Joensuun seudun maaseutuohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020"

Transkriptio

1 Joensuun seudun maaseutuohjelma Ilomantsi Joensuu Juuka Liperi Kontiolahti Outokumpu Polvijärvi

2 Sisältö Esipuhe ja alueen kuvaus... 1 Painopistealueet ohjelmakaudella Luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen Bioenergiatuotannon kehittäminen ja hyödyntäminen Maatalouden ravinteiden hyödyntäminen Luonnontuotteiden hyödyntäminen Metsäsektori Kalatalouselinkeino Maisema ja ympäristö Kilpailukykyiset ja uusiutuvat maaseutuyritykset ja maatilat Osaamisen vahvistaminen ja uudistumisen edistäminen Yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön...24 syventäminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen 5. Asuin, työ- ja vapaa-ajan ympäristöjen ylläpitäminen ja kehittäminen Tukipolitiikka Ohjelman seuranta, ylläpito ja raportointi Maatilojen tulovirrat v Joensuun seudulla ProAgria Pohjois-Karjala Painopaikka: Painotalo Seiska Oy Taitto: ProAgria Pohjois-Karjala, Marko Natri Kannen kuva ProAgria Pohjois-Karjala, Anna Liimatainen Joensuun seudun maaseutuohjelma

3 Esipuhe ja alueen kuvaus Joensuun seudun maaseutuohjelmaan on koottu Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien alueella seutukunnallisesti ja paikallisesti tärkeiksi koettuja tarpeita ja kehittämiskohtia. Tämä ohjelma on valmisteltu yhteensopivaksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, maakunnallisen maaseudun kehittämissuunnitelman sekä Joensuun seudun ja Vaara-Karjalan Leader -yhdistysten ohjelmien laadinnan kanssa. Seutukunnallinen maaseutuohjelma tarkastelee tarkasti paikallisia tarpeita ja mahdollisuuksia ja tekee toimenpide-esityksiä. Joensuun seutukuntaan kuuluvat Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Juuan kunnat sekä Joensuun ja Outokummun kaupungit. Joensuun seudun maaseutupalveluiden maaseutuviranomaiset ovat valmistelleet ohjelmaa eri sidosryhmien kanssa tiivistä yhteistyötä tehden. Ohjelman kokoamisesta ja pääosin kirjoittamisesta on vastannut Päivi Turunen Pro- Agria Pohjois-Karjalasta. Maaseutuohjelman on tilannut ja rahoittanut Joensuun seudun maaseutupalvelut. Maaseutupalveluista ohjelmaa on ollut työstämässä Unto Pirinen, Alina Koponen, Teuvo Hirvonen, Teuvo Mutanen ja Pertti Iivanainen. Maaseutuohjelman tavoitteena on kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin sekä edistää maaseudun elinkeinojen kehittymistä ja vahvistaa maaseutuasumisen ja yrittämisen toimintaympäristöä. Keskeisimpinä painopisteinä nousevat maidon-, naudanlihan- ja luonnonmukaisen tuotannon kehittäminen, energiaomavaraisuuden kehittäminen, asumismaaseudun ylläpitäminen, maankäytön suunnitelmallisuus sekä asumisen ja tuotannon harmoninen rinnakkaiselo. Joensuun seudun maaseutupalveluiden toimintatapoja ovat mm. tiedottaminen esimerkiksi maakaista.fi -tiedotuskanavan kautta, messuille ja maaseutunäyttelyyn osallistuminen, kouluttaminen, koordinointi, hankeyhteistyöhön osallistuminen, kyselyissä ja kartoituksissa mukana oleminen. Maaseutuhallinnon ja eri sidosryhmien välillä lisätään yhteistoimintaa myös yli maakuntarajojen. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään hanketoiminnassa, investointien suunnittelussa ja maatilayritysten työvoimatarpeen kysyntään vastaamiseksi. Myös maaseutuhallinnon ja eri sidosryhmien välillä lisätään yhteistoimintaa. Ohjelma on sekä viranomaisten että kuntalaisten yhteinen tahto kehittää Joensuun seudun maaseutua ja sen elinkeinoja. Ohjelman toteuttamisvastuu on Joensuun seudun maaseutupalveluilla ja toimenpiteitä toteuttavat eri toimijat, joita ovat mm. ProAgria Pohjois-Karjala, MTK Pohjois-Karjala, Leader -toimintaryhmät, Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu, Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek, Pohjois-Karjalan metsäkeskus, Pohjois-Karjalan kaupungit ja kunnat, kyläyhdistykset- ja kylätoimikunnat sekä maaseudun järjestöt, kylät ja yhdistykset. Ohjelmaluonnoksesta pyydettiin lausuntoa 22 taholta. Vastauksia saatiin 4 taholta. Nämä kaikki lausunnot tukevat ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohessa kuvaukset Joensuun seudun maaseutupalveluihin kuuluvien alueiden tunnusluvuista ja kehityssuunnista. Joensuun seudun maaseutuohjelma

4 Ilomantsi Maataloustukea hakeneita maatiloja on Ilomantsissa 114 v Tilamäärä on viimeisten vuosien aikana pysynyt lähes samana. Lopettaneiden tilojen pellot ovat pääasiassa siirtyneet jatkavien tilojen hallintaan ja onpa lopettaneiden tilalle tullut myös kokonaan uusia viljelijöitä. Vuonna 2013 tehtiin 3 sukupolvenvaihdosta. Viljelyksessä olevaa peltoa on 2188 ha. Suosituimmat viljelykasvit ovat heinänurmet 1600 ha, rehuviljat 200 ha ja marjakasvit 200 ha. Mustaherukkaa viljeltiin vuonna 2013 n. 145 ha, punaherukkaa n. 32 ha, karviaista n. 12 ha ja valkoherukkaa n. 5 ha. Marjanviljelyala on viime vuosina hieman supistunut ja marjatilojen koko kasvanut. Suurin haaste on ikääntyvien marjakasvustojen uudistaminen. Maitotilojen määrä on Ilomantsissa vähentynyt reippaasti. Vuonna 2005 Ilomantsissa oli noin 45 maitotilaa ja nyt niitä on 16 kappaletta. Vuonna 2012 tuotettu maitomäärä oli 2,69 milj. litraa. Tilaa kohden maitoa tuotettiin n litraa. Maitotilojen määrä näyttää edelleen vähenevän. Viime vuosina on rakennettu yksi uusi lypsykarjanavetta ja yksi uusi lihakarjanavetta. Rakentamalla vielä pari uutta lypsykarjanavettaa ja muutama lihakarja ja emolehmänavetta saataisiin maitomäärä pysymään nykytasolla ja tarvittavat lihanaudat kasvatettua omassa pitäjässä. Joensuu Maataloustukea hakeneita maatiloja on Joensuussa 301 v Peltoa on viljelyssä yhteensä 8748,5 ha. 72 tilaa harjoittaa maitotaloutta ja muuta kotieläintaloutta 16 tilaa. Maidontuottajien määrä on pienentynyt, mutta sen osuus maatalouden myyntituloista on edelleen suurin (73 % v. 2011). Tiloille maksettiin tukia v yhteensä 7.4 milj.. Tiloilla tuotetaan vuoden 2013 tilastojen mukaan pääasiassa nurmirehua yhteensä 4399 ha rehuviljaa yhteensä 2381 ha, siementuotannossa on 169 ha, leipäviljaa 63,63 ha, sekä erilaisia kesantoja, luonnonhoitopeltoja sekä erityistukisopimusaloja 1239,55 ha. Tulevaisuudessakin maidon tuotanto on olosuhteet huomioiden varmin tuotantomuoto. Maidon tuottamisen edistämiseksi tulee panostaa jatkossakin voimakkaasti. Maa- ja metsätilojen omistajien nuorentamiseksi tulee myös ohjata neuvontaa ja varoja. Joensuu on vahvan keskuksen ja lukuisten taajamien kaupunki. Maaseututaajamien palvelut ovat välttämättömiä maaseudun yrittäjille. Laaja kaupunki työllistää lukuisia pienyrittäjiä, sivuansiotulot ovat 31 % maatilojen bruttotuloista (v tieto). Juuka Juuassa on maataloustukea hakeneita maatiloja 162 v Maatilojen viljelyksessä oleva peltopinta-ala on 4639 ha. Vuonna 2011 juukalaisen maatalouden tulot olivat 13,81 milj. euroa. Kotieläintiloja on 63 kpl, joista maitotiloja 43 kpl, naudanlihatiloja 20 kpl, hevostiloja 5 kpl, lammastiloja 1 kpl ja 2 sikatilaa. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 24 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhatuotanto harjoittaa 57 tilaa. Juuan kunnan maatalous on muiden alueiden tavoin nautakarjatalousaluetta, merkittävimpänä tuotantosuuntana lypsykarjatalous, jonka osuus maatalouden kokonaismyyntituloista oli vuonna ,99 milj. (73 %). Juukalainen maidontuotanto on kehittyvää: 2010-luvulla alueella on 2 Joensuun seudun maaseutuohjelma

5 toteutettu 7 navettainvestointia, joista 5 lypsykarjanavettoja. Investointien myötä vuonna 2012 tuotettu kokonaismaitomäärä nousi 6,1 % vuoteen 2011 verrattuna (6,81 -> 7,22 milj. litraan). Tämä kertoo maatalouden rakennekehityksestä: tilakoon kasvaminen korvaa tilojen lukumäärän laskua. Valtaosalla kasvinviljelytiloista tuotetaan rehukasveja. Vuoden 2013 aikana on käynnistetty yhteistyötä tuottajien ja nunnanlahtelaisen kyläkaupan kanssa, mistä on saatu positiivisia kokemuksia. Juuassa, kuten muuallakin Pohjois-Karjalassa, metsätalouden merkitys maatalouden sivuelinkeinona on koko maan vertailutasoa korkeampi. Tärkeitä toimenpiteitä ohjelmakauden aikana ovat investointi- ja sukupolvenvaihdosprosessien tukeminen ja vapautuvan peltomaan ohjaaminen kehittyvien tilojen käyttöön. Kasvinviljelytilojen osalta tärkeää on tilojen erikoistumisen edesauttaminen mm. hanketoiminnan ja yritysneuvonnan avulla, sekä kotieläin- ja kasvinviljelytilojen välisen yhteistyön kehittäminen tilojen toimintamahdollisuuksien ja kannattavuuden parantamiseksi. Kontiolahti Kontiolahdessa on maataloustukea hakeneita maatiloja 97 v Peltoa on viljelyssä yhteensä 2927 ha. Tiloista 57 harjoittaa kasvinviljelyä, 34 kotieläintaloutta ja 6 puutarhatuotantoa. Kotieläintalous antaa suurimman osan liikevaihdosta. Maidon osuus maatalouden myyntituloista vuonna 2011 oli 51 % vuonna Tiloilla tuotettiin pääasiassa rehunurmia ja rehuviljaa yhteensä 2100 ha, leipäviljaa 122 ha, puutarhakasveja 60 ha, ja erilaisia kesantoja, luonnonhoitopeltoja sekä erityistukisopimusaloja on 645 ha. Kontiolahti on voimakkaasti kasvavien taajamien ja vilkkaiden maaseutukylien kunta. Lisääntynyt maaseutukylien omakotiasutus on luonut uutta yritystoimintaa maatiloille. Lisääntyvä suoramyynti ja lähiruokatoiminta omakotiasutuksen ja maatilojen välillä antaa mahdollisuuksia maatilojen alkutuotannolle. Metsätaloudessa bioenergian tuotanto antaa lisätuloja metsätiloille ja muille yrityksille. Kontiolahdessa on tiheimmin asutuille kylille vesi- ja viemäriverkostot. Kylien sähköisiä yhteyksiä on parannettu rakentamalla kuituverkkoa laajakaistayhteyksiä käyttäville. Liperi Liperissä on maataloustukea hakeneita maatiloja 308 kappaletta vuonna Peltoa on viljelyssä ha. Tuotantosuunnista maidontuotanto muodostaa suurimman maatalouden myyntitulon, ollen 7,93 milj. (66%). Toisena on naudanlihan tuotanto 2,43 milj. (20%). Muita merkittäviä tuotantosuuntia ovat kasvituotanto, joista viljantuotannon osuus on 0,73 milj. (6%) ja muiden kasvien tuotanto 0,84 milj. (7%). Liperi on tunnettu maakunnan leipäpitäjänä. Peltopinta-ala ja tuotannon volyymit ovatkin maakunnan kärkipäätä. Maidontuotannon rinnalle on kehittynyt vankkaa viljantuotantoa; rehu, leipä ja siemenviljelyn muodossa. Liperi on myös maakunnan peruna-aitta. Uusia tuotantosuuntia on myös pystytty lanseeraaman perinteisten rinnalle, kuten marja, juures - ja vihannestuotanto. Vaikka maatalouden rakennemuutos on ollut rajua, niin Liperissä on löytynyt edelleen jatkamishalukkuutta nuorissa viljelijöissä ja sukupolvenvaihdoksia on toteutunut tasaiseen tahtiin. Viljelijät ovat myös varsin aktiivisia, monella on vankka maatalousalan koulutuspohja ja tietoa ja taitoa hankitaan koko ajan lisää. Nuoret tuottajat kehittävätkin varsin aktiivisesti tilaansa. Maatilojen Joensuun seudun maaseutuohjelma

6 tulopohja muodostuu tulevaisuudessakin maidosta, lihasta, viljasta, marjoista ja kasvinviljelystä. Monille tiloille on myös kehittynyt perinteisen tuotannon lisäksi monipuolista maaseudun yritystoimintaa. Outokumpu Maataloustukea hakeneita tiloja on Outokumussa 111 vuonna Tilamäärä on ollut vuosittain vähitellen laskeva. Peltoa on viljelyssä 3620 hehtaaria. Viljellyn pellon pinta-ala on pysynyt vakiona viime vuodet. Luopuneiden tilojen pelto on siirtynyt jatkavien tilojen käyttöön. Kotieläintaloudella on vahva merkitys myös Outokummun maataloudessa. Kotieläintiloja on 40, joista maitotiloja 22, naudanlihatiloja 13 ja hevostiloja 5. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 40 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhakasvituotantoa harjoittaa 31 tilaa. Maatalouden myyntituloista n. 3,3 milj euroa vuodessa maidontuotannosta tulee 72% ja naudanlihasta 15%. Maidontuotannon suhteellinen osuus on hieman suurempi kuin Joensuun seutukunnalla keskimäärin. Naudanlihantuotannossa osuus on samansuuruinen kuin alueella keskimäärin. Sivuansioilla on merkittävä asema maatalouden tulonmuodostuksessa. Maatiloilla on monialaista muuta yritystoimintaa. Monet maatalousyrittäjät työskentelevät Outokummun seudun teollisuuskylässä toimivissa yrityksissä. Outokummussa maitotalouden rakennemuutos on ollut voimakasta ja suurin luopumisaalto kotieläintiloilla on ohitettu. Sukupolvenvaihdoksia ei juuri ole tapahtunut viime vuosina ja viljelijöiden keski-ikä on sitä myötä kasvanut koko ajan. Tilalukumäärä tulee vähenemään tulevaisuudessa, koska tilanpidon jatkajia ei ole kaikilla luopujilla. Eniten vähenevät pienet kasvinviljelytilat, joiden peltoalat siirtyvät jatkavien tilojen lisämaaksi. Ohjelmakaudella kehittämistoimien painopiste on sukupolvenvaihdosten edistämisessä, maatalouden investointien edistämisessä ja muun maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä. Polvijärvi Maataloustukea hakeneita tiloja on Polvijärvellä 213 vuonna Peltoa on viljelyssä 8741 hehtaaria. Tilamäärä on ollut vuosittain vähitellen laskeva, mutta viljellyn pellon pinta-ala on pysynyt vakiona viime vuodet. Luopuneiden tilojen pelto on siirtynyt jatkavien tilojen käyttöön. Sukupolvenvaihdoksia tehdään vuosittain 2-4 kappaletta. Kotieläintaloudella on vahva merkitys Polvijärven maataloudessa. Polvijärvellä on 112 kotieläintilaa, joista 59 maitotilaa, 38 naudanlihatilaa, 11 hevostilaa, 3 lammastilaa ja 1 sikatila. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 60 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhakasvituotantoa harjoittaa 41 tilaa. Maatalouden n. 7,5 miljoonan euron vuosittaisista myyntituloista maidontuotannosta tulee 67 % ja naudanlihasta 22 %. Maidontuotannon suhteellinen osuus on samansuuruinen kuin Joensuun seutukunnalla. Naudanlihantuotannossa osuus on suurempi kuin Joensuun seudulla keskimäärin. Sivuansioilla on merkittävä asema maatalouden tulonmuodostuksessa. Maatiloilla on monialaista muuta yritystoimintaa ja monella tilalla myös tilan ulkopuolisia palkkatuloja. Polvijärvellä on luonnonmukaisen tuotannon osuus suurin koko seutukunnassa. Peltoalasta 4 Joensuun seudun maaseutuohjelma

7 on luomutuotannossa noin kolmannes ja pinta-alan kasvu näyttää jatkuvan. Kunnan alueella on kasvinviljelytiloja, luomumaidon- ja luomunaudanlihantuottajia, joiden yrityskoko on merkittävä. Paikallisen tilateurastamon Polvijärven Liha-aitan ympärille on muodostunut tiivis toimijaryhmä lähiruokateeman ympärille. Ohjelmakaudella kehittämistoimien painopiste on sukupolvenvaihdosten edistämisessä, maatalouden investointien edistämisessä etenkin kotieläintaloudessa ja luomuraakaaineiden jatkojalostuksen kehittämisessä. Tilalukumäärä (kpl) Viljelyssä oleva peltopinta-ala (ha) Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien tilalukumäärät ja viljelyssä oleva pelto-pinta-ala v Lähde: Pohjois-Karjalan ELY keskus. Nurmet sis. viherlannoitusnurmet ei luonnonlaitumet Viljat sis. vihantaviljat ja seosviljat Marja- ja hedelmäkasvit Avomaan vihannekset ja juurekset sis. peruna Muu kasvintuotantoala Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Yhteensä Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien viljellyn pellon käyttö (ha) vuonna Lähde Pohjois-Karjalan ELY keskus. Joensuun seudun maaseutuohjelma

8 Joensuun seutukunta 2012 Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 123,37 milj. EUR (-1 %)* Osuus koko maan tuloista 2 % % milj. EUR Maatalouden myyntitulot 33 40,70 Maatalouden tulotuet 31 38,13 Metsätulot (maanv.) 9 10,85 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 27 33,69 Kuntien lukumäärä 7 kpl Tilojen lukumäärä 1315 kpl (-4 %) Maatalouden myyntitulot Yhteensä 40,70 milj. EUR (3 %)* Osuus koko maan tuloista 2 % tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EUR Maito ,36 Naudanliha ,79 Sianliha ,97 Muu liha ,05 Kananmunat 1 0,28 Viljat ,37 Muut kasvit ,88 yhteensä 1290 ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen) Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK Joensuun seudulla sivuansioiden osuus on keskimääräistä suurempi kuin Pohjois-Karjalassa. Joensuussa ja sen itäpuolen kunnista Kontiolahdessa, Ilomantsissa ja Juuassa metsä- ja sivuelinkeinojen osuus on suurempi kuin Joensuun seudulla keskimäärin. 6 Joensuun seudun maaseutuohjelma

9 Joensuun seudun alkutuotannon kartoitus Juuan kunnan maaseutuasiamies Alina Koponen toteutti maaliskuussa 2013, osana YAMK-opintoja Maaseudun kehittämisen koulutusohjelmassa, Joensuun seudun maaseutupalveluiden toiminta-alueen maatilojen nykytilan ja tulevaisuussuunnittelun kartoituksen. Kyselytutkimuslomake postitettiin kaikille Yhteistoiminta (jäljempänä YTA) -alueen aktiivimaatiloille. Kyselytutkimuksen tarkoituksena on vahvistaa YTA -organisaation toimialueen maatilayritysten toimintatilanteen ja tulevaisuussuunnittelun tuntemusta sekä parantaa maaseudun kehittämistoiminnan asiakaslähtöisyyttä, että pystytään vastaamaan paremmin maatilojen tarpeisiin. Vastausprosentti koko YTA-alueella oli 28 % (vaihtelu kunnittain %), lypsykarjatiloista vastasi 28 %. Kyselyllä saavutetut tulokset olivat valtaosin ennakko-odotusten mukaisia. Vastauksista on selkeästi todennettavissa kuntakohtaiset erot maatalouden rakenteessa ja tuotantosuunnissa. Vastaajista 46 prosentilla on muuta yritystoimintaa varsinaisen maatalouden ohessa. Vastaajatiloista 23 prosenttia on kiinnostunut uudelleen suuntaamisesta erikoistuotantoon tai muuhun yritystoimintaan. Suosituimpia vaihtoehtoja olivat marjanviljely, maatilan tuotteiden suoramyynti ja riistaeläinten tarhaus. Taulukko yrittäjien arviosta maatilan kannattavuudesta. Vastausten perusteella lypsykarjatilat ovat kannattavimpia. vastausten lukumäärä prosenttia vastauksista Kannnattavuus kaikki tilat kpl maitotilat kpl kaikki tilat (369) maitotilat (82) erittäin hyvä 3 2 1% 2% hyvä % 18% kohtalainen % 67% heikohko % 11% heikko % 1% ei vastausta % 0% yhteensä % 99% Saatujen vastausten perusteella tilat voidaan jakaa 5 pääryhmään: 1. perustuotantoon investoivat, kehittyvät maatilat 2. erikoistuvat tilat 3. vakiintuneen toimintatilanteen tilat ja jäähdyttelevät tilat 4. aktivoitavat, peltoresursseja omistavat tilat 5. monipuolinen maaseutuyrittäjyys - monialaiset maatilat Eri ryhmien välillä on riippuvuussuhteita. Kaikkia ryhmiä tarvitaan, tärkeintä on luoda eri ryhmien välistä yhteistyötä ja toteuttaa ryhmien kehittymistä tehokkaimmin tukevia maaseudun kehittämistoimia. Suurimmat kehittymisen esteet ovat 1. kannattavuus 2. peltopinta-ala 3. oma korkea ikä ja jatkajan puute. Joensuun seudun maaseutuohjelma

10 1. Perustuotantoon investoivat, kehittyvät maatilat Päätuotantosuuntia ovat maidon ja lihantuotanto. Yrittäjät ovat iältään nuorempia tai jatkaja on tiedossa. Toiminta vaatii joko yhteistyötiloja tai peltopinta-alaa, josta paikoitellen on todella kova kilpailu. Yrittäjäominaisuudet ja talousosaaminen korostuvat. Tulevaisuudessa ammattitaitoisen työvoiman tarve tulee lisääntymään. Näille tiloille vakuussäätiötoiminta olisi erittäin tärkeää. 2. Erikoistuvat tilat (erikoistuotanto, -kasvit, -eläimet) Tämä on usein pienempien tilojen vaihtoehto, ja etenkin marjantuotanto kiinnostaa. Tuotannon käynnistäminen ja vakiinnuttaminen vaatii panoksia ja vaatii yrittäjältä aktiivisuutta markkinointi- ja verkostotyössä ja monipuolisia markkinointikanavia. Nämä tilat tarvitsevat erikoistunutta neuvontaa. 3. Vakiintuneen toiminnan tilat, sisältävät jäähdyttelevät tilat Eläköityviä viljelijöitä tai sitten lapsiperheitä ruuhkavuosineen tai mahdollinen jatkaja on vielä epävarma. Näiden tilojen kehittämistoiminta rajoittuu tuotannon tehostamiseen tai tilojen välisen yhteistoiminnan kehittämiseen, ovat kustannustehokkaita yksiköitä. Merkittävä osa maidosta ja lihasta tulee näiltä tiloilta. Näistäkin tiloista löytyy hyviä, kehittyviä tiloja usein SPV:n kautta. Nämä tilat tarvitsevat tuotantoneuvontaa, SPV- ja salkunsiirtotoimien neuvontaa ja tukitoimia. 4. Aktivoitavat peltoresursseja omistavat tilat Nämä ovat kasvinviljelytiloja, joilla on hallinnassaan merkittävä osa peltoresursseista. Maatalous- ja tukitulot ovat sivuansiota, usein ei ole halua ja/tai aikaa panostaa maatalouteen. Tukipolitiikka suosii näiden tilojen toiminnan jatkumista, mutta ongelmia voi tulla maataloustukijärjestelmän tukiehtojen noudattamisessa. Kannattavien vaihtoehtojen luominen ja etsiminen onnistuu mm. kehittyvien tilojen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Peltomaa saadaan tehokkaaseen käyttöön esim. karjatilan tarpeisiin ja samalla voidaan vastaanottaa lantaa. Tilan toiminnan loppuessa hallitusta alasajosta tulee huolehtia. Peltojen viljelyssä pitäminen ja niiden tukikelpoisuuden säilyttäminen on tärkeää. 5. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys, monialaiset maatilat Nämä yritykset tarjoavat useimmiten matkailu-, ohjelma-, majoitus- ja urakointipalveluja. Monessa tapauksessa yrityksessä on jatkojalostusta ja tilamyymälöitä. Tunnistettava asiakasryhmä on nuoret viljelijät, joilla on halu saada merkittävämpi osa toimeentulostaan maatilalta. Tähän ryhmään kuuluvat myös elämäntapaviljelijät, slow life ajatusta eteenpäin vievät, joille maatila-asuminen toimii harrastustoiminnan mahdollistajana. Tässä ryhmässä on tarve yritysneuvonnalle ja toimijoiden verkostoitumiselle markkinoinnin ja tuotekehityksen osalta. 8 Joensuun seudun maaseutuohjelma

11 Painopistealueet ohjelmakaudella Luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet edellyttävät uusiutuvan energian käytön lisäämistä 28 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan hajautettua, paikallisiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa. Biotaloudesta on kehittymässä Suomeen merkittävä toimiala ja sen yrittäjyys- ja työllistämismahdollisuudet ovat juuri maaseutualueilla suuret. Maakuntaamme on laadittu Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma vuoteen 2020 saakka. Biokaasun osalta yhtenä tavoitteena on vuoden 2020 loppuun mennessä saada maakuntaa n maatilan biokaasulaitosta, joista ainakin osa tuottaa liikennebiokaasua. Visiona on myös öljyvapaa maakunta. Potentiaalisia uusia energialähteitä ovat mm. nestemäiset biopolttoaineet, biokaasu, tuulivoima, maalämpö, aurinkoenergia sekä jätteiden ja peltobiomassojen hyödyntäminen energiantuotannossa. Maatalouden rakennemuutoksen myötä tilakoot ovat kasvaneet ja toiminta kehittynyt yhä suuremmiksi tuotantoyksiköiksi. Tilojen eläinmäärien ja peltoalojen kasvun myötä haasteeksi on muodostunut lannanvarastointi ja lannanlevitys riittävän laajalle peltoalueelle kustannustehokkaasti. Aikaisemmin pienet yksiköt pystyivät kierrättämään toiminnasta muodostuneet ravinteet paremmin. Toimintatapojen muuttuessa on maatalouden kuormittavuus osin myös lisääntynyt. Tärkeää onkin tukea ja löytää tehokkaita keinoja maataloudessa muodostuvien ravinnevarojen kierrättämiseksi ja hajauttamiseksi esim. hyödyntämällä biokaasuntuotannon tuomia mahdollisuuksia. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosysteemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmisille. Maatalousympäristön ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi pelloilla ja niityillä tuotettu ihmisravinto, hyönteisten pölytyspalvelut, maaperän tuottamat lannan hajotus- ja ravinteiden ja veden säätelypalvelut, tuholaisten ja rikkakasvien torjuntapalvelut sekä virkistystä ja esteettisyyttä tarjoavat palvelut. Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala Marko Natri Joensuun seudun maaseutuohjelma

12 Käytännössä toimivat ekosysteemipalvelut ovat maataloustuotannon perusta. Ekosysteemipalveluiden edistämiseksi ja säilyttämiseksi kiinnitetään huomiota viljelytapoihin sekä maan ja maatalousympäristöjen kestävään hoitoon. Tällaisia toimia ovat esim. maan rakenteen hoito (mm. toimiva ojitus, kalkitus, tiivistymisen ehkäisy) ja pölyttäjä-hyönteisiä varten kylvetyt pellot ja monimuotoisuuskaistat. Maaseudun ympäristön hoidossa keskeisiä asioita ovat vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus sekä maiseman hoito, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Matalat vesistöt ovat rehevöitymiselle alttiita, kun ilmastonmuutoksen myötä kasvukauden ulkopuolella olevat sademäärät kasvavat. Ravinteiden pysäyttäjiä ovat mm. kosteikot. Myös kuormittavimmille valuma-alueille kohdistuvalla vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrätykseen liittyvällä tiedottamisella ja neuvonnalla edistetään vesiensuojelun etenemistä. Vesistökunnostuksissa tarvitaan yhteistyötä eri osapuolten kesken ja paikalliselta taholta yhteistä tahtoa pitkäjänteiseen vesistön kunnostukseen, sillä tuloksia nähdään vasta usean vuoden jälkeen. Vesistöjen kunnostukseen voi sisältyä esim. hoitokalastusta ja kasvillisuuden niittoa sekä ranta-alueiden laiduntamista. Lisäksi esim. vesikasvimassan (kuten järviruoko), hoitokalastetun roskakalan ja ruopatun lietteen hyötykäyttöä on tarpeen kehittää. Maatalousluonnon ja maiseman säilyttäminen ja parantaminen on tärkeä osa ekosysteemipalveluita. Monimuotoinen maaseutuluonto säilyttää mm. pölytyspalvelut ja luontaiset torjuntapalvelut, jotka vaikuttavat välillisesti mustikan satoon ja kirvojen määriin. Vieraslajit vähentävät luonnon monimuotoisuutta valloittamalla kasvupaikkoja alkuperäisiltä lajeilta, ja niiden vaikutuksia ekosysteemipalvelujen toimivuudelle ei tiedetä. Tästä syystä niiden torjuntaan on tarpeellista paneutua nopeasti. Hoidettu maaseutumaisema on osa elinvoimaista maataloutta. Suuri osa hoidetusta maaseutumaisemasta syntyy maataloustuotannon sivutuotteena. Joillakin alueilla karjan vähentyminen ja toisaalla keskittyminen suuriin yksiköihin on vähentänyt laiduntamisen luomaa maiseman ja luonnonmonimuotoisuutta. Erityisesti luonnonlaiduntaminen lisää monimuotoisuutta ja luo myönteistä mielikuvaa maataloudesta. Ilmastonmuutos tuo maatalouteen haasteita, mutta myös mahdollisuuksia kasvukauden pidennyttyä. Tietoa tästä muutoksesta ja toimenpiteitä sen hillitsemisestä on tarpeen tuoda esille, jolloin muutokseen sopeutuminen helpottuu seuraavilla sukupolvilla. Luonnontuotteita ovat syötäväksi kelpaavat luonnonvaraiset tai puoliviljellyt marjat, sienet sekä luonnonyrtit. Lisäksi erikoisluonnontuotteita ovat esim. puiden sivutuotteet (mahla, tuohi, pihka ym), hoitotuotteina turve ja savi sekä koristemateriaalit kuten sammalet, jäkälät, varvut ja heinät. Luonnontuotteista erityisesti herkkutattia ostetaan suuria määriä ja viedään pääosin pakastettuna ulkomaille jalostettavaksi eteenpäin. Luonnonmarjoja kerätään tuontipoimijoiden avulla monella paikkakunnalla suurille marjaalan yrityksille. Useiden luonnontuotteiden jalostusasteen nostaminen ja markkinointikanavien löytäminen lisää mahdollisuuksia tällä toimialalla. Luonnontuotteiden sisältämiä arvokkaita aineita tutkitaan myös Itä-Suomen yliopistolla ja tämän tiedon hyödyntäminen jalostuksessa ja markkinoinnissa yhteistyössä kaikkien alalla toimivien kanssa lisää alan työllistävyyttä. Luonnontuotteiden yhdistäminen monipuolisesti muihin palveluihin esim. hyvinvointipalveluihin ja matkailuun, tuo lisäarvoa palveluille. Metsät ovat merkittävin taloudellisesti hyödynnettävissä oleva luonnonenergiavaramme. Metsäenergian tuotanto tulisi saada kannattavaksi omillaan ilman julkista tukea, kos- 10 Joensuun seudun maaseutuohjelma

13 ka tukipolitiikka on hyvin lyhytnäköistä eikä sen varaan voi rakentaa vaan se jopa jarruttaa kehitystä. Maatilataloudessa puuperusteisen energian käyttöä voidaan edelleen lisätä. Kasvatusmetsistä saatavilla puunmyyntituloilla on erityistä merkitystä alueen kunnista pääosin seuraavilla alueilla Ilomantsissa, Juuassa, Joensuussa ja Enossa. Metsäsektorilla on omat työkalut ja ohjelmat, joiden tavoitteita toteutetaan ja tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisohjelman mukaan valtakunnallisesti ammattikalastus on voimakkaiden muutosten edessä. Ammattikalastajat ikääntyvät ja yritystoiminnan jatkajia ei tällä hetkellä tahdo löytyä eikä alaa koeta kiinnostavaksi. Myös yrityskoot ovat pieniä, lähinnä yhden ihmisen yrityksiä ja usein yrittäminen on sivutoimista, osalla harrastuksesta tai elämäntavasta saadaan osa toimeentulosta. Ammattikalastus perustuu massakalastukseen, mutta saalismäärät ovat silti varsin pieniä, mikä vaikeuttaa jatkojalostustoiminnan kehittämistä. Toisaalta teknologian kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös kalatalouden kehittämiselle ja ammattikalastus ja kalastusmatkailu ovat kehittyviä aloja. Tässä maaseutuohjelmassa tukeudutaan tämän Itä-Suomen kalatalouden kehittämisohjelman tavoitteisiin ja tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. 1.1 Bioenergiatuotannon kehittäminen ja hyödyntäminen Otsikko/Aihe Tavoite Toimenpide Energiaomavaraisuuden Bioenergiatuotannon kehittäminen Hanketoiminta ja edistäminen ja aktiivinen toimijaverkosto. 1 toimiva biokaasulaitos hajauttaminen Energianeuvonta 5 kyläkohtaista energiantuotantolaitosta (sähköä ja lämpöä metsäenergialla sekä tuulivoimalat) Rypsinviljelyn ja rypsin energiakäytön lisääminen Haja-asutusalueiden viemäriverkosto Teurasjätteet ja yhdyskuntajätteet Pistekuormitus ei pilaa puhtaampaa jätettä Pistekuormitus ei pilaa puhtaampaa jätettä Innovaatioita kuntien jätteenkäsittely laitosten ympärille. Esimerkki: biokaasulaitos, jonne maatilat voivat toimittaa ylijäämäbiomassaa. Käsittely suljetussa kierrossa Esimerkki: jätteiden hyödyntäminen biokaasutuotannossa. Yhdyskuntajätteiden ja biomassan hyödyntämiseen on paremmin olemassa tukimahdollisuuksia Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Antero Stedt Joensuun seudun maaseutuohjelma

14 1.2 Maatalouden ravinteiden hyödyntäminen, pellon kasvukunto ja tilojen välinen yhteistyö Otsikko/Aihe Tavoite Toimenpide Ravinteiden kierrätys Ravinneomavaraisuuden edistäminen ja hajauttaminen. Varautuminen tuleviin tukipolitiikan tiukennuksiin, joissa ehtona voi olla hehtaarikohtaisen lannan levitysmäärän pieneneminen. Karja-ja kasvinviljelytilojen yhteistyön tehostaminen lannan hyödyntämisessä ravinteena. Esimerkki: karjatiloilla syntynyttä lantaa levitetään kasvinviljelytilojen pelloille. Lantaa ja muuta biomassaa hyödynnetään biovoimalassa. Satelliittisäiliöt kasvinviljelytiloille. Resurssitehokkuus ja alueellinen logistiikka. Hanketoimintaa: Pellot tuottamaan tyyppinen hankekokonaisuus Koulutukset (pellonpiennartilaisuudet ja luennot) Ekosysteemipalveluiden säilyttäminen ja hyödyntäminen maataloudessa Ravinteiden hyödyntäminen, peltojen viljelykunnon parantaminen ja viljelykelpoisena säilyttäminen. Esimerkki: viljelysuunnittelun yhteydessä neuvontaa ravinteiden käytöstä, kalkituksesta ja maan rakenteen hoidosta. Tutkimustiedon hyödyntäminen. Hanketoimintaa: Pellot tuottamaan tyyppinen hankekokonaisuus Pölytyksen onnistumisen parantaminen Vuokramehiläispesien käytön edistäminen mm. marjantuotannossa Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Anna Liimatainen 12 Joensuun seudun maaseutuohjelma

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Tavoitteena: kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin, 156 000 vuositasolla (mahdollistaa 1,5 m hankesalkun)

Lisätiedot

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020. luonnos. Ilomantsi Joensuu Juuka Liperi Kontiolahti Outokumpu Polvijärvi

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020. luonnos. Ilomantsi Joensuu Juuka Liperi Kontiolahti Outokumpu Polvijärvi Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 luonnos Ilomantsi Joensuu Juuka Liperi Kontiolahti Outokumpu Polvijärvi Sisältö Esipuhe ja alueen kuvaus... 1 Painopistealueet ohjelmakaudella 2014-2020... 9 1.

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä. Täky maatilat kehittyvät 2008-2011

Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä. Täky maatilat kehittyvät 2008-2011 Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä Täky maatilat kehittyvät 2008-2011 TÄKY Maatilat kehittymään 2008-2011 koulutushanke Apua sukupolvenvaihdokseen Hyvin suunnitellut sukupolvenvaihdokset Jatkuvuutta maaseudun

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY 1. PERUSTIEDOT Vastaajan nimi MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti/kotisivut Yritysmuoto: perheviljelmä perikunta/kp yhtymä muu, mikä Yrittäjien ikä:

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI 27.10.2004 Ari Heiskanen 1 RIISTATALOUDEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-KARJALASSA -HANKE 1.1.2004 31.12.2006 Toteuttajien yhteystiedot: Ari Heiskanen projektipäällikkö

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Pohjois-Karjalan tavoitteet - Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen - Osaamisen

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma 27.8.2009 Toiminta-ajatus Rautavaaran kunta, Rautavaaran Yrittäjät Ry ja MTK Rautavaara Visio edistävät ja tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kunnan alueella kehitetään aktiivisesti

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EAKR-hankehaun infotilaisuus 20.1.2015 Lappeenranta Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Esityksen sisältö Yleistä

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maatilojen 1. kevään 2012 tuotanto- ja investointi- sekä sukupolvenvaihdossuunnitelmia 2. laatia kyselyn pohjalta

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä. 16.2.2011 Rauno Kuha

Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä. 16.2.2011 Rauno Kuha Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä KEN EI TUNNE HISTORIAA EIKÄ TIEDOSTA NYKYPÄIVÄÄ, EI VOI TUNNISTAA TULEVAA 16.2.2011 Rauno Kuha Lapin maataloustukia saaneet tilat 2500 2000 Tiloja kpl 1500 1000

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot