Lapsiperheet. Barnfamiljer. Teemana Lapsen kiltteys. Paula Risikon haastattelu. Peruspalveluministeri. 02/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsiperheet. Barnfamiljer. Teemana Lapsen kiltteys. Paula Risikon haastattelu. Peruspalveluministeri. 02/2008 http://www.lape.fi"

Transkriptio

1 LAPSIPERHEIDEN ETUJÄRJESTÖ R.Y. - barnfamiljernas Intresseorganisation r.f. - JÄSENLEHTI 02/2008 Lapsiperheet Barnfamiljer 02/2008 Peruspalveluministeri Paula Risikon haastattelu Teemana Lapsen kiltteys

2 Sisällys: Puheenjohtajan tervehdys 3 Lapeuutiset 4 Serkukset juttelevat 5 Onko teidän vauva ollut kiltti? 6 Olitko pienenä oikein kiltti? 7 Palveluministeri Paula Risikon haastattelu 8 Tee-se-itse paperisydän 11 Lehden toimitus: Kirjoittajat Anna Lanas-Nevala Tuomas Koivuniemi Emilia Jääskeläinen Elina Seitz Laura Vaskivuo Taitto Jarno Fabritius Kotisivut Jäsensihteeri Johanna Harmainen Hallituksen Puheenjohtaja Anna Lanas-Nevala Varapuheenjohtaja Susanna Salokannel Sihteeri Roberta Fabritius MUUT HALLITUKSEN jäsenet Elina Seitz Matti Merelä Matti Sillanpää Rahastonhoitaja Anne Liias Lapsiperheet Barnfamiljer 02/08 on Lapsiperheiden Etujärjestön julkaisema, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Lehdessä käsitellään lapsiperheitä koskevia yhteiskunnallisia asioita ja pyritään vahvistamaan vanhempien asemaa lastensa ensisijaisina kasvattajina. 2 Lapsiperheet lape.fi

3 Puheenjohtajan tervehdys Kas niin saatiin taas äänilipukkeet laatikoihin. Uudet, kansan valitsemat kunnanvaltuutetut istahtavat vastuullisille päättäjänpenkeilleen vuodenvaihteen jälkeen. Tuoreiden päättäjien ja varavaltuutettujen joukossa vaikuttaa tulevalla kaudella useita lapelaisiakin. Vallanvaihto on muutenkin erinomainen sauma viedä lapsiperheille tärkeitä asioita päättäjien tietoon. Kuka vain voi halutessaan tehdä kuntalaisaloitteen oman kuntansa päättäjille. Aloite voi koskea vaikka lisähenkilöstön palkkaamista neuvolaan tai leikkipuiston kunnostamista. Aloitteen jättäminen onnistuu jopa sähköpostilla, ja useiden kuntien verkkosivuillakin on tarkoitusta varten lomake. Lapen aktiiviset aluevastaavat ja paikallisjaostot tekevät usein kannanottonsa järjestön edustajina. Moni kokee sanan hieman painavammaksi, kun sen takana seisoo yhdistys. Aloite- tai kannanottoluonnoksia tuodaankin aika ajoin Lapen omalla keskustelupalstalle näytille ja hiottavaksi. Hetkeksi voimme kuitenkin unohtaa valtuustot ja vaikuttamisen ja rauhoittua joulunviettoon. Parhaimmillaan jouluna levätään, iloitaan, ollaan perheen kanssa. Joulukiireet saattavat toisaalta aiheuttaa stressiäkin. Kiireen keskellä voi olla helpottavaa painaa pausea ja viettää rentomielinen leivontailta yhdessä perheen kanssa tai vaikka kokoontua askartelemaan isovanhempien, serkkujen tai kummien kera. Joulusiivouksetkin voi suunnitella niin, että koko joukkue voi tehdä osansa, omien kykyjensä ja taitojensa mukaan. Perheen pienimmätkin ehkä nauttivat saadessaan olla osana valmisteluja. Jouluaiheissa hipsii tämänkertainen Lapsiperheet-lehtikin. Elina Seitz ja Laura Vaskivuo pohtivat jutuissaan ajankohtaisesti kiltteyttä ja tuovat aiheeseen mielenkiintoisia uusia näkökulmia. Emilia Jääskeläinen puolestaan on koonnut meille selkeän ja mukavan askarteluohjeen, jota voi vaikka yhdessä lasten kanssa kokeilla. Siispä rauhallista joulunaikaa ja tonttumieltä toivottaen, Anna Lanas-Nevala Puheenjohtaja Kolmen pikkutyttären äiti Lapsiperheet lape.fi 3

4 Lapeuutiset Avoimia tehtäviä Lapsiperheiden Etujärjestö toimii täysin vapaaehtoisten voimin. Tärkeän edunvalvontatyön lisäksi yhdistykselle ovat kultaakin arvokkaampia vapaaehtoiset toimijat, jotka pyörittävät yhdistyksen perustoimintoja. Lapsiperheiden Etujärjestön vapaaehtoinen toimija saa: perehdytyksen tehtävään tilaisuuden oppia uutta tietotaitoa, jota voi hyödyntää vaikka työelämässä kokemusta, josta voi olla hyötyä työnhaussa työtodistuksen tyyppisen todistuksen toiminnasta Lapessa mielenkiintoista puuhaa ja tilaisuuden toimia yhdessä muiden aktiivisten aikuisten kanssa Tällä hetkellä Lapessa haetaan vapaaehtoisia lapelaisia seuraaviin tehtäviin: Ruotsinkielisten jäsenten yhteyshenkilö Antaa tarvittaessa tietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta ruotsinkielellä. Voi myös kääntää kotisivujen tekstejä tai tiedotteita ruotsiksi tai kirjoittaa jäsenlehteen ruotsinkielisiä artikkeleita. Jäsenlehteen - Päätoimittajaa - Toimitussihteeriä/ taittajaa - Toimittajia Kaksi ensimmäistä vastaavat lehden kokonaisuudesta: teema, lehden sisältö ja editointi. Toimittajat voivat olla mukana omien mahdollisuuksiensa mukaan aktiivisesti tai satunnaisesti. Lapelaisia kunnallispäättäjiä Seuraavat lapelaiset pääsivät oman kuntansa valutuustoon vuonna 2009 alkavalle kaudelle. Valtuutetut Holma Hanna (Kesk), Kangasala Hynninen Eija (Kesk), Mäntsälä Mwegerano Andi (Kesk), Salo Salokannel Susanna (Vihr), Mäntsälä Seitz Elina (KD sit), Salo Silván-Väliharju Marika (Kok), Pirkkala Varavaltuutetut Fabritius Roberta (Kesk), Oulu Saari Anne (Kesk), Seinäjoki Torkkola Kaarina (Kesk), Haapajärvi Adventtiradiosarja Radio Savossa Kuopion aluevastaava Katja Koivistoinen esiintyy Radio Savon Adventtiradiosarjassa neljänä adventtien jälkeisenä maanantaina. Ohjelmissa Katja keskustelee kahden muun äidin kanssa lapsiperheitä koskettavista teemoista kuten kasvatus ja kurinpito, ruuanlaitto, parisuhde sekä jouluun hiljentyminen ja jouluperinteet. Ensimmäinen ohjelma lähetetään maanantaina klo 13:07 alkaen. Ohjelmat ovat kuultavissa myös Ylen Areenassa. Huomio aluevastaavat! Ilmoittakaa kaikki tapahtumat kannanotot, haastattelut jne, mitä Lapen nimissä teette osoitteeseen lape.fi, jolloin tieto päivittyy myös nettisivuille. Yhteistyökumppanit Leikkien.fi Vauvatar Condiana Hobbyhouse Rita Lemonkids Mammaksi Taidekehystämö Hyvärinen Art Of Music Little Star LeluTalo Lelupuoti Pinjata Vauvatavara.net Vekaravintti Yhteistyökumppanit tarjoavat alennuksia tuotteistaan/palveluistaan Lape:n jäsenille. Katso tarkemmat tiedot kotisivuiltamme 4 Lapsiperheet lape.fi

5 Serkukset juttelevat Piparkakuista: - Jos on leipinut äidin kanssa lihapullia, osaa kyllä leipoa piparkakkujakin! - Minusta piparkakkujen leipomisessa parasta on koristelu. koristeita kannattaa laittaa ihan kunnolla! Vaikka koko pipari täyteen! - Minä tykkään tästä taikinasta eniten :) - Piparkakkutalo on ihan helppo tehdä. Mutta nyt en viitsi tehdä, tehdään vaikka ensi kerralla. - Piparkakut voivat olla ihan minkälaisia vain! Paras on minusta enkelinmuotoinen! - Jos syö taikinaa, voi tulla vatsa kipeäksi ja joutuu vain pötköttelemään ja olla äitin sylissä. - Ihan vauvat ei tajua piparkakuista. Niillä ei ole hampaita. Joulupukista: - Oikean joulupukin tunnistaa siitä, että se kysyy lahjatoiveita. Apuripukit eivät kysy. Ne vain tarkkailee. - Joulupukki on iso mies, joka kävelee hassusti. Sillä on varmaan niin paljon ruokaa mahassa. - Joulupukki ei ole liian iso, se mahtuu savupiippuihin. - Joulupukin poro on Petteri ja sillä on pu-nainen naama. - Joulupukki tuo minulle poliisilegoja. Olen toivonut. Se tietää sen. - Joulupukki ei tykkää jos kaikki laulaa sille. Sillä voi mennä korvat lukkoon siitä. Piparkakkutaikina Ainekset: 2 dl tummaa siirappia 2 dl sokeria 4 tl kanelia 2 tl inkivääriä 2 tl neilikkaa 250 g margariinia 2 munaa n. 10 dl vehnäjauhoja 2 tl soodaa Kiehauta siirappi, sokeri ja mausteet. Lisää kuumaan seokseen margariini ja anna sen sulaa välillä sekoittaen. Anna seoksen jäähtyä. Lisää munat ja vehnäjauhot, joihin sooda on huolellisesti sekoitettu. Anna taikinan maustua ja kovettua viileässä seuraavaan päivään. Kauli taikina 3-4 mm:n paksuiseksi levyksi jauhotetulla työpöydällä tai leivinpaperin päällä. Ota taikinasta kuvioita erilaisilla piparkakkumuoteilla. Paista piparkakut 200 :ssa 8-12 minuuttia niiden paksuudesta riippuen. Anna jäähtyä tasaisella alustalla. - Joulupukki saa syödä lunta. Sillä ei tule maha kipeäksi. - Joulupukkia ei tarvitse pelätä. Ei se ole kauan kylässä. Sitten se lähtee. Niinkuin mökillä. Lapsiperheet lape.fi 5

6 Onko teidän vauva ollut kiltti? Tuiki tuttavallinen ja yleinen kysymys pistää miettimään. Mikä on kiltti vauva? Onko se sellainen vauva, joka nukkuu ja syö hiljaa eikä pidä ääntä itsestään? Vai onko kiltti vauva sellainen, joka sopeutuu heti kaikkiin uusiin asioihin, joita hän kokee ensimmäistä kertaa elämässään? Tarkoitetaanko sillä sitä, että kiltti vauva ei ikään kuin häiritse vanhempiensa elämän rauhaa vaan sopeutuu perheen rutiineihin mutkattomasti? Putkahtaako kiltti vauva äänettömästi arjen jatkoksi? Tarkoittaako se siis sitä, että itkuinen vauva on tuhma? Kun vauva syntyessään järisyttää ja mullistuttaa vanhempiensa, perheensä ja sukunsa elämää, alkaa lapsen kiinnittäminen suvun tarinaan. Kenen nenä ja kenen hymy? Isän luonne vai äidin tavat? Elämän moninaisuutta lisääkin juuri se tosi asia, että vaikka olemme pitkälle vanhempiemme geeniperimän tulosta, olemme jokainen jo alkuhetkistä lähtien yksilöllisiä. Uniikkeja kokonaisuuksia. Temperamentti kertoo meille, kuinka ihminen tekee sen mitä hän tekee, muttei mitä tai miksi hän sen tekee. Temperamentti sanalla kuvataan yksilöllisyyttä. Se tarkoittaa meille jokaiselle tyypillistä ja synnynnäistä tapaa toimia ja käyttäytyä. Temperamentti on persoonallisuuden rakennusaine ja pitkälle perinnöllinen. Sillä on siis vahva biologinen perusta. Temperamentti on pysyvä piirre, mutta sen ilmenemismuodoissa on iänmukaista vaihtelua. Kolmekymmentävuotias harvoin reagoi kolmivuotiaan uhmakkaalla raivolla, jos ei saa tahtoaan läpi. Temperamentti muokkaantuu ympäristön ja kasvatuksen myötä. Kulttuurilla ja ympäristön suhtautumistavoilla on suuri merkitys siihen, minkälaiset piirteet ja ominaisuudet heikkenevät ja mitkä vahvistuvat. Itkeekö pieni vauva turhaan? Toinen vauva ihmettelee maailmaa rauhallisin elein ja muodostaa jo alkumetreistä selkeää rytmitystä päivään ja yöhön. Toinen taas heräilee ja syö omaan tahtiinsa, eikä pitkät unijaksot tahdo osua pimeimpään vuorokauden aikaan. Kun toinen vauva säikkyy valoja ja hötkyilee äänten perään, toinen nukkuu kuin korvatulpat korvissa eikä tunnu tietävän ympäröivästä maailmasta mitään. Jo vauvat ilmaisevat itseään eri tavoin. Toisen ruoka-annoksen tulee olla huudon säestämänä välittömästi tarjottimella, kun toinen vauva virittää äänivarojaan hillitymmin ja ilmaisee itseään huomattavasti rauhallisemmin. Toinen viihtyy sylissä ja kolmas ei siedä vaunuja. Temperamenttitutkimus on vastannut moniin psykologisiin kysymyksiin. Yksi vastauksista liittyy siihen, miksi saman perheen lapset ovat samasta kasvatuksesta ja ympäristöstä huolimatta niin kovin erilaisia. Se selittää meille, miksi samat kasvatusperiaatteet ja metodit tehoavat lapsiin niin eri tavoin. Toinen tarvitsee tiukkoja rajoja ja toinen selvästi enemmän lohdutusta hänen kokiessaan asioita hyvin voimakkaasti ja vakavasti. Psykologian historiassa on esitetty ajatus lapsen syntymisestä tabula rasana. Ajatuksen mukaan lapsi on kuin tyhjä taulu, johon kokemus kirjoittaa. Tällöin identiteetti muokkaantuisi täysin syntymän jälkeisten kokemusten pohjalta. Pieni vauva ei kuitenkaan ole syntyessään psyykkinen tyhjiö. Lapsen ja vanhemman välillä on alkumetreistä lähtien tiivis vuorovaikutussuhde, jossa äidin ja isän merkittävä tehtävänä on reagoida lapsensa temperamentin piirteisiin. Lapsen temperamentista seuraa usein myös se, miten hyväksi ja onnistuneeksi vanhempi itsensä siinä roolissaan tuntee. Voidaan ajatella, että äiti, jonka lapsi nukkuu ja syö hyvin, saattaa helposti kokea itsensä paremmaksi tai onnistuvansa vanhemmuudessaan helpommin, kuin äiti, jonka lapsi on levoton ja itkuinen ja vaatii jatkuvaa huomiota ja lohdutusta. On kuitenkin vaikea sanoa, minkälaiset temperamentit sopivat parhaiten yhteen. Vuorovaikutuksen kehittyessä, vanhempi ja lapsi oppivat toistensa tavoille ja yhteiselämä helpottuu. Perinteinen luokittelu erottelee helpot, haastavat ja hitaasti lämpenevät temperamenttityypit. Se, että vanhempi pyrkii löytämään ja tiedostamaan lastensa temperamenttiominaisuuksia, voi helpottaa perheen kommunikointia ja auttaa ymmärtämään myös perheenjäsenten välisiä eroavaisuuksia. Temperamenttipohdinnan kautta voi ymmärtää myös omia tunteitaan lastaan kohtaan paremmin: onko joskus vaikea ymmärtää lasta joka reagoi aivan eri tavoin kuin itse? Miksi lapseni ei tottele, vaikka isompi sisarkin teki tuon ikäisenä juuri niin ja toimin aivan samalla tavalla? Miksi oma lapsi ärsyttää? Miksi en osaa aina lohduttaa lastani? Miksi toinen lapsi haluaa syliä ja toinen ei välitä halailuista yhtä paljon. Temperamenttityypit eivät ole toinen toistaan parempia tai huonompia. Jokaiselle riittää omat haasteensa ja vahvuutensa. Temperamentteja kunnioittamalla voimme arvostaa jokaisen yksilöllisyyttä ja pitää mielessä ihmisen kasvun ja kehityksen perustavimman totuuden: tulla ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään. Laura Vaskivuo kahden tytön äiti psykologi 6 Lapsiperheet lape.fi

7 Olitko lapsena oikein kiltti? Millaisena muistat lapsuutesi? Oliko kotona pakko olla kiltti ja näkymätön? Saiko tunteita näyttää, saivatko ne kuulua? Tuntuiko sinusta, että olit hyvä vain, jos täytit aikuisten odotukset? Miten lapsuus vaikuttaa? Muistan, että lapsena meidän sisarusten piti olla kiltisti, kun isä tuli väsyneenä töistä kotiin. Emme saaneet häiritä tai mekastaa, ja uutisten aikaan piti olla hiiskumatta, muuten isä hermostui. Sisarusrakkaus väistämättä näkyi ja kuului, ja tunteet välillä räiskähtelivät, mutta päällimmäisenä muistona on se, ettei olisi saanut olla vaivaksi. Eri-ikäisillä on erilaisia muistoja ja kokemuksia omasta lapsuudestaan. Moni sota-ajalla syntynyt muistaa sitä, ettei sodasta palannutta isää saanut laisinkaan vaivata, ja kotona piti olla huomaamattomasti. Ulospäin piti käyttäytyä normien mukaisesti, niin ettei ole pelkoa siitä, mitä naapuritkin sanovat. Moni nuorempi taas muistaa, että töistä väsyneet vanhemmat eivät jaksaneet ottaa lapsen tunnepurkauksia ja kiukkua vastaan. Eikä se helppoa ole edelleenkään. Lasten raivo ja tunteenpurkaukset herättävät vanhemmissakin monenlaisia tunteita, kaikkia ei ole helppo sietää. Elävätko oman lapsuutemme vaatimukset edelleen, pitäisikö lasten edelleen olla helppoja, kilttejä ja vaivattomia, että he kelpaavat meille ja naapureille? Kiltteys on luonnollinen ominaisuus Kiltteys ja empatiakyky ovat meille luonnollisia ominaisuuksia, jo 1-2 vuotias lapsi haluaa miellyttää vanhempiaan ja tekee sen automaattisesti, perheneuvoja Saara Kinnunen kirjoittaa. -Seuraava herkistymiskausi osuu ensimmäiselle luokalle, jolloin lapselle on tärkeää ilahduttaa opettajaansa, Kinnunen jatkaa. Ongelmia syntyy kuitenkin, jos kiltteydestä tulee henkiinjäämistaistelu: ihminen joka tekee kaiken aikaa toisten mieliksi, elää jatkuvasti varuillaan ja pienessä stressitilassa. Tämä on uuvuttavaa niin psyykkisesti kuin fyysises- tikin. Eli, kiltteys on hyvä asia, kunhan sitä ei ole vastoin omaa tahtoaan. Hyviä tekoja voi tehdä, ja ne ovat arvokkaita: kunhan kiltti ei tee niitä vain siksi, että kokee siihen pakkoa tai kiltteys on uuvuttavaa, omia tarpeita ja toiveita tukahduttavaa. Vauvakin sen vaistoaa Kilttinä oleminen ei ole niin yksioikoinen asia, kuin monet lapsiltaan sitä toivovat vanhemmat luulevat, selittää teologi ja kouluttaja Anna-Liisa Valtavaara. Kiltteydellä on myönteinen puoli: kiltti aikuinen on toisten kannalta helppo ihminen siinä missä kiltti lapsikin. Hän on ystävällinen, ahkera ja joustava, osaa ottaa toiset huomioon. Mutta silloin, kun nämä ominaisuudet ovat liiallisia, tilanne on ongelmallinen, Valtavaara selvittää. Anna- Liisa Valtavaara on vakuuttunut siitä, että liiallinen kiltteys saa alkunsa varhaislapsuudessa. - Jos vauva tai pikkulapsi ei voi luottaa siihen, että kelpaa sellaisena kuin on, hän oppii haistelemaan, millainen hänen pitäisi olla, toisten miellyttämisestä ja suorittamisesta tulee hänen keinonsa selviytyä elämässä, Valtavaara arvelee. Taustalla on usein se, ettei vanhemmalla ole aikaa lapselleen. -Kun lapsi ei saa apua poissaolevilta vanhemmiltaan, hänellä ei ole muuta keinoa kuin pärjätä itsekseen, Valtavaara kertoo. Kysymyksiä vanhemmille Mieti, miten käyttäydymme ja koemme, kun lapsi itkee, kiukuttelee, haluaa puhua itselleen tärkeistä asioista? Ohitammeko lapsen tarpeet, lupaamme että katsotaan sitten myöhemmin, puhutaan sitten kun on vähän parempi hetki, vai otammeko lapsen tunteet ja tarpeet todesta ja yritämme kohdata ne heti, sellaisina kuin ne ovat? Hyväksymmekö lapsen, joka käyttäytyy tavalla, jota emme hyväksy itse? Vai välitämmekö vanhaa, suvussa kulkevaa viestiä siitä, että lapsen ei kuulu näkyä, kuulua tai olla vaivaksi vanhemmilleen? Vaadimmeko lapsiltamme jatkuvaa kilttiyttä vaikka se vaatisi lapselta tunteiden tukahduttamista ja vaikenemista? Osaammeko itse pitää puolemme ja sanoa ei muuallakin kuin kotona? Olemmeko edelleen kilttejä ja kuuliaisia omille vanhemmillemme? Vanhat, vahvat vaatimukset voivat jäädä päälle, ohjailemaan ihmisen elämää vielä pitkään, kunnes itse havahtuu pohtimaan asiaa ja omia tunteitaan, omaa lapsuuttaan ja käytöstään. Sitä, miksi toimii niin kuin toimii, ja miten erilaiset tapahtumat ja tunteet vaikuttavat itseen. Tänä jouluna: täytyykö joulupukin kysyä, onkos täällä kilttejä lapsia? Eikö riitä, että paikalla on lapsia, pieniä ihmisiä jotka osaavat näyttää tunteitaan ja ilmaista itseään, ilman pelkoa siitä etteivätkö he kelpaisi sellaisina kuin ovat? Elina Seitz Lapsiperheet lape.fi 7

8 Haastattelu: Peruspalveluministeri Paula Risikko Tuomas Koivuniemi haastatteli peruspalveluministeri Paula Risikkoa lapsiperheisiin liittyvien asioiden tiimoilta. Miten nykyinen hallitus on ohjelmassaan huomioinut lapsiperheiden tarpeet: a) palveluiden osalta? Lapsiperheiden palvelut nousevat esille useissa kohdissa. Myös lapsiperheiden palvelujen osalta yksi keskeisimmistä kehittämistoimista on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen kuntien palvelurakenteita uudistamalla. Tavoitteena on kattavat ja vaikuttavat palvelut. Tähän työhön kunnille ohjataan merkittävä lisärahoitus, noin 25 miljoonaa euroa vuositasolla vuosina , kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen (KASTE) kautta. KASTE- hankkeeseen sisältyy erillinen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämisteema, jonka avulla luodaan malli lapsiperheiden eri toimintasektoreiden palvelujen yhdistämisestä ja matalan kynnyksen tukijärjestelmän rakentamisesta, jotta perheet saavat apua ongelmatilanteisiin jo varhaisvaiheessa. Tähän sisältyy mm. perheiden palvelujen kokoaminen perhekeskustoiminnaksi jatkotyöstämällä niin 8 Lapsiperheet lape.fi

9 kutsuttua PERHE -hanketta. Hallitusohjelman mukaisesti erillisiä lapsiperheiden palvelujen kehittämiskohteita ovat lasten päivähoidon kehittäminen uudistamalla lainsäädäntöä, turvaamalla vaihtoehtoisten päivähoitopalvelujen saatavuus sekä huolehtimalla perhepäivähoidon toimintaedellytyksistä. Samoin vahvistetaan vanhemmuuden tukea parisuhde- ja perheneuvonnassa matalan kynnyksen toimintamalleilla. Tärkeä osuus palvelujen kehittämisessä nähdään myös olevan kolmannen sektorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Lapsiperheiden kotipalvelut palautetaan lapsiperheiden palveluvalikkoon. Lastensuojelun kehittäminen jatkuu edelleen uuden lastensuojelulain toimeenpanon kautta. Myös lastensuojelun osalta korostetaan varhaisen vaiheen tukea ja kunnan peruspalvelujen ehkäisevää luonnetta. Sijaishuollossa painopistettä siirretään laitosmaisesta huollosta perheissä tapahtuvaan sijaishuoltoon. Vastaavasti varmistetaan lasten eritasoisten mielenterveyspalvelujen saatavuus. b) taloudellisten etuuksien kehittämisen näkökulmasta? Hallituskaudella korotetaan keskeisiä perhe-etuuksia. Lapsilisään tehdään hallituskaudella yksinhuoltajaperheille ja monilapsisille perheille kohdennetut korotukset. Päivähoidolle vaihtoehtoisten lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen tasoja korotetaan. Perhe- ja työelämän paremman sovittamisen mahdollistamiseksi korotetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen vähimmäistasoa sekä osittaisen hoitovapaan käyttöön liittyvän osittaisen hoitorahan tasoa. Osittainen hoitoraha laajennetaan koskemaan myös yrittäjävanhempia. c) henkisen hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta? Lapsiperheiden henkisen hyvinvoinnin edistäminen edellyttää olosuhteita, jotka mahdollistavat tasapainoisen parisuhteen, hyvän vanhemmuuden ja turvatun lapsuuden. Vanhemmille tulee luoda mahdollisuuksia työn ja perheen harmoniseen yhteensovittamiseen, riittävään toimeentuloon, kohtuulliseen asumiseen sekä terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön. Näin vanhemmat voivat luoda lapsilleen edellytyksiä terveelliseen ja turvattuun kasvuun kohti aikuisuutta. Hallitus huolehtii lapsiperheiden hyvinvoinnista tarjoamalla toimivan ja perheiden tarpeista rakennetun palvelujärjestelmän sekä tasaamalla perheestä aiheutuvia kustannuksia ja luomalla yhteiskuntaan lapsia ja perheitä arvostavan ilmapiiriin. Mikä on näkemyksesi kotihoidontuen kuntalisästä ja käytöstä kunnissa? Mikä olisi mielestäsi oikea yleistaso tälle lisälle? Kotihoidon tuen kuntalisät ovat puhtaasti kuntien omaan harkintaan perustuva lisätuki lapsiperheille lasten hoidon järjestämiseksi. Toteutusmallit ovat hyvin erilaisia ja paikallisiin olosuhteisiin räätälöityjä. Kuntalisille on mahdotonta asettaa ulkoa tulevia tavoitetasoja. Kuitenkin olisi toivottavaa, että tässäkin kuntien tekemät ratkaisut perustuisivat kokonaisvaltaiseen tilannearvioon lapsiperheiden asemasta ja ratkaisuja tehtäessä lapsiperheitä kuultaisiin. Myös kotihoidontuen kuntalisien tulisi olla osa kunnan lapsipoliittista toimintastrategiaa, jonka tavoitteena ovat hyvinvoivat lapset ja perheet. Julkisessa keskustelussa on esitetty lapsilisän porrastamista lapsen vanhempien tulojen mukaan, mitä mieltä olet asiasta? Lapsilisä on osa yhteiskunnan tarjoamaa tulonsiirtoa lapsiperheille heidän huolehtiessaan eräästä yhteiskunnan ydintehtävästä, uuden sukupolven kasvattamisesta. Lapsilisä on lapsesta aiheutuvan kulutuksen korvaamista eli tulontasausta lapsiperheiden ja lapsettomien talouksien välillä. Kulukorvauksen luonteeseen ei kuulu arvio saajan tulotasosta vaan se perustuu puhtaasti aiheutuneeseen kustannukseen. Jos lapsilisä olisi tulosidonnainen, niin siitä muodostuisi lapsiperheiden keskinäisen tulontasauksen väline ja sille asetettu yhteiskuntapoliittinen tavoite muuttuisi nykyisestään hyvin oleellisesti. Tämän lisäksi tulosidonnaisuus johtaisi hyvin vaikeaan tuloloukkutilanteeseen, tuen pienetessä tulojen kasvaessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus muokkaa kuntakenttää, mikä vääjäämättä tarkoittaa myös palveluiden sopeuttamista paikallistasolla. Mitkä yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat sellaisia, että niiden tulisi olla kuntalaisten näkökulmasta läheltä saatavissa (10-40 km)? Kuntalaiset tarvitsevat erityyppisiä palveluja. Osa palvelujen käytöstä on hyvin intensiivistä, kuten esimerkiksi lapsiperheiden päivähoitopalvelujen käyttö tai vanhusten kotipalvelujen käyttö. Näihin palveluihin liittyy usein myös läheinen ja perheen yksityisyyteen ulottuva toimintamalli sekä intiimi ja pitkäkestoinen asiakassuhde, eräänlainen asiakaskumppanuus. On tärkeää, että tällaiset peruspalvelut säilyvät lähipalveluina. Sama tavoite voidaan asettaa myös muille niin kutsutuille kunnan peruspalveluille. Oleellista kuitenkin kaikkien palvelujen osalta on niiden saatavuus ja asiakaslähtöisyys, olivatpa ne sitten lähi- tai alueellisia palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on kui-tenkin erityisesti pidettävä huolta tii-viin kokonaisuuden säilyttämiseen sosiaalija terveyspalveluissa. Lapsiperheet lape.fi 9

10 Miten perhevapaiden kustannusten tasaaminen lapsen vanhempien työnantajien kesken tulisi toteuttaa? Vai onko se yleensäkin mahdoton ajatus? Perhevapaiden kustannusten jaossa työnantajien kesken on jo tehty melko useita uudistuksia. Suoraan työntekijän työsuhteen ehtoihin perustuvia työnantajakustannuksia on tasattu esimerkiksi perhevapaiden ajalta kertyneen vuosiloman palkan tai lomakorvauksen kustannuksien osalta siirtämällä niitä sairausvakuutusjärjestelmän kautta korvattaviksi. Jäljelle jääneet työnantajakustannukset kohdentuvat yrityksessä uuden sijaistyövoiman rekrytoimiseen ja työhön opettamiseen. Niiden täydellinen poistaminen ei liene mahdollista. Hallitusohjelman mukaan vaalikauden aikana selvitetään vanhempainvapaajärjestelmien laajemman uudistamisen mahdollisuus, jolloin esille otetaan myös kysymys työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannuksien jakautumisesta. Miten perhemyönteistä ilmapiiriä yhteiskunnassa ja työelämässä voitaisiin parhaiten edistää? (Perhe- ja työelämän yhteensovittaminen?) Perheen ja työn yhteensovittaminen on hyvin monimuotoinen ilmiö. Yhteensovittamista tarvitaan useilla vanhemmuuden toimintaareenalla, kuten kotona, työpaikoilla, lähiyhteisöissä ja laajemmin koko yhteiskunnassa. Perhemyönteisen ilmapiirin luominen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä ja niiden kautta syntyvää vallitsevien arvojen ja asenteiden muutosta yhteiskunnassa. Vanhempien mahdollisuuksia jakaa yhteisesti perhevastuita sekä huolehtia tasa-arvoisesti arjen sujumisesta tulee eri tavoin tukea. Esimerkiksi isien roolia pienten lasten hoidossa. tulee mahdollistaa konkreettisilla työlainsäädäntöuudistuksilla mutta myös vaikuttamalla vanhempien asenteisiin las- ten hoidosta päätettäessä. Työpaikoilla tulee huomioida vanhempien perhevastuut ja sen vaikutus työhön osallistumiseen lisäämällä esimerkiksi työaikajoustoihin liittyviä valinnan vaihtoehtoja. Yhteiskunnan tasolla on tehtävä näkyväksi lasten ja lapsiperheiden ratkaiseva rooli toimintakykyisen ja tasapainoisen huomisen yhteiskunnan turvaajina. Yhteiskunnan arvoja on käännettävä lapsi- ja perheystävällisempään suuntaan. Miten vanhemmuus on mielestäsi muuttunut omista lapsuusvuosistasi tähän päivään katsottuna? Mielestäni vanhemmuus on aina ollut ja on, vaativa tehtävä. Yhteiskunnassa on eri aikakausina omat haasteensa. Eniten mielestäni on muuttunut yhteisöllisyys, joka on heikentynyt lapsuuteni ajoista. Kylä kasvattaa ideologia ei enää toimi niin vahvasti kuin ennen. Tulisiko Suomessa kiristää nykyisestään mediavälineiden (tv, internet jne.) valvontaa lasten ja nuorten suojelemiseksi haitalliselta mediamateriaalilta? On syytä tarttua kaikkiin kysymyksiin, jotka uhkaavat lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tervettä kasvua. Jokaisesta ongelmasta on tarpeen tietää niiden syyt ja pyrkiä vaikuttamaan niiden poistamiseen. Keskeiseksi myös mediaan liittyvien haitallisten vaikutusten kohdalla nousee ongelmien varhainen havaitseminen ja niiden ennalta ehkäiseminen. Yhdeksi tärkeäksi ennalta ehkäisyn välineeksi mediamaailman osalta nousee lasten kasvattaminen taidokkaiksi ja samalla tietoisen vastuullisiksi mediavälineiden käyttäjiksi. Tiedon kulkuun liittyvää teknistä kehitystä ei ole tarve torjua, vaan se tulee kyetä ottamaan oikealla tavalla haltuun. Perusvastuu lapsen kasvusta ja kasvatuksesta on aina vanhemmilla. Vanhempien tulee osata ottaa vastuu myös lasten ja nuorten mediakäytöstä, seuraamalla ja ohjaamalla lapsen toimintoja. Mediakasvatuksen tulee olla jatkossa kiinteä osa perheen ulkopuolista kasvatusta ja opetusta niin päivähoidossa kuin koulussakin. Toki median tuottajille tulee myös asettaa vastuullisuutta tuotetun ja jaellun media sisällöistä. Median tuottajia ja jakelijoita tulee eri tavoin kannustaa itsesäätelyn toteuttamiseen lapsille ja nuorille tarjolla olevien sisältöjen kohdalla. Lisäksi tarvitaan jossain määrin myös tiukkaa normiohjausta esimerkiksi tallenteiden myymisen ikärajojen kohdalla. Lasten ja nuorten suojelemiseksi haitalliselta media-aineistolta tulee säätelykysymysten olla esillä myös kansainvälisillä foorumeilla. Näinhän on tapahtunut jo mitä suuremmassa määrin EU:n sisällä. samaa ohjausta tulee laajentaa myös EU:n ulkopuolisiin käytäntöihin ja sopimuksiin lasten ja nuorten aseman turvaamiseksi globaaleilla mediamarkkinoilla. Olet pienen lapsen äiti. Mitkä ovat omat kasvatukselliset periaatteet ja/tai ohjenuorat, joiden perusteella omaa lastasi kasvatat? Paljon rakkautta, joka merkitsee myös rajoja. Kannustaen ja tukien vahvuuksia, jotka helpottavat elämässä selviämistä. 10 Lapsiperheet lape.fi

11 Tee itse paperista punottu sydän Emilia Jääskeläinen 1 Kuva 1. Tee paperiin 10 cm:n päähän reunasta taitos. Mittaa ja piirrä taitokselta 6 cm korkea ja 6 cm leveä suorakaide. Piirrä suorakaiteen yläpuolelle jäävään alueeseen kaari. (Vinkki. Merkitse paperin yläreunaan merkki 3 cm:n päähän reunasta ja piirrä merkistä kaaret suorakaiteen yläkulmiin.) Leikkaa kuvio irti ja käytä sitä mallina, kun piirrät ja leikkaat samanlaisen kuvion eri värisestä paperista. 2 Kuva 2. Leikkaa alaosan suorakaiteeseen neljä suikaletta. Suikaleet kannattaa leikata hieman suorakaiteen yläreunan yli, jolloin punominen on helpompaa. Jos olet tehnyt paperiin piirrosjälkiä, tee taitos nyt uudestaan vastakkaiseen suuntaan, jolloin apupiirrokset jäävät kappaleen sisäpuolelle. Aseta kappaleet eteesi toinen vaakasuoraan ja toinen pystysuoraan. Aloita punominen vaakakappaleen ylimmästä suikaleesta. Pujota se pystykappaleen oikeanreunimmaisen suikaleen läpi. Ja sen jälkeen pujota pystykappaleen seuraava suikale vaakakappaleen ylimmän suikaleen läpi. 3 Kuva 3. Jatka punomista pujottamalla vaakasuikale jälleen seuraavan pystysuikaleen läpi ja lopuksi viimeinen pystysuikale vaakasuikaleen läpi. 5 Kuva 5. Pujota kolmas vaakasuikale kuten ensimmäinen ja neljäs kuten toinen. 4 Kuva 4. Tee vaakakappaleen toiseksi ylimmällä suikaleella samoin, mutta eri järjestyksessä. 6 Kuva 6. Kiinnitä sydämen sisäpuolelle ripustuslanka teipillä. Voit ripustaa sydämen vaikka joulukuusen oksaan. Lapsiperheet lape.fi 11

12 Jos vastaanottajaa ei tavoiteta pyydämme palauttamaan osoitteeseen Lapsiperheiden etujärjestö r.y. anne liias kiertotie 11 a viiala Aluevastaavat Aluevastaavat toimivat Lapsiperheiden Etujärjestön alueellisina yhteyshenkilöinä. Jos sinulla on ideoita tai toivomuksia, joita haluaisit toteuttaa omalla alueellasi, ota yhteyttä oman paikkakuntasi vastaavaan. Jos oma alueesi puuttuu listalta ja olisit itse halukas tarjoutumaan aluevastaavaksi, ota yhteyttä aluetoiminnan yhteyshenkilöön. Aluevastaavien yhteyshenkilö: Roberta Fabritius Haapajärvi Kaarina Torkkola Haukipudas Emilia Jääskeläinen Hyvinkää Anu Byskov Ilmajoki Anne Saari Saija Tiirikainen Joensuu Aila Tuohi-Hirvonen (013) / Jyväskylä Eila Pitkänen Järvenpää-Tuusula Irina Havinmaa Kaarina Katrin Ronkainen Kauhava- Lapua Sari Salomaa Kempele Anna Lanas-Nevala Johanna Harmainen Kirkkonummi-Siuntio-Inkoo Virpi Miettinen Kuopio Hiltunen Laura Katja Koivistoinen Kuusankoski Elina Vertanen Lahti-Orimattila Sanna Lehtinen Mikkeli Heidi Reponen Mäntsälä Eija Hynninen (019) / Nurmijärvi Virpi Korhonen Oulu Roberta Fabritius Pietarsaari Anna-Maria Pokela Pori Helena Vuontio (02) / Raahe Anna Pärkkä Ristiina Tiina Tähtinen Salo Seitz Elina Turku Virpi Pietilä (02) / MUISTATHAN ILMOITTAA MUUTTUNEET YHTEYSTIETOSI ALUEVASTAAVIEN YHTEYSHEN- KILÖLLE.

Lapsiperheet. Barnfamiljer. 01/2010 http://www.lape.fi

Lapsiperheet. Barnfamiljer. 01/2010 http://www.lape.fi LAPSIPERHEIDEN ETUJÄRJESTÖ R.Y. - barnfamiljernas Intresseorganisation r.f. - JÄSENLEHTI 01/2010 Lapsiperheet Barnfamiljer 01/2010 http://www.lape.fi Sisällys: Puheenjohtajan tervehdys 3 Vuosikokouksessa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Lapsiperheet. Barnfamiljer. Kuntavaalit. 3+tiimi. 01/2008 http://www.lape.fi

Lapsiperheet. Barnfamiljer. Kuntavaalit. 3+tiimi. 01/2008 http://www.lape.fi LAPSIPERHEIDEN ETUJÄRJESTÖR.Y. - BARNFAMILJERNAS INTRESSEORGANISATION R.F. - JÄSENLEHTI 01/2008 Lapsiperheet Barnfamiljer 01/2008 http://www.lape.fi Kuntavaalit 2008 3+tiimi Sisällys: Puheenjohtajan tervehdys

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot