Lapsiperheet. Barnfamiljer. Teemana Lapsen kiltteys. Paula Risikon haastattelu. Peruspalveluministeri. 02/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsiperheet. Barnfamiljer. Teemana Lapsen kiltteys. Paula Risikon haastattelu. Peruspalveluministeri. 02/2008 http://www.lape.fi"

Transkriptio

1 LAPSIPERHEIDEN ETUJÄRJESTÖ R.Y. - barnfamiljernas Intresseorganisation r.f. - JÄSENLEHTI 02/2008 Lapsiperheet Barnfamiljer 02/2008 Peruspalveluministeri Paula Risikon haastattelu Teemana Lapsen kiltteys

2 Sisällys: Puheenjohtajan tervehdys 3 Lapeuutiset 4 Serkukset juttelevat 5 Onko teidän vauva ollut kiltti? 6 Olitko pienenä oikein kiltti? 7 Palveluministeri Paula Risikon haastattelu 8 Tee-se-itse paperisydän 11 Lehden toimitus: Kirjoittajat Anna Lanas-Nevala Tuomas Koivuniemi Emilia Jääskeläinen Elina Seitz Laura Vaskivuo Taitto Jarno Fabritius Kotisivut Jäsensihteeri Johanna Harmainen Hallituksen Puheenjohtaja Anna Lanas-Nevala Varapuheenjohtaja Susanna Salokannel Sihteeri Roberta Fabritius MUUT HALLITUKSEN jäsenet Elina Seitz Matti Merelä Matti Sillanpää Rahastonhoitaja Anne Liias Lapsiperheet Barnfamiljer 02/08 on Lapsiperheiden Etujärjestön julkaisema, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Lehdessä käsitellään lapsiperheitä koskevia yhteiskunnallisia asioita ja pyritään vahvistamaan vanhempien asemaa lastensa ensisijaisina kasvattajina. 2 Lapsiperheet lape.fi

3 Puheenjohtajan tervehdys Kas niin saatiin taas äänilipukkeet laatikoihin. Uudet, kansan valitsemat kunnanvaltuutetut istahtavat vastuullisille päättäjänpenkeilleen vuodenvaihteen jälkeen. Tuoreiden päättäjien ja varavaltuutettujen joukossa vaikuttaa tulevalla kaudella useita lapelaisiakin. Vallanvaihto on muutenkin erinomainen sauma viedä lapsiperheille tärkeitä asioita päättäjien tietoon. Kuka vain voi halutessaan tehdä kuntalaisaloitteen oman kuntansa päättäjille. Aloite voi koskea vaikka lisähenkilöstön palkkaamista neuvolaan tai leikkipuiston kunnostamista. Aloitteen jättäminen onnistuu jopa sähköpostilla, ja useiden kuntien verkkosivuillakin on tarkoitusta varten lomake. Lapen aktiiviset aluevastaavat ja paikallisjaostot tekevät usein kannanottonsa järjestön edustajina. Moni kokee sanan hieman painavammaksi, kun sen takana seisoo yhdistys. Aloite- tai kannanottoluonnoksia tuodaankin aika ajoin Lapen omalla keskustelupalstalle näytille ja hiottavaksi. Hetkeksi voimme kuitenkin unohtaa valtuustot ja vaikuttamisen ja rauhoittua joulunviettoon. Parhaimmillaan jouluna levätään, iloitaan, ollaan perheen kanssa. Joulukiireet saattavat toisaalta aiheuttaa stressiäkin. Kiireen keskellä voi olla helpottavaa painaa pausea ja viettää rentomielinen leivontailta yhdessä perheen kanssa tai vaikka kokoontua askartelemaan isovanhempien, serkkujen tai kummien kera. Joulusiivouksetkin voi suunnitella niin, että koko joukkue voi tehdä osansa, omien kykyjensä ja taitojensa mukaan. Perheen pienimmätkin ehkä nauttivat saadessaan olla osana valmisteluja. Jouluaiheissa hipsii tämänkertainen Lapsiperheet-lehtikin. Elina Seitz ja Laura Vaskivuo pohtivat jutuissaan ajankohtaisesti kiltteyttä ja tuovat aiheeseen mielenkiintoisia uusia näkökulmia. Emilia Jääskeläinen puolestaan on koonnut meille selkeän ja mukavan askarteluohjeen, jota voi vaikka yhdessä lasten kanssa kokeilla. Siispä rauhallista joulunaikaa ja tonttumieltä toivottaen, Anna Lanas-Nevala Puheenjohtaja Kolmen pikkutyttären äiti Lapsiperheet lape.fi 3

4 Lapeuutiset Avoimia tehtäviä Lapsiperheiden Etujärjestö toimii täysin vapaaehtoisten voimin. Tärkeän edunvalvontatyön lisäksi yhdistykselle ovat kultaakin arvokkaampia vapaaehtoiset toimijat, jotka pyörittävät yhdistyksen perustoimintoja. Lapsiperheiden Etujärjestön vapaaehtoinen toimija saa: perehdytyksen tehtävään tilaisuuden oppia uutta tietotaitoa, jota voi hyödyntää vaikka työelämässä kokemusta, josta voi olla hyötyä työnhaussa työtodistuksen tyyppisen todistuksen toiminnasta Lapessa mielenkiintoista puuhaa ja tilaisuuden toimia yhdessä muiden aktiivisten aikuisten kanssa Tällä hetkellä Lapessa haetaan vapaaehtoisia lapelaisia seuraaviin tehtäviin: Ruotsinkielisten jäsenten yhteyshenkilö Antaa tarvittaessa tietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta ruotsinkielellä. Voi myös kääntää kotisivujen tekstejä tai tiedotteita ruotsiksi tai kirjoittaa jäsenlehteen ruotsinkielisiä artikkeleita. Jäsenlehteen - Päätoimittajaa - Toimitussihteeriä/ taittajaa - Toimittajia Kaksi ensimmäistä vastaavat lehden kokonaisuudesta: teema, lehden sisältö ja editointi. Toimittajat voivat olla mukana omien mahdollisuuksiensa mukaan aktiivisesti tai satunnaisesti. Lapelaisia kunnallispäättäjiä Seuraavat lapelaiset pääsivät oman kuntansa valutuustoon vuonna 2009 alkavalle kaudelle. Valtuutetut Holma Hanna (Kesk), Kangasala Hynninen Eija (Kesk), Mäntsälä Mwegerano Andi (Kesk), Salo Salokannel Susanna (Vihr), Mäntsälä Seitz Elina (KD sit), Salo Silván-Väliharju Marika (Kok), Pirkkala Varavaltuutetut Fabritius Roberta (Kesk), Oulu Saari Anne (Kesk), Seinäjoki Torkkola Kaarina (Kesk), Haapajärvi Adventtiradiosarja Radio Savossa Kuopion aluevastaava Katja Koivistoinen esiintyy Radio Savon Adventtiradiosarjassa neljänä adventtien jälkeisenä maanantaina. Ohjelmissa Katja keskustelee kahden muun äidin kanssa lapsiperheitä koskettavista teemoista kuten kasvatus ja kurinpito, ruuanlaitto, parisuhde sekä jouluun hiljentyminen ja jouluperinteet. Ensimmäinen ohjelma lähetetään maanantaina klo 13:07 alkaen. Ohjelmat ovat kuultavissa myös Ylen Areenassa. Huomio aluevastaavat! Ilmoittakaa kaikki tapahtumat kannanotot, haastattelut jne, mitä Lapen nimissä teette osoitteeseen lape.fi, jolloin tieto päivittyy myös nettisivuille. Yhteistyökumppanit Leikkien.fi Vauvatar Condiana Hobbyhouse Rita Lemonkids Mammaksi Taidekehystämö Hyvärinen Art Of Music Little Star LeluTalo Lelupuoti Pinjata Vauvatavara.net Vekaravintti Yhteistyökumppanit tarjoavat alennuksia tuotteistaan/palveluistaan Lape:n jäsenille. Katso tarkemmat tiedot kotisivuiltamme 4 Lapsiperheet lape.fi

5 Serkukset juttelevat Piparkakuista: - Jos on leipinut äidin kanssa lihapullia, osaa kyllä leipoa piparkakkujakin! - Minusta piparkakkujen leipomisessa parasta on koristelu. koristeita kannattaa laittaa ihan kunnolla! Vaikka koko pipari täyteen! - Minä tykkään tästä taikinasta eniten :) - Piparkakkutalo on ihan helppo tehdä. Mutta nyt en viitsi tehdä, tehdään vaikka ensi kerralla. - Piparkakut voivat olla ihan minkälaisia vain! Paras on minusta enkelinmuotoinen! - Jos syö taikinaa, voi tulla vatsa kipeäksi ja joutuu vain pötköttelemään ja olla äitin sylissä. - Ihan vauvat ei tajua piparkakuista. Niillä ei ole hampaita. Joulupukista: - Oikean joulupukin tunnistaa siitä, että se kysyy lahjatoiveita. Apuripukit eivät kysy. Ne vain tarkkailee. - Joulupukki on iso mies, joka kävelee hassusti. Sillä on varmaan niin paljon ruokaa mahassa. - Joulupukki ei ole liian iso, se mahtuu savupiippuihin. - Joulupukin poro on Petteri ja sillä on pu-nainen naama. - Joulupukki tuo minulle poliisilegoja. Olen toivonut. Se tietää sen. - Joulupukki ei tykkää jos kaikki laulaa sille. Sillä voi mennä korvat lukkoon siitä. Piparkakkutaikina Ainekset: 2 dl tummaa siirappia 2 dl sokeria 4 tl kanelia 2 tl inkivääriä 2 tl neilikkaa 250 g margariinia 2 munaa n. 10 dl vehnäjauhoja 2 tl soodaa Kiehauta siirappi, sokeri ja mausteet. Lisää kuumaan seokseen margariini ja anna sen sulaa välillä sekoittaen. Anna seoksen jäähtyä. Lisää munat ja vehnäjauhot, joihin sooda on huolellisesti sekoitettu. Anna taikinan maustua ja kovettua viileässä seuraavaan päivään. Kauli taikina 3-4 mm:n paksuiseksi levyksi jauhotetulla työpöydällä tai leivinpaperin päällä. Ota taikinasta kuvioita erilaisilla piparkakkumuoteilla. Paista piparkakut 200 :ssa 8-12 minuuttia niiden paksuudesta riippuen. Anna jäähtyä tasaisella alustalla. - Joulupukki saa syödä lunta. Sillä ei tule maha kipeäksi. - Joulupukkia ei tarvitse pelätä. Ei se ole kauan kylässä. Sitten se lähtee. Niinkuin mökillä. Lapsiperheet lape.fi 5

6 Onko teidän vauva ollut kiltti? Tuiki tuttavallinen ja yleinen kysymys pistää miettimään. Mikä on kiltti vauva? Onko se sellainen vauva, joka nukkuu ja syö hiljaa eikä pidä ääntä itsestään? Vai onko kiltti vauva sellainen, joka sopeutuu heti kaikkiin uusiin asioihin, joita hän kokee ensimmäistä kertaa elämässään? Tarkoitetaanko sillä sitä, että kiltti vauva ei ikään kuin häiritse vanhempiensa elämän rauhaa vaan sopeutuu perheen rutiineihin mutkattomasti? Putkahtaako kiltti vauva äänettömästi arjen jatkoksi? Tarkoittaako se siis sitä, että itkuinen vauva on tuhma? Kun vauva syntyessään järisyttää ja mullistuttaa vanhempiensa, perheensä ja sukunsa elämää, alkaa lapsen kiinnittäminen suvun tarinaan. Kenen nenä ja kenen hymy? Isän luonne vai äidin tavat? Elämän moninaisuutta lisääkin juuri se tosi asia, että vaikka olemme pitkälle vanhempiemme geeniperimän tulosta, olemme jokainen jo alkuhetkistä lähtien yksilöllisiä. Uniikkeja kokonaisuuksia. Temperamentti kertoo meille, kuinka ihminen tekee sen mitä hän tekee, muttei mitä tai miksi hän sen tekee. Temperamentti sanalla kuvataan yksilöllisyyttä. Se tarkoittaa meille jokaiselle tyypillistä ja synnynnäistä tapaa toimia ja käyttäytyä. Temperamentti on persoonallisuuden rakennusaine ja pitkälle perinnöllinen. Sillä on siis vahva biologinen perusta. Temperamentti on pysyvä piirre, mutta sen ilmenemismuodoissa on iänmukaista vaihtelua. Kolmekymmentävuotias harvoin reagoi kolmivuotiaan uhmakkaalla raivolla, jos ei saa tahtoaan läpi. Temperamentti muokkaantuu ympäristön ja kasvatuksen myötä. Kulttuurilla ja ympäristön suhtautumistavoilla on suuri merkitys siihen, minkälaiset piirteet ja ominaisuudet heikkenevät ja mitkä vahvistuvat. Itkeekö pieni vauva turhaan? Toinen vauva ihmettelee maailmaa rauhallisin elein ja muodostaa jo alkumetreistä selkeää rytmitystä päivään ja yöhön. Toinen taas heräilee ja syö omaan tahtiinsa, eikä pitkät unijaksot tahdo osua pimeimpään vuorokauden aikaan. Kun toinen vauva säikkyy valoja ja hötkyilee äänten perään, toinen nukkuu kuin korvatulpat korvissa eikä tunnu tietävän ympäröivästä maailmasta mitään. Jo vauvat ilmaisevat itseään eri tavoin. Toisen ruoka-annoksen tulee olla huudon säestämänä välittömästi tarjottimella, kun toinen vauva virittää äänivarojaan hillitymmin ja ilmaisee itseään huomattavasti rauhallisemmin. Toinen viihtyy sylissä ja kolmas ei siedä vaunuja. Temperamenttitutkimus on vastannut moniin psykologisiin kysymyksiin. Yksi vastauksista liittyy siihen, miksi saman perheen lapset ovat samasta kasvatuksesta ja ympäristöstä huolimatta niin kovin erilaisia. Se selittää meille, miksi samat kasvatusperiaatteet ja metodit tehoavat lapsiin niin eri tavoin. Toinen tarvitsee tiukkoja rajoja ja toinen selvästi enemmän lohdutusta hänen kokiessaan asioita hyvin voimakkaasti ja vakavasti. Psykologian historiassa on esitetty ajatus lapsen syntymisestä tabula rasana. Ajatuksen mukaan lapsi on kuin tyhjä taulu, johon kokemus kirjoittaa. Tällöin identiteetti muokkaantuisi täysin syntymän jälkeisten kokemusten pohjalta. Pieni vauva ei kuitenkaan ole syntyessään psyykkinen tyhjiö. Lapsen ja vanhemman välillä on alkumetreistä lähtien tiivis vuorovaikutussuhde, jossa äidin ja isän merkittävä tehtävänä on reagoida lapsensa temperamentin piirteisiin. Lapsen temperamentista seuraa usein myös se, miten hyväksi ja onnistuneeksi vanhempi itsensä siinä roolissaan tuntee. Voidaan ajatella, että äiti, jonka lapsi nukkuu ja syö hyvin, saattaa helposti kokea itsensä paremmaksi tai onnistuvansa vanhemmuudessaan helpommin, kuin äiti, jonka lapsi on levoton ja itkuinen ja vaatii jatkuvaa huomiota ja lohdutusta. On kuitenkin vaikea sanoa, minkälaiset temperamentit sopivat parhaiten yhteen. Vuorovaikutuksen kehittyessä, vanhempi ja lapsi oppivat toistensa tavoille ja yhteiselämä helpottuu. Perinteinen luokittelu erottelee helpot, haastavat ja hitaasti lämpenevät temperamenttityypit. Se, että vanhempi pyrkii löytämään ja tiedostamaan lastensa temperamenttiominaisuuksia, voi helpottaa perheen kommunikointia ja auttaa ymmärtämään myös perheenjäsenten välisiä eroavaisuuksia. Temperamenttipohdinnan kautta voi ymmärtää myös omia tunteitaan lastaan kohtaan paremmin: onko joskus vaikea ymmärtää lasta joka reagoi aivan eri tavoin kuin itse? Miksi lapseni ei tottele, vaikka isompi sisarkin teki tuon ikäisenä juuri niin ja toimin aivan samalla tavalla? Miksi oma lapsi ärsyttää? Miksi en osaa aina lohduttaa lastani? Miksi toinen lapsi haluaa syliä ja toinen ei välitä halailuista yhtä paljon. Temperamenttityypit eivät ole toinen toistaan parempia tai huonompia. Jokaiselle riittää omat haasteensa ja vahvuutensa. Temperamentteja kunnioittamalla voimme arvostaa jokaisen yksilöllisyyttä ja pitää mielessä ihmisen kasvun ja kehityksen perustavimman totuuden: tulla ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään. Laura Vaskivuo kahden tytön äiti psykologi 6 Lapsiperheet lape.fi

7 Olitko lapsena oikein kiltti? Millaisena muistat lapsuutesi? Oliko kotona pakko olla kiltti ja näkymätön? Saiko tunteita näyttää, saivatko ne kuulua? Tuntuiko sinusta, että olit hyvä vain, jos täytit aikuisten odotukset? Miten lapsuus vaikuttaa? Muistan, että lapsena meidän sisarusten piti olla kiltisti, kun isä tuli väsyneenä töistä kotiin. Emme saaneet häiritä tai mekastaa, ja uutisten aikaan piti olla hiiskumatta, muuten isä hermostui. Sisarusrakkaus väistämättä näkyi ja kuului, ja tunteet välillä räiskähtelivät, mutta päällimmäisenä muistona on se, ettei olisi saanut olla vaivaksi. Eri-ikäisillä on erilaisia muistoja ja kokemuksia omasta lapsuudestaan. Moni sota-ajalla syntynyt muistaa sitä, ettei sodasta palannutta isää saanut laisinkaan vaivata, ja kotona piti olla huomaamattomasti. Ulospäin piti käyttäytyä normien mukaisesti, niin ettei ole pelkoa siitä, mitä naapuritkin sanovat. Moni nuorempi taas muistaa, että töistä väsyneet vanhemmat eivät jaksaneet ottaa lapsen tunnepurkauksia ja kiukkua vastaan. Eikä se helppoa ole edelleenkään. Lasten raivo ja tunteenpurkaukset herättävät vanhemmissakin monenlaisia tunteita, kaikkia ei ole helppo sietää. Elävätko oman lapsuutemme vaatimukset edelleen, pitäisikö lasten edelleen olla helppoja, kilttejä ja vaivattomia, että he kelpaavat meille ja naapureille? Kiltteys on luonnollinen ominaisuus Kiltteys ja empatiakyky ovat meille luonnollisia ominaisuuksia, jo 1-2 vuotias lapsi haluaa miellyttää vanhempiaan ja tekee sen automaattisesti, perheneuvoja Saara Kinnunen kirjoittaa. -Seuraava herkistymiskausi osuu ensimmäiselle luokalle, jolloin lapselle on tärkeää ilahduttaa opettajaansa, Kinnunen jatkaa. Ongelmia syntyy kuitenkin, jos kiltteydestä tulee henkiinjäämistaistelu: ihminen joka tekee kaiken aikaa toisten mieliksi, elää jatkuvasti varuillaan ja pienessä stressitilassa. Tämä on uuvuttavaa niin psyykkisesti kuin fyysises- tikin. Eli, kiltteys on hyvä asia, kunhan sitä ei ole vastoin omaa tahtoaan. Hyviä tekoja voi tehdä, ja ne ovat arvokkaita: kunhan kiltti ei tee niitä vain siksi, että kokee siihen pakkoa tai kiltteys on uuvuttavaa, omia tarpeita ja toiveita tukahduttavaa. Vauvakin sen vaistoaa Kilttinä oleminen ei ole niin yksioikoinen asia, kuin monet lapsiltaan sitä toivovat vanhemmat luulevat, selittää teologi ja kouluttaja Anna-Liisa Valtavaara. Kiltteydellä on myönteinen puoli: kiltti aikuinen on toisten kannalta helppo ihminen siinä missä kiltti lapsikin. Hän on ystävällinen, ahkera ja joustava, osaa ottaa toiset huomioon. Mutta silloin, kun nämä ominaisuudet ovat liiallisia, tilanne on ongelmallinen, Valtavaara selvittää. Anna- Liisa Valtavaara on vakuuttunut siitä, että liiallinen kiltteys saa alkunsa varhaislapsuudessa. - Jos vauva tai pikkulapsi ei voi luottaa siihen, että kelpaa sellaisena kuin on, hän oppii haistelemaan, millainen hänen pitäisi olla, toisten miellyttämisestä ja suorittamisesta tulee hänen keinonsa selviytyä elämässä, Valtavaara arvelee. Taustalla on usein se, ettei vanhemmalla ole aikaa lapselleen. -Kun lapsi ei saa apua poissaolevilta vanhemmiltaan, hänellä ei ole muuta keinoa kuin pärjätä itsekseen, Valtavaara kertoo. Kysymyksiä vanhemmille Mieti, miten käyttäydymme ja koemme, kun lapsi itkee, kiukuttelee, haluaa puhua itselleen tärkeistä asioista? Ohitammeko lapsen tarpeet, lupaamme että katsotaan sitten myöhemmin, puhutaan sitten kun on vähän parempi hetki, vai otammeko lapsen tunteet ja tarpeet todesta ja yritämme kohdata ne heti, sellaisina kuin ne ovat? Hyväksymmekö lapsen, joka käyttäytyy tavalla, jota emme hyväksy itse? Vai välitämmekö vanhaa, suvussa kulkevaa viestiä siitä, että lapsen ei kuulu näkyä, kuulua tai olla vaivaksi vanhemmilleen? Vaadimmeko lapsiltamme jatkuvaa kilttiyttä vaikka se vaatisi lapselta tunteiden tukahduttamista ja vaikenemista? Osaammeko itse pitää puolemme ja sanoa ei muuallakin kuin kotona? Olemmeko edelleen kilttejä ja kuuliaisia omille vanhemmillemme? Vanhat, vahvat vaatimukset voivat jäädä päälle, ohjailemaan ihmisen elämää vielä pitkään, kunnes itse havahtuu pohtimaan asiaa ja omia tunteitaan, omaa lapsuuttaan ja käytöstään. Sitä, miksi toimii niin kuin toimii, ja miten erilaiset tapahtumat ja tunteet vaikuttavat itseen. Tänä jouluna: täytyykö joulupukin kysyä, onkos täällä kilttejä lapsia? Eikö riitä, että paikalla on lapsia, pieniä ihmisiä jotka osaavat näyttää tunteitaan ja ilmaista itseään, ilman pelkoa siitä etteivätkö he kelpaisi sellaisina kuin ovat? Elina Seitz Lapsiperheet lape.fi 7

8 Haastattelu: Peruspalveluministeri Paula Risikko Tuomas Koivuniemi haastatteli peruspalveluministeri Paula Risikkoa lapsiperheisiin liittyvien asioiden tiimoilta. Miten nykyinen hallitus on ohjelmassaan huomioinut lapsiperheiden tarpeet: a) palveluiden osalta? Lapsiperheiden palvelut nousevat esille useissa kohdissa. Myös lapsiperheiden palvelujen osalta yksi keskeisimmistä kehittämistoimista on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen kuntien palvelurakenteita uudistamalla. Tavoitteena on kattavat ja vaikuttavat palvelut. Tähän työhön kunnille ohjataan merkittävä lisärahoitus, noin 25 miljoonaa euroa vuositasolla vuosina , kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen (KASTE) kautta. KASTE- hankkeeseen sisältyy erillinen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämisteema, jonka avulla luodaan malli lapsiperheiden eri toimintasektoreiden palvelujen yhdistämisestä ja matalan kynnyksen tukijärjestelmän rakentamisesta, jotta perheet saavat apua ongelmatilanteisiin jo varhaisvaiheessa. Tähän sisältyy mm. perheiden palvelujen kokoaminen perhekeskustoiminnaksi jatkotyöstämällä niin 8 Lapsiperheet lape.fi

9 kutsuttua PERHE -hanketta. Hallitusohjelman mukaisesti erillisiä lapsiperheiden palvelujen kehittämiskohteita ovat lasten päivähoidon kehittäminen uudistamalla lainsäädäntöä, turvaamalla vaihtoehtoisten päivähoitopalvelujen saatavuus sekä huolehtimalla perhepäivähoidon toimintaedellytyksistä. Samoin vahvistetaan vanhemmuuden tukea parisuhde- ja perheneuvonnassa matalan kynnyksen toimintamalleilla. Tärkeä osuus palvelujen kehittämisessä nähdään myös olevan kolmannen sektorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Lapsiperheiden kotipalvelut palautetaan lapsiperheiden palveluvalikkoon. Lastensuojelun kehittäminen jatkuu edelleen uuden lastensuojelulain toimeenpanon kautta. Myös lastensuojelun osalta korostetaan varhaisen vaiheen tukea ja kunnan peruspalvelujen ehkäisevää luonnetta. Sijaishuollossa painopistettä siirretään laitosmaisesta huollosta perheissä tapahtuvaan sijaishuoltoon. Vastaavasti varmistetaan lasten eritasoisten mielenterveyspalvelujen saatavuus. b) taloudellisten etuuksien kehittämisen näkökulmasta? Hallituskaudella korotetaan keskeisiä perhe-etuuksia. Lapsilisään tehdään hallituskaudella yksinhuoltajaperheille ja monilapsisille perheille kohdennetut korotukset. Päivähoidolle vaihtoehtoisten lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen tasoja korotetaan. Perhe- ja työelämän paremman sovittamisen mahdollistamiseksi korotetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen vähimmäistasoa sekä osittaisen hoitovapaan käyttöön liittyvän osittaisen hoitorahan tasoa. Osittainen hoitoraha laajennetaan koskemaan myös yrittäjävanhempia. c) henkisen hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta? Lapsiperheiden henkisen hyvinvoinnin edistäminen edellyttää olosuhteita, jotka mahdollistavat tasapainoisen parisuhteen, hyvän vanhemmuuden ja turvatun lapsuuden. Vanhemmille tulee luoda mahdollisuuksia työn ja perheen harmoniseen yhteensovittamiseen, riittävään toimeentuloon, kohtuulliseen asumiseen sekä terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön. Näin vanhemmat voivat luoda lapsilleen edellytyksiä terveelliseen ja turvattuun kasvuun kohti aikuisuutta. Hallitus huolehtii lapsiperheiden hyvinvoinnista tarjoamalla toimivan ja perheiden tarpeista rakennetun palvelujärjestelmän sekä tasaamalla perheestä aiheutuvia kustannuksia ja luomalla yhteiskuntaan lapsia ja perheitä arvostavan ilmapiiriin. Mikä on näkemyksesi kotihoidontuen kuntalisästä ja käytöstä kunnissa? Mikä olisi mielestäsi oikea yleistaso tälle lisälle? Kotihoidon tuen kuntalisät ovat puhtaasti kuntien omaan harkintaan perustuva lisätuki lapsiperheille lasten hoidon järjestämiseksi. Toteutusmallit ovat hyvin erilaisia ja paikallisiin olosuhteisiin räätälöityjä. Kuntalisille on mahdotonta asettaa ulkoa tulevia tavoitetasoja. Kuitenkin olisi toivottavaa, että tässäkin kuntien tekemät ratkaisut perustuisivat kokonaisvaltaiseen tilannearvioon lapsiperheiden asemasta ja ratkaisuja tehtäessä lapsiperheitä kuultaisiin. Myös kotihoidontuen kuntalisien tulisi olla osa kunnan lapsipoliittista toimintastrategiaa, jonka tavoitteena ovat hyvinvoivat lapset ja perheet. Julkisessa keskustelussa on esitetty lapsilisän porrastamista lapsen vanhempien tulojen mukaan, mitä mieltä olet asiasta? Lapsilisä on osa yhteiskunnan tarjoamaa tulonsiirtoa lapsiperheille heidän huolehtiessaan eräästä yhteiskunnan ydintehtävästä, uuden sukupolven kasvattamisesta. Lapsilisä on lapsesta aiheutuvan kulutuksen korvaamista eli tulontasausta lapsiperheiden ja lapsettomien talouksien välillä. Kulukorvauksen luonteeseen ei kuulu arvio saajan tulotasosta vaan se perustuu puhtaasti aiheutuneeseen kustannukseen. Jos lapsilisä olisi tulosidonnainen, niin siitä muodostuisi lapsiperheiden keskinäisen tulontasauksen väline ja sille asetettu yhteiskuntapoliittinen tavoite muuttuisi nykyisestään hyvin oleellisesti. Tämän lisäksi tulosidonnaisuus johtaisi hyvin vaikeaan tuloloukkutilanteeseen, tuen pienetessä tulojen kasvaessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus muokkaa kuntakenttää, mikä vääjäämättä tarkoittaa myös palveluiden sopeuttamista paikallistasolla. Mitkä yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat sellaisia, että niiden tulisi olla kuntalaisten näkökulmasta läheltä saatavissa (10-40 km)? Kuntalaiset tarvitsevat erityyppisiä palveluja. Osa palvelujen käytöstä on hyvin intensiivistä, kuten esimerkiksi lapsiperheiden päivähoitopalvelujen käyttö tai vanhusten kotipalvelujen käyttö. Näihin palveluihin liittyy usein myös läheinen ja perheen yksityisyyteen ulottuva toimintamalli sekä intiimi ja pitkäkestoinen asiakassuhde, eräänlainen asiakaskumppanuus. On tärkeää, että tällaiset peruspalvelut säilyvät lähipalveluina. Sama tavoite voidaan asettaa myös muille niin kutsutuille kunnan peruspalveluille. Oleellista kuitenkin kaikkien palvelujen osalta on niiden saatavuus ja asiakaslähtöisyys, olivatpa ne sitten lähi- tai alueellisia palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on kui-tenkin erityisesti pidettävä huolta tii-viin kokonaisuuden säilyttämiseen sosiaalija terveyspalveluissa. Lapsiperheet lape.fi 9

10 Miten perhevapaiden kustannusten tasaaminen lapsen vanhempien työnantajien kesken tulisi toteuttaa? Vai onko se yleensäkin mahdoton ajatus? Perhevapaiden kustannusten jaossa työnantajien kesken on jo tehty melko useita uudistuksia. Suoraan työntekijän työsuhteen ehtoihin perustuvia työnantajakustannuksia on tasattu esimerkiksi perhevapaiden ajalta kertyneen vuosiloman palkan tai lomakorvauksen kustannuksien osalta siirtämällä niitä sairausvakuutusjärjestelmän kautta korvattaviksi. Jäljelle jääneet työnantajakustannukset kohdentuvat yrityksessä uuden sijaistyövoiman rekrytoimiseen ja työhön opettamiseen. Niiden täydellinen poistaminen ei liene mahdollista. Hallitusohjelman mukaan vaalikauden aikana selvitetään vanhempainvapaajärjestelmien laajemman uudistamisen mahdollisuus, jolloin esille otetaan myös kysymys työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannuksien jakautumisesta. Miten perhemyönteistä ilmapiiriä yhteiskunnassa ja työelämässä voitaisiin parhaiten edistää? (Perhe- ja työelämän yhteensovittaminen?) Perheen ja työn yhteensovittaminen on hyvin monimuotoinen ilmiö. Yhteensovittamista tarvitaan useilla vanhemmuuden toimintaareenalla, kuten kotona, työpaikoilla, lähiyhteisöissä ja laajemmin koko yhteiskunnassa. Perhemyönteisen ilmapiirin luominen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä ja niiden kautta syntyvää vallitsevien arvojen ja asenteiden muutosta yhteiskunnassa. Vanhempien mahdollisuuksia jakaa yhteisesti perhevastuita sekä huolehtia tasa-arvoisesti arjen sujumisesta tulee eri tavoin tukea. Esimerkiksi isien roolia pienten lasten hoidossa. tulee mahdollistaa konkreettisilla työlainsäädäntöuudistuksilla mutta myös vaikuttamalla vanhempien asenteisiin las- ten hoidosta päätettäessä. Työpaikoilla tulee huomioida vanhempien perhevastuut ja sen vaikutus työhön osallistumiseen lisäämällä esimerkiksi työaikajoustoihin liittyviä valinnan vaihtoehtoja. Yhteiskunnan tasolla on tehtävä näkyväksi lasten ja lapsiperheiden ratkaiseva rooli toimintakykyisen ja tasapainoisen huomisen yhteiskunnan turvaajina. Yhteiskunnan arvoja on käännettävä lapsi- ja perheystävällisempään suuntaan. Miten vanhemmuus on mielestäsi muuttunut omista lapsuusvuosistasi tähän päivään katsottuna? Mielestäni vanhemmuus on aina ollut ja on, vaativa tehtävä. Yhteiskunnassa on eri aikakausina omat haasteensa. Eniten mielestäni on muuttunut yhteisöllisyys, joka on heikentynyt lapsuuteni ajoista. Kylä kasvattaa ideologia ei enää toimi niin vahvasti kuin ennen. Tulisiko Suomessa kiristää nykyisestään mediavälineiden (tv, internet jne.) valvontaa lasten ja nuorten suojelemiseksi haitalliselta mediamateriaalilta? On syytä tarttua kaikkiin kysymyksiin, jotka uhkaavat lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tervettä kasvua. Jokaisesta ongelmasta on tarpeen tietää niiden syyt ja pyrkiä vaikuttamaan niiden poistamiseen. Keskeiseksi myös mediaan liittyvien haitallisten vaikutusten kohdalla nousee ongelmien varhainen havaitseminen ja niiden ennalta ehkäiseminen. Yhdeksi tärkeäksi ennalta ehkäisyn välineeksi mediamaailman osalta nousee lasten kasvattaminen taidokkaiksi ja samalla tietoisen vastuullisiksi mediavälineiden käyttäjiksi. Tiedon kulkuun liittyvää teknistä kehitystä ei ole tarve torjua, vaan se tulee kyetä ottamaan oikealla tavalla haltuun. Perusvastuu lapsen kasvusta ja kasvatuksesta on aina vanhemmilla. Vanhempien tulee osata ottaa vastuu myös lasten ja nuorten mediakäytöstä, seuraamalla ja ohjaamalla lapsen toimintoja. Mediakasvatuksen tulee olla jatkossa kiinteä osa perheen ulkopuolista kasvatusta ja opetusta niin päivähoidossa kuin koulussakin. Toki median tuottajille tulee myös asettaa vastuullisuutta tuotetun ja jaellun media sisällöistä. Median tuottajia ja jakelijoita tulee eri tavoin kannustaa itsesäätelyn toteuttamiseen lapsille ja nuorille tarjolla olevien sisältöjen kohdalla. Lisäksi tarvitaan jossain määrin myös tiukkaa normiohjausta esimerkiksi tallenteiden myymisen ikärajojen kohdalla. Lasten ja nuorten suojelemiseksi haitalliselta media-aineistolta tulee säätelykysymysten olla esillä myös kansainvälisillä foorumeilla. Näinhän on tapahtunut jo mitä suuremmassa määrin EU:n sisällä. samaa ohjausta tulee laajentaa myös EU:n ulkopuolisiin käytäntöihin ja sopimuksiin lasten ja nuorten aseman turvaamiseksi globaaleilla mediamarkkinoilla. Olet pienen lapsen äiti. Mitkä ovat omat kasvatukselliset periaatteet ja/tai ohjenuorat, joiden perusteella omaa lastasi kasvatat? Paljon rakkautta, joka merkitsee myös rajoja. Kannustaen ja tukien vahvuuksia, jotka helpottavat elämässä selviämistä. 10 Lapsiperheet lape.fi

11 Tee itse paperista punottu sydän Emilia Jääskeläinen 1 Kuva 1. Tee paperiin 10 cm:n päähän reunasta taitos. Mittaa ja piirrä taitokselta 6 cm korkea ja 6 cm leveä suorakaide. Piirrä suorakaiteen yläpuolelle jäävään alueeseen kaari. (Vinkki. Merkitse paperin yläreunaan merkki 3 cm:n päähän reunasta ja piirrä merkistä kaaret suorakaiteen yläkulmiin.) Leikkaa kuvio irti ja käytä sitä mallina, kun piirrät ja leikkaat samanlaisen kuvion eri värisestä paperista. 2 Kuva 2. Leikkaa alaosan suorakaiteeseen neljä suikaletta. Suikaleet kannattaa leikata hieman suorakaiteen yläreunan yli, jolloin punominen on helpompaa. Jos olet tehnyt paperiin piirrosjälkiä, tee taitos nyt uudestaan vastakkaiseen suuntaan, jolloin apupiirrokset jäävät kappaleen sisäpuolelle. Aseta kappaleet eteesi toinen vaakasuoraan ja toinen pystysuoraan. Aloita punominen vaakakappaleen ylimmästä suikaleesta. Pujota se pystykappaleen oikeanreunimmaisen suikaleen läpi. Ja sen jälkeen pujota pystykappaleen seuraava suikale vaakakappaleen ylimmän suikaleen läpi. 3 Kuva 3. Jatka punomista pujottamalla vaakasuikale jälleen seuraavan pystysuikaleen läpi ja lopuksi viimeinen pystysuikale vaakasuikaleen läpi. 5 Kuva 5. Pujota kolmas vaakasuikale kuten ensimmäinen ja neljäs kuten toinen. 4 Kuva 4. Tee vaakakappaleen toiseksi ylimmällä suikaleella samoin, mutta eri järjestyksessä. 6 Kuva 6. Kiinnitä sydämen sisäpuolelle ripustuslanka teipillä. Voit ripustaa sydämen vaikka joulukuusen oksaan. Lapsiperheet lape.fi 11

12 Jos vastaanottajaa ei tavoiteta pyydämme palauttamaan osoitteeseen Lapsiperheiden etujärjestö r.y. anne liias kiertotie 11 a viiala Aluevastaavat Aluevastaavat toimivat Lapsiperheiden Etujärjestön alueellisina yhteyshenkilöinä. Jos sinulla on ideoita tai toivomuksia, joita haluaisit toteuttaa omalla alueellasi, ota yhteyttä oman paikkakuntasi vastaavaan. Jos oma alueesi puuttuu listalta ja olisit itse halukas tarjoutumaan aluevastaavaksi, ota yhteyttä aluetoiminnan yhteyshenkilöön. Aluevastaavien yhteyshenkilö: Roberta Fabritius Haapajärvi Kaarina Torkkola Haukipudas Emilia Jääskeläinen Hyvinkää Anu Byskov Ilmajoki Anne Saari Saija Tiirikainen Joensuu Aila Tuohi-Hirvonen (013) / Jyväskylä Eila Pitkänen Järvenpää-Tuusula Irina Havinmaa Kaarina Katrin Ronkainen Kauhava- Lapua Sari Salomaa Kempele Anna Lanas-Nevala Johanna Harmainen Kirkkonummi-Siuntio-Inkoo Virpi Miettinen Kuopio Hiltunen Laura Katja Koivistoinen Kuusankoski Elina Vertanen Lahti-Orimattila Sanna Lehtinen Mikkeli Heidi Reponen Mäntsälä Eija Hynninen (019) / Nurmijärvi Virpi Korhonen Oulu Roberta Fabritius Pietarsaari Anna-Maria Pokela Pori Helena Vuontio (02) / Raahe Anna Pärkkä Ristiina Tiina Tähtinen Salo Seitz Elina Turku Virpi Pietilä (02) / MUISTATHAN ILMOITTAA MUUTTUNEET YHTEYSTIETOSI ALUEVASTAAVIEN YHTEYSHEN- KILÖLLE.

KESTÄVÄ PIPARIKUORRUTUS

KESTÄVÄ PIPARIKUORRUTUS PIPARITAIKINA AINEKSET 1 dl Dansukker Tummaa siirappia 1 dl suomalaista Dansukker Taloussokeria 2 tl kanelia 1 tl inkivääriä 1 tl neilikkaa 125 g voita tai margariinia 1 muna 4,5 5 dl vehnäjauhoja 1 tl

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE

VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE Tarvekartan tekijät : Vauvat näkyväkäsi-työryhmä / Kivikko, Helsinki: Aalto Tiiu, Alarto Liisa, Jurvelin Åvist Sari, Laaninen Katri, Lukka Kirsi, Manninen Eija,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Ero Miion ja muiden ihmisten välillä

Ero Miion ja muiden ihmisten välillä Ero Miion ja muiden ihmisten välillä Miiossa on jotakin erilaista. Hän on aivan kuten muutkin ihmiset, mutta silti hän ja muut ihmiset ovat aivan erilaisia. Miio on 5-vuotias, 103cm pitkä ja painaa 18

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot