Maa-aineslain toimivuuden arviointi

Transkriptio

1 Maa-aineslain toimivuuden arviointi Maa-aineslainsäädäntö Arvioinnin tavoitteet ja toteutus Muutokset ottamistoiminnassa ja maa-ainestenoton nykytila Arvioinnin tuloksia Vanhempi tutkija Jari Rintala Suomen ympäristökeskus Vantaa/Infra-Akatemia

2 Maa-aineslaki Voimaan vuoden 1982 alussa Sovelletaan kaikkien maa- ja kallioperän ainesten ottamiseen lukuun ottamatta turvetta ja kaivosmineraaleja Suojelulaki Maa-aineslain voimaantulon yhteydessä harjuluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi laadittiin myös valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma (HSO) valtioneuvoston periaatepäätös suojeluohjelmaan kuuluu 159 harjualuetta yhteispinta-alaltaan noin hehtaaria

3 Maa-aineslaki Muutettu useaan otteeseen Merkittävimmät muutokset 1997 Yleistavoite: aineksia tulee ottaa ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla ottamista rajoittaviin ympäristöehtoihin maa-aineslain 3 :ään lisättiin pohjavesi omaksi kohdaksi Maa-ainesasetus (91/1982) uudistettiin kokonaan vuonna 2005 valtioneuvoston asetuksella (926/2005) maa-ainesten ottamisesta Maa-ainesten ottamista säännellään maa-aineslain lisäksi myös monilla muilla laeilla; kuten YSL, VL, MRL, YVA

4 Maa-aineslain ja muun maa-ainesten ottamiseen liittyvän lainsäädännön kehittyminen

5 Maa-aineslain toimivuuden arviointi - hankkeen tavoitteet Liittyy YM:n asettamaan ympäristönsuojelulain ja asetuksen sekä eräiden muiden ympäristösäädösten uudistamista valmistelevaan hankkeeseen Tavoitteena oli tuottaa yleisnäkemys maa-ainesten ottamisen nykytilasta ja esittää maa-ainesten ottamisen ohjausmekanismit arvioida lupajärjestelmän toimivuutta ja vastaavuutta maaaineslainsäädännölle aikanaan asetettuihin tavoitteisiin esittää maa-ainesten ottamisen sääntelyä koskevat kehittämistarpeet

6 Arviointihankkeen toteutus Kirjallisuusselvitys koottu yhteen ja referoitu maa-ainestenottoa ja maa-aineslainsäädäntöä koskeva kirjallisuus Suomesta Web kysely Kysymykset räätälöity eri tahoille. Kysymyksiä kpl. Paljon tilaa avoimille kommenteille. Vastauksia 131 kpl: lupa- ja valvontaviranomaiset 72, ELY keskukset 16, maakunnan liitot 9, toiminnanharjoittajat 34 Ryhmätapaaminen 4 kpl (Uusimaa, Häme, Kaakkois Suomi, Pohjois Pohjanmaa), joihin osallistui yhteensä noin 60 henkilöä Lakiasiantuntijatapaaminen 6 henkilöä Erillishaastattelut 17 kpl; GTK, MTK, Kuntaliitto, Kiviteollisuusliitto ry, SLU, PK ELY, UUS ELY, HÄM ELY, Infra ry, Rudus Oy, Morenia Oy, Hämeen HAO, KHO, Aalto yliopisto, Oulun yliopisto,ym Loppuraportti Suomen Ympäristö 12/2013 Laajahkolle kohderyhmälle lausuntopyyntö raportista

7 Ottamistoiminta nykyisin verrattuna maaaineslain voimaantuloon Ottamistoiminta kohdistuu huomattavasti enemmän kalliokiviainekseen ja myös merenalaisiin hiekkavaroihin Ottamiseen sovelletaan maa-aineslain lisäksi myös muita lakeja mm. YSL, YVA Maa-aineslain ja muiden ottamistoimintaan sovellettavien lakien väillä on osin päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia Usean luvan tarve on lisännyt sekä luvan haltijan että viranomaisten työmäärää sekä hidastanut lupien voimaantuloa Ympäristöluvan tarve maa-ainesten ottamishankkeissa arviolta 200 kallion ottamisluvassa vuosittain soran ottamisluvassa vuosittain

8 Ottamistoiminta nykyisin verrattuna maaaineslain voimaantuloon Tausta-aineistoa lupapäätöksien tueksi on paljon mm: Pohjavedensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisselvitykset (POSKI) Merkittävimmät valtakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat on inventoitu ja arvotettu Tausta-aineistot on huomioitu maakunta- ja yleiskaavoissa melko kattavasti Aineksien kierrätys, erityisesti asfaltin ja betonin kierrätys, on lisääntynyt merkittävästi Korvaavien materiaalien käyttö on edelleen melko vähäistä, vaikka niiden käyttömahdollisuuksia on selvitetty laajasti Lupakohtaisesti isommat ottomäärät, alueelliset erot suuria

9 Voimassa olevat maa-ainesluvat ja niiden mahdollistamat ottomäärät v

10 Keskimääräisen ottamisluvan (myönnetty ) mahdollistama ottomäärä (1000 k-m3). Sora ja hiekka Kallioaines

11 Maa-ainesten ottomäärät v (MAL-mukaiset lupa-alueet sekä kiviainesten arvioitu kok.käyttö)

12 Lupa- ja ottomääräjakauma otetun ainesmäärän perusteella Sora Kallio

13 Asiantuntijakyselyiden ja - haastatteluiden tuloksia

14 Maa-aineslain soveltamisalan (MAL 1 ) laajennustarve -kunnat; turpeennosto, toiminnanharjoittajat merihiekan nosto, ELY-keskukset ei laajennustarvetta -turpeennoston sisällyttämistä maa-aineslakiin selvitetty useaan otteeseen, tarkastellaan YSL:n kokonaisuudistuksen yhteydessä -merihiekan nosto: tehty erillisselvitys. Vesilain uudistamisen yhteydessä 2012 ei nähty tarvetta muuttaa lupamenettelyä. -kuntan nosto: käyttö lisääntynyt. Alustavan tulkinnan mukaan ei kuulu maa-aineslain piiriin, vaatii lisäohjeistusta.

15 Maa-aineslain mukaiseksi lupaviranomaiseksi (MAL 7 ) soveltuvin Kuntaa pidettiin soveltuvimpana lupaviranomaisena Ottomäärältään isoja lupia tai lupia, jotka edellyttävät myös vesilain mukaisen luvan ehdotettiin joissakin näkemyksissä käsiteltäväksi keskitetysti esim. AVI:ssa Useissa kunnissa lupia myönnetään vähän ei synny rutiinia luvanmyöntämiseen ja lain tulkintaan

16 Myönnetyt luvat (kpl/v) eri kunnissa Korkeintaan 1 lupa/vuosi myönnetään yli100 kunnassa

17 Maa-aineslupien voimassaolo Yli 11 vuoden myönnetyt kallion ottamisluvat Lähde:Notto-tj Keskimäärin luvat voimassa 10 vuotta, alueellisia eroja Vuodesta 2005 lähtien kalliokiven louhintaan on voitu erityisistä syistä myöntää lupa enintään 20 vuodeksi ja muille maa-aineksille 15 vuodeksi Lakimuutoksesta huolimatta yli kymmenen vuoden ottamislupia on myönnetty melko vähän Toiminnanharjoittajista 60 % piti nykyisiä lupa-aikoja liian lyhyinä Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisen luvan voimassaolo voi olla eri

18 Lupien voimassaoloajat ELY-keskuksittain Soraluvat Kallioluvat

19 Onko maa-aineshankkeeseenne liittynyt myös muiden lakien mukaisia lupia tai muuta käsittelyä? (vastaajina: toiminnanharjoittajat)

20 Onko maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain erillisistä lupamenettelyistä ollut haittaa ja mitkä ovat keskeiset haitat?

21 Milloin vesilupa maa-aineshankkeissa? Maa-ainestenoton vesiluvat aluehallintovirastoittain (LSY=Etelä- ja Länsi-Suomen AVI, ISY=Itä-Suomen AVI ja PSY=Pohjois- Suomen AVI)

22 Lupaharkinta - Toiminnanharjoittajista lähes 60 % näki, että luvanhakijoita ei kohdella tasapuolisesti lupaharkinnassa. Erityisesti Etelä-Suomessa esiintyi tyytymättömyyttä. - Lisäksi eri kuntien välillä oli merkittäviä eroja luvan myöntökriteereissä ja lupamääräyksissä - Toisaalta viranomaiset pitivät ottamissuunnitelmia ja niihin liittyviä selvityksiä tasoltaan korkeintaan tyydyttävinä

23 Keskeisimmät syyt lupahakemuksen hylkäämiseen/tarkistamiseen (vast. kunta)

24 Maa-aineslupavalitusten määrä ja valitusten aiheellisuus 5-10 % maa-ainesluvista valitetaan hallinto-oikeuksiin ; esim. v yht.160 luvasta Keskeisiä valittajia lupa-alueiden naapurit (40-50 %), luvan hakijat (30 %) ja ELY:t (20-30 %) Pääasialliset valitussyyt liittyivät pohjaveteen, kauniiseen maisemakuvaan sekä luonnon kauneusarvoihin Pohjavettä koskevat valitukset menestyneet parhaiten hallintotuomioistuimissa Viime vuosina maa-ainestenottoon liittyvistä ympäristöluvista n valitusta/vuosi Eri valitusreitit; joissakin tapauksissa vaikka MAL-lupa hylätty KHO:ssa, niin sen jälkeen YSL:n mukainen lupa on pysynyt voimassa VaHAO:ssa

25 Hallinto-oikeuksiin vuosina ja tehdyt maa-aineslupavalitukset Kallionottoluvista valitettiin suhteellisesti eniten Osaan lupia kohdistui useita, jopa kymmeniä valituksia Alueelliset erot valitusmäärissä suuria Valitussyyt usein moninaiset

26 Ottamisalueiden jälkihoito ja jälkikäyttö Kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota, etenkin soranottoalueilla Edelleen paljon jälkihoitamattomia alueita Vaiheittainen jälkihoito yhä melko vähäistä Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat uusioympäristöt huomioitu harvoin Yleisin jälkikäyttö metsätalous, kallion ottamisalueilla laajempi vaihtelu Ylijäämämaiden sijoituspaineet

27 Vakuudet Eri osapuolten mielestä pääosin oikean suruisia Merkittävää vaihtelua eri kunnissa Jouduttu käyttämään harvoin jälkihoitoon Ei yleensä oltu palautettu vaiheittain jälkihoitotöiden edetessä Lisäksi valvonta- ja tarkastusmaksuja pidettiin osin liian suurina

28 Maa-ainestenoton seurannan ja tietojärjestelmien toimivuus Ympäristöhallinnon maa-aineslupa ja ottamismäärä (NOTTO) tietojärjestelmässä sekä GTK:n Kiviainesten tilinpitojärjestelmässä (KITTI) ja niiden hyödyntämismahdollisuuksissa merkittäviä puutteita Sähköistä lupa- ja ilmoitusjärjestelmä tulee kehittää Myös ottamiseen liittyvien seurantatulosten esimerkiksi pohjavesitietojen toimittamisessa ja hyödyntämisessä on tehostettavaa

29 Arviointi-hankkeessa esiin tulleita kehittämistarpeita Pääpiirteissään nykyinen maa-aineslaki on toiminut puutteistaan huolimatta varsin hyvin ja maa-aineslain muuttamiselle ei ole merkittävää tarvetta Raportissa on esitetty 27 kehittämisehdotusta, joista -24 toiminnallista -3 lainsäädännöllistä Esimerkkejä: Maa-aineslain ja muun maa-ainesten ottamista koskevan lainsäädännön lupamenettelyt yhteensovitetaan sekä selkeytetään. Samaa ottamishanketta koskevien eri lupien (MAL, YSL, VL) voimassaoloaikaa ja lupamääräyksiä koskeva säännöstö yhdistetään soveltuvin osin. Eri muutoksenhakuprosessit eivät saa merkittävästi lyhentää ottamisluvan voimassaoloaikaa. Ottamisen seurantaa ja valvontaa sekä luparikkomuksiin puuttumista tehostetaan ja kehitetään maa-ainestenottamisen tietojärjestelmiä Huomioidaan kaavoituksessa maa-ainestenottoon soveltuvat alueet ja kehitetään kiviaineshuollossa ylijäämämateriaalien sekä uusiomateriaalien hyödyntämistä

30 Tulevaisuuden näkymiä MAL lupakoko kasvaa, lupien määrä vähenee Kalliolupien määrä kasvaa, soralupien vähenee Maa-ainestenoton ympäristöluvat lisääntyvät Maa-ainestenottoon liittyvien valitusten suhteellinen määrä kasvaa Ottamispaineet ympäristövaikutusten kannalta aremmilla alueilla sekä asutuksen läheisyydessä Muut maankäyttötarpeet kasvavat Kansalaisten ympäristötietoisuus lisääntyy sekä toisaalta valituskynnys alenee Valvonta ja seuranta Usean kunnan valvontayksiköt ; ristiriitaisia kokemuksia Kaukokartoitusaineistot yleistyy; niiden hyödyntäminen valvonnassa ja seurannassa Kiviainesten kokonaiskäytössä ei merkittäviä muutoksia suhdanteet vaikuttavat Korvaavien materiaalien käyttö lisääntyy Monet tekijät, kuten mahdolliset taloudelliset ohjauskeinot, vaikuttavat muutoksen nopeuteen

31 Kiitos Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta: Vihervuori, P Maa-ainesten ottaminen ja suojelu Alapassi, M., Rintala, J., Kinnunen, T., Valpasvuo, V., Britschgi, R., Savola, A., Ryttäri, T., Tiainen, M. ja Lavia, M Maa-ainesten kestävä käyttö. Ympäristöhallinnon ohjeita 1. Hollo, E Selvitys maa-aineslupajärjestelmän yhdistämisestä ympäristölupamenettelyyn. Ympäristöministeriön raportteja 15/2010. Rintala, J Soranoton ja suojelun tila harjujensuojelualueilla aluekohtainen tarkastelu. SYKE raportteja 1/2006 Rintala, J. ja Haavanlammi, E Muutoksenhaun vaikutus maa-ainesluvan voimassaoloon. SYKE raportteja 19/2011 Rintala, J. ja Lonka, H Maa-aineslain toimivuuden arviointi. Suomen ympäristö 12/2013