Asemakaavan seurantalomake

Transkriptio

1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 529 Naantali Täyttämispvm Kaavan nimi Isopaasin ranta-asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,3192 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,3192 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,71 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3, , ,02 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1, , ,04 0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 1, ,9-0,3838 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

2 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3, , ,02 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1, , ,04 0, RA 1, , ,04 0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 1, ,9-0,3838 M 1, ,0-0,3838 W yhteensä

3 158-RAK1405 NAANTALIN KAUPUNKI ISOPAASIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee tilaa (osa): ISOPAASI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nosto Consulting Oy

4 Nosto Consulting Oy 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa entisen Merimaskun kunnan alueella Isopaasi ja Takakari nimisillä saarilla. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,3 ha. Suunnittelualueella ei ole rakennuksia.

5 Nosto Consulting Oy 2 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tavoite Laadittavan ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteena on siirtää Takakari-nimisestä saaresta kaksi rakennuspaikkaa RA-korttelista nro 4 Isopaasi-nimiselle saarelle. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta muuttaa kaavamuutosalueen rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus Naantalin kaupungissa nykyisin vallitsevan yleisen käytännön mukaiseksi, huomioiden osayleiskaavassa osoitettu rakennusoikeus. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Yleiskaava Suunnittelualueelle on hyväksytty Merimaskun yleiskaava kunnanvaltuustossa Yleiskaava on saanut lainvoiman lukuun ottamatta kahta kiinteistöä, joiden osalta on voimassa Lounais- Suomen ympäristökeskuksen 1998 vahvistama yleiskaava. Ote Merimaskun yleiskaavasta (ei mittakaavassa) Yleiskaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät:

6 Nosto Consulting Oy 3 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Isopaasin ranta-asemakaava (laadittu kumotun rakennuslain mukaisena rantakaavana), mikä on hyväksytty Merimaskun kunnanvaltuustossa Kaava on tullut voimaan muuttumattomana lääninhallituksen päätöksellä Ote Isopaasin ranta-asemakaavasta (ei mittakaavassa) Ranta-asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kolme loma-asunnon rakennuspaikkaa (RA) Takakarin saareen.

7 Nosto Consulting Oy 4 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ranta-asemakaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät: Rakennusjärjestys Naantalin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa , ja se on tullut voimaan Kaavan pohjakartta Suunnittelualueelta on laadittu vuonna 1989 virallinen kaavan pohjakartta mittausluokassa 3, mittakaava 1:2000. Kartta on hyväksytty Maanmittauslaitoksessa Pohjakartta täyttää ranta-asemakaavan muutoksessa pohjakartalle asetetut vaatimukset. Rakennuskiellot Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. Tehtävät selvitykset Suunnittelualueelle laaditaan seuraavat selvitykset: - Nykytilanne Luontoselvitys (kevät-kesä 2015) Osalliset Suunnittelutyön osallisia ovat ainakin: - suunnittelualueen maanomistajat, Isopaasin saaren maanomistajat sekä mahdolliset vuokra-alueen haltijat viranomaiset: Varsinais-Suomen ELY-keskus, VarsinaisSuomen liitto

8 Nosto Consulting Oy 5 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viranomaisyhteistyö Suunnittelutyön kulku Arvioitavat vaikutukset Suunnittelutyön alkuvaiheessa on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jossa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava kaavaluonnos. Kaavaluonnos lähetetään viranomaisille tiedoksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut nähtävänä, järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Naantalin kaupunginhallitus on käsitellyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä todennut rantaasemakaavamuutoksen käynnistymisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmistelumateriaali asetetaan samanaikaisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta ja kaavatyön vireilletulosta kuulutetaan Naantalin kaupungin alueella ilmestyvässä lehdessä. Maanomistajalle ja muille osallisille lähetetään tieto nähtävillä olosta kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmistelumateriaalista osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti kaavan laatijalle. Tarvittaessa osallisilla on mahdollisuus neuvotella kaavan laatijan kanssa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta ilmoitetaan Naantalin kaupungin ilmoituskäytännön mukaan. Maanomistajalle ja muille osallisille lähetetään tieto nähtävillä olosta kirjeitse. Kaupunki pyytää viranomaisilta lausunnot kaavaehdotuksesta. Ranta-asemakaava hyväksytään Naantalin kaupunginvaltuustossa. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Kaavaa arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: - Ympäristölliset vaikutukset - Sosiaaliset vaikutukset - Taloudelliset vaikutukset - Mahdolliset muut vaikutukset

9 Nosto Consulting Oy 6 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tavoiteaikataulu Yhteystiedot Vaikutuksista keskustellaan tarvittaessa viranomaisneuvottelujen yhteydessä. Lopullinen arviointi esitetään kaavaehdotuksen selostusosassa. 1) Käynnistämisvaiheen viranomaisneuvottelu: joulukuu ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan valmistelumateriaali nähtävillä: helmikuu maaliskuu ) Luontoselvityksen laadinta maaliskuu kesäkuu ) Kaavaehdotus nähtävillä: elokuu syyskuu ) Viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksesta (tarvittaessa): syyskuu ) Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös: lokakuu 2015 Kaavan laatimisesta vastaa Nosto Consulting Oy (y-tunnus ). Kaavan laatija: Nosto Consulting Oy dipl.ins. Pasi Lappalainen Purokatu 2 / 12, RAISIO puh , pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi Kaupunki: Naantalin kaupunki Maanmittausinsinööri Birit Keva Käsityöläiskatu 2, NAANTALI puh , birit.keva@naantali.fi Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat parannusehdotukset voi osoittaa yllä nimetyille henkilöille kaavoitustyön aikana. Nosto Consulting Oy

10

11

12

13 Sivu 1 / RAK1405 MUISTIO NAANTALIN KAUPUNGIN ISOPAASIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Viranomaisneuvottelu Aika , klo Paikka Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku Läsnä Risto Rauhala Varsinais-Suomen ELY-keskus (pj.) Teija Nokka Varsinais-Suomen ELY-keskus Birit Keva Naantalin kaupunki Sami Saarela Maanomistaja Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy (siht.) 1. Neuvottelun avaus Risto Rauhala avasi tilaisuuden. Todettiin läsnäolijat. Päätettiin, että Pasi Lappalainen laatii muistion neuvottelusta. 2. Yleisesittely Osallistujille on toimitettu ennen kokousta tutustuttavaksi osallistumisja arviointisuunnitelma sekä alustava kaavaluonnos. Lappalainen kertoi kaavatyön taustasta ja tavoitteista. 3. Keskustelu kaavan laadinnan vaiheista ja tavoitteista Käydyn keskustelun yhteydessä kirjattiin muistiin seuraavia asioita: 1) Suunnittelualueen luontoinventointi tehdään kevään/kesän 2015 aikana. 2) Vapaanrannan muutos pitää perustella kaavaselostuksessa. Rauhala jakoi tiedoksi muutettavan kaavan kokonaismitoituksen. 3) Isopaasiin siirrettävien rakennuspaikkojen kokoa pitää pienentää alustavaan kaavaluonnokseen verrattuna (rakennuspaikkojen takaraja lähemmäksi rantaa). 4) Rakennuspaikkojen kokonaisrakennusoikeuden nostaminen pitää perustella kaavaselostuksessa. NOSTO CONSULTING OY GSM Purokatu 2 / RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus Alv rek. kotipaikka Turku

14 Nosto Consulting Oy Sivu 2 / 2 5) Kaavan valmisteluvaiheessa noudatetaan Naantalin kaupungissa omaksuttua käytäntöä, missä kaavan laatija suorittaa luonnosvaiheen kuulemisen. 4. Sovitut toimenpiteet Luonnosvaiheen osallisten kuuleminen suoritetaan, kun OAS on käsitelty Naantalin kaupungissa. Kaavan laatija lähettää kaavaluonnoksen viranomaisille tiedoksi samanaikaisesti, kuin osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä luonnoksesta. Naantalin kaupunki suorittaa kaavaehdotusvaiheen käsittelyn ja pyytää viranomaislausunnot. 5. Neuvottelun päättäminen Neuvottelu päätettiin klo Pasi Lappalainen JAKELU Läsnäolijat Lasse Nurmi, Varsinais-Suomen liitto

15 Isopaasin luontoselvitys Naantali Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

16 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit Luontotyyppien uhanalaisuus Uhanalaiset putkilokasvit Linnusto Linnustoselvityksen tulokset Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Päätelmät 10 Lähteet.. 11

17 3 1 Johdanto Isopaasin luontoselvitys on tehty ranta-asemakaavan suunnitelmien pohjaksi Nosto Consulting Oy:n toimeksiannosta. Alueelta on laadittu kevään ja kesän 2015 aikana linnusto-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Selvitykset on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. Isopaasin saaren selvitysalue on noin 2,55 hehtaarin kokoinen ja se sijaitsee Merimaskussa, Naantalin kaupungissa. Naantalin keskusta on noin 16 kilometriä Isopaasista itään ja Isopaasin saaresta on mantereelle matkaa noin 2,3 kilometriä. Selvitysalue rajautuu länsipuolelta mereen ja muilta osin kallioiseen metsään. 2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin kiertämällä alue kattavasti jalkaisin läpi. Kasvillisuutta katseltiin muillakin kartoituskerroilla. Alue on kuvioitu luontotyyppien mukaan. 2.2 Kuvio 1 Kuviolla 1 kasvaa noin vuotiasta männikköä. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, kevätpiippoa, variksenmarjaa ja kosteissa pienissä painanteissa lakkaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalta, kerrossammalta, kangaskynsisammalta, korpikarhunsammalta ja kangasrahkasammalta. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta MT. Kuva 1: Mustikkatyypin tuoreen kankaan männikkö

18 4 2.3 Kuvio 2 Kuvio 2 on kalliometsää (Vr). Harva männikkö on kalliolla heikkokasvuista. Kalliota peittää jäkäläja sammalkasvusto. Yleisimmät jäkälät kalliolla ovat harmaa-, valko-, isohirven-, pienihirven-, kalliotina-, puikko- sekä torvijäkälä. Sammalista yleisimmät ovat kivikynsi- ja seinäsammal. Kalliolla kasvaa paikoin metsälauhaa. Vähäpuustoiset kallionlaki- ja rinnealueet ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Näitä kallioalueita on Naantalin alueella sekä lounaisella rannikkoalueella runsaasti. Kuva 2: Kalliometsää 2.4 Kuvio 3 Kuviolla 3 on yli kymmenen metriä korkea kalliojyrkänne, jonka välitön alusmetsä on pääasiassa mustikkatyypin tuoretta kangasta. Vain rannan tuntumassa kalliojyrkänteen alla on rehevämpää kasvillisuutta muutaman neliön alalla. Tällä alalla rantakasvillisuus sekä kallion ja metsän kasvillisuus kohtaavat. Tällä kuviolla kasvaa pihlajia, taikinamarjaa, tuomea, orvontädykettä, keltamaksaruohoa, syyläjuurta, pelto-ohdaketta, kevätpiippoa, karhunputkea, koiranputkea, isomaksaruohoa, mesiangervoa, rentukkaa, lehtovirmajuurta, pietaryrttiä, ojakellukkaa, ahoorvokkia, kalliokieloa, rohtotädykettä, jokapaikansaraa, rantanurmikkaa, rantakukkaa, ahomansikkaa ja siankärsämöä. Kallion seinämän hyllyillä kasvaa kallioimarretta ja kalliokieloa. Kalliojyrkänne on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö.

19 5 Kuva 3: Kalliojyrkänne Kuva 4: Kalliojyrkänteen alla rannan tuntumassa kasvavaa kasvillisuutta

20 6 2.5 Kuvio 4 Kuvio 4 on kapea ruovikkoalue kalliojyrkänteen suojassa. Tällä alueella kasvaa järviruokoa, syyläjuurta, ranta-alpia, punakoisoa, viiltosaraa, rentukkaa, hevonhierakkaa, pihatähtimöä ja rantakukkaa. Kuva 5: Ruovikko 2.6 Kuvio 5 Kuvio 5 on rantakalliota. Avoimen rantakallion painanteissa kasvaa merisauniota, keltamaksaruohoa, ahosuolaheinää, polvipuntarpäätä ja ruoholaukkaa. Kalliolla kasvaa karstanapajäkälää, sinilaakajäkälää ja kilpijäkälää. Kuva 6: Avointa rantakalliota

21 7 2.7 Kuvio 6 Kuvio 6 on merenrannan tervaleppävyöhykettä, jonka kenttäkerroksessa kasvaa mesiangervoa ja järviruokoa. Kuva 7: Merenrannan tervaleppävyöhyke

22 8 Kartta 1: Luontotyypit Karttaan on metsä- ja kallioalueelle rajattu mustalla viivalla selvitysalueen raja. Numero yhdellä on merkitty mustikkatyypin tuore kangas, numero kahdella kalliometsäalue, numero kolmella ja violetilla värillä kalliojyrkänne, numero neljällä ja punaisella värillä ruovikkoalue, numerolla viisi ja sinisellä rantaviivalla on merkitty rantakallioalue ja numerolla kuusi ja vihreällä värillä on merkitty tervaleppävyöhyke. 3 Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit 3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien luontotyyppien luokittelua ja tyyppien uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui 2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen Pohjois- Suomen, Etelä-Suomen ja koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. Karut avoimet laakeat rannikkokalliot, karut varjoisat kalliojyrkänteet ja keski-ikäiset mäntyvaltaiset tuoreet kankaat on luokiteltu sekä koko maassa että Etelä-Suomessa silmälläpidettäviksi (NT). Merenrantaruovikot, merenrannan leppävyöt- ja pensaikot sekä karut merenrantakalliot on luokiteltu säilyviksi (LC).

23 9 Kuvion 2 kallioalue ja kuvion 3 kalliojyrkänne ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden hoito- ja käyttötoimenpiteet tehdään elinympäristön ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. 3.2 Uhanalaiset putkilokasvilajit Alueelta ei löydetty luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997) rauhoitettuja putkilokasveja eikä kansainvälisiä vastuulajeja tai alueellisesti uhanalaisia lajeja. 4 Linnusto Linnustoselvitystä tehtäessä alue kierrettiin jalkaisin kartoituslaskentamenetelmää käyttäen 18.4., ja 4.6. klo 4:00 8:00 välisenä aikana. Apuna laskennassa käytettiin kiikareita ja GPSpaikanninta. Laskennat suoritettiin poutaisella ja tyynellä tai heikko tuulisella säällä. Linnuista merkittiin kartalle näkö- ja kuulohavainnot. Myös aluerajauksen läheisyydessä ääntelevät linnut merkittiin karttaan (noin 50 m etäisyydellä alueen rajalta). Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty ylös. 4.1 Linnustoselvityksen tulokset Alueella havaittiin yhteensä viisi lintulajia, joista runsain lintulaji oli peippo. Peippoja tulkittiin pesiväksi alueella viisi paria. Peippo on yleinen lintulaji koko Suomessa. Alue on pieni ja puustoltaan lähes pelkästään männikköä rannan tervaleppäaluetta lukuun ottamatta. Alueella ei myöskään ollut kolopuita tai linnunpönttöjä kolopesijöille. Nämä ovat alueen pienuuden lisäksi osasyitä lintulajien vähäisyyteen. Taulukko 1: Alueella pesivät lintulajit ja niiden parimäärä Lintulaji Pesivä parimäärä Rantasipi 1 Hernekerttu 1 Pajulintu 2 Peippo 5 Vihervarpunen 1 yhteensä 10 paria Näiden lajien lisäksi alueen läheisyydessä havaittiin koiras teeri, punarinta, punakylkirastas ja räkättirastaita. 4.2 Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Laji on vaarantunut, kun siihen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä suuri uhka kadota luonnosta. Uhanalaisuusluokan 2010 mukaan laji arvioidaan vaarantuneeksi (VU), kun se parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella täyttää jonkun vaarantuneiden luokan kriteereistä A-E, ja siihen arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa korkea häviämisriski. Laji arvioidaan silmälläpidettäväksi (NT), kun se ei täytä uhanalaisten kriteerejä, mutta jonkun kriteerin täyttyminen on kuitenkin

24 10 lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan valtakunnallisesti silmälläpidettävien ja elinvoimaisten lajien uhanalaisuutta vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Lintudirektiivin I-liitteessä on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura verkosto.). Suomen erityisvastuulajit ovat lajeja, joiden levinneisyys on keskittynyt Eurooppaan tai, jotka ovat maanosan laajuisesti uhanalaisia, voimakkaasti taantuneita tai harvalukuisia, ja erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit, joiden Suomen kannan osuus on yli 15 % Euroopan kannasta, lukuun ottamatta punakylkirastasta, järripeippoa ja vihervarpusta. (Suomen ympäristökeskus: Vastuulaji, linnut Ympäristöministeriön wwwsivut. ) Rantasipi on uhanalaisuusmääritelmän mukaan silmälläpidettävä (NT) laji. Lisäksi rantasipi on Suomen vastuulaji. Rantasipi pesi ruovikon laidalla kuviolla 4. 5 Päätelmät Kuvion 2 kallioalue ja kuvion 3 kalliojyrkänne ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kalliota tai jyrkännettä ei tulisi louhia vaan mahdollinen rakentaminen kallion alueelle tapahtuisi sen ehdoilla. Nämä kuviot on luokiteltu silmälläpidettäviksi luontotyypeiksi uhanalaisuusluokituksen mukaan. Myös keski-ikäiset mäntyvaltaiset tuoreet kankaat ovat silmälläpidettäviä. Muut alueella esiintyvät kuviot on luokiteltu säilyviksi. Avoimet kallioalueet ovat luontotyyppinä hyvin yleisiä lounaisella rannikkoalueella. Uhanalaisia tai rauhoitettuja putkilokasvilajeja ei alueelta löydetty. Lintulajeja havaittiin alueella viisi, joista rantasipi on Suomen vastuulaji ja uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettävä laji. Rantasipi pesi aluerajauksen pohjoiskärjessä ruovikon reunalla. Rantasipille on rannalla tarjolla useita pesäpaikkoja mahdollisista mökkiläisten rantautumispaikoista huolimatta.

25 11 Lähteet Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Laine, L.J. 1996: Suomalainen lintuopas. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sisältödokumentti/ Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintyminen Suomessa. analaisista_lajeista Sisältödokumentti / Ympäristöministeriö. Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit.