Joensuun seudun maaseutuohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020"

Transkriptio

1 Joensuun seudun maaseutuohjelma Ilomantsi Joensuu Juuka Liperi Kontiolahti Outokumpu Polvijärvi

2 Sisältö Esipuhe ja alueen kuvaus... 1 Painopistealueet ohjelmakaudella Luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen Bioenergiatuotannon kehittäminen ja hyödyntäminen Maatalouden ravinteiden hyödyntäminen Luonnontuotteiden hyödyntäminen Metsäsektori Kalatalouselinkeino Maisema ja ympäristö Kilpailukykyiset ja uusiutuvat maaseutuyritykset ja maatilat Osaamisen vahvistaminen ja uudistumisen edistäminen Yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön...24 syventäminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen 5. Asuin, työ- ja vapaa-ajan ympäristöjen ylläpitäminen ja kehittäminen Tukipolitiikka Ohjelman seuranta, ylläpito ja raportointi Maatilojen tulovirrat v Joensuun seudulla ProAgria Pohjois-Karjala Painopaikka: Painotalo Seiska Oy Taitto: ProAgria Pohjois-Karjala, Marko Natri Kannen kuva ProAgria Pohjois-Karjala, Anna Liimatainen Joensuun seudun maaseutuohjelma

3 Esipuhe ja alueen kuvaus Joensuun seudun maaseutuohjelmaan on koottu Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien alueella seutukunnallisesti ja paikallisesti tärkeiksi koettuja tarpeita ja kehittämiskohtia. Tämä ohjelma on valmisteltu yhteensopivaksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, maakunnallisen maaseudun kehittämissuunnitelman sekä Joensuun seudun ja Vaara-Karjalan Leader -yhdistysten ohjelmien laadinnan kanssa. Seutukunnallinen maaseutuohjelma tarkastelee tarkasti paikallisia tarpeita ja mahdollisuuksia ja tekee toimenpide-esityksiä. Joensuun seutukuntaan kuuluvat Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Juuan kunnat sekä Joensuun ja Outokummun kaupungit. Joensuun seudun maaseutupalveluiden maaseutuviranomaiset ovat valmistelleet ohjelmaa eri sidosryhmien kanssa tiivistä yhteistyötä tehden. Ohjelman kokoamisesta ja pääosin kirjoittamisesta on vastannut Päivi Turunen Pro- Agria Pohjois-Karjalasta. Maaseutuohjelman on tilannut ja rahoittanut Joensuun seudun maaseutupalvelut. Maaseutupalveluista ohjelmaa on ollut työstämässä Unto Pirinen, Alina Koponen, Teuvo Hirvonen, Teuvo Mutanen ja Pertti Iivanainen. Maaseutuohjelman tavoitteena on kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin sekä edistää maaseudun elinkeinojen kehittymistä ja vahvistaa maaseutuasumisen ja yrittämisen toimintaympäristöä. Keskeisimpinä painopisteinä nousevat maidon-, naudanlihan- ja luonnonmukaisen tuotannon kehittäminen, energiaomavaraisuuden kehittäminen, asumismaaseudun ylläpitäminen, maankäytön suunnitelmallisuus sekä asumisen ja tuotannon harmoninen rinnakkaiselo. Joensuun seudun maaseutupalveluiden toimintatapoja ovat mm. tiedottaminen esimerkiksi maakaista.fi -tiedotuskanavan kautta, messuille ja maaseutunäyttelyyn osallistuminen, kouluttaminen, koordinointi, hankeyhteistyöhön osallistuminen, kyselyissä ja kartoituksissa mukana oleminen. Maaseutuhallinnon ja eri sidosryhmien välillä lisätään yhteistoimintaa myös yli maakuntarajojen. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään hanketoiminnassa, investointien suunnittelussa ja maatilayritysten työvoimatarpeen kysyntään vastaamiseksi. Myös maaseutuhallinnon ja eri sidosryhmien välillä lisätään yhteistoimintaa. Ohjelma on sekä viranomaisten että kuntalaisten yhteinen tahto kehittää Joensuun seudun maaseutua ja sen elinkeinoja. Ohjelman toteuttamisvastuu on Joensuun seudun maaseutupalveluilla ja toimenpiteitä toteuttavat eri toimijat, joita ovat mm. ProAgria Pohjois-Karjala, MTK Pohjois-Karjala, Leader -toimintaryhmät, Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu, Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek, Pohjois-Karjalan metsäkeskus, Pohjois-Karjalan kaupungit ja kunnat, kyläyhdistykset- ja kylätoimikunnat sekä maaseudun järjestöt, kylät ja yhdistykset. Ohjelmaluonnoksesta pyydettiin lausuntoa 22 taholta. Vastauksia saatiin 4 taholta. Nämä kaikki lausunnot tukevat ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohessa kuvaukset Joensuun seudun maaseutupalveluihin kuuluvien alueiden tunnusluvuista ja kehityssuunnista. Joensuun seudun maaseutuohjelma

4 Ilomantsi Maataloustukea hakeneita maatiloja on Ilomantsissa 114 v Tilamäärä on viimeisten vuosien aikana pysynyt lähes samana. Lopettaneiden tilojen pellot ovat pääasiassa siirtyneet jatkavien tilojen hallintaan ja onpa lopettaneiden tilalle tullut myös kokonaan uusia viljelijöitä. Vuonna 2013 tehtiin 3 sukupolvenvaihdosta. Viljelyksessä olevaa peltoa on 2188 ha. Suosituimmat viljelykasvit ovat heinänurmet 1600 ha, rehuviljat 200 ha ja marjakasvit 200 ha. Mustaherukkaa viljeltiin vuonna 2013 n. 145 ha, punaherukkaa n. 32 ha, karviaista n. 12 ha ja valkoherukkaa n. 5 ha. Marjanviljelyala on viime vuosina hieman supistunut ja marjatilojen koko kasvanut. Suurin haaste on ikääntyvien marjakasvustojen uudistaminen. Maitotilojen määrä on Ilomantsissa vähentynyt reippaasti. Vuonna 2005 Ilomantsissa oli noin 45 maitotilaa ja nyt niitä on 16 kappaletta. Vuonna 2012 tuotettu maitomäärä oli 2,69 milj. litraa. Tilaa kohden maitoa tuotettiin n litraa. Maitotilojen määrä näyttää edelleen vähenevän. Viime vuosina on rakennettu yksi uusi lypsykarjanavetta ja yksi uusi lihakarjanavetta. Rakentamalla vielä pari uutta lypsykarjanavettaa ja muutama lihakarja ja emolehmänavetta saataisiin maitomäärä pysymään nykytasolla ja tarvittavat lihanaudat kasvatettua omassa pitäjässä. Joensuu Maataloustukea hakeneita maatiloja on Joensuussa 301 v Peltoa on viljelyssä yhteensä 8748,5 ha. 72 tilaa harjoittaa maitotaloutta ja muuta kotieläintaloutta 16 tilaa. Maidontuottajien määrä on pienentynyt, mutta sen osuus maatalouden myyntituloista on edelleen suurin (73 % v. 2011). Tiloille maksettiin tukia v yhteensä 7.4 milj.. Tiloilla tuotetaan vuoden 2013 tilastojen mukaan pääasiassa nurmirehua yhteensä 4399 ha rehuviljaa yhteensä 2381 ha, siementuotannossa on 169 ha, leipäviljaa 63,63 ha, sekä erilaisia kesantoja, luonnonhoitopeltoja sekä erityistukisopimusaloja 1239,55 ha. Tulevaisuudessakin maidon tuotanto on olosuhteet huomioiden varmin tuotantomuoto. Maidon tuottamisen edistämiseksi tulee panostaa jatkossakin voimakkaasti. Maa- ja metsätilojen omistajien nuorentamiseksi tulee myös ohjata neuvontaa ja varoja. Joensuu on vahvan keskuksen ja lukuisten taajamien kaupunki. Maaseututaajamien palvelut ovat välttämättömiä maaseudun yrittäjille. Laaja kaupunki työllistää lukuisia pienyrittäjiä, sivuansiotulot ovat 31 % maatilojen bruttotuloista (v tieto). Juuka Juuassa on maataloustukea hakeneita maatiloja 162 v Maatilojen viljelyksessä oleva peltopinta-ala on 4639 ha. Vuonna 2011 juukalaisen maatalouden tulot olivat 13,81 milj. euroa. Kotieläintiloja on 63 kpl, joista maitotiloja 43 kpl, naudanlihatiloja 20 kpl, hevostiloja 5 kpl, lammastiloja 1 kpl ja 2 sikatilaa. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 24 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhatuotanto harjoittaa 57 tilaa. Juuan kunnan maatalous on muiden alueiden tavoin nautakarjatalousaluetta, merkittävimpänä tuotantosuuntana lypsykarjatalous, jonka osuus maatalouden kokonaismyyntituloista oli vuonna ,99 milj. (73 %). Juukalainen maidontuotanto on kehittyvää: 2010-luvulla alueella on 2 Joensuun seudun maaseutuohjelma

5 toteutettu 7 navettainvestointia, joista 5 lypsykarjanavettoja. Investointien myötä vuonna 2012 tuotettu kokonaismaitomäärä nousi 6,1 % vuoteen 2011 verrattuna (6,81 -> 7,22 milj. litraan). Tämä kertoo maatalouden rakennekehityksestä: tilakoon kasvaminen korvaa tilojen lukumäärän laskua. Valtaosalla kasvinviljelytiloista tuotetaan rehukasveja. Vuoden 2013 aikana on käynnistetty yhteistyötä tuottajien ja nunnanlahtelaisen kyläkaupan kanssa, mistä on saatu positiivisia kokemuksia. Juuassa, kuten muuallakin Pohjois-Karjalassa, metsätalouden merkitys maatalouden sivuelinkeinona on koko maan vertailutasoa korkeampi. Tärkeitä toimenpiteitä ohjelmakauden aikana ovat investointi- ja sukupolvenvaihdosprosessien tukeminen ja vapautuvan peltomaan ohjaaminen kehittyvien tilojen käyttöön. Kasvinviljelytilojen osalta tärkeää on tilojen erikoistumisen edesauttaminen mm. hanketoiminnan ja yritysneuvonnan avulla, sekä kotieläin- ja kasvinviljelytilojen välisen yhteistyön kehittäminen tilojen toimintamahdollisuuksien ja kannattavuuden parantamiseksi. Kontiolahti Kontiolahdessa on maataloustukea hakeneita maatiloja 97 v Peltoa on viljelyssä yhteensä 2927 ha. Tiloista 57 harjoittaa kasvinviljelyä, 34 kotieläintaloutta ja 6 puutarhatuotantoa. Kotieläintalous antaa suurimman osan liikevaihdosta. Maidon osuus maatalouden myyntituloista vuonna 2011 oli 51 % vuonna Tiloilla tuotettiin pääasiassa rehunurmia ja rehuviljaa yhteensä 2100 ha, leipäviljaa 122 ha, puutarhakasveja 60 ha, ja erilaisia kesantoja, luonnonhoitopeltoja sekä erityistukisopimusaloja on 645 ha. Kontiolahti on voimakkaasti kasvavien taajamien ja vilkkaiden maaseutukylien kunta. Lisääntynyt maaseutukylien omakotiasutus on luonut uutta yritystoimintaa maatiloille. Lisääntyvä suoramyynti ja lähiruokatoiminta omakotiasutuksen ja maatilojen välillä antaa mahdollisuuksia maatilojen alkutuotannolle. Metsätaloudessa bioenergian tuotanto antaa lisätuloja metsätiloille ja muille yrityksille. Kontiolahdessa on tiheimmin asutuille kylille vesi- ja viemäriverkostot. Kylien sähköisiä yhteyksiä on parannettu rakentamalla kuituverkkoa laajakaistayhteyksiä käyttäville. Liperi Liperissä on maataloustukea hakeneita maatiloja 308 kappaletta vuonna Peltoa on viljelyssä ha. Tuotantosuunnista maidontuotanto muodostaa suurimman maatalouden myyntitulon, ollen 7,93 milj. (66%). Toisena on naudanlihan tuotanto 2,43 milj. (20%). Muita merkittäviä tuotantosuuntia ovat kasvituotanto, joista viljantuotannon osuus on 0,73 milj. (6%) ja muiden kasvien tuotanto 0,84 milj. (7%). Liperi on tunnettu maakunnan leipäpitäjänä. Peltopinta-ala ja tuotannon volyymit ovatkin maakunnan kärkipäätä. Maidontuotannon rinnalle on kehittynyt vankkaa viljantuotantoa; rehu, leipä ja siemenviljelyn muodossa. Liperi on myös maakunnan peruna-aitta. Uusia tuotantosuuntia on myös pystytty lanseeraaman perinteisten rinnalle, kuten marja, juures - ja vihannestuotanto. Vaikka maatalouden rakennemuutos on ollut rajua, niin Liperissä on löytynyt edelleen jatkamishalukkuutta nuorissa viljelijöissä ja sukupolvenvaihdoksia on toteutunut tasaiseen tahtiin. Viljelijät ovat myös varsin aktiivisia, monella on vankka maatalousalan koulutuspohja ja tietoa ja taitoa hankitaan koko ajan lisää. Nuoret tuottajat kehittävätkin varsin aktiivisesti tilaansa. Maatilojen Joensuun seudun maaseutuohjelma

6 tulopohja muodostuu tulevaisuudessakin maidosta, lihasta, viljasta, marjoista ja kasvinviljelystä. Monille tiloille on myös kehittynyt perinteisen tuotannon lisäksi monipuolista maaseudun yritystoimintaa. Outokumpu Maataloustukea hakeneita tiloja on Outokumussa 111 vuonna Tilamäärä on ollut vuosittain vähitellen laskeva. Peltoa on viljelyssä 3620 hehtaaria. Viljellyn pellon pinta-ala on pysynyt vakiona viime vuodet. Luopuneiden tilojen pelto on siirtynyt jatkavien tilojen käyttöön. Kotieläintaloudella on vahva merkitys myös Outokummun maataloudessa. Kotieläintiloja on 40, joista maitotiloja 22, naudanlihatiloja 13 ja hevostiloja 5. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 40 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhakasvituotantoa harjoittaa 31 tilaa. Maatalouden myyntituloista n. 3,3 milj euroa vuodessa maidontuotannosta tulee 72% ja naudanlihasta 15%. Maidontuotannon suhteellinen osuus on hieman suurempi kuin Joensuun seutukunnalla keskimäärin. Naudanlihantuotannossa osuus on samansuuruinen kuin alueella keskimäärin. Sivuansioilla on merkittävä asema maatalouden tulonmuodostuksessa. Maatiloilla on monialaista muuta yritystoimintaa. Monet maatalousyrittäjät työskentelevät Outokummun seudun teollisuuskylässä toimivissa yrityksissä. Outokummussa maitotalouden rakennemuutos on ollut voimakasta ja suurin luopumisaalto kotieläintiloilla on ohitettu. Sukupolvenvaihdoksia ei juuri ole tapahtunut viime vuosina ja viljelijöiden keski-ikä on sitä myötä kasvanut koko ajan. Tilalukumäärä tulee vähenemään tulevaisuudessa, koska tilanpidon jatkajia ei ole kaikilla luopujilla. Eniten vähenevät pienet kasvinviljelytilat, joiden peltoalat siirtyvät jatkavien tilojen lisämaaksi. Ohjelmakaudella kehittämistoimien painopiste on sukupolvenvaihdosten edistämisessä, maatalouden investointien edistämisessä ja muun maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä. Polvijärvi Maataloustukea hakeneita tiloja on Polvijärvellä 213 vuonna Peltoa on viljelyssä 8741 hehtaaria. Tilamäärä on ollut vuosittain vähitellen laskeva, mutta viljellyn pellon pinta-ala on pysynyt vakiona viime vuodet. Luopuneiden tilojen pelto on siirtynyt jatkavien tilojen käyttöön. Sukupolvenvaihdoksia tehdään vuosittain 2-4 kappaletta. Kotieläintaloudella on vahva merkitys Polvijärven maataloudessa. Polvijärvellä on 112 kotieläintilaa, joista 59 maitotilaa, 38 naudanlihatilaa, 11 hevostilaa, 3 lammastilaa ja 1 sikatila. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 60 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhakasvituotantoa harjoittaa 41 tilaa. Maatalouden n. 7,5 miljoonan euron vuosittaisista myyntituloista maidontuotannosta tulee 67 % ja naudanlihasta 22 %. Maidontuotannon suhteellinen osuus on samansuuruinen kuin Joensuun seutukunnalla. Naudanlihantuotannossa osuus on suurempi kuin Joensuun seudulla keskimäärin. Sivuansioilla on merkittävä asema maatalouden tulonmuodostuksessa. Maatiloilla on monialaista muuta yritystoimintaa ja monella tilalla myös tilan ulkopuolisia palkkatuloja. Polvijärvellä on luonnonmukaisen tuotannon osuus suurin koko seutukunnassa. Peltoalasta 4 Joensuun seudun maaseutuohjelma

7 on luomutuotannossa noin kolmannes ja pinta-alan kasvu näyttää jatkuvan. Kunnan alueella on kasvinviljelytiloja, luomumaidon- ja luomunaudanlihantuottajia, joiden yrityskoko on merkittävä. Paikallisen tilateurastamon Polvijärven Liha-aitan ympärille on muodostunut tiivis toimijaryhmä lähiruokateeman ympärille. Ohjelmakaudella kehittämistoimien painopiste on sukupolvenvaihdosten edistämisessä, maatalouden investointien edistämisessä etenkin kotieläintaloudessa ja luomuraakaaineiden jatkojalostuksen kehittämisessä. Tilalukumäärä (kpl) Viljelyssä oleva peltopinta-ala (ha) Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien tilalukumäärät ja viljelyssä oleva pelto-pinta-ala v Lähde: Pohjois-Karjalan ELY keskus. Nurmet sis. viherlannoitusnurmet ei luonnonlaitumet Viljat sis. vihantaviljat ja seosviljat Marja- ja hedelmäkasvit Avomaan vihannekset ja juurekset sis. peruna Muu kasvintuotantoala Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Yhteensä Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien viljellyn pellon käyttö (ha) vuonna Lähde Pohjois-Karjalan ELY keskus. Joensuun seudun maaseutuohjelma

8 Joensuun seutukunta 2012 Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 123,37 milj. EUR (-1 %)* Osuus koko maan tuloista 2 % % milj. EUR Maatalouden myyntitulot 33 40,70 Maatalouden tulotuet 31 38,13 Metsätulot (maanv.) 9 10,85 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 27 33,69 Kuntien lukumäärä 7 kpl Tilojen lukumäärä 1315 kpl (-4 %) Maatalouden myyntitulot Yhteensä 40,70 milj. EUR (3 %)* Osuus koko maan tuloista 2 % tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EUR Maito ,36 Naudanliha ,79 Sianliha ,97 Muu liha ,05 Kananmunat 1 0,28 Viljat ,37 Muut kasvit ,88 yhteensä 1290 ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen) Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK Joensuun seudulla sivuansioiden osuus on keskimääräistä suurempi kuin Pohjois-Karjalassa. Joensuussa ja sen itäpuolen kunnista Kontiolahdessa, Ilomantsissa ja Juuassa metsä- ja sivuelinkeinojen osuus on suurempi kuin Joensuun seudulla keskimäärin. 6 Joensuun seudun maaseutuohjelma

9 Joensuun seudun alkutuotannon kartoitus Juuan kunnan maaseutuasiamies Alina Koponen toteutti maaliskuussa 2013, osana YAMK-opintoja Maaseudun kehittämisen koulutusohjelmassa, Joensuun seudun maaseutupalveluiden toiminta-alueen maatilojen nykytilan ja tulevaisuussuunnittelun kartoituksen. Kyselytutkimuslomake postitettiin kaikille Yhteistoiminta (jäljempänä YTA) -alueen aktiivimaatiloille. Kyselytutkimuksen tarkoituksena on vahvistaa YTA -organisaation toimialueen maatilayritysten toimintatilanteen ja tulevaisuussuunnittelun tuntemusta sekä parantaa maaseudun kehittämistoiminnan asiakaslähtöisyyttä, että pystytään vastaamaan paremmin maatilojen tarpeisiin. Vastausprosentti koko YTA-alueella oli 28 % (vaihtelu kunnittain %), lypsykarjatiloista vastasi 28 %. Kyselyllä saavutetut tulokset olivat valtaosin ennakko-odotusten mukaisia. Vastauksista on selkeästi todennettavissa kuntakohtaiset erot maatalouden rakenteessa ja tuotantosuunnissa. Vastaajista 46 prosentilla on muuta yritystoimintaa varsinaisen maatalouden ohessa. Vastaajatiloista 23 prosenttia on kiinnostunut uudelleen suuntaamisesta erikoistuotantoon tai muuhun yritystoimintaan. Suosituimpia vaihtoehtoja olivat marjanviljely, maatilan tuotteiden suoramyynti ja riistaeläinten tarhaus. Taulukko yrittäjien arviosta maatilan kannattavuudesta. Vastausten perusteella lypsykarjatilat ovat kannattavimpia. vastausten lukumäärä prosenttia vastauksista Kannnattavuus kaikki tilat kpl maitotilat kpl kaikki tilat (369) maitotilat (82) erittäin hyvä 3 2 1% 2% hyvä % 18% kohtalainen % 67% heikohko % 11% heikko % 1% ei vastausta % 0% yhteensä % 99% Saatujen vastausten perusteella tilat voidaan jakaa 5 pääryhmään: 1. perustuotantoon investoivat, kehittyvät maatilat 2. erikoistuvat tilat 3. vakiintuneen toimintatilanteen tilat ja jäähdyttelevät tilat 4. aktivoitavat, peltoresursseja omistavat tilat 5. monipuolinen maaseutuyrittäjyys - monialaiset maatilat Eri ryhmien välillä on riippuvuussuhteita. Kaikkia ryhmiä tarvitaan, tärkeintä on luoda eri ryhmien välistä yhteistyötä ja toteuttaa ryhmien kehittymistä tehokkaimmin tukevia maaseudun kehittämistoimia. Suurimmat kehittymisen esteet ovat 1. kannattavuus 2. peltopinta-ala 3. oma korkea ikä ja jatkajan puute. Joensuun seudun maaseutuohjelma

10 1. Perustuotantoon investoivat, kehittyvät maatilat Päätuotantosuuntia ovat maidon ja lihantuotanto. Yrittäjät ovat iältään nuorempia tai jatkaja on tiedossa. Toiminta vaatii joko yhteistyötiloja tai peltopinta-alaa, josta paikoitellen on todella kova kilpailu. Yrittäjäominaisuudet ja talousosaaminen korostuvat. Tulevaisuudessa ammattitaitoisen työvoiman tarve tulee lisääntymään. Näille tiloille vakuussäätiötoiminta olisi erittäin tärkeää. 2. Erikoistuvat tilat (erikoistuotanto, -kasvit, -eläimet) Tämä on usein pienempien tilojen vaihtoehto, ja etenkin marjantuotanto kiinnostaa. Tuotannon käynnistäminen ja vakiinnuttaminen vaatii panoksia ja vaatii yrittäjältä aktiivisuutta markkinointi- ja verkostotyössä ja monipuolisia markkinointikanavia. Nämä tilat tarvitsevat erikoistunutta neuvontaa. 3. Vakiintuneen toiminnan tilat, sisältävät jäähdyttelevät tilat Eläköityviä viljelijöitä tai sitten lapsiperheitä ruuhkavuosineen tai mahdollinen jatkaja on vielä epävarma. Näiden tilojen kehittämistoiminta rajoittuu tuotannon tehostamiseen tai tilojen välisen yhteistoiminnan kehittämiseen, ovat kustannustehokkaita yksiköitä. Merkittävä osa maidosta ja lihasta tulee näiltä tiloilta. Näistäkin tiloista löytyy hyviä, kehittyviä tiloja usein SPV:n kautta. Nämä tilat tarvitsevat tuotantoneuvontaa, SPV- ja salkunsiirtotoimien neuvontaa ja tukitoimia. 4. Aktivoitavat peltoresursseja omistavat tilat Nämä ovat kasvinviljelytiloja, joilla on hallinnassaan merkittävä osa peltoresursseista. Maatalous- ja tukitulot ovat sivuansiota, usein ei ole halua ja/tai aikaa panostaa maatalouteen. Tukipolitiikka suosii näiden tilojen toiminnan jatkumista, mutta ongelmia voi tulla maataloustukijärjestelmän tukiehtojen noudattamisessa. Kannattavien vaihtoehtojen luominen ja etsiminen onnistuu mm. kehittyvien tilojen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Peltomaa saadaan tehokkaaseen käyttöön esim. karjatilan tarpeisiin ja samalla voidaan vastaanottaa lantaa. Tilan toiminnan loppuessa hallitusta alasajosta tulee huolehtia. Peltojen viljelyssä pitäminen ja niiden tukikelpoisuuden säilyttäminen on tärkeää. 5. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys, monialaiset maatilat Nämä yritykset tarjoavat useimmiten matkailu-, ohjelma-, majoitus- ja urakointipalveluja. Monessa tapauksessa yrityksessä on jatkojalostusta ja tilamyymälöitä. Tunnistettava asiakasryhmä on nuoret viljelijät, joilla on halu saada merkittävämpi osa toimeentulostaan maatilalta. Tähän ryhmään kuuluvat myös elämäntapaviljelijät, slow life ajatusta eteenpäin vievät, joille maatila-asuminen toimii harrastustoiminnan mahdollistajana. Tässä ryhmässä on tarve yritysneuvonnalle ja toimijoiden verkostoitumiselle markkinoinnin ja tuotekehityksen osalta. 8 Joensuun seudun maaseutuohjelma

11 Painopistealueet ohjelmakaudella Luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet edellyttävät uusiutuvan energian käytön lisäämistä 28 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan hajautettua, paikallisiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa. Biotaloudesta on kehittymässä Suomeen merkittävä toimiala ja sen yrittäjyys- ja työllistämismahdollisuudet ovat juuri maaseutualueilla suuret. Maakuntaamme on laadittu Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma vuoteen 2020 saakka. Biokaasun osalta yhtenä tavoitteena on vuoden 2020 loppuun mennessä saada maakuntaa n maatilan biokaasulaitosta, joista ainakin osa tuottaa liikennebiokaasua. Visiona on myös öljyvapaa maakunta. Potentiaalisia uusia energialähteitä ovat mm. nestemäiset biopolttoaineet, biokaasu, tuulivoima, maalämpö, aurinkoenergia sekä jätteiden ja peltobiomassojen hyödyntäminen energiantuotannossa. Maatalouden rakennemuutoksen myötä tilakoot ovat kasvaneet ja toiminta kehittynyt yhä suuremmiksi tuotantoyksiköiksi. Tilojen eläinmäärien ja peltoalojen kasvun myötä haasteeksi on muodostunut lannanvarastointi ja lannanlevitys riittävän laajalle peltoalueelle kustannustehokkaasti. Aikaisemmin pienet yksiköt pystyivät kierrättämään toiminnasta muodostuneet ravinteet paremmin. Toimintatapojen muuttuessa on maatalouden kuormittavuus osin myös lisääntynyt. Tärkeää onkin tukea ja löytää tehokkaita keinoja maataloudessa muodostuvien ravinnevarojen kierrättämiseksi ja hajauttamiseksi esim. hyödyntämällä biokaasuntuotannon tuomia mahdollisuuksia. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosysteemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmisille. Maatalousympäristön ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi pelloilla ja niityillä tuotettu ihmisravinto, hyönteisten pölytyspalvelut, maaperän tuottamat lannan hajotus- ja ravinteiden ja veden säätelypalvelut, tuholaisten ja rikkakasvien torjuntapalvelut sekä virkistystä ja esteettisyyttä tarjoavat palvelut. Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala Marko Natri Joensuun seudun maaseutuohjelma

12 Käytännössä toimivat ekosysteemipalvelut ovat maataloustuotannon perusta. Ekosysteemipalveluiden edistämiseksi ja säilyttämiseksi kiinnitetään huomiota viljelytapoihin sekä maan ja maatalousympäristöjen kestävään hoitoon. Tällaisia toimia ovat esim. maan rakenteen hoito (mm. toimiva ojitus, kalkitus, tiivistymisen ehkäisy) ja pölyttäjä-hyönteisiä varten kylvetyt pellot ja monimuotoisuuskaistat. Maaseudun ympäristön hoidossa keskeisiä asioita ovat vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus sekä maiseman hoito, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Matalat vesistöt ovat rehevöitymiselle alttiita, kun ilmastonmuutoksen myötä kasvukauden ulkopuolella olevat sademäärät kasvavat. Ravinteiden pysäyttäjiä ovat mm. kosteikot. Myös kuormittavimmille valuma-alueille kohdistuvalla vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrätykseen liittyvällä tiedottamisella ja neuvonnalla edistetään vesiensuojelun etenemistä. Vesistökunnostuksissa tarvitaan yhteistyötä eri osapuolten kesken ja paikalliselta taholta yhteistä tahtoa pitkäjänteiseen vesistön kunnostukseen, sillä tuloksia nähdään vasta usean vuoden jälkeen. Vesistöjen kunnostukseen voi sisältyä esim. hoitokalastusta ja kasvillisuuden niittoa sekä ranta-alueiden laiduntamista. Lisäksi esim. vesikasvimassan (kuten järviruoko), hoitokalastetun roskakalan ja ruopatun lietteen hyötykäyttöä on tarpeen kehittää. Maatalousluonnon ja maiseman säilyttäminen ja parantaminen on tärkeä osa ekosysteemipalveluita. Monimuotoinen maaseutuluonto säilyttää mm. pölytyspalvelut ja luontaiset torjuntapalvelut, jotka vaikuttavat välillisesti mustikan satoon ja kirvojen määriin. Vieraslajit vähentävät luonnon monimuotoisuutta valloittamalla kasvupaikkoja alkuperäisiltä lajeilta, ja niiden vaikutuksia ekosysteemipalvelujen toimivuudelle ei tiedetä. Tästä syystä niiden torjuntaan on tarpeellista paneutua nopeasti. Hoidettu maaseutumaisema on osa elinvoimaista maataloutta. Suuri osa hoidetusta maaseutumaisemasta syntyy maataloustuotannon sivutuotteena. Joillakin alueilla karjan vähentyminen ja toisaalla keskittyminen suuriin yksiköihin on vähentänyt laiduntamisen luomaa maiseman ja luonnonmonimuotoisuutta. Erityisesti luonnonlaiduntaminen lisää monimuotoisuutta ja luo myönteistä mielikuvaa maataloudesta. Ilmastonmuutos tuo maatalouteen haasteita, mutta myös mahdollisuuksia kasvukauden pidennyttyä. Tietoa tästä muutoksesta ja toimenpiteitä sen hillitsemisestä on tarpeen tuoda esille, jolloin muutokseen sopeutuminen helpottuu seuraavilla sukupolvilla. Luonnontuotteita ovat syötäväksi kelpaavat luonnonvaraiset tai puoliviljellyt marjat, sienet sekä luonnonyrtit. Lisäksi erikoisluonnontuotteita ovat esim. puiden sivutuotteet (mahla, tuohi, pihka ym), hoitotuotteina turve ja savi sekä koristemateriaalit kuten sammalet, jäkälät, varvut ja heinät. Luonnontuotteista erityisesti herkkutattia ostetaan suuria määriä ja viedään pääosin pakastettuna ulkomaille jalostettavaksi eteenpäin. Luonnonmarjoja kerätään tuontipoimijoiden avulla monella paikkakunnalla suurille marjaalan yrityksille. Useiden luonnontuotteiden jalostusasteen nostaminen ja markkinointikanavien löytäminen lisää mahdollisuuksia tällä toimialalla. Luonnontuotteiden sisältämiä arvokkaita aineita tutkitaan myös Itä-Suomen yliopistolla ja tämän tiedon hyödyntäminen jalostuksessa ja markkinoinnissa yhteistyössä kaikkien alalla toimivien kanssa lisää alan työllistävyyttä. Luonnontuotteiden yhdistäminen monipuolisesti muihin palveluihin esim. hyvinvointipalveluihin ja matkailuun, tuo lisäarvoa palveluille. Metsät ovat merkittävin taloudellisesti hyödynnettävissä oleva luonnonenergiavaramme. Metsäenergian tuotanto tulisi saada kannattavaksi omillaan ilman julkista tukea, kos- 10 Joensuun seudun maaseutuohjelma

13 ka tukipolitiikka on hyvin lyhytnäköistä eikä sen varaan voi rakentaa vaan se jopa jarruttaa kehitystä. Maatilataloudessa puuperusteisen energian käyttöä voidaan edelleen lisätä. Kasvatusmetsistä saatavilla puunmyyntituloilla on erityistä merkitystä alueen kunnista pääosin seuraavilla alueilla Ilomantsissa, Juuassa, Joensuussa ja Enossa. Metsäsektorilla on omat työkalut ja ohjelmat, joiden tavoitteita toteutetaan ja tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisohjelman mukaan valtakunnallisesti ammattikalastus on voimakkaiden muutosten edessä. Ammattikalastajat ikääntyvät ja yritystoiminnan jatkajia ei tällä hetkellä tahdo löytyä eikä alaa koeta kiinnostavaksi. Myös yrityskoot ovat pieniä, lähinnä yhden ihmisen yrityksiä ja usein yrittäminen on sivutoimista, osalla harrastuksesta tai elämäntavasta saadaan osa toimeentulosta. Ammattikalastus perustuu massakalastukseen, mutta saalismäärät ovat silti varsin pieniä, mikä vaikeuttaa jatkojalostustoiminnan kehittämistä. Toisaalta teknologian kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös kalatalouden kehittämiselle ja ammattikalastus ja kalastusmatkailu ovat kehittyviä aloja. Tässä maaseutuohjelmassa tukeudutaan tämän Itä-Suomen kalatalouden kehittämisohjelman tavoitteisiin ja tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. 1.1 Bioenergiatuotannon kehittäminen ja hyödyntäminen Otsikko/Aihe Tavoite Toimenpide Energiaomavaraisuuden Bioenergiatuotannon kehittäminen Hanketoiminta ja edistäminen ja aktiivinen toimijaverkosto. 1 toimiva biokaasulaitos hajauttaminen Energianeuvonta 5 kyläkohtaista energiantuotantolaitosta (sähköä ja lämpöä metsäenergialla sekä tuulivoimalat) Rypsinviljelyn ja rypsin energiakäytön lisääminen Haja-asutusalueiden viemäriverkosto Teurasjätteet ja yhdyskuntajätteet Pistekuormitus ei pilaa puhtaampaa jätettä Pistekuormitus ei pilaa puhtaampaa jätettä Innovaatioita kuntien jätteenkäsittely laitosten ympärille. Esimerkki: biokaasulaitos, jonne maatilat voivat toimittaa ylijäämäbiomassaa. Käsittely suljetussa kierrossa Esimerkki: jätteiden hyödyntäminen biokaasutuotannossa. Yhdyskuntajätteiden ja biomassan hyödyntämiseen on paremmin olemassa tukimahdollisuuksia Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Antero Stedt Joensuun seudun maaseutuohjelma

14 1.2 Maatalouden ravinteiden hyödyntäminen, pellon kasvukunto ja tilojen välinen yhteistyö Otsikko/Aihe Tavoite Toimenpide Ravinteiden kierrätys Ravinneomavaraisuuden edistäminen ja hajauttaminen. Varautuminen tuleviin tukipolitiikan tiukennuksiin, joissa ehtona voi olla hehtaarikohtaisen lannan levitysmäärän pieneneminen. Karja-ja kasvinviljelytilojen yhteistyön tehostaminen lannan hyödyntämisessä ravinteena. Esimerkki: karjatiloilla syntynyttä lantaa levitetään kasvinviljelytilojen pelloille. Lantaa ja muuta biomassaa hyödynnetään biovoimalassa. Satelliittisäiliöt kasvinviljelytiloille. Resurssitehokkuus ja alueellinen logistiikka. Hanketoimintaa: Pellot tuottamaan tyyppinen hankekokonaisuus Koulutukset (pellonpiennartilaisuudet ja luennot) Ekosysteemipalveluiden säilyttäminen ja hyödyntäminen maataloudessa Ravinteiden hyödyntäminen, peltojen viljelykunnon parantaminen ja viljelykelpoisena säilyttäminen. Esimerkki: viljelysuunnittelun yhteydessä neuvontaa ravinteiden käytöstä, kalkituksesta ja maan rakenteen hoidosta. Tutkimustiedon hyödyntäminen. Hanketoimintaa: Pellot tuottamaan tyyppinen hankekokonaisuus Pölytyksen onnistumisen parantaminen Vuokramehiläispesien käytön edistäminen mm. marjantuotannossa Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Anna Liimatainen 12 Joensuun seudun maaseutuohjelma

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Tavoitteena: kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin, 156 000 vuositasolla (mahdollistaa 1,5 m hankesalkun)

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi Kainuun Maatilakysely 2012 - Suomussalmi Maatilan perustietoja: Tilalla on peltoa Vastaajien määrä: 54 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 alle 10 ha 10-30 ha 31-50 ha 51-80 ha

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla Hyväksytty Maakunnan yhteistyöryhmässä 18.12.2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020, maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla Yleistä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Pohjois-Karjalan tavoitteet - Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen - Osaamisen

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Itä-Suomi -yhteistyö. Pohjois-Savon ELY-keskus Sivu 1

Itä-Suomi -yhteistyö. Pohjois-Savon ELY-keskus Sivu 1 Itä-Suomi -yhteistyö Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Alueiden väliset hankkeet 10348 Ravinnerenki I-S 13895 Tuottava itäsuomalainen naudanlihatuotanto I-S 11193 Rautalammin-Konneveden luontomatkailunkoordinointihanke

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila 1 Teppo Tutkija 4.4.2016 Osana hanketta Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto Luomupuutarha

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Outokumpu. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti Outokumpu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Älykäs ja osallistava kasvu maaseutualueilla: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Sivu 1 16.5.2014

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelma vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelma vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelma vuosille 2014-2020 30.5.2013 1 Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2012. Maatalouden tulotuet* 84 %

Lisätiedot

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot