No 1. Potilastyö kutsuu lentoemäntää. kotisairaanhoito s. 14. kinestetiikka s. 40. ammatissa s x. uusi asenne töihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No 1. Potilastyö kutsuu lentoemäntää. kotisairaanhoito s. 14. kinestetiikka s. 40. ammatissa s. 20. 12 x. uusi asenne töihin"

Transkriptio

1 No nina yliruikka Potilastyö kutsuu lentoemäntää pieni topias sai omahoitajan kotiin kotisairaanhoito s. 14 kahden kauppa kinestetiikka s. 40 pyöröovi seis! ammatissa s x uusi asenne töihin

2 UUtUUs Hoitotyön Pharmaca Fennica nyt terveysportissa! Hoitotyön Pharmaca Fennica on käytännön työkalu hoitotyön arkeen. Palvelussa voi mm. tunnistaa lääkkeitä tablettien ja kapseleiden kuvien avulla vertailla rinnakkaislääkkeitä yhdellä silmäyksellä valmistaa yhdenmukaisten ohjeiden avulla IV-lääkkeitä käyttökuntoon (laimennus ja annostelu) tukea potilaan lääkehoitoa selkeiden potilasohjeiden avulla. Lisäksi nopea ja monipuolinen lääkehaku vapauttaa aikaa potilasta varten. Hoitotyön Pharmaca Fennica -verkkopalvelun tuottaa Lääketietokeskus.

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: PIA INBERG 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Jyri Manninen 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 14 kansi Aina vieraana 20 kansi Ammatissa: Pyöröovi seis! 23 Kolumni 24 Meidän kylän koutsi 29 Terveys 30 Sairaus: Synnyttäjän painajainen 32 kansi Hyvinvointi: Uusi vuosi, uusi minä 36 Ensihoitoa opintojen alusta asti 38 Tutkimus: Mittari uusiksi 40 kansi Omin avuin 44 Ulkomaat: Ebolaa taltuttamassa 48 kansi Uusin siivin 52 Lisää valtaa jättiyrityksille? 72 Tieni tähän: Kasvua koko elämä 74 Ihana arki: Hupskeikkaa! tehyläinen 54 Keskustelua 56 Me kaikki 58 Tehy-uutiset 61 Jäsentapahtumat 63 Homma hoidossa 64 Hyöty 67 Tarkastaja 68 Ristikko 14 toisen kotona Maj-Britt Tverin hoitaa potilaitaan monta vuotta. hoitaja vieraalla maaperällä 24 pikkukylässä Myllykankaan koulusta tuli hyvinvointikeskus. Lähdemme liikkeelle siitä, mihin ihminen vielä kykenee. Ei siitä, mihin hän ei enää pysty. Fysioterapeutti Tuula Kujala sivulla afrikassa Ebola-alueella tarvitaan lisää hoitajia. TEHY t

4 Yhteistä hyvää Uudet edut alkaen Asioilla on tapana järjestyä. Tolkku, ahkeruus ja usko tulevaan vievät elämässä pitkälle. Silti maailma voi olla kova ja yllättävä. Näin oli myös 104 vuotta sitten, kun tavalliset työssäkäyvät ihmiset turvautuivat luotettavimpaan mahdolliseen tahoon: toisiinsa. Vakuuttaakseen kotinsa he perustivat yhdessä keskinäisen vakuutusyhtiön nimeltä Turva. Tuotot asiakkaiden hyväksi Etu jopa Keskinäisyys merkitsee -17% edelleen sitä, että asiakkaat eli vakuutuksen- ottajat omistavat Turvan. Ja jokaisen yrityksen tehtävä on hyödyttää omistajiaan. Meidänkin. Siksi käytämme kertyneet tuotot asiakkaidemme hyväksi. Tämä periaate näkyy kilpailukykyisinä hintoina, alennuksina, omistaja-asiakasetuina ja paranevina palveluina. Avoin ja avokätinen hinnoittelu Uudistamme nyt omistaja-asiakkaan edut entistä avoimemmiksi ja avokätisemmiksi. Meillä sinun ei tarvitse pelata pinsseillä, pisteillä, bonuksilla tai kupongeilla. Emmekä pakota sinua liittymään kerhoihin, kanta-asiakasjärjestelmiin tai sullomaan lompakkoosi lisää täytettä. Pelkkä omistaja-asiakkuus ja ammattiliiton jäsenyys riittää. Ammattiliiton kortti paras etukortti Ammattiliiton jäsenkortti onkin mitä parhain etukortti. Säästät heti selvää rahaa jopa 17% vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon ja keskität meille vakuutuksesi. Uudet edut ovat ulottuvillasi alkaen. Tyytyväisimmät asiakkaat Ja homma toimii. Tyytyväiset asiakkaat ovat todiste siitä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1 *. Emme aio kuitenkaan ylpistyä, vaan aiomme olla luottamuksen arvoisia huomennakin. Jatkamme rehdillä ja reilulla linjallamme. * 2011, 2012, 2013 ja 2014 Tervetuloa Turvaan. Meiltä saat henkilökohtaista palvelua. Palvelemme sinua 50 toimipaikassa ympäri Suomen. Tavoitat meidät myös numerossa ma pe 8 18 sekä verkossa osoitteessa turva.fi Hymyile, olet Turvassa

5 pääkirjoitus Äitini, sairaanhoitaja Päätoimittaja minna hietakangas muistan kirkkauden. Muistikuvissani aula oli korkea ja valoisa, ja joulun aikaan sinne koristeltiin kuusi. Paikka oli minulle pikkulapsesta saakka tuttu, tuo 1970-luvun keskisuomalainen keskussairaala. Olin tullut hakemaan isän ja veljen kanssa äitiä töistä ensiapupolilta, kuten sitä siihen aikaan kutsuttiin. Olin äidistäni hyvin ylpeä jo silloin, kouluikäisenä ja allekin. Työmekossaan hän muuttui äidistä tärkeän ja vähän jännittävänkin työn tekijäksi. Hän oli kylämme ainoita, ellei ainoa, maatilan ulkopuolella töissä käyvä äiti. Monet vuodet äiti oli kolmivuorotyössä. Kotona se tarkoitti, että olisi pitänyt olla tappelematta päivällä, kun äiti nukkui. Eipä onnistunut juuri koskaan puolitoista vuotta vanhemman veljen kanssa. piipahdin sairaalamaailmassa yläasteen työharjoittelussa. Tiesin heti, että minusta ei olisi alalle. Kutsumus loisti poissaolollaan. Abiturienttikevään jälkeen olin vuoden töissä sairauskertomusarkistossa luvulla Jyväskylän Kyllönmäelle rakennettu punatiilinen Keski-Suomen keskussairaala oli jo erinäköinen, remontoitu ja laajennettu pala palalta. Siellä oli Työmekossaan äiti muuttui tärkeän ja jännittävän työn tekijäksi. leveitä käytäviä ja potilaita oikeaan osoitteeseen johtavia viivoja lattioissa, myöhemmin myös sisäilmaongelmia. Potilaiden ja sairaalan työntekijöiden määrä oli moninkertaistunut. Äidistä oli tullut päivystyspoliklinikan apulaisosastonhoitaja, sittemmin osastonhoitaja. Ajelimme yhdessä töihin mitenkuten toimivalla autonruppanallani. Eniten pidin kuitenkin arkiston iltavuoroista. Kun päivystyspoliklinikalla oli hiljaisempaa eikä sinne tarvittu potilaspapereita, jäljitin arkiston etsintälistalla olevia sairauskertomuksia ympäri sairaalaa. olen usein sanonut, että valitsin helpon ammatin. En ole työkseni tekemisissä arvokkaimman, ihmiselämän, kanssa. Minusta tuli toimittaja. Työssäni virhe tarkoittaa vakavimmillaan sitä, että lehteen päätyy väärä tieto. Sekin voidaan oikaista. Minulle on kunnia päästä tekemään tätä lehteä teille tehyläisille yhdeksäksi kuukaudeksi, kun päätoimittaja Päivi Jokimäki on vuorotteluvapaalla. Olen näistä yhteisistä kuukausista kanssanne kiitollinen ja iloinen. Valoisaa vuotta 2015, laittakaa meille toimitukseen terveisiä, ideoita ja palautetta! Oppia ikä kaikki 30 Tehy-lehti kertoi tammikuussa 1985, miten Tehy otti kantaa terveydenhuollon koulutuksen uudistamiseen. Kuudeksi eri erikoistumislinjaksi jaettu sairaanhoitajakoulutus tulee yhdistää yhdeksi sairaanhoitajan erikoistumislinjaksi, joka sisältää sairaanhoidon, terveydenhoidon ja äitiyshuolto-naistentautien suuntautumisalueet. --- Tehy esitti, että tutkintonimikkeet erikoishoitaja ja perushoitaja poistetaan. Tutkintonimikkeiksi Tehy esittää opistoasteella terveydenhuollon opistoasteen tutkintoa ja kouluasteella terveydenhuollon kouluasteen tutkintoa. Nämä nimikkeet kuvaavat sekä koulutusalaa että tasoa. Lisäksi lääkintävoimistelija-nimike esitetään muutettavaksi fysioterapeutiksi ja hammashuoltaja-nimike suuhygienistiksi. VUOTTA SITTEN TEHY t

6 itse asiassa Ikuinen oppija Elinikäistä oppimista ei pidä sotkea elinikäiseen opiskeluun, sanoo professori Jyri Manninen. teksti Tiina Suomalainen kuva Ville Kokkola 1 Heikkeneekö oppimiskyky vanhetessa? Ei heikkene, mutta muuttuu. Lyhyt muisti heikkenee iän myötä, ja se vaikeuttaa ulkoa oppimista. Tämän huomaa vaikkapa kieliä opiskellessa. Lapsilla lyhytmuisti toimii mainiosti. Eroa voit testata helposti pelaamalla muistipeliä lapsen kanssa. Et pärjää. Toisaalta aikuinen hahmottaa nuorta paremmin kokonaisuuksia, syy-seuraussuhteita ja merkityksiä. 2 Millaisia haasteita aikuisella oppijalla on nuoreen verrattuna? Aikuisen opiskelua vaikeuttavat työ sekä kodin- ja lastenhoito. Harva aikuinen voi pyhittää opiskelulle koko päivän. Aikuisen oppimista saattaa rajoittaa myös jääräpäisyys. Jos on oppinut tekemään asioita tietyllä tavalla, voi siitä olla vaikea päästä eroon. Jotkut välttelevät tilanteita, joissa joutuvat oppimaan uusia asioita, koska se vaatii ajattelua ja aikaa. Muutokset omassa arjessa tai työpaikalla voivat tuntua pelottavilta tai jopa ahdistavilta. 3 Mitä etuja aikuisella oppijalla on? Aikuisella on usein vahva motivaatio opiskella. Varsinkin, jos hän opiskelee harrastuksekseen asioita, joista on kiinnostunut. Oppiminen aikuisryhmässä koetaan yleensä myös hauskaksi ja mielenkiintoiseksi. Aikuisella on myös nuorta enemmän elämänkokemusta. Hän pystyy yhdistelemään oppimiaan asioita jo olemassa olevaan tietoon. 4 Miksi aikuinen opiskelee? Yksi opiskelee välineellisistä syistä, esimerkiksi edetäkseen urallaan. Toinen opiskelee oppimisen ilosta ja kiinnostuksesta opittavaa asiaa kohtaan. Kolmas opiskelee sosiaalisista syistä, tavatakseen toisia ja viettääkseen vapaa-aikaa mielekkäästi. 5 Kannattaako aikuisena opiskella? Kyllä. Opiskelu ja uuden oppiminen vaikuttavat laajasti aikuisen hyvinvointiin. Luottamus omaan osaamiseen kasvaa. Tulee uusia taitoja ja ystäviä. Elämänlaatu kohoaa. Jaksaminen, osaaminen ja menestyminen työelämässä paranevat. Uuden oppimisesta on hyötyä myös aivojen toiminnalle ja hyvinvoinnille. Hampaat irvessä ei kuitenkaan kannata opiskella. Mutta vaikkapa jokin kansalaisopiston kurssi kerran vuodessa ei tekisi pahaa kenellekään. Aikuisen oppimista saattaa rajoittaa jääräpäisyys. 6 Mitä tarkoittaa elinikäinen oppiminen? Elinikäinen oppiminen voi tarkoittaa sitä luonnollista asiaa, että opimme koko elämän ajan uusia asioita. Tai se voi tarkoittaa sitä, että kaikkea koulutusta ei kannata tunkea lapsuuteen ja nuoruuteen, vaan myös aikuisena voi ja pitää olla mahdollisuus opiskella. Koulutuspoliitikkojen terminä viesti on, että elinikäinen oppiminen on kansalaisen velvollisuus. Ilman sitä ihminen ei ole työmarkkinakelpoinen eikä edes kelpo kansalainen. 7 Millaisia ajatuksia elinikäinen oppiminen sinussa herättää? Ongelmallista on, jos ei oivalleta, mitä eroa on elinikäisellä oppimisella ja elinikäisellä opiskelulla. Jälkimmäisen taustalla on ajatus, että yhteiskunnan kilpailukyky vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja osaamisen uudistamista. Mutta kuka jaksaa opiskella jatkuvasti? 8 Ovatko suomalaiset aikuiset innokkaita oppimaan? Suomalaiset ovat muiden pohjoismaalaisten tapaan maailman aktiivisimpia aikuisopiskelijoita. Syynä on hyvä koulutusjärjestelmä, edullinen koulutus sekä hyvä peruskoulutustaso mitä parempi koulutus, sitä todennäköisemmin opiskelee myös aikuisena. 6 TEHY t

7 ne naiset. Suomalaiset ovat innokkaita aikuisopiskelijoita. Erityisesti naisten into opiskella ja oppia uutta hämmästyttää professori Jyri Mannista. Ei kansanopiston kursseilla paljon miehiä näy. Jyri Manninen, 51 Aikuiskasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. On tutkinut aikuisten oppimista ja opiskelua, verkko-opiskelua, oppimisympäristöjä ja elinikäistä oppimista koskevia mielikuvia. Julkaisuja muun muassa Elinikäisen oppimisen tuska ja kurjuus ja Omaehtoisen opiskelun vaikutukset. Eronnut, kaksi aikuista lasta. Harrastaa retkeilyä, luontoa ja matkailua. TEHY t

8 Vauhdin hurmaa! Tehyläisten PowerPark-päivä 6.6. Alahärmässä Ilmoittautuminen alkaa 2.3. klo 12 Kirjaudu ilmoittautumissivulle Tehyn jäsennumerolla. Seitsennumeroisen jäsennumeron löydät Tehyn jäsenkortista ja Tehy-lehden osoitekentästä. Voit ottaa tapahtumaan mukaan kolme perheenjäsentäsi. PowerPark on varattu tehyläisille klo Tapahtumaan mahtuu mukaan henkilöä. Vahvistamme osallistumisen kotiin saapuvalla kirjeellä viikolla TEHY t

9 puheenjohtajalta Tekemistä riittää Puheenjohtaja rauno vesivalo marraskuun lopulla 22 ammattiliittoa kolmesta keskusjärjestöstä allekirjoitti näkemyksensä yhteistyön tiivistämisestä. Lopputuloksena voi olla kokonaan uusi palkansaajien keskusjärjestö, jonka halukkaat liitot perustaisivat. Tavoitteena on luoda vahva vastavoima viime vuosina vahvistuneelle työnantajapuolelle. Tarvitsemme nykyistä yhtenäisemmän keskusjärjestön, sillä lähes kaikki edunvalvonta-asiat ja tavoitteet ovat yhteisiä kaikille palkansaajille. Uudistuksessa tarvitaan luottamusta ja vahvaa järjestövoimaa. Nyt on oltava rohkeutta tehdä yhdessä uutta ja ajateltava tulevaisuutta. Seuraavaksi hanketta käsitellään tammikuun puolivälissä pidettävässä valmistelukokouksessa. Uudistuksessa tarvitaan luottamusta ja vahvaa järjestövoimaa. alkuvuodesta työmarkkinajärjestöt pyrkivät saamaan aikaiseksi sopimuksen neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Tällä hetkellä työntekijä- ja työnantajapuolen tavoitteet ovat kovin kaukana toisistaan. On mahdotonta kuvitella, että tehyläisen jäsenistön järjestöllisiä tukitoimia rajattaisiin lainsäädännöllä. Tukitoimien järjestäminen on nykyäänkin varsin vaikeaa esimerkiksi suojelutyövaatimusten takia. Suojelutyöstä on pystyttävä neuvottelemaan tulevaisuudessakin alakohtaisesti. Työnantajan on pystyttävä esittämään neuvotteluissa perustellut tarpeet suojelutyön määrästä. Nykykäytännöllä pystytään takaamaan todellinen lakko-oikeus myös tehyläisille. Paikallista sopimista pitää kehittää siihen suuntaan, että työntekijäpuolella on mahdollisuus käyttää laillisia painostuskeinoja, jos sopimukseen ei muuten päästä. Nykyään sopiminen on usein työnantajan sanelua. tulevat eduskuntavaalit viitoittavat keskustelua alkuvuoden aikana. Ehdolla on useita Tehyn jäseniä ympäri maata. On tärkeää, että koulutetun hoitohenkilöstön ääni kuuluu ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntemus näkyy päätöksenteossa. Suosittelen äänestämään tehyläisiä ehdokkaita. Hyvää alkanutta vuotta! JUTTU TEHYN HALLITUSOHJELMA- TAVOITTEISTA SIVULLA 12. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, Ebolahoitajista vuoden henkilö huonoa politiikkaa. Tehyn mielestä lomautukset ovat lyhytnäköistä säästöpolitiikkaa. yhdysvaltalainen Timeaikakauslehti on valinnut ebolapotilaita hoitaneet vuoden henkilöksi. Lehden mukaan ebolapotilaita hoitaneet lääkärit, hoitajat ja tutkijat ovat ottaneet työssään ison riskin. Time on valinnut vuodesta 1927 lähtien vuoden henkilön, joka on vaikuttanut eniten maailmaan. Vuoden henkilöksi valittava ei ole aina yksittäinen ihminen, eikä kyseessä ole aina kunniamaininta. rh ebola-nurses Uutta tietoa Pandemrixrokotteesta suomalaistutkijat ovat selvittäneet todennäköisen syyn, miksi Pandemrix-rokote lisäsi narkolepsiaan sairastumisen riskiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kyse on rokotteen virusproteiinien koostumuksesta. Alussa ajateltiin, että rokotteen sisältämällä adjuvantilla eli tehosteaineella olisi ollut ratkaiseva merkitys narkolepsian puhkeamisessa. Tehosteaine vahvistaa vastaainemuodostusta, joten se on voinut toimia narkolepsian synnyssä lisätekijänä, toteaa professori Outi Vaarala. Riskiä sairastua lisäsi myös perimä. Sairastuneiden lasten vastaainetasot rokoteviruksen rakenteelle ominaista nukleoproteiinia kohtaan olivat korkeammat kuin terveillä lapsilla. Jatkotutkimuksissa selvitetään tarkemmin rokoteviruksen aiheuttamaa puolustusvastetta ja sen mahdollista reaktiota uni-valvetilaa säätelevien hermosolujen rakenteiden kanssa. rh Leikkaukset lisääntyvät kuntatyönantajat leikkaavat tänä vuonna henkilöstömenojaan enemmän kuin viime vuonna. Kunnat varautuvat lähes 500 miljoonan euron säästöihin, mikä on 2,3 prosenttia henkilöstömenoista. Viime vuonna kunnat leikkasivat henkilöstömenoista keskimäärin kaksi prosenttia. Tiedot ovat peräisin KT Kuntatyönantajien selvityksestä. Valtaosa säästöistä saavutetaan luonnollisella poistumalla, töiden uudelleenjärjestelyllä sekä kehittämällä ja tehostamalla työtä. Rekrytointi tiukkenee. Talouden tasapainottamisohjelmat ja toimenpiteet sairauspoissaolojen vähentämiseksi alentavat kustannuksia. Lomautukset ja irtisanomisetkaan eivät ole poissuljettuja keinoja. Lomautukset ovat lyhytnäköistä säästöpolitiikkaa. Ne kuormittavat työssäolevia ja niiden suunnittelu ja toimeenpano henkilöstöhallintoa ja esimiehiä. Sairauspoissaolojen määrä voi lisääntyä. Lomautukset heikentävät työnantajakuvaa ja kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana, listaa Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara. rh kuntien lomautukset 1 Tänä vuonna 23 kuntaa tai kuntayhtymää lomauttanee henkilöä keskimäärin 11 kalenteri päiväksi. 2 Viime vuonna 29 kuntaa tai kuntayhtymää lomautti noin henkilöä. 3 Kunnat sanoivat viime vuonna irti 369 henkilöä. Tänä vuonna ennus tetaan, että irtisanomisia olisi 425. kt kuntatyönantajat 10 TEHY t

11 ajankohtaista Vakilääkäreitä terveyskeskuksiin terveyskeskuksissa on lääkäreitä aiempaa enemmän. Viime lokakuussa lääkärivakansseista oli täyttämättä Suomen Lääkäriliiton selvityksen mukaan 5,2 prosenttia. Viime vuosina lääkärivaje on ollut noin 6 prosenttia. Vielä 2008 vaje oli jopa 11 prosenttia. Terveyskeskuksiin on onnistuttu rekrytoimaan pitkäaikaista työvoimaa: noin 63 prosentissa tehtävistä työskentelee vakituinen virkalääkäri. Kasvua on ollut erityisesti yliopistollisten sairaanhoitopiirien isoissa kaupungeissa. Kuudessa terveyskeskuksessa kymmenestä ei ollut lääkärivajetta lainkaan. Toisaalta vajaassa kymmenesosassa oli yli 20 prosentin vaje. Näiden terveyskeskusten alueella asuu noin seitsemän prosenttia väestöstä. Heikoin tilanne oli Kainuussa. Kolmannes johtavista lääkäreistä arvioi, että lääkärintehtävien kokonaismäärä on riittämätön hoidettavan väestön tarpeisiin nähden. rh tanssi, hiljaisuus, musiikki ja kuolema. Brysseliin sijoittuvassa elokuvassa kolme kuolemaisillaan olevaa ihmistä pohtii suhdettaan kuolemaan. Aistillinen kokemus syntyy yhdessä koreografien, näyttelijöiden ja muusikkojen kanssa. Jorge Leónin Before We Go (Belgia 2014) nähdään DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla Helsingissä. Ne tuovat valkokankaille laajan kirjon dokumentteja Suomesta ja maailmalta. vt docpoint-festivaali helsingissä , Heikoin tilanne oli Kainuussa. Kun kuolema on ovella Mediatähystys Parasta mainosta perheystävällisyydelle on esimies, joka lähtee ajoissa hakemaan lastaan päivähoidosta tai kannustaa alaistaan perhevapaan pitämiseen. väestöliiton kehittämishankkeiden projektipäällikkö anna kokko, telma 4/2014 Ei ole oikein viisasta, että melkein kahta ja puolta miljoonaa työssä olevaa koko ajan pelotellaan huonoilla tulevaisuuden näkymillä ja annetaan se kuva, että suomalaisessa työelämässä miltei kaikki on epäonnistunutta. Kansainvälisesti arvioiden kaikki toimii kuitenkin työllisen työvoiman osalta aivan kiitettävän hyvin. tutkimuspäällikkö anna-maija l ehto, tieto & trendit -blogi Verorahoitteisessa palvelujärjestelmässä tulos ei ole yksikön liikevaihdon tai -voiton kasvattaminen vaan maksimaalisen hyvinvointihyödyn tuottaminen kohdeväestölle budjetin ja tasaarvorajoitteen vallitessa. terveyden- ja sairaanhoidon professori, emeritus martti k ekomäki, erikoislääkäri 4/2014 Jos ystävän kanssa on paha olla, se ei ole kovin hyvää ystävyyttä. perheterapeutti pekka hämäläinen, yhteishyvä joulukuu 2014 DOCPOINT ennen lähtöä. Before we go -elokuvassa yhdistyy tanssi, musiikki ja hiljaisuus. TEHY t

12 ajankohtaista Liikaa antibiootteja eläimille runsas antibioottien käyttö eläimille edistää bakteerien muuttumista antibiooteille vastustuskykyisiksi, muistuttaa Euroopan lääkevirasto EMA. Suomessa tuotantoeläimiä lääkitään viraston mukaan maltillisesti ja vastustuskykyisiä mikrobeja on vähän, mutta muualla Euroopassa käytetään laajempikirjoisia antibiootteja ja enemmän lääkerehua. Muualla Euroopassa MRSA-bakteeri on yleinen esimerkiksi sioilla. Suomessa on käynnissä hanke MRSA-bakteerin esiintyvyydestä kotieläimillä ja sen merkityksestä eläinten ja ihmisten välisiin tartuntoihin. Bakteeri ei tartu elintarvikkeesta ihmiseen. rh Kommunikaatiokeskus lopettaa afasiapotilaita ja kielellisestä erityisvaikeudesta kärsiviä lapsia ja nuoria tukenut Aivoliiton Kommunikaatiokeskus on lopettamassa. Raha-automaattiyhdistys rahoitti sen toimintaa vuodesta 1996, mutta tälle vuodelle rahaa ei myönnetty. Aivoverenkiertohäiriön seurauksena tullut afasia on lähes suomalaisella. Kielellinen erityisvaikeus on jopa 7 prosentilla ikäryhmästä, eli alle 18-vuotiaissa heitä on noin Kommunikaatiokeskus on tukenut arjessa selviytymistä muun muassa tarjoamalla tietoa puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä. Puheterapiaresurssit ovat valtakunnallisesti riittämättömät. Afasian tai kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin saaneet joutuvat usein jonottamaan puheterapeutille pääsyä jopa vuoden. Afasiapotilaat eivät saa välttämättä puheterapiaa lainkaan. tm Lupauksesta ei saa tinkiä hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupaukseen pitää voida luottaa myös tulevaisuudessa, toteaa Tehy, joka on julkaissut tavoitteensa seuraavaan hallitusohjelmaan. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Tehyn puheenjohtajan Rauno Vesivalon mielestä erittäin tärkeä tulevan hallituksen ohjelmassa. 1 Tehy taistelee jatkossakin naisvaltaisten alojen ja naisten työmarkkinaaseman puolesta. Miesten ja naisten palkkaerojen on kavennuttava seuraavalla hallituskaudella. Tehyn tavoitteet on koottu Neljä pointtia uudelle hallitukselle -nimiseen esitteeseen. esite verkossa: medialle/ esitteet-ja-kampanjat Tehyn neljä pointtia uudelle hallitukselle hyvinvointi yhteiskunnan palvelulupaukseen pitää voida luottaa myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat perustuslaillinen oikeus. Niiden taso ja toteutuminen pitää varmistaa yksiselitteisesti ja yhdenvertaisesti. Sote-päätöksenteko ei saa perustua mielipiteisiin tai tuntemuksiin, vaan tutkittuun asiantuntijatietoon päätösten vaikutuksista. 3 sosiaali- ja terveysalan haasteet eivät ratkea koulutustasoa 2laskemalla. Korkeatasoiseen osaamiseen on panostettava entistä enemmän ja koulutuksen pitää 4 vastata työelämän tarpeita. Alan koulutukseen tarvitaan lisää valtakunnallista suunnitelmallisuutta ja ohjausta, vähemmän osaoptimointia. tuloksellinen toiminta sosiaalija terveysalalla edellyttää hyvää johtamista. Johtamisen on uudistuttava, jotta sote-uudistus onnistuu. Alan suurin henkilöstöryhmä on koulutettu hoitohenkilöstö. Sen johtaminen ja esimiestehtävät vaativat osaamisen, koulutuksen ja työn sisällön tuntevia johtajia eri tasoilla. Kun henkilöstö on mukana päätöksenteossa ja uudistuksissa, myös tuloksellisuus paranee. työ miesten ja naisten välisen tasa-arvon puolesta yhteiskunnassa jatkuu. Miesten ja naisten palkkaerojen on kavennuttava niin, että keskimääräinen ero on enintään 10 prosenttia hallituskauden lopussa. Tasa-arvo ja samapalkkaisuus etenevät nostamalla koulutetun hoitohenkilöstön palkkoja vastaamaan työn vaativuutta ja vastuullisuutta. Isien osuutta perhevapaista tulee lisätä. 12 TEHY t

13 Hammashoidon Kela-korvauksen saa vain joka toinen vuosi suun ja hampaiden tutkimuksesta saatava Kela-korvaus pieneni vuoden alussa. Vastaisuudessa hammaslääkärin tai suuhygienistin tekemä tarkastus korvataan enintään joka toinen vuosi. Samalla hoidosta maksettavat korvaukset pienenivät noin neljänneksellä. Korvaus voidaan kuitenkin maksaa kerran kalenterivuodessa, jos tiheämpi tutkiminen on tarpeellista potilaan terveydentilan vuoksi. Hammashoidon korvausten muutokset liittyvät hallituksen säästöpäätöksiin, joiden mukaan sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksista säästetään yhteensä 75 miljoonaa euroa vuonna Säästöstä 32,9 miljoonaa euroa kohdennetaan hammashoitoon. Korvausten muutokset liittyvät hallituksen säästöpäätöksiin. Suun Terveydenhoidon Ammattiliiton mukaan säästötoimet kohdistuvat kohtuuttomasti yhteen terveyden huollon osa-alueeseen. Säästöt kumoutuvat kuntien kasvavina kustannuksina, kun sairastavuus lisääntyy. Samalla heikentyvät erityisesti vähävaraisten mahdollisuudet saada tarvitsemaansa hoitoa. vt uudet hammashoidon korvaustaksat: päihteet 11,6 Alkoholin kokonais kulutus litroina 15 vuotta täyttänyttä suomalaista kohti tilastokeskus UPEA TARJOUS NYT VAIN TEHYLÄISILLE! VAIN 20 0 toimitukulut! (norm ) 1000 etua Tilaa CityShopparin upeat edut nyt käyttöösi! tai soittamalla arkisin klo 8-16 puh CityShopparilla saat parhaat edut mm. muodista, kauneudesta, matkailusta, liikunnasta ja kulttuurista. Yli 100 ravintola- ja kahvilaetua, joista suurin osa kaksi yhden hinnalla -etuja! 2015 T a m p e r e / T u r k u / K e s ä E x t r a N I M I T E K S T A T E N K o k o m a a / P K - s e u t u N I M I T E K S T A T E N Tutustu CityShopparin kaikkiin etuihin! TEHY t

14 kotisairaanhoito Aina vieraana Perheessä työskentelevän hoitajan pitää olla läsnä ja väistyä tarvittaessa. teksti Riitta Hankonen kuvat Jaakko Martikainen 14 TEHY t

15 hoitosuhde kestää. Trakeostooman kautta hengittävä Topias saattaa tarvita Maj-Britt Tveriniä vielä vuosia. TEHY t

16 kotisairaanhoito Topias on juuri niin suloinen kuin yhdeksän kuukauden ikäiset vauvat tapaavat olla. Hän katsoo valloittavasti silmiin ja hymyilee vielä hampaattomalla suullaan. Ihan tavallinen vauva Topias ei kuitenkaan ole. Hänen äänihuulensa ovat halvaantuneet, mikä estää ilman liikkumisen nenän ja suun kautta keuhkoihin. Topias hengittää trakeostooman eli hengitystieavanteen kautta. Aivojen poikkeava rakenne vaikuttaa kehitykseen ja motoriikkaan. Äskettäin puhkesi epilepsia. Ensimmäinen epilepsiakohtaus tuli yöllä. Topiaksen omahoitaja, lastenhoitaja Maj-Britt Tverin valvoi silloin vuoteen vieressä. Hän huomasi saturaatiomittarista, että vauvan pulssi kohosi korkeaksi. Topias vaikutti poissaolevalta, ja hänen silmänsä harittivat. Maj-Britt mietti, miten kertoisi kohtauksesta omissa sängyissään nukkuville vanhemmille, etteivät nämä pelästyisi. Aamuun kertominen ei voinut odottaa. Päädyin sanomaan ensimmäiseksi, että Topias on erilainen. Epilepsialääkitys on nyt aloitettu, mutta toimivan annostuksen löytyminen ottaa aikansa. Kohtauksia voi tulla päivittäin, ja Topiaksen hoitajat kirjaavat niiden keston ja oireet ylös. Topias osaa syödä lusikasta, mutta toistaiseksi määrät ovat pieniä. Lääkkeet ja maito menevät gastrostooman kautta suoraan mahalaukkuun. Niskaa tukevassa Panda-tuolissa hän voi istua maksimissaan vartin kerrallaan. Sen lisäksi hän viihtyy vauvojen tapaan lattialla ja sylissä. Jos hän nukahtaa sikeään uneen, Maj-Britt kantaa hänet yläkertaan, jossa on saturaatiomittari ja sairaalasänky. Vieressä on nojatuoli, jossa hoitaja valvoo unta. Valvominen ei ole Maj-Brittille vaikeaa, sillä hän osaa nukkua päivisinkin. Omahoitajana hän ottaa yövuorot, koska perhe toivoo, että unta valvoo tuttu hoitaja. maj-brittin työnantaja on Lasten kotisairaanhoidon yksikkö, joka on osa Helsingin yliopistollista keskussairaalaa. Pitkäaikaissairaiden lasten hoitajat Edellistä potilastaan Maj-Britt hoiti kuusi vuotta. tie vatsaan. Maito ja lääkkeet menevät gastrostooman kautta mahalaukkuun. ovat lähi- ja lastenhoitajia. Hoito räätälöidään kullekin perheelle sopivaksi, ja se on perheille maksutonta. Suurin osa pitkäaikaishoidon potilaista on trakeostomialapsia, mikä edellyttää hoitajan läsnäoloa vähintään öisin. Aamu- ja iltavuoroista sovitaan erikseen perheiden tarpeiden mukaan. Kun hoitaja ei ole paikalla, vanhemmat tekevät trakeostooman vaatimat toimenpiteet itse. Kanyyli pitää imeä säännöllisesti imukoneella tyhjäksi, ja sitä pitää kostuttaa keittosuolaliuoksella. Ihoa suojaavat liperit on vaihdettava kahdesti vuorokaudessa ja aina tarvittaessa. Kanyyli on vaihdettava noin kolmen viikon välein lastenlääkärin läsnäollessa. Topias pääsi sairaalasta kotiin viime toukokuussa, ja Maj-Britt on hoitanut häntä siitä asti yhtenä hoitoringin vakituisista hoitajista. Hoitosuhteesta tullee pitkä, sillä trakeostoomasta pääsee eroon aikaisintaan taaperoikäisenä. Kukaan ei vielä tiedä, miten Topias kehittyy ja hoito etenee. Edellistä potilastaan Maj-Britt hoiti kuusi vuotta, ja hengityshalvauspotilaan hoidosta hänellä on kahdeksan vuoden kokemus. hoitajan läsnäolo vaikuttaa koko perheen elämään. Perheelle saattaa tul- i Lasten kotisairaala Hyksissä Lasten kotisairaala tarkoittaa erikoislääkärijohtoista sairaanhoitoa lapsen kotona. Hoito on perheille maksutonta. Toimii Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisen, Keravan ja Kirkkonummen alueella. Lähi- ja lastenhoitajia työskentelee pitkäaikaissairaan lapsen tiimeissä yhteensä 45, mikä tekee kotisairaalasta suurimman toisen asteen koulutettujen työllistäjän Hyksissä. Yhden lapsen hoitoringissä on kaksi hoitajaa, jos lapsi tarvitsee hoitoa vain öisin. Muutoin hoitajia on kolmesta neljään. Akuuttihoidossa työskentelee kolme sairaanhoitajaa. Mukana myös fysio- ja puheterapeutti. Lasten kotisairaala on Hyks issä pilottihanke. Toiminta on tarkoitus vakiinnuttaa vuoden 2016 jälkeen. 16 TEHY t

17 trakeostooma. Yleisin syy hengitystieavanteeseen on se, että lapsi syntyy liian varhain eikä pysty hengittämään kunnolla. TEHY t

18 kotisairaanhoito tervetuloa kotiin! Maj- Britt Tverin on Topiaksen hoitaja, mutta hän ottaa huomioon myös muun perheen. Isosisko Sylvia on tullut koulusta kotiin. noo, että lapsen saaminen sairaalasta kotiin on perheille iso asia. Vieraan hyväksyminen kodin seinien sisälle ottaa oman aikansa ja vaatii luottamuksen rakentamista. Perheet ottavat osastonhoitajaan herkästi yhteyttä, jos haluavat antaa palautetta hoitajien toiminnasta. Joskus perheet haluaisivat valita kotonaan käyvät hoitajat, mutta siihen ei ole mahdollisuutta, vaan ongelmat on ratkaistava keskustelemalla. Ylivoimaisesti eniten palautetta tulee hoitajien vaihtuvuudesta. Joskus voi käydä niin, että sovittu työvuoro jää tekemättä, koska sijaista ei löydy. Tällaisessa tilanteessa lapsen voi viedä kotiosastolle sairaalaan, mutta yleensä vanhemmat eivät halua sitä tehdä. Reilusti yli puolet puutevuoroista saadaan korvattua. Aluksi meillä oli pulaa lähihoitajista, mutta vähitellen he ovat löytäneet meidät. Työ on kolmivuorotyötä kolmen viikon jaksoissa. Työhyvinvointia ylläpitää työaika-autonomia sekä mahdollisuus vaihtaa hoitorinkiä, jos haluaa työhön vaihtelua ja uutta haastetta. Jotkut hoitajat haluavat työskennellä pitkään saman perheen ja lapsen kanssa. Minulla on vain omat käteni ja puhelin, jolla soittaa ambulanssi. la tunne, että kodissa pitäisi olla siistiä tai tunteita pitäisi hillitä. Tärkeintä on muistaa, että tämä on perheen koti, eikä vieraan ihmisen päästäminen perheen arkeen ole helppoa. Tarvittaessa väistyn ja annan tilaa vanhemmille. Sopeudun perheen rytmiin ja arvomaailmaan, enkä tyrkytä omia mielipiteitäni. Vaitiolovelvollisuus on itsestäänselvyys. Joskus hoitajan on osattava ottaa perheen paha olo puheeksi arvostelematta ja niin, ettei lisää perheen taakkaa. Kotisairaalan osastonhoitaja Tarja Siivonen sa- pitkä hoitosuhde takaa sen, että hoitaja oppii tuntemaan lapsen hyvin ja tulkitsemaan hänen ilmeitään ja eleitään. Hoitoon ehtii myös paneutua riittävästi. Maj-Britt haluaa nähdä lapsen kasvot koko ajan, koska niistä huomaa, jos jokin on pielessä. Topiaksesta näkee heti, jos hänellä ei ole kivaa. Koskaan ei ole kiire, koska kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Osa hoitoa on leikkiminen ja aktivointi fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Havainnot kehityksestä kirjataan ylös, jotta edistyminen ei jää huomaamatta. Tällä hetkellä Topias opettelee kääntymistä ja silmän ja käden yhteistyötä, mikä on edellytys sille, että lapsi oppii tarttumaan esineisiin. Topiaksen kehityksestä riippuu, millaista apua hän tarvitsee tulevaisuudessa. Puheterapeutti voi esimerkiksi opettaa hänelle ja perheelle tukiviittomia, joiden avulla poika voi viestiä. 18 TEHY t

19 kaikille toisen kotona tehtävä työ ei sovi, mutta Maj-Britt viihtyy. Parhaimmillaan työ on itsenäistä pahimmillaan yksinäistä, hetkittäin jopa tylsää. Ajoittaista toimettomuutta pitää oppia sietämään. Hoitaja on usein läsnä varmuuden vuoksi ja tekee tilaa vanhemmille silloin, kun nämä haluavat hoitaa lastaan itse. Jonkin verran voin suunnitella työtä etukäteen, mutta jos Topiasta ei huvita tai perheellä on muita suunnitelmia, suunnitelmat saavat odottaa. Maj-Britt myöntää, että välillä olisi kiva vaihtaa ajatuksia työkaverin kanssa. Erityisesti hän kaipaa työkaveria elvytystilanteissa, joita on tullut eteen aiemmissa hoitosuhteissa hengityshalvauspotilaiden kanssa. Tarvittaessa hän voi soittaa päivystävälle lääkärille ja hätätilanteessa hätänumeroon, josta lähetään ambulanssi. Työnantaja järjestää hoitajille elvytyskoulutuksen kerran vuodessa. Elvytystä myös harjoitellaan yksikön koulutuspäivillä kahdesti vuodessa. Koulutuksessa käydään läpi, miten hoitaja toimii trakeos tomialapsen kanssa silloin, kun hän on yksin. pienoissairaala. Topiaksen huoneessa on sairaalasänky, hoitovälineitä ja tarvittava lääkitys. Sairaalassa on elvytystilanteessa tiimi ja laitteet. Minulla on vain omat käteni ja puhelin, jolla soittaa ambulanssi. topiaksen silmät lupsahtelevat kiinni, kun vatsa täyttyy maidosta. Isosisko Sylvia kotiutuu koulusta ja tulee silittämään pikkuveljen hiuksia. Äiti kattaa Sylvialle välipalan keittiön pöydän ääreen ja kehottaa syömään. Perheen ja lapsen etu on se, että lapsi saa olla osa perheen arkea. Se on minun työni ansiota, Maj-Britt sanoo. t Henkinen tuki ei käy kaupaksi lasten kotisairaala tarjoaa perheille henkistä tukea ja keskusteluapua, mutta valtaosa perheistä ei koe tarvitsevansa niitä. Neljä perhettä viidestä kieltäytyy keskusteluavusta. Avun vastaanottavista perheistä psykiatrisen sairaanhoitajan luona käy yleensä vain äiti. Kaksi isää on käynyt psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa keskustelemassa, osastonhoitaja Tarja Siivonen muistelee. Joillekin perheille voi riittää vertaistuki. Vammaisen tai sairaan lapsen syntymä aiheuttaa perheessä kuitenkin aina kriisin, joka on käytävä läpi. Yksi lapsen kotihoidon edellytyksistä on viime keväästä lähtien ollut pakollinen käynti psykiatrisen sairaanhoitajan luona. Ammattilaisten huoli vanhempien jaksamisesta on kova. Päädyimme tähän käytäntöön, koska muuten perheitä ei saanut avun piiriin. Psykiatrisen sairaanhoitajan luona käy yleensä vain äiti. Kotisairaalan hoitajat keskustelevat perheen voinnista säännöllisesti, mutta he eivät voi hoitaa vanhempien tai sisarusten mahdollista kriisiä. Tarvittaessa hoitajat ohjaavat perheen avun pariin. Apua saa myös neuvolan kautta, jos perheen muut lapset oirehtivat. Esimerkiksi tieto siitä, että kotona on yöllä vieras ihminen saattaa pelottaa muita lapsia. Henkisen tuen puute saattaa johtaa siihen, että perheen pahoinvointi suuntautuu lapsen hoitajaan. Kokenut hoitaja osaa tunnistaa tilanteen ja ottaa sen avoimesti puheeksi. Kokemattomammat saattavat kokea tilanteen liian kuormittavaksi ja vaihtavat työpaikkaa. Perhehoitotyö on kestoaihe yksikön koulutuspäivissä. Kaikkea ei tarvitse sietää, vaan perheelle voi kertoa, missä raja kulkee. TEHY t

20 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: ASIAKASVASTAAVA Pyöröovi seis! Asiakasvastaava Heidi Happosella on aikaa paneutua potilaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti. teksti Ulla Ojala kuvat Pia Inberg 20 TEHY t

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA SISÄLTÖ 1. AJANKOHTAINEN NEUVOTTELUTILANNE 2. TEHYN NELJÄ POINTTIA TULEVALLE HALLITUKSELLE 3. UUSI KESKUSJÄRJESTÖ-

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto Taustatiedot - Vastaajia 217 (vastausprosentti 24.1 %) - Eniten vastuksia kertyi Helsingistä (33 %) - Vastaajista 87 % oli terveydenhoitajia -

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Taltioni & Ericsson ehealth seminar 2015

Taltioni & Ericsson ehealth seminar 2015 Taltioni & Ericsson ehealth seminar 2015 Themes today -Co-operation networking -ehealth services -Healthcare/national solutions -Citizen s view Taltioni news flash 3 new services online: Hämeenlinna -

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

PERHEPESÄ Jorvin sairaala

PERHEPESÄ Jorvin sairaala PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot