Let me see your funky chicken!

Transkriptio

1 Let me see your funky chicken!

2 1 Sisältö Pääkirjoitus 2 Puheenjohtajan lausahdus 3 Fuksin kevät 4 Mikä ******* SKÄL? 5 Kielimuureja, väärinymmärryksiä ja avoimia työpaikkoja 8 Päivä vaihtarin elämässä 9 Uudet tuutorit saapuvat 10 Övertäjä elokuvissa 11 Ööö...lenkille? 12 Musiikkinurkka 13 Osakunnat mitä ne on? 14 What women really mean? 15 Pohjaalainen terveyskortti 16 Sarjakuvat 17 Toimitus Övertäjät ry Julkaisija ja kustantaja LehtiÖ on Vaasan Wolffintie 34 Övertäjät ry yliopiston kielten Vaasa lukijoiden, Övertäjien, overtaja@uwasa.fi ikioma lehti Päätoimittaja Maiju Virtanen Painatus KopioExpertit

3 2 Pääkirjoitus Mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin aika kuluu, sanotaan ja alan uskoa sanonnan todeksi. Vastahan oli syksy ja lukuvuosi alkoi ja eikös se ollut viime viikolla kun otin vuoden 2007 alun kunniaksi vastaan toisen tiedottajan pestin Övertäjien hallituksessa. Uskomatonta kyllä, nyt todellakin ollaan jo huhtikuussa ja vapussa ja vappuviikon säpinöiden jälkeen kesälaitumet alkavat kutsua talven uurastuksen päätteeksi. Tosin suurimmalle osalle kesän tulo tarkoittaa kesätöitä, mutta yhtä kaikki, vaihtelua tentteihin ja käännöksiin ja kirjallisuusesseihin, ja ennen kaikkea säännöllisen tilipussin tuloa! Kevään kunniaksi ajattelin vielä tehdä ainakin fukseille (ja ehkä vähän vanhemmillekin, joilta on saattanut päästä unohtumaan) hiukan selkoa erinäisistä kirjainyhdistelmistä. SKTL, AEK, KAJ, SKÄL kuulostaako tutulta? Kyse on siis meihin kieltenopiskelijoihin liittyvistä erilaisista liitoista ja järjestöistä. Jotta tietäisitte, että meidänkin etuja ajetaan, ja jotta voisitte itsekin ryhtyä vaikuttamaan omiin asioihinne kun siltä tuntuu, seuraavassa lyhyesti mitä kaikkea löytyy ja mitä ne sitten tarkoittavatkaan. Ensinnäkin opiskeluaikana meitä koskettaa kolme eri järjestöä. SKÄL:istä eli Suomen Kääntäjäopiskelijoiden liitosta tänä keväänä on kuultu jo (ehkä) puutumiseen asti, ja siitä Jommi jatkaa vielä sisäsivuilla, joten en tässä kohdin puhu sen enempää. Jos taas suunnittelee pedagogisia opintoja ja opettajan ammattia, kannattaa tutustua tarkemmin SOOLiin (Suomen opettajaksi opiskelevien liitto), joka on siis kaikkien opettajaksi opiskelevien etujärjestö. Sen tarkoituksena on edistää jäsenten yhteistä toimintaa ja valvoa jäsenistön etuja ja se toimii yhteistyössä OAJ:n (Opettajien ammattijärjestö) kanssa. Lisäksi eduistamme huolehtii myös SuHol eli Suomen humanistiopiskelijoiden liitto. Kun sitten opinnot alkavat edistyä ja valmistuminenkin häämöttää, ammattijärjestöihin liittyminen tulee ajankohtaiseksi. AEK eli Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja hyvinvoinnin esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimivien etujärjestö, joka toimii jäsenyhdistystensä kautta. Niistä erityisesti meihin liittyvä järjestö on Kääntäjien ammattijärjestö KAJ. Liittyä voi jo opiskeluaikana. Opetusalan edunvalvonnasta huolehtii jo edellä mainittu OAJ. Vielä viimeiseksi mainitaakoon SKTL eli Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, joka on kääntäjien ja tulkkien aatteellinen etujärjestö. Se mm. valvoo tekijänoikeuksia ja kouluttaa jäsenistöään, ja hyväksyy myös jäseneksi jo opiskeluaikana. Huh. Noniin. Toivottavasti ylläoleva selvensi ainakin jotain tai edes herätti mielenkiinnon asiaa kohtaan. Nyt en aio sanoa enempää, vain toivottaa mukavia lukuhetkiä upouuden LehtiÖn parissa, rentouttavaa ja lämmintä kesää ja tavataan taas ensi syksynä! Toivottelee Päätoimittaja Maiju Virtanen Ps. Meidän kaikkien parhaan ystävän googlen avulla löytyy tietysti paljon lisätietoa edellä mainituista järjestöistä

4 3 Puheenjohtajan lausahdus Kevät toi LehtiÖn. LehtiÖssä on (jokseenkin) perinteisesti pääkirjoituksen jälkeen ollut tila puheenjohtajan sanalle, ajatuksille, kaikenmaailman kitinälle. Itse olen allekirjoittamassa ensimmäistä kertaa tätä palstaa, josta päästäänkin kätevästi siihen kitinän aiheeseen, että Övertäjät ry:n hallituksen toimikausi on kalenterivuosi, eli aina vuodenvaihteessa toimijatkin (useimmiten) vaihtuvat. Kuten tänä keväänä (hieman yllättäen) tuli todistettua, kyseinen tieto tuntuu olevan useilta nykyopiskelijoilta hämärän peitossa (monen muun tärkeän tiedon ohella). Syitä tähän ja yleensäkin hiipuneeseen kiinnostukseen ainejärjestötoimintaa (tämä ei rajoitu vain Övertäjiin!) kohtaan voisi arvailla ja pähkäillä ehkä loputtomiin. Lopputuloksena voinee todeta hedelmällisiltä puheenjohtajapäiviltä (jonne osallistui ainejärjestöjen ja osakuntien pj:t ja vpj:t) kummunneen voihkaisun, onko mitään järkeä järjestää toimintaa johon kukaan ei osallistu? Pohjustaessani tätä tekstiä lueskelin vanhojen kollegojen aikaansaannoksia Ö-luolan LehtiÖ kansiosta (johon suosittelen tutustumaan, ko. LehtiÖt ovat pullollaan riemukkaita tarinoita entisajoilta!). Moni edeltävä puheenjohtaja on ihmetellyt tällä palstalla omaa opiskelijan taivaltaan fuksista puheenjohtajaksi ja sitä kuinka vitt... mukavaa opiskelu on noin yleensä. Oli melko mukava huomata, että ainakin jossain määrin samanlaista tahkoamista tämä touhustelu on ollut vuodesta, ja jopa vuosikymmenestä toiseen. Luultavasti en liene Henkkaa tai Maijaa pahempi toimessani? Joka tapauksessa, perustaltani melko optimistina ajattelin nyt kääntää tuon alun negatiivisuuden takaisin päälaelleen. Koska tokihan kaikenmaailman tapahtumissa (sitseillä, Ö- lenkeillä, drinkkikurssilla ym.) on ollut aina osallistujia, vaikkakin vaihtelevassa määrin, silti homma on vedetty kunnialla ja rohkenisin väittää, että melkoisen hyvillä fiiliksillä läpi! Vaikka kaikensorttisia takapakkejakin matkalle luonnollisesti asettuu, on silti ainakin henkilökohtainen mielipiteeni se, että julmetun mukavata on järjestää ja organisoida ja nähdä, jollei nyt suoranaisesti omien, niin ainakin varakäsien jälkien tuloksia kerta toisensa jälkeen. Ei ne vanhojen toimijoidenkaan puheet osallistumisen ja vastuunkantamisen palkitsevuudesta ihan täyttä tyhjyyttä ole! Siksipä kovin toivoisin, että armahat kieltenlukijamme uskaltautuisivat kotikammioidensa suojista (ja Dr. Philin hellästä huomasta?) kömpimään ulkomaailmaan, sosialisoitumaan ihmisten kanssa ja parantamaan tapahtumiamme entisestään! Satunnaisten ystävyyssuhteiden merkitystä en voi liikaa korostaa Näin lopuksi voisin toivottaa hyvvee kevättä, kesää ja etenkin railakasta wappua, ja jopa jo syksyn uudet fuksit tervetulleiksi! Toivottamisen lisäksi toivon ja uskon ja luotan siihen, että tämä itseni kanssa jokseenkin yhtä iäkäs hyväntuulinen puuhasteluperinne, joka kiteytyy nimeen Övertäjät ry, jatkuu vähintään entisenlaisena ja ehkä jopa parempana myrskyisässä ja alituisia muutoksia tuovassa tulevaisuudessakin! Te teette kaiken mahdolliseksi, Teitä minä voin vain kiittää kaikesta. Terveisin Jommi Järvinen, pj 2007

5 4 Fuksin kevät O lipa taas kerran fuksi (juurikin se sama fuksi, jonka vauhdikkaista seikkailuista kirjoitettiin jo LehtiÖssä 2/2006), joka oli opiskellut Vaasassa nyt reilun puoli vuotta aluksi täynnä intoa, tarmoa ja supervoimia, mutta nyt kevätauringon alettua lämmittää kaupungin katuja fuksin alkoi tehdä mieli jo kesälaitumille, vaikka syvällä sisimmässään hän toki tiesi, ettei hänen kesä kulu rannalla vaan hikisenä hikisessä kesätyöpaikassa hikistä rahaa hikisesti tienaten. Fuksilla oli joka tapauksessa pullat hyvin uunissa. Opintopisteitäkin oli tulossa riittävästi, joten hänen ei tarvinnut pilata yöuniaan näkemällä painajaisia Kelan tädeistä kädet ojossa. Ensimmäinen yliopistovuosi oli muutenkin sujunut varsin mainiosti; fuksi oli saanut paljon kivoja kavereita, paljon kivoja opintopisteitä ja paljon kivaakin kivempia kokemuksia toinen toistaan upeammista opiskelubileistä ja tapahtumista. Fuksi oli kokenut kastajaiset, sitsit, pikkujoulubussiristeilyn ja SKÄL-bileet, joten fuksi oli loikannut kunnon harppauksella suoraan opiskeluelämän ytimeen. Fuksi oli myös liittynyt ainejärjestönsä hallitukseen ja päättänyt ensi syksynä tuutorin roolissa auttaa uudet fuksit tutustumaan opiskelijan maailmaan. Fuksi oli saanut paljon uusia kavereita juuri näiden mahdollisuuksien kautta ja hän päätti myös kertoa ensi syksynä tuutorina omille fukseilleen, että näihin tilaisuuksiin kannattaa todellakin tarttua. Yksi kyynel fuksilla kuitenkin oli. Hän ei tiennyt miten asunnon suhteen kannattaisi kesällä toimia. Fuksi ei halunnut maksaa tyhjästä luukusta kesän yli, sillä fuksi aikoi olla kesän kotikonnuillaan eikä asuntoa ollut siinä mielessä järkevä pitää. Fuksi ei tosin ollut ongelmansa kanssa yksin miltei koko yliopiston nuori kansa pähkäili saman kysymyksen parissa. Fuksi ei kuitenkaan olisi halunnut luopuakaan asunnostaan, sillä uuden löytämisessä on aina oma vaivansa ja omat ongelmansa. Fuksia ketutti tilanne kovasti. Fuksi kuitenkin lohduttautui sillä, että maailma on täynnä isompiakin kyyneleitä. Asuntokyyneltä lukuun ottamatta hänellä oli kuitenkin elämä hyvällä mallilla opiskelupaikka taskussa ja hieno tulevaisuus edessä. Fuksi oli muutenkin jo kokenut opiskelija, joka tiesi kuinka kaikki opiskeluun liittyvät asiat hoidetaan mallikkaasti. Fuksi oli oppinut käyttämään yliopiston nettisivustoa hyödykseen opiskelussa, ja löysipä hän myös oman ainejärjestönsä nettisivutkin osoitteesta overtaja. Fuksi totesi sivuston vallan mainioksi ja mainosti sitä myös kavereilleen. Fuksi oli viihtynyt Vaasassa niin hyvin, että päätti ettei hae enää minnekään muualle opiskelemaan. Vaasassa viihtyi niin hyvin Onkilahtea oli kiva kiertää juoksemalla lenkkejä, kaupunki oli kaunis ja sääkin oli aina aurinkoinen, mitä nyt joskus vähän tuuli. Fuksi oli nyt valmis heittämään fuksin viitan pois harteiltaan ja hän tiesi, että opiskeluelämä tulisi muuttumaan toisena vuonna. Enää ei baarinmäelle kiiruhdettaisi kahden viikon välein ja vedettäisi aina yhtä liikaa kokeneempana opiskelijana sinne mennään joka ikisenä viikkona vähintään kerran ja vedetään pää niin täyteen, että torstaiaamun luennot ja ennen baariin kiiruhtamista tehdyt lupaukset kotiinlähdöstä ennen valomerkkiä voidaan unohtaa hyvissä ajoin. Eräänä kauniina päivänä vapun aikoihin fuksi astui herra Levónin nimeä kantavasta salista lämpimään ulkoilmaan lukukauden viimeinen tentti takanaan. Fuksi vastasi auringon hymyyn ja ymmärsi, että opiskelu on elämän parasta aikaa. Juha Kiikka

6 5 Mikä ******* SKÄL?? Maaliskuussa olleet SKÄL-päivät olivat ja menivät, ja tapahtumasta jäi onnellisesti varovaisia odotuksia huomattavasti parempi mieli! Mutta itse (kaikkein tiiveimmin) mukana olleita lukuun ottamatta tuskin juuri kukaan edes tietää vieläkään, mikä on SKÄL, mitä SKÄL tarkoittaa. Tampereen Transla, Kouvolan KouKi, Savonlinnan Lingtwisti, Turun Kääntöpiiri ja Vaasan Övertäjät muodostavat nykyisen Suomen kääntäjäopiskelijoiden liitto ry:n, jonka toiminta on ollut huomattavan vilkasta ja vaihtelevaa läpi vuosikymmenten. Aivan tarkkaa perustamisajankohtaa ei pystytä täällä Vaasassa (Ö- Luolassa) olevien dokumenttien perusteella määrittämään, mutta seuraavanlaisen, melko mukavan yleiskatsauksen niistä pystyi eräänä tehokkaana tenttiinlukuhetkenä kokoamaan Jonkinlaista toimintaa on ollut, 2 liittokokousta ja 2 hallituksen kokousta. Luultavasti Övertäjät ry on liittynyt liittoon melko välittömästi perustamisensa jälkeen SKÄLin, eli silloisen SKOL (Suomen kääntäjiksi opiskelevien liitto) säännöt on hyväksytty ja rekisteröity. Tamperelaista kollegaamme laintatakseni SKOL:akin on vielä edeltänyt jo lähes myyttinen SKYL eli Suomen Kieliinstituuttien Ylioppilaskuntien Liitto. Tämä viitannee siihen, että myös SKÄLin toiminta on elänyt jonkinlaista murrosta (yhtä niistä monista?) Kouvolalaiset ehdottavat, ja Vaasalaiset vastaavat olevansa myös kiinnostuneita SKOL:n toiminnan elvyttämisestä. Kummallista kyllä, liiton rekisteröinnin jälkeen on ilmeisesti tapahtunut huomattava mielenkiinnon lasku Suomen kääntäjäopiskelijoiden liiton (SKÄL) hallituksen kokous 20. helmikuuta Helsingissä. Mitä väliin jääneen vuoden aikana on tapahtunut, jää hämärän peittoon KAJ:n pj kutsui SKÄL edustajia keskustelemaan yhteistyöstä. Ilmeisesti joitain edustajia (2kpl) tapaamisessa kävi, mutta tuloksista ei ikävä kyllä tarkempaa tietoa. -SKÄL kirjoittaa AMK:ta käsittelevään Uuden Suomen pääkirjoitukseen vastineen. Mitä vastine tai pääkirjoitus käsitteli, jää myös kutkuttavalla tavalla hämärän peittoon. -Seuraavan vuoden toimintasuunnitelmassa ehdotuksia esim. tutustumiskäynneistä MTV, YLE ja kustantamot. Toteutuiko yksikään suunnitelluista käynneistä lopulta, on myös jäänyt vaille dokumentointia. Mutta Övertäjien näkökannalta kursio esimerkiksi tuohon Palosaaren YLE:n pytinkiin voisi olla kiinnostava, sikäli kun siellä mitään kääntämiseen liittyvää toimintaa on? -SKÄL:n säännöt uudistettiin. -SKTL:n pirskeisiin (?) kutsuttu 5 osallistujaa /ainejärjestö. Ilmeisesti hyvät pirskeet olleet, sillä jälkipolville ei ole muistikuvia säilynyt. SKTL:n edustaja kiertänyt yliopistoilla esitelmöimässä SKTL:n toimintaa. Liekö mainostanut jotain muutakin kuin pirskeitä? -SKÄL:n laatima palkkasuositustaulukko lähetetty KAJ:hin, eli opiskelijat ovat oikeasti pohdiskelleet joukolla jotain hyödyllistä! Uusi SKÄL esite, josta luultavasti on huono ja monimutkaisesti taiteltu valokopio yhden Ö-luolan kansion alkusivuilla. Kannessa lukee nerokkaasti KÄÄNNÄ. -SKÄL esittely Kääntäjä lehdessä. Liekö jostain arkistosta löytyisi kyseinen Kääntäjä? -Ehdotetaan SKÄL:n Pohjoismaista yhteistyötä, lähinnä esittäytymisten ja vierailumahdollisuuksien muodossa pohjoismaisten käännöstieteiden laitosten kanssa SKÄL:n vuosittaisen Työpaikkaprojektin muuttaminen paikallisiksi Käännöspalveluiksi (jollainen oli jo tuolloin Kouvolassa). Toisin sanoen Övertäjät ry:n alaisuudessa tälläkin hetkellä omaa elämäänsä elävä, ilmeisesti varsin hyvin toimiva Käännöspalvelu on saanut alkunsa

7 7 SKÄL:stä. -Pohjoismainen yhteistyö laajenemassa kansainväliseksi! Käytännössä on ilmeisesti vain otettu yhteys (kirjeitse?) ulkomailla (jopa Brasilia oli mainittu!) toimiviin käännösyksiköihin ja vaihdettu osoitteita. Övertäjät suunnittelevat osittain tähän liittyen vierailua saksalaisiin yliopistoihin, mutta SKÄL kansioista ei löydy jäljempänä mainintaa, ovatko vierailut toteutuneet Sähköposti toimii ainakin Turussa, Tampereella ja Vaasassa --> yhteydenpitoa sen välityksellä aletaan harjoittaa. Kuinka moni tätä lukeva muistaa ajan ennen sähköpostia? -Suunnitteilla 10 päivän SKÄL-kursio Irlantiin syyskuussa, mutta siirtyy keväälle Tosin vuodelta 1994 ei löytynyt yhtään dokumentteja, joten miten lie käynyt reissun, ovatko whiskit ja Guinnesit jääneet noutamatta? Toimintaa taas elvytetty 1995, eli liekö 1994 jälleen kerran riistäytynyt käsistä? -Tältä vuodelta löytyy kummallinen maininta AEK kriisissä. Tarkennusta kriisin laadusta ja syvyydestä ei kuitenkaan ole. Mukavaa kuitenkin sinänsä tietää, että on niitä hankaluuksia isommillakin järjestöillä.. -Virallisen kääntäjän tutkintoon liittyvää aktiivista keskustelua ja kirjeenvaihtoa jopa opetusministerin kanssa Vuosi on ollut melko arkinen, vain hyvin pienimuotoista (sisäistä) toimintaa, esim. vertailtu eri paikkakuntien käännöskurssien läpäisymenetelmiä (loppukoe, suurempi loppukäännös, kurssin aikana tehdyt pikkukäännökset) "Uusien jäsenten hankkimista pitäisi katsella "harkitusti" kaaoksen välttämiseksi... Mahdollisuus päästä SKÄLin siipien suojaan tulisi kuitenkin tarjota, jotteivät ihmiset tuntisi itseään vallan yksinäisiksi." Mutta perustajajäsenten (eli lukuun ottamatta aikaa ennen SKOLia) lisäksi ei vielä tänäkään päivänä SKÄL:iin ole uusia jäseniä liittynyt. Ehkä tulevaisuus kuitenkin tuo muutoksen tähänkin? -SKÄL nettisivuja suunnitellaan Kouvolan sivujen alle. Tämä(kin) hanke kuitenkin ilmeisesti kaatui myöhemmin. Ja nykyään, jos googlettaa SKÄL:n, ei juuri muita osumia tule kuin Övertäjien SKÄLsivu, ja ehkä jokunen vanha kuvagalleria muualta. -SKTL ja KAJ halukkaita esittelemään toimintaansa yliopistoilla. Tämä kuuluu taas siihen lukuisaan sarjaan Irrallinen Maininta, johon ei millään tapaa myöhemmin palata (meillä olevissa) SKÄL:n dokumenteissa Kääntöpiiri (Turku) ottaa kantaa työharjoitteluun käännöstoimistoissa --> SKTOL (Suomen käännöstoimistojen liitto) vastaa. Tästä on pitkät pätkät tekstiä kansiossa, en jaksanut alkaa lukea tarkemmin Vain toimintakertomus edelliselle vuodelle, hiljaista ollut Opetusministerille muistio kääntäjien ja tulkkien koulutuksesta. -Kannanotto Kouvolan käännöstieteiden laitoksen säilyttämisestä. Kuitenkin Kouvolan, samaten kuin Savonlinnankin, yksikkö lakkaa olemasta ensi vuoden (2008) jälkeen. Käännöstieteen opetuksen kohtalo on surullisissa kantimissa valtakunnallisesti. -SKÄL riistäytymässä (taas) käsistä, pohdittu pääsihteerin palkkaamista, joka pitäisi homman kasassa. Jää toteutumatta. -Vaasan saksan laitos aikoi luopua pääsykokeista, mutta ilmeisesti SKÄL:n vastustava kannanotto on osaltaan vaikuttanut pääsykokeiden säilyttämiseen. Tämä konkreettisena esimerkkinä SKÄL:n vaikutusvallan mahdollisuuksista paikallisesti. -Keväällä näkyvä työmarkkinaseminaari yhteistyössä AEK:n kanssa, paikalla KAJ ja Akava. Suunniteltiin syksylle vastaavaa yhteistyössä SKTL:n kanssa, mutta jäi ilmeisesti toteuttamatta, koska jäljempiä mainintoja ei löytynyt. Silti yhteistyön tekeminen isompienkin järjestöjen kanssa on osoittautunut historiallisesti mahdolliseksi ja jopa luultavasti hedelmälliseksi! Toiminta riistäytyy pahemman kerran -Hallitus ei kokoontunut 2002 lainkaan, mutta

8 7 SKÄL-päivät on vietetty tuttuun tapaan Turussa (2001) ja Vaasassa (2002). Ainakin näiltä SKÄLpäiviltä on myös vanhoissa LehtiÖissä juttuja, meininki on ollut vähintään yhtä riemukasta myös vuosituhannen alussa, vaikka liiton toiminta sinänsä onkin ollut hieman sekaannustilassa Liittokokous helmikuussa Helsingissä. Lyhyestä virsi kaunis SKÄL-päivät Turussa, 4 urhoollista Övertäjää (allekirjoittanut mukaan lukien) osallistui viikonlopun hippaloihin. Tästä matkasta voi lukea tarkemmin kyseisen vuoden kevään LehtiÖstä, ja kotisivuilla on jopa kuvagalleria matkalta! SKÄL-päivät Vaasassa! Koko viikonlopun kestävän remuamisen ja hauskojen käännösaiheisten luentojen lisäksi perjantaina järjestettiin liittokokous ja lauantaina pienempi, osallistuneiden ainejärjestöjen edustajien kokous. SKÄL toimintaa päätettiin jälleen elvyttää, ja kuluvan vuoden toukokuun 5. päivä kokoontuu jälleen pieni ryhmä kaikkien ainejärjestöjen edustajia Tampereelle pohtimaan esimerkiksi sääntömuutosta, käännöstieteiden yksiköiden alasajon vaikutusta ja sitä myöten myös koko SKÄL:n rakenteen uudistamista. Yleisesti kautta aikain -SKÄL:n vuotuinen budjetti on koostunut ainejärjestöjen jäsenmaksuista. Jossain vaiheessa oli myös ollut ehdotuksia opiskelijoiden henkilökohtaisista (6 markkaa tms.) jäsenmaksuista, mutta ilmeisesti sitä ei koskaan kokeiltu. Nykyiseltään esimerkiksi Övertäjiin liittyessään opiskelija liittyy automaattisesti myös SKÄL:iin. -SKÄL:n hallituksen opiskelijaedustajia on ollut myös vaihtelevalla aktiivisuudella ainakin SKTL:n ja AEK:n(?) hallituksissa, sekä KAJ:n jossain osakomiteassa tms. Vaikutusvaltaa olisi mahdollista varmasti nykyäänkin käyttää, jos toimijoita löytyy. -Työpaikkaprojekti ja kansainvälinen yhteistyö olivat pääosin osoiterekisterin keräämistä ja (vaihtelevaa) ylläpitoa. Työpaikkaprojekti poiki vuosien saatossa muutamia käännöstöitä ja, kuten edellä mainittiin, lopulta nykyiset Käännöspalvelut. -Kokoukset on pääosin pidetty Helsingissä, mutta jossain vaiheessa niitä on ehdotettu pidettäväksi Tampereella sen keskeisen sijainnin takia. Kuten jo ammoiset vaasalaiset olivat todenneet, Vaasasta on Helsinkiin pitkä matka. Harvinaisen totta ovat esi-isät jutelleet! -SKÄL-päivät on (ilmeisesti) kaikista sekaannuksista ja hässäköistä huolimatta pidetty joka vuosi, järjestyksessä Tampere, Turku, Vaasa, Savonlinna ja Kouvola. Loppujen lopuksi todettakoon, SKÄL on hieno asia! Toivottavasti tämä ylimalkainen lista vuosilukuja ja ranskalaisia viivoja saa myös tulevaisuudessa vilkasta jatkoa. Olettaen että LehtiÖ valmistuu ennen tuota toukokuun seuraavaa SKÄL kokoontumista, on sen sato luettavissa (ehkä) vasta syksyn LehtiÖstä. Näitä odotellessa, hyvää kääntelehtimistä itse kullekin! -JJ Skäl-päivien sitsien ihmispyramidi

9 Kielimuureja, väärinymmärryksiä ja avoimia työpaikkoja 8 Turismin ja kansainvälisen liikkuvuuden lisääntyessä sekä globalisaation vaikutuksesta kielten ja viestinnän merkitys kasvaa. Matkaillessa englanti on minulle usein se ensisijainen kommunikointikieli. Vaikka englantia voidaan pitää ehkä maailman ymmärretyimpänä ja opetetuimpana kielenä, ei sillä kuitenkaan pärjää ihan joka paikassa. Matkaillessa saattaa kieli- ja kulttuurierojen takia sattua kaikenlaisia kommelluksia. Ystävätärtäni ei ymmärretty amerikkalaisessa hotellissa kun hän yritti selkeällä englanninkielellä varata naispuolisen ystävänsä kanssa kingsize double bedin. Ongelman taisi tässä tapauksessa tuottaa se, että kaksi tyttöä halusi nukkua samassa sängyssä. Toiselle ystävälleni myytiin Ranskassa lippu junaan, jota ei vielä oltu edes rakennettu! Vaihtariystävieni kanssa käydyissä kiihkeissä keittiökeskusteluissa eivät vihannesten, hedelmien ja mausteiden oikeat englanninkieliset nimet aina muistu nopeasti mieleen, mutta vaikka puheessa toisinaan vilahtaa citron lemonin sijaan, ananas pineapplen sijaan ja paprikalla tarkoitamme sitä punaista, keltaista tai vihreää vihannesta, ymmärrämme toisiamme loistavasti. Tanskalaisessa kaupassa puhuessani ruotsia ystäväni kanssa myyjätär luuli minua ranskalaiseksi. En tiennyt ruotsin kuulostavan ihan niin erilaiselta tanskalaisessa korvassa. Kiinassa matkatessani minua huvitti metroissa olevat kyltit, joissa matkustajia kehoitettiin englanniksi, watch out for the gap and be gentle. Ikuiseksi mysteeriksi minulle jäi, mitähän tuolla hellyydellä mahdettiin tässä yhteydessä tarkoittaa? Toisinaan harmittaa kun karttaan ei ole kirjoitettu jokaista kadun nimeä. Ravintolassa voi joskus olla lähes mahdotonta saada laskua, vaikka yrittäisit käyttää omasta mielestäsi yksinkertaisimpia englanninkielisiä ilmaisuja kuten check, bill tai pay. Tällaisissa tilanteissa ele- ja kehonkieli on usein avuksi, mutta aina sekään ei riitä. Myös laskin saattaa olla ostostilanteissa yllättävän kätevä, sillä voi näyttää myyjälle esimerkiksi haluamansa kengän koon ja hinnan, jonka on tuotteesta valmis maksamaan. Kielioppisäännöt ja oikeat taivutusmuodot saa toisinaan opettajan harmiksi heittää nurkkaan, ja riittää kun käytät yksinkertaisimpia sanoja niiden perusmuodossa. Matkustellessani olen siis huomannut kielten- ja viestinnänopetuksen tärkeyden ja kuinka tasokasta opetusta Suomessa on tarjolla. Kun kuulin ettei bulgarialainen ystäväni ole saanut koulussa englannin opetusta lainkaan, aloin lämmöllä muistella englannin epäsäännöllisten verbien ulkoa opettelua ja ensimmäistä kertaa osasin oikeasti arvostaa suomalaisia kouluja. Koen itseni onnekkaaksi, sillä aina kielimuurin kohdatessani, kun englanti ei ole riittänyt, on paikalle sattunut joku avulias ihminen, joka on osannut paikallista kieltä. Näin kävi mm. Varsovassa junalippua ostaessa, sekä Latvian ja Liettuan välisellä bussimatkalla. Vaikka matkustaessa ympäristö, tavat ja kieli vaihtelevatkin, ihmiset ja heidän tarpeensa ovat loppujen lopuksi hyvin samanlaisia millä puolella palloa sitten matkaatkin. Mielikuvituksella, hyvällä tahdolla ja yhteistyöhalulla pääsee jo pitkälle. Katselin taannoin serkkuni luona Aasiassa tekstitettyä elokuvaa, mutta Brokeback Mountain muuttui yllättäen naurunystyröitä kutkuttelevaksi komediaksi, sillä elokuvan englanninkieliset tekstit olivat niin järkyttävän koomiset, että juoneen oli täysin mahdotonta keskittyä. Kielitieteilijöitä siis tarvitaan ja ainakin oman kokemukseni mukaan töitä näyttää riittävän. Anna Leino

10 9 Päivä vaihtarin elämässä, Wien Lukioaikoina kahdeksan aamut oli yhtä tuskaa. Näin yliopistossa, kun kahdeksan aamuja on yhä harvemmin, jo kymmeneksi herääminen on vaikeaa. Niinpä tänäkin aamuna viivyn sängyssä niin pitkään kuin mahdollista. No, lopulta on kuitenkin noustava, onhan edessä mukava parituntinen englanninkielisen kirjallisuuden parissa. Toi mukava ei ollu vitsi, se on yllättävän mielenkiintoinen kurssi, etenkin kun luennoitsijana on nuori nainen, jolla on aivan ihana skottiaksentti, joka on kuulemma peruja skottilaiselta poikaystävältä. Tänä aamuna ei tartte edes huolehtia, että kämppis heräis: unkarilainen Anna on jo toista viikkoa kotonaan, eli kämppä on kokonaan mun! Kun aamiainen (pari siivua Finnenbrotia kurkun kera) on popsittu ja päivän vaateparsi valittu (samat kuin eilen), on aika päättää mitä reittiä sitä menis kouluun. Olis valittavana ratikka (N tai 21) metro(u4) metro(u2) ratikka(43 tai 44) yhdistelmä tai pelkkä ratikka (5). Valitsen jälkimmäisen kolmesta syystä: 1) ei tartte vaihtaa, 2)se menee ihan yliopiston kampusalueen kulmille, missä luento on, ja 3)metroja ja ratikoita saa odottaa viisi minuuttia jos on kiire, jos ei, ne tulee heti (=murphyn laki sovellettuna). Viisaasti valinneena ehdin luennolle paremmin kuin sopivasti, eli saan valita paikan melko vapaasti suuresta luentosalista. Hetken aikaa istuskelen yksinäni, selailen Österreichia, ilmaislehteä, jonka nappasin ratikkapysäkiltä. Pikku hiljaa alkaa kaveritkin saapua paikalle: Outi Turusta ja Moni(ka) Wienistä. Höpöttelemme niitä näitä ja luento alkaa. Tämän päivän aiheena ovat mm. metonymy, personification sekä symbol, mitä lie ovat suomeksi. Pari tuntia menee nopeasti, luennon loputtua sovin Monin kanssa elokuviin menemisestä (maanantaina, Music and Lyrics), sekä Outin kanssa rehveistä Outin ja Outin kämppiksen kanssa Westbahnhofilla kello neljäksi. Lisäksi ojennan entiselle kämppikselleni (Elina, Latviasta) erään luennon muistiinpanot. Sitten suuntaamme Outin kanssa Facultakseen (kirjakauppa) ostamaan mulle kopiokorttia, koska sitä kuulemma tarttee myös tulostamiseen. Molemmilla kun sattuu olemaan tunti vapaata ennen seuraavaa luentoa, menemme kahville ja bagelille läheiseen kahvilaan. Yhdeltä alkaakin sitten seuraava tunti (luennoksi sitä ei voi kutsua), mulla on vuorossa Deutsche Literaturgeschichteä päärakennuksessa (joka on arkkitehtoninen nähtävyys, vaikkei arkkitehtuurista mitään ymmärtäiskään). Yliopiston kampukselta päärakennukselle on vain pari pysäkkiä ratikalla Schottentorin suuntaan. Schottentorilta päärakennukselle on vain alle sata metriä, mutta silti mut ehtii pysäyttää tyttönen, joka tarjoo Kurierlehteä x viikon (unohdin jo) ajaksi ilmatteeks, ohne Verbindung. No totta maar, jos ilmatteeks lähtee! Ja kaupan päälle vielä kroissantin näkönen pulla. Olipa hyvä diili! Literaturgeschichtessä on tänään vuorossa Wolfgang Borchertin Draussen vor der Tür (= Ein Stück, das kein Theater spielen und kein Publikum sehen will. Eli miksi se siis oli ein grosses Erfolg? kuten professorimme asian osuvasti ilmaisi). Tunnin alussa saamme laput, joihin pitää kirjoitaa kysymys, joka jäi askarruttamaan näytelmää lukiessa. Sitten onkin ryhmän referaatin vuoro. Keskustellessa menee koko tunti. Tunnin lopussa saamme laput takaisin, sekavassa järjestyksessä, ensi viikoksi olisi keksittävä kysymykseen vastaus. Sain seuraavan kysymyksen: "Warum wird die Stimme des ANDEREN am Ende optimals leiser?" Yritä nyt tuohon sitten keksiä vastaus... Saksan tunnin jäkeen suuntaan Hauptbüchereihin (kirjasto) palauttamaan pari CD:tä, sitten suuntaan Mariahilferstrasselle (aivan hillitön ostoskatu, kannattaa tsekata, jos liikkuu näillä kulmilla) ostamaan kahden euron sateenvarjoa, kun edellinen hajos, kumma juttu. Mutta voi myrsky ja mylväys! Ne ryökäleet ovat menneet nostamaan sen hintaa! Nyt se maksaa kolme euroa! Pöyristyttävää! No, pakko se on ostaa, eihän sitä märkänäkään kannata kulkea. Sitten Westbahnhofille, koska kello lähestyy uhkaavasti neljää. Ostamme Outin ja Outin kämppiksen kanssa junaliput Salzburgiin perjantaiksi ja lauantaiksi. Tämän jälkeen tiemme eroavat seuraavaan aamuun asti, jolloin matkamme alkaa.

11 10 Suuntaan yliopiston kampuksen ja päärakennuksen välissä sijaitsevaan NIG:iin (Neues Instituts Gebäude). Mun rakas tietokone on jo neljättä viikkoa rikki, kolmatta korjauksessa, joten on vaivauduttava koululle jos mielii käyttää nettiä. Tietokoneluokkien määrä on triljoonasti suurempi kuin Vaasassa, mutta aina ne on silti täynnä (paitsi lauantaisin). Ihan kiitettävästi on tosin vaihtuvuutta koneilla, jos vaan jaksaa jäädä hetkeksi odottamaan. Nyt kun kaikki tärkeimmät asiat tuli hoidettua, voin suunnata takaisin Vereinsgasselle toiseen kaupunginosaan syömään ja lukemaan kaksi ilmaislehteä, jotka jossain vaiheessa tarttuivat mukaan. Jo mainittu Österreich jäi kunnolla lukematta, ja Heutea en ehtiny vilastakaan. Lisäksi olin saanut kampusalueelta näytenumeron Der Standardista, josta yrittivät kaupata ilmaista neljän viikon kokeilua, mutta kokeilin sitä jo syksyllä, niinpä nappasin vain lehden. Illalla on vuorossa radion kuuntelua, ja vielä pienen tekstin kirjoittaminen maanantaiksi, mutta sitten saakin siirtyä yöpuulle. Huomisaamuna on noustava riittävän aikasin, jotta ehtii 9.30 lähtevään junaan. Hyvää yötä! Terv. Sarianna T. P.S. Kirjoitusvirheet oli tarkoituksellisia. P.S.Unohdin tiskata tiskit, mutta olkoot sitten odottamassa, kun palaan takaisin. Uudet tuutorit saapuvat (ja fuksit) Övertäjien ensi syksyn tuutorit on valittu, ja koulutus on jo pian tältä keväältä ohi. Kolmetoista innokasta tuutoria jo odottaa tulevia fuksejaan. Toivottavasti riveihin saadaan lisää innokkaita kieltenlukijoita jatkamaan Övertäjien perinteitä, ja miksei myös luomaan uusia. Hallitus ja tuutorit tulevatkin tekemään varmasti yhteistyötä etenkin syksyllä, jotta uudet tulokkaat tutustuvat ainejärjestöömme ja tulevat mukaan toimintaan. Ainejärjestöhän on kuin pieni perhe suuressa yliopistoyhteisössä, jossa jokaisen tulisi tuntea olonsa tervetulleeksi. Etenkin kun on ollut niin paljon puhetta siitä, kuinka ainejärjestöillä on pulaa aktiivisista jäsenistä ja erityisesti fukseista, on syytä yrittää korjata asia. Jokainen voi osaltaan edesauttaa positiivisen kuvan luomisessa Övertäjistä, ja kannustaa liittymään joukkoomme iloiseen! Uudet tuutorit: Englanti: Salla Kallio, Matti Kallio, Eveliina Haimakainen Ruotsi: Kati Pekkala, Johanna Lindholm, Taija Jokinen Saksa: Titta Laitinen, Henna Myllylahti Kielikylpy: Reetta Torkko, Jenny Emas Nykysuomi: Maria Lahtinen Modern finska ja Modersmålet Svenska: Heidi Lyyski, Johanna Dahlin Eve Haimakainen

12 11 Övertäjä elokuvissa Pirates of the Caribbean 2: Kuolleen miehen kirstu (2006) Ohjaus: Gore Verbinski Pääosissa: Johnny Depp, Orlando Bloom, Keira Knightley, Bill Nighy 'Pirates if the Caribbean':in jatko-osa jatkaa siitä, mihin ensimmäinen elokuva päättyi. Keira Knightleyn esittämän Elizabethin ja Orlando Bloomin esittämän seppä-willin on tarkoitus mennä naimisiin, mutta käykin ilmi, että heitä vastaan on nostettu syytteet merirosvokapteeni Jack Sparrow'n (Depp) avustamisesta. Jack Sparrow'lla on velka Davy Jonesille, Lentävän Hollantilaisen kapteenille, joka hallitsee karmeaa merihirviö Krakenia. Monen mutkan jälkeen Will huomaa joutuneensa Jackin sijasta ikuiseen palvelukseen kapteeni Davy Jonesin (Nighy) laivalle, jolta löytyy myös Willin kuolleeksi luultu isä. Samaan aikaan Jack Sparrow metsästää avainta kuolleen miehen kirstuun, joka sisältää Davy Jonesin sydämen. Tuhoamalla sydämen Jack saisi itsensä lunastettua vapaaksi Jonesin velasta. Elizabeth yrittää kuumeisesti saada Williään takaisin ja littoutuu Jackin kanssa ja jotta saataisiin asiat vieläkin sekavammiksi sekaantuu asiaan vielä Etelä-Intian kauppakomppania. Elokuva oli mielestäni ihan liian monimutkainen. Odotin ykkösosan kaltaista selkeää seikkailuelokuvaa, mutta kakkososassa kaikilla henkilöillä oli omat motiviinsa ja monet olivat liittoutuneet useamman tahon kanssa, niin että olisi pitänyt tehdä vähintään käsitekartta, jotta olisi pysynyt perillä kuka halusi mitäkin. Älä missään nimessä katso väsyneenä tai krapulassa. ***1/2 Saippuaprinssi (2006) Ohjaus: Janne Kuusi Pääosissa: Pamela Tola, Mikko Leppilampi, Outi Mäenpää Saippuaprinssi kertoo näyttelijä-ilonasta (Tola), joka hakee roolia Tulisuudelma- saippuasarjasta, mutta päätyykin vahingossa käsikirjoittamaan kyseistä sarjaa. Tulisuudelma kertoo Anterosta (Leppilampi), jolle sattuu ja tapahtuu. Tulisuudelman käsikirjoittajaryhmän keksimät juonenkäänteet ovat tyyliä: Sillä oli kivessyöpä viime vuonna, ei sillä nyt voi olla munuaissyöpää. Kirjoitetaan sille intialainen hyppykuppa. Tällä kertaa Antero on päättänyt ryhtyä palomieheksi ja on vanhemman naisen, Reijan, pauloissa. Ilona tietysti rakastuu Anteroa esittävään Kalleen ja aikansa tilannetta tarkkailtuaan huomaa, että saippuasarjan juoni on tosielämästä. Anteroa esittävällä Kallella on suhde käsikirjoittaja Raakeliin (Mäenpää), joka kirjoittaa Reija-henkilöä itsensä pohjalta. Työnsä ohessa Ilona kuuluu kellariteatteriryhmään ja hauskinta elokuvassa ovatkin ryhmän harjoitukset ja esitykset, jotka ovat ihan utopistisia. Nauruhermoja kutkuttavat myös Anteron kameralle muikistelemat saippuaoopperailmeet, joiden rinnalla Kauniiden ja Rohkeiden Ridgekin kalpenee. ***1/2 *** Tiiu Särkijärvi

13 Ööö Lenkille? 12 Aikomuksena on lähteä lenkille, ei välttämättä pitkälle kuntoa ja kestävyyttä vaativalle ja kasvattavalle juoksulenkille, vaan edes pienelle happihyppelylle kesken rankan tenttiin valmistautumisen. Aikomukseksi se jääkin, sillä ulkona näyttää olevan melko sateista ja kylmää, lukemista on niin paljon ettei lukuprosessia mitenkään voi keskeyttää, ja jäsenet ja mielikin ovat uupuneet. On siis varmasti parempi pysytellä neljän seinän sisällä, ja käydä lenkillä vasta seuraavana päivänä. Todellisuudessa ilma kuitenkin on täysin sopiva ulkoilua varten, ja vaikka pieni sade ja tuuli vaasalaisen lenkkeilijän sattuisivat yllättämään, niin sadesäähän oikeanlaisella pukeutumisella varautuneelle sen ei pitäisi olla ongelma. Tenttiin pitäisi toki valmistautua, mutta totta puhuen tenttikirja on vielä aukaisemattomana pöydällä, sillä televisiomainosten ja vanhojen sarjojen uusintojen katsominen on vienyt kaiken lukuajan. Kuulostaako tutulta?! Minusta ainakin! Aloittaminen on aina vaikeaa, ja vanha sanontahan kuuluukin alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. Ilmeisesti aloittamisen vaikeus, samoin kuin palkitseva lopputulos, pätee myös lenkkeilyyn. Saatan keksiä mitä kummallisimpia (ja typerimpiä) tekosyitä, jotta voin siirtää kävelylle menoa. Ja koska todellisina syinä ei tavallisesti ole mikään yllä mainituista niin pakko myöntää syynä on yleensä laiskuus. Tiedän, että minun ei ole mikään pakko lähteä lenkille, kukaan ei ole odottamassa kadun varressa ja merkitsemässä nimeäni läsnäololistaan. Tällainen toiminta on kuitenkin omastakin mielestäni tyhmää, sillä lähes poikkeuksetta lenkillä käyminen aina virkistää mieltäni ja oloani, ajatus kulkee paremmin, lukemiseen on helpompi keskittyä, ja on kiva tietää ja tuntea, että pitää huolta omasta fyysisestä kunnostaan liikkumalla. Ö-lenkit ovat olleet toisinaan ratkaisu siihen, että lähden lenkille, sen sijaan että jäisin sohvannurkkaan istumaan. Kun on etukäteen sovittu, milloin mennään käymään kävelyllä, en viitsi enkä halua jäädä kotiin istumaan, kun vaihtoehtona on mukavaa seuraa ulkoilmassa. Ö- lenkeillä on tänä keväänä kierretty esimerkiksi Vaasan keskustaa, Palosaarta ja Onkilahtea, välillä runsaammalla väkijoukolla, välillä pienemmällä porukalla. Tahti on leppoisa, mutta jos intoa ja jaksamista löytyy, niin myös spurtteja voidaan ottaa! Voi olla, että kesälläkin lenkkeillään yhdessä, jos lenkkiseuraa halajavia Övertäjiä allekirjoittaneen lisäksi Vaasassa majailee, mutta viimeistään syksyllä taas mennään! Lähde siis mukaan Ö-lenkille! Anne-Mari Övertäjien sopo-vastaava

14 Musiikkinurkka Edellisessä LehtiÖssä esiintynyt musiikkiosio saa nyt jatkoa parin pienimuotoisen levyarvostelun muodossa. Valitsin arvosteltavaksi parin kotimaisen bändin levyt, jotka eivät varmaankaan ole mitään suurta julkisuutta valtamedioissa saaneet. 13 Sur-rur: Uurnapölyjen paluu Absurdist: I Am My Enemy Heti ensikuuntelusta asti Sur-rurin uutukainen pitkäsoitto onnistui vakuuttamaan arvostelijan omalaatuisella otteellaan. Jo ensimmäiset biisit omaavat sellaista imua, joka tempaisee kuuntelijan Sur-rurin maailmaan. Ja mikä erikoinen maailma se onkaan. Mihinkään tiettyyn genreen en osaa tuotosta tunkea, eikä se liene millään tavalla tarpeellistakaan. Jos Sur-rurin musiikkia pitäisi yrittää kuvailla sanoin, kuvailisin sitä vahvasti punk-painotteiseksi popiksi, jossa välillä keskitytään maalailemaan myös astetta seesteisempää äänimaisemaa, vaikka yleisesti ottaen pääpaino onkin varsin vauhdikkaassa menossa. Sur-rur on perustettu vuonna 1996 ja soitannasta onkin huomattavissa ajan tuomaa varmuutta ja persoonallisuutta. Bändin oma ääni on löytynyt ja se antaa bändille tilaa kokeilla, kuinka pitkälle he voivat tästä kaavastaan kurotella. Kurottelua ei ole kuitenkaan viety liian pitkälle, levy onnistuu pysymään ryhdikkäänä ja viihteellisenä kokainaisuutena koko kestonsa läpi. Täytebiisejäkään ei ole onneksi levylle mahtunut, vaan jokainen biisi puolustaa paikkaansa levyllä. Albumilta huomaa myös, että bändi ei ota toimintaansa liian vakavasti, huumoria suunnataan myös omaan tekemiseen. Musiikki rullaa vapautuneesti eteenpäin omalla painollaan, mitään merkkiä pakonomaisesta vääntämisestä siinä ei ole. Kaikille en Uurnapölyjen paluuta kuitenkaan suosittelisi. Jos punk tai vahvat säröt ja kierot lyriikat eivät omaa korvaasi miellytä, on ehkä aiheellista jättää levy suosiolla väliin. Jos taas tunnet kyseiset seikat oman makusi mukaisiksi, on Uurnapölyjen paluu tutustumisen arvoinen tuotos. Absurdist, jota kiertävä reportterimme Söran Hevi pääsi jo edellisessä LehtiÖssä haastattelemaan, julkaisi debyytti-ep:nsä helmikuun lopulla. Myös Vaasassa majailevaa jäsenistöä omaavan bändin ensijulkaisu on kaikessa rankkuudessaan kokemus, joka jättää tärykalvot rymisemään pitkään sen jälkeenkin, kun viimeiset soinnut on stereoista ulos tuutattu. Bändi kuvaa nettisivuillaan musiikkiaan vääristyneeksi audiokeitoksi johon sekoitetaan vuorotellen ainesosia niin punkin, hardcoren kuin metallinkin alalajeista. Tämä kuvaakin bändin musiikista sen, mitä siitä on yleensäkään verbaalisesti kuvailtavista. Raivokas Ep tarjoilee tiiviin paketin raskaita kitaroita, jotka kietovat verkkoaan monimutkaisia rytmejä takovien rumpujen ympärille. Kun pakettiin lisätään vielä agressiivinen huutolaulu, on Ep saavuttanut jo sellaisen väännön, että kuulija on tukevassa juntta-otteessa ja pysyy siinä kunnes viimeiset tahdit ovat kajahtaneet. Montaa hengehdystaukoa ei kuulijalle anneta. Painottaisinkin, että EP:n kuunteleminen tapahtuu omalla vastuulla, ja vaikka äänenvoimakkuuden konservatiivinen käyttö I Am My Enemyä kuunneltaessa onkin vaikeaa, on se kuitenkin erittäin suotavaa. I Am My Enemy on mainio ensijulkaisu ja arvostelija jääkin mielenkiinnolla odottelemaan millaiset mausteet Absurdist seuraavaan keitokseensa kehittää. Absurdist netissä: ***1/2 Sur-rur netissä: ****

15 14 Sur-rur Absurdist Sami Liesjärvi Osakunnat, mitä ne ovat? Johanna Lindholm Osakunnat ovat wikipedian mukaan Suomen ensimmäisiä opiskelijajärjestöjä. Ne ovat yliopistoissa toimivia julkisoikeudellisia yhteisöitä, joista säädetään ylioppilaskunta-asetuksessa. Asetuksen mukaan osakuntien tarkoituksena on tukea ja kehittää jäsentensä henkisiä harrastuksia sekä edistää heidän sosiaalisia olojaan. Osakunnat ovat poikkitieteellisiä ja niiden jäseniä yhdistävät siteet samalle maantieteelliselle alueelle. Nykyään liittyminen osakuntaan on vapaaehtoista. Vaasassa toimii viisi osakuntaa. Puukkoo, Veso, Savo, PoPO ry sekä VAlkO. Puukkoo on Eteläpohjalainen osakunta, Veso on Vaasan eteläsuomalainen osakunta, Savo on savolainen osakunta, PoPO ry on Pohjois-Pohjanmaalainen osakunta ja VAlkO on Vaasan alkiolainen osakunta. Kuten wikipedia kertoikin, nykyään osakuntiin liittyminen on vapaaehtoista. Yleensä jäseneksi voi liittyä maksamalla muutaman euron suuruisen jäsenmaksun ja sillä selvä. Yleensä maksaessaan saa vielä haalarimerkin, jonka avustuksella voi ilmoittaa olevansa tietyltä maantieteelliseltä alueelta. Osakuntien perimmäinen ajatus on saattaa yhteen samalta maantieteelliseltä alueelta kotoisin olevat ja pitää heidän sosiaalisia kontaktejaan kotialueen muihin täällä opiskeleviin henkilöihin. Mutta täällä Vaasassa ei olla niin tarkkoja, vaan täällä voi liittyä osakuntaan, vaikka ei olisikaan oikeasti siltä tietyltä maantieteelliseltä alueelta. Vaikkapa jos vain tuntee olevansa ihan eteläpohjalaanen, mutta Helsingistä kotoisin, niin sitten voi liittyä Puukkoon. Enemmän tietoa osakunnista olisi ollut tarjolla vappuputkessa, Osakuntaolympialaisissa. Allekirjoittanutkin kävi suorittamassa muutaman urheilullisen limboamisen ja mölkkykapulan heiton. Lopuksi vielä Vaasan yliopiston osakuntien nettiosoitteet. Mene ja ota selvää niistä. Liity, jos kiinnostuit enemmänkin

16 15 What women really mean? No = No Yes = No Maybe = No I'm sorry = You'll be sorry We need = I want You want = You want It's your decision = The correct decision should be obvious by now We need to talk = I need to complain Sure... go ahead = I don't want you to I'll be ready in a minute = Kick off your shoes and find a good game on TV You have to learn to communicate = Just agree with me Are you listening to me!? = Too late, you're dead I'm not upset = Of course I'm upset, you moron! You're... so manly = You need a shave... This kitchen is so inconvenient = I want a new house I want new curtains = and carpeting, and furniture, and wallpaper... Hang the picture there = NO, I mean hang it there! Do you love me? = I'm going to ask for something expensive Do you like this recipe? = It's easy to fix, so you'd better get used to it How much do you love me? = I did something today you're not going to like ( -EK

17 16 Pohjalaanen terveyskortti Nimi: Ammatti: Peltopinta-ala: Raktorimerkki: Osootes: Kouluutus: -kiarto/kansakoulu -kansalaas/peruskoulu -pyhäkoulu -maa/lakimiäskoulu -kariatalous/muukoulu -maa-ja mettätiäteellinen -tähtitiäteellinen Nykyynen terveyrentila: -hyvä -kohtalaanen -surkia -ei kuulu muille Asevelevollisuus: -on suaritettu v palavelukelepoosuusluakka ja sotilasarvo -ei oo suaritettu Jos ei, syy: -vapautettu -sivari(homo) Onko teillä tai jollaki lähisukulaasellanna ollu: -syäpä -sokuritauti -halavaus -lehemä -auto -moperi -velekaa -miälisairaus -ruma nenä -isoo pää -rutto -kolera -epola -alakoholismi/juappohulluus -kuppa/tippuri/neekerisankkeri -hiv tms. -homo/narkomaanitauti -perverssi taipumus esitellä sukuelimiänsä -tyähulluus Montako kertaa päiväs harrastatta itsetyyrytystä: -en harrasta -monta kertaa Harrastatta kuitenki! Montako tuntia tyäaijjasta/pv kuluu tämän harrastuksen paris? tuntia. Oottako ollu hoirettavana? Lasareetis: Hullujenhuanehella: Proteesipajas: Konepajas: Oottako saanu: -röntkenhoitua -särehoitua -fysikaalista hoitua -psykiatrista hoitua -helahoitua -selekähän -pi###a -mu##a Ooottako esiintyny pornofilimiis? Jos kyllä, filimin nimi? Jouruttako häpeemähän suaritusta? Joutuuko muut? -kyllä -ei Tupakoottako? Jos tupakootta vastakkaa seuraavihin: -poltan savuketta päiväs -poltan askia päiväs -poltan kartonkia päiväs -poltan piippua -poltan vesipiippua -poltan hassista -poltan turvetta Juattako viinaa: Jos juatta niin kuinka useen: -harvemmin ku useen -useemmin ku useen -useemmin ku harvoon -en muista -saatari minä tuun ja verän kaikkia turpaha!!! Hualehrittako henkilökohtaasesta hykieniasta? Jos vastasitta kyllä, kuinka useen käyttä pesulla? -joka päivä -joka viikko -joka kuukausi -joka vuasi Miähille suunnatut kysymykset: Käyttäkö innokkahasti naisis? Jos vastasitta en, syy: -kaappihomo -julukihomo -naimisis enkä voi kertua rehellisesti Onko teillä suuri? -kyllä, cm -ei, se on vaan cm Naisille suunnatut kysymykset: Käytättäkö rintaliiviä? Jos vastasitta kyllä, liivien koko Jaattako "tavaraanna" hualettomasti? -kyllä, täältä sitä saa -en, oon pihtari Jos vastasitta kyllä: Osootes esim. katu/tiäosoostes tai hotellin nimi huanehen numero ja aika pvm ja klo Terveyrenhoito henkilökunta täyttää seuraavat kohorat: Henkilö on: -pualihullu -täyshullu -umpihullu -tyhymä -haisoo pahalle Ruumihinrakenne on: -mälytöön läski -keskitysleiriltä karaannu Ulukonäkö: -voi kauhiaa kuinka ruma! -riihikones -nevahirviö -suasittelemmä ulukona liikkumista vaan pimees -ihan hyvä Hampahat: -suus -klasis -naulas Silimät: -omat -klasia Riikka

18 17 Sarjakuvat Sarjakuva-osiossa seikkailee Milla Paloniemen hulvaton kiroileva siili. (lainattu:

19 18