin. Tämä oikeus ei tunnusta kansallisia rajoja. Kun kumousvalta tulee voimaan, sillä on velvollisuus levittää ja panna toimeen tätä oikeusperiaatetta myös rajojensa ulkopuolella. Oikeuskäytännöillä pyritään kokonaisuudessaan pois kapitalistisista rakenteista. Ekosentriselle holismille ja syväekologialle pohjautuvat elämän ikiaikaiset lait ovat syvempiä kuin mitkään kansalliset tai kansainväliset lait tai edes perustuslait. Moraalinen oikeus ylittää lainopillisen oikeuden. Elämänsuojelun etiikkaa seuraavan on tiedostettava tämä raskas velvoite, korkein laki, ja toimittava sen mukaan. Se ei tarkoita mahdollisten väärintekojen pyhittämistä. Joskus yksilön tai yhteisön on yksinkertaisesti toimittava väärin esimerkiksi syväekologian kannalta, jotta suurempi vääryys vaikkapa ekosentrisen holismin kannalta estettäisiin. Se ei kuitenkaan tee pienemmästä vääryydestä "oikeutettua". 2.0 Talous Nyt ne viitoittavat kahta erilaista tietä, jotka pian yhdistyvät kurjaksi kinttupoluksi kohti kivikauden elämäntapaa sairaalla planeetalla, jolla vain harvat meistä jäävät henkiin kerran niin monimuotoisen maan raunioiden keskelle. James Lovelock Talousjärjestelmäämme vaivaa sama kapea-alaisuus ja näköalattomuus kuin koko sivilisaatiotamme. Vallitsevat taloustieteet tuntevat vain omat mittarinsa, mutta eivät tiedosta holistisia luonnon lakeja. Tästä johtuen omilla mittareillaan menestyvä talousjärjestelmämme on elonkehälle kuolemanvaarallinen. Luovumme täysin siitä käsityksestä, että talouskasvu pystyisi tuottamaan hyvinvointia kaikille. Ei ole olemassa kestävää kehitystä, mikäli sanalla kehitys tarkoitetaan talouden kasvua. On vain nopea tai nopeampi täydellinen tuho. Myös usko vähemmän tuhoisan tekniikan mahdollisuuksiin on vailla pohjaa; siinäkin on kyse vain tuhonopeuden säätelystä. Vaikka sinällään avaukset puhtaammasta tekniikasta ovat enemmän kuin tervetulleita, ongelman ratkaisijoiksi niistä ei ole, niin kauan kuin talousjärjestelmä pysyy kasvuhakuisena. Emme voi tyytyä niin sanottuun hyvinvointivaltion talousmalliinkaan, sillä sekin johtaa luonnonvarojen ehtymiseen. On siis pohdittava uusia talouden toimintatapoja pyrkiessämme 8

9 irti nykyisen yhteiskunnan vahingollisista talousmalleista. Luonnonvarat tulee taloustieteellisesti ymmärtää pääomiksi, vaikka eettiseltä kannalta ilmaus onkin järjetön. Tämä koskee sekä uusiutumattomia luonnonvaroja (esim. kaivannaiset) että uusiutuvia (esim. kalakannat, puusto) erityisesti ekosysteemin palautumiskykyyn puututtaessa. Myös ekosysteemin voi ymmärtää pääomana. Ekologisen talouden lähtökohtana voidaan pitää niin kutsuttua avaruuslaivatalousmallia, jossa lähdetään siitä, että maapallo on ikään kuin avaruusalus, jolla on rajoitettu määrä resursseja mukanaan. Käsitteellä viitataan myös siihen, että maapallon väestö on ikään kuin miehistö, jonka on puhallettava yhteen hiileen. Erinomaisia uusia avauksia ovat tarjonneet myös ympäristöpainotteiset fysiokraattiset teoriat, ekososialistiset teoriat, kommunalistiset teoriat, muut ekoanarkistiset mallit, lukuisat paikallistalousmallit, ekofeministiset talousteoriat (eritoten lahjatalouteen keskittyneet), permakulttuurin teoriat, agraristiset teoriat ja omavaraistalousmallit. Ottaen huomioon nykyisen kulutustasomme on edessämme tiukka vyönkiristys. Nykyisen talouskasvun sijaan on saatettava käyntiin terve taantuma, kulutustason hallittu ja jyrkkä lasku. Kulutustason sijaan on tarkasteltava todellisia inhimillisen elämänlaadun mittareita. Kaikki edellä mainittu on ihmislajin selviytymisen vuoksi tarpeen. Tällöin syntyy selviytymistalous, jonka rakenteet sovitetaan hengissä pysymisen tavoitteeseen. Selviytymistaloudessa on myös otettava huomioon romahduksen mahdollisuus ja se, ettei keskitettyihin rakenteisiin voi luottaa, jos kaikki pettää. Selviytymistalous on toteutettavissa valtakunnallisella, alueellisella, paikallisella sekä perhekuntien että yksilöiden tasolla. Myös romahduksen tai luhistumisen eri asteet on otettava huomioon suunnitelmissa. Selviytymisen kannalta tärkeää on perustuotannon (ruoka ja tekstiilit, tarvekalut) paikallistaminen. Esimerkiksi keräily-, metsästys- ja kalataloudelliset mahdollisuudet on turvattava. Ravinnontuotannon ylijäämästä osa varastoidaan ja säilötään asianmukaisesti. Huoltoketjujen lyhyys ja riippumattomuus monimutkaisista rakenteista järjestetään. Ulkomaankauppa supistetaan mahdollisimman pieneksi alueellista omavaraisuutta korostaen. Tarpeelliseksi käy myös vähäistä huoltoa vaativa tekniikka. Energiatalouden ja infrastruktuurin järkevöittäminen ja energiatehokkuus ovat tärkeitä. Myös helppokäyttöisten energialähteiden säästäminen ja varastoiminen poikkeustilanteita ja ylimenokausia varten on otettava huomioon. Välttämättömiä raaka-aineita (rauta, fosfaatti yms.) varastoidaan, ja käytetyt raaka-aineet kierrätetään. 9

10 2.1 Talouden perusta: ruoantuotanto Maata tulisi kohdella kuin se olisi korvaamatonta, eikä sitä niin ikään tulisi voida omistaa. Tämän on oltava maatalouden peruslähtökohtana. Maahan tulee olla vain kaitsentavelvollisuus tai käyttöoikeus. Emme halua hiljaista kevättä. Kemianteollisuutta hyödyntävä yhteiskuntamme perustaa ravinnontuotantonsakin kestämättömälle pohjalle. Tehomaatalouden mallista suurine maatalouskoneineen, myrkkyineen ja runsaine väkilannoituksineen onkin luovuttava. Koneet korvataan uusilla viljelytekniikoilla ja/tai työhevosilla. Tuotantoa on monipuolistettava nykyisestä, jotta omavaraisuus ei tarkoittaisi yksitoikkoista ja ravinto-opillisesti riittämätöntä ruokavaliota. Paitsi eri viljelykasvien myös kasvilajikkeiden runsaus on säilytettävä laajan geenivarannon takaamiseksi. Näin ruokahuolto turvataan parhaiten. On siirryttävä työvoimavaltaisempiin, orgaanisempiin ja luonnollisempiin viljelyn muotoihin. Se merkitsee teollisen tehomaatalouden ja lannoiteteollisuuden loppua. Sen sijaan ihmis- ja eläinperäisiä lannoitteita tulee hyödyntää. Agroekologinen näkökulma on saatava määrääväksi, ja ei-inhimillisen luonnon oikeudet on turvattava. Biodynaaminen viljely, luomuviljely, permakulttuuri, vapautuksen agronomia, villiviljely (wildcrafting), peltometsäviljely (agroforestry), holistinen viljely, metsäviljely (Waldgarten), vesiviljely, biologinen torjunta, vuoroviljely ja lomittaisviljely ovat kaikki avainsanoja vihreässä maatalouspolitiikassa. Myös geenimanipulaatiosta on luonnollisesti luovuttava. Kaupunkien on kyettävä tuottamaan itse merkittävä osa ravinnostaan sen sijaan, että ympäröivä maaseutu elättäisi ne. Koulut, työpaikat ja kotitaloudet sekä taloyhtiöt tulee ottaa mukaan ravinnontuotantoon. Viljelyä voidaan harjoittaa talojen katoilla, puistoissa, koulujen pihoilla ja niin edelleen. Tietysti ravinnontuotanto on muutenkin paikallistettava mahdollisuuksien mukaan. Ihmisten osallistuminen ravinnontuotantoon on tärkeää paitsi nykyisen järjettömän kuljetusketjun purkamiseksi, myös luonnosta vieraantumisen estämiseksi. Ruoantuotannon kuuluukin olla osa tervettä luontosuhdetta. Yhteisölliset työmuodot lisäävät myös paljon peräänkuulutettua yhteisöllisyyttä, kun jokainen osallistuu ruoantuotantoon. Ruokaa ei myöskään saa heittää pois, vaan kaikenlainen ruokahävikki ja mittava ylituotanto jäävät historiaan. Lihateollisuus on lakkautettava kauttaaltaan. Teollisuudella tarkoitamme tässä niin kutsuttua tehomaataloutta eli maatalousteollisuutta, jonka osa lihateollisuus on. Ensinnäkin lihan teollinen tuotanto, eläinten äärimmilleen viety välineellistäminen, on räikeästi vastoin syväekologian lajitasa-arvon periaatteita. Se on tuomittavaa myös ottaen huomioon eläinten kyvyn tuntea kipua ja ahdistusta. Ekosentrisen holismin periaatteisiin nojaten on myös todettava laajamittaisen lihateollisuuden täydellinen ekotehottomuus ja suunnaton uhka ekosysteemin vakaudelle ja kukoistukselle. Voimme luetella myös 10

11 lukuisia muita lihateollisuuden vastaisia näkökantoja, jotka ovat kenties edellisiin verrattuina toisarvoisia, mutta tähdellisiä. Lihateollisuus, kuten muukin teollisuus, tuo aina mukanaan vieraantumisen ongelman, jota ei suinkaan sovi vähätellä. Teollisen lihantuotannon alasajo on myös oikeudenmukaisuuskysymys; miksi me saisimme syödä lihaa, jos köyhempi maailmanosa kärvistelee nälkäkuoleman kourissa laivatessaan meille jopa leipäviljansakin karjanrehuksi. Lihateollisuuden alasajo johtaa rajuihin muutoksiin ruokavaliossa. Ruoka muuttuu kasvispainotteisemmaksi. Vaikka lihantuotanto ei-teollisessa muodossa pienessä määrin sallittaisiinkin ja sitä täydentäisivät metsästys ja kalastus sekä haluttaessa haaskansyönti, muuttuisi ravintokulttuurimme mitä suurimmassa määrin lihaanipainotteisesta vegaanipainotteiseksi. Tätä edesautettaisiin taloudellisilla ohjauskeinoilla, kulttuuritaistelulla ja kasvatustyöllä. Ruokavalion muutos olisi olennainen osa uuden ihmisen luomisessa. Kalastus ja metsästys saavat yhä jatkua, tosin niitä valvottaisiin huomattavasti tarkemmin. Eräs mahdollinen ratkaisu olisi jopa uudelleen muokatun metsänvartijalaitoksen perustaminen. 2.2 Metsätalous Luonnontilaiset metsät ovat loppuun kalutut, ja niinpä edessä ovatkin mittavat uudelleenmetsitysprojektit. Nykyisen metsänhoidon edelläkävijöitä nimitettiin osuvasti isänmaan partureiksi. On siirryttävä täysin uuteen metsätalouspolitiikkaan, jonka lähtökohtana on oltava metsän kohteleminen korvaamattomana. Metsää ei voi omistaa vaan siihen voi olla enintään käyttöoikeus ja lisäksi suojeluvelvollisuus lähellä asuvilla. Metsämme voitaisiin jakaa esimerkiksi neljään osaan koskemattomuuden mukaan. 1) Täydellisen suojelun alueita/metsiä ihmiset eivät hyödyntäisi lainkaan. Liikkuminen noilla alueilla olisi harvinaista ja luvanvaraista. Kyseessä olisi siis puhtain mahdollinen luonnonmetsä. 2) Keräilytalouden alueilla sallittaisiin primitiivinen luontaistalous, joka harjoittaa sienten, marjojen ja muiden luonnontuotteiden keräilyn lisäksi metsästystä ja kalastusta. 3) Alhaisen käytön kulttuurimetsä olisi asutuksen lähellä hyvin rajoitetusti taloudellisessa käytössä ainakin väestön vähennyttyä. 4) Varsinaisen metsätalouden alueilta metsäteollisuus saisi puuta. Myös näiden neljännen asteen metsien hyödyntämisessä on toimittava mitä säästeliäimmin ja ekosysteemejä kunnioittaen. Avohakkuut kielletään. Jatkuvasti eri-ikäisiä puita kasvattava metsän hoito tekee tarpeettomaksi maaperän muokkauksen auraamalla tai laikuttamalla. Samalla istuttamisen ja kylvämisen sekä taimikon hoidon loputtua työt ja kulut vähenevät. Samoin tulee olla laita metsänperkauksien suhteen. Metsissä säilytetään pensaat ja pienet puut suurempien puiden aluskasvustona. Puun energiakäytön kasvaessa metsät saavat kasvaa luon- 11

12 taisia puulajeja. Metsien väkilannoitus jää myös pois. Metsistä siirretään ravinteita pellolle. Yksilajisiksi pakotettujen metsien annetaan palata ekologiseen monimuotoisuuteen. Tämä järkevämpi metsätalousmuoto tuottaa myös parempilaatuista puuta puiden kasvaessa tiheässä hitaammin ja metsän tuottaessa silti enemmän kuin harvana. Näitä uusia käytäntöjä valvomaan voidaan tarvittaessa käyttää metsänvartijalaitosta. Puun tuonti loppuu, koska voimme tulla toimeen omillamme. Tämäkin tarkoittaa paperin kulutuksen jyrkkää laskua. Tuonnin lisäksi myös vienti vähenee. Joidenkin valmiiseen muotoon asti jalostettujen tuotteiden vienti voidaan sallia. Uusi metsätalous tulee olemaan muodoltaan jatkuvaa kasvatusta. Fossiilisten polttoaineiden käyttämisen loputtua koneiden käyttö vähenee ja ihmistyövoima yhdessä hevosten kanssa palaa metsiin. Suomi olkoon jälleen aukottomien metsien maa. 2.3 Energiantuotanto Emme tarvitse lisäenergiaa. Nykyistä energiankulutustakin on entisestään äärimmäisen ankaralla kädellä karsittava ja muutettava ekologisesti kestävämmäksi. Pääpaino on oltava juurikin karsimisella, mutta myös energiatekniikan uusiminen saattaa olla osa ratkaisua. Paremmat tekniset ratkaisut eivät kuitenkaan tuo mukanaan vastausta ympäristökatastrofiin. Kunkin maa-alueen on oltava energiaomavarainen, joten energiaa ei tarvitse siirtää pitkiä matkoja. Suomen pohjoinen sijainti ei voi olla tekosyy ylimitoitetulle energiankulutukselle. Rakennusten sisälämpötiloja on talvella laskettava, sillä luontomme on pohjoisen erityislaatunsa vuoksi lauhkeampia seutuja hitaampi palautumaan. Meidän on yksinkertaisesti tyydyttävä eteläisempiä kansoja karumpiin elinoloihin ja niukempaan elintasoon. Nämä ovat omien laulumaidemme lunnaat. Uusiutumattomien polttoaineiden (kivihiili, öljy, maakaasu, turve) poltto lopetetaan käytännöllisesti kokonaan, koska ne aiheuttavat ilmastonmuutosta ja ovat suureksi haitaksi luonnolle niillä alueilla mistä niitä ammennetaan. Ydinvoimaa on puolustettu siitä saatavan päästöttömän energian takia. Voimalat ovat kuitenkin kalliita ja niiden rakentaminen kuluttaa paljon fossiilista energiaa. Vaikka ydinvoiman ympäristöhaitat ja riskit päätettäisiin hyväksyä, ei siitä jo EROEI-laskelmien ja uraanin niukkuuden vuoksi ole kestäväksi energiaratkaisuksi. Vesivoima tulisi nykyisissä patomuodoissaan olla ainakin toistaiseksi käytössä. Tosin sitä pitää hieman karsia ja muuttaa luontoystävällisemmäksi. Paikallisenergiaratkaisuksi sopinee vallan mainiosti vaikkapa niin kutsuttu padoton vesivoima (esim. vesipyörät). Biomassan käyttö lisääntyy, mutta senkin käytössä on oltava säästäväinen. Paperin käytön vähentyessä puuta riittää energiaksi enemmän. 12

13 Erillisiin energiakasveihin on suhtauduttava kriittisesti, sillä niiden viljely vaatii erillistä maapinta-alaa ja työtä. Metsä sitä vastoin kasvaa viljelemättäkin ja muodostaa samalla terveen ekosysteemin. Kotimaassa tuotetut biopolttoaineet saattavat tulla kyseeseen, mikäli ne eivät aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristölle. Biopolttoaineita käytetään vain elintärkeisiin toimintoihin, joihin muut polttoaineet eivät kelpaa. Tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia ovat pääasialliset energiantuotantomuodot. Kaikissa niissä on useita eri tyyppivaihtoehtoja, varmastikin kuhunkin tarkoitukseen sopivia. Erityishuomiota tulisi antaa niin kutsutulle kerrosvoimalamallille, joka asettaa kaikki kolme energiantuotantomuotoa yhteen tilaa säästäen. Uudet vähemmän tutkitut ratkaisut kuten geoterminen lämpövoima ja vesivoiman uudet muodot (aaltovoima, vuorovesivoima, pyörrevoima, osmoosivoima, merivirtavoima, merilämpövoima) saattavat muuttaa energiatalouden laskelmia. Pääsääntöisesti on pyrittävä alueellisesti itsenäisiin, mahdollisimman vähätuhoisiin ratkaisuihin, jotka ovat myös mahdollisimman paikallisesti ylläpidettävissä. Pieni on kaunista tai ainakin vähemmän rumaa. 2.4 Teollisuus ja ulkomaankauppa Suurin osa raskaasta teollisuudesta on ajettava alas, sillä se tuottaa tarpeettomia ja haitallisia turhakkeita. Pääasiallisesti teollisuuden luontosuhde on loismainen: se ei ole terveessä vuorovaikutussuhteessa luonnon kanssa, kuten esimerkiksi maanviljelys ja kotitalous. Teollisen työmuodon vieraannuttava vaikutus on todistettu jo monesti, mutta vasta viime aikoina on ymmärretty vieraantumisen ongelman laajuus. Teollisuus on vakava ongelma, joka on korjattava. Tuotannon tekninen muoto ja laatu ovat myös oma ongelmakimppunsa. Olisi lapsellista kuvitella tekniikan olevan neutraalia ja jotenkin arvovapaata. Tekniikkaan on suhtauduttava varauksellisesti. Mahdollisen ratkaisun voi tuoda esimerkiksi vapautuksen tekniikka eri tulkintoineen. On tärkeää pitää mieli avoinna. Siellä missä teho on tuho, on tehosta luovuttava. Ratkaisuja teollisen tuotannon ongelmiin voimme hakea myös pienteollisuudesta ja käsityöperinteestä. Myös niissä on pidettävä kiinni paikallisuuden ja omavaraisuuden periaatteista. Ulkomaankauppaa on kutistettava. Maahan voidaan tuoda tavaroita, joita välttämättömästi tarvitaan ja joita meillä ei ole riittämiin, sekä sellaisia tavaroita, joilla ei ole kohtuutonta ekologista selkäreppua kuljetus eritoten huomioiden. Jos ulkomailla tuotettu tarpeellinen tavara kuljetuksineen on ekologisempi ratkaisu kuin Suomessa tuottaminen, ulkomaankauppaa voidaan käydä. Ulkomaankaupan on tuettava ekologisia ratkaisuja muissa maissa edesauttamalla maailmantaloutta paikallistavia pyyteitä. Maiden välinen taloudellinen kilpailu on unohdettava. Rahkeiden on riitettävä terveempään taloudelliseen kanssakäymiseen. Vaihtoeh- 13

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi. Kulutus ja hyvinvointi elämäntapojen tulevaisuus Mäntsälän maankäytön visio 2040 (2050?) 30.3.

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi. Kulutus ja hyvinvointi elämäntapojen tulevaisuus Mäntsälän maankäytön visio 2040 (2050?) 30.3. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Kulutus ja hyvinvointi elämäntapojen tulevaisuus Mäntsälän maankäytön visio 2040 (2050?) 30.3.2010 Ilmastonmuutos/vähähiilinen yhteiskunta longterminismi yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot