Mopeian alue Mosambikissa on altis luonnonkatastrofeille

Transkriptio

1 Lukio > Maantieto > Mosambik David Chancellor Minória Manuel seisoo pellolla, joka muutamaa viikkoa aiemmin oli tulvaveden vallassa. Vesi on laskenut, mutta pellolla on edelleen paikoin polviinkin asti vettä. Mopeian alue Mosambikissa on altis luonnonkatastrofeille Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa kimmeltävää vettä. Minória Manuel katselee pitkään pehmeää maata. Tulva on tuhonnut riisin, maissin, bataatit ja pavut, joita Manuel viljeli pellollaan. Riisi kasvoi hyvin, kun vesi tuli ja tuhosi kaiken. Nyt tuntuu pahalta, Manuel sanoo. Manuel asuu Nhacatundon kylässä Mosambikissa. Nhacatundo sijaitsee Mopeian piirissä, jossa kärsitään luonnonkatastrofeista: tulvista, pyörremyrskyistä ja kuivuudesta. Nhacatundon kyläläisten pellot ovat lähellä Zambesi-jokea, jonka tulvimista rankat ja pitkään kestävät sateet ja kovat tuulet aiheuttavat. Myös ihmisten toiminta vaikuttaa tulviin, sillä Zambesin varrella on lukuisia eri valtioiden alueella sijaitsevia patoja, joiden käytöllä veden virtaamista säädellään. Kun vettä kerääntyy yläjuoksulle, päästetään padon läpi enemmän vettä. Tällä pyritään estämään tulvia ja suojelemaan alueita. Samalla voi- daan kuitenkin aiheuttaa tulvia joen alajuoksulla, kun vettä tulee kerralla paljon enemmän kuin tavallisesti. Zambesi-joen naapurimaista virtaava vesi päätyy Mosambikissa Cahora Bassa -nimiselle padolle. Kun pato täyttyy, vettä vapautetaan, ja sen vaikutukset ulottuvat joihinkin Zambesian alueisiin, kuten Morrumbalaan, Mopeiaan ja Maganja da Costaan. Tulee tulvia, jotka vaikuttavat joen viereisiin alueisiin, niillä oleviin maatiloihin, taloihin ja ihmisiin. Nämä ihmiset täytyy siirtää tulva-alueilta turvallisille alueille ylängöille, kuvaa Punaisen Ristin Zambesian piirin toiminnanjohtaja Simone Bonate. Ensin kuivuus ja sitten tulvat Lähellä jokea maa on hedelmällistä. Riisi, maissi ja pavut kasvavat hyvin. Siksi ihmiset haluavat viljellä alamaaksi kutsuttuja, jokea ympäröiviä maaalueita, vaikka korkeammalla ylängöllä ei tulvisi.

2 Lukio > Maantieto > Mosambik... Fakta Patojen käytöstä valtioiden välinen sopimus Mosambikin ja sen naapurivaltioiden välillä solmittiin vuoden 2001 tulvien jälkeen sopimus, jossa viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa patojen läpi päästettävistä vesimääristä. Tämä on parantanut katastrofivalmiutta Mosambikissa, sillä Zambesi-joen alajuoksulle tulevia vesimääriä pystytään ennakoimaan paremmin.... Viljelyksiä, eläimiä ja muuta omaisuutta on vaikea jättää taakse, kun tulvavesi nousee. Joskus ihmiset jäävät tulvaveden saartamiksi ja heidät täytyy pelastaa veneellä tai helikopterilla. Vuoden 2001 pahoissa tulvissa kuoli yli 700 ihmistä. Syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana Mopeian alueen asukkaat ovat kärsineet jo kahdesta luonnonkatastrofista. Ensin näytti siltä, ettei sateita tule. Kuivuus vei ensimmäisen kylvön. Syyskuuhun asti viljelimme peltoja ylämaalla, mutta koska ajattelimme, ettei sateita tule, siirryimme viljelemään peltoja joen lähellä. Nyt olemme surullisia, koska olemme menettäneet sadon kaksi kertaa, sanoo Maria Jorge Nhamireren kylästä. Myöhässä olleet sateet tulivat rankkoina ja Zambesi tulvi. Toisen kauden viljely on vielä mahdollista. Jos vain saisimme siemeniä, voisimme laittaa vielä papuja, maissia ja vihanneksia, toivoo Jorge. Täytyy aloittaa alusta Nhacatundon kylässä tunnelmat ovat samat. Miltei kaikkien täytyy aloittaa alusta, mutta siemeniä ei ole riittävästi. Manuel on kolmen lapsen isoäiti. Ala-astetta käyvät lapsenlapset asuvat mummon luona. Tykkään asua lasten kanssa, Manuel toteaa hymyillen. Lasten vanhemmat, Manuelin jo aikuiset lapset, asuvat samassa kylässä. Tulva on tuhonnut heidänkin viljelmänsä. Jos vesi laskee kokonaan, aloitamme alusta. Istutamme bataatit uudelleen. Siemeniä vain ei ole tarpeeksi, joten tulevaisuus on epävarma, huokaa Manuel. Elämä kuitenkin jatkuu, koska eteenpäin pitää kulkea. Manuel ei ole toivoton, mutta katsoo eteenpäin päivä kerrallaan. Teksti: Kirsi Koivuporras Simone Bonate Mosambikissa tulvat ja kuivuus lisääntyvät ilmaston muuttuessa Mosambik on tällä hetkellä yksi niistä Afrikan maista, joita luonnonkatastrofit koettelevat eniten. Mosambikin kansallisen katastrofivalmius-instituutin INGC:n vuonna 2009 julkaistun raportin mukaan ilmastonmuutos lisää luonnon ääri-ilmiöitä entisestään. Pahimpien arvioiden mukaan Mosambikin keskilämpötila voi nousta 2-2,5 astetta vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaisi sitä, että sateiden vaihtelevuus lisääntyisi, tulvariski kasvaa ja maan keskiosassa kärsittäisiin pahemmista pyörremyrskyistä ja kuivuudesta. Ilmastonmuutos on uhka inhimilliselle kehitykselle, sillä luonnonkatastrofit tuhoavat kehityksen eteen tehtyjä ponnisteluja: istutettuja peltoja, rakennettuja kouluja, klinikoita ja taloja sekä parannettuja teitä. David Chancellor

3 Lukio > Maantieto > Mosambik David Chancellor Komitean vapaaehtoiset koulutetaan ja heidän tehtävänään on opastaa ja jakaa tietoa ihmisille sekä osallistua pelastustoimiin katastrofin aikana. Punainen Risti varoittaa luonnonkatastrofeista ja auttaa pelastamisessa Punainen Risti on perustanut erityisiä katastrofivalmiuskomiteoita, joiden tehtävänä on varoittaa ihmisiä tulvista ja pyörremyrskyistä, jakaa tietoa ja auttaa ihmisiä hätätilan aikana. Komitean jäsenet ovat vapaaehtoisia, jotka työskentelevät ilman palkkaa. Punainen Risti kouluttaa kaikki vapaaehtoiset, joita on jokaisessa komiteassa 10. Jokaisella komitean jäsenellä on esimerkiksi ensiaputaidot. Komitean vapaaehtoiset ovat tavallisia kyläläisiä, jotka toimivat omalla kotialueellaan. Jokaisella on oma tehtävä, esimerkiksi vastuu varoittamisesta tai vastuu ihmisten kuljetuksista. Vapaaehtoisilla on käytössään pakkaus, joka sisältää kaikenlaista tarpeellista hätätilanteen varalle. Pakkauksesta löytyy esimerkiksi radio, josta kuunnellaan uutisia ja säätiedotteita sekä köyttä, jolla voidaan vetää veden varaan joutunut turvaan. Siellä ovat myös pelastusliivit ja lyhty valoa varten. Pakkauksessa on myös eriväriset liput, joilla varoitetaan lähestyvästä pyörremyrskystä. Lipun väristä ihmiset tietävät, kuinka kauan aikaa pyörremyrskyn tuloon on. Punaisen lipun liehuessa salossa aikaa on enää 9 tuntia. Komitean jäsenet kiertävät kylissä kertomassa, miten tulvista ja pyörremyrskyistä varoitetaan ja miten ihmisten tulisi hätätilanteessa toimia. Tulvia varten on esimerkiksi suunniteltu valmiiksi reitit, joita pitkin alueelta pääsee poistumaan turvallisesti. Tulvien tai pyörremyrskyjen aikana Punainen Risti auttaa viranomaisia ihmisten pelastamisessa. Kotinsa jättämään joutuneille etsitään turvallinen paikka, jonne pystytetään telttoja. Ihmisille jaetaan myös tarvikkeita, kuten astioita puhtaan veden hakemista varten. Komiteoiden avulla on voitu säästää ihmishenkiä. Nyt ihmiset tietävät enemmän esimerkiksi tulvista ja niihin voidaan varautua ennalta. Teksti: Kirsi Koivuporras

4 Nukutuslääkäri Minna Kettunen ja leikkaussalihoitaja Ulla Munne valmistelevat vauvaa leikkaukseen kenttäsairaalassa. Saksalais-suomalainen kenttäsairaala avattiin Haitissa Haitin maanjäristyksen uhrit saivat merkittävää lisäapua, kun saksalais-suomalainen kenttäsairaala avattiin Carrefourin kaupunkiin. Puolen miljoonan asukkaan köyhä kaupunki sijaitsee pääkaupunki Port-au-Princen länsipuolella. Jalkapallostadionille perustetussa kirurgisessa sairaalassa työskentelee yli 50 kansainvälistä avustustyöntekijää, joista 20 on suomalaisia. Sairaalan tarvikkeet lennätettiin Haitiin Suomesta ja Saksasta. Ensimmäiset potilaat otettiin yllättäen vastaan jo keskiviikkona. Saksalaiset avustustyöntekijät löysivät kaupungilla ajaessaan kaksi miestä, joita oli juuri ammuttu. Heidät kuljetettiin vielä valmisteilla olevaan sairaalaan, jossa järjestettiin pikaisesti tilat leikkausta varten. Toinen miehistä menehtyi suomalaiskirurgien ponnisteluista huolimatta, toinen on sairaalassa edelleen hoidettavana. Ensimmäisenä varsinaisena aukiolopäivänä torstaina potilaina oli enimmäkseen lapsia ja vau- voja. He saivat hoitoa maanjäristyksen aiheuttamiin hoitamattomiin haavoihin ja ruhjeisiin, useilla oli myös ripulia ja hengitystietulehduksia. Välittömien vammojen lisäksi maanjäristys näkyy nyt myös aliravitsemuksena ja yleisenä Kirurgi Kari Vanamo ja tanskalainen lastenlääkäri Britta Olsen tutkivat heikkokuntoista vauvaa.

5 vastustuskyvyn heikkenemisenä. Tämä johtaa erityisesti lapsilla monenlaisiin sairauksiin, sairaanhoitaja Jarmo Villanen toteaa. Kirurgiaan painottuvassa kenttäsairaalassa on neljä leikkauspöytää ja 200 vuodepaikkaa. Sairaala vastaa hoidon tasoltaan suomalaista aluesairaalaa ja se kykenee tarjoamaan kattavat terveyspalvelut noin asukkaalle. Kansainvälisten avustustyöntekijöiden lisäksi sairaalaan tullaan rekrytoimaan paikallista työntekijää hoito- ja huoltotehtäviin. Sairaalan lisäksi Suomesta lähetetty liikkuva terveysklinikka on hoitanut ensimmäisen kymmenen päivän aikana yhteensä 1400 potilasta kahdessa eri paikassa. Ensimmäisessä aallossa olemme hoitaneet potilaita, joilla on maanjäristyksestä johtuvia vammoja kuten murtumia, ruhjeita ja haavoja. Sen jälkeen on alkanut esiintyä myös tulehdustauteja kuten ripulia sekä iho- ja hengitystieinfektioita. Hoidettavaksi tulee myös runsaasti potilaita, joilla on normaaleja kansantauteja kuten flunssaa, kuumetta, päänsärkyä. Lisäksi on järkytyksestä johtuvia psykosomaattisia oireita, kertoo sairaanhoitaja Marla Nykyri, joka johtaa Suomen Punaisen Ristin liikkuvaa klinikkaa. Julkaistu , Teksti: Ari Räsänen Kenttäsairaala pystytettiin Carrefourin kaupungin jalkapallostadionille. Kenttäsairaalassa on yhteensä 200 vuodepaikkaa.

6 Noora Kero Joel Baptisten perhe sai Punaiselta Ristilta avustuspaketin Port-au-Princessa. Perheen nuorin tulokas on vasta kuukauden ikäinen. Päivittäinen apu helpottaa haitilaisten ahdinkoa Nuori isä Joel Baptiste pitelee sylissään kuukauden ikäistä vauvaa. Hänen seitsenhenkinen perheensä, johon lasketaan kuuluvaksi myös sisarukset sekä heidän lapsensa, on asunut itse kyhätyssä katoksessa maanjäristyksen jälkeen. Keräsimme ulkoa muovinpaloja ja keppejä, joiden avulla rakensimme katoksen suojaksi aurinkoa vastaan, kertoo Joel. Joelin talo romahti reilun viikon takaisessa maanjäristyksessä. Hän oli perheineen kotona, kun maa alkoi täristä. Kaikki juoksivat kiireesti ulos ja säilyivät onneksi vahingoittumattomina. Omaisuus jäi kuitenkin talon raunioihin. Tavaroita on liian vaarallista mennä hakemaan, kun jälkijäristyksiä on päivittäin. Onneksi saimme tänään kolme isoa pakettia avustustarvikkeita Punaiselta Ristiltä. Keittiötavarat, shampoot, saippuat, pyyhkeet ja hyttysverkot tulevat todella tarpeeseen, kertoo Joel. Kansainvälinen Punainen Risti, apunaan sadat Haitin Punaisen Ristin vapaaehtoiset, on jakanut avustustarvikkeita Port-au-Princessa viime päivinä tuhansille ihmisille. Joel Baptisten perheen asumassa Simon kaupunginosassa jaettiin torstaina 110 perheelle vilttejä, pressuja, hyttysverkkoja, ämpäreitä, hygienia- ja keittiötarvikkeita. Haitilaisille kaikki apu on tervetullutta. Asukkaiden pystyttämissä telttaleireissä puutetta on kaikesta: ruoasta, vedestä ja hygieniasta. Toivoisimme pääsevämme pian takaisin kotiin, mutta se ei ole mahdollista pitkään aikaan, jos koskaan. Joudumme asumaan näissä oloissa tosi pitkään. Toivottavasti kansainväliset järjestöt eivät unohda meitä tämän jakelun jälkeen, vetoaa puolestaan Louissaint Onax. Hän asuu niin ikään perheineen Simonin telttakylässä. Punainen Risti jakaa päivätäin myös vettä, jota on saatu toimitettua haitilaisille jo miljoona litraa. Lähipäivinä veden jakelukapasiteettia saadaan nostettua, ja vettä riittää päivittäin jopa ihmiselle. Julkaistu , Teksti: Noora Kero

7 Haitin Punaisen Ristin vapaaehtoiset olivat kenttäsairaalassa potilaiden henkisenä tukena ja leikkivät lasten kanssa. Haitin Punaisen Ristin vapaaehtoinen Leblanc Mikerlange yrittää tehdä pikkutytön olon mahdollisimman hyväksi. On sankareita ja on supersankareita Kun asioita seuraa etäältä, saa helposti yksipuolisen kuvan. Media suodattaa katastrofista kurjimman puolen, kunnes senkin esittäminen hiipuu. Suurelle osalle suomalaisista Haiti on kurjuutta, kuolemaa ja hallitsematonta väkivaltaa. Niitä täällä onkin, paljon. Tehohoidossa on potilas, joka hakattiin machete-veitsellä. Eilen kuoli vauva aliravitsemukseen, viereisessä kodittomaksi jääneiden telttakylässä on puutetta kaikesta. On myös paljon muuta. Niistä aineksista, joita toiselle puolen maailmaa suodatetaan, rakennellaan väistämättä tiukkoja stereotypioita. Mitä tekee työtön kaksikymppinen haitilaismies, joka asuu kadulla? Varmaankin tarttuu macheteen. Viereisessä teltassa tämä mies tarttui äsken ilmapalloon, puhalsi sen, kietoi serpentiinit ympärille ja koristeli teltan katon. Hän teki lasten kanssa palapelin ja järjesti perään unohtumattoman laulu-tanssiesityksen. Sairaalassa työskentelee kymmenen Haitin Punaisen Ristin vapaaehtoista, jotka ovat saaneet koulutuksen henkisen tuen antamiseen. Ranskalaisen psykologin johdolla he tukevat sairaalahoitoon joutuneita traumatisoituneita ihmisiä. Osa näistä nuorista miehistä ja naisista kiertää vuodeosastoilla keskustelemassa potilaiden kanssa. Toiset järjestävät lapsipotilaille ja potilaiden lapsille pelejä ja leikkejä. Yksi vapaaehtoisista on 24-vuotias Leblanc Mikerlange. Hän pyörittää sylissään yksivuotiasta tyttöä, pusuttelee ja laulaa, kutittelee ja naurattaa. Hän antaa kaikkensa, jotta tuntemattomalla tytöllä olisi hyvä olla. Leblanc tulee sairaalaan joka aamu kahdeksalta ja vetää Punaisen Ristin liivin ylleen. Hän riisuu liivin viideltä ja lähtee perheensä luokse. Hän lähtee ilman palkkaa, sillä hän harrastaa auttamista. Kun suomesta lähtee avustustyöntekijöitä katastrofialueelle, he ovat suomalaisille sankareita. He tarttuvat median suodattimeen, syystäkin, he ovat sankareita. Tekevät pitkää päivää vaikeissa oloissa auttaakseen toisia ihmisiä. On hyvä kurkistella myös suodattimen ohitse. Täällä on paljon sankareita. Leblanc lähti juuri perheensä luokse. Hän asuu äitinsä ja kahden veljensä kanssa kadulla, muovipressun alla. Koti meni järistyksessä ja opiskelu loppui kun koulu sortui. Silti hän tulee huomenna takaisin ja vetää liivin ylleen, sillä hän on supersankari. Julkaistu , Teksti: Ari Räsänen

8 timo holopainen Kodittomiksi jääneille haitilaisperheille jaettiin tarvikepaketti, jolla he voivat rakentaa itselleen suojan. Haitilaisperheitä tuetaan palaamaan kotiseudulleen Suomen Punainen Risti ja Haitin Punaisen Ristin vapaaehtoiset jakoivat tiistaina Haitin vuoristokylissä apua, jonka turvin osa haitilaisista voi palata asuinsijoilleen rakentamaan tulevaisuuttaan. Yhteensä 179 kodittomaksi jäänyttä perhettä saivat Cabaret Haut n ja Cabaret Bas n kylissä Punaiselta Ristiltä kaksi isoa pressua ja työkalusetin, joiden avulla perheet voivat rakentaa perhetelttaa vastaavan suojan. Lisäksi paikalliselle koululle annettiin kaksi iso pressua ja työkalu lisäsuojan rakentamiseksi. Majoitustarvikkeiden avulla perheet pääsevät takaisin omille asuinsijoilleen rakentamaan tulevaisuutta katastrofin jälkeen, kertoo Liisa Rantasuo, joka koordinoi majoitustarvikkeiden jakelua Haitissa. Tarkoituksena on, että kun perussuoja on kunnossa, yhteisön asukkaat voivat keskittyä asuinolojensa kehittämiseen ja ympäristön kunnostamiseen, Rantasuo sanoo. Kansainvälinen Punainen Ristin mukaan lähes miljoona haitilaista koditonta on tähän mennessä saanut pressuja, telttoja ja rakennustarvikkeita. Väliaikaismajoituksen jakelu on ainoastaan yksi tapa, jolla haitilaisten selviytymistä tulevasta sadekaudesta ja sen aiheuttamista tulvista pyritään ennakoimaan. Lisäksi kartoitetaan muun muassa pystyssä pysyneiden rakennusten kuntoa ja siirretään ihmisiä pois pahimmilta tulva-alueilta. Lähestyvän sadekauden takia avustusjakelun tahtia pyritään nopeuttamaan mahdollisimman paljon niin, että kaikkia apua tarvitsevia saadaan autettua ennen runsaimpien sateiden alkamista toukokuun alussa. Julkaistu

9 Lukio > Maantieto > tehtävät Tehtävät: Miksi Haitissa ja Mosambikissa on luonnonkatastrofeja? Erittele syitä katastrofeihin. Miten luonnonkatastrofit vaikuttavat ihmisten elämään? Miten ihmiset omalla toiminnallaan voivat vaikuttaa luonnonkatastrofeihin? Positiivisesti tai negatiivisesti. Miten katastrofeihin varaudutaan tai voidaan varautua? Miksi tuhot Haitissa olivat niin suuria ja ulkopuolista apua tarvittiin paljon? Pohdi luonnonkatastrofien vaikutusta Haitin ja Mosambikin yhteiskuntiin ja ihmisten elämään. Kuinka paljon luonnonkatastrofit vaikuttavat mielestäsi maiden köyhyyteen? Mitä keinoja ihmisillä on pienentää luonnonkatastrofien riskejä?