Opetusalan sisäilmatutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetusalan sisäilmatutkimus"

Transkriptio

1 Opetusalan sisäilmatutkimus OAJ:n julkaisusarja 1:2014

2 Sisällys Tiivistelmä 3 1. Johdanto Kyselyn tausta ja tutkimusmenetelmä 4 2. Tulokset Tutkimusaineisto Sisäilmaongelmien selvittäminen ja arviointi Opettajien poissaolot ja oireilu Sisäilmaongelmien korjaaminen Korjaustoimenpiteiden toteutumisen seuranta Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Yhteistyö tiloista vastaavien kanssa Asiakkaiden reagointi Johtopäätökset Toimenpiteet, joita tulee tehdä ongelmien korjaamiseksi 20 OAJ:n julkaisusarja 1:2014 Tekijät: Riina Länsikallio ja Vesa Ilves Ulkoasu: Nimiö, taitto sinikka pakkala

3 Opetusalan sisäilmaselvitys TIIVISTELMÄ Opetusalan Ammattijärjestö OAJ toteutti sisäilmakyselyn kuntien päiväkoteihin, peruskouluihin ja lukioihin touko kesäkuussa 2012 koskien tilannetta kahden edellisen vuoden aikana. Kyselyyn vastasi 529 päiväkodin johtajaa, peruskoulun ja lukion rehtoria sekä työsuojeluvaltuutettua. Kyselyn tulokset olivat karmaisevia. Kahdessa kolmasosassa päiväkoteja ja kouluja oli edelleen sisäilmaongelmia, vaikka ongelmia on pyritty kunnissa ratkomaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon oppimisympäristön tarkastukset toteutuivat työsuojeluvaltuutettujen mukaan vain neljäsosassa oppilaitoksia. Vain alle puolessa sisäilmaongelmaisia työpaikkoja työterveyshuolto oli selvittänyt henkilöstön oireita oirekyselyn avulla. Yli päiväkotia ja koulua kärsi kosteusvaurioista ja oli välittömien korjaustoimien tarpeessa. Päiväkotien johtajat ja rehtorit ilmoittivat, että työnantaja ei ollut lainkaan tai riittävästi ryhtynyt korjaustoimiin 40 %:ssa työpaikkoja. Neljä prosenttia opettajista oli jouduttu siirtämään toisiin työtiloihin sisäilman aiheuttamien terveyshaittojen takia. Työpaikkojen esimiesten mukaan yhteistyö tiloista vastaavan organisaation kanssa toimi hyvin tai erinomaisesti vain 57 %:ssa tapauksia. Ongelmatapauksista vain alle puolet oli käsitelty työsuojelun yhteistoimintaelimessä riittävän ajoissa siitä huolimatta, että sisäilmatyöryhmä oli kolmessa neljästä organisaatiossa. Johto tai tilojen omistaja jopa esti tai kielsi ongelmista tiedottamisen yhdeksässä tapauksessa. Työn ja työympäristön vaarojen selvitys ja arviointi oli tehty 68 %:ssa työpaikkoja.

4 1 Johdanto 1.1 Kyselyn tausta ja tutkimusmenetelmä OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ toteutti yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa sisäilmakyselyn kuntien päiväkoteihin, peruskouluihin ja lukioihin touko kesäkuussa Kyselyn tarkoituksena oli selvittää opetusalan nykytilannetta sisäilmaongelmien hoitamisessa. Kysymykset koskivat sisäilma-asioiden selvittämistä ja terveysriskin määrittelyä, asiantuntijoiden käyttöä, korjaustoimenpiteiden toteutumista ja toimenpiteiden toteutumisen seurantaa. Lisäksi kysyimme opetushenkilöstön oireilusta ja sairauspoissaoloista sekä vanhempien ja päätöksentekijöiden suhtautumisesta sisäilma-asioihin. Kysymme myös toimitilahallinnon kanssa tehdystä yhteistyöstä. Kysely lähetettiin OAJ:n jäsenrekisterin perusteella kuntien päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden työsuojeluvaltuutetuille. Saatekirjeessä ohjeistettiin kyselyn jakaminen työsuojeluvaltuutetun tietojen mukaan oman alueensa päiväkotien johtajille, peruskoulujen ja lukioiden rehtoreille sekä työsuojeluasiamiehille. Suomessa on kunnallisia päiväkoteja (THL vuosikirja 2010), peruskouluja on ja lukioita 367 (Tilastokeskus, 2011 vuoden tiedot). Kysely lähetettiin OAJ:n jäsenrekisterin perusteella kuntien päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden työsuojeluvaltuutetuille. 4 OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

5 2 Tulokset 2.1 Tutkimusaineisto KYSELYYN VASTASI 529 henkilöä 155 kunnasta/ kaupungista. Suomessa on kaikkiaan 336 kuntaa. Vastaajina oli 331 rehtoria/apulaisrehtoria, 113 päiväkodin johtajaa ja 77 työsuojeluvaltuutettua tai -asiamiestä (46 ja 31). Nimikkeettömiä vastauksia oli 8. Tulokset kattavat 46 % kuntaalan työnantajista (liite kunnista). Päiväkotien johtajien vastauksia saatiin kaikkiaan 188 päiväkodista, peruskoulun rehtoreiden vastauksia 312 peruskoulusta ja lukioiden rehtoreiden vastauksia 55 lukiosta. Rehtoreiden ja johtajien vastaukset kattoivat Suomen kunnallisista päiväkodeista 7,4 %, peruskouluista 11,4 % ja lukioista 15 %. Rehtorien ja johtajien vastaukset kattaa 9,8 % kuntien päiväkodeista, peruskouluista ja lukioista (yhteensä 555), joissa työskenteli opetus- ja kasvatusalan henkilöä ja oppilaita ja lapsia oli Työsuojeluvaltuutettujen vastauksista selvisi 458 päiväkodin, 752 peruskoulun ja 99 lukion sisäilmatilanne. Näissä oli yhteensä työpaikkaa, joissa oli töissä opetus- ja kasvatustehtävissä ja lapsia ja oppilaita Työsuojeluasiamiehet vastasivat 13 päiväkodin, 27 peruskoulun ja 3 lukion sisäilmatilanteesta. Näissä oli yhteensä 43 työpaikkaa, joissa oli töissä 805 opetus- ja kasvatustehtävissä 805 ja lapsia ja oppilaita Sisäilmaongelmien selvittäminen ja arviointi Työturvallisuuslain (738/2002) 10 mukaan työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä työssä ja työympäristössä olevat terveysvaarat ja haitat. TYÖTURVALLISUUSLAIN (738/2002) 10 mukaan työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä työssä ja työympäristössä olevat terveysvaarat ja haitat. Jos haitta- tai vaaratekijää ei voida poistaa, tulee työnantajan arvioida tekijän merkitys terveydelle ja turvallisuudelle. Selvityksen ja arvioinnin on oltava ajan tasalla ja todennettavissa. Työnantajan on myös käytettävä selvittämisessä ja arvioinnissa ulkopuolista asiantuntijaa, jollei työnantajalla itsellään ole asiassa osaamista. OAJ:n sisäilmaselvitys

6 Terveydenhuoltolain 16 ja 17 :n mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon on tehtävä tarkastus ja seuranta jokaisen oppilaitoksen koulu- tai opiskeluympäristön terveyteen ja turvallisuuteen kolmen vuoden välein. Työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 mukaan työterveyshuollon on selvitettävä ja arvioitava työn ja työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta toistuvin työpaikkakäynnein ja muita menetelmiä käyttäen. Työn ja työympäristön vaarojen selvityksen ja arvioinnin tulisi olla ajan tasalla jokaisella työpaikalla. Selvittämiseen ja arviointiin kuuluu myös opetustyön kuormitustekijöiden tunnistaminen ja arviointi. Rehtoreiden ja johtajien vastaukset Opetusalan työpaikoista 68 %:ssa (377 työpaikalla) oli tehty työympäristön vaarojen selvitys ja arviointi viimeisen kahden vuoden aikana. 15 %:ssa (82) sitä ei ole tehty. Vastausta kysymykseen ei saatu 92 työpaikalta. Sisäilmaongelmia oli noussut henkilöstön tai vanhempien huolenaiheeksi viimeisen kahden vuoden aikana 66 %:ssa (369) opetus- ja kasvatusalan oppilaitoksista. Joku sisäilma-asiantuntija oli selvittänyt sisäilmaongelmaa suurimmassa osassa työpaikkoja (86 %, 319 työpaikalla). Ongelmista yleisimmät olivat: riittämätön ilmanvaihto 82 %:ssa (262) työpaikkoja ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöt 62 % (198) kosteusvauriot tai vesivahingot rakennuksissa 55 % (175) ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennuksen huollon epäsäännöllisyys ja huollon puutteet 34 % (107) terveydelle haitalliset epäpuhtaudet rakennusmateriaaleissa tai ilmanvaihtojärjestelmässä (esim. kemialliset ja biologiset epäpuhtaudet, mineraalivillakuidut) 31 % (99) rakennusvirheistä johtuvat ongelmat 30 % (95) mikrobikasvua (esim. homeet, sädesienet) rakenteissa 21 % (67). Muina sisäilmaan liittyvinä ongelmina tai haittoina vastauksista nousivat esille lämpötilaongelmat ja viemärijärjestelmän hajuhaitat sekä siivouksen riittämättömyys. Työterveyshuolto oli tehnyt työpaikkaselvityksiä 76 %:ssa (281) ja oirekyselyjä alle puolessa (45 %, 165) sisäilmaongelmatyöpaikoista. Edellä olevia ei ollut tehty ollenkaan kolmasosassa (116) sisäilma-ongelmaisista opetusalan työpaikoista. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastus koulu- ja opiskeluympäristön terveyteen ja turvallisuuteen oli tehty kahdessa kolmasosassa (69 %, 254) peruskouluista ja lukioista (84 oppilaitoksessa ei ole tehty em. tarkastusta). Tarkastuksen seuranta oli tehty yli puolessa (57 %, 144) oppilaitoksia. Seurantaa ei ole tehty 87 oppilaitoksessa. Sisäilma-asiantuntija oli antanut toimenpideehdotuksia vain joka viidennellä (21 %, 79) työpaikalla. Työterveyshuolto oli antanut toimenpide-ehdotuksia sisäilma-asian korjaamiseksi 57 %:ssa (160) työpaikkoja. Terveys- tai työsuojeluviranomaisetkin olivat yhdessä antaneet toimenpide-ehdotuksia enemmän 53 %:ssa (196) työpaikkoja. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto oli antanut toimenpide-ehdotuksia sisäilmaongelman hoitoon joka seitsemännessä (16 %, 40) oppilaitoksessa tai päiväkodissa. Vastausten mukaan toimenpide-ehdotuksia ei ole annettu 41 %:ssa (150) opetusalan työpaikoista, joissa oli havaittu työpaikalla tai huoltajien toimesta sisäilmaongelmia. 6 OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

7 Työsuojeluvaltuutettujen vastaukset Opetusalan 878 työpaikalla oli tehty työympäristön vaarojen selvitys ja arviointi viimeisen kahden vuoden aikana. 176 työpaikalla sitä ei ole tehty. Sisäilmaongelmat oli esitetty henkilöstön tai vanhempien huolenaiheeksi viimeisen kahden vuoden aikana 55 %:ssa (486) opetus- ja kasvatusalan oppilaitoksia. Työsuojeluvaltuutetuista lähes jokainen (45/46) raportoi viimeisen kahden vuoden aikana omalta toimialueeltaan sisäilmaongelmia. Ongelmista yleisimmät olivat riittämätön ilmanvaihto 41 työpaikalla ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöt 38 kosteusvauriot tai vesivahingot rakennuksissa 41 ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennuksen huollon epäsäännöllisyys ja huollon puutteet 32 terveydelle haitalliset epäpuhtaudet rakennusmateriaaleista tai ilmanvaihtojärjestelmästä (esim. kemialliset ja biologiset epäpuhtaudet, mineraalivillakuidut) 30 rakennusvirheistä johtuvat ongelmat 33 mikrobikasvua (esim. homeet, sädesienet) rakenteissa 33 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastus koulu- ja opiskeluympäristön terveyteen ja turvallisuuteen oli tehty 208 peruskoulussa ja lukiossa (255 oppilaitoksessa ei ole tehty em. tarkastusta). Työsuojeluvaltuutettujen mukaan tarkastukset olisivat kunnossa vain neljäsosalla (24 %). Tarkastuksen seuranta oli tehty 98 oppilaitoksessa. Seurantaa ei ole tehty 315 oppilaitoksessa. Sisäilma-asiantuntija oli antanut toimenpideehdotuksia 58 %:ssa (281) työpaikkoja. Työterveyshuolto oli antanut toimenpide-ehdotuksia sisäilma-asian korjaamiseksi vain 30 %:ssa (119) työpaikoja. Terveys- tai työsuojeluviranomaiset olivat yhdessä antaneet toimenpide-ehdotuksia 26 %:ssa (126) työpaikkoja. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto oli antanut toimenpide-ehdotuksia sisäilmaongelman hoitoon vain neljässä oppilaitoksessa tai päiväkodissa. Vastausten mukaan toimenpide-ehdotuksia ei ole annettu 26 %:ssa (125) opetusalan työpaikkoja, joissa oli havaittu työpaikalla tai huoltajien toimesta sisäilmaongelmia. Muita sisäympäristöön liittyviä haittoja tai ongelmia raportoitiin lämpötilaan ja viemärijärjestelmän puutteisiin (hajut) sekä riittämättömään siivoukseen (pölyisyyteen) liittyen. Työterveyshuolto oli tehnyt työpaikkaselvityksiä 81 %:ssa (392) ja oirekyselyjä 27 %:ssa (130) sisäilmaongelmatyöpaikoista. Edellä olevia ei ollut tehty ollenkaan 12 sisäilma-ongelmaisessa opetusalan työpaikassa. Työsuojeluvaltuutetuista lähes jokainen (45) raportoi viimeisen kahden vuoden aikana omalta toimialueeltaan sisäilmaongelmia. OAJ:n sisäilmaselvitys

8 2.3 Opettajien poissaolot ja oireilu AMMATTITAUTILAIN (1343/1988) mukaan sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työssä fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä, korvataan tapaturmana. Terveydenhuoltolakien mukaan lääkärin tulee lähettää työntekijä ammattitautia epäillessään ammattitautitutkimuksiin. Rehtoreiden ja johtajien vastaukset Sisäilmaongelmien vuoksi sairauslomilla viimeisen kahden vuoden aikana oli ollut yhteensä 11 % (1 045): lyhyillä sairauslomilla (alle 7 pv 697 opettajaa, alle 30 pv 280 opettajaa, alle 90 pv 49 opettajaa) pitkillä sairauslomilla (yli 90 pv vuodessa 19 opettajaa) Sisäilma-asioista johtuva ammattitautiepäilyprosessi oli meneillään 1,7 %:lla (159) opettajia viimeisen kahden vuoden aikana. Näistä ammattitautidiagnoosin oli saanut 25. Työsuojeluvaltuutettujen vastaukset Sisäilmaongelmien vuoksi sairauslomilla viimeisen kahden vuoden aikana oli ollut: lyhyillä sairauslomilla (alle 7 pv 206 opettajaa, alle 30 pv 92 opettajaa, alle 90 pv 25 opettajaa) pitkillä sairauslomilla (yli 90 pv vuodessa 14 opettajaa) Sisäilma-asioista johtuva ammattitautiepäilyprosessi oli meneillään 59 opettajalla viimeisen kahden vuoden aikana. Näistä ammattitautidiagnoosin oli saanut Sisäilmaongelmien korjaaminen TYÖTURVALLISUUSLAIN (738/2002) 8 mukaan työnantajan on toteutettava työolojen parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet siten, että työpaikan vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään jo ennakolta. Jos vaara- ja haittatekijöitä havaitaan, tulee ne poistaa. Jos se ei ole mahdollista, niin ne tulee korvata vähemmän vaarallisilla tekijöillä tai haittatekijöitä. Työnantajan on otettava tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen huomioon. Lisäksi on toteutettava yleisesti vaikuttavat toimenpiteet ennen yksilöllisiä toimenpiteitä. Rehtoreiden ja johtajien vastaukset Työnantaja oli ottanut huomioon sisäilmaongelmien poistamiseksi asiantuntijoiden ja viranomaisten toimenpide-ehdotukset 304 opetus- ja kasvatusalan työpaikassa (ei ollut ottanut huomioon toimenpide-ehdotuksia 47 työpaikassa). Työnantaja oli ryhtynyt korjaustoimiin 66 %:ssa (242) työpaikkoja sisäilmaongelmien poistamiseksi. Työnantaja ei ollut lainkaan ryhtynyt korjaustoimiin 19 työpaikassa ja ei riittävästi 129 työpaikassa. Miksi sitten työnantaja ei ollut toteuttanut korjaustoimia? Työnantajalla oli ollut epäselvyyttä sisäilmaongelman aiheuttajista ja niiden terveysriskeistä 54 tapauksessa. Työnantajalla oli epäselvyyttä korjaustoimenpiteistä sisäilmaongelman poistamiseksi 47 tapauksessa, ja työnantaja ei ole kyennyt järjestämään rahoitusta korjausten toteuttamiseksi 52 tapauksessa. Lisäksi vastauksissa raportoitiin aikapulasta, epäilystä haitan todenperäisyydestä (ongelman vähättelystä), kiinteistön peruskorjauksen siirtämisestä ja sen odottamisesta, sisäilmatutkimusten keskeneräisyydestä, väistötiloina toimivien parakkien huonokuntoisuudesta ja esimerkiksi ilmanpuhdistimien käytöstä kiinteistön korjaamisen sijaan sekä vuokratiloissa kiinteistönomistajan haluttomuudesta korjata omistamiaan tiloja. 8 OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

9 Korjaustoimet olivat olleet riittäviä ja tarpeeksi laaja-alaisia 52 %:ssa (189) työpaikoista. Korjaustoimia ei ollut ollut riittävästi 147:ssä ja ei ollenkaan 20 työpaikassa. Korjaustoimet eivät ole olleet riittäviä, koska: rahoituksen riittämättömyys johti suositeltuja vähäisempiin korjauksiin 51 työpaikassa. Sisäilmaongelman aiheuttajia ei määritelty riittävän huolellisesti ja korjaukset kohdentuivat vääriin rakenteisiin tai rakennustekniikkaan 49 työpaikassa. Korjauksien suunnittelua ei tehty huolellisesti 29 työpaikassa. Korjausrakentamisen laatu ja valvonta ei ollut riittävää 16 työpaikassa. Jotain muuta, mitä: tutkimukset asiassa kesken, korjauksia ei tehty ollenkaan tai riittävän usein. Tehtiin vain joitakin korjauksia tai osakorjauksia tutkimustulosten ohjaamina. Odotetaan uutta rakennusta tai peruskorjausta (vanhaa ei kannata korjata). Aikatauluvaikeudet remonteissa, vanhan tekniikan korjaaminen vaikeaa, energiansäästö. Opettajat reagoivat edelleen, vaikka on korjattu 70 % kiinteistöistä. Korjaustoimet eivät ole poistaneet syytä vaan ainoastaan lievittäneet oireilua. Korvaavat tilat riittämättömät, opetusta vähennetty, rakennukset liian pieniä, ilmanvaihtolaitteiden teho liiani pieni. Jäähdytyksen puute, kaupungin teknisen toimen työntekijäpula, tekninen virasto toimi vasta työsuojelun pakottamana. Viimeisen kahden vuoden aikana korjausten aikaisia väistötiloja (koko tai osa toiminnasta) oli käytetty 77 tapauksessa. Opettajista 4 % (383) oli siirretty toisiin tiloihin sisäilman aiheuttamien terveyshaittojen takia. Opettajien siirroista oli onnistunut hyvin 422, 49:lle oli jouduttu etsimään useita työtiloja ja opettajista 19:lle ei löytynyt muita tiloja, joissa opettaja pystyisi työskentelemään oireilematta. Opettajista yksi oli siirtynyt vuorotteluvapaalle, yksi oli vaihtanut alaa ja yksi oli irtisanoutunut. Väistötilojen terveellisyys oli varmistettu 54 tapauksessa ennen niiden käyttöönottoa. Työsuojeluvaltuutettujen vastaukset Työnantaja oli ottanut huomioon sisäilmaongelmien poistamiseksi asiantuntijoiden ja viranomaisten toimenpide-ehdotukset 357 opetus- ja kasvatusalan työpaikassa (ei ollut ottanut huomioon toimenpide-ehdotuksia 11 työpaikassa). Työnantaja oli ryhtynyt korjaustoimiin 173 työpaikassa sisäilmaongelmien poistamiseksi. Työnantaja ei ollut lainkaan ryhtynyt korjaustoimiin 28 työpaikassa ja ei riittävästi 97 työpaikassa (yhteensä 35 prosentissa). Miksi sitten työnantaja ei ollut toteuttanut korjauksia? Työnantajalla oli ollut epäselvyyttä sisäilmaongelman aiheuttajista ja niiden terveysriskeistä 18 tapauksessa, työnantajalla oli epäselvyyttä korjaustoimenpiteistä sisäilmaongelman poistamiseksi 17:ssä ja työnantaja ei ole kyennyt järjestämään rahoitusta korjausten toteuttamiseksi 18 tapauksessa. Joitakin muita syitä ilmoitettiin seuraavasti: aika ei riitä, työnantajalla ei ole kiinnostusta, palveluverkkoselvitys on keskeneräinen, tekijöiden ja väistötilojen puute, kiinteistöhuollon läpinäkyvyyden puute ja ongelmien vähättely tai ei nähdä asian vakavuutta sekä koulun lopettaminen. Korjaustoimet olivat olleet riittäviä ja tarpeeksi laaja-alaisia 125 työpaikassa. Korjaustoimia ei ollut ollut riittävästi 99:ssä ja ei ollenkaan 18 työpaikassa. Korjaustoimet eivät ole olleet riittäviä, koska: rahoituksen riittämättömyys johti suositeltuja vähäisempiin korjauksiin 16 työpaikassa. sisäilmaongelman aiheuttajia ei määritelty riittävän huolellisesti ja korjaukset kohdentuivat vääriin rakenteisiin tai rakennustekniikkaan 15 työpaikassa. OAJ:n sisäilmaselvitys

10 korjausrakentamisen laatu ja valvonta ei ollut riittävää 11 työpaikassa. korjauksia ei suunniteltu huolellisesti 7 työpaikassa. jotain muuta: talonmiespalvelu ei toimi, uusia vauriokohtia paljastui, korjaukset tehdään asteittain, palveluverkko keskeneräinen tai koulujen lopettaminen, syytä ei löytynyt ja oireilut jatkuvat, korjauspriorisointia muutettu, korjaukset kesken ja ei tiedetä, mitä pitää korjata sekä korjaustoimia ei ole aloitettu ollenkaan. Sisäilma-asiantuntijan toimenpide-ehdotusten toteutumista työpaikalla seuraa useimmin: rehtori, oppilaitoksen johtaja 280 työsuojeluvaltuutettu 147 tilahallinnon johtaja 127 työsuojelupäällikkö 83 opetus/sivistystoimen tai yksikön johtaja 64 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu 30 ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu 60 Viimeisen kahden vuoden aikana korjauksen aikaisia väistötiloja (koko toiminta tai osa siitä) oli käytetty 89 tapauksessa (ei 48). Opettajista 141 oli siirretty toisiin tiloihin sisäilman aiheuttamien terveyshaittojen takia. Opettajien siirroista oli onnistunut hyvin 86, 22:lle oli jouduttu etsimään useita työtiloja ja opettajista seitsemälle ei löytynyt muita tiloja, joissa pystyisi työskentelemään oireilematta. Väistötilojen terveellisyys oli varmistettu 66 tapauksessa ennen niiden käyttöönottoa (ei 19). 2.5 Korjaustoimenpiteiden toteutumisen seuranta TYÖTURVALLISUUSLAIN (738/2002) 8 mukaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava mm. työympäristöä ja toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Rehtoreiden ja johtajien vastaukset Opetusalan työtilojen sisäilman terveellisyyttä ja korjausten onnistumista ei ollut varmistettu 31 %:ssa (115) työpaikkoja. Varmistuksessa oli käytetty sisäilma-asiantuntijoita 89 tapauksessa, työterveyshuoltoa vain 31 ja viranomaisia jopa 81 tapauksessa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto oli varmistanut terveellisyyden 44 %:ssa (106) oppilaitoksia ja ei varmistanut 134 oppilaitoksessa. Työterveyshuollon toimenpide-ehdotusten toteutumista työpaikalla seuraa useimmin: rehtori, oppilaitoksen johtaja 279 työsuojeluvaltuutettu 141 tilahallinnon johtaja 87 työsuojelupäällikkö 86 opetus-/sivistystoimen tai yksikön johtaja 58 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu 24 ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu 64 Viranomaisten toimenpide-ehdotusten toteutumista työpaikalla seuraa: rehtori, oppilaitoksen johtaja 263 työsuojeluvaltuutettu 124 tilahallinnon johtaja 102 työsuojelupäällikkö 85 opetus/sivistystoimen tai yksikön johtaja 58 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu 22 ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

11 Koulu- tai opiskeluterveydenhuollon toimenpide-ehdotusten toteutumista seuraa: rehtori, oppilaitoksen johtaja 197 työsuojeluvaltuutettu 58 opetus/sivistystoimen tai yksikön johtaja 43 tilahallinnon johtaja 41 työsuojelupäällikkö 39 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu 20 ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu 71 Työterveyshuollon toimenpide-ehdotusten toteutumista työpaikalla seuraa useimmin: opetus/sivistystoimen tai yksikön johtaja 33 työsuojeluvaltuutettu 25 tilahallinnon johtaja 12 työsuojelupäällikkö 25 rehtori, oppilaitoksen johtaja 9 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu 11 ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu 1 Korjatuissa tiloissa oireilu oli jatkunut 43 työpaikalla. OIreita oli saanut 50 opettajaa. Työsuojeluvaltuutettujen vastaukset Opetusalan työtilojen sisäilman terveellisyyttä ja korjausten onnistumista ei ollut varmistettu 10 %:ssa (49) työpaikkoja. Varmistuksessa oli käytetty sisäilma-asiantuntijoita 148 tapauksessa, työterveyshuoltoa vain 124 ja viranomaisia jopa 122 tapauksessa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto oli varmistanut terveellisyyden 10 oppilaitoksessa ja ei varmistanut 91:ssä. Sisäilma-asiantuntijan toimenpide-ehdotusten toteutumista työpaikalla seuraa useimmin: rehtori, oppilaitoksen johtaja 32 työsuojeluvaltuutettu 28 tilahallinnon johtaja 20 työsuojelupäällikkö 24 opetus/sivistystoimen tai yksikön johtaja 11 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu 9 ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu 2 Viranomaisten toimenpide-ehdotusten toteutumista työpaikalla seuraa: rehtori, oppilaitoksen johtaja 32 työsuojelupäällikkö 26 työsuojeluvaltuutettu 24 tilahallinnon johtaja 15 opetus/sivistystoimen tai yksikön johtaja 15 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu 8 ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu 2 Koulu- tai opiskeluterveydenhuollon toimenpide-ehdotusten toteutumista seuraa: rehtori, oppilaitoksen johtaja 22 opetus/sivistystoimen tai yksikön johtaja 8 työsuojeluvaltuutettu 4 työsuojelupäällikkö 3 tilahallinnon johtaja 1 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu 6 Osassa työpaikkoja ei ole voinut työskennellä korjatuissa tiloissa. 33 työpaikalla oireilut olivat jatkuneet. Oireita oli saanut 31 opettajaa. OAJ:n sisäilmaselvitys

12 2.6 Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Rehtoreiden ja johtajien vastaukset Sisäilmaongelmatapauksista 46 % (168) oli käsitelty työsuojelun yhteistoimintaelimessä, työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa, riittävän ajoissa (ei ole käsitelty 21 %, 77). Yhteistoimintakäsittelyä estivät: sisäilmaongelmia ei tunnistettu riittävän ajoissa 31 kiinteistöjen omistajataho ei ollut kiinnostunut kiinteistön kuntoon saattamisesta 29 tekninen toimi tai tilahallinto ei antanut kiinteistöstä riittäviä tietoja 17 yhteistoimintaelin ei ole kokoontunut tai on kokoontunut liian harvoin ja epäsäännöllisesti 13 työterveyshuollosta ei tullut riittävän ajoissa tietoja mahdollisista sisäilmaongelmista 8 yhteistoimintaelin ei ole katsonut asian kuuluvan tehtäviin 7 työsuojelupäällikkö ei vienyt asiaa työsuojelun yhteistoimintakäsittelyyn 6 työsuojeluvaltuutettu ei vienyt asiaa työsuojelun yhteistoimintakäsittelyyn 6 muita syitä: asiaa ei ole viety eteenpäin, on kiire, asiaa ei oteta vakavasti, työntekijöitä ei kuunneltu, yhteistoimintaa on vain työpaikkatarkastusten yhteydessä, epäselvät toimintakäytännöt yhteistoiminnassa, improvisoitu yt-yhteistoimintaorganisaatio, tilakeskus hoitanut asian (ei tarvetta yt-käsittelyyn), raha ratkaisee päätöksenteon, sisäilmaongelmat vähäisiä, ei riittävästi oireilua, sisäilmaryhmä ei ole käynyt koululla, jo kin vain kestää ja mättää näissä kuvioissa Henkilöstölle oli annettu 63 %:ssa (280, 444 johtajaa) työpaikkoja riittävän ajoissa tietoa työpaikalla havaitusta sisäilmaongelmasta (ei ole annettu: 102). Ajantasaisen viestinnän toteutumista estivät: välinpitämättömyys, ongelma ja tiedotus pysähtyvät isännöitsijään, sisäilmaongelman kieltäminen ja vähättely, ei tiedoteta tarpeeksi tilahallinnon puolelta, täsmällisen tiedon puute, koulun on pitänyt itse ajaa asiaa eteenpäin, terveystarkastajan esityksestä ei tiedetty, raportteja ja tutkimuksia sisäilmaongelmista ei toimitettu kouluun tai päiväkotiin tilahallinnosta tai omalta hallinnolta, oireileville henkilöille ei tiedotettu tarpeeksi ajoissa, tarkastajan käynti vauhditti asiaa, kukaan alan ammattilainen ei ota kokonaisvastuuta tilanteesta, tiedottaminen ei voi olla rehtorin vastuulla, koska sisäilmaongelma ei kuulu rehtorin osaamisalueeseen, huhut pääsivät liikkeelle ennen ajantasaista viestintää. Organisaatioista 32 %:ssa (143) oli sisäilmatyöryhmä (ei 273). Tehtävät oli määritely 111 ryhmässä (ei 15). Ryhmät kokoontuivat seuraavasti: usein 5, riittävän usein asioiden käsittelemiseksi 89, liian harvoin 22, ei ollenkaan 1. Ryhmien toimintaa arvioitiin seuraavasti: ei toimi 2, voisi toimia paremmin 39, toimii hyvin 65, toimii erinomaisesti 5. Työsuojeluvaltuutettujen vastaukset Sisäilmaongelmatapauksista 44 % (215) oli käsitelty työsuojelun yhteistoimintaelimessä, työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa, riittävän ajoissa (ei 23 %, 114). Yhteistoimintakäsittelyä estivät : työsuojelupäällikkö ei vienyt asiaa työsuojelun yhteistoimintakäsittelyyn 10 yhteistoimintaelin ei ole kokoontunut tai on kokoontunut liian harvoin ja epäsäännöllisesti 9 sisäilmaongelmia ei tunnistettu riittävän ajoissa 8 työterveyshuollosta ei tullut riittävän ajoissa tietoja mahdollisista sisäilmaongelmista 7 työsuojeluvaltuutettu ei vienyt asiaa työsuojelun yhteistoimintakäsittelyyn 6 kiinteistöjen omistajataho ei ollut kiinnostunut kiinteistön kuntoon saattamisesta 5 12 OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

13 tekninen toimi tai tilahallinto ei antanut kiinteistöstä riittäviä tietoja 5 yhteistoimintaelin ei ole katsonut asian kuuluvan tehtäviin 3 muuta 2: asiat käsitelty sisäilmaryhmässä, tärkeimmät niistä viety ts-toimikuntaan ja asiat käsitellään työterveyshuollon kanssa, jolloin ts-yt-elimen rooli asian hoitamisessa epäselvä Henkilöstölle oli annettu 61 %:ssa (28, 46 tsv) työpaikoista riittävän ajoissa tietoa havaitusta sisäilmaongelmasta kullakin työpaikalla (ei 16). Organisaatioista 76 %:ssa (35) oli sisäilmatyöryhmä (ei 10). Ryhmän tehtävät oli määritelty 30:ssä. Ryhmät kokoontuivat seuraavasti: usein 1, riittävän usein asioiden käsittelemiseksi 25, liian harvoin 9, ei ollenkaan 0. Ryhmien toimintaa arvioitiin seuraavasti: ei toimi 0, voisi toimia paremmin 15, toimii hyvin 20, toimii erinomaisesti 0. asiantuntijoiden suosituksia ei ole huomioitu 31 ympäristöterveydenhuollon asiantuntemusta ei ole käytetty riittävästi oireiden/ sairastelujen työperäisyyden selvittämiseksi 30 teknisen toimen tulospalkkiojärjestelmä ei kannusta tilojen terveellisyyden hallintaan 6 jotain muuta: asian koordinoinnin ja loppuunsaattamisen puutteet, teknisen puolen kiireet, kiinteistönhoitajat eivät ole omien tehtäviensä tasalla, asennoituminen ja kiinnostuksen puute, yhteistyötä ei nähdä tilahallinnossa tarpeelliseksi, asiantuntijatahoa ei tunne löytyvän riittävä ajoissa, liian monta tahoa toimimassa, henkilökunnan vähyys ja henkilöstövaihdokset teknisellä toimella, tiedottaminen ontuu, yksityisen tilan selvittämisen ongelma, toimipisteen syrjäisyys 2.7 Yhteistyö tiloista vastaavien kanssa Rehtoreiden ja johtajien vastaukset Yhteistyö tiloista vastaavan kuntaorganisaation (tilahallinto, tekninen toimi jne.) kanssa viimeisen kahden vuoden aikana toimi hyvin tai erinomaisesti 57 % tapauksessa (vastausjakauman lukumäärät: ei toimi 9, voisi toimia paremmin 155, toimii hyvin 202, toimii erinomaisesti 50). Poliittiset päättäjät suhtautuivat sisäilmaongelmiin rehtoreiden ja johtajien mielestä erinomaisesti tai hyvin alle puolessa (37 %) tapauksia (vastausjakauman lukumäärät: erinomaisesti 9, hyvin 156, kohtuullisesti 162, heikosti 57). Yhteistyön sujumista estivät useimmin: resurssien puute 99 sisäilmaongelmaan ei ole löydetty selvää syytä 62 yhteisen kielen ja luottamuksen puuttuminen käyttäjien ja tilahallinnon välillä 52 ei ole laadittu korjaussuunnitelmia 47 yhteisen ajan löytyminen 42 työterveyshuollon asiantuntemusta ei ole käytetty riittävästi oireiden/sairastelujen työperäisyyden selvittämiseksi 31 OAJ:n sisäilmaselvitys

14 Työsuojeluvaltuutettujen vastaukset Yhteistyö tiloista vastaavan kuntaorganisaation (tilahallinto, tekninen toimi jne.) kanssa viimeisen kahden vuoden aikana toimi hyvin tai erinomaisesti 39 %:ssa (vastausjakauman lukumäärät: ei toimi 1, voisi toimia paremmin 26, toimii hyvin 17, toimii erinomaisesti 1). Yhteistyön sujumista estivät useimmin: resurssien puute 23 sisäilmaongelmaan ei ole löydetty selvää syytä 15 yhteisen kielen ja luottamuksen puuttuminen käyttäjien ja tilahallinnon välillä 10 ei ole laadittu korjaussuunnitelmia 9 yhteisen ajan löytyminen 9 ympäristöterveydenhuollon asiantuntemus - ta ei ole käytetty riittävästi oireiden/sairastelujen työperäisyyden selvittämiseksi 6 työterveyshuollon asiantuntemusta ei ole käytetty riittävästi oireiden/sairastelujen työperäisyyden selvittämiseksi 4 asiantuntijoiden suosituksia ei ole huomioitu 4 teknisen toimen tulospalkkiojärjestelmä ei kannusta tilojen terveellisyyden hallintaan 5 jotain muuta 3: luottamuspula, henkilöstön vaihdokset ja tiedotus vajaata sekä ei ole nähty asian vakavuutta Poliittiset päättäjät suhtautuivat sisäilmaongelmiin työsuojeluvaltuutettujen mielestä erinomaisesti tai hyvin 28 % (vastausjakauman lukumäärät: erinomaisesti 0, hyvin 13, kohtuullisesti 27, heikosti 6). 2.8 Asiakkaiden reagointi Rehtoreiden ja johtajien vastaukset Lapsille ja lasten vanhemmille sekä opiskelijoille tiedotettiin sisäilmaongelmasta riittävän ajoissa 53 %:ssa (235) tapauksia (91 ei riittävän ajoissa). Tiedotusta estivät: ei ole ollut riittävästi tietoa asiasta 67 on ollut epäselvyyttä tiedotustavasta ja tiedotuksen sisällöstä 25 ei ole nähty asiaa tärkeänä 11 tiedottaminen asiasta on estetty tai jopa kielletty 7 kunnanjohtajan, johdon, esimiehen ja teknisen toimen sekä kiinteistönomistajan toimesta, tiedottaminen sovittu tilahallinnon tehtäväksi ei ole ollut aikaa tiedottaa 1 Lasten vanhemmat reagoivat sisäilmaongelmiin seuraavasti: Vanhemmilta tulee paljon yhteydenottoja, jos lapset oireilevat. Osa vanhemmista on kovin huolestuneita sisäilman laadusta ja lapsen oireiluista ja sairasteluista, osa ei. Vanhemmat kaipaavat ongelmasta tietoja. Jotkut vanhemmat ovat ihmeissään ja vihaisia, osa on tilanteessa välinpitämättömiä. Vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun saavat tietoa ongelmasta ja sen hoidosta, vanhemmat kiittävät ripeää toimintaa ja tiedottamista, osa vanhemmista epäilee, että ongelman hoitamisessa on salailua ja peittelyä. On kysytty, onko oppilaitoksessa sisäilmaongelmia ja millainen on kiinteistön kunto. Oppilashuoltokäsittelyjä on asian puitteissa tullut. Lapsen siirtoja on pyydetty ongelmaisista tiloista. Vanhemmat ovat kieltäneet oppilaita menemästä ongelmatiloihin. Vanhemmat ottavat yhteyttä kunnan johtoon, päättäjiin ja mediaan. Vanhempainyhdistykset ovat aktiivisia. Vanhemmat ovat halunneet päästä mukaan kunnan sisäilmatyöryhmään ja vanhemmat haluavat selvityksen korjaustoimenpide-ehdotuksista. 14 OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

15 Lasten vanhemmat tai opiskelijat ovat kohdelleet asiassa epäasiallisesti opettajia 4 % (14) ja rehtoria/päiväkodin johtajaa 6 % (23) tapauksia (ei 325). Työsuojeluvaltuutettujen vastaukset Lapsille ja lasten vanhemmille sekä opiskelijoille tiedotettiin sisäilmaongelmasta riittävän ajoissa 61 %:ssa (28) tapauksia (16 ei riittävän ajoissa). Tiedotusta estivät: ei ole ollut riittävästi tietoa asiasta 11 on ollut epäselvyyttä tiedotustavasta ja tiedotuksen sisällöstä 11 ei ole nähty asiaa tärkeänä 4 kunnan johtoryhmä tai muu johto on estänyt tai jopa kieltänyt tiedottamisen asiasta 2 ei ole ollut aikaa tiedottaa 0 Lasten vanhemmat tai opiskelijat ovat kohdelleet asiassa epäasiallisesti opettajia 11 % (5) ja rehtoria/päiväkodin johtajaa 15 % (7) työsuojeluvaltuutetun alueella (ei 30). OAJ:n sisäilmaselvitys

16 3 Johtopäätökset SELVITYKSEN MUKAAN sisäilmaongelmia esiintyi opetusalan henkilöstön tai vanhempien ilmoittamina kahdessa kolmasosassa (rehtorit ja johtajat ilmoittivat 66 %) päiväkoteja, peruskouluja ja lukioita viimeisen kahden vuoden aikana. Ongelman laajuus on edelleen mittava. Sisäilmaongelmien käsittelyssä, asiantuntijoiden ja terveydenhuollon käytössä ja toteutumisessa, ongelmaan liittyvässä päätöksenteossa ja korjausten toteutumisessa ja seurannassa on puutteita. Ongelman suuruutta ja hallitsemattomuutta selittävät seuraavat seikat: Puutteita on sisäilmaongelmien selvittämisessä ja arvioinnissa sekä asiantuntijoilta saatavien toimenpide-ehdotusten toteuttamisessa ongelmien korjaamiseksi. Rehtoreiden ja johtajien mukaan työnantajille ei ollut annettu sisäilmaongelmaisiin oppilaitoksiin toimenpide-ehdotuksia sisäilmaongelman korjaamiseksi 41 %:ssa oppilaitoksia viimeisen kahden vuoden aikana. Koulu- ja opiskelu- sekä työterveyshuollon lainsäädännön mukaisten tehtävien toteutumisessa työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden selvittämisessä ja arvioimisessa on puutteita. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tekemä koulu- tai opiskeluympäristön terveyden ja turvallisuuden tarkastus oli rehtoreiden mukaan toteutunut 69 %:ssa peruskouluista ja lukioista. Työsuojeluvaltuutettujen mukaan tarkastukset olivat kunnossa vain neljäsosassa (24 %) oppilaitoksia. Vastausten erilaisuutta selittänee se, että koulu- ja opiskeluterveydenhuollon oppimisympäristöön kohdentuvien tarkastusten toteutumisessa ja niistä tiedottamisessa on sekä puutteita että epäselvyyttä. Oppilaitoksen esimiehen ja työsuojeluvaltuutetun tulisi saada näistä tarkastuksista ja johtopäätöksistä tieto. Rehtoreiden mukaan tarkastetuista vain joka seitsemäs sisäilmaongelmainen koulu tai lukio oli saanut asiassa koulu- tai opiskeluterveydenhuollolta toimenpide-ehdotuksia ongelman korjaamiseen. Työsuojeluvaltuutettujen mukaan 16 OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

17 toimenpide-ehdotuksia oli annettu vain 2 prosentissa tarkastuksia. Työterveyshuolto ei ole tarttunut oppilaitoksen sisäilmaongelmatilanteisiin riittävästi, ja toimenpide-ehdotuksia tilojen terveellisyyden parantamiseksi ei ollut annettu riittävästi. Henkilöstön oireilun selvittäminen oli jäänyt tekemättä huolestuttavan monelta työpaikalta. Rehtoreiden ja johtajien mukaan työterveyshuollon työpaikkaselvitys oli tehty kahdessa kolmasosassa sisäilmaongelmaisista opetusalan työpaikoista. Työsuojeluvaltuutettujen mukaan työpaikkaselvitys oli tehty 81 %:ssa työpaikoista. Työterveyshuolto oli antanut toimenpideehdotuksia työnantajalle ongelman korjaamiseen yli puolessa työpaikkoja (57 % rehtoreiden ja johtajien vastausten mukaan). Työsuojeluvaltuutettujen mukaan toimenpide-ehdotuksia oli annettu vain kolmasosalle. Sisäilmaongelman selvittämisessä ei ole käytetty riittävästi henkilöstön oireilua selvittävää tutkimista kiinteistön rakenne- ja kiinteistötekniikan kunnon selvittämisen rinnalla. Henkilöstölle tehtävä työterveyshuollon oirekysely oli toteutunut vain alle puolessa sisäilmaongelmaisia työpaikkoja. Työsuojeluvaltuutettujen mukaan tulos oli vielä heikompi: noin neljäsosassa työpaikkoja. Sisäilma-asiantuntijoiden, terveydenhuollon ja viranomaisten toimenpide-ehdotukset johtavat korjaustoimiin opiskelu- ja työympäristön parantamiseksi liian harvoin. Rehtoreiden ja johtajien mukaan työnantaja ei ollut lainkaan tai riittävästi ryhtynyt korjaustoimiin noin 40 %:ssa sisäilmaongelmaisia työpaikkoja. Korjaustoimet olivat olleet riittäviä ja tarpeeksi laaja-alaisia joka toisella työpaikalla. Sisäilmaongelmien korjausten onnistumisen varmistaminen on ongelman monimuotoisuuden vuoksi välttämätöntä. Seuranta ei toteudu kuitenkaan riittävästi ja korjaustoimet eivät ole tehokkaita. Korjausten onnistuminen ja sisäilman terveellisyyden varmistaminen oli jäänyt tekemättä rehtoreiden ja johtajien vastausten mukaan kolmasosassa työpaikkoja. Työsuojeluvaltuutetut raportoivat, että seuranta oli jäänyt tekemättä joka kymmenennellä työpaikalla. Viimeisen kahden vuoden aikana rehtoreiden ja johtajien mukaan sisäilmaongelmien johdosta sairastuneista opettajista 5 % ja työsuojeluvaltuutettujen mukaan 9 % ei pystynyt työskentelemään tiloissa korjausten jälkeenkään. Viimeisen kahden vuoden aikana opettajista 4 prosenttia oli jouduttu siirtämään toisiin tiloihin sisäilman aiheuttamien terveyshaittojen takia. Siirron perusteena on yleensä sairastuminen, joka on edennyt niin pitkälle, että ko. tiloissa ei pysty enää työskentelemään. Ammattitautiprosessiin oli viimeisen kahden vuoden aikana edennyt 1,7 %. Kiinteistöjen epäpuhtaasta sisäilmasta aiheutuvia terveysongelmia voidaan edelleenkin vähätellä. Työsuojelun yhteistoiminnassa on kehitettävää. Käsittelyt eivät toteudu yhteistoimintaelimissä, ja ongelmasta tiedottamisessa on parannettavaa. Sisäilma-asiantuntijoiden, terveydenhuollon ja viranomaisten toimenpide-ehdotukset johtavat korjaustoimiin opiskelu- ja työympäristön parantamiseksi liian harvoin. OAJ:n sisäilmaselvitys

18 Sisäilmaongelmatapauksista alle puolet oli käsitelty työsuojelun yhteistoimintaelimessä (työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa) riittävän ajoissa. Tapausten käsittelemättömyyttä selitettiin sillä, että sisäilmaongelmia ei tunnistettu riittävän ajoissa, kiinteistöjen omistajataho ei ollut kiinnostunut kiinteistön kuntoon saattamisesta, tekninen toimi tai tilahallinto ei antanut kiinteistöstä riittäviä tietoja, työsuojelupäällikkö ei vienyt asiaa työsuojelun yhteistoimintakäsittelyyn tai yhteistoimintaelin ei kokoontunut tai kokoontui liian harvoin ja epäsäännöllisesti. Vastaajat arvioivat, että kahdessa kolmasosasta työpaikoista oli henkilöstölle annettu riittävän ajoissa tietoa havaitusta sisäilmaongelmasta. Sisäilmatyöryhmä oli työsuojeluvaltuutettujen mukaan kolmessa neljästä organisaatiossa. Rehtoreilla ja johtajilla ei ollut ryhmästä tietoa, koska heidän mukaansa sisäilmatyöryhmä oli vain kolmasosassa organisaatioita. Yhteistyössä tilojen omistajien kanssa on kehitettävää. Yhteistyö tiloista vastaavan kuntaorganisaation (tilahallinto, tekninen toimi jne.) kanssa viimeisen kahden vuoden aikana toimi rehtoreiden ja johtajien mukaan hyvin tai erinomaisesti 57 % tapauksessa ja työsuojeluvaltuutettujen mukaan 39 %:ssa. Yhteistyön sujumista estivät eniten resurssien puute ja se, että sisäilmaongelmaan ei ole löydetty selvää syytä, yhteisen kielen ja luottamuksen puuttuminen käyttäjien ja tilahallinnon välillä ja korjaussuunnitelmien laatimattomuus sekä yhteisen ajan löytymisen vaikeus. Vastaajien mukaan poliittiset päättäjät suhtautuivat sisäilmaongelmiin erinomaisesti tai hyvin vain joka kolmannessa tapauksessa. Lapsille ja lasten vanhemmille sekä opiskelijoille tiedottaminen ei toteudu kunnolla. Rehtoreiden ja johtajien mukaan sisäilmaongelmasta tiedotettin riittävän ajoissa joka toisessa tapauksessa ja työsuojeluvaltuutettujen mukaan kahdessa tapauksessa kolmesta. Tiedotusta estivät se, että asiasta ei ollut ollut riittävästi tietoa ja oli epäselvyyttä tiedotustavasta. Johto tai tilojen omistaja jopa esti tai kielsi tiedottamisen yhdeksässä tapauksessa. Tiedottamisessa vanhemmille ja opiskelijoille sekä ongelmien vakavuuden ymmärtämisessä on parannettavaa. Opettajat näyttävät joutuvan sisäilmaongelmien hoitamisessa tulilinjalle, kun asianmukainen tiedotus ei toteudu. 11 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista raportoi, että lasten vanhempien taholta tai opiskelijoiden taholta oli tullut asiassa epäasiallista kohtelua jollain sisäilmaongelmaisella työpaikalla opettajia kohtaan. Hieman useammin epäasial-linen kohtelu kohdistui rehtoreita tai johtajia kohtaan. Rehtoreiden ja johtajien mukaan epäasiallista kohtelua ongelman hoitamiseen liittyen oli esiintynyt 6 %: ssa ja opettajia kohtaan 4 %:ssa työpaikkoja. Tulosten mukaan päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden suunnitelmallisessa toteuttamisessa ja seurantavastuiden sopimisessa on runsaasti kehitettävää. Oppilaitosten työn ja työympäristön vaarojen ja haittojen selvittäminen ja arviointi oli rehtoreiden ja johtajien tulosten mukaan tehty 68 prosentissa työpaikoista. Vaarojen ja haittojen selvittämisen ja arvioinnin tulisi olla jokaisella työpaikalla ajan tasalla ja sitä tulisi hyödyntää työpaikkojen terveellisyyden ja turvallisuuden kehittämisessä jatkuvasti. Tulosten mukaan päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden suunnitelmallisessa toteuttamisessa ja seurantavastuiden sopimisessa on runsaasti kehitettävää. 18 OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

19 Kunnat, joista saatiin vastaukset Akaa Alavieska Alavus Espoo Eurajoki Forssa Föglö Haapavesi Hamina Haukipudas Heinola Helsinki Hollola Huittinen Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoen kunta Imatra Inari Inkoo Isojoki Jalasjärvi Joensuu Joroinen Joutsa Juuan kunta Jyväskylä Jämsä Kaarina Kaavi Kalajoen kaupunki Kangasala Karkkila Kauhajoen kaupunki Kauhava Kauniainen Kaustinen Kemi Kerimäki Keuruu Kirkkonummi Kittilä Kokemäki Kokkola Konnevesi Kontiolahti Korsholm Kotka Kouvola Kuhmo Kuopio Kuortane Kurikka Kärkölä Kärsämäki Lahti Laitila Lappeenranta Laukaa Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärven kunta Liedon kunta Lieksa Lieto Liminka Liperin kunta Lohja Luvia Maaninka Mariehamn Masku Mikkeli Muonio Mustasaari Muurame Mäntsälä Naantali Nakkila Nastola Nivala Nokia Nurmes Oulainen Oulu Oulunsalo Outokumpu Paimio Perho Pertunmaa Pieksämäki Pirkkala Pomarkku Pori Porvoo Posion kunta Pudasjärvi Punkaharju Punkalaidun Pöytyä Raasepori Raisio Ranua Rauma Riihimäki Ristiinan kunta Rovaniemi Rusko Saarijärvi Salo Savonlinna Seinäjoki Sievi Sipoo Somero Sonkajärvi Sotkamo Suonenjoki Taipalsaari Tammela Tampere Teuva Turku Tuusula Tyrnävä Urjala Vaala Vaasa Vantaa Varkaus Vehmaan kunta Vesanto Veteli Vieremä Vihti Ylivieska Ylöjärvi Ähtäri OAJ:n sisäilmaselvitys

20 4 Toimet, jotka tulee tehdä ongelmien korjaamiseksi 1 MAAN HALLITUKSEN tulee harkita elvytystä talouden ja työllisyyden edistämiseksi ja suunnata merkittävä elvytyspaketti (noin miljoonaa euroa vuodessa) homekoulujen ja -päiväkotien korjaamiseen vuodelle 2013 jatkuen seuraavan 10 vuoden ajan. 2 SOSIAALI- JA terveysministeriön tulee puuttua koulu- ja opiskeluterveydenhuollon koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevien tarkastusten toteutumattomuuteen. 3 PÄIVÄKOTIEN JA oppilaitosten työympäristöjen terveysriskien arviointia tulee kehittää. Työterveyshuollon tulee aloittaa viivyttelemättä terveysriskin määrittely työpaikan henkilöstön oireilua ja sairastavuutta sekä työoloja arvioimalla heti, kun tieto oireilusta on saatu. 4 OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN ja työnantajan on saatava moniammatillinen arvio päiväkodissa ja oppilaitoksessa siitä, mitä toimenpiteitä on tarpeen toteuttaa sisäilmaongelman poistamiseksi. Arviossa on käytettävä koulu-/opiskeluterveydenhuollon, työterveyshuollon, kiinteistönhuollon, kuntotutkijoiden, henkilöstön ja työsuojeluorganisaation asiantuntemusta. OAJ esittää yhteensä kahdeksan toimenpidekokonaisuutta, jotka tulee tehdä oppimis- ja työympäristöjen saattamiseksi terveellisiksi ja sisäilmasta johtuvien oireilujen ja sairastumisten estämiseksi. OAJ:n sisäilmaselvitys LUODAAN MALLI eri toimijoiden vastuista opetusalan sisäilmakorjausten toteuttamisessa kunnissa. Asiantuntijoiden toimenpide-ehdotusten tulee johtaa nykyistä nopeammin luotettaviin korjaustoimiin. 20

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Nordean MS Lync ratkaisu

Nordean MS Lync ratkaisu Nordean MS Lync ratkaisu Miksi yhdistetty viestintäratkaisu Miten matka on edennyt Puheratkaisut Käytön laajuus Kokemuksia & tulevaisuuden odotuksia Olli Mäenpää (olli.maenpaa@nordea.com) Collaboration

Lisätiedot

Eduskunnan tarkastusvaliokunta: TRO 1/2011 vp Rakennusten kosteus- ja homeongelmat

Eduskunnan tarkastusvaliokunta: TRO 1/2011 vp Rakennusten kosteus- ja homeongelmat Kirjallinen asiantuntijakuuleminen 1 (5) Eduskunnan tarkastusvaliokunta: TRO 1/2011 vp Rakennusten kosteus- ja homeongelmat Opetusalan ammattijärjestön arviot tehdyn tutkimuksen johtopäätöksistä ja kehittämisehdotuksista

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Joutsan kunta ,00 Juankosken kaupunki ,00 Juvan kunta ,00 Jyväskylän kaupunki ,00 Järvenpään kaupunki ,00 Kaarinan

Joutsan kunta ,00 Juankosken kaupunki ,00 Juvan kunta ,00 Jyväskylän kaupunki ,00 Järvenpään kaupunki ,00 Kaarinan Saajat 2014 Akaan kaupunki 257 100,00 Alavieskan kunta 55 900,00 Alavuden kaupunki 17 300,00 Asikkalan kunta 51 800,00 Auran kunta 55 500,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 26 400,00

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen 1.1.2017 1 (6) Sonera Ethernet Yleistä Tämä hinnasto sisältää Sonera Ethernet Operator ja Sonera Ethernet Capacity -tuotteet. Ethernet Operator - tuote koostuu nieluliittymästä (MEOD) ja siihen kytkettävistä

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Myynti@antennilinja.fi

Myynti@antennilinja.fi VHF Pro-antenniasentajat päivitys 28.04.2016 Antenniurakoitsija Toimipaikka Puhelin Sähköposti Toimialue Antennilinja Oy 00320 Helsinki 0400 570 160, 0400 578 076 Myynti@antennilinja.fi Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015)

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Taulukossa kuvataan kunkin liittyjän liittymisajankohtasuunnitelma. Suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa liittymisvalmistelujen

Lisätiedot

TILOJEN HALLINNOLLINEN ESIMIES

TILOJEN HALLINNOLLINEN ESIMIES Sipoon kunnan sisäilmaprosessi 1 TERVEYDEN- HUOLTO, TERVEY- DENSUOJELU TILOJEN KÄYTTÄJÄT, KUNTALAISET TYÖSUOJELU, TYÖTERVEYS- HUOLTO TILOJEN HALLINNOLLINEN ESIMIES TUTKIMUSSUUNNITELMA KUNTOTUTKIMUKSET

Lisätiedot

VINNIN RAUTA TOKMANNI ESPOONTORI TOKMANNI LIPPULAIVA TOKMANNI MANKKAA TOKMANNI OLARI K RAUTA EXPRESS SELLO HANKKIJA OY EURA

VINNIN RAUTA TOKMANNI ESPOONTORI TOKMANNI LIPPULAIVA TOKMANNI MANKKAA TOKMANNI OLARI K RAUTA EXPRESS SELLO HANKKIJA OY EURA JÄLLEENMYYJÄ RAUTA DRAGSFJÄRD VINNIN RAUTA NTORI LIPPULAIVA MANKKAA OLARI K RAUTA EXPRESS SELLO HANKKIJA OY EURA RAKENNUSTARVIKE VILPPOLA OY LAAKSOJEN RAUTA OY HAMINAN VANHA RAUTAKAUPPA OY RAUTIA HEINOLA

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot