Teemavalmistelu strategisen tutkimuksen neuvostolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teemavalmistelu strategisen tutkimuksen neuvostolle"

Transkriptio

1 Teemavalmistelu strategisen tutkimuksen neuvostolle Keskustelutilaisuus Riikka Heikinheimo 1

2 Mitä tarkoittaa strateginen tutkimus tässä yhteydessä? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta, joka tukee tiedolla johtamista hakee ratkaisuja uudistumiseen (elinkeinoelämän ja julkisen sektorin) on laadultaan hyvää ja vaikuttavuudeltaan maksimoitua Parhaiten menestyvät hankkeet ovat todennäköisesti monitieteisiä Eritystä huomiota tullaan kiinnittämään niihin mekanismeihin, joilla tutkimuksen tieto siirtyy sitä tarvitsevien käytettäväksi oikea-aikaisesti. Tiedon siirron mekanismeja on mietittävä: teemoja tunnistettaessa/ohjelmarakenteita pystytettäessä tutkimuksen edetessä ohjelmarakenteiden kautta tutkimuksen päätyttyä 2

3 Teemavalmistelun avoin prosessi Ensimmäiset työpajat Suomen Akatemiassa Tutkimuslaitosedustajat Yliopistoedustajat Elinkeinoelämäedustajat Tämän lisäksi on saatu VNK:n koordinoimana ministeriöiden toiveet, luettu kansallisia strategioita, hyödynnetty meneillään olevia strategiaprosesseja, saatu suoraa palautetta, käyty puhumassa teemoista eri foorumeilla, jne Kokoava avoin työpaja Olemmeko kuulleet Teitä oikein? Kommentteja teemaluonnoksiin voi antaa myös tilaisuuden jälkeen LinkedIn ryhmä (Strategisen tutkimuksen neuvosto) 3 Sähköpostiosoitteemme esityksen lopussa

4 4

5 Biotalouden edistäminen (LUONNOS) Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa ja käyttöä, niihin nojaavia tuotteita ja palveluita. Se on metsän, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassan sekä makean veden monipuolista hyödyntämistä. Biotalouteen kuuluu myös materiaalien ja ravinteiden tehokas kierrätys julkaistun biotalousstrategian mukaan tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda uutta työpaikkaa. Biotalouden edistämiseksi maa- ja elintarviketalouden, teollisuuden, vihreän energiatuotannon ja kuluttajien on sitouduttava yhteisiin tavoitteisiin ja uusiin toimintatapoihin. Lainsäädännöllä ja muilla ohjauskeinoilla voidaan tukea biotalouden uusien ratkaisujen syntymistä ja varmistaa, että biotalouden tarvitsemien raaka-aineiden käyttö on kestävällä pohjalla. Uuden liiketoiminnan syntymisen kannalta on tärkeää, ettei sille aseteta tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja sääntelyä kilpailijamaihin verrattuna. Ekotehokas turvallisen ruoan tuotanto Niukkenevat resurssit miten tehdä yhä vähemmin resurssein? Miten edistää vihreää kasvua? Mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä toisin jotta vihreä talous edistyy? Vähähiilisyys ja kiertotalous mitä rakenteita/toimintatapoja/kannustimia olisi muutettava jotta se edistyisi? Kiertotalouden haasteet (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen kestävyys) Hajautetut ratkaisut millä reunaehdoin / systeemisin muutoksin nämä kannattavat? Luonnonvarojen kestävä käyttö ja biodiversiteetin säilyminen Biotalousstrategiasta esiin nousevia Millaisia lainsäädännön kehittämis- ja muutostarpeita voidaan identifioida? Miten aluehallinnon päätöksentekoa voidaan yhtenäistää biotalouden edistämiseksi? 5

6 Ympäristö ja luonnonvarat (LUONNOS) Yhä laajemmin ollaan sitä mieltä, että ekologinen kestävyys on asetettava keskeiseksi yhteiskunnan tavoitteeksi kestävän kehityksen haasteiden joukossa. Ekologinen kestävyys on luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan varmistamista sekä ihmisten toiminnan sopeuttamista. Luonnon kestokykyä ei saa ylittää saastuttamisen tai luonnonvarojen liikakäytön takia. Ympäristöön liittyvä yhteiskunnallinen haaste voi ekologisen ympäristön suojelemisen lisäksi olla maantieteeseen tai toimintaympäristöön liittyvää erityisosaamista, sen tuomaa kilpailukykyä sekä luonnonvarojen ja luonnon hyödyntämistä erilaisin tavoin kestävyyden periaatteita noudattaen. Luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen kokonaiskuva Arktisuuden monet mahdollisuudet ja haasteet Kemikaaliturvallisuus mukaan lukien nanoturvallisuus Muualta nousseita aiheita Luonto (ekosysteemipalvelut) terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä Akvaattisten luonnonvarojen hyödyntämisen taloudelliset ja oikeudelliset kysymykset Panostukset päätöksentekoa tukevaan tutkimukseen ympäristön ja luonnonvarojen teemassa voivat tuottaa laaja-alaisesti, kaikilla hallinnonaloilla tarvittavaa tietoa. Lähtökohtaisesti samanlaista tietopohjaa voidaan tarvita strategisessa suunnittelussa myös yksityissektorilla. 6

7 Ilmastonmuutos (LUONNOS) Globaali ihmiskunnan haaste ilmastonmuutos etenee ja sen seurannaisvaikutukset sisältävät merkittäviä riskejä yhteiskunnille ja ekosysteemeille. Ilmastonmuutoksen etenemisen hillitseminen vaatii, että päästöjä vähennetään huomattavasti nykyisiä sitoumuksia nopeammin ja kattavasti ympäri maailmaa. Ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutuminen on noussut hillinnän rinnalle osaksi ilmastopolitiikkaa. Sopeutumistoimien hyötyjen ja kustannusten arviointi Ilmastonmuutoksen kansainvälinen politiikka Ilmastonmuutoksen riskien hallinta Yksilöiden ja yhteisöjen toimenpiteet ja käyttäytyminen Strategisena teemana ilmastonmuutoksen tutkimuksen tulee käsitellä Suomen kansallista päätöksentekoa koskevia muutoksia lähialueilla kuten Pohjois- Euroopassa, Itämerellä ja arktisella alueella. 7

8 Energiahaasteet (LUONNOS) Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, mukaan lukien liikenne. Keskeinen visio ilmastonmuutoksen hillinnässä on vähähiilinen yhteiskunta. Se tarkoittaa mm energian kulutuksen ja öljyriippuvuuden vähentämistä. Päästöjen hillintä kytkeytyy myös ruokaan, veteen, metsään ja biodiversiteettiin. Vähähiilinen yhteiskunta ei toteudu pelkästään vähentämisen keinoin, vaan vaaditaan uusia toimintatapoja ja systeemistä muutosta käytäntöihin. Miten ja millaisilla politiikkatoimilla voitaisiin suoraan vaikuttaa näihin? Biotalousratkaisut, vihreä talous Hiilivapaa energiantuotanto, hiilivapaa yhteiskunta ja näihin nojaava energiajärjestelmä 2050 Ilmastonmuutos Vähähiilinen yhteiskunta & systeeminen muutos & ilmastomuutokseen sopeutuminen hajautetut ratkaisut vähähiilisyyden ajureina vai esteinä? Vähähiilisyys ja suljetut kierrot Kestävä energiatalous, ekotehokkuus Yhteiskunnan energiankäyttö tavoitteeksi 30% pienemmäksi kaikilla sektoreilla. Muualta nousseita aiheita Kestävä energia & uudet energialähteet osana energiajärjestelmää Säteilyturvallisuus Lähialueen energiamarkkinoiden dynamiikka Energia- ja sähkömarkkinan toimivuus Energian geopoliittinen merkitys ja vaikutus kansalliseen energiajärjestelmään EU:n energia ja päästövähennystavoitteiden heijastumat kansalliseen liikkumavaraan 8

9 Yhteiskunnan rakenteet (LUONNOS) Yhteiskuntaa ja sen rakenteita on kehitetty pitkän ajan kuluessa vähitellen. Kansalaiset eivät enää suostu pelkästään hallinnon asiakkaiksi vaan haluavat ja osaavat toimia yhteiskunnan jäseninä. Väestö- ja perherakenne ovat muuttuneet ja kiitos kohonneen hyvinvoinnin ja yhä pidemmän eliniän, joudumme tarkastelemaan uudelleen käsitteitä vanhus/ikääntynyt. Nyt olisi hyvä hetki yhteiskunnan rakenteiden ja palvelujen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun: mitä julkisia palveluja digitaalisen ajan kansalaiset oikeasti tarvitsevat ja mistä voitaisiin luopua vuoteen 2025 mennessä? Mikä olisi tarkoituksenmukaista v. 2030? Millaista infrastruktuuria yhteiskunnan olisi tarjottava kansalaisilleen siirryttäessä politiikan tekemisessä siltarummuista tiedon valtateille? Tarvitsisiko yhteiskunnan rakenteita ja päätöksentekomekanismeja muuttaa vastaamaan vuoden 2030 toimintatapoja? Miten ja millaisilla politiikkatoimilla voitaisiin suoraan vaikuttaa näihin? 9 Ikääntyminen ja julkistalous; mitä yhteiskunnan pitäisi tarjota/ mahdollistaa ikääntyville 65+ (85+?) Innovaatiopolitiikka onko nykyisissä rakenteissa jotain innovaatiotoimintaa estäviä tai puuttuuko edistäviä toimia? Hallinto mahdollistajana (mikä pitäisi olla mahdollista 2025?) Yhteiskuntajärjestelmä 2030 Osallistuva kansalainen Yhteiskunnan infrastruktuurit 2025? Miten väestörakenteen muutos muuttaa yhteiskunnan rakenteita? Julkinen sektori 2030 mitä toimia ja palveluja tarvitaan 2030? Miten poliittinen järjestelmä toimii politiikan ja päätöksenteon tulevaisuuden näkymät Uskontojen radikalisoituminen muuttuuko yhteiskuntajärjestelmä/demokratia? Muualta nousseita aiheita Nykyisen yhteiskunnan muutosdynamiikka Oikeusjärjestelmän toimivuus ja ennustettavuus (ks OM) Kuinka julkinen palvelutuotanto, tulonsiirrot ja verotus pitää järjestää, jotta Suomi selviää? Elinkeinoelämän rakennemuutos ja uudistumisen vauhdittaminen

10 Hyvinvoinnin turvaaminen (LUONNOS) Hyvinvoinnin teema kokoaa valmistelussa esitettyjä, laajasti kansalaisten aineelliseen ja aineettomaan hyvinvointiin liittyviä asioita kuten mm. yhteiskunnan takaama turva, yksilön turvallisuus, köyhyys ja pahoinvointi. Tämä pitää sisällään sekä fyysiset perustarpeet että yhteisölliset ja psykologiset tarpeet. Eri väestöryhmiä, joiden hyvinvointi tuotiin keskeisesti esiin, on useita: lapset, lapsiperheet, maahanmuuttajat, ikääntyneet, köyhät, jne. On esitetty, että hyvinvointiteeman näkökulman näiltä osin tulisi olla mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisyssä. Teema sisältää myös kollektiiviseen ja globaaliin turvallisuuteen liittyviä aihe-ehdotuksia. Ikääntymisen arki ja mahdollisuudet (hoiva, teknologiat) Maahanmuuton kestävät perustat (talous, integraatio, muut reunaehdot) Demokratia Eriarvoisuuden vähentäminen Identiteetin haasteet, kulttuuri, muistit (museolaitos) Kylmä sota Miten tunteita tuotetaan/ohjataan? Tulevaisuuden koulu Turvallisuus ja sen takaaminen (katu, koti, työ; rikollisuus, terrorismi, ydinvoima, geopolitiikka, teknologiat) Väestörakenteen muutos koko elämänkaari huomioon ottaen Nuorten hyvinvointi 10

11 Digitalisaation hallinta (LUONNOS) Digitalisaation eteneminen ja digitaalitalous kuvaavat murrosta, joka kehittyy koko ajan. Murroksen ytimessä on ollut ICT-alan teknologiakehitys, mutta painopiste on siirtymässä palveluihin, joita tuotetaan tietoa hyödyntämällä. Digitaalisuus liittyy laaja-alaisesti koko yhteiskunnan rakenteeseen, toimintaan ja kehitykseen. Teema sisältää digitaaliseen tekniikkaan ja datoihin liittyvää problematiikkaa, mutta myös sosiaalisten vaikutusten ja tiedonjalostusketjujen toimintamalleihin liittyviä aiheita. Tiedon omistajuus tai sen avoimuus on eräs merkittävä aihe. Paikkatieto ja sen merkitys mahdollistajana Uudet oppimisympäristöt Älykkäät järjestelmät Ihmiskeskeinen digitaalisen murroksen hallinta Liikenteen uudet mahdollisuudet Julkisen sektorin uudet mahdollisuudet ja haasteet Tietovarannot Terveysteknologia, ehealth, terveydenhuollon tietojärjestelmät Muualta nousseita aiheita Tietoyhteiskunnan huoltovarmuus Digitaalinen tieto hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähteenä Digitaalisen informaation hyödyntämisestä on tullut myös taloudellisen kasvun ja kilpailuedun edistäjä, ja siihen keskeisesti sisältyy digitaalisen liiketoiminnan ja palveluiden turvallisuus. Digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen vaatii julkisen ja yksityisen sektorin välistä kehittynyttä vuoropuhelua. Strategisena teemana digitalisaation tutkimuksen tulee suuntautua ennakoimaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. 11

12 Terveydenhoidon tulevaisuus (LUONNOS) Yhteiskunnan nopea murros on luonut uudenlaisia hyvinvointiongelmia, jotka liittyvät arjen hallinnan vaikeuteen ja henkiseen hyvinvointiin. Terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu hoitamaan sairaita, ei huolehtimaan terveydestä. Osaamisen kasvun myötä saatavilla on yhä parempia ja samalla yhä kalliimpia lääkkeitä. Nyt usein on tavoitteena mahdollisimman pitkään jatkuva sairauden hoito pitäisikö keskittyäkin edistämään hyvinvointia, vaikka kääntöpuolena olisi vähän lyhyempi elämä? Kuka päättää ketä hoidetaan ja kenen rahoilla? Mikä on julkisesti rahoitetun turvan ja hoivan tehokas ja tasaarvotavoitteiden kannalta perusteltavissa oleva taso julkisen hyvinvointilupauksen lunastamiseksi? Terveydenhoito/-huolto 2030 Eliniän kohoaminen ja hyvinvointi Personoitu lääkehoito ja eliniän kohoaminen kuinka pitkään hoidetaan ja kuka päättää? Terveyden edistäminen tietotekniikkaa hyödyntäen Kaupunkitutkimus terveyden edistämisen työkaluna Omahoidon mahdollisuudet Sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Tulevaisuuden riippuvuudet miten elämä omiin käsiin? Ravitsemus 2030 mitä ihmiset ajattelevat ruoasta? Normaalius 2000-luvulla terveyden normaalius Merkittävä osa BKT:stä koostuu ruoasta. Mitä ihmiset ajattelevat ruoasta ja miten heihin vaikutetaan? Mahdollistaako hyvinvoinnin tavoittelu disinformaation menestymisen? Mikä on nykytiedon valossa (esim. painoindeksit, veriarvot) terveyden normaali? Miten ja millaisia politiikkatoimia tarvittaisiin, jotta terveydenhoitomme toimii oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti 2025? 12

13 Työelämän kehittäminen (LUONNOS) Työ on meille paljon muutakin kuin taloudellinen välttämättömyys: se on elämän tukipilari, joka kytkee meidät toisiimme ja yhteiskuntaan. Kaikki työ on arvokasta, mutta tuottava työ luo menestystä. Hyvä tuottavuus edellyttää rinnalleen työelämän laatua. Panostamalla molempiin samanaikaisesti luomme työhön kestävyyttä, mielekkyyttä ja iloa. (Työelämä hanke) Työhyvinvointi Työelämän kehitys Tietotyökyvyn ylläpito (ja parantaminen) Työn jakaminen elämänkaaren aikana Muualta nousseita aiheita Työelämän ja työmarkkinoiden muutostrendit Suomalaisten työpaikkojen menestystarinoiden taustalla on avoimuus, keskinäinen arvostus ja vastavuoroisuus niin oman henkilöstön keskuudessa kuin suhteessa asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Vastuullinen ja toisia huomioiva toimintatapa näkyy myös työpaikan palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä. (Työelämä hanke) Hyvin toimivissa työyhteisöissä panostetaan samanaikaisesti sekä aikaansaannoksen että työhyvinvoinnin parantamiseen. Työhyvinvointiin vaikuttavat työn mielekkyys ja sujuvuus, esimiestyö sekä työympäristön turvallisuus. (Työelämä hanke) 13

14 Tuottavuus sekä muut kilpailukykyyn ja kasvuun vaikuttavat tekijät (LUONNOS) Teknologinen kehitys, globaali kilpailu, kilpailu uusiutumattomista resursseista ja ympäristön muutokset voivat muuttaa merkittävästi erityisesti pienten erikoistuneiden talouksien suhteellisia etuja ja asemaa. Suomen BKT on kehittynyt vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen heikommin kuin Ruotsissa sekä monissa muissa vertailukelpoisissa maissa. Merkittävä tekijä talouskasvussa on maan vientimenestys, joka perustuu suurelta osin sen kilpailukykyyn suhteessa muihin maihin. Kilpailukykyyn vaikuttaa yritysten tuotantokustannukset, mutta myös yritysten tuotavuus ja uusiutumiskyky. Mistä muutokset johtuvat ja miten niitä voisi ennakoida? Mitä ovat näköpiirissä olevat riskit ja mahdollisuudet? Miten ja millaisilla politiikkatoimilla voitaisiin suoraan vaikuttaa kilpailukykytekijöihin? Mihin suuntaan kansainvälisen kaupan ja ympäristöpolitiikan instituutiot ovat kehittymässä? Millainen toimintaympäristö tukee yritysten investointipäätöksiä ja tuottavuuskehitystä? Vihreän talouden elementit onko vihreästä taloudesta kilpailuvaltiksi? Kilpailukyky mitä se oikeasti on? Julkisen sektorin päätöksenteko ja tehokkuus mitä tarvitaan tulevaisuudessa? Mitkä ovat tuottavuuden elementtejä? Talouskasvua ja työllisyyttä edistävä rakennemuutos mihin menee globaalitalous, kilpailukyky ja työllisyys? Talouden pitkän aikavälin kasvu ja lähteet Alueellisuus/paikallisuus ja eriarvoisuus teknologisen kehityksen seurauksena. Työmarkkinajärjestelmät työelämän ja organisaatioiden uudistuminen? Miten yritysten johtamisjärjestelmät ja henkilöstöpolitiikka vaikuttavat kilpailukykyyn ja tuottavuuteen? Muualta nousseita aiheita Yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan esteet mikä on politiikkatoimien rooli? Sääntelyn ja veropolitiikan vaikutukset tuottavuuteen ja kilpailukykyyn Rahoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden väliset yhteydet Riskinottoa määräävät tekijät 14

15 15

16 On hyvä huomata teemoista. Tässä vaiheessa teemat ovat vielä alustavia Teemojen tulee olla riittävän laajoja Tärkeää laadukkaan sekä mielekkään toteutuksen ja uskottavan prosessin kannalta Teemoja ei vuosittain voi olla kovinkaan montaa resurssit eivät siihen riitä Laaja teema voidaan purkaa tarvittaessa useammaksi ohjelmaksi Ohjelma on aina useampivuotinen Projektit, joita ohjelman puitteissa rahoitetaan, ovat pitkäkestoisia Onko juuri tutkimus oikea työkalu sinänsä tärkeä asian ratkaisemiseksi? Teemaprosessin on tarkoitus toistua 16

17 Mitä seuraavaksi? Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ja organisaatio Suomen Akatemiassa Alustavien teemojen työstämistä STN:lle esitettävään muotoon jatkuu Akatemian organisaatiota kasvatetaan asteittain Neuvoston nimeäminen todennäköisesti kesän aikana STN valitsee mitkä teemat esitetään Valtioneuvostolle (VN) VN:lta teemavalinnat syksyllä STN päättää valittujen teemojen purkamisesta ohjelmiksi Kansainvälisen yhteistyön ulottuvuus pohditaan ohjelmakohtaisesti Hakujulistukset auki syksyllä Hakemusten arviointi STN tekee ensimmäiset rahoituspäätökset (mahdollisimman aikaisin 2015) Hyvin pian on jo pohdittava: Vuosittainen teemaprosessi, kansallinen ennakointityö(?), eurooppalainen ennakointityö (?) 17

18 Voit olla meihin yhteydessä. LinkedIn Strategisen tutkimuksen neuvosto Teemaehdotuksista voi käydä keskustelua Nettisivut Paavo-Petri Ahonen S-posti Tiina Jokela S-posti Tiina Petänen S-posti Riikka Heikinheimo (johtaja) S-posti Satu-Marja Snellman (projektisihteeri) S-posti 18

19 Kiitos 19

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Bio- ja ympäristökysymykset

Bio- ja ympäristökysymykset Bio- ja ympäristökysymykset 1. Niukkenevat luonnonvarat 2. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niistä valmistetut tuotteet ja palvelut viennin vahvistajina 3. Moniulotteinen kestävyys

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Strateginen ketteryys ja johtaminen julkisissa palveluissa 6.5.2010

Strateginen ketteryys ja johtaminen julkisissa palveluissa 6.5.2010 Strateginen ketteryys johtaminen julkisissa palveluissa 6.5.2010 Suomi on ollut yksi globalisaation suurista voittajista Edistyksellinen teollisuus- innovaatiopolitiikka (pitkäjänteinen mittava T&K panostus)

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa:

Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa: Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa: ennakointityöpajan tulosten esittely Vesala 12.2.2015 Sivu 1 16.2.2015 Merja Lehtinen/Keski-Suomen ELY-keskus Biotalous on talouden seuraava aalto

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Strategisen tutkimuksen infotilaisuus OHJELMA Tilaisuuden juontaa Risto Alatarvas 8.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen 9.00 Tilaisuuden avaus, Riikka Heikinheimo, johtaja, Suomen Akatemia 9.10 Tutkimusohjelmien

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle

Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 29.1. 2013 Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto 1. Suomen ympäristöhaasteet Vesiensuojelu:

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivä 1.12.2014 Helsinki Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa?

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? SUOMALAISET MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 Koulutustutkimusfoorumin seminaari 17.11.2011 Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? Arto Mustajoki Suomen Akatemia, HY arto.mustajoki@helsinki.fi

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot