LÄHISUHDEVÄKIVALTA NÄKYVIIN LASTENVALVOJAN TYÖSSÄ. Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHISUHDEVÄKIVALTA NÄKYVIIN LASTENVALVOJAN TYÖSSÄ. Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta"

Transkriptio

1 LÄHISUHDEVÄKIVALTA NÄKYVIIN LASTENVALVOJAN TYÖSSÄ Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta Ero mahdollisuus vai uhka? Viranomaisten käytännöt ja mahdollisuudet ehkäistä väkivaltaa erotilanteissa Eduskunta, Pikkuparlamentin auditorio Espoon kaupunki / Sanna Kaitue, Marjatta Karhuvaara, Susanna Ruuhilahti

2 Ero voi olla hengenvaarallista aikaa Parisuhteessa tapahtuva väkivalta ei useinkaan lopu, vaikka suhteessa päädyttäisiinkin eroon. Väkivalta voi kärjistyä erotilanteessa ja jatkua myös eron jälkeen Erotilanne on selkeä riskikohta väkivallalle altistumiseen Erotilanne itsessään on harvemmin väkivaltaa laukaiseva tekijä, jos väkivaltaa ei ole ollut parisuhteen aikana Kansainvälisten tutkimusten mukaan naisen riski tulla surmatuksi parisuhteessa on erityisen suuri suhteen päättyessä Parisuhteeseen ja eroon liittyvät ongelmat tulivat esiin useasti myös perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta tehdyssä selvityksessä

3 Ero voi olla hengenvaarallista aikaa Väkivaltaisesti puolisoaan kohtaan käyttäytyvä henkilö saattaa kontrolloida puolisonsa elämää kokonaisvaltaisesti. Ero konkretisoi kontrollin menetyksen ja tähän voi liittyä väkivaltaa harjoittavan pelko siitä, että hän menettää myös suhteensa lapsiin Koska tämä kontrollin menettämisen pelko on käsillä juuri eron aikaan, on ensiarvoisen tärkeää taata sekä väkivaltaa kokeneen että lasten turvallisuus eron hetkellä. Tällöin ei ole myöskään syytä kyseenalaistaa väkivaltaa kokeneen pelkoa oman tai lasten turvallisuuden puolesta Parisuhdeväkivallassa lapsi on joutunut elämään väkivallan ja pelon ilmapiirissä, vaikkei itse olisikaan ollut vanhempiensa harjoittaman väkivallan kohteena. Erotilanteessa väkivalta voi laajeta kohdistumaan myös suoraan lapseen Parisuhteen aikainen väkivalta jatkuu eron jälkeen tyypillisimmin häirintänä, uhkailuna ja väijymisenä. Jatkuessaan parisuhdeväkivalta vaikuttaa lapseen myös eron jälkeen

4 PUHU ÄLÄ LYÖ! Espoon kaupungin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma Kaikki asukkaat Riskiryhmät Väkivallan uhkaa tai ensimmäisiä ongelmia kokevat Väkivallan kokijat ja tekijät Väkivallan kokijat ja tekijät Hyvinvointi, terveys, väkivallattomuus Tieto, taito, rohkeus puuttua Pitkäjänteinen tuki, jälkiseuranta Tuki ja apu lapsille ja nuorille Suojaavien tekijöiden vahvistaminen Riskiryhmien tunnistaminen ja tukeminen Varhainen puuttuminen ongelmiin Kokonaisvaltainen, moniammatillinen apu tarpeiden mukaan Väkivallan toistumisen ehkäisy Tieto, ymmärrys, asenteet Äärimmäiset kontrollin muodot: kunniaväkivalta, vainoaminen Ehkäisytyöllä tarkoitetaan kaikkia ehkäisyn tasoja: - väkivallan ehkäisemistä ennen sen syntymistä - riskitekijöihin kohdistuvia toimia - väkivaltaa jo kokeneiden hoitoa ja asemaa parantavia toimia

5 Viranomaisia velvoittavat sopimukset ja lainsäädäntö Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta: Päätettäessä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lähisuhteessa tapahtunut väkivalta tulee ottaa huomioon eikä huolto tai tapaamisoikeus saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus: Kaikissa sosiaalihuollon, tuomioistuinten, toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta: Velvoittaa ja oikeuttaa lapsen huoltajan huolehtimaan lapsen turvallisuudesta sekä viranomaiset varmistumaan siitä päätöksenteossa

6 Viranomaisia velvoittavat sopimukset ja lainsäädäntö Lastensuojelulaki Perustuslaki 7 1 mom: Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen Perustuslaki 19 3 mom: Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Viranomaisten edellytetään tunnistavan väkivalta ja sen riskisyyt ja puuttuvan niihin nykyistä varhemmin

7 Sosiaalihuoltoasetus 17 2 Sosiaalihuollon asiakaslain 5 Vanhemmat ovat eri asemassa kääntyessään lastenvalvojan puoleen kuin kääntyessään oikeuden puoleen oikeus saada ohjeistusta ja apua lainmukaisen sopimuksen laatimisessa Sosiaalihuoltoasetuksen 17 2 momentin mukaan sosiaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vanhempia tarvittaessa ohjataan ja avustetaan lapsen huoltoa koskevien kirjallisten sopimusten tekemisessä Vanhemmat, jotka ovat kääntyneet lastenvalvojan puoleen, ovat myös sosiaalihuollon asiakkaita, joten heillä on sosiaalihuollon asiakaslain 5 :n mukaisesti oikeus saada selvitys oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erilaisista vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista samoin kuin muista seikoista, joilla on merkitystä heidän asiassaan

8 Lapset väkivallan kokijoina - väkivalta vaikuttaa aina lapseen Perheessä tapahtuva väkivalta vaikuttaa aina lapseen, vaikkei hän ei olisikaan suoranaisesti väkivallan kohteena, vaan vain silminnäkijänä tai kuulijana UNICEF:n tutkimuksen mukaan suomalaislasta elää perheessä tapahtuvan väkivallan kohteena. Tutkimusten mukaan 90 % lapsista on joko samassa tai viereisessä huoneessa väkivallan teon aikana Englantilaisen tutkimuksen mukaan 90 % lapsista on joko samassa tai viereisessä huoneessa kotona tapahtuvissa väkivaltatilanteissa Ellosen tutkimuksessa 65 % niistä lapsista, jotka olivat nähneet väkivaltaa vanhempiensa välillä, olivat kohdanneet sitä myös itse Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan arviolta puolet perheväkivaltaa todistaneista lapsista joutuu itse väkivallan kohteeksi. Joka neljäs lapsi on ollut silminnäkijänä perheväkivaltatilanteessa, ja n. puolessa näistä on esiintynyt fyysistä ja 13 %:ssa on käytetty asetta tai esinettä

9 Lähisuhde- ja perheväkivalta lapsen näkökulmasta Lapset voivat olla väkivallan kohteena tai todistaa väkivaltaa eri tavoin olemalla väkivallan kohteena itse tai vanhemman sylissä silminnäkijänä kuulijana viereisestä huoneesta Väliin tulijana väkivaltatilanteessa näkemällä vanhempansa vammat pakotettuna olemaan hiljaa tai pysymään omassa huoneessaan väkivallan aikana pakotettuna solvaamaan toista vanhempaansa olemalla manipuloinnin kohteena olemalla eristettynä toisesta vanhemmasta, sukulaisista ja tuttavista

10 Lähisuhde- ja perheväkivalta lapsen näkökulmasta Lapsi ei näe tilannetta aikuisen silmin, eikä lapsella ole välttämättä käsitystä siitä mikä on normaaliin perhe-elämään kuuluvaa turvallisuutta ja tapahtuneen nimeäminen väkivallaksi voi olla vaikeaa Väkivaltaa käyttävä vanhempi asettaa lapsen ristiriitaiseen tilanteeseen. Samassa henkilössä on lapselle kaksi toisilleen vastakkaista puolta: hoivaaja ja pelon lähde Lähisuhdeväkivaltaan syyllistyminen lapsiperheessä on itsessään osoitus puutteellisesta vanhemmuudesta / lapsi voi kokea syyllisyyttä väkivallasta Pieni lapsi ei osaa erottaa itseään vanhemmasta pelko vanhemman menetyksestä ja kokemus toiseen vanhempaan kohdistuvan väkivallan kohdistumisesta myös häneen Lapsi ei itse kykene suojautumaan läheisen harjoittamalta väkivallalta tai turvattomassa ilmapiirissä kasvamiselta Lapsen edun mukaista on saada elää turvallisessa ympäristössä

11 Lähisuhde- ja perheväkivalta lapsen näkökulmasta Lapsia voidaan käyttää väkivallan välineenä (sekä suhteen aikana että eron jälkeen) Väkivaltaa harjoittava voi pyrkiä pitämään kumppaninsa suhteessa saamalla hänet tuntemaan itsensä riittämättömäksi vanhemmaksi ja pelottelemalla esimerkiksi huoltajuuden menetyksellä erotilanteessa Parisuhteessa tapahtuva väkivalta ei useinkaan lopu, vaikka suhteessa päädyttäisiinkin eroon väkivaltaa harjoittava voi jatkaa väkivaltaa käyttämällä myös lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta häirintään ja uhkailuun väkivalta voi eron jälkeen laajentua kohdistumaan myös lapseen esim. tapaamisen aikana tai lapsi voi kokea turvattomuutta tapaamisen aikana olleessaan väkivaltaa harjoittaneen luona / hankaloittaa lapsen asioista sopimista vanhempien kesken Vanhempien ero ei välttämättä lopeta väkivaltaa suhteessa lapseen lapsi ei eroa vanhemmasta Lapsia voidaan käyttää välittäjinä; heille voidaan valehdella ja heitä voidaan manipuloida ja houkutella yhteiseen salailuun

12 Mitä on lähisuhde- ja perheväkivalta? Perheessä tai lähisuhteessa ilmenevää fyysistä, henkistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa, jossa tekijänä on uhrin nykyinen tai entinen avo- tai aviopuoliso, seurustelukumppani, sisarus, vanhempi tai lapsi Käyttäytymismalli, jossa tietty kaava toistuu väkivallan kierre Vallan väärinkäyttöä tähtää läheisen alistamiseen ja kontrollointiin Pahenee ajan myötä, loppuu harvoin itsestään Aiheuttaa vakavia ja mittavia psyykkisiä, fyysisiä ja taloudellisia seuraamuksia Vaiettu ilmiö. Piilorikollisuutta, tulee viranomaisten tietoon vasta noin 30 tapahtumakerran jälkeen ja tällöin fyysinen väkivalta on jatkunut jo pitkään ja on vakavaa. Poliisille ilmoitetaan vain noin 10 % tapauksista

13 Väkivallan kierre Tarkoittaa kahta asiaa: 1) väkivalta siirtyy sukupolvelta toiselle ja 2) väkivalta on käyttäytymismalli, joka noudattaa tietynlaista syklisyyttä, väkivallan kierrettä Väkivallan ja lämmön vuorottelu Kuherruskuukausi väkivaltaa seuraa hyvittelyvaihe (anteeksipyyntö, lahjat), uhri muuttuu toiveikkaaksi ja kokee hallitsevansa tilanteen tilanne kylmenee uusi väkivallanteko uusi hyvittelyvaihe Mitä pidempään väkivalta jatkuu, sen tiheämmäksi kierre muodostuu ja väkivalta normalisoituu väkivallasta tulee osa arkea Väkivaltaa kokeva ei välttämättä itse enää tunnista väkivallan ja normaalin rajaa ja hänen kykynsä katkaista kierre yksin heikentyy puuttuminen välttämätöntä

14 Väkivallan normalisoituminen ja vakavoituminen Jatkuessaan väkivalta normalisoituu väkivallasta tulee osa arkea Väkivalta alkaa usein vähäpätöisiltä vaikuttavina tekoina, mutta pahenee ajan myötä. Tämän vuoksi väkivaltaa kokeva ei välttämättä itse enää tunnista väkivallan ja normaalin rajaa ja hänen kykynsä katkaista kierre yksin heikentyy vaikea irrottautua, suhteesta lähteminen voi viedä vuosia Suhteesta irrottautuminen ja eroaminen eivät välttämättä lopeta väkivaltaa ja sen uhkaa erotilanne voi olla hengenvaarallinen Ulkopuolisen vaikea ymmärtää tilannetta

15 Henkinen väkivalta / näkymätön väkivalta Fyysistä väkivaltaa edeltää yleensä henkinen väkivalta tulee puheissa helpommin esiin helpompi tunnistaa Ilmenee esim. toisen nimittelemisenä, nöyryyttämisenä, pelotteluna, huutamisena, mitätöimisenä, alistamisena ja vähättelynä, työnteon ja kodin ulkopuolisten menojen rajoittamisena, eristämällä uhri sosiaalisista verkostoista tai jättämällä uhri tekijän ja hänen perheensä välisen yhteydenpidon ulkopuolelle Voi olla esim. puhumattomuutta tai toisen mielipiteiden huomiotta jättämistä Alkaa usein huomaamattomasti ja kohteeksi joutuvan on vaikea tunnistaa, missä kulkee normaalin ja epänormaalin raja

16 Henkinen väkivalta / näkymätön väkivalta Osa lähisuhdeväkivallan kaavaa ja kierrettä Väkivaltaa kokenut elää pelon ja uhkausten ilmapiirissä. Hän ei voi koskaan tietää, milloin ja mistä syystä väkivaltaa käyttävän kumppanin tuuli muuttuu - aina on oltava varpaillaan ja varuillaan Monesti henkinen väkivalta koetaan jopa pahempana kuin fyysinen väkivalta Eristäminen kodin ulkopuolisesta maailmasta on tapa ylläpitää tekijän valta-asemaa; mitä vähemmän toisella on ympärillään tukijoita, sitä helpompi häntä on kontrolloida ja hallita Tähdätään uhrin minuuden murentamiseen ja siihen, että uhria ei ole olemassa ilman tekijää

17 Riitaan tarvitaan kaksi, väkivallasta vastaa vain tekijä Tehtävä ero riidan ja väkivallan välille riidat kuuluvat perhe-elämään, mutta väkivalta ei Perheessä voi olla välillä tulehtuneita tilanteita ja riitaa. Pelko kuitenkin määrittää sen, onko perheessä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivallan kohteena suhteessa on se, joka pelkää Väkivalta on vallan väärinkäyttöä ja kontrollia Väkivalta perustuu epätasa-arvoon tekijä pyrkii alistamaan ja syyllistämään läheistään kontrolloimalla ja kääntämällä asiat päälaelleen

18 Ilmiön ymmärtäminen Kun joku on liian hyvää ollakseen totta, se ei yleensä ole totta Lähisuhdeväkivalta alkaa toiselle omistautumisena sekä lahjomisella ja imartelulla kritisointi ja arvostelu / eristäminen sukulaisista ja ystävistä väkivaltaa kokeneen elintila kaventuu Kun tekijä alkaa käyttää fyysistä väkivaltaa, uhri on henkisesti jo niin alistettu, että kantaa häpeää ja syyllisyyttä toisen tekemästä pahoinpitelystä Väkivaltaa kokenut alkaa muuttaa omaa käytöstään ja ennakoida väkivallan tekijän mielialoja. Hän pyrkii myötäilemään tekijää, jotta tämä ei hermostuisi ja saisi syytä väkivallan käyttöön Tekijä kehittää mielivaltaisesti syyn väkivallan käyttöön mistä tahansa uhrin teosta tai tekemättä jättämisestä väkivalta ja sen pelko ovat läsnä joka hetkessä Tekijä syyttää kohdettaan väkivaltaisesta käyttäytymisestään ja vähättelee omaa vastuutaan käytöksestään ( = osa käyttäytymismallia ja lähisuhdeväkivaltaa) Tekijä valitsee aina itse käyttääkö väkivaltaa; ei aiheuteta riidalla

19 Vaiettu ilmiö Kun väkivallasta puhuu siitä tulee totta Lähisuhdeväkivalta on usein edelleen vaiettu asia siitä ei puhuta, eikä siitä haluta kuulla Väkivallasta on vastuussa tekijä, mutta siihen puuttuminen kuuluu kaikille Yksityisellä paikalla tehdystä pahoinpitelystä tuli vuonna 1995 yleisen syytteen alainen rikos; vuodesta 2011 alkaen myöskään lievä pahoinpitely ei ole enää asianomistajarikos, jos se kohdistuu läheiseen osoitetaan, ettei lieväkään väkivalta ole hyväksyttävää Viranomaiset voivat puuttua asiaan vain kun se tulee heidän tietoonsa Väkivalta tulee usein esiin vasta eron yhteydessä (parisuhteen aikana yritetään peittää) ilmitulo riskialtista Lastensuojeluasiakkuus vain jossakin tapauksissa, ei useinkaan lastensuojelun tiedossa

20 Perheväkivalta ja sopimussovittelu lastenvalvojan luona MIKSI VÄKIVALTA PUHEEKSI? MIKSI VÄKIVALTA JÄÄ PIILOON? OSAPUOLTEN ASEMA NEUVOTTELUTILANTEESSA VÄKIVALLAN MERKITYS LASTA KOSKEVIEN SOPIMUSTEN KANNALTA

21 Työntekijän tulee ottaa kantaa väkivaltaan Väkivalta ei lopu itsestään, vaan siihen tulee puuttua Väkivallasta tulee kysyä suoraan, mutta samalla on osattava kuunnella ja antaa tilaa Työntekijän on oltava tilanteelle herkkä ja kyetä havaitsemaan hienovaraiset vihjeet väkivallasta Uhri ei aina osaa nimetä kokemaansa väkivallaksi autettava tarkentavilla kysymyksillä Väkivaltaa kokeneelle tilanne saattaa olla normalisoitunut on hyvä kertoa, miltä tilanne näyttää ulkopuolelta katsottuna Lastenvalvojan vastuulla on varmistua sopimuksen vahvistamisen edellytyksistä/muistettava, että tilannetta saatetaan joutua tarkastelemaan jälkikäteen

22 Lähisuhdeväkivalta ja sovittelu Miksi väkivalta puheeksi? Vanhemmilla on sopimusvapaus lasta koskevista asioista Vanhemmat vastaavat asioiden esilletuomisesta lastenvalvojan luona lähtökohtaisesti itse Sovittelun tuloksena syntynyt sopimus vahvistetaan, ellei jokin erityinen seikka anna aihetta olettaa, että sopimus olisi vastoin lapsen etua. Tällainen seikka voi olla perheessä esiintynyt väkivalta Viranomaisten vastuu väkivallan puheeksi ottamisesta ja perheen tilanteen selvittämisestä syntyy sitä kautta, että 1) vanhempien välinen sopimus voidaan vahvistaa vain, ellei ole aihetta epäillä sopimuksen olevan lapsen edun vastainen ja 2) sopimuksen vahvistajan on aina oltava vakuuttunut myös siitä, että sopimus on aidosti ja vapaaehtoisesti kummankin sopijapuolen hyväksymä

23 Väkivalta ja sovittelu Miksi väkivalta jää piiloon? Sovitteluun pohjautuvassa työskentelyssä ei viranomaisjohtoisesti selvitetä perheen tilannetta. Sovittelijalla on kuitenkin vastuu sopimuksen vahvistamisesta Käytännössä väkivallan esille tuominen jää lähtökohtaisesti vanhempien vastuulle. Tilanne on ongelmallinen, koska - väkivaltaa kokenut ei yleensä halua ottaa asiaa puheeksi häpeän, pelon tai syyllisyyden tunteiden vuoksi - voidaan myös ajatella, ettei asialla ole enää merkitystä, kun päätös suhteesta lähtemisestä on tehty - väkivaltaa kokeneen voimavarat ovat usein vähäiset, eikä hän jaksa pitää puoliaan tilanteessaan, vaan saattaa toivoa vain, että väkivaltaa harjoittanut jättäisi hänet rauhaan

24 Väkivalta ja sopimussovittelu Osapuolten asema neuvottelutilanteessa Väkivaltaa tekona ei pidä sovitella, mutta väkivalta ei lähtökohtaisesti estä sovittelua vanhempien välillä yhteisten lasten asioista sopimiseksi vaikka kaikki väkivalta on vahingollista, voi tilanne kuitenkin olla sellainen, että vanhemmat kykenevät yhteistyöhön lasta koskevissa asioissa tapahtuneesta väkivallasta huolimatta Väkivaltaa kokenut ja väkivallan harjoittaja eivät kuitenkaan välttämättä ole keskenään tasa-arvoisessa asemassa neuvotellessaan lapsen asioista tulee arvioida, voidaanko asiassa ylipäätään neuvotella/sopia, miten väkivalta vaikuttaa vanhemmuuteen ja vanhempien väliseen yhteistyöhön, ja toteutuuko lapsen etu/voidaanko hänen turvallisuutensa taata vanhempien ehdottamilla sopimusjärjestelyillä On mahdollista, että tapahtuneesta väkivallasta huolimatta neuvottelu lapsen asioista voidaan erottaa tapahtuneesta väkivallasta ja saavuttaa molempia osapuolia tyydyttävä lapsen edun mukainen ratkaisu

25 Väkivalta ja sopimussovittelu Väkivallan merkitys lasta koskevien sopimusten kannalta Väkivalta jää helposti huomiotta neuvotteluissa, joiden päämääränä on sovinnon aikaansaaminen Mikäli perheessä olisi ollut väkivaltaa, sitä ei voida jättää huomioimatta. Väkivallan olemassaolo ja sen laatu/vakavuus saadaan esiin vain konkreettisilla kysymyksillä. Valtasuhteen epätasapaino, käytetyn väkivallan muodot ja vakavuus sekä väkivallan toistuvuus ja pitkäkestoisuus vaikuttavat siihen, millaisia sopimuksia vahvistetaan Lapsen etu on saada suojakseen sellainen sopimus, joka minimoi vanhempien välisen konfliktin jatkumisen. Sopimuksella tulee suojella lasta myös vanhempaan kohdistuvaan väkivaltaan altistumiselta On osattava arvioida, miten väkivalta vaikuttaa huoltomuotoon, asumisratkaisuihin sekä tapaamisoikeuden muotoon ja laajuuteen Väkivalta vaikuttaa lapsen elämään ja vanhemmuuteen myös eron jälkeen. Sopimukset eivät milloinkaan saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta

26 Oppaan sisältö Osa I: Lähisuhdeväkivalta ilmiönä Osa II: Lähisuhdeväkivalta lastenvalvojan toimintakentässä Osa III: Työväline lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen ja siihen puuttumiseen

27 Oppaan sisältö Osa I / Lähisuhdeväkivalta ilmiönä Viranomaisia velvoittavat sopimukset ja lainsäädäntö Lähisuhdeväkivallan määrittely Väkivallan vaikutus lapseen / vanhemmuuteen Osa II / Lähisuhdeväkivalta lastenvalvojan toimintakentässä Sopimusten vahvistaminen lastenvalvojan luona Lapsen asema/ääni sopimusneuvotteluissa Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuotoon? Asumis- ja tapaamisjärjestelyihin? Perheen tilanteen rauhoittaminen Väkivallan puheeksi ottaminen Osa III / Työväline lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen

28 Työväline lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen ja siihen puuttumiseen Väkivallan selvittelyn vaiheet 1. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja määrittäminen 2. Väkivallan puheeksi ottaminen 3. Väkivallan kartoittaminen 4. Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta 5. Tapaamisen suunnittelu ja turvallisuuden varmistaminen 6. Mahdollisten riskien arviointi 7. Sopimuksen vahvistaminen tai vahvistamatta jättäminen 8. Lastensuojeluilmoitus 9. Rikosilmoitus 10. Ohjaus edelleen auttaviin palveluihin 11. Tapaamisten dokumentointi

29 Lähisuhdeväkivallan määrittäminen itselle Jotta kykenee tunnistamaan väkivaltaa kokeneen, ottamaan väkivallan työssään huomioon ja puuttumaan siihen, on asia ensin määriteltävä itselle Mitä on väkivalta perheessä? Miten itse ymmärrän väkivaltaa? Ymmärrämmekö sen samalla tavoin? esim. riita on eri asia kuin väkivalta, eri muodot? henkinen, fyysinen, taloudellinen, seksuaalinen Kuka on uhri? Kuka on tekijä? Keihin asialla on vaikutusta? Miten väkivallan näkeminen, kuuleminen tai aistiminen vaikuttaa lapsiin? Kohdatessaan väkivaltaa kokeneen joutuu samalla kohtaamaan myös omat asenteensa ja tunteensa objektiivisuuden säilyttäminen

30 Väkivallan tunnistaminen Väkivallan tunnistaminen on vaikeaa. Se vaatii vahvaa ammattitaitoa ja tilanneherkkyyttä Opittava tunnistamaan merkit väkivallasta jokaisessa, mutta vältettävä pikaisia johtopäätöksiä Ole tarkka kuulemaan riidoista, perheongelmista, stressistä Tee ero riidan ja väkivallan välillä Väkivaltaa kohdannut ei aina halua tai uskalla ottaa asiaa puheeksi tulee oma-aloitteisesti esiin vain harvoin asiasta voi kysyä ja kertoa miksi kysytään Huomioi oma intuitiivinen huolesi tai epäilysi

31 Väkivallan tunnistaminen Väkivaltaa voi olla eri asteista ja eri laatuista. Vakavimman väkivallan tunnistaa helpommin. Mitä lievemmästä väkivallasta on kysymys, sen vaikeampaa on sen tunnistaminen Kaikki väkivalta ei välttämättä vaikuta eron jälkeiseen elämään, mutta vaikeutena on tunnistaa ne tapaukset, joissa väkivalta jatkuu ja vaikuttaa erosta huolimatta Vaikeaa on myös sen arvioiminen, mikä merkitys väkivallasta saadulle tiedolle tulisi sopimuksia vahvistettaessa antaa

32 Väkivallan puheeksi ottaminen Väkivalta tulee ottaa puheeksi, jotta se tulee näkyväksi Väkivallan puheeksi ottamista voi oppia vain puhumalla Harkitse aina onko väkivallan puheeksi ottaminen turvallista molempien vanhempien läsnä ollessa Lähtökohtaisesti väkivallasta olisi turvallisempaa puhua vain toisen vanhemman kanssa. Lastenvalvojan luona molemmat vanhemmat ovat kuitenkin pääsääntöisesti yhtä aikaa läsnä, koska kysymys on yhteisen lapsen asioista sopimisesta sovittelijan on kyettävä ottamaan asia puheeksi lähtökohtaisesti yhdessä molempien vanhempien kanssa Vanhemmilta voi kysyä erikseen kokevatko he voivansa neuvotella lapsen asioista tasavertaisesti toisen vanhemman kanssa vai onko tilanne sellainen, ettei yhteisneuvottelu ole mahdollista

33 Väkivallan puheeksi ottaminen Kysyminen tulee perustella: tietoa tarvitaan toimivien ratkaisujen aikaansaamiseksi toimii perusteluna asiasta kysymiselle Kerro omasta velvollisuudestasi työntekijänä ja siitä, että pyrit auttamaan (meillä on toimintatapana kysyä asiasta) Kysymistä helpottaa sen kertominen, että on työntekijänä velvollinen ottamaan asian puheeksi ja arvioimaan väkivallan merkitystä sopimusten vahvistamisessa Kerro, että väkivalta on yleistä ja, että siitä tulee puhua, jotta asiat tulee ratkaistua oikean tiedon valossa salailu ei auta ketään, kerro auttavista tahoista

34 Väkivallan puheeksi ottaminen Miten asian voi ottaa puheeksi? Miten kysytään? Missä tilanteessa? Väkivallasta tulee kysyä suoraan ja molemmilta tasapuolisesti, kokevatko he itse ja miten toistensa olevan väkivaltaisia, ja miten väkivaltaisuus ilmenee? (molemmilla on oikeus omaan kokemukseen) Otettava huomioon, että vanhempien näkemykset ovat subjektiivisia, kunnioitettava sitä, mutta uskallettava muodostaa oma käsitys asiasta Kysyä voi esimerkiksi: Minkälaista teidän välinen kommunikaationne on? Pystyttekö puhumaan lapsen asioista? Kieltäytyykö jompikumpi puhumasta? Onko teillä riitoja? Millaisia? Voit kysyä, onko jompikumpi pelännyt toista vanhempaa? Jos niin miksi? Perheessä voi olla välillä tulehtuneita tilanteita. Pelko on kuitenkin se, mikä määrittää vallankäyttäjän

35 Väkivallan puheeksi ottaminen Väkivallasta voi kysyä suoraan esimerkiksi huoltomuodosta keskusteltaessa voi tuoda esiin sen, että mikäli perheessä on ilmennyt esim. väkivaltaa, päihteiden väärinkäyttöä tai mielenterveyteen liittyviä ongelmia, yksinhuolto voi olla toimivampi ratkaisu. Asiasta on helpompi puhua, jos tuo esiin myös muita tilanteita, jolloin yksinhuolto voisi olla lapsen kannalta parempi ratkaisu Väkivallasta voi puhua arkipäiväisesti, samoin kuin puhuisi mistä tahansa asiasta auttaa vaikeasta asiasta keskustelemista Voi puhua yleisellä tasolla ennen kuin siirtyy asiakasperheen tilanteeseen (kynnyksen madaltaminen ja puheeksi ottamisen perusteleminen) esim.: - väkivaltaa esiintyy monissa perheissä - väkivalta tulee esiin usein eron yhteydessä - väkivalta vaikuttaa vanhemmuuteen - väkivalta vaikuttaa aina myös lapsiin

36 Väkivallan puheeksi ottaminen / huomioitavaa Vanhempien kertomusten erilaisuus saattaa työntekijästä vaikuttaa hämmentävältä. Tämä voi selittyä sillä, että uhri ja tekijä kokevat tilanteet eri tavalla; uhrin ja lapsen näkökulmasta väkivalta tai sen uhka on läsnä kaiken aikaa, kun taas tekijälle väkivalta näyttäytyy vain yksittäisinä tekoina Voi olla myös tilanteita, joissa molemmat vanhemmat esittävät väitteitä väkivallasta. Tällöin työntekijän on vaikea hahmottaa tilannetta ristiriitaisten puheiden ja ulkoisen olemuksen perusteella ja tehdä oikeita johtopäätöksiä vanhempien välisistä valtasuhteista. Väkivallasta puhuminen on erityisen vaikeaa, kun molemmat vanhemmat ovat paikalla yhtä aikaa. Koska neuvottelussa kuitenkin päätetään lasta koskevista asioista, on oleellista, että väkivallasta puhutaan ja sen olemassaololle annetaan merkitys

37 Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta On tärkeää muodostaa oma käsitys tilanteesta ja väkivallan vakavuudesta sekä kyettävä arvioimaan, mikä merkitys mahdollisesti tapahtuneella väkivallalla on lapsen edun näkökulmasta Voidaanko yhteisneuvottelua jatkaa tai järjestää erillisneuvottelut asiassa, jossa pohditaan jatkoa? Onko syytä ottaa aikalisä? ( johtopäätökset yhden tapaamisen perusteella mahdollinen riski) Onko vanhemmilla edellytyksiä sopia asiasta vai tuleeko asia saattaa ratkaistavaksi oikeudenkäyntiasiana? Miten tapahtunut väkivalta vaikuttaa vanhempien väliseen kommunikaatioon? (Väkivalta vaikuttaa aina vahvasti perheen dynamiikkaan ja sitä kautta lapsen hyvinvointiin) Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuodon valintaan? / asumiseen / tapaamisjärjestelyjen toteuttamiseen?

38 Muistilista Tunnista ja määritä Ota puheeksi, kysy suoraan Kartoita väkivalta Muodosta oma käsityksesi Suunnittele tapaaminen ja varmista turvallisuus, ota työpari Arvioi mahdolliset riskit Vahvista sopimus tai jätä vahvistamatta Lastensuojeluilmoitus/rikosilmoitus Ohjaa edelleen auttaviin palveluihin tai käräjäoikeuteen Dokumentoi tapaaminen

39 Lopuksi Väkivalta on otettava puheeksi ja siihen on puututtava Lastenvalvoja ei voi jättää huomiotta, vähätellä tai kieltää väkivallan olemassaolosta kertovia tunnusmerkkejä tai vihjeitä Turvallisuus pitää asettaa aina etusijalle Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä lähisuhteessa tapahtunut väkivalta tulee ottaa huomioon eikä sopimus huollosta tai tapaamisoikeudesta saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta Ole rohkea ja oma-aloitteinen, luota omaan ammattitaitoosi!

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille Lähisuhdeväkivalta ja ero; vaikutus lapsiin ja vanhemmuuteen ROVANIEMI 22.5.2014 Marjatta Karhuvaara

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn seminaari TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä 13.6.2013 LAHTI Timo Rytkönen Turvallisten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan kartoittaminen ja siihen puuttuminen lastenvalvojan työssä. Marjatta Karhuvaara & Sanna Kaitue & Susanna Ruuhilahti

Lähisuhdeväkivallan kartoittaminen ja siihen puuttuminen lastenvalvojan työssä. Marjatta Karhuvaara & Sanna Kaitue & Susanna Ruuhilahti Lähisuhdeväkivallan kartoittaminen ja siihen puuttuminen lastenvalvojan työssä Marjatta Karhuvaara & Sanna Kaitue & Susanna Ruuhilahti Marjatta Karhuvaara, Sanna Kaitue, Susanna Ruuhilahti Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan?

Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Pauli Tossavainen varapuheenjohtaja Huoltoriita Huoltoriita on oikeusprosessi, jossa haetaan päätöstä

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

MARAK 24.10.2013 THL 1

MARAK 24.10.2013 THL 1 MARAK 24.10.2013 THL 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy:

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ VAUVOJEN LASTENSUOJELU koulutuspäivät 7. 8.5.2009 Otk, Lasten erityispalvelujen päällikkö MarjattaKarhuvaara, Espoon kaupunki Näkökulma Mitä tiedetään? Miksi

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN ROVANIEMI 22.5.2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Vanhempien vaihtoehdot

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa Kysymisen menetelmistä ja toimintatavoista Sirkka Perttu, THM, työnohjaaja Lähisuhdeväkivallasta kysyminen = puuttuminen Puuttuminen on prosessi, joka sisältää

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Lausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta Oikeusministeriölle OM 31/41/2015 Lausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta Ensi- ja turvakotien liitto ilmaisee hämmästyksensä siitä, että tästä lasten huoltoa

Lisätiedot

MARAK. Minna Piispa 1

MARAK. Minna Piispa 1 MARAK Minna Piispa 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy: 1. Asiakkaan

Lisätiedot

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 MARAK työryhmä Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK-

Lisätiedot

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimenpideohjelma Kokkolan perheneuvola Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskus

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Henna Aarnio ja Pekka Härkönen

Henna Aarnio ja Pekka Härkönen Henna Aarnio ja Pekka Härkönen Väkivaltaa ei pääse pakoon lapsi väkivallan kohteena Väkivalta kotona, todistajaksi joutuminen Todellinen väkivalta ympäristössä, koulussa ja kadulla Viihdeväkivalta, mediaväkivalta,

Lisätiedot

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä !"$"%&'&(")*+,!*-*',$., /*-0"&1"123,-2 TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä 45676489:, "(;(, Timo Rytkönen Mielen kielellä Timo

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan?

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Työterveyshoitajien koulutuspäivät, Mela Oulu 9.9.2014 Tampere 11.9.2014 Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitto ry Sisältö 1. Taustaorganisaatio

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot