Lapsiperheet. Barnfamiljer. Teemana Lapsen kiltteys. Paula Risikon haastattelu. Peruspalveluministeri. 02/2008

Transkriptio

1 LAPSIPERHEIDEN ETUJÄRJESTÖ R.Y. - barnfamiljernas Intresseorganisation r.f. - JÄSENLEHTI 02/2008 Lapsiperheet Barnfamiljer 02/ Peruspalveluministeri Paula Risikon haastattelu Teemana Lapsen kiltteys

2 Sisällys: Puheenjohtajan tervehdys 3 Lapeuutiset 4 Serkukset juttelevat 5 Onko teidän vauva ollut kiltti? 6 Olitko pienenä oikein kiltti? 7 Palveluministeri Paula Risikon haastattelu 8 Tee-se-itse paperisydän 11 Lehden toimitus: Kirjoittajat Anna Lanas-Nevala Tuomas Koivuniemi Emilia Jääskeläinen Elina Seitz Laura Vaskivuo Taitto Jarno Fabritius Kotisivut Jäsensihteeri Johanna Harmainen jasensihteeri@lape.fi Hallituksen Puheenjohtaja Anna Lanas-Nevala anna.lanas@gmail.com Varapuheenjohtaja Susanna Salokannel susanna.salokannel@msoynet.com Sihteeri Roberta Fabritius rfabritius@gmail.com MUUT HALLITUKSEN jäsenet Elina Seitz elina.seitz@hotmail.com Matti Merelä matti.merela@helsinki.fi Matti Sillanpää mjs@pcuf.fi Rahastonhoitaja Anne Liias rahastonhoitaja@lape.fi Lapsiperheet Barnfamiljer 02/08 on Lapsiperheiden Etujärjestön julkaisema, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Lehdessä käsitellään lapsiperheitä koskevia yhteiskunnallisia asioita ja pyritään vahvistamaan vanhempien asemaa lastensa ensisijaisina kasvattajina. 2 Lapsiperheet lape.fi

3 Puheenjohtajan tervehdys Kas niin saatiin taas äänilipukkeet laatikoihin. Uudet, kansan valitsemat kunnanvaltuutetut istahtavat vastuullisille päättäjänpenkeilleen vuodenvaihteen jälkeen. Tuoreiden päättäjien ja varavaltuutettujen joukossa vaikuttaa tulevalla kaudella useita lapelaisiakin. Vallanvaihto on muutenkin erinomainen sauma viedä lapsiperheille tärkeitä asioita päättäjien tietoon. Kuka vain voi halutessaan tehdä kuntalaisaloitteen oman kuntansa päättäjille. Aloite voi koskea vaikka lisähenkilöstön palkkaamista neuvolaan tai leikkipuiston kunnostamista. Aloitteen jättäminen onnistuu jopa sähköpostilla, ja useiden kuntien verkkosivuillakin on tarkoitusta varten lomake. Lapen aktiiviset aluevastaavat ja paikallisjaostot tekevät usein kannanottonsa järjestön edustajina. Moni kokee sanan hieman painavammaksi, kun sen takana seisoo yhdistys. Aloite- tai kannanottoluonnoksia tuodaankin aika ajoin Lapen omalla keskustelupalstalle näytille ja hiottavaksi. Hetkeksi voimme kuitenkin unohtaa valtuustot ja vaikuttamisen ja rauhoittua joulunviettoon. Parhaimmillaan jouluna levätään, iloitaan, ollaan perheen kanssa. Joulukiireet saattavat toisaalta aiheuttaa stressiäkin. Kiireen keskellä voi olla helpottavaa painaa pausea ja viettää rentomielinen leivontailta yhdessä perheen kanssa tai vaikka kokoontua askartelemaan isovanhempien, serkkujen tai kummien kera. Joulusiivouksetkin voi suunnitella niin, että koko joukkue voi tehdä osansa, omien kykyjensä ja taitojensa mukaan. Perheen pienimmätkin ehkä nauttivat saadessaan olla osana valmisteluja. Jouluaiheissa hipsii tämänkertainen Lapsiperheet-lehtikin. Elina Seitz ja Laura Vaskivuo pohtivat jutuissaan ajankohtaisesti kiltteyttä ja tuovat aiheeseen mielenkiintoisia uusia näkökulmia. Emilia Jääskeläinen puolestaan on koonnut meille selkeän ja mukavan askarteluohjeen, jota voi vaikka yhdessä lasten kanssa kokeilla. Siispä rauhallista joulunaikaa ja tonttumieltä toivottaen, Anna Lanas-Nevala Puheenjohtaja Kolmen pikkutyttären äiti Lapsiperheet lape.fi 3

4 Lapeuutiset Avoimia tehtäviä Lapsiperheiden Etujärjestö toimii täysin vapaaehtoisten voimin. Tärkeän edunvalvontatyön lisäksi yhdistykselle ovat kultaakin arvokkaampia vapaaehtoiset toimijat, jotka pyörittävät yhdistyksen perustoimintoja. Lapsiperheiden Etujärjestön vapaaehtoinen toimija saa: perehdytyksen tehtävään tilaisuuden oppia uutta tietotaitoa, jota voi hyödyntää vaikka työelämässä kokemusta, josta voi olla hyötyä työnhaussa työtodistuksen tyyppisen todistuksen toiminnasta Lapessa mielenkiintoista puuhaa ja tilaisuuden toimia yhdessä muiden aktiivisten aikuisten kanssa Tällä hetkellä Lapessa haetaan vapaaehtoisia lapelaisia seuraaviin tehtäviin: Ruotsinkielisten jäsenten yhteyshenkilö Antaa tarvittaessa tietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta ruotsinkielellä. Voi myös kääntää kotisivujen tekstejä tai tiedotteita ruotsiksi tai kirjoittaa jäsenlehteen ruotsinkielisiä artikkeleita. Jäsenlehteen - Päätoimittajaa - Toimitussihteeriä/ taittajaa - Toimittajia Kaksi ensimmäistä vastaavat lehden kokonaisuudesta: teema, lehden sisältö ja editointi. Toimittajat voivat olla mukana omien mahdollisuuksiensa mukaan aktiivisesti tai satunnaisesti. Lapelaisia kunnallispäättäjiä Seuraavat lapelaiset pääsivät oman kuntansa valutuustoon vuonna 2009 alkavalle kaudelle. Valtuutetut Holma Hanna (Kesk), Kangasala Hynninen Eija (Kesk), Mäntsälä Mwegerano Andi (Kesk), Salo Salokannel Susanna (Vihr), Mäntsälä Seitz Elina (KD sit), Salo Silván-Väliharju Marika (Kok), Pirkkala Varavaltuutetut Fabritius Roberta (Kesk), Oulu Saari Anne (Kesk), Seinäjoki Torkkola Kaarina (Kesk), Haapajärvi Adventtiradiosarja Radio Savossa Kuopion aluevastaava Katja Koivistoinen esiintyy Radio Savon Adventtiradiosarjassa neljänä adventtien jälkeisenä maanantaina. Ohjelmissa Katja keskustelee kahden muun äidin kanssa lapsiperheitä koskettavista teemoista kuten kasvatus ja kurinpito, ruuanlaitto, parisuhde sekä jouluun hiljentyminen ja jouluperinteet. Ensimmäinen ohjelma lähetetään maanantaina klo 13:07 alkaen. Ohjelmat ovat kuultavissa myös Ylen Areenassa. Huomio aluevastaavat! Ilmoittakaa kaikki tapahtumat kannanotot, haastattelut jne, mitä Lapen nimissä teette osoitteeseen palaute@ lape.fi, jolloin tieto päivittyy myös nettisivuille. Yhteistyökumppanit Leikkien.fi Vauvatar Condiana Hobbyhouse Rita Lemonkids Mammaksi Taidekehystämö Hyvärinen Art Of Music Little Star LeluTalo Lelupuoti Pinjata Vauvatavara.net Vekaravintti Yhteistyökumppanit tarjoavat alennuksia tuotteistaan/palveluistaan Lape:n jäsenille. Katso tarkemmat tiedot kotisivuiltamme 4 Lapsiperheet lape.fi

5 Serkukset juttelevat Piparkakuista: - Jos on leipinut äidin kanssa lihapullia, osaa kyllä leipoa piparkakkujakin! - Minusta piparkakkujen leipomisessa parasta on koristelu. koristeita kannattaa laittaa ihan kunnolla! Vaikka koko pipari täyteen! - Minä tykkään tästä taikinasta eniten :) - Piparkakkutalo on ihan helppo tehdä. Mutta nyt en viitsi tehdä, tehdään vaikka ensi kerralla. - Piparkakut voivat olla ihan minkälaisia vain! Paras on minusta enkelinmuotoinen! - Jos syö taikinaa, voi tulla vatsa kipeäksi ja joutuu vain pötköttelemään ja olla äitin sylissä. - Ihan vauvat ei tajua piparkakuista. Niillä ei ole hampaita. Joulupukista: - Oikean joulupukin tunnistaa siitä, että se kysyy lahjatoiveita. Apuripukit eivät kysy. Ne vain tarkkailee. - Joulupukki on iso mies, joka kävelee hassusti. Sillä on varmaan niin paljon ruokaa mahassa. - Joulupukki ei ole liian iso, se mahtuu savupiippuihin. - Joulupukin poro on Petteri ja sillä on pu-nainen naama. - Joulupukki tuo minulle poliisilegoja. Olen toivonut. Se tietää sen. - Joulupukki ei tykkää jos kaikki laulaa sille. Sillä voi mennä korvat lukkoon siitä. Piparkakkutaikina Ainekset: 2 dl tummaa siirappia 2 dl sokeria 4 tl kanelia 2 tl inkivääriä 2 tl neilikkaa 250 g margariinia 2 munaa n. 10 dl vehnäjauhoja 2 tl soodaa Kiehauta siirappi, sokeri ja mausteet. Lisää kuumaan seokseen margariini ja anna sen sulaa välillä sekoittaen. Anna seoksen jäähtyä. Lisää munat ja vehnäjauhot, joihin sooda on huolellisesti sekoitettu. Anna taikinan maustua ja kovettua viileässä seuraavaan päivään. Kauli taikina 3-4 mm:n paksuiseksi levyksi jauhotetulla työpöydällä tai leivinpaperin päällä. Ota taikinasta kuvioita erilaisilla piparkakkumuoteilla. Paista piparkakut 200 :ssa 8-12 minuuttia niiden paksuudesta riippuen. Anna jäähtyä tasaisella alustalla. - Joulupukki saa syödä lunta. Sillä ei tule maha kipeäksi. - Joulupukkia ei tarvitse pelätä. Ei se ole kauan kylässä. Sitten se lähtee. Niinkuin mökillä. Lapsiperheet lape.fi 5

6 Onko teidän vauva ollut kiltti? Tuiki tuttavallinen ja yleinen kysymys pistää miettimään. Mikä on kiltti vauva? Onko se sellainen vauva, joka nukkuu ja syö hiljaa eikä pidä ääntä itsestään? Vai onko kiltti vauva sellainen, joka sopeutuu heti kaikkiin uusiin asioihin, joita hän kokee ensimmäistä kertaa elämässään? Tarkoitetaanko sillä sitä, että kiltti vauva ei ikään kuin häiritse vanhempiensa elämän rauhaa vaan sopeutuu perheen rutiineihin mutkattomasti? Putkahtaako kiltti vauva äänettömästi arjen jatkoksi? Tarkoittaako se siis sitä, että itkuinen vauva on tuhma? Kun vauva syntyessään järisyttää ja mullistuttaa vanhempiensa, perheensä ja sukunsa elämää, alkaa lapsen kiinnittäminen suvun tarinaan. Kenen nenä ja kenen hymy? Isän luonne vai äidin tavat? Elämän moninaisuutta lisääkin juuri se tosi asia, että vaikka olemme pitkälle vanhempiemme geeniperimän tulosta, olemme jokainen jo alkuhetkistä lähtien yksilöllisiä. Uniikkeja kokonaisuuksia. Temperamentti kertoo meille, kuinka ihminen tekee sen mitä hän tekee, muttei mitä tai miksi hän sen tekee. Temperamentti sanalla kuvataan yksilöllisyyttä. Se tarkoittaa meille jokaiselle tyypillistä ja synnynnäistä tapaa toimia ja käyttäytyä. Temperamentti on persoonallisuuden rakennusaine ja pitkälle perinnöllinen. Sillä on siis vahva biologinen perusta. Temperamentti on pysyvä piirre, mutta sen ilmenemismuodoissa on iänmukaista vaihtelua. Kolmekymmentävuotias harvoin reagoi kolmivuotiaan uhmakkaalla raivolla, jos ei saa tahtoaan läpi. Temperamentti muokkaantuu ympäristön ja kasvatuksen myötä. Kulttuurilla ja ympäristön suhtautumistavoilla on suuri merkitys siihen, minkälaiset piirteet ja ominaisuudet heikkenevät ja mitkä vahvistuvat. Itkeekö pieni vauva turhaan? Toinen vauva ihmettelee maailmaa rauhallisin elein ja muodostaa jo alkumetreistä selkeää rytmitystä päivään ja yöhön. Toinen taas heräilee ja syö omaan tahtiinsa, eikä pitkät unijaksot tahdo osua pimeimpään vuorokauden aikaan. Kun toinen vauva säikkyy valoja ja hötkyilee äänten perään, toinen nukkuu kuin korvatulpat korvissa eikä tunnu tietävän ympäröivästä maailmasta mitään. Jo vauvat ilmaisevat itseään eri tavoin. Toisen ruoka-annoksen tulee olla huudon säestämänä välittömästi tarjottimella, kun toinen vauva virittää äänivarojaan hillitymmin ja ilmaisee itseään huomattavasti rauhallisemmin. Toinen viihtyy sylissä ja kolmas ei siedä vaunuja. Temperamenttitutkimus on vastannut moniin psykologisiin kysymyksiin. Yksi vastauksista liittyy siihen, miksi saman perheen lapset ovat samasta kasvatuksesta ja ympäristöstä huolimatta niin kovin erilaisia. Se selittää meille, miksi samat kasvatusperiaatteet ja metodit tehoavat lapsiin niin eri tavoin. Toinen tarvitsee tiukkoja rajoja ja toinen selvästi enemmän lohdutusta hänen kokiessaan asioita hyvin voimakkaasti ja vakavasti. Psykologian historiassa on esitetty ajatus lapsen syntymisestä tabula rasana. Ajatuksen mukaan lapsi on kuin tyhjä taulu, johon kokemus kirjoittaa. Tällöin identiteetti muokkaantuisi täysin syntymän jälkeisten kokemusten pohjalta. Pieni vauva ei kuitenkaan ole syntyessään psyykkinen tyhjiö. Lapsen ja vanhemman välillä on alkumetreistä lähtien tiivis vuorovaikutussuhde, jossa äidin ja isän merkittävä tehtävänä on reagoida lapsensa temperamentin piirteisiin. Lapsen temperamentista seuraa usein myös se, miten hyväksi ja onnistuneeksi vanhempi itsensä siinä roolissaan tuntee. Voidaan ajatella, että äiti, jonka lapsi nukkuu ja syö hyvin, saattaa helposti kokea itsensä paremmaksi tai onnistuvansa vanhemmuudessaan helpommin, kuin äiti, jonka lapsi on levoton ja itkuinen ja vaatii jatkuvaa huomiota ja lohdutusta. On kuitenkin vaikea sanoa, minkälaiset temperamentit sopivat parhaiten yhteen. Vuorovaikutuksen kehittyessä, vanhempi ja lapsi oppivat toistensa tavoille ja yhteiselämä helpottuu. Perinteinen luokittelu erottelee helpot, haastavat ja hitaasti lämpenevät temperamenttityypit. Se, että vanhempi pyrkii löytämään ja tiedostamaan lastensa temperamenttiominaisuuksia, voi helpottaa perheen kommunikointia ja auttaa ymmärtämään myös perheenjäsenten välisiä eroavaisuuksia. Temperamenttipohdinnan kautta voi ymmärtää myös omia tunteitaan lastaan kohtaan paremmin: onko joskus vaikea ymmärtää lasta joka reagoi aivan eri tavoin kuin itse? Miksi lapseni ei tottele, vaikka isompi sisarkin teki tuon ikäisenä juuri niin ja toimin aivan samalla tavalla? Miksi oma lapsi ärsyttää? Miksi en osaa aina lohduttaa lastani? Miksi toinen lapsi haluaa syliä ja toinen ei välitä halailuista yhtä paljon. Temperamenttityypit eivät ole toinen toistaan parempia tai huonompia. Jokaiselle riittää omat haasteensa ja vahvuutensa. Temperamentteja kunnioittamalla voimme arvostaa jokaisen yksilöllisyyttä ja pitää mielessä ihmisen kasvun ja kehityksen perustavimman totuuden: tulla ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään. Laura Vaskivuo kahden tytön äiti psykologi 6 Lapsiperheet lape.fi

7 Olitko lapsena oikein kiltti? Millaisena muistat lapsuutesi? Oliko kotona pakko olla kiltti ja näkymätön? Saiko tunteita näyttää, saivatko ne kuulua? Tuntuiko sinusta, että olit hyvä vain, jos täytit aikuisten odotukset? Miten lapsuus vaikuttaa? Muistan, että lapsena meidän sisarusten piti olla kiltisti, kun isä tuli väsyneenä töistä kotiin. Emme saaneet häiritä tai mekastaa, ja uutisten aikaan piti olla hiiskumatta, muuten isä hermostui. Sisarusrakkaus väistämättä näkyi ja kuului, ja tunteet välillä räiskähtelivät, mutta päällimmäisenä muistona on se, ettei olisi saanut olla vaivaksi. Eri-ikäisillä on erilaisia muistoja ja kokemuksia omasta lapsuudestaan. Moni sota-ajalla syntynyt muistaa sitä, ettei sodasta palannutta isää saanut laisinkaan vaivata, ja kotona piti olla huomaamattomasti. Ulospäin piti käyttäytyä normien mukaisesti, niin ettei ole pelkoa siitä, mitä naapuritkin sanovat. Moni nuorempi taas muistaa, että töistä väsyneet vanhemmat eivät jaksaneet ottaa lapsen tunnepurkauksia ja kiukkua vastaan. Eikä se helppoa ole edelleenkään. Lasten raivo ja tunteenpurkaukset herättävät vanhemmissakin monenlaisia tunteita, kaikkia ei ole helppo sietää. Elävätko oman lapsuutemme vaatimukset edelleen, pitäisikö lasten edelleen olla helppoja, kilttejä ja vaivattomia, että he kelpaavat meille ja naapureille? Kiltteys on luonnollinen ominaisuus Kiltteys ja empatiakyky ovat meille luonnollisia ominaisuuksia, jo 1-2 vuotias lapsi haluaa miellyttää vanhempiaan ja tekee sen automaattisesti, perheneuvoja Saara Kinnunen kirjoittaa. -Seuraava herkistymiskausi osuu ensimmäiselle luokalle, jolloin lapselle on tärkeää ilahduttaa opettajaansa, Kinnunen jatkaa. Ongelmia syntyy kuitenkin, jos kiltteydestä tulee henkiinjäämistaistelu: ihminen joka tekee kaiken aikaa toisten mieliksi, elää jatkuvasti varuillaan ja pienessä stressitilassa. Tämä on uuvuttavaa niin psyykkisesti kuin fyysises- tikin. Eli, kiltteys on hyvä asia, kunhan sitä ei ole vastoin omaa tahtoaan. Hyviä tekoja voi tehdä, ja ne ovat arvokkaita: kunhan kiltti ei tee niitä vain siksi, että kokee siihen pakkoa tai kiltteys on uuvuttavaa, omia tarpeita ja toiveita tukahduttavaa. Vauvakin sen vaistoaa Kilttinä oleminen ei ole niin yksioikoinen asia, kuin monet lapsiltaan sitä toivovat vanhemmat luulevat, selittää teologi ja kouluttaja Anna-Liisa Valtavaara. Kiltteydellä on myönteinen puoli: kiltti aikuinen on toisten kannalta helppo ihminen siinä missä kiltti lapsikin. Hän on ystävällinen, ahkera ja joustava, osaa ottaa toiset huomioon. Mutta silloin, kun nämä ominaisuudet ovat liiallisia, tilanne on ongelmallinen, Valtavaara selvittää. Anna- Liisa Valtavaara on vakuuttunut siitä, että liiallinen kiltteys saa alkunsa varhaislapsuudessa. - Jos vauva tai pikkulapsi ei voi luottaa siihen, että kelpaa sellaisena kuin on, hän oppii haistelemaan, millainen hänen pitäisi olla, toisten miellyttämisestä ja suorittamisesta tulee hänen keinonsa selviytyä elämässä, Valtavaara arvelee. Taustalla on usein se, ettei vanhemmalla ole aikaa lapselleen. -Kun lapsi ei saa apua poissaolevilta vanhemmiltaan, hänellä ei ole muuta keinoa kuin pärjätä itsekseen, Valtavaara kertoo. Kysymyksiä vanhemmille Mieti, miten käyttäydymme ja koemme, kun lapsi itkee, kiukuttelee, haluaa puhua itselleen tärkeistä asioista? Ohitammeko lapsen tarpeet, lupaamme että katsotaan sitten myöhemmin, puhutaan sitten kun on vähän parempi hetki, vai otammeko lapsen tunteet ja tarpeet todesta ja yritämme kohdata ne heti, sellaisina kuin ne ovat? Hyväksymmekö lapsen, joka käyttäytyy tavalla, jota emme hyväksy itse? Vai välitämmekö vanhaa, suvussa kulkevaa viestiä siitä, että lapsen ei kuulu näkyä, kuulua tai olla vaivaksi vanhemmilleen? Vaadimmeko lapsiltamme jatkuvaa kilttiyttä vaikka se vaatisi lapselta tunteiden tukahduttamista ja vaikenemista? Osaammeko itse pitää puolemme ja sanoa ei muuallakin kuin kotona? Olemmeko edelleen kilttejä ja kuuliaisia omille vanhemmillemme? Vanhat, vahvat vaatimukset voivat jäädä päälle, ohjailemaan ihmisen elämää vielä pitkään, kunnes itse havahtuu pohtimaan asiaa ja omia tunteitaan, omaa lapsuuttaan ja käytöstään. Sitä, miksi toimii niin kuin toimii, ja miten erilaiset tapahtumat ja tunteet vaikuttavat itseen. Tänä jouluna: täytyykö joulupukin kysyä, onkos täällä kilttejä lapsia? Eikö riitä, että paikalla on lapsia, pieniä ihmisiä jotka osaavat näyttää tunteitaan ja ilmaista itseään, ilman pelkoa siitä etteivätkö he kelpaisi sellaisina kuin ovat? Elina Seitz Lapsiperheet lape.fi 7

8 Haastattelu: Peruspalveluministeri Paula Risikko Tuomas Koivuniemi haastatteli peruspalveluministeri Paula Risikkoa lapsiperheisiin liittyvien asioiden tiimoilta. Miten nykyinen hallitus on ohjelmassaan huomioinut lapsiperheiden tarpeet: a) palveluiden osalta? Lapsiperheiden palvelut nousevat esille useissa kohdissa. Myös lapsiperheiden palvelujen osalta yksi keskeisimmistä kehittämistoimista on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen kuntien palvelurakenteita uudistamalla. Tavoitteena on kattavat ja vaikuttavat palvelut. Tähän työhön kunnille ohjataan merkittävä lisärahoitus, noin 25 miljoonaa euroa vuositasolla vuosina , kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen (KASTE) kautta. KASTE- hankkeeseen sisältyy erillinen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämisteema, jonka avulla luodaan malli lapsiperheiden eri toimintasektoreiden palvelujen yhdistämisestä ja matalan kynnyksen tukijärjestelmän rakentamisesta, jotta perheet saavat apua ongelmatilanteisiin jo varhaisvaiheessa. Tähän sisältyy mm. perheiden palvelujen kokoaminen perhekeskustoiminnaksi jatkotyöstämällä niin 8 Lapsiperheet lape.fi

9 kutsuttua PERHE -hanketta. Hallitusohjelman mukaisesti erillisiä lapsiperheiden palvelujen kehittämiskohteita ovat lasten päivähoidon kehittäminen uudistamalla lainsäädäntöä, turvaamalla vaihtoehtoisten päivähoitopalvelujen saatavuus sekä huolehtimalla perhepäivähoidon toimintaedellytyksistä. Samoin vahvistetaan vanhemmuuden tukea parisuhde- ja perheneuvonnassa matalan kynnyksen toimintamalleilla. Tärkeä osuus palvelujen kehittämisessä nähdään myös olevan kolmannen sektorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Lapsiperheiden kotipalvelut palautetaan lapsiperheiden palveluvalikkoon. Lastensuojelun kehittäminen jatkuu edelleen uuden lastensuojelulain toimeenpanon kautta. Myös lastensuojelun osalta korostetaan varhaisen vaiheen tukea ja kunnan peruspalvelujen ehkäisevää luonnetta. Sijaishuollossa painopistettä siirretään laitosmaisesta huollosta perheissä tapahtuvaan sijaishuoltoon. Vastaavasti varmistetaan lasten eritasoisten mielenterveyspalvelujen saatavuus. b) taloudellisten etuuksien kehittämisen näkökulmasta? Hallituskaudella korotetaan keskeisiä perhe-etuuksia. Lapsilisään tehdään hallituskaudella yksinhuoltajaperheille ja monilapsisille perheille kohdennetut korotukset. Päivähoidolle vaihtoehtoisten lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen tasoja korotetaan. Perhe- ja työelämän paremman sovittamisen mahdollistamiseksi korotetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen vähimmäistasoa sekä osittaisen hoitovapaan käyttöön liittyvän osittaisen hoitorahan tasoa. Osittainen hoitoraha laajennetaan koskemaan myös yrittäjävanhempia. c) henkisen hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta? Lapsiperheiden henkisen hyvinvoinnin edistäminen edellyttää olosuhteita, jotka mahdollistavat tasapainoisen parisuhteen, hyvän vanhemmuuden ja turvatun lapsuuden. Vanhemmille tulee luoda mahdollisuuksia työn ja perheen harmoniseen yhteensovittamiseen, riittävään toimeentuloon, kohtuulliseen asumiseen sekä terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön. Näin vanhemmat voivat luoda lapsilleen edellytyksiä terveelliseen ja turvattuun kasvuun kohti aikuisuutta. Hallitus huolehtii lapsiperheiden hyvinvoinnista tarjoamalla toimivan ja perheiden tarpeista rakennetun palvelujärjestelmän sekä tasaamalla perheestä aiheutuvia kustannuksia ja luomalla yhteiskuntaan lapsia ja perheitä arvostavan ilmapiiriin. Mikä on näkemyksesi kotihoidontuen kuntalisästä ja käytöstä kunnissa? Mikä olisi mielestäsi oikea yleistaso tälle lisälle? Kotihoidon tuen kuntalisät ovat puhtaasti kuntien omaan harkintaan perustuva lisätuki lapsiperheille lasten hoidon järjestämiseksi. Toteutusmallit ovat hyvin erilaisia ja paikallisiin olosuhteisiin räätälöityjä. Kuntalisille on mahdotonta asettaa ulkoa tulevia tavoitetasoja. Kuitenkin olisi toivottavaa, että tässäkin kuntien tekemät ratkaisut perustuisivat kokonaisvaltaiseen tilannearvioon lapsiperheiden asemasta ja ratkaisuja tehtäessä lapsiperheitä kuultaisiin. Myös kotihoidontuen kuntalisien tulisi olla osa kunnan lapsipoliittista toimintastrategiaa, jonka tavoitteena ovat hyvinvoivat lapset ja perheet. Julkisessa keskustelussa on esitetty lapsilisän porrastamista lapsen vanhempien tulojen mukaan, mitä mieltä olet asiasta? Lapsilisä on osa yhteiskunnan tarjoamaa tulonsiirtoa lapsiperheille heidän huolehtiessaan eräästä yhteiskunnan ydintehtävästä, uuden sukupolven kasvattamisesta. Lapsilisä on lapsesta aiheutuvan kulutuksen korvaamista eli tulontasausta lapsiperheiden ja lapsettomien talouksien välillä. Kulukorvauksen luonteeseen ei kuulu arvio saajan tulotasosta vaan se perustuu puhtaasti aiheutuneeseen kustannukseen. Jos lapsilisä olisi tulosidonnainen, niin siitä muodostuisi lapsiperheiden keskinäisen tulontasauksen väline ja sille asetettu yhteiskuntapoliittinen tavoite muuttuisi nykyisestään hyvin oleellisesti. Tämän lisäksi tulosidonnaisuus johtaisi hyvin vaikeaan tuloloukkutilanteeseen, tuen pienetessä tulojen kasvaessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus muokkaa kuntakenttää, mikä vääjäämättä tarkoittaa myös palveluiden sopeuttamista paikallistasolla. Mitkä yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat sellaisia, että niiden tulisi olla kuntalaisten näkökulmasta läheltä saatavissa (10-40 km)? Kuntalaiset tarvitsevat erityyppisiä palveluja. Osa palvelujen käytöstä on hyvin intensiivistä, kuten esimerkiksi lapsiperheiden päivähoitopalvelujen käyttö tai vanhusten kotipalvelujen käyttö. Näihin palveluihin liittyy usein myös läheinen ja perheen yksityisyyteen ulottuva toimintamalli sekä intiimi ja pitkäkestoinen asiakassuhde, eräänlainen asiakaskumppanuus. On tärkeää, että tällaiset peruspalvelut säilyvät lähipalveluina. Sama tavoite voidaan asettaa myös muille niin kutsutuille kunnan peruspalveluille. Oleellista kuitenkin kaikkien palvelujen osalta on niiden saatavuus ja asiakaslähtöisyys, olivatpa ne sitten lähi- tai alueellisia palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on kui-tenkin erityisesti pidettävä huolta tii-viin kokonaisuuden säilyttämiseen sosiaalija terveyspalveluissa. Lapsiperheet lape.fi 9

10 Miten perhevapaiden kustannusten tasaaminen lapsen vanhempien työnantajien kesken tulisi toteuttaa? Vai onko se yleensäkin mahdoton ajatus? Perhevapaiden kustannusten jaossa työnantajien kesken on jo tehty melko useita uudistuksia. Suoraan työntekijän työsuhteen ehtoihin perustuvia työnantajakustannuksia on tasattu esimerkiksi perhevapaiden ajalta kertyneen vuosiloman palkan tai lomakorvauksen kustannuksien osalta siirtämällä niitä sairausvakuutusjärjestelmän kautta korvattaviksi. Jäljelle jääneet työnantajakustannukset kohdentuvat yrityksessä uuden sijaistyövoiman rekrytoimiseen ja työhön opettamiseen. Niiden täydellinen poistaminen ei liene mahdollista. Hallitusohjelman mukaan vaalikauden aikana selvitetään vanhempainvapaajärjestelmien laajemman uudistamisen mahdollisuus, jolloin esille otetaan myös kysymys työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannuksien jakautumisesta. Miten perhemyönteistä ilmapiiriä yhteiskunnassa ja työelämässä voitaisiin parhaiten edistää? (Perhe- ja työelämän yhteensovittaminen?) Perheen ja työn yhteensovittaminen on hyvin monimuotoinen ilmiö. Yhteensovittamista tarvitaan useilla vanhemmuuden toimintaareenalla, kuten kotona, työpaikoilla, lähiyhteisöissä ja laajemmin koko yhteiskunnassa. Perhemyönteisen ilmapiirin luominen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä ja niiden kautta syntyvää vallitsevien arvojen ja asenteiden muutosta yhteiskunnassa. Vanhempien mahdollisuuksia jakaa yhteisesti perhevastuita sekä huolehtia tasa-arvoisesti arjen sujumisesta tulee eri tavoin tukea. Esimerkiksi isien roolia pienten lasten hoidossa. tulee mahdollistaa konkreettisilla työlainsäädäntöuudistuksilla mutta myös vaikuttamalla vanhempien asenteisiin las- ten hoidosta päätettäessä. Työpaikoilla tulee huomioida vanhempien perhevastuut ja sen vaikutus työhön osallistumiseen lisäämällä esimerkiksi työaikajoustoihin liittyviä valinnan vaihtoehtoja. Yhteiskunnan tasolla on tehtävä näkyväksi lasten ja lapsiperheiden ratkaiseva rooli toimintakykyisen ja tasapainoisen huomisen yhteiskunnan turvaajina. Yhteiskunnan arvoja on käännettävä lapsi- ja perheystävällisempään suuntaan. Miten vanhemmuus on mielestäsi muuttunut omista lapsuusvuosistasi tähän päivään katsottuna? Mielestäni vanhemmuus on aina ollut ja on, vaativa tehtävä. Yhteiskunnassa on eri aikakausina omat haasteensa. Eniten mielestäni on muuttunut yhteisöllisyys, joka on heikentynyt lapsuuteni ajoista. Kylä kasvattaa ideologia ei enää toimi niin vahvasti kuin ennen. Tulisiko Suomessa kiristää nykyisestään mediavälineiden (tv, internet jne.) valvontaa lasten ja nuorten suojelemiseksi haitalliselta mediamateriaalilta? On syytä tarttua kaikkiin kysymyksiin, jotka uhkaavat lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tervettä kasvua. Jokaisesta ongelmasta on tarpeen tietää niiden syyt ja pyrkiä vaikuttamaan niiden poistamiseen. Keskeiseksi myös mediaan liittyvien haitallisten vaikutusten kohdalla nousee ongelmien varhainen havaitseminen ja niiden ennalta ehkäiseminen. Yhdeksi tärkeäksi ennalta ehkäisyn välineeksi mediamaailman osalta nousee lasten kasvattaminen taidokkaiksi ja samalla tietoisen vastuullisiksi mediavälineiden käyttäjiksi. Tiedon kulkuun liittyvää teknistä kehitystä ei ole tarve torjua, vaan se tulee kyetä ottamaan oikealla tavalla haltuun. Perusvastuu lapsen kasvusta ja kasvatuksesta on aina vanhemmilla. Vanhempien tulee osata ottaa vastuu myös lasten ja nuorten mediakäytöstä, seuraamalla ja ohjaamalla lapsen toimintoja. Mediakasvatuksen tulee olla jatkossa kiinteä osa perheen ulkopuolista kasvatusta ja opetusta niin päivähoidossa kuin koulussakin. Toki median tuottajille tulee myös asettaa vastuullisuutta tuotetun ja jaellun media sisällöistä. Median tuottajia ja jakelijoita tulee eri tavoin kannustaa itsesäätelyn toteuttamiseen lapsille ja nuorille tarjolla olevien sisältöjen kohdalla. Lisäksi tarvitaan jossain määrin myös tiukkaa normiohjausta esimerkiksi tallenteiden myymisen ikärajojen kohdalla. Lasten ja nuorten suojelemiseksi haitalliselta media-aineistolta tulee säätelykysymysten olla esillä myös kansainvälisillä foorumeilla. Näinhän on tapahtunut jo mitä suuremmassa määrin EU:n sisällä. samaa ohjausta tulee laajentaa myös EU:n ulkopuolisiin käytäntöihin ja sopimuksiin lasten ja nuorten aseman turvaamiseksi globaaleilla mediamarkkinoilla. Olet pienen lapsen äiti. Mitkä ovat omat kasvatukselliset periaatteet ja/tai ohjenuorat, joiden perusteella omaa lastasi kasvatat? Paljon rakkautta, joka merkitsee myös rajoja. Kannustaen ja tukien vahvuuksia, jotka helpottavat elämässä selviämistä. 10 Lapsiperheet lape.fi

11 Tee itse paperista punottu sydän Emilia Jääskeläinen 1 Kuva 1. Tee paperiin 10 cm:n päähän reunasta taitos. Mittaa ja piirrä taitokselta 6 cm korkea ja 6 cm leveä suorakaide. Piirrä suorakaiteen yläpuolelle jäävään alueeseen kaari. (Vinkki. Merkitse paperin yläreunaan merkki 3 cm:n päähän reunasta ja piirrä merkistä kaaret suorakaiteen yläkulmiin.) Leikkaa kuvio irti ja käytä sitä mallina, kun piirrät ja leikkaat samanlaisen kuvion eri värisestä paperista. 2 Kuva 2. Leikkaa alaosan suorakaiteeseen neljä suikaletta. Suikaleet kannattaa leikata hieman suorakaiteen yläreunan yli, jolloin punominen on helpompaa. Jos olet tehnyt paperiin piirrosjälkiä, tee taitos nyt uudestaan vastakkaiseen suuntaan, jolloin apupiirrokset jäävät kappaleen sisäpuolelle. Aseta kappaleet eteesi toinen vaakasuoraan ja toinen pystysuoraan. Aloita punominen vaakakappaleen ylimmästä suikaleesta. Pujota se pystykappaleen oikeanreunimmaisen suikaleen läpi. Ja sen jälkeen pujota pystykappaleen seuraava suikale vaakakappaleen ylimmän suikaleen läpi. 3 Kuva 3. Jatka punomista pujottamalla vaakasuikale jälleen seuraavan pystysuikaleen läpi ja lopuksi viimeinen pystysuikale vaakasuikaleen läpi. 5 Kuva 5. Pujota kolmas vaakasuikale kuten ensimmäinen ja neljäs kuten toinen. 4 Kuva 4. Tee vaakakappaleen toiseksi ylimmällä suikaleella samoin, mutta eri järjestyksessä. 6 Kuva 6. Kiinnitä sydämen sisäpuolelle ripustuslanka teipillä. Voit ripustaa sydämen vaikka joulukuusen oksaan. Lapsiperheet lape.fi 11

12 Jos vastaanottajaa ei tavoiteta pyydämme palauttamaan osoitteeseen Lapsiperheiden etujärjestö r.y. anne liias kiertotie 11 a viiala Aluevastaavat Aluevastaavat toimivat Lapsiperheiden Etujärjestön alueellisina yhteyshenkilöinä. Jos sinulla on ideoita tai toivomuksia, joita haluaisit toteuttaa omalla alueellasi, ota yhteyttä oman paikkakuntasi vastaavaan. Jos oma alueesi puuttuu listalta ja olisit itse halukas tarjoutumaan aluevastaavaksi, ota yhteyttä aluetoiminnan yhteyshenkilöön. Aluevastaavien yhteyshenkilö: Roberta Fabritius rfabritius@gmail.com Haapajärvi Kaarina Torkkola kaarina.torkkola@haapajarvi.fi Haukipudas Emilia Jääskeläinen emilia_jii@yahoo.com Hyvinkää Anu Byskov anu.byskov@kolumbus.fi Ilmajoki Anne Saari anne.saari@netikka.fi Saija Tiirikainen saija.tiirikainen@gmail.com Joensuu Aila Tuohi-Hirvonen (013) / a.tuohi@luukku.com Jyväskylä Eila Pitkänen epitkanen@gmail.com Järvenpää-Tuusula Irina Havinmaa irina.havinmaa@gmail.com Kaarina Katrin Ronkainen katrin-kristiina.ronkainen@pp.inet.fi Kauhava- Lapua Sari Salomaa sari.salomaa@nic.fi Kempele Anna Lanas-Nevala anna.lanas@gmail.com Johanna Harmainen johanna.harmainen@pp.inet.fi Kirkkonummi-Siuntio-Inkoo Virpi Miettinen virpi@sci.fi Kuopio Hiltunen Laura ljkallio@hotmail.com Katja Koivistoinen katja.koivistoinen@wenjawekkuli.fi Kuusankoski Elina Vertanen elinavertanen@msn.com Lahti-Orimattila Sanna Lehtinen ansku78@hotmail.com Mikkeli Heidi Reponen heidi.reponen@suomi24.fi Mäntsälä Eija Hynninen (019) / eija.hynninen@pp.inet.fi Nurmijärvi Virpi Korhonen virpi.m.korhonen@helsinki.fi Oulu Roberta Fabritius rfabritius@gmail.com Pietarsaari Anna-Maria Pokela ansku.pokela@multi.fi Pori Helena Vuontio (02) / helena.vuontio@luukku.com Raahe Anna Pärkkä parkka@suomi24.fi Ristiina Tiina Tähtinen taehtiina@hotmail.com Salo Seitz Elina elina.seitz@gmail.com Turku Virpi Pietilä (02) / virpi.pietila@iposti.fi MUISTATHAN ILMOITTAA MUUTTUNEET YHTEYSTIETOSI ALUEVASTAAVIEN YHTEYSHEN- KILÖLLE.