RAPORTTEJA Valoa näkyvissä? Hämeen alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 JESSE MAROLA MARKKU PAANANEN PIRJO VIRTANEN

Transkriptio

1 RAPORTTEJA Valoa näkyvissä? Hämeen alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 JESSE MAROLA MARKKU PAANANEN PIRJO VIRTANEN

2

3 Valoa näkyvissä? Hämeen alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 JESSE MAROLA MARKKU PAANANEN PIRJO VIRTANEN

4 RAPORTTEJA VALOA NÄKYVISSÄ? HÄMEEN ALUEELLISET KEHITYSNÄKYMÄT SYKSYLLÄ 2013 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Salla Salo Kansikuva: Eija Isomäki, muut kuvat: Pirjo Orava ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN:

5 Sisältö 1 Johdanto Hämeen alueellisen kehityksen lähtökohdat Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Yritystoimipaikat Kanta- ja Päijät-Hämeessä Uusia yrityksiä entistä vähemmän Suurimmat yritykset Hämeessä teollisuuden ja kaupan toimialoilla Työllisyys Miten avoimet työpaikat ja työnhakijat kohtaavat? Kasvavia ja taantuvia toimialoja Erityisryhmät syrjäytymisvaarassa työnhaussa Venäläiset ja virolaiset suurimmat ulkomaalaiset työnhakijaryhmät Koulutus ja osaaminen Mihin koulutukseen nuoret haluavat? Miten koulutuksen päättäneet sijoittuvat? Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikat vähenevät Hämeessä Työvoimakoulutusta ja työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua Alueen vahvuudet ja lähitulevaisuuden kehitysnäkymät Häme maakuntien vertailussa Aluekehityksen näkymät Hämeessä Elinkeinoelämän näkymät Yritysten perustaminen Keskeisten toimialojen tilanne ja näkymät Investoinnit Työllisyysnäkymät Työttömyyden kehitys Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Seutukuntakohtaiset näkymät Lahden seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta

6 1. Johdanto Alueelliset kehitysnäkymät -katsaus on ELY-keskuksen yhdessä keskeisten aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys seutukuntien ja ELY-keskusalueen nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsauksessa arvioidaan alueen kehitysnäkymiä kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat elinkeinoelämä ja yritystoiminta, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Koko maata koskeva Alueelliset kehitysnäkymät -katsaus julkaistiin kuluvana syksynä Porissa Katsauksen lähitulevaisuutta koskevat arviot on tuotettu kuluvan vuoden elokuun aikana. Kyseessä on laadullinen arvio, jossa keskeisessä roolissa ovat aluekehittäjien, ennen muuta yritysten kehittämisen parissa toimivien henkilöiden näkemykset. Tiedonkeruuprosessin olennainen osa ovat alueelliset keskustelupaneelit, joissa osallistujat muodostavat yhteisen näkemyksen alueen tilasta ja tulevaisuudesta. Näke- 2 mykset tiivistetään jokaisen seutukunnan ja ELY-keskuksen kohdalla plus-miinus -arvioihin. Kehitysarviot kuvaavat alueen muutoksen suuntaa, ei arvioitavan asiakokonaisuuden tasoa alueella. Kehitysarviot eivät myöskään mahdollista seutukuntien välistä vertailua, vaan aluetta arvioidaan aina suhteessa alueen nykytilaan tai menneeseen kehitykseen. Hämeen ELY-keskus julkaisee nyt ensimmäisen kerran oman erillisen Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksen, johon on valtakunnalliseen raporttiin sisältyvän tekstiosuuden lisäksi sisällytetty keskeistä Hämeen elinkeinoelämään ja yritystoimintaan, työllisyyteen sekä koulutukseen ja osaamiseen liittyvää tilastoaineistoa ja sen analysointia. Raportin ovat koonneet Hämeen ELY-keskuksen erikoissuunnittelijat Jesse Marola, Markku Paananen ja Pirjo Virtanen.

7 2. Hämeen alueellisen kehityksen lähtökohdat 2.1. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Yritystoimipaikat Kanta- ja Päijät-Hämeessä Suomessa toimi Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan yritystä vuonna Henkilöstöä oli yrittäjinä ja palkansaajina ja liikevaihtoa kertyi 385,2 miljardia euroa. Tilastokeskuksen yritysrekisteri sisältää tietoja liiketoimintaa harjoittavien konsernien, yritysten ja toimipaikkojen määrästä, niiden henkilöstön ja liikevaihdon määrästä sekä näiden muutoksista toimialoittain, alueittain ja oikeudellisen muodon mukaan. Yritystilastoissa yritysten koko toiminta tilastoidaan yrityksen päätoimialalle. Toimipaikkatilastot kootaan toimipaikkojen toimialojen mukaan. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt eivät sisälly yrityksiin, mutta niiden liiketoimipaikat ovat mukana toimipaikkatilastoissa. Valtakunnallisesti kaikista toimialoista eniten yrityksiä oli kaupan alalla, yhteensä Yritysrekisterin toimipaikasta joka kuudes oli maa-, metsä- ja kalataloudessa ( toimipaikkaa) ja joka kuudes kaupan toimialalla ( toimipaikkaa). Teollisuudessa työskenteli edelleen suurin osa toimipaikkojen henkilöstöstä (22 %), vaikka teollisuuden työpaikat ovat vuosien mittaan vähentyneet. Teollisuus ja kauppa tuottivat yhdessä kaksi kolmasosaa toimipaikkojen liikevaihdosta. Kanta-Hämeessä yritystoimipaikkoja vuonna 2011 oli , mikä on 142 enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten toimipaikkoja oli maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden toimialalla (2 282). Vuonna 2011 Päijät-Hämeen yritystoimipaikasta suurin osa (17 %) toimi kaupan alalla (2 153). Teollisuus työllisti sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Kanta- Hämeen yritystoimipaikoissa työskennelleistä henkilöstä 27 % (10 930) oli teollisuuden palveluksessa. Päijät-Hämeen yritystoimipaikan henkilöstöstä 30 % (15 082) työskenteli teollisuudessa. Kanta-Hämeessä yritystoimipaikkojen liikevaihto vuonna 2011 oli lähes 8 miljardia euroa, Päijät-Hämeessä 9,7 miljardia euroa. Kanta-Hämeessä liikevaihdosta 38 % (3,0 miljardia euroa) muodostui teollisuudessa, Päijät-Hämeessä lähes 36 % (3,4 miljardia euroa). Henkilöä kohti liikevaihto Kanta-Hämeen yritystoimipaikoissa vuonna 2011 oli euroa ja Päijät-Hämeessä euroa, kun koko maassa liikevaihto henkilöä kohti oli keskimäärin euroa Kanta-Häme Päijät-Häme Kuva 1. Yritystoimipaikkojen määrän kehitys Kanta- ja Päijät- Hämeessä Lähteet: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto 2011 [verkkojulkaisu]. Yritykset Helsinki Tilastokeskus. Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Yritykset / Yritysrekisterin vuositilasto. Viimeksi päivitetty: :00. Noudettu

8 Uusia yrityksiä entistä vähemmän Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä koko maassa väheni 7,4 prosenttia vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kanta-Hämeeseen uusia yrityksiä syntyi 252, viisitoista vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Päijät-Hämeessä aloitti 297 yritystä, 20 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa aloittaneiden yritysten osuus yrityskannasta oli 2,7 %, Kanta-Hämeessä vain 2,4 % ja Päijät-Hämeessä 2,5 %. Vuonna 2012 Hämeen ELY-keskuksen alueella aloitti toimintansa yhteensä 1765 yritystä, joista 835 Kanta- Hämeessä ja 930 Päijät-Hämeessä. Toimintansa lopetti Kanta-Hämeessä 764 ja Päijät-Hämeessä 879 yritystä. Vuoden 2012 lopussa Kanta-Hämeessä oli ja Päijät-Hämeessä yritystä. Vuonna 2012 aloittaneita yrityksiä toimialoittain Hämeen ELY-keskusalueella oli eniten kaupan alalla (328), vuotta aiemmin rakentamisessa. Kolmas merkittävä toimiala, jonne syntyy uusia yrityksiä, on Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Kanta-Häme Aloittaneita yrityksiä Kanta-Häme Lopettaneita yrityksiä Päijät-Häme Aloittaneita yrityksiä Päijät-Häme Lopettaneita yrityksiä Kuva 2. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kanta- ja Päijät-Hämeessä

9 X Toimiala tuntematon U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten T Kotitalouksien toiminta työnantajina; S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi G Tukku- ja vähittäiskauppa; F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, C Teollisuus B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Aloittaneita 2012 Aloittaneita 2011 Kuva 3. Aloittaneet yritykset Hämeen ELY-keskusalueella toimialoittain Lähteet: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Aloittaneet ja lopettaneet yritykset [verkkojulkaisu]. Yritykset Helsinki Tilastokeskus. Tilastotietokanta: PX.Web Statfin > Yritykset / Aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Viimeksi päivitetty :00. Noudettu

10 Suurimmat yritykset Hämeessä teollisuuden ja kaupan toimialoilla Seuraavassa esitellään suurimmat työllistäjät yksityisellä sektorilla koko Hämeessä ja Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä sekä seutukunnittain yrityksen/ työnantajan mukaan. Yksikkönä on yritys, jonka henkilöstön määrä = yrityksen alueella sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstö yhteensä. Konsernia ei ole huomioitu, joten listalla voi olla useita saman konsernin yrityksiä. Henkilöstön määrä ilmoitetaan henkilötyövuosina. Selvästi suurin työllistäjä yksityisellä sektorilla vuonna 2011 koko Hämeessä oli vähittäiskauppa Osuuskauppa Hämeenmaa (2365 htv). Seuraavaksi suurimmat yritystyönantajat olivat metallituotteiden valmistaja ja metallien jalostaja Ruukki Metals Oy (822 htv), posti-, jakelu- ja kuriiritoimintaa harjoittava Itella Posti Oy (762 htv), vaneriviilun ja puupaneelien valmistaja Koskisen Oy (679 htv), tukku- ja vähittäiskauppa Würth Oy (641 htv), elintarvikkeiden valmistajat HK Ruokatalo Oy (604 htv) ja Valio Oy (528 htv), sahatavaran, puu- ja korkkituotteiden valmistaja Versowood Oy (523 htv), elintarvikkeiden valmistaja Fazer Leipomot Oy (517 htv) sekä kiinteistöalan toimija Lassila & Tikanoja Oyj (507 htv). Kanta-Hämeen maakunnassa eniten työllistivät Osuuskauppa Hämeenmaa, Ruukki Metals Oy, Würth Oy, HK Ruokatalo Oy, Valio Oy, VR-Yhtymä Oy, Tervakoski Oy, Huhtamäki Foodservice Finland Oy, Itella Posti Oy sekä Konecranes Finland Oy. Myös Päijät-Hämeen maakunnassa Osuuskauppa Hämeenmaa oli suurin yksityisen sektorin työllistäjä vuonna Seuraavaksi eniten työllistivät Koskisen Oy, Fazer Leipomot Oy, Isku Teollisuus Oy, Wipak Oy, Itella Posti Oy, Oy Hartwall Ab, Novart Oy, Stora Enso Packaging Oy sekä L-Fashion Group Oy. Taulukkoihin 1 4 on kerätty tiedot Hämeen suurimmista yksityisen sektorin työnantajista seutukunnittain. Taulukko 1. Kymmenen suurinta työnantajaa Hämeenlinnan seutukunnassa vuonna 2011 Toimiala Yrityksen nimi Henkilöstö (htv) Metallituotteiden valmistus/ Metallien jalostus RUUKKI METALS OY 822 Vähittäiskauppa OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA 565 Paperin, paperi ja kartonkituotteiden valmistus TERVAKOSKI OY 344 Paperin, paperi ja kartonkituotteiden valmistus HUHTAMÄKI FOODSERVICE FIN- LAND OY Kumi- ja muovituotteiden valmistus PACCOR FINLAND OY 286 Muide ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 330 IITTALA GROUP OY AB 262 KONECRANES FINLAND OY 256 Kiinteistöalan toiminta TEKME OY 231 Ravitsemistoiminta LINNAN ATERIA OY 212 Vähittäiskauppa LIDL SUOMI KOMMANDIITTIYHTIÖ 204 Hämeenlinnan seutukunta = Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala 6

11 Taulukko 2. Kymmenen suurinta työnantajaa Riihimäen seutukunnassa vuonna 2011 Toimiala Yrityksen nimi Henkilöstö (htv) Tukkukauppa/vähittäiskauppa WÜRTH OY 624 Elintarvikkeiden valmistus VALIO OY 418 Rautateiden henkilöliikenne VR-YHTYMÄ OY 340 Vähittäiskauppa OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA 269 Maaperän ja vesistöjen kunnostus, jätteen keruu ja käsittely Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus EKOKEM OY AB 189 MILLOG OY 188 Metallituotteiden valmistus SAKO OY 184 Rautateiden rakentaminen VR TRACK OY 184 Koulutus HYRIA KOULUTUS OY 178 IT-palvelut ja ohjelmistot LOGICA SUOMI OY 156 Riihimäen seutukunta = Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki Taulukko 3. Kymmenen suurinta työnantajaa Forssan seutukunnassa vuonna 2011 Toimiala Yrityksen nimi Henkilöstö (htv) Elintarvikkeiden valmistus HK RUOKATALO OY 604 Muu painaminen FORSSAN KIRJAPAINO OY 205 Muut palvelut liike-elämälle LOIMIJOEN KUNTAPALVELUT OY 181 Vähittäiskauppa OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA 179 Betonituotteiden valmistus PARMA OY 177 Metallituotteiden valmistus PARMARINE OY 176 Sahatavaran, puu- ja korkkituotteiden valmistus FENESTRA OY 122 Koulutus HEVOSOPISTO OY 110 Kiinteistöalan toiminta/tavanomaisen jätteen keruu Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus LASSILA & TIKANOJA OYJ 104 SAINT-GOBAIN RAKENNUSTUOT- TEET OY Forssan seutukunta = Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä 90 Taulukko 4. Kymmenen suurinta työnantajaa Lahden seutukunnassa vuonna 2011 Toimiala Yrityksen nimi Henkilöstö (htv) Vähittäiskauppa OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA 1352 Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus KOSKISEN OY 679 Elintarvikkeiden valmistus FAZER LEIPOMOT OY 517 Sahatavaran, puu- ja korkkituotteiden valmistus ISKU TEOLLISUUS OY 492 Kumi- ja muovituotteiden valmistus WIPAK OY 473 Posti, jakelu ja kuriiritoiminta ITELLA POSTI OY 448 Elintarvikkeiden valmistus OY HARTWALL AB 430 Sahatavaran, puu- ja korkkituotteiden valmistus Paperin, paperi ja kartonkituotteiden valmistus Muu takkien, pukujen, housujen, hameiden yms. valmistus NOVART OY 400 STORA ENSO PACKAGING OY 400 L-FASHION GROUP OY 383 Lahden seutukunta = Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Lähteet: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 7

12 2.2. Työllisyys Miten avoimet työpaikat ja työnhakijat kohtaavat? Eri ammattiryhmien työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta kertova ammattibarometri julkaistaan kolme kertaa vuodessa. Vuoden 2011 kesäkuusta lähtien Hämeen ELY-keskuksessa on julkaistu yhteensä seitsemän ammattibarometria. Ammattibarometri kertoo arvion työmarkkinatilanteen kehityksestä puoleksi vuodeksi eteenpäin. Jokaisessa Hämeen ELY-keskuksen tuottamassa ammattibarometrissa on löytynyt samoja ammatteja, joissa on ollut pulaa tai paljon pulaa hakijoista ja sitten ylitarjontaa tai paljon ylitarjontaa hakijoista. Pulaa tai paljon pulaa hakijoista on ollut jokaisessa Hämeen ammattibarometrissa vuoden 2011 kesäkuussa laaditusta ammattibarometrista vuoden 2013 kesäkuun ammattibarometriin lääkäreistä, sairaan- 8 hoitajista, sosiaalityöntekijöistä, perushoitajista, lääkintävahtimestareista, lähihoitajista, erityisopettajista, laboratoriohoitajista, röntgenhoitajista, psykologeista ja lastentarhanopettajista. Sen sijaan Hämeessä on ollut jatkuvasti ylitarjontaa tai paljon ylitarjontaa toimistotyöntekijöistä, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajista, rakennusalan sekatyöntekijöistä, koneistajista ja työkaluntekijöistä, kuvataiteilijoista, muotoilijoista, muusikoista, varastonhoitajista, ompelijoista, yhteiskunnallisen alan tutkijoista, muovituotetyöntekijöistä, matkatoimistovirkailijoista, pankkitoimihenkilöistä ja talonrakennustyöntekijöistä. Ylivoimaisesti eniten työpaikkoja Hämeessä ajalla 11/2012 4/2013 oli myyntiedustus- ja puhelinmyyjätehtävissä, joissa löytyi lähes työpaikkaa. Seuraavaksi eniten löytyi perushoitajien, lääkintävahtimestarien ja lähihoitajien työpaikkoja, joita oli 673, puutarhatyöntekijöiden työpaikkoja oli 545, sairaanhoitajan paikkoja 522, siivoojien paikkoja 501, myyjän paikkoja 486 ja keittiö- ja ravintolatyöntekijän paikkoja 470.

13 Hämeen kaikissa ammattibarometreissä eniten työpaikkoja on ollut myyntiedustajien ja puhelinmyyjien, myyjien, perushoitajien, lääkintävahtimestarien ja lähihoitajien, siivoojien, sairaanhoitajien, sosiaalialan ohjaajien ja hoitajien, hovimestareiden ja tarjoilijoiden tehtävissä. Eniten työnhakijoina kuukautta kohden Hämeessä ajalla 11/2012 4/2013 oli myyjiä, toimistotyöntekijöitä, talonrakennustyöntekijöitä, kuorma-auton- ja ajoneuvoyhdistelmäkuljettajia, varastotyöntekijöitä, siivoojia ja kirvesmiehiä. Sen sijaan esimerkiksi puheterapeutteja, hammaslääkäreitä, rehtoreita ja eläinlääkäreitä ei ollut työnhakijoina ollenkaan tai korkeintaan 2-3 hakijaa kuukautta kohden. Kaiken kaikkiaan eniten työnhakijoita kuukautta kohden kaikissa Hämeen ammattibarometreissa on ollut seuraavissa ammateissa: myyjät, toimistotyöntekijät, varastotyöntekijät, talonrakennustyöntekijät, kuormaauton- ja ajoneuvoyhdistelmäkuljettajat, siivoojat, kirvesmiehet, rakennusalan sekatyöntekijät, kokit, keittäjät ja kylmäköt. Ajalla 11/2012 4/2013 paljon pulaa oli sairaanhoitajista, (74 työnhakijaa keskimäärin kuukautta kohden ja 522 työpaikkaa); erityisopettajista (10 työnhakijaa/ kk ja työpaikkoja 125); lääkäreistä (11 työnhakijaa/kk ja 94 työpaikkaa); perushoitajista, lääkintävahtimestareista ja lähihoitajista (työnhakijoita 207 ja työpaikkoja 673). Taulukko 5. Eniten ja vähiten työpaikkoja Hämeessä ajalla 11/2012 4/2013 Ammattinimike Työpaikat 11/2012-4/ Myyntiedustus ja puhelinmyyjät Perushoit., lääkintävahtim. lähihoitajat Puutarhatyöntekijät Sairaanhoitajat Siivoojat Myyjät Keittiö- ja ravintolatyöntekijät Sosiaalialan ohjaajat, hoitajat Hovimestarit ja tarjoilijat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Muu puutarha- ja puistotyö Teollisuuden sekatyöntekijät Muu palvelutyö Aineenopettajat ja lehtorit Perhepäivähoitajat Varastotyöntekijät Postinkantajat ja -lajittelijat Ammattinimike Työnhakijoita/kk Työnhakijoita/kk Työpaikat 11/2012-4/ Biologit Muotoilijat Lehdentoimittajat Haastattelijat Lastenhoitajat, sairaanhoito Muu tavaroiden myyntityö Maanviljelijät Metsätaloustyötä johtavat Suutarit Nahkatarviketyöntekijät Kulta- ja hopeasepät Metalloijat Sähkökoneenasentajat Kirjansitomotyöntekijät Myllytyöntekijät Säilyke- ja pakastetyöntekijät Kumituotetyöntekijät 8 0 9

14 Taulukko 6. Eniten ja vähiten työnhakijoita kuukautta kohden Hämeessä ajalla 11/2012 4/2013 Ammattinimike Työnhakijoita/kk 9Työpaikat 11/2012-4/ Myyjät Toimistotyöntekijät Talonrakennustyöntekijät Kuorma-auton - ja ajoneuvoyhd.kuljett Varastotyöntekijät Siivoojat Kirvesmiehet Rakennusalan sekatyöntekijät Sähköasentajat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Keittiö- ja ravintolatyöntekijät Tietoliikenne- ja elektroniikkaasentajat Rakennusmaalarit Konepaja- ja metalliteollis. kokoojat Levysepät Koneistajat ja työkaluntekijät Sosiaalialan ohjaajat, hoitajat Ammattinimike Työnhakijoita/kk 9Työpaikat 11/2012-4/ Puheterapeutit Haastattelijat Tavaralähetit Hammaslääkärit Rehtorit Muu vartiointi-, suojelu- ja hälytystyö Eläinlääkärit Muu taloushall. suunnittelu- ja tilinp Muu tavaroiden myyntityö Lastenhoitajat, sairaanhoito Kasinon pelinhoitajat ja pelihallien työntekijät Psykologit Suuhygienistit Farmaseutit Myllytyöntekijät Muu puutarha- ja puistotyö Palomiehet 4 9 Taulukko 7. Hämeessä pulaa hakijoista 11/2012 4/2013 Ammattinimike Arvio rekrytointitarpeesta seuraavan puolen vuoden aikana Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana Yhteenveto työmarkkinatilanteen kehityksestä Työnhakijoita/ kk Työpaikat!!/2012-4/2013 Sairaanhoitajat Pysyy ennallaan Paljon pulaa hakijoista Paljon pulaa hakijoista Erityisopettaja Pysyy ennallaan Paljon pulaa hakijoista Paljon pulaa hakijoista Lääkärit Pysyy ennallaan Paljon pulaa hakijoista Paljon pulaa hakijoista Perushoit., lääkintävahtim. lähihoitajat Pysyy ennallaan Paljon pulaa hakijoista Paljon pulaa hakijoista Lastentarhanopettaja Pysyy ennallaan Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Hammaslääkärit Pysyy ennallaan Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista 2 19 Sosiaalityöntekijät Pysyy ennallaan Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Psykologit Kasvaa Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista 4 33 Sosiaalialan ohjaajat, hoitajat Myyntiedustus ja puhelinmyyjät Laboratoriohoitajat, röntgenhoitajat Pysyy ennallaan Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Pysyy ennallaan Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Pysyy ennallaan Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista 7 45 Keittiö- ja ravintolatyöntekijät Pysyy ennallaan Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Hovimestarit ja tarjoilijat Pysyy ennallaan Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Puheterapeutit Pysyy ennallaan Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista 0 5 Suuhygienistit Pysyy ennallaan Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista 4 10 Isännöitsijät Kasvaa Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Kokit, keittäjät ja kylmäköt Pysyy ennallaan Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista

15 Taulukko 8. Hämeessä ylitarjontaa hakijoista 11/2012 4/2013 Ammattinimike Arvio rekrytointitarpeesta seuraavan puolen vuoden aikana Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana Yhteenveto työmarkkinatilanteen kehityksestä Työnhakijoita/ kk Työpaikat!!/2012 4/2013 Toimistotyöntekijät Vähenee Paljon liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Sihteerit Pysyy ennallaan Tie- ja ratatyöntekijät Pysyy ennallaan Konepuusepät Pysyy ennallaan Mainosalan suunnittelijat Pysyy ennallaan Varastotyöntekijät Pysyy ennallaan Painopinnan valmistajat Vähenee 46 3 Liikeyritysten johtajat Pysyy ennallaan Koneistajat ja työkaluntekijät Pysyy ennallaan Huonekalupuusepät Pysyy ennallaan Teollisuuden maalarit ja lakkaajat Pysyy ennallaan Muovituotetyöntekijät Pysyy ennallaan Kuorma-auton- ja ajoneuvoyhd. kuljett. Pysyy ennallaan Sähköasentajat Pysyy ennallaan Kotieläinten hoitajat Pysyy ennallaan 69 8 Rakennusalan sekatyöntekijät Pysyy ennallaan Talonrakennustyöntekijät Pysyy ennallaan Lähteet: Hämeen ammattibarometrit II/2011-II/

16 Kasvavia ja taantuvia toimialoja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa ETLA:ssa tehdään tutkimuksia ja talousennusteita. Seuraavassa esitellään ETLA:n tuoreimpia alue-ennusteita Hämeen toimialojen osalta. ETLA:n ennusteen ja sen pohjalla olevan aikasarjan mukaisesta aineistosta on laskettu työllisyydeltään eniten kasvavat toimialat Hämeessä. Kasvualat on poimittu laskemalla vuodesta prosenttimuutos, ei työllisten lukumäärällistä muutosta. Tämän mukaan voimakkaimmin kasvava ala on liike-elämän palvelut. ETLA:n ennuste on päivitetty huhtikuussa Kasvavia toimialoja koko Hämeessä ovat ennusteen mukaan maa- ja vesirakentaminen, kiinteistötoiminta, liike-elämää palveleva toiminta, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut, sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ja muu toiminta. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kasvavat toimialat eroavat mielenkiintoisesti toisistaan. Samoja kasvavia toimialoja tulevat molemmissa olemaan maa- ja vesirakentaminen, kuljetus ja varastointi, liike-elämää palveleva toiminta sekä muut yhteiskunnalliset palvelut. Kanta-Hämeessä kasvavia aloja olisivat myös majoitus- ja ravitsemistoiminta ja kiinteistötoiminta, Päijät- Hämeessä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden puuttumisen Kanta- Hämeen kasvavista aloista selittää juuri prosenttimuutoksen nousu eikä työllisten lukumäärällinen muutos ajalla Terveys- ja sosiaalipalvelut on vasta yhdeksänneksi kasvavin toimiala Kanta-Hämeessä vuosina e. Sen sijaan työllisten lukumäärällinen muutos on sosiaali- ja terveyspalveluissa korkeampi kuin monella muulla toimialalla, sillä työllisten määrä kasvaa lähes 1700:lla. Prosenttimuutos on silti pienempi kuin monessa muussa maakunnassa, koska terveys- ja sosiaalipalveluissa työllisten lukumäärä on jo tällä hetkellä niin korkea. Kuva 4. Kasvavat toimialat Hämeessä ajalla e 12

17 Kuva 5. Taantuvat alat Hämeessä ajalla e Voimakkaimmin taantuvat alat on poimittu samaan tapaan kuin kasvualat, eli laskemalla vuosien 2000 ja 2017 suhteellinen muutos. Tämän perusteella tevanake-teollisuus ja puutavarateollisuus ovat voimakkaimmin supistuvat alat. Jos lasketaan vain viimeaikainen muutos, niin puutavaratalouden alamäki korostuu entisestään. Taantuvia aloja koko Hämeessä ovat ennusteen mukaan maatalous, riista- ja kalatalous, tevanaketeollisuus eli tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäalan teollisuus, puutavarateollisuus; paperiteollisuus ja painaminen, metallinjalostus- ja metalliteollisuus sekä muu tehdasteollisuus. Taantuvien alojen osalta Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen ennusteet eivät juurikaan eroa toisistaan paitsi, että Kanta-Hämeessä yhtenä taantuvana alana tulee olemaan koneteollisuus ja Päijät-Hämeessä elektroniikkateollisuus. Lähde: Toimiala Online/ETLA * vuosi 2012 arvio (osin myös 2011) 13

18 Erityisryhmät syrjäytymisvaarassa työnhaussa Hämeessä syrjäytymisuhan alla olevien ryhmien työttömyys on kasvussa. Suurimmat syrjäytymisuhan ryhmissä olevat työttömät ovat alle 25-vuotiaat työttömät, ulkomaalaiset työttömät, yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet, vammaiset ja pitkäaikaissairaat työttömät. Vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla yli vuoden työttömänä oli keskimäärin työnhakijaa, mikä lähentelee vuoden 2006 yli vuoden työttömänä olleiden lukumääriä. Hämeessä alle 25-vuotiaiden työttömien määrä ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 2 778, ulkomaalaisten työttömien määrä ja vammaisten / pitkäaikaissairaiden Kaikkien syrjäytymisuhan alla olevien ryhmien työttömyys on kasvussa. Erityisesti yli vuoden työttömänä olleiden määrä on ollut viime syksystä lähtien kasvussa. Myös alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut rajusti. Ulkomaalaisten työttömien määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain ja yli kaksinkertaistunut vuodesta Vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli 13 %, vammaisten tai pitkäaikaissairaiden työttömien osuus 18 %, ulkomaalaisten työttömien osuus 8 % ja yli vuoden työttömänä olleiden osuus 25 %. Vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla nämä neljä ryhmää kattoivat 2/3 kaikista työttömistä työnhakijoista. Jäljelle jäävä 1/3 koostuu yli 25-vuotiaista, suomalaisista, alle vuoden työttömänä olleista terveistä työttömistä työnhakijoista Alle 25-v. työttömät Ulkomaalaiset työttömät Yli vuoden työttömänä olleet Vamm./pitkäaik.sair. työttömät Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Puolivuosi 2013 Kuva 6. Työttömien määrä erityisryhmissä koko Hämeessä Kanta-Hämeessä yli vuoden työttömänä olleiden ja ulkomaalaisten työttömien kasvu on ollut maltillisempaa kuin Päijät-Hämeessä. Ulkomaalaisten työttömien osuus Kanta-Hämeessä koko Hämeen ulkomaalaisista työttömistä oli vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 31 % ja yli vuoden työttömänä olleiden osuus Kanta-Hämeessä koko Hämeen pitkäaikaistyöttömistä vastaavana ajankohtana oli 36 %. Sen sijaan alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien osuus Kanta-Hämeessä oli kesäkuun lopussa koko Hämeen nuorista työttömistä 41 % ja vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työttömien osuus myös 42 %. 14

19 2500 Alle 25-v. työttömät Ulkomaalaiset työttömät Yli vuoden työttömänä olleet Vamm./pitkäaik.sair. työttömät Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Puolivuosi 2013 Kuva 7. Työttömien määrä erityisryhmissä Kanta-Hämeessä Päijät-Hämeessä ulkomaalaisten työttömien ja yli vuoden työttömänä olleiden määrä korostuu koko Hämeessä olevien erityisryhmien työttömien määrästä. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus Päijät-Hämeessä koko Hämeen ulkomaalaisista työttömistä oli vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 69 %. Yli vuoden työttömänä olleiden työnhakijoiden osuus Päijät-Hämeessä oli kesäkuun 2013 lopussa koko Hämeen pitkäaikaistyöttömistä 64 %. Sen sijaan alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien osuus PäijätHämeessä koko Hämeen nuorista työttömistä oli 59 % ja vammaisten/pitkäaikaissairaiden osuus 58 %. 15

20 Alle 25-v. työttömät Ulkomaalaiset työttömät Yli vuoden työttömänä olleet Vamm./pitkäaik.sair. työttömät Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Kuva 8. Työttömien määrä erityisryhmissä Päijät-Hämeessä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto Työttömät työnhakijat eri ryhmissä ja avoimet työpaikat kk:n lopussa. 16 Puolivuosi 2013

21 Venäläiset ja virolaiset suurimmat ulkomaalaiset työnhakijaryhmät Venäjä Viro Thaimaa Irak Turkki Kuva 9. Suurimmat ulkomaalaisryhmät työnhakijoina Hämeessä vuosina Työnvälitystilastojen mukaan ulkomaan kansalaisten määrä työnhakijoina Hämeessä on viime vuosina kasvanut jatkuvasti. Voimakkaimmin on kasvanut virolaisten työnhakijoiden määrä. Työnvälitystilastojen mukaan Hämeen ELY-keskuksen alueella oli vuonna 2012 yhteensä ulkomaalaista työnhakijaa. Heistä miehiä oli ja naisia Vuoden 2013 puolivuotistilaston mukaan ulkomaalaisia työnhakijoita oli Hämeessä miestä ja naista. Kesäkuun 2013 lopussa ulkomaalaisia työnhakijoita oli 2 945, joista työttömänä Ulkomaalaisista työnhakijoita 703 oli EU-kansalaisia, muita ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten työnhakijoiden osuus kaikista työnhakijoista Hämeessä oli 8,2 %. Alkuvuonna 2013 eniten ulkomaalaisia työnhakijoita Hämeessä on Venäjältä, sitten Virosta, Thaimaasta, Irakista ja Turkista. Venäläisistä työnhakijoita kaksi kolmasosaa on naisia, thaimaalaisista 96 %. Nettomaahanmuutto kasvanut Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa keväältä 2013 todetaan, että nettomaahanmuutto Suomeen vuosina 2011 ja 2012 ylitti henkeä. Pääasiallinen peruste maahanmuutolle Suomeen ovat erilaiset perhesyyt, kuten perheenyhdistäminen. Työperusteisen muuton osuus maahanmuuton kokonaisuudessa on suhdanteista riippuen 5 10 %. Työperusteista maahanmuuttoa Suomessa kuvaavat seuraavat piirteet: Kyse on enemmän tai vähemmän tilapäisestä Suomessa työssä käynnistä. Työhön tullaan lähinnä Virosta ja Venäjältä. Työntekijät eivät ole yleensä kovin korkeasti koulutettuja, he ovat usein rakennus-, palvelu-, kuljetus- ja maatalousalan töissä. Nämä työntekijät keskittyvät eteläiseen Suomeen. Rakennusalalla he ovat usein ns. lähettyjä työntekijöitä. Tilastokeskuksen väestön ennakkotilaston mukaan vuonna 2012 Kanta-Häme sai muuttovoittoa ulkomailta 545 henkeä ja Päijät-Häme 427 henkeä. Vuonna 2012 Kanta-Hämeessä asui ulkomaan kansalaista, mikä on 2,2 % maakunnan koko väestöstä. Päijät-Hämeessä ulkomaan kansalaisten osuus oli 2,8 % (5 595 henkilöä). Suurimmat ulkomaalaisryhmät kansalaisuuden perusteella ovat Kanta-Hämeessä virolaiset, venäläiset, puolalaiset, thaimaalaiset ja turkkilaiset; Päijät-Hämeessä venäläiset, virolaiset, irakilaiset, thaimaalaiset ja ruotsalaiset. 17

22 Miehet Naiset Yhteensä Venäjä Viro Thaimaa Irak Turkki Kuva 10. Suurimmat ulkomaalaisryhmät työnhakijoina Hämeessä vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Kanta-Hämeen asukkaasta äidinkieli on suomi henkilöllä (96,9 %). Seuraavaksi suurin kieliryhmä on vironkieliset, sitten venäjää, ruotsia ja puolaa äidinkielenään puhuvat. Päijät-Hämeen asukkaasta suomea puhuu äidinkielenään henkilöä (95,9 %). Venäjänkieliset on Päijät-Hämeessä seuraavaksi suurin kieliryhmä, sen jälkeen tulevat viro, ruotsi ja kurdi. Lähteet: Johanna Alatalo Eija-Leena Koponen Heli Saijets: Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkki-naennuste. Kevät TEM-analyyseja 49/2013. Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT). Väestön ennakkotilasto 2012, joulukuu. Väestö Helsinki Tilastokeskus. Tilastotietokanta: PX-Web Statfin > Väestö > Väestörakenne. Viimeksi päivitetty :00. Noudettu Työnvälitystilasto, kuukausikertomus 2013 kesäkuu. Taulu 21B. Ulkomaalaiset työnhakijat ja tapahtumat kuukauden aikana toimistoittain. Työnvälitystilasto, tilannekatsaus Taulu 25. Työnhakijat työllisyyden mukaan. Työnvälitystilasto, ulkomaalaiset, puolivuotistilasto Taulu 2. Ulkomaalaiset työnhakijat kansalaisuuden, sukupuolen ja iän mukaan. Työnvälitystilasto, ulkomaalaiset, vuositilastot Taulu 2. Ulkomaalaiset työnhakijat kansalaisuuden, sukupuolen ja iän mukaan. 18

23 Kanta-Häme Päijät-Häme Hämeen ELY-alue Kuva 11. Suurimmat ulkomaalaiset kansalaisuusryhmät Kanta- ja Päijät-Hämeessä Kanta-Häme Päijät-Häme Hämeen ELY-alue Kuva 12. Suomen jälkeen suurimmat kieliryhmät Kanta- ja Päijät-Hämeessä

24 2.3. Koulutus ja osaaminen Mihin koulutukseen nuoret haluavat? Hämeen ELY-keskusalueella on tarjolla varsin monipuolisesti toisen asteen koulutusta. Kevään 2013 yhteishaussa oli haettavana aloituspaikkaa syksyllä 2013 alkavaan koulutuksen. Näistä paikoista Kanta-Hämeessä oli ja Päijät-Hämeessä Yhteishaussa näitä paikkoja haki ensisijaista hakijaa; yhteensä hakeneita oli Varsinaisessa haussa koulutukseen hyväksyttiin hakijaa, joista paikan vastaanotti henkilöä. Koulutukseen oppilaita voidaan vielä ottaa täydennyshaussa ja lisähaussa. Koulutuksen vetovoimaa mitataan vetovoimaluvulla ensisijaiset hakijat / aloituspaikat. Kanta-Hämeessä toisen asteen vetovoimaluku syksyllä 2013 alkavaan toisen asteen koulutukseen oli 1,23; Päijät-Hämeessä vetovoimaluku oli hieman korkeampi, 1,35. Ammatillinen koulutus on yleissivistävää koulutusta (lukiokoulutusta) vetovoimaisempaa. Kanta-Hämeessä vetovoimaisin koulutusala oli luonnonvara- ja ympäristöala, jossa nuoria vetää hevostalouden perustutkinto. Alhaisin vetovoimaluku oli peruskoulupohjaisella tekstiili- ja vaatetusalalla (0,43). Päijät-Hämeessä vetovoimaisin koulutusala oli sosiaali-, liikunta- ja terveysala, jossa erityisesti kauneudenhoitoalan perustutkinto, liikunnanohjauksen perustutkinto sekä hiusalan perustutkinto vetivät hakijoita puoleensa. Veneenrakennuksen perustutkinto ei kiinnostanut lainkaan hakijoita, eikä myöskään ylioppilaspohjainen kalatalouden perustutkinto (vetovoimaluku 0,0). Alhainen vetovoima oli myös ylioppilaspohjaisella kone- ja metallialan perustutkinnolla (0,15) sekä peruskoulupohjaisella muovi- ja kumitekniikan perustutkinnolla (0,22). Nuorten suosimat ja kaihtamat alat ovat olleet samoja vuodesta toiseen. Niinpä esimerkiksi kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintokoulutusta on tarjolla yhteishaussa ainoastaan erityisopetuksena, koska siivousalalle ei löydy nuoria hakijoita. Aloituspaikoista päättäessään koulutuksen järjestäjät pyrkivät ottamaan huomioon sekä työelämän kysynnän että nuorten toiveet tulevan ammatin suhteen. 20

25 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Kuva 13. Aloituspaikat ja hakijat kevään 2013 yhteishaussa Kanta-Hämeessä Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Kuva 14. Aloituspaikat ja hakijat kevään 2013 yhteishaussa Päijät-Hämeessä Lähde: Opetushallituksen KOULUTA-tilastoraportit. Aloituspaikat, hakijat, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet. Noudettu

26 Miten koulutuksen päättäneet sijoittuvat? Vastavalmistuneiden työllistymistä mitataan vuoden kuluttua valmistumisen jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin vuonna 2011 kuin vuotta aiemmin. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisyys parani eniten, runsaan 2 prosenttiyksikköä. Heistä oli työssä 71 prosenttia ja työttömänä 12 %. Työttömistä oli kolme neljästä alle 30-vuotiaita. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyi 87 %, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista, mm. maistereista ja diplomi-insinööreistä, työhön sijoittui 88 %, samoin tohtoreista 88 %. Vastavalmistuneiden työllistyminen on kohentunut tai pysynyt ennallaan runsaan kymmenen vuoden aikana lukuun ottamatta vuoden 2009 työllisyyden heikkenemistä. Naiset työllistyivät miehiä paremmin. Työllisten naisten osuus oli 10 prosenttiyksikköä miesten osuutta suurempi. Kaikista vastavalmistuneista miehistä oli työssä 64 % ja naisista 74 %. Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista miehistä 66 % ja 77 % oli työllistynyt. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista miehistä oli työssä 86 % ja naisista 88 %. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista miehistä oli työllistynyt 90 % ja naisista 87 %. Sijoittumisessa oli eroja koulutusaloittain. Työllistyminen oli vaikeinta kulttuurialalta valmistuneilla. Heillä työllisten osuus oli 66 prosenttia. Koulutusaloittain parhaiten sijoittuivat suojelualalta ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneet. Kaikilla koulutuksen aloilla korkeakoulututkinnon suorittaneet sijoittuivat töihin toisen asteen koulutuksesta valmistuneita paremmin. Luonnontieteiden alan toisen asteen koulutuksesta, tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnosta, valmistuneita oli eniten työttömänä, 18 prosenttia. Maakunnittain työllisyys vaihteli Ahvenanmaan 82 prosentista Pohjois-Karjalan 60 prosenttiin. Kanta- Hämeessä vuoden 2011 lopussa työllisiä vuotta aiemmin tutkinnon suorittaneista (3 577 henkilöä) oli 73 %, Päijät-Hämeessä 69 % 4 109:stä tutkinnon suorittaneesta. 80,0 70,0 72,7 70,0 68,8 60,0 50,0 40,0 30,0 Koko maa Kanta-Häme Päijät-Häme 20,0 10,0 7,4 6,8 9,3 14,2 13,3 10,6 8,4 9,8 8,6 0,0 Työlliset Työttömät Opiskelijat Muut Kuva 15. Perusasteen jälkeisen koulutuksen tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden kuluttua valmistumisesta, 2011 (%) Lähteet: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Sijoittuminen koulutuksen jälkeen [verkkojulkaisu]. Koulutus Helsinki Tilastokeskus. Tilastotietokanta: PX-Web Statfin > Koulutus / Sijoittuminen koulutuksen jälkeen. Viimeksi päivitetty Noudettu

27 Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikat vähenevät Hämeessä Opetusministeri Krista Kiuru päätti ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään etenkin Uudellemaalle, mutta myös Pirkanmaalle, Varsinais- Suomeen ja Oulun seudulle. Kanta- ja Päijät-Hämeeseen kohdistuvia opiskelijamäärävähennyksiä kohtuullistettiin ministeriön marraskuussa 2012 ja maaliskuussa 2013 tekemiin ehdotuksiin verrattuna. Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja vähennetään vuoteen 2016 mennessä valtakunnan tasolla eli noin 1,3 prosenttia verrattuna vuoden 2013 tasoon. Kanta-Hämeessä vähennys on 7,0 % ja Päijät-Hämeessä 7,6 %. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa vähennetään ja suunnataan uudestaan, koska nuorten ikäluokat pienenevät ja työvoiman tarve muuttuu. Kanta-Hämeessä opiskelijapaikkojen vähennys kohdistuu Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymään / Hämeen ammatti-instituuttiin (375 > 340), Koulutuskuntayhtymä Tavastiaan / Ammattiopisto Tavastiaan (2 280 > 2 120) ja Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään / Forssan ammatti-instituuttiin (930 > 810). Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä säilyy ennallaan Faktia Koulutus Oy:ssä (40), Hevosopisto Oy:ssä (280) ja Kiipulasäätiössä (600). Päijät-Hämeessä opiskelijapaikkoja vähennetään Lahden Diakoniasäätiöltä (370 > 305) ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernilta / Koulutuskeskus Salpaukselta (5470 > 5090); Lahden musiikkiopisto Oy:n opiskelijamäärä säilyy ennallaan (45). Taulukko 9. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät 2013 ja 2016 Järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä Järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä vuonna 2016 Muutos verrattuna tilanteeseen Muutos prosentteina Kanta-Häme ,0 % Päijät-Häme ,6 % Koko maa ,3 % Lähteet: Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät vuosina OKM > Koulutus > Ammatillinen koulutus > Hallinto, ohjaus ja rahoitus > Opiskelijapaikkamääriin liittyviä asiakirjoja. Noudettu Ammatillista koulutusta lisätään Uudellamaalla ja vähennyksiä lievennetään muualla. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Tiedote

28 Työvoimakoulutusta ja työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua Hämeen ELY-keskus hankkii opiskelijoille maksutonta työvoimakoulutusta. Se on suunnattu ensi sijassa työttömille työnhakijoille ja työttömyyden uhkaamille 20 vuotta täyttäneille henkilöille. Koulutuksen sisältö vastaa yleensä omaehtoisen aikuiskoulutuksen opetussisältöjä. Usein koulutus on ammattitutkintoon tai sen osaan tähtäävää. Työvoimakoulutuksen tavoitteena on antaa koulutusta, joka parantaa työhön sijoittumisedellytyksiä. Siksi se on monipuolista ja käytännönläheistä ja siihen sisältyy useimmiten työssä oppimista. Työvoimakoulutukseen haetaan työ- ja elinkeinotoimiston välityksellä; TE-toimisto myös valitsee opiskelijat. Koulutukseen osallistuvalle työnhakijalle maksetaan koulutuksen ajalta sitä työttömyysetuutta (ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea), johon hänellä on oikeus työttömänä olleessaan sekä lisäksi kulukorvausta. tossa oleva työnhakija, jonka työnhaku on voimassa. Opiskelijan tulee olla vähintään 25-vuotias. Ehtona on myös, että TE-toimisto on todennut koulutustarpeen ja arvioinut opiskelun parantavan opiskelijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Työttömyysetuudella tuetaan vain päätoimista opiskelua. Opintojen tulee johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettavaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai näiden tutkintojen osien suorittamiseen. Opiskelun kestolle ei ole asetettu vaatimuksia, mutta työttömyysetuutta opiskelun tukemiseen voi saada enintään 24 kuukautta opintokokonaisuutta kohden. Viime vuosina työvoimakoulutukseen osallistuneiden määrä Hämeessä on vähentynyt koulutusmäärärahojen vähentymisen myötä. Tammi-joulukuussa 2012 työvoimakoulutuksessa oli henkilöä. Osanottajamäärä on alhaisimmillaan kesällä. Kesäkuun 2013 lopussa Hämeessä työvoimakoulutuksessa oli henkilöä, vuotta aikaisemmin Työttömyysetuuksin tuetun omaehtoisen opiskelun suosio on kasvanut tasaisesti. Kesäkuun 2013 lopussa omaehtoisessa opiskelussa oli henkilöä, vuotta aikaisemmin Myös omaehtoisia opintoja voi tietyin edellytyksin opiskella menettämättä työttömyysetuutta. Työttömyysetuutta opiskelun ajalta voi saada TE-toimis- Työvoimakoulutuksessa Omaehtoisessa opiskelussa Kuva 16. Työvoimakoulutukseen ja omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuuksin laskentapäivänä osallistuneet Hämeessä

29 Lähteet: Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu Näkymiä / Heinäkuu Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna. > Koulutus ja ammatinvalinta > Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna. Noudettu Toimiala Onlinen tilastotietokanta > Työmarkkinat > Kuukausitilastot: Työvoimakoulutus tavoiteammatin ja päättymissyyn mukaan ELY-keskuksittain kk:n lopussa ja aikana; sekä Muissa palveluissa kuukauden lopussa ja aikana olleet ELY-keskuksittain. Noudettu

30 3. Alueen vahvuudet ja lähitulevaisuuden kehitysnäkymät 3.1. Häme maakuntien vertailussa Maakuntien keskinäistä kehitystä voidaan verrata eri tekijöiden kokonaisvaikutusta kuvaavalla suhdanneindikaattorilla, jossa osatekijöinä ovat liikevaihto, työttömyys ja nettomuutto. Liikevaihdon kasvun, työttömyyden tason ja muutoksen sekä nettomuuton muutoksen perusteella Kanta-Hämeen maakunta on menestynyt ajanjaksolla hieman maan keskitasoa paremmin ja Päijät-Hämeen maakunta hieman maan keskitasoa heikommin. Kummatkin maakunnat ovat kuitenkin suhteellisen lähellä maan keskiarvoa. Viime aikoina yritysten liikevaihdon kehitys on Hämeessä ollut hieman suotuisampaa kuin Suomessa keskimäärin. Teollisuuden aloilla liikevaihto on alueella viime aikoina kehittynyt koko maata paremmin. Tukku- ja vähittäiskaupassa alueen kehitys on myös ollut hieman koko maan trendiä suotuisampi. Päätoimialoista rakentamisen ja muiden palvelujen volyymit ovat jääneet jälkeen koko maan keskimääräisestä kehitystrendistä. Rakentamisen volyymien trendi on jäänyt alle koko maan keskiarvon erityisesti Päijät- Hämeessä. Hämeessä työttömyysaste on ollut viime aikoina hieman muuta maata alhaisempi. Vuonna 2012 työttömyysaste oli 7,4 prosentin tasolla. ETLA:n ennusteen mukaan työttömyys kasvaa vuodesta 2012 vuoteen 2014 Hämeessä 0,5 prosenttiyksiköllä, kun koko maan keskiarvoksi arvioidaan 0,4 prosenttiyksikköä. Hämeen ELY-keskuksen alueella oli heinäkuun lopussa 2013 noin työtöntä työnhakijaa, mikä on runsaat 13 % enemmän kuin vuosi sitten (koko maan kasvu + 15,5 %). Heinäkuun lopussa Hämeen TE-toimiston työttömistä työnhakijoista oli henkilökohtaisesti lomautettuja 1 100, mikä on lähes puolet enemmän kuin vuosi sitten (koko maa + 58 %) Koko maa Kanta-Häme Päijät-Häme Koko maa Kanta-Häme Päijät-Häme Kuva 17. Liikevaihdon trendi, kaikki toimialat ja liikevaihdon trendi, teollisuus (2010 = 100) 26

31 3.2. Aluekehityksen näkymät Hämeessä Seuraavan kuuden kuukauden päähän ulottuvissa Hämeen aluekehittäjien arvioissa sekä elinkeinoelämän ja yritystoiminnan että työllisyystilanteen uskotaan alueella pysyvän nykytilanteeseen verrattuna jokseenkin ennallaan. Vuoden päähän ulottuvissa arvioissa on selvästi enemmän optimismia, joka pohjautuu odotuksiin kansainvälisen talouden elpymisestä. Hämeen maakuntien logistinen sijainti ja hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat alueen keskeisiä vahvuuksia. Riihimäen ja Hämeenlinnan seutujen vahvuutena on lisäksi monipuolinen elinkeinorakenne. Päijät-Hämeessä on poikkeuksellisen paljon vientitoimintaa harjoittavia pk-yrityksiä; mekaaninen puu ja kone- ja metalliteollisuus ovat pysyneet merkittävinä toimialoina alueella. Uusia kehittyviä toimialoja ovat ympäristöosaaminen, teollinen muotoilu ja monialainen käytännönläheinen innovaatiotoiminta. Matkailun merkitys on vahva Heinolan seudulle; mm. vapaa-ajan palvelut ovat monipuolisia. Forssan seudun järkivihreä-brändi on osoittautunut aikaan sopivaksi, ja merkittävimmät kehittämishankkeet ovat sitä tukevia. Valtatie 12:n tiesuunnittelu on käynnistynyt Lahden eteläisen kehätien osalta. Uusi tielinja vapauttaa vanhan tielinjauksen alueita asumisen ja elinkeinoelämän käyttöön. Kanta-Hämeen alueella Riihimäen kolmioraide on tavaraliikenteen välityskyvyn kannalta tärkeä hanke. Muita tärkeitä hankkeita ovat Vt 3:n liittymäjärjestelyt Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla, Vt 2:n perusparannus välillä Loukku Humppila ja tie nro 10:n perusparannus. Perinteisen teollisuuden rakennemuutos jatkuu edelleen erityisesti Päijät-Hämeessä, ja siirtyminen vahvasta teollisuusalueesta kaupan ja palveluiden alueeksi on edelleen käynnissä. Kasvu- ja kansainvälisiä suuryrityksiä sekä tutkimustoiminta harjoittavia yksiköitä on Hämeessä suhteellisen vähän. Alueen matkailussa nähdään mahdollisuuksia, joita ei kuitenkaan ole toistaiseksi osattu hyödyntää täysimittaisesti. Kunta- ja palvelurakenteessa on odotettavissa suuria muutoksia, ja ne edellyttävät mm. uutta innovaatiotoimintaa ja uuden teknologian tehokasta hyödyntämistä. Alueiden taloudellisen suorituskyvyn mittana voidaan käyttää mm. bkt:tä suhteessa alueen väestöön. ETLA:n keskipitkän aikavälin ennusteen mukaan alue-bkt:n arvioidaan vuoteen 2015 mennessä kasvavan Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnissa jonkin verran keskimääräistä nopeammin. Suhteellisesti parasta kehityksen arvioidaan kuitenkin olevan Etelä- Savon, Kainuun ja Lapin maakunnissa. Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen pohjalta on nostettu esille kaksi keskeistä lähitulevaisuuden kehityssuuntaa: työikäisen väestön osuuden pieneneminen ja väestöllinen huoltosuhteen heikkeneminen. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään. Tämä väestörakenteen muutos tulee jatkossa vaikuttamaan myös työvoiman saatavuustilanteeseen. Hämeessä väestöllisen huoltosuhteen ei lähivuosina oleteta kehittyvän aivan yhtä epäedulliseen suuntaan kuin esimerkiksi eräissä itäisissä ja pohjoisissa maakunnissa. Mikäli väestöennuste toteutuu, on Hämeessä vuonna 2015 jokaista työikäistä kohden jo noin 63 lasta tai vanhusta. Koko maan keskiarvo on väestöennusteen mukaan vuonna 2015 noin 59. ETLA:n ennusteen mukaan työvoiman määrä (työvoiman tarjonta) vähenee vuodesta 2012 vuoteen 2015 koko maassa noin hengellä. Samalla aikavälillä työllisten määrä (työvoiman kysyntä) vähenee noin hengellä, eli työvoiman tarjonta vähenee enemmän kuin työvoiman kysyntä. Ennuste tarkoittaa toteutuessaan, että työvoiman saatavuusongelmat yleistyvät. Hämeessä saatavuusongelmia arvioidaan esiintyvän vähemmän kuin kaikkein vai- Taulukko 10. Kehitysnäkymät Hämeen ELY-keskuksen alueella Hämeen ELY-keskus Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk:n kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk:n kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi 27