Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 61/2013/1 Dnro ISAVI/16/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJAT Eläinsuojan ympäristölupa, Tervo Helena Raatikainen ja Hannu Korhonen Haapamäentie Tervo LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Tervon kunnan Joutsensalmen kylässä Suppuniemi-tilalla ( ). Tilalla on nykyisessä navetassa 40 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 20 alle puolivuotiasta vasikkaa (320 eläinyksikköä). Laajennuksen jälkeen lypsykarjanavetassa on paikat 50 lehmälle, 10 hieholle ja 30 vasikalle sekä rakennettavassa lihanautakasvattamossa 256 paikkaa 4 18 kuukauden ikäisille naudoille (840 eläinyksikköä). YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan perusteella vähintään 75 lypsylehmän navettaa vastaavan eläinsuojan ympäristölupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnasta on tehty ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukainen ilmoitus Pohjois-Savon ympäristökeskus on merkinnyt toiminnan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Tervon kunnan ympäristölautakunta on tehnyt ilmoituksen johdosta päätöksen, että toiminta silloisessa laajuudessaan täyttää ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimukset, eikä sille tarvitse hakea ympäristölupaa. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (12) Niiniveden ja Suostunjärven rantayleiskaava-alue (vahvistettu ) rajoittuu tilakeskuksen länsipuolella olevaan Haapamäentiehen. Pohjois-Savon maakuntakaavassa ei ole merkintöjä karjarakennusten sijoituspaikalla. Hakijoilla on pellonvuokrasopimuksia 14 hehtaarin alasta sekä lannanluovutussopimuksia 112 hehtaarille. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lähimpiin vesistöihin ja naapureiden asuinrakennuksiin on matkaa yli 500 metriä karjarakennuksista ja lantavarastoista. Tilakeskuksen lähiympäristössä on peltoja ja metsää. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Eläinsuojan toiminta Tilalla tuotetaan laajennuksen jälkeen maitoa litraa ja lihaa kg vuodessa. Muutosten on tarkoitus olla valmiina vuonna Hiehojen kasvatus ulkoistetaan laajennuksen yhteydessä. Nykyisen navetan hiehopaikat muutetaan lypsylehmäpaikoiksi ja vasikkapaikkoja lisätään. Navetan kaakkoispuolelle rakennetaan uusi nautakasvattamo, säilörehun laakasiiloja sekä lietesäiliö. Uuden karjarakennuksen ilmanvaihto on koneellinen. Kasvattamon eläinpaikat sijoittuvat kahdeksaan karsinaan, joista neljä on tarkoitettu yli vuoden ikäisille naudoille ja neljä 4 12 kuukauden ikäisille naudoille. Lanta käsitellään lietelantajärjestelmällä. Tilakeskuksessa on nykyisin kaksi lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 250 m³ ja 600 m³. Säiliöistä pienempi on katettu. Lisäksi on vuokrattuna kaksi katettua 300 m³:n säiliötä. Tilakeskukseen rakennetaan kattamaton kuminen m³:n säiliö. Lietesäiliöt täytetään altapäin valuttamalla. Lihanautakasvattamossa on syvät lantakuilut. Lehmiä laidunnetaan päivisin kolmen kuukauden ajan eläinsuojan lähipelloilla. Laidunalaa on käytettävissä kahdeksan hehtaaria. Eläinten juottaminen järjestetään uimurikupeista vesiosuuskunnan vedellä. Kaikki tilakeskuksessa tarvittava vesi saadaan vesiosuuskunnan vesiliittymästä. Maitohuoneen jätevedet, noin 200 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Muita jätevesiä ei eläinsuojassa hakemuksen mukaan muodostu. Säilörehua tehdään esikuivattuna laakasiiloon tonnia vuodessa. Puristeneste johdetaan siilojen suulle tehtävässä kokoojaurassa 2 m³:n umpikaivoon, josta on jatkuva pumppaus lietesäiliöihin. Rehu tehdään hapolla, joka varastoidaan 2 m³:n muovisäiliöissä.

3 3 (12) Hakijoilla on käytettävissään lannan levitykseen yhteensä 158 hehtaaria peltoa, josta on omaa 32 hehtaaria, vuokrapeltoa 14 hehtaaria ja sopimuspeltoa 112 hehtaaria. Lanta levitetään hakijoiden ilmoituksen mukaan toukokuun puolivälin ja lokakuun puolivälin välisenä aikana. Lietelanta levitetään letkulevitys- tai multainlaitteella. Talouskeskuksessa on yksi lukituksella ja laponestolla varustettu polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 3 m 3. Säiliö on sijoitettu maapohjalle. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita yhteensä enintään 200 litraa korjaamotiloissa. Kasvinsuojeluaineet ostetaan tarpeen mukaan ja käytetään heti. Lannoitteita on enimmillään varastossa tonnia suursäkeissä konekentällä. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuoteen 2014 saakka. Toiminnan laajentaminen ei lisää haitallisia ympäristövaikutuksia. Kaikki eläinsuojan toiminnassa muodostuvat jätevedet johdetaan umpisäiliöihin. Eläintenpidosta ja koneliikenteestä aiheutuu jonkin verran haju- ja meluhaittoja. Hajuhaitta on voimakkain lannanlevitysaikaan. Lannanlevityssopimuspeltojen läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin naapuri on 500 metrin päässä tilakeskuksesta ja kahden kilometrin säteellä on vain kolme asuinrakennusta. Liikenne tulee lisääntymään pelloilla ja maantiellä. Toiminta tapahtuu pääsääntöisesti päiväaikaan lukuun ottamatta rehuntekoa. Rehukuormia ajetaan ja lantakuormia noin 280 vuosittain. Maitoauto käy joka toinen päivä ja eläinkuljetuksia on kuukausittain. Liikenteestä ei kuitenkaan ole merkittävää haittaa. Jätteet ja niiden käsittely Tärkeimmät toiminnassa muodostuvat jätteet ovat seuraavat: Jätenimike Määrä t/vuosi Käsittely/hyödyntäminen Muovit 1 Kuusakoski Oy Pilaantunut rehu 5 kompostoituna pellolle Metalliromu 1 rautaromun keräys Jäteöljy 0,2 vaarallisen jätteen keräys Lasi/loisteputket 0,08 vaarallisen jätteen keräys Akut 0,05 vaarallisen jätteen keräys Kuolleet eläimet 4 raatokeräilyyn Lääkkeet, ruiskut, neulat apteekkiin Rehutähteet varastoidaan talvella kasassa rehusiilojen läheisyydessä ja levitetään keväällä kynnökselle maahan muokattavaksi. Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät riskit ovat normaaleja maatalouteen kuuluvia riskejä. Rakennusten laajennukset toteutetaan palomääräysten mukaisesti. Tilalle laaditaan kattava

4 4 (12) karjasuojien eläinten pelastussuunnitelma. Varavoiman lähteenä käytetään traktorikäyttöistä aggregaattia. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Lannan levitykseen käytetään letkulevitintä ja kiekkomultainlaitteistoja. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty arviolla toiminnan ympäristövaikutuksista sekä tarkennuksilla toiminnan kuvaukseen. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Tervon kunnanviraston ilmoitustaululla Kuulutuksesta on annettu naapureille tieto erillisellä kirjeellä. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Tervon kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että hakemuksen mukaisen toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta ympäristön vesistöjen tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen kuormitusta, kun laitoksen toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi eläinsuojan toiminnassa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Tilakeskusten lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Kumikalvoisen lietesäiliön tyhjentämisessä on oltava huolellinen, ettei kumikalvo rikkoonnu. Säiliön salaojiin on tehtävä tarkastuskaivot vuotojen havaitsemiseksi. Kumisen säiliöin sijaan olisi suositeltavaa rakentaa betonisäiliö. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, siitä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä.

5 5 (12) Rehusiilot on varustettava salaojilla ja tarkastuskaivoilla. Puristenesteen kokoojakaivon toimintaa on tarkastettava säännöllisesti, ettei siitä tule vuotoja maaperään. Polttonesteen tankkauspaikalle on rakenneltava tiivis alusta. Ympäristöluvan myöntämiselle edellä mainitulle toiminnalle ei ole estettä, kun toiminta toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa esitetyn ja edellä esitetyn mukaisesti. Tervon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Hakijoiden vastine ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt asiat ovat hyvien toimintatapojen mukaisia. Kuminen lietesäiliö on ainoastaan kustannuskysymys. Betonisia säiliöitä tarvittaisiin kaksi ja ne maksaisivat huomattavasti enemmän kuin kumisäiliö. Polttoaineiden varastointi tulee betonilaatan päälle, kunhan toimintojen sijoittuminen tilakeskuksessa selviää. Lannan ja puristenesteiden käsittelyssä noudatetaan varovaisuutta, ja lausunnossa esitetyt toimenpiteet toteutetaan. Levitetty lanta peitetään välittömästi. Eläinten laitumet eivät ulotu vesistöön. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Helena Raatikaiselle ja Hannu Korhoselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Suppuniemi-tilalla ( ) Tervon kunnan Joutsensalmen kylässä. Lypsykarja- ja lihanautatilan tuotantoeläinten eläinyksikkömäärä on 840. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan, rehuvarastojen sekä lantavarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Mainittujen rakennusten ja rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. 2. Lannan varastointitilavuutta on oltava käytettävissä 12 kuukauden varastointitarpeen mukaisesti. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän lietelannan varastointiin on oltava varastotilavuutta vähintään m 3. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esimerkiksi kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. 3. Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja

6 6 (12) aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviitä niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti. 4. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennuksen sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 5. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloisellekin eläinmäärälle. Peltopinta-alaa on oltava hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 117 ha. Peltoon levitettävä liete tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Lietteen ja lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Jäljennökset uusista ja muutetuista sopimuksista on toimitettava viipymättä Pohjois-Savon ELYkeskukselle ja Tervon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet mukaan lukien paalimuovit, lanta ja pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 7. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla lukittu ja varustettu laponestolla sekä ylitäytönestolla. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka tulee tehdä määräyksen mukaiseksi mennessä. 8. Vaaralliset jätteet, esimerkiksi jäteöljyt, akut, energiansäästölamput ja loisteputket, tulee toimittaa asianmukaiseen vaarallisten jätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 9. Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 10. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Tervon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - Eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset

7 7 (12) - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan, lantavarastojen ja rehuvarastojen rakenteiden tarkkailu - puristenesteen pumppauksen seuranta - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala sekä tiedot toiminnan tarkkailusta on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Tervon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 12. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois- Savon ELY-keskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Tervon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön ja ovat seuraavat: lypsylehmä 6,8, yli vuoden ikäinen hieho 2, yli vuoden ikäinen lihanauta 2,4, yli puolivuotias sonnivasikka 1,8 ja alle puolivuotias vasikka 0,6.

8 8 (12) Eläinsuoja sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla ei ole maakuntakaavaa tarkempaa kaavoitusta. Tilan ympäristössä on peltoa ja metsää. Karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Lähin asuinrakennus on puolen kilometrin päässä. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Rannoilla ja ojienvarsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Nitraattiasetus koskee kaikkea lannanlevitystä, myös viljelijöitä, jotka ottavat lantaa vastaan lannanluovutussopimuksella. Hakijoilla on hakemuksen mukaan käytettävissä m 3 lietteen varastointitilavuutta Eläinmäärien perusteella laskettuna lantaa syntyy vuosittain m 3. Sadevettä kertyy lietesäiliöihin vuosittain noin 580 m³, jätevettä 200 m³ ja puristenestettä 110 m³. Varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien nesteiden varastointiin. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 2,7 yli vuoden ikäistä lihanautaa, 3,5 sonnivasikkaa (6 12 kk) ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua ja sopimuspeltoa 158 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 117 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Hakijoiden eläinsuojasta kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat tarkkailun ja vuotojen havaitsemisen. (Määräys 1)

9 9 (12) Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siinä voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta, kattamattomiin säiliöihin kertyvät sadevedet, eläinsuojan pesuvedet ja muut jätevedet ja nesteet, joita lietesäiliöihin johdetaan. (Määräys 2) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva terveyshaitta ja kohtuuton viihtyvyyshaitta. (Määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Määräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa 117 hehtaaria. Toiminnanharjoittajat saavat luovuttaa jätteet ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi nitraattiasetuksen mukainen suositus on, että lanta muokataan peltoon neljän tunnin sisällä lannan levityksestä. (Määräys 5) Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Määräys 6) Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. (Määräys 7) Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. (Määräys 8) Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt

10 10 (12) vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, säilörehun tekeminen esikuivattuna, polttoaineiden varastointi tiiviillä alustalla, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Määräys 9) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön vuoto sekä epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Määräys 10) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Määräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Määräys12) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä.

11 11 (12) ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ) annettuja ohjeita. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 1792/2009) 1, 4 6, 19, 30 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 72, 118, 119, 122, 148, 149 Jäteasetus (179/2012) liite 4 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös: Tiedoksi: Helena Raatikainen ja Hannu Korhonen Tervon kunnanhallitus Tervon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus (sähköisesti) - ympäristö ja luonnonvarat - elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus ja kuuluttaminen päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Tervon kunnan virallisella ilmoitustaululla.

12 12 (12) MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Ahti Itkonen Raili Pärjälä Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä.

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faksina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faksina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) faksi: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.