LASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI. Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta

Transkriptio

1 LASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta Sanna Kaitue ja Marjatta Karhuvaara

2 Oppaan sisältö Osa I / Lähisuhdeväkivalta ilmiönä Viranomaisia velvoittavat sopimukset ja lainsäädäntö Lähisuhdeväkivallan määrittely Väkivallan vaikutus lapseen / vanhemmuuteen Osa II / Lähisuhdeväkivalta lastenvalvojan toimintakentässä Sopimusten vahvistaminen lastenvalvojan luona Lapsen asema/ääni sopimusneuvotteluissa Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuotoon? Asumis- ja tapaamisjärjestelyihin? Perheen tilanteen rauhoittaminen Väkivallan puheeksi ottaminen Osa III / Työväline lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen

3 Työväline lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen ja siihen puuttumiseen Väkivallan selvittelyn vaiheet 1. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja määrittäminen 2. Väkivallan puheeksi ottaminen 3. Väkivallan kartoittaminen 4. Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta 5. Tapaamisen suunnittelu ja turvallisuuden varmistaminen 6. Mahdollisten riskien arviointi 7. Sopimuksen vahvistaminen tai vahvistamatta jättäminen 8. Lastensuojeluilmoitus 9. Rikosilmoitus 10. Ohjaus edelleen auttaviin palveluihin 11. Tapaamisten dokumentointi

4 Miksi työväline lastenvalvojille? Lastenvalvojille ei ole ollut työvälinettä puuttua väkivaltaan / tärkeässä roolissa väkivaltaan puuttumisen suhteen Lastenvalvojan aktiivinen rooli verrattuna tilanteeseen, jossa ei ole väkivaltaa, valtaosa sovitaan lastenvalvojan luona Väkivalta voi kärjistyä erotilanteessa ja jatkua myös eron jälkeen Erotilanne on selkeä riskikohta väkivallalle altistumiseen Parisuhteessa tapahtuva väkivalta ei useinkaan lopu, vaikka suhteessa päädyttäisiinkin eroon Parisuhteen dynamiikka voi jatkua entisellään ja vaikuttaa vanhempien kykyyn toimia yhteistyössä Väkivalta voi eron jälkeen laajentua kohdistumaan myös lapseen esim. tapaamisen aikana tai lapsi voi kokea turvattomuutta tapaamisen aikana olleessaan väkivaltaa harjoittaneen luona Vanhempien ero ei välttämättä lopeta väkivaltaa suhteessa lapseen lapsi ei eroa vanhemmasta

5 Lähisuhdeväkivalta ja sopimusneuvottelut Miksi väkivalta puheeksi? Vanhemmilla on sopimusvapaus lasta koskevista asioista Vanhemmat vastaavat asioiden esilletuomisesta lastenvalvojan luona lähtökohtaisesti itse Sovittelun tuloksena syntynyt sopimus vahvistetaan, ellei jokin erityinen seikka anna aihetta olettaa, että sopimus olisi vastoin lapsen etua. Tällainen seikka voi olla perheessä esiintynyt väkivalta Viranomaisten vastuu väkivallan puheeksi ottamisesta ja perheen tilanteen selvittämisestä syntyy sitä kautta, että 1) vanhempien välinen sopimus voidaan vahvistaa vain, ellei ole aihetta epäillä sopimuksen olevan lapsen edun vastainen ja 2) sopimuksen vahvistajan on aina oltava vakuuttunut myös siitä, että sopimus on aidosti ja vapaaehtoisesti kummankin sopijapuolen hyväksymä

6 Väkivalta ja sopimusneuvottelut Väkivallan merkitys lasta koskevien sopimusten kannalta Väkivalta jää helposti huomiotta neuvotteluissa, joiden päämääränä on sovinnon aikaansaaminen Mikäli perheessä olisi ollut väkivaltaa, sitä ei voida jättää huomioimatta. Väkivallan olemassaolo ja sen laatu/vakavuus saadaan esiin vain konkreettisilla kysymyksillä. Valtasuhteen epätasapaino, käytetyn väkivallan muodot ja vakavuus sekä väkivallan toistuvuus ja pitkäkestoisuus vaikuttavat siihen, millaisia sopimuksia vahvistetaan Lapsen etu on saada suojakseen sellainen sopimus, joka minimoi vanhempien välisen konfliktin jatkumisen. Sopimuksella tulee suojella lasta myös vanhempaan kohdistuvaan väkivaltaan altistumiselta On osattava arvioida, miten väkivalta vaikuttaa huoltomuotoon, asumisratkaisuihin sekä tapaamisoikeuden muotoon ja laajuuteen Väkivalta vaikuttaa lapsen elämään ja vanhemmuuteen myös eron jälkeen. Sopimukset eivät milloinkaan saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta

7 Väkivalta ja sopimusneuvottelut Osapuolten asema neuvottelutilanteessa Väkivaltaa tekona ei pidä sovitella, mutta väkivalta ei lähtökohtaisesti estä sovittelua vanhempien välillä yhteisten lasten asioista sopimiseksi vaikka kaikki väkivalta on vahingollista, voi tilanne kuitenkin olla sellainen, että vanhemmat kykenevät yhteistyöhön lasta koskevissa asioissa tapahtuneesta väkivallasta huolimatta Väkivaltaa kokenut ja väkivallan harjoittaja eivät kuitenkaan välttämättä ole keskenään tasa-arvoisessa asemassa neuvotellessaan lapsen asioista tulee arvioida, voidaanko asiassa ylipäätään neuvotella/sopia, miten väkivalta vaikuttaa vanhemmuuteen ja vanhempien väliseen yhteistyöhön, ja toteutuuko lapsen etu/voidaanko hänen turvallisuutensa taata vanhempien ehdottamilla sopimusjärjestelyillä On mahdollista, että tapahtuneesta väkivallasta huolimatta neuvottelu lapsen asioista voidaan erottaa tapahtuneesta väkivallasta ja saavuttaa molempia osapuolia tyydyttävä lapsen edun mukainen ratkaisu

8 Työntekijän tulee ottaa kantaa väkivaltaan Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Suomi allekirjoittanut): Päätettäessä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lähisuhteessa tapahtunut väkivalta tulee ottaa huomioon eikä huolto tai tapaamisoikeus saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta Väkivalta ei lopu itsestään, vaan siihen tulee puuttua ei voida jättää huomiotta merkityksellisintä seikkaa lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta Väkivallasta tulee kysyä suoraan, mutta samalla on osattava kuunnella ja antaa tilaa Työntekijän on oltava tilanteelle herkkä ja kyetä havaitsemaan hienovaraiset vihjeet väkivallasta

9 Suhtautuminen väkivaltaa kokeneeseen Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tehdyssä kyselyssä yhdeksi merkittävimmistä auttamista vaikeuttavaksi tekijäksi mainittiin asiakkaan oma keinottomuus ratkaista ongelmiaan Kukaan ei halua olla läheisen harjoittaman väkivallan kohteena, ja jokainen väkivaltaisessa suhteessa elävä toivoo, että väkivalta loppuisi. Pitkään jatkuessaan väkivalta heikentää sen kohteeksi joutuneen itsetuntoa ja fyysistä terveyttä väkivalta traumatisoi Traumatisoivinta on se, että väkivaltaa harjoittaa henkilö, jonka pitäisi olla kaikkein läheisin liittyy myös tunne siitä, ettei kukaan voi ymmärtää, mitä väkivaltaa kokenut on käynyt tai käy läpi voi vaikeuttaa kokemusten jakamista ulkopuolisten kanssa ja väkivaltaa kokenut voi myös syyllistyä keskustelutilanteessa

10 Suhtautuminen väkivaltaa kokeneeseen Ymmärrettävä, ettei väkivaltaa kokenut ole syyllinen Väkivaltaa kokenut saattaa olla tilanteessaan hyvin yksinäinen ja kokea syyllisyyttä tilanteesta. Väkivalta saattaa myös synnyttää riippuvuussuhteen tekijään. Rakkaus ei välttämättä lopu väkivaltaan asetelmaa voi olla vaikea ymmärtää Väkivaltaa kokenut toivoo usein, että suhde jatkuisi, mutta väkivalta loppuisi Väkivaltaa kokenut käy jatkuvaa ja vaikeaa pohdintaa suhteesta lähtemisen hyötyjen ja haittojen välillä vertailussa painavat esimerkiksi lasten ja oma turvallisuus, toive väkivaltaa käyttävän muuttumisesta Rakkaus, pelko, taloudellinen riippuvuus ja eristäytyneisyys sosiaalisista suhteista ja työelämästä ym. voivat luoda avio/avoliitosta näkymättömän vankilan, josta lähteminen ei ole yksinkertaista

11 Suhtautuminen vallankäyttäjään - Vallan väärinkäyttö ja väkivalta on aina oma valinta Väkivalta on vallan väärinkäyttöä ja kontrollia Väkivalta perustuu epätasa-arvoon tekijä pyrkii alistamaan ja syyllistämään läheistään kontrolloimalla ja kääntämällä asiat päälaelleen Väkivallasta on kuitenkin vastuussa vain tekijä Väkivaltaisesti puolisoaan kohtaan käyttäytyvä henkilö saattaa kontrolloida puolisonsa elämää kokonaisvaltaisesti, kyse ei välttämättä vihanhallinnasta vaan hallitusta kontrolloinnista Ero konkretisoi kontrollin menetyksen ja tähän voi liittyä väkivaltaa harjoittavan pelko siitä, että hän menettää myös suhteensa lapsiin Keskustelu ei pohjaudu tasa-arvoiseen toisen kunnioittamiseen vallankäyttäjän toiminta pohjautuu hänen asenteisiinsa, uskomuksiinsa ja tapoihinsa hän kokee olevansa oikeutettu toimimaan niin kuin toimii, pyrkii ohjailemaan ja dominoimaan (myös työntekijää)

12 Väkivallan tunnistaminen ja määrittäminen Väkivallan tunnistaminen on vaikeaa. Se vaatii vahvaa ammattitaitoa ja tilanneherkkyyttä Opittava tunnistamaan merkit väkivallasta jokaisessa, mutta vältettävä pikaisia johtopäätöksiä Ole tarkka kuulemaan riidoista, perheongelmista, stressistä Tee ero riidan ja väkivallan välillä Väkivaltaa kohdannut ei aina halua tai uskalla ottaa asiaa puheeksi tulee oma-aloitteisesti esiin vain harvoin Huomioi oma intuitiivinen huolesi tai epäilysi Väkivalta voi olla normalisoitunut niin, ettei väkivaltaa kokenut osaa nimetä kokemaansa väkivallaksi auta nimeämään asia, tarkentavat kysymykset

13 Väkivallan tunnistaminen ja määrittäminen Väkivaltaa voi olla eri asteista ja eri laatuista. Vakavimman väkivallan tunnistaa helpommin. Mitä lievemmästä väkivallasta on kysymys, sen vaikeampaa on sen tunnistaminen Kaikki väkivalta ei välttämättä vaikuta eron jälkeiseen elämään, mutta vaikeutena on tunnistaa ne tapaukset, joissa väkivalta jatkuu ja vaikuttaa erosta huolimatta Vaikeaa on myös sen arvioiminen, mikä merkitys väkivallasta saadulle tiedolle tulisi sopimuksia vahvistettaessa antaa

14 Väkivallan tunnistaminen ja määrittäminen Jotta kykenee tunnistamaan väkivaltaa kokeneen, ottamaan väkivallan työssään huomioon ja puuttumaan siihen, on asia ensin määriteltävä itselle Mitä on väkivalta perheessä? Miten itse ymmärrän väkivaltaa? Ymmärrämmekö sen samalla tavoin? esim. riita on eri asia kuin väkivalta, eri muodot? henkinen, fyysinen, taloudellinen, seksuaalinen Kuka on uhri? Kuka on tekijä? Keihin asialla on vaikutusta? Miten väkivallan näkeminen, kuuleminen tai aistiminen vaikuttaa lapsiin? Kohdatessaan väkivaltaa kokeneen joutuu samalla kohtaamaan myös omat asenteensa ja tunteensa objektiivisuuden säilyttäminen

15 Väkivallan tunnistaminen ja määrittäminen Määrittely on vaikeaa oikeuttaa puuttumaan tai ohittamaan ongelman Ilmiötä, josta ei puhuta, ei ole olemassa. Uhrin oma todellisuus muodostuu epärealistiseksi, jos se ohitetaan eikä sitä oteta puheeksi. Uhrin on vaikea kohdata realiteettia. Uhrin todellisuus muodostuu todellisuudeksi, jota ei ole olemassa muille uhri eikä tekijä usein kerro eikä tunnista molemmilla tarve "kieltää" väkivallan olemassaolo kun väkivallasta puhuu siitä tulee totta

16 Väkivallan puheeksi ottaminen Harkitse aina onko väkivallan puheeksi ottaminen turvallista molempien vanhempien läsnä ollessa (esitieto väkivallan olemassaolosta esim. ajanvarauksen yhteydessä) Lähtökohtaisesti väkivallasta olisi turvallisempaa puhua vain toisen vanhemman kanssa. Lastenvalvojan luona molemmat vanhemmat ovat kuitenkin pääsääntöisesti yhtä aikaa läsnä, koska kysymys on yhteisen lapsen asioista sopimisesta lastenvalvojan on kyettävä ottamaan asia puheeksi lähtökohtaisesti yhdessä molempien vanhempien kanssa vrt. käräjäoikeus Vanhemmilta voi kysyä erikseen kokevatko he voivansa neuvotella lapsen asioista tasavertaisesti toisen vanhemman kanssa vai onko tilanne sellainen, ettei yhteisneuvottelu ole mahdollista Lapsen ja väkivaltaa kokeneen turvallisuus on asetettava aina etusijalle

17 Väkivallan puheeksi ottaminen Kysyminen tulee perustella: tietoa tarvitaan toimivien ratkaisujen aikaansaamiseksi toimii perusteluna asiasta kysymiselle Kerro omasta velvollisuudestasi työntekijänä ja siitä, että pyrit auttamaan (meillä on toimintatapana kysyä asiasta) Kysymistä helpottaa sen kertominen, että on työntekijänä velvollinen ottamaan asian puheeksi ja arvioimaan väkivallan merkitystä sopimusten vahvistamisessa (Euroopan neuvoston sopimus, joka velvoittaa ottamaan huomioon) Kerro, että väkivalta on yleistä ja, että siitä tulee puhua, jotta asiat tulee ratkaistua oikean tiedon valossa salailu ei auta ketään, kerro auttavista tahoista

18 Väkivallan puheeksi ottaminen - kuka perheessä pelkää? Miten asian voi ottaa puheeksi? Miten kysytään? Missä tilanteessa? Väkivallasta tulee kysyä suoraan ja molemmilta tasapuolisesti, kokevatko he itse ja miten toistensa olevan väkivaltaisia, ja miten väkivaltaisuus ilmenee? (molemmilla on oikeus omaan kokemukseen) Otettava huomioon, että vanhempien näkemykset ovat subjektiivisia, kunnioitettava sitä, mutta uskallettava muodostaa oma käsitys asiasta Kysyä voi esimerkiksi: Minkälaista teidän välinen kommunikaationne on? Pystyttekö puhumaan lapsen asioista? Kieltäytyykö jompikumpi puhumasta? Onko teillä riitoja? Millaisia? Voit kysyä, onko jompikumpi pelännyt toista vanhempaa? Jos niin miksi? Perheessä voi olla välillä tulehtuneita tilanteita. Pelko on kuitenkin se, mikä määrittää vallankäyttäjän

19 Väkivallan puheeksi ottaminen Väkivallasta voi kysyä suoraan esimerkiksi huoltomuodosta keskusteltaessa voi tuoda esiin sen, että mikäli perheessä on ilmennyt esim. väkivaltaa, päihteiden väärinkäyttöä tai mielenterveyteen liittyviä ongelmia, yksinhuolto voi olla toimivampi ratkaisu. Asiasta on helpompi puhua, jos tuo esiin myös muita tilanteita, jolloin yksinhuolto voisi olla lapsen kannalta parempi ratkaisu Väkivallasta voi puhua arkipäiväisesti, samoin kuin puhuisi mistä tahansa asiasta auttaa vaikeasta asiasta keskustelemista Voi puhua yleisellä tasolla ennen kuin siirtyy asiakasperheen tilanteeseen (kynnyksen madaltaminen ja puheeksi ottamisen perusteleminen) esim.: - väkivaltaa esiintyy monissa perheissä - väkivalta tulee esiin usein eron yhteydessä - väkivalta vaikuttaa vanhemmuuteen - väkivalta vaikuttaa aina myös lapsiin

20 Väkivallan puheeksi ottaminen / huomioitavaa Vanhempien kertomusten erilaisuus saattaa työntekijästä vaikuttaa hämmentävältä. Tämä voi selittyä sillä, että uhri ja tekijä kokevat tilanteet eri tavalla; uhrin ja lapsen näkökulmasta väkivalta tai sen uhka on läsnä kaiken aikaa, kun taas tekijälle väkivalta näyttäytyy vain yksittäisinä tekoina Voi olla myös tilanteita, joissa molemmat vanhemmat esittävät väitteitä väkivallasta. Tällöin työntekijän on vaikea hahmottaa tilannetta ristiriitaisten puheiden ja ulkoisen olemuksen perusteella ja tehdä oikeita johtopäätöksiä vanhempien välisistä valtasuhteista. Väkivallasta puhuminen on erityisen vaikeaa, kun molemmat vanhemmat ovat paikalla yhtä aikaa. Koska neuvottelussa kuitenkin päätetään lasta koskevista asioista, on oleellista, että väkivallasta puhutaan ja sen olemassaololle annetaan merkitys

21 Väkivallan puheeksi ottaminen / huomioitavaa Ota aikalisä, jos koet, ettei väkivallasta ole turvallista puhua molempien ollessa läsnä Kysy väkivaltaa kokeneelta (yksin) kokeeko hän voivansa neuvotella ja sopia asiasta väkivaltaa harjoittaneen kanssa Varaa tarvittaessa uusi aika ja keskustele väkivaltaa kokeneen kanssa yksin tai molempien kanssa erikseen ota työpari Arvioi tilanteen turvallisuus ja riski väkivallasta tapaamisen jälkeen. Toimi, jos tilanne sitä edellyttää, esimerkiksi varmista turvallinen poistuminen toimitiloista porrastetusti, ohjaa edelleen poliisiin ja auttaviin tahoihin (on parempi, että väkivaltaa harjoittanut jää odottamaan työntekijän kanssa ja väkivaltaa kokenut lähtee ensin, jotta mahdolliselta konfliktilta vältytään)

22 Väkivallan kartoittaminen Kartoita, määritä ja kiinnitä huomiota / käytä lisäkysymyksiä apuna tilanteen vakavuuden määrittämisessä Voit kysyä viimeaikaisesta tilanteesta ja väkivallan kestosta: Kuinka kauan tilanne on jatkunut? Onko tekoja ollut useita? Millaisena käytöksenä väkivalta on ilmennyt? Fyysisenä, henkisenä, taloudellisena? Pelko? Onko lapsi ollut tilanteessa? Miten lapsi kokee asian? Onko asiasta tehty ilmoitus poliisille? Onko teoista olemassa tuomiota? Onko lähestymiskieltoa? Jos on esiintynyt fyysistä väkivaltaa, mitä on tapahtunut? Milloin?

23 Väkivallan kartoittaminen Jos on esiintynyt henkistä väkivaltaa, millaista? (esimerkiksi itsemurhalla uhkaaminen, ystävien tai sukulaisten tapaamisten rajoittaminen, puhelimen ja tietokoneen käytön rajoittaminen ja kontrollointi, haukkuminen, nimittely, vähättely, nöyryyttäminen ja alistaminen, pelottelu ilmein ja elein, erolla uhkaaminen, toisen syyttäminen tilanteesta ja ongelmien vähättely, perusteeton uhkaaminen eri viranomaisilla ja lasten menettämisellä) Jos on esiintynyt taloudellista väkivaltaa, millaista? (esimerkiksi työssäkäynnin tai opiskelun vaikeuttaminen tai rajoittaminen, toisen rahankäytön kontrolloiminen, tärkeiden taloudellisten päätösten tekeminen yksin, perheen taloudellisten asioiden pimittäminen toiselta, toisen rahavarojen käyttö omiin tarkoituksiin, elatusmaksujen laiminlyönti kiusantekomielessä)

24 Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta On tärkeää tiedostaa ainakin seuraavat seikat: Voiko lastenvalvoja ottaa vanhempia lainkaan vastaan? Haluavatko molemmat vanhemmat tulla tapaamiseen? Kuinka vakavaa väkivalta on ollut? Jatkuvaa? Kertaluontoista? Onko muilla viranomaisilla tietoa asiasta? Onko väkivalta kohdistunut lapsiin / Ovatko he olleet todistamassa sitä? Lasten kokemus asiasta? Onko lähestymiskieltoa haettu tai onko hakemus vireillä? Onko pahoinpitely- tai seriepäily vireillä? Jos lähestymiskielto kohdistuu lapseen, miten tapaamisoikeuden vahvistamiseen suhtaudutaan? Kykeneekö lastenvalvoja turvaamaan lapsen/vanhemman turvallisuuden, onko riittävästi informaatiota tapahtuneesta?

25 Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta On tärkeää muodostaa oma käsitys tilanteesta ja väkivallan vakavuudesta sekä kyettävä arvioimaan, mikä merkitys mahdollisesti tapahtuneella väkivallalla on lapsen edun näkökulmasta Voidaanko yhteisneuvottelua jatkaa? Onko syytä ottaa aikalisä? (johtopäätökset yhden tapaamisen perusteella mahdollinen riski) Onko vanhemmilla edellytyksiä sopia asiasta vai tuleeko asia saattaa ratkaistavaksi oikeudenkäyntiasiana? Miten tapahtunut väkivalta vaikuttaa vanhempien väliseen kommunikaatioon? (Väkivalta vaikuttaa aina vahvasti perheen dynamiikkaan ja sitä kautta lapsen hyvinvointiin) Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuodon valintaan? / asumiseen / tapaamisjärjestelyjen toteuttamiseen?

26 Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta Onko syytä ottaa aikalisä? ( johtopäätökset yhden tapaamisen perusteella mahdollinen riski) Onko syytä pyytää työpari lastensuojelusta? Onko tehtävä lastensuojeluilmoitus? Miten tapahtunut väkivalta vaikuttaa vanhempien väliseen kommunikaatioon? Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuodon valintaan? / asumiseen / tapaamisjärjestelyjen toteuttamiseen? Vanhemmilta voi kysyä, voiko yhteishuolto käytännössä toimia tapahtumista huolimatta? Onko syytä tehdä määräaikaiset sopimukset?

27 Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta Edellyttääkö tilanne lapsen tapaamisten järjestämistä valvottuina/tuettuina tai valvottujen vaihtojen avulla? Voiko lastenvalvoja vahvistaa edes valvottuja tapaamisia? Onko tarpeen tehdä mahdollisimman yksityiskohtaiset sopimukset, jotta vältytään tarpeettomalta kommunikaatiolta ja yhteydenotoilta? Onko syytä ohjata osapuolet tukipalvelujen piiriin Ota kantaa väkivaltaan. Väkivalta on aina väärin. Ohjaa vanhempia eteenpäin avun piiriin. Neuvonnan tarve korostuu, jos väkivalta on jatkuvaa

28 Tapaamisen suunnittelu ja turvallisuuden varmistaminen Kun olet muodostanut oman käsityksesi tilanteesta tulee arvioitavaksi seuraavat seikat: Jatkotapaamisen suunnittelu ja lisätiedon hankinta / Salassapitovelvollisuus jos lastensuojelun asiakkuus työpari lastensuojelusta mukaan? Voivatko vanhemmat olla tilanteessa yhtä aikaa läsnä? Onko tapaamisessa syytä käyttää työparia ja sopia vanhemmille uusi aika? Tuleeko harkita turvapalvelujen käyttöä? Onko poistuminen lastenvalvojatapaamisesta ja saapuminen tapaamiseen turvallinen? Tuleeko vanhemmille sopia tapaamisajat porrastetusti? Tiimi/esimies avuksi pohdintaan?

29 Mahdollisten riskien arviointi Onko olemassa todellisia riskejä toisen vanhemman tai lapsen turvallisuuden suhteen? Onko väkivalta uhka lapsen edun toteutumiselle huollon, asumisen ja tapaamisen suhteen? Jatkuuko väkivalta erosta huolimatta, jolloin sillä on merkitystä lapsen edun näkökulmasta? Onko kyse patologisoituvasta tilanteesta, joka voi johtaa manipulointiin, kiusantekoon, häirintään ja jatkua kaikilla rintamilla ja lopulta sairastuttaa lapsen ja koko perheen? Voiko väkivalta erotilanteessa johtaa henkirikokseen?

30 Mahdollisten riskien arviointi Voiko väkivalta johtaa lapsen kaappaamiseen tai omavaltaiseen huostaanottoon? Onko tilanne niin vaikea, että on parempi ohjata osapuolet tuomioistuimeen? Jatkuuko väkivalta? Raaistuuko väkivalta? Onko tilanteessa riski, että vanhempi joutuu vainotuksi? Menettääkö lähivanhempi turvallisuudentunteensa, heikentääkö tämä hänen jaksamistaan vanhempana?

31 Sopimuksen vahvistaminen tai vahvistamatta jättäminen Yhteishuolto Yksinhuolto Asuminen Tapaamisoikeuden laatu ja laajuus Elatus Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus Milloin lastenvalvoja ei voi vahvistaa sopimusta

32 Lastensuojeluilmoitus Lastenvalvoja on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen lastensuojelulain 25 :n 1 momentin nojalla, jos hän on tehtävässään saanut tiedon lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä

33 Rikosilmoitus Vuoden 2012 alusta lähtien lastensuojelulain 25 :n 1 mom mainituilla henkilöillä (esim. lastenvalvoja) on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä seksuaalirikosta (rikosilmoituksen lisäksi lastensuojeluilmoitus) Tiettyjen vakavien rikosepäilyjen kohdalla on velvollisuus ilmoittaa hankkeilla olevasta rikoksesta, joka voitaisiin ilmoittamalla estää (RL 15:10 koskee erityisen vakavia rikoksia esim. vakava lähisuhdeväkivalta henkirikokset, raiskaus, törkeä pahoinpitely, törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, sukuelinten silpominen (maahanmuuttajataustaiset) Joskus voi olla hankala erottaa, onko hankkeilla oleva teko törkeä pahoinpitely, mutta epäselvissä tilanteissa on syytä tehdä ilmoitus. Ilmoitus tehdään käytännössä poliisille. Rangaistavaksi törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen tulee, jos rikollinen teko toteutuu

34 Rikosilmoitus Rikoksen hankkeilla ololta edellytetään konkreettisuutta (valmistautuminen/harkinta). Ilmoittamisvelvollisuus ei koske tilanteita, joissa tiedot ovat niin yksilöimättömiä tai epämääräisiä, ettei niiden perusteella ole mahdollista tietää mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä rikoksen estämiseksi Tutkimustiedon perusteella lähisuhdeväkivallasta tiedetään, että uhkailujen ja pahoinpitelyiden välillä on yhteys, väkivalta on jatkuvaa ja sillä on taipumus vakavoitua ilmoittamatta jättäminen näissä tilanteissa voisi olla rangaistava teko ainakin, jos lähisuhdeväkivaltatilanteissa aiempien pahoinpitelyiden perusteella olisi pääteltävissä, että pahoinpitely toteutuu törkeänä tai aiemmin väkivaltaa kokenut kertoo toistuvista tappouhkauksista Epäselvissä tilanteissa tutkintapyyntö Vrt. oikeus ja velvollisuus tietojen antamiseen pyydettäessä

35 Ohjaus edelleen auttaviin palveluihin Jos sopimusneuvottelut eivät tunnu johtavan sovinnolliseen ratkaisuun tai lastenvalvoja huomaa, että toinen osapuoli pyrkii "ajamaan toisen yli", voi olla järkevää viheltää peli poikki ja ohjata vanhemmat jatkamaan asian selvittelyä käräjäoikeudessa Mikäli perheessä on ollut väkivaltaa, koko perhe tarvitsee apua ja tukea Anna kaikille osapuolille tietoa auttavista tahoista. Lastenvalvojan rooliin viranomaisena kuuluu tuntea oman alueensa palvelut ja ohjata koko perhe avun piiriin

36 Tapaamisten dokumentointi Mitä kirjataan ja miksi? Lapsen edun ja turvallisuuden kannalta sopimuksen vahvistamiseen liittyvät merkitykselliset seikat tulee dokumentoida. Samoin selvät tosiasiat liittyen esimerkiksi lähestymiskiellon olemassaoloon ja tuomioihin Kirjaaminen auttaa perustelemaan ratkaisua siitä, miksi lastenvalvoja on vahvistanut sopimuksen tai jättänyt sen vahvistamatta, tai miksi vanhemmat eivät ole päässeet asiassa sopimukseen Kuka on kertonut ja mitä Kuka on käyttänyt väkivaltaa ja kehen se on kohdistunut Mitä on tapahtunut Jos molemmat vanhemmat esittävät väitteitä väkivallasta, kirjataan molempien väitteet Kuka pelkää

37 Tapaamisten dokumentointi Onko aikaisemmin ollut väkivaltaisia tilanteita Ovatko vanhemmat yhtä mieltä väkivallan olemassaolosta Onko vanhempi ollut turvakodissa tai muissa turvapalveluissa tai sukulaisten luona Miten väkivaltaa kokenut toivoo, että huoltomuoto ja tapaamiset tulisi jatkossa järjestää Lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä dokumentoinnilla voi olla tärkeä merkitys myöhempää käyttöä varten. Väkivaltaa kokenut voi joutua hakemaan lähestymiskieltoa, jolloin esimerkiksi yhteydenotot viranomaisiin voivat toimia todisteina lähestymiskiellon saamiselle

38 Tapaamisten dokumentointi Dokumentointiohjeita: Merkitykselliset ja selvät asiat tulee dokumentoida Jos joku asia on vanhemman tai jonkun muun kertomaa, kirjaa se näkyviin Kirjattavia asioita ovat esimerkiksi: Tapaajavanhempi on käyttäytynyt väkivaltaisesti lasta kohtaan Lapsi on ollut silminnäkijänä tai kuulijana väkivaltatilanteissa Toista vanhempaa/lasta kohtaan on olemassa lähestymiskielto Teosta on tehty rikosilmoitus tai siitä on olemassa tuomio Vanhemmat ovat yhtä mieltä siitä, että väkivaltaa on ollut Vanhempi uhkaa lapsen kaappaamisella Liittyykö eroon toivottomuus, joka voi johtaa äärimmäisiin tekoihin Suorat vakavat uhkaukset esimerkiksi tappouhkaukset Selkeät työntekijän havaitsemat vammat, joista vanhempi kertoo

39 Muistilista Tunnista ja määritä Ota puheeksi, kysy suoraan Kartoita väkivalta Muodosta oma käsityksesi Suunnittele tapaaminen ja varmista turvallisuus, ota työpari Arvioi mahdolliset riskit Vahvista sopimus tai jätä vahvistamatta Lastensuojeluilmoitus/rikosilmoitus Ohjaa edelleen auttaviin palveluihin tai käräjäoikeuteen Dokumentoi tapaaminen

40 Lopuksi Väkivalta on otettava puheeksi ja siihen on puututtava Lastenvalvoja ei voi jättää huomiotta, vähätellä tai kieltää väkivallan olemassaolosta kertovia tunnusmerkkejä tai vihjeitä Turvallisuus pitää asettaa aina etusijalle Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä lähisuhteessa tapahtunut väkivalta tulee ottaa huomioon eikä sopimus huollosta tai tapaamisoikeudesta saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta Ole rohkea ja oma-aloitteinen, luota omaan ammattitaitoosi!