LASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI. Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta
|
|
- Kaarina Uotila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta Sanna Kaitue ja Marjatta Karhuvaara
2 Oppaan sisältö Osa I / Lähisuhdeväkivalta ilmiönä Viranomaisia velvoittavat sopimukset ja lainsäädäntö Lähisuhdeväkivallan määrittely Väkivallan vaikutus lapseen / vanhemmuuteen Osa II / Lähisuhdeväkivalta lastenvalvojan toimintakentässä Sopimusten vahvistaminen lastenvalvojan luona Lapsen asema/ääni sopimusneuvotteluissa Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuotoon? Asumis- ja tapaamisjärjestelyihin? Perheen tilanteen rauhoittaminen Väkivallan puheeksi ottaminen Osa III / Työväline lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen
3 Työväline lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen ja siihen puuttumiseen Väkivallan selvittelyn vaiheet 1. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja määrittäminen 2. Väkivallan puheeksi ottaminen 3. Väkivallan kartoittaminen 4. Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta 5. Tapaamisen suunnittelu ja turvallisuuden varmistaminen 6. Mahdollisten riskien arviointi 7. Sopimuksen vahvistaminen tai vahvistamatta jättäminen 8. Lastensuojeluilmoitus 9. Rikosilmoitus 10. Ohjaus edelleen auttaviin palveluihin 11. Tapaamisten dokumentointi
4 Suhtautuminen väkivaltaa kokeneeseen Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tehdyssä kyselyssä yhdeksi merkittävimmistä auttamista vaikeuttavaksi tekijäksi mainittiin asiakkaan oma keinottomuus ratkaista ongelmiaan Kukaan ei halua olla läheisen harjoittaman väkivallan kohteena, ja jokainen väkivaltaisessa suhteessa elävä toivoo, että väkivalta loppuisi. Pitkään jatkuessaan väkivalta heikentää sen kohteeksi joutuneen itsetuntoa ja fyysistä terveyttä väkivalta traumatisoi Traumatisoivinta on se, että väkivaltaa harjoittaa henkilö, jonka pitäisi olla kaikkein läheisin liittyy myös tunne siitä, ettei kukaan voi ymmärtää, mitä väkivaltaa kokenut on käynyt tai käy läpi voi vaikeuttaa kokemusten jakamista ulkopuolisten kanssa ja väkivaltaa kokenut voi myös syyllistyä keskustelutilanteessa
5 Suhtautuminen väkivaltaa kokeneeseen Ymmärrettävä, ettei väkivaltaa kokenut ole syyllinen Väkivaltaa kokenut saattaa olla tilanteessaan hyvin yksinäinen ja kokea syyllisyyttä tilanteesta. Väkivalta saattaa myös synnyttää riippuvuussuhteen tekijään. Rakkaus ei välttämättä lopu väkivaltaan asetelmaa voi olla vaikea ymmärtää Väkivaltaa kokenut toivoo usein, että suhde jatkuisi, mutta väkivalta loppuisi Väkivaltaa kokenut käy jatkuvaa ja vaikeaa pohdintaa suhteesta lähtemisen hyötyjen ja haittojen välillä vertailussa painavat esimerkiksi lasten ja oma turvallisuus, toive väkivaltaa käyttävän muuttumisesta Rakkaus, pelko, taloudellinen riippuvuus ja eristäytyneisyys sosiaalisista suhteista ja työelämästä ym. voivat luoda avio/avoliitosta näkymättömän vankilan, josta lähteminen ei ole yksinkertaista
6 Suhtautuminen vallankäyttäjään - Vallan väärinkäyttö ja väkivalta on aina oma valinta Väkivalta on vallan väärinkäyttöä ja kontrollia Väkivalta perustuu epätasa-arvoon tekijä pyrkii alistamaan ja syyllistämään läheistään kontrolloimalla ja kääntämällä asiat päälaelleen Väkivallasta on kuitenkin vastuussa vain tekijä Väkivaltaisesti puolisoaan kohtaan käyttäytyvä henkilö saattaa kontrolloida puolisonsa elämää kokonaisvaltaisesti, kyse ei välttämättä vihanhallinnasta vaan hallitusta kontrolloinnista Ero konkretisoi kontrollin menetyksen ja tähän voi liittyä väkivaltaa harjoittavan pelko siitä, että hän menettää myös suhteensa lapsiin Keskustelu ei pohjaudu tasa-arvoiseen toisen kunnioittamiseen vallankäyttäjän toiminta pohjautuu hänen asenteisiinsa, uskomuksiinsa ja tapoihinsa hän kokee olevansa oikeutettu toimimaan niin kuin toimii, pyrkii ohjailemaan ja dominoimaan (myös työntekijää)
7 Väkivallan tunnistaminen ja määrittäminen Väkivallan tunnistaminen on vaikeaa. Se vaatii vahvaa ammattitaitoa ja tilanneherkkyyttä Opittava tunnistamaan merkit väkivallasta jokaisessa, mutta vältettävä pikaisia johtopäätöksiä Ole tarkka kuulemaan riidoista, perheongelmista, stressistä Tee ero riidan ja väkivallan välillä Väkivaltaa kohdannut ei aina halua tai uskalla ottaa asiaa puheeksi tulee oma-aloitteisesti esiin vain harvoin Huomioi oma intuitiivinen huolesi tai epäilysi Väkivalta voi olla normalisoitunut niin, ettei väkivaltaa kokenut osaa nimetä kokemaansa väkivallaksi auta nimeämään asia, tarkentavat kysymykset
8 Väkivallan tunnistaminen ja määrittäminen Väkivaltaa voi olla eri asteista ja eri laatuista. Vakavimman väkivallan tunnistaa helpommin. Mitä lievemmästä väkivallasta on kysymys, sen vaikeampaa on sen tunnistaminen Kaikki väkivalta ei välttämättä vaikuta eron jälkeiseen elämään, mutta vaikeutena on tunnistaa ne tapaukset, joissa väkivalta jatkuu ja vaikuttaa erosta huolimatta Vaikeaa on myös sen arvioiminen, mikä merkitys väkivallasta saadulle tiedolle tulisi sopimuksia vahvistettaessa antaa
9 Väkivallan tunnistaminen ja määrittäminen Jotta kykenee tunnistamaan väkivaltaa kokeneen, ottamaan väkivallan työssään huomioon ja puuttumaan siihen, on asia ensin määriteltävä itselle Mitä on väkivalta perheessä? Miten itse ymmärrän väkivaltaa? Ymmärrämmekö sen samalla tavoin? esim. riita on eri asia kuin väkivalta, eri muodot? henkinen, fyysinen, taloudellinen, seksuaalinen Kuka on uhri? Kuka on tekijä? Keihin asialla on vaikutusta? Miten väkivallan näkeminen, kuuleminen tai aistiminen vaikuttaa lapsiin? Kohdatessaan väkivaltaa kokeneen joutuu samalla kohtaamaan myös omat asenteensa ja tunteensa objektiivisuuden säilyttäminen
10 Väkivallan tunnistaminen ja määrittäminen Määrittely on vaikeaa oikeuttaa puuttumaan tai ohittamaan ongelman Ilmiötä, josta ei puhuta, ei ole olemassa. Uhrin oma todellisuus muodostuu epärealistiseksi, jos se ohitetaan eikä sitä oteta puheeksi. Uhrin on vaikea kohdata realiteettia. Uhrin todellisuus muodostuu todellisuudeksi, jota ei ole olemassa muille uhri eikä tekijä usein kerro eikä tunnista molemmilla tarve "kieltää" väkivallan olemassaolo kun väkivallasta puhuu siitä tulee totta
11 Väkivallan puheeksi ottaminen Harkitse aina onko väkivallan puheeksi ottaminen turvallista molempien vanhempien läsnä ollessa (esitieto väkivallan olemassaolosta esim. ajanvarauksen yhteydessä) Lähtökohtaisesti väkivallasta olisi turvallisempaa puhua vain toisen vanhemman kanssa. Lastenvalvojan luona molemmat vanhemmat ovat kuitenkin pääsääntöisesti yhtä aikaa läsnä, koska kysymys on yhteisen lapsen asioista sopimisesta lastenvalvojan on kyettävä ottamaan asia puheeksi lähtökohtaisesti yhdessä molempien vanhempien kanssa vrt. käräjäoikeus Vanhemmilta voi kysyä erikseen kokevatko he voivansa neuvotella lapsen asioista tasavertaisesti toisen vanhemman kanssa vai onko tilanne sellainen, ettei yhteisneuvottelu ole mahdollista Lapsen ja väkivaltaa kokeneen turvallisuus on asetettava aina etusijalle
12 Väkivallan puheeksi ottaminen Kysyminen tulee perustella: lastenvalvojan luona pääroolissa eivät ole väkivallanteot itsessään, eikä lastenvalvoja voi ottaa kantaa siihen, mitä asiassa on mahdollisesti tapahtunut, rikosoikeudenkäynti on asia erikseen Olennaista on se, onko suhteessa ollut väkivaltaa, miten se vaikuttaa vanhempien asemaan neuvotella tasavertaisesti, kykyyn toimia yhteistyössä vanhempina, lähivanhempana, tapaajavanhempana. Keskustelu suunnataan siihen, miten väkivalta on vaikuttanut ja jatkossa mahdollisesti vaikuttaa lapsen elämään ja minkälaisilla sopimuksilla lapsen tilanne saataisiin turvattua mahdollisimman hyvin Kerro omasta velvollisuudestasi työntekijänä ja siitä, että pyrit auttamaan (meillä on toimintatapana kysyä asiasta, HTL ja Euroopan neuvoston sopimus, joka velvoittaa ottamaan huomioon) Kerro, että väkivalta on yleistä ja, että siitä tulee puhua, jotta asiat tulee ratkaistua oikean tiedon valossa salailu ei auta ketään, kerro auttavista tahoista
13 Väkivallan puheeksi ottaminen - kuka perheessä pelkää? Miten asian voi ottaa puheeksi? Miten kysytään? Missä tilanteessa? Väkivallasta tulee kysyä suoraan ja molemmilta tasapuolisesti, kokevatko he itse ja miten toistensa olevan väkivaltaisia, ja miten väkivaltaisuus ilmenee? (molemmilla on oikeus omaan kokemukseen) Otettava huomioon, että vanhempien näkemykset ovat subjektiivisia, kunnioitettava sitä, mutta uskallettava muodostaa oma käsitys asiasta Kysyä voi esimerkiksi: Minkälaista teidän välinen kommunikaationne on? Pystyttekö puhumaan lapsen asioista? Kieltäytyykö jompikumpi puhumasta? Onko teillä riitoja? Millaisia? Voit kysyä, onko jompikumpi pelännyt toista vanhempaa? Jos niin miksi? Perheessä voi olla välillä tulehtuneita tilanteita. Pelko on kuitenkin se, mikä määrittää vallankäyttäjän
14 Väkivallan puheeksi ottaminen Väkivallasta voi kysyä suoraan esimerkiksi huoltomuodosta keskusteltaessa voi tuoda esiin sen, että mikäli perheessä on ilmennyt esim. väkivaltaa, päihteiden väärinkäyttöä tai mielenterveyteen liittyviä ongelmia, yksinhuolto voi olla toimivampi ratkaisu. Asiasta on helpompi puhua, jos tuo esiin myös muita tilanteita, jolloin yksinhuolto voisi olla lapsen kannalta parempi ratkaisu Väkivallasta voi puhua arkipäiväisesti, samoin kuin puhuisi mistä tahansa asiasta auttaa vaikeasta asiasta keskustelemista Voi puhua yleisellä tasolla ennen kuin siirtyy asiakasperheen tilanteeseen (kynnyksen madaltaminen ja puheeksi ottamisen perusteleminen) esim.: - väkivaltaa esiintyy monissa perheissä - väkivalta tulee esiin usein eron yhteydessä - väkivalta vaikuttaa vanhemmuuteen - väkivalta vaikuttaa aina myös lapsiin
15 Väkivallan puheeksi ottaminen / huomioitavaa Vanhempien kertomusten erilaisuus saattaa työntekijästä vaikuttaa hämmentävältä. Tämä voi selittyä sillä, että uhri ja tekijä kokevat tilanteet eri tavalla; uhrin ja lapsen näkökulmasta väkivalta tai sen uhka on läsnä kaiken aikaa, kun taas tekijälle väkivalta näyttäytyy vain yksittäisinä tekoina Voi olla myös tilanteita, joissa molemmat vanhemmat esittävät väitteitä väkivallasta. Tällöin työntekijän on vaikea hahmottaa tilannetta ristiriitaisten puheiden ja ulkoisen olemuksen perusteella ja tehdä oikeita johtopäätöksiä vanhempien välisistä valtasuhteista. Väkivallasta puhuminen on erityisen vaikeaa, kun molemmat vanhemmat ovat paikalla yhtä aikaa. Koska neuvottelussa kuitenkin päätetään lasta koskevista asioista, on oleellista, että väkivallasta puhutaan ja sen olemassaololle annetaan merkitys
16 Väkivallan puheeksi ottaminen / huomioitavaa Ota aikalisä, jos koet, ettei väkivallasta ole turvallista puhua molempien ollessa läsnä Kysy väkivaltaa kokeneelta (yksin) kokeeko hän voivansa neuvotella ja sopia asiasta väkivaltaa harjoittaneen kanssa Varaa tarvittaessa uusi aika ja keskustele väkivaltaa kokeneen kanssa yksin tai molempien kanssa erikseen ota työpari Arvioi tilanteen turvallisuus ja riski väkivallasta tapaamisen jälkeen. Toimi, jos tilanne sitä edellyttää, esimerkiksi varmista turvallinen poistuminen toimitiloista porrastetusti, ohjaa edelleen poliisiin ja auttaviin tahoihin (on parempi, että väkivaltaa harjoittanut jää odottamaan työntekijän kanssa ja väkivaltaa kokenut lähtee ensin, jotta mahdolliselta konfliktilta vältytään)
17 Väkivallan kartoittaminen Kartoita, määritä ja kiinnitä huomiota / käytä lisäkysymyksiä apuna tilanteen vakavuuden määrittämisessä Voit kysyä viimeaikaisesta tilanteesta ja väkivallan kestosta: Kuinka kauan tilanne on jatkunut? Onko tekoja ollut useita? Millaisena käytöksenä väkivalta on ilmennyt? Fyysisenä, henkisenä, taloudellisena? Pelko? Onko lapsi ollut tilanteessa? Miten lapsi kokee asian? Onko asiasta tehty ilmoitus poliisille? Onko teoista olemassa tuomiota? Onko lähestymiskieltoa? Jos on esiintynyt fyysistä väkivaltaa, mitä on tapahtunut? Milloin?
18 Väkivallan kartoittaminen Jos on esiintynyt henkistä väkivaltaa, millaista? (esimerkiksi itsemurhalla uhkaaminen, ystävien tai sukulaisten tapaamisten rajoittaminen, puhelimen ja tietokoneen käytön rajoittaminen ja kontrollointi, haukkuminen, nimittely, vähättely, nöyryyttäminen ja alistaminen, pelottelu ilmein ja elein, erolla uhkaaminen, toisen syyttäminen tilanteesta ja ongelmien vähättely, perusteeton uhkaaminen eri viranomaisilla ja lasten menettämisellä) Jos on esiintynyt taloudellista väkivaltaa, millaista? (esimerkiksi työssäkäynnin tai opiskelun vaikeuttaminen tai rajoittaminen, toisen rahankäytön kontrolloiminen, tärkeiden taloudellisten päätösten tekeminen yksin, perheen taloudellisten asioiden pimittäminen toiselta, toisen rahavarojen käyttö omiin tarkoituksiin, elatusmaksujen laiminlyönti kiusantekomielessä)
19 Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta On tärkeää tiedostaa ainakin seuraavat seikat: Voiko lastenvalvoja ottaa vanhempia lainkaan vastaan? Haluavatko molemmat vanhemmat tulla tapaamiseen? Kuinka vakavaa väkivalta on ollut? Jatkuvaa? Kertaluontoista? Onko muilla viranomaisilla tietoa asiasta? Onko väkivalta kohdistunut lapsiin / Ovatko he olleet todistamassa sitä? Lasten kokemus asiasta? Onko lähestymiskieltoa haettu tai onko hakemus vireillä? Onko pahoinpitely- tai seriepäily vireillä? Jos lähestymiskielto kohdistuu lapseen, miten tapaamisoikeuden vahvistamiseen suhtaudutaan? Kykeneekö lastenvalvoja turvaamaan lapsen/vanhemman turvallisuuden, onko riittävästi informaatiota tapahtuneesta?
20 Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta On tärkeää muodostaa oma käsitys tilanteesta ja väkivallan vakavuudesta sekä kyettävä arvioimaan, mikä merkitys mahdollisesti tapahtuneella väkivallalla on lapsen edun näkökulmasta Voidaanko yhteisneuvottelua jatkaa? Onko syytä ottaa aikalisä? (johtopäätökset yhden tapaamisen perusteella mahdollinen riski) Onko vanhemmilla edellytyksiä sopia asiasta vai tuleeko asia saattaa ratkaistavaksi oikeudenkäyntiasiana? Miten tapahtunut väkivalta vaikuttaa vanhempien väliseen kommunikaatioon? (Väkivalta vaikuttaa aina vahvasti perheen dynamiikkaan ja sitä kautta lapsen hyvinvointiin) Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuodon valintaan? / asumiseen / tapaamisjärjestelyjen toteuttamiseen?
21 Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta Onko syytä ottaa aikalisä? ( johtopäätökset yhden tapaamisen perusteella mahdollinen riski) Onko syytä pyytää työpari lastensuojelusta? Onko tehtävä lastensuojeluilmoitus? Miten tapahtunut väkivalta vaikuttaa vanhempien väliseen kommunikaatioon? Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuodon valintaan? / asumiseen / tapaamisjärjestelyjen toteuttamiseen? Vanhemmilta voi kysyä, voiko yhteishuolto käytännössä toimia tapahtumista huolimatta? Onko syytä tehdä määräaikaiset sopimukset?
22 Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta Jos vanhemmat ovat täysin erimielisiä siitä, onko perheessä ollut väkivaltaa, ja esille on tullut seikkoja/väitteitä, joilla voisi olla merkitystä lapsen edun näkökulmasta, sopimisen edellytyksiä ei todennäköisesti ole Edellyttääkö tilanne lapsen tapaamisten järjestämistä valvottuina/tuettuina tai valvottujen vaihtojen avulla? Voiko lastenvalvoja vahvistaa edes valvottuja tapaamisia? Onko tarpeen tehdä mahdollisimman yksityiskohtaiset sopimukset, jotta vältytään tarpeettomalta kommunikaatiolta ja yhteydenotoilta? Onko syytä ohjata osapuolet tukipalvelujen piiriin Ota kantaa väkivaltaan. Väkivalta on aina väärin Ohjaa vanhempia eteenpäin avun piiriin. Neuvonnan tarve korostuu, jos väkivalta on jatkuvaa
23 Tapaamisen suunnittelu ja turvallisuuden varmistaminen Kun olet muodostanut oman käsityksesi tilanteesta tulee arvioitavaksi seuraavat seikat: Jatkotapaamisen suunnittelu ja lisätiedon hankinta / Salassapitovelvollisuus jos lastensuojelun asiakkuus työpari lastensuojelusta mukaan? Voivatko vanhemmat olla tilanteessa yhtä aikaa läsnä? Onko tapaamisessa syytä käyttää työparia ja sopia vanhemmille uusi aika? Tuleeko harkita turvapalvelujen käyttöä? Onko poistuminen lastenvalvojatapaamisesta ja saapuminen tapaamiseen turvallinen? Tuleeko vanhemmille sopia tapaamisajat porrastetusti? Tiimi/esimies avuksi pohdintaan?
24 Mahdollisten riskien arviointi Onko olemassa todellisia riskejä toisen vanhemman tai lapsen turvallisuuden suhteen? Onko väkivalta uhka lapsen edun toteutumiselle huollon, asumisen ja tapaamisen suhteen? Jatkuuko väkivalta erosta huolimatta, jolloin sillä on merkitystä lapsen edun näkökulmasta? Onko kyse patologisoituvasta tilanteesta, joka voi johtaa manipulointiin, kiusantekoon, häirintään ja jatkua kaikilla rintamilla ja lopulta sairastuttaa lapsen ja koko perheen? Voiko väkivalta erotilanteessa johtaa henkirikokseen?
25 Ohjaus edelleen auttaviin palveluihin Jos sopimusneuvottelut eivät tunnu johtavan sovinnolliseen ratkaisuun tai lastenvalvoja huomaa, että toinen osapuoli pyrkii "ajamaan toisen yli", voi olla järkevää viheltää peli poikki ja ohjata vanhemmat jatkamaan asian selvittelyä käräjäoikeudessa Mikäli perheessä on ollut väkivaltaa, koko perhe tarvitsee apua ja tukea Anna kaikille osapuolille tietoa auttavista tahoista. Lastenvalvojan rooliin viranomaisena kuuluu tuntea oman alueensa palvelut ja ohjata koko perhe avun piiriin
26 Tapaamisten dokumentointi Mitä kirjataan ja miksi? Lapsen edun ja turvallisuuden kannalta sopimuksen vahvistamiseen liittyvät merkitykselliset seikat tulee dokumentoida. Samoin selvät tosiasiat liittyen esimerkiksi lähestymiskiellon olemassaoloon ja tuomioihin Kirjaaminen auttaa perustelemaan ratkaisua siitä, miksi lastenvalvoja on vahvistanut sopimuksen tai jättänyt sen vahvistamatta, tai miksi vanhemmat eivät ole päässeet asiassa sopimukseen Kuka on kertonut ja mitä Kuka on käyttänyt väkivaltaa ja kehen se on kohdistunut Mitä on tapahtunut Jos molemmat vanhemmat esittävät väitteitä väkivallasta, kirjataan molempien väitteet Kuka pelkää
27 Tapaamisten dokumentointi Onko aikaisemmin ollut väkivaltaisia tilanteita Ovatko vanhemmat yhtä mieltä väkivallan olemassaolosta Onko vanhempi ollut turvakodissa tai muissa turvapalveluissa tai sukulaisten luona Miten väkivaltaa kokenut toivoo, että huoltomuoto ja tapaamiset tulisi jatkossa järjestää Lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä dokumentoinnilla voi olla tärkeä merkitys myöhempää käyttöä varten. Väkivaltaa kokenut voi joutua hakemaan lähestymiskieltoa, jolloin esimerkiksi yhteydenotot viranomaisiin voivat toimia todisteina lähestymiskiellon saamiselle
28 Tapaamisten dokumentointi Dokumentointiohjeita: Merkitykselliset ja selvät asiat tulee dokumentoida Jos joku asia on vanhemman tai jonkun muun kertomaa, kirjaa se näkyviin Kirjattavia asioita ovat esimerkiksi: Tapaajavanhempi on käyttäytynyt väkivaltaisesti lasta kohtaan Lapsi on ollut silminnäkijänä tai kuulijana väkivaltatilanteissa Toista vanhempaa/lasta kohtaan on olemassa lähestymiskielto Teosta on tehty rikosilmoitus tai siitä on olemassa tuomio Vanhemmat ovat yhtä mieltä siitä, että väkivaltaa on ollut Vanhempi uhkaa lapsen kaappaamisella Liittyykö eroon toivottomuus, joka voi johtaa äärimmäisiin tekoihin Suorat vakavat uhkaukset esimerkiksi tappouhkaukset Selkeät työntekijän havaitsemat vammat, joista vanhempi kertoo
29 Muistilista Tunnista ja määritä Ota puheeksi, kysy suoraan Kartoita väkivalta Muodosta oma käsityksesi Suunnittele tapaaminen ja varmista turvallisuus, ota työpari Arvioi mahdolliset riskit Vahvista sopimus tai jätä vahvistamatta Lastensuojeluilmoitus/rikosilmoitus Ohjaa edelleen auttaviin palveluihin tai käräjäoikeuteen Dokumentoi tapaaminen
30 Lopuksi Väkivalta on otettava puheeksi ja siihen on puututtava Lastenvalvoja ei voi jättää huomiotta, vähätellä tai kieltää väkivallan olemassaolosta kertovia tunnusmerkkejä tai vihjeitä Turvallisuus pitää asettaa aina etusijalle Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä lähisuhteessa tapahtunut väkivalta tulee ottaa huomioon eikä sopimus huollosta tai tapaamisoikeudesta saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta Ole rohkea ja oma-aloitteinen, luota omaan ammattitaitoosi!
LASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI. Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta
LASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta Sanna Kaitue ja Marjatta Karhuvaara Oppaan sisältö Osa
LisätiedotLASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI. Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta
LASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta Helsinki 2.10.2010 Sanna Kaitue ja Marjatta Karhuvaara
LisätiedotLASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI. Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta
LASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta Sanna Kaitue ja Marjatta Karhuvaara Oppaan sisältö Osa
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA NÄKYVIIN LASTENVALVOJAN TYÖSSÄ. Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta
LÄHISUHDEVÄKIVALTA NÄKYVIIN LASTENVALVOJAN TYÖSSÄ Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta Ero mahdollisuus vai uhka? Viranomaisten käytännöt ja mahdollisuudet ehkäistä väkivaltaa erotilanteissa
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotLähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö
Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään
LisätiedotLasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)
Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet
Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotSystemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä
Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua
LisätiedotSystemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus
Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 28.5.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Miksi kysyä?
LisätiedotSukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Turvakotien asiakkaat Naiset Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? 512 22 1 175 488 1 198 Turvakodin asumispäivät
LisätiedotTurvakotien asiakkaat
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016-2017 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei Lapset Turvakotien asiakkaat Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
LisätiedotMiina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari
Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 11.9.2013 Reetta Siukola 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotVäkivalta parisuhteessa
Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotUuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October
Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin
LisätiedotTietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset
Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotTurvattomuus työelämässä, väkivalta
Turvattomuus työelämässä, väkivalta 2.9.2019 2. 9. 2 0 1 9 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa Kyselyyn vastasi yhteensä
LisätiedotLähisuhdeväkivallan kohtaaminen. Naantalin toimintamalli
ähisuhdeväkivallan kohtaaminen Naantalin toimintamalli ähisuhdeväkivallasta kysyminen ähisuhdeväkivallasta kysytään tapaamisissa, kun tehdään potilaan/asiakkaan elämäntilanteen kartoitusta ja/tai kerätään
LisätiedotHenkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti
Henkinen väkivalta ja kiusaaminen Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti 31.8.2017 Henkinen väkivalta satuttaa sisältäpäin. Suomen Mielenterveysseuran nettisivut Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa
Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotLopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 68 ) Sisällys 1. Kiusaaminen ja häirintä... 3 2. Ennaltaehkäisevä työ oppilaiden
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille Lähisuhdeväkivalta ja ero; vaikutus lapsiin ja vanhemmuuteen VAASA 10.4.2014 klo 10.10-11 Marjatta
LisätiedotOHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI
OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1
LisätiedotSuunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä
Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
LisätiedotPääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä
Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse
LisätiedotTietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotAvioero ja lasten asioista sopiminen.
Avioero ja lasten asioista sopiminen. Anne Liakka Eron Keskellä eronkeskellä.fi Materiaalin Copyright 2015 eronkeskellä.fi / Palomacorento Oy ja Suomen Jurisit Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalissa
LisätiedotMiten puutun lähisuhdeväkivaltaan?
Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 28.8.2014 1 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan
LisätiedotAlkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisten turvallisuudesta
Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisten turvallisuudesta 2.10.2013 klo 9.00-16.00 Sampola, auditorio, Sammonkatu 2, 33540 Tampere Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin näkökulmasta
LisätiedotParisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja
Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa
LisätiedotJÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ
JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ Lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana Suomen sosiaalioikeudellinen seura 27.2.2014 Helsinki Aulikki Kananoja JÄRJESTÖT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Järjestöillä
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri
RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen
LisätiedotPoliisin ennalta estävä toiminta ja huolta aiheuttavat henkilöt
Poliisin ennalta estävä toiminta ja huolta aiheuttavat henkilöt Rikosylikonstaapeli Jouko Autio ulkomaalaisryhmä ja vanhempi rikoskonstaapeli Milla Kynkäänniemi ennalta estävä erityistoiminta, RTA, Oulun
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotPERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1
PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö 13.5.2009 15.5.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Todellisuus tarua julmempi Mitä tapahtuu työntekijälle? http://www.aftonbladet.se/nyheter/153kvinnordoda
LisätiedotHuoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan?
Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Pauli Tossavainen varapuheenjohtaja Huoltoriita Huoltoriita on oikeusprosessi, jossa haetaan päätöstä
LisätiedotPirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018
n työturvallisuuskartoitus 2018 selvitti jäsenistöltään kokemuksia työturvallisuustilanteesta. Kysely selvitti työturvallisuuden perehdytyksen tilannetta, työtilojen turvallisuutta työpaikalla ja muualla,
LisätiedotLapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa
Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa Päivi Hietanen Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Lisätietoa:ensijaturvakotienliitto.fi apuaeroon.fi
LisätiedotRiitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta. Tavoitteet riidanratkaisussa
3 Riitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta Tavoitteet riidanratkaisussa Yleensä kun puhutaan riidanratkaisusta, tarkoitetaan lähinnä osapuolten väliseen riitaan liittyvien juridisten kysymysten
LisätiedotPerhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
LisätiedotMiten puutun lähisuhdeväkivaltaan?
Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 25.4.2014 1 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan
Lisätiedotwww.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö
www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua MISTÄ ON KYSE? Perheväkivalta on aihe, josta harvoin puhutaan Faktaa on, että perheväkivaltaa on olemassa ja on tärkeä tuntea ilmiö
Lisätiedot5. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma
5. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Lasta tulee varhaiskasvatuslain mukaan
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotLAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi
LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan
Lisätiedotpäihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö
Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.
LisätiedotSeksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015
Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi
LisätiedotOikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen
YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään
LisätiedotIkäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma
Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN
LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN EIGE Marraskuu 2017 Indikaattori 1 Vähintään 18-vuotiaiden miesten lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneiden vähintään
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ
LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ Asumissosiaalisen työn päivät 22.1.2019 Laura Keisanen Lähisuhdeväkivaltatyön sosiaalityöntekijä Sosiaalipäivystys Lähisuhdeväkivaltatyön työpari Pilottina 2016 Vakituista toimintaa
LisätiedotTAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn seminaari TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä 13.6.2013 LAHTI Timo Rytkönen Turvallisten
LisätiedotLAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT
LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..
LisätiedotTurvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.
TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Varsinais-Suomen käräjäoikeus. Lausunto
VarsinaisSuomen käräjäoikeus Lausunto 01.12.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Voimassa olevan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotSuunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai
LisätiedotVERKOSTOFOORUMI KUOPIO
VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotOpiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ
Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Turvallisuusverkoston kokous 7.4.2014 17.4.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL, STM, ESAVI,
LisätiedotLähisuhdeväkivalta potilasasiamiehen näkökulmasta. Eija Bärlund-Toivonen Potilasasiamies Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto 27.2.
Lähisuhdeväkivalta potilasasiamiehen näkökulmasta Eija Bärlund-Toivonen Potilasasiamies Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto 27.2.2014 Potilasasiamies Lakisääteinen tehtävä neuvoa ja avustaa potilasta
LisätiedotMistä ei saa puhua väkivalta ja yhdenvertaisuus lasten huollosta käytävässä keskustelussa. Johanna Niemi
Mistä ei saa puhua väkivalta ja yhdenvertaisuus lasten huollosta käytävässä keskustelussa Johanna Niemi Lapsikäsitys LHL:n lapsikäsitys: lasta ei saa häiritä vanhempien välisillä riidoilla; lapsi on passiivinen
LisätiedotVÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake
VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI
LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT
LisätiedotSeksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö
Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli
LisätiedotKiusaajana tai kiusattuna työpaikalla
Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle
LisätiedotKyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet
Kysely uhrille 2018 Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet 60 79 Ikäsi? Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli laaja, suurin osa kyselyyn vastanneista oli alle 20-vuotiaita.
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotIkääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta Päivi Helakallio. Copyright Suvanto ry 2015
Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta Päivi Helakallio VANHUSTYÖN ASIANTUNTIJUUS Ensi- ja turvakotien liitto ry Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Vanhustyön keskusliitto ry
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
Lisätiedot