Opetusalan sisäilmatutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetusalan sisäilmatutkimus"

Transkriptio

1 Opetusalan sisäilmatutkimus OAJ:n julkaisusarja 1:2014

2 Sisällys Tiivistelmä 3 1. Johdanto Kyselyn tausta ja tutkimusmenetelmä 4 2. Tulokset Tutkimusaineisto Sisäilmaongelmien selvittäminen ja arviointi Opettajien poissaolot ja oireilu Sisäilmaongelmien korjaaminen Korjaustoimenpiteiden toteutumisen seuranta Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Yhteistyö tiloista vastaavien kanssa Asiakkaiden reagointi Johtopäätökset Toimenpiteet, joita tulee tehdä ongelmien korjaamiseksi 20 OAJ:n julkaisusarja 1:2014 Tekijät: Riina Länsikallio ja Vesa Ilves Ulkoasu: Nimiö, taitto sinikka pakkala

3 Opetusalan sisäilmaselvitys TIIVISTELMÄ Opetusalan Ammattijärjestö OAJ toteutti sisäilmakyselyn kuntien päiväkoteihin, peruskouluihin ja lukioihin touko kesäkuussa 2012 koskien tilannetta kahden edellisen vuoden aikana. Kyselyyn vastasi 529 päiväkodin johtajaa, peruskoulun ja lukion rehtoria sekä työsuojeluvaltuutettua. Kyselyn tulokset olivat karmaisevia. Kahdessa kolmasosassa päiväkoteja ja kouluja oli edelleen sisäilmaongelmia, vaikka ongelmia on pyritty kunnissa ratkomaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon oppimisympäristön tarkastukset toteutuivat työsuojeluvaltuutettujen mukaan vain neljäsosassa oppilaitoksia. Vain alle puolessa sisäilmaongelmaisia työpaikkoja työterveyshuolto oli selvittänyt henkilöstön oireita oirekyselyn avulla. Yli päiväkotia ja koulua kärsi kosteusvaurioista ja oli välittömien korjaustoimien tarpeessa. Päiväkotien johtajat ja rehtorit ilmoittivat, että työnantaja ei ollut lainkaan tai riittävästi ryhtynyt korjaustoimiin 40 %:ssa työpaikkoja. Neljä prosenttia opettajista oli jouduttu siirtämään toisiin työtiloihin sisäilman aiheuttamien terveyshaittojen takia. Työpaikkojen esimiesten mukaan yhteistyö tiloista vastaavan organisaation kanssa toimi hyvin tai erinomaisesti vain 57 %:ssa tapauksia. Ongelmatapauksista vain alle puolet oli käsitelty työsuojelun yhteistoimintaelimessä riittävän ajoissa siitä huolimatta, että sisäilmatyöryhmä oli kolmessa neljästä organisaatiossa. Johto tai tilojen omistaja jopa esti tai kielsi ongelmista tiedottamisen yhdeksässä tapauksessa. Työn ja työympäristön vaarojen selvitys ja arviointi oli tehty 68 %:ssa työpaikkoja.

4 1 Johdanto 1.1 Kyselyn tausta ja tutkimusmenetelmä OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ toteutti yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa sisäilmakyselyn kuntien päiväkoteihin, peruskouluihin ja lukioihin touko kesäkuussa Kyselyn tarkoituksena oli selvittää opetusalan nykytilannetta sisäilmaongelmien hoitamisessa. Kysymykset koskivat sisäilma-asioiden selvittämistä ja terveysriskin määrittelyä, asiantuntijoiden käyttöä, korjaustoimenpiteiden toteutumista ja toimenpiteiden toteutumisen seurantaa. Lisäksi kysyimme opetushenkilöstön oireilusta ja sairauspoissaoloista sekä vanhempien ja päätöksentekijöiden suhtautumisesta sisäilma-asioihin. Kysymme myös toimitilahallinnon kanssa tehdystä yhteistyöstä. Kysely lähetettiin OAJ:n jäsenrekisterin perusteella kuntien päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden työsuojeluvaltuutetuille. Saatekirjeessä ohjeistettiin kyselyn jakaminen työsuojeluvaltuutetun tietojen mukaan oman alueensa päiväkotien johtajille, peruskoulujen ja lukioiden rehtoreille sekä työsuojeluasiamiehille. Suomessa on kunnallisia päiväkoteja (THL vuosikirja 2010), peruskouluja on ja lukioita 367 (Tilastokeskus, 2011 vuoden tiedot). Kysely lähetettiin OAJ:n jäsenrekisterin perusteella kuntien päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden työsuojeluvaltuutetuille. 4 OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

5 2 Tulokset 2.1 Tutkimusaineisto KYSELYYN VASTASI 529 henkilöä 155 kunnasta/ kaupungista. Suomessa on kaikkiaan 336 kuntaa. Vastaajina oli 331 rehtoria/apulaisrehtoria, 113 päiväkodin johtajaa ja 77 työsuojeluvaltuutettua tai -asiamiestä (46 ja 31). Nimikkeettömiä vastauksia oli 8. Tulokset kattavat 46 % kuntaalan työnantajista (liite kunnista). Päiväkotien johtajien vastauksia saatiin kaikkiaan 188 päiväkodista, peruskoulun rehtoreiden vastauksia 312 peruskoulusta ja lukioiden rehtoreiden vastauksia 55 lukiosta. Rehtoreiden ja johtajien vastaukset kattoivat Suomen kunnallisista päiväkodeista 7,4 %, peruskouluista 11,4 % ja lukioista 15 %. Rehtorien ja johtajien vastaukset kattaa 9,8 % kuntien päiväkodeista, peruskouluista ja lukioista (yhteensä 555), joissa työskenteli opetus- ja kasvatusalan henkilöä ja oppilaita ja lapsia oli Työsuojeluvaltuutettujen vastauksista selvisi 458 päiväkodin, 752 peruskoulun ja 99 lukion sisäilmatilanne. Näissä oli yhteensä työpaikkaa, joissa oli töissä opetus- ja kasvatustehtävissä ja lapsia ja oppilaita Työsuojeluasiamiehet vastasivat 13 päiväkodin, 27 peruskoulun ja 3 lukion sisäilmatilanteesta. Näissä oli yhteensä 43 työpaikkaa, joissa oli töissä 805 opetus- ja kasvatustehtävissä 805 ja lapsia ja oppilaita Sisäilmaongelmien selvittäminen ja arviointi Työturvallisuuslain (738/2002) 10 mukaan työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä työssä ja työympäristössä olevat terveysvaarat ja haitat. TYÖTURVALLISUUSLAIN (738/2002) 10 mukaan työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä työssä ja työympäristössä olevat terveysvaarat ja haitat. Jos haitta- tai vaaratekijää ei voida poistaa, tulee työnantajan arvioida tekijän merkitys terveydelle ja turvallisuudelle. Selvityksen ja arvioinnin on oltava ajan tasalla ja todennettavissa. Työnantajan on myös käytettävä selvittämisessä ja arvioinnissa ulkopuolista asiantuntijaa, jollei työnantajalla itsellään ole asiassa osaamista. OAJ:n sisäilmaselvitys

6 Terveydenhuoltolain 16 ja 17 :n mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon on tehtävä tarkastus ja seuranta jokaisen oppilaitoksen koulu- tai opiskeluympäristön terveyteen ja turvallisuuteen kolmen vuoden välein. Työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 mukaan työterveyshuollon on selvitettävä ja arvioitava työn ja työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta toistuvin työpaikkakäynnein ja muita menetelmiä käyttäen. Työn ja työympäristön vaarojen selvityksen ja arvioinnin tulisi olla ajan tasalla jokaisella työpaikalla. Selvittämiseen ja arviointiin kuuluu myös opetustyön kuormitustekijöiden tunnistaminen ja arviointi. Rehtoreiden ja johtajien vastaukset Opetusalan työpaikoista 68 %:ssa (377 työpaikalla) oli tehty työympäristön vaarojen selvitys ja arviointi viimeisen kahden vuoden aikana. 15 %:ssa (82) sitä ei ole tehty. Vastausta kysymykseen ei saatu 92 työpaikalta. Sisäilmaongelmia oli noussut henkilöstön tai vanhempien huolenaiheeksi viimeisen kahden vuoden aikana 66 %:ssa (369) opetus- ja kasvatusalan oppilaitoksista. Joku sisäilma-asiantuntija oli selvittänyt sisäilmaongelmaa suurimmassa osassa työpaikkoja (86 %, 319 työpaikalla). Ongelmista yleisimmät olivat: riittämätön ilmanvaihto 82 %:ssa (262) työpaikkoja ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöt 62 % (198) kosteusvauriot tai vesivahingot rakennuksissa 55 % (175) ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennuksen huollon epäsäännöllisyys ja huollon puutteet 34 % (107) terveydelle haitalliset epäpuhtaudet rakennusmateriaaleissa tai ilmanvaihtojärjestelmässä (esim. kemialliset ja biologiset epäpuhtaudet, mineraalivillakuidut) 31 % (99) rakennusvirheistä johtuvat ongelmat 30 % (95) mikrobikasvua (esim. homeet, sädesienet) rakenteissa 21 % (67). Muina sisäilmaan liittyvinä ongelmina tai haittoina vastauksista nousivat esille lämpötilaongelmat ja viemärijärjestelmän hajuhaitat sekä siivouksen riittämättömyys. Työterveyshuolto oli tehnyt työpaikkaselvityksiä 76 %:ssa (281) ja oirekyselyjä alle puolessa (45 %, 165) sisäilmaongelmatyöpaikoista. Edellä olevia ei ollut tehty ollenkaan kolmasosassa (116) sisäilma-ongelmaisista opetusalan työpaikoista. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastus koulu- ja opiskeluympäristön terveyteen ja turvallisuuteen oli tehty kahdessa kolmasosassa (69 %, 254) peruskouluista ja lukioista (84 oppilaitoksessa ei ole tehty em. tarkastusta). Tarkastuksen seuranta oli tehty yli puolessa (57 %, 144) oppilaitoksia. Seurantaa ei ole tehty 87 oppilaitoksessa. Sisäilma-asiantuntija oli antanut toimenpideehdotuksia vain joka viidennellä (21 %, 79) työpaikalla. Työterveyshuolto oli antanut toimenpide-ehdotuksia sisäilma-asian korjaamiseksi 57 %:ssa (160) työpaikkoja. Terveys- tai työsuojeluviranomaisetkin olivat yhdessä antaneet toimenpide-ehdotuksia enemmän 53 %:ssa (196) työpaikkoja. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto oli antanut toimenpide-ehdotuksia sisäilmaongelman hoitoon joka seitsemännessä (16 %, 40) oppilaitoksessa tai päiväkodissa. Vastausten mukaan toimenpide-ehdotuksia ei ole annettu 41 %:ssa (150) opetusalan työpaikoista, joissa oli havaittu työpaikalla tai huoltajien toimesta sisäilmaongelmia. 6 OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

7 Työsuojeluvaltuutettujen vastaukset Opetusalan 878 työpaikalla oli tehty työympäristön vaarojen selvitys ja arviointi viimeisen kahden vuoden aikana. 176 työpaikalla sitä ei ole tehty. Sisäilmaongelmat oli esitetty henkilöstön tai vanhempien huolenaiheeksi viimeisen kahden vuoden aikana 55 %:ssa (486) opetus- ja kasvatusalan oppilaitoksia. Työsuojeluvaltuutetuista lähes jokainen (45/46) raportoi viimeisen kahden vuoden aikana omalta toimialueeltaan sisäilmaongelmia. Ongelmista yleisimmät olivat riittämätön ilmanvaihto 41 työpaikalla ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöt 38 kosteusvauriot tai vesivahingot rakennuksissa 41 ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennuksen huollon epäsäännöllisyys ja huollon puutteet 32 terveydelle haitalliset epäpuhtaudet rakennusmateriaaleista tai ilmanvaihtojärjestelmästä (esim. kemialliset ja biologiset epäpuhtaudet, mineraalivillakuidut) 30 rakennusvirheistä johtuvat ongelmat 33 mikrobikasvua (esim. homeet, sädesienet) rakenteissa 33 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastus koulu- ja opiskeluympäristön terveyteen ja turvallisuuteen oli tehty 208 peruskoulussa ja lukiossa (255 oppilaitoksessa ei ole tehty em. tarkastusta). Työsuojeluvaltuutettujen mukaan tarkastukset olisivat kunnossa vain neljäsosalla (24 %). Tarkastuksen seuranta oli tehty 98 oppilaitoksessa. Seurantaa ei ole tehty 315 oppilaitoksessa. Sisäilma-asiantuntija oli antanut toimenpideehdotuksia 58 %:ssa (281) työpaikkoja. Työterveyshuolto oli antanut toimenpide-ehdotuksia sisäilma-asian korjaamiseksi vain 30 %:ssa (119) työpaikoja. Terveys- tai työsuojeluviranomaiset olivat yhdessä antaneet toimenpide-ehdotuksia 26 %:ssa (126) työpaikkoja. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto oli antanut toimenpide-ehdotuksia sisäilmaongelman hoitoon vain neljässä oppilaitoksessa tai päiväkodissa. Vastausten mukaan toimenpide-ehdotuksia ei ole annettu 26 %:ssa (125) opetusalan työpaikkoja, joissa oli havaittu työpaikalla tai huoltajien toimesta sisäilmaongelmia. Muita sisäympäristöön liittyviä haittoja tai ongelmia raportoitiin lämpötilaan ja viemärijärjestelmän puutteisiin (hajut) sekä riittämättömään siivoukseen (pölyisyyteen) liittyen. Työterveyshuolto oli tehnyt työpaikkaselvityksiä 81 %:ssa (392) ja oirekyselyjä 27 %:ssa (130) sisäilmaongelmatyöpaikoista. Edellä olevia ei ollut tehty ollenkaan 12 sisäilma-ongelmaisessa opetusalan työpaikassa. Työsuojeluvaltuutetuista lähes jokainen (45) raportoi viimeisen kahden vuoden aikana omalta toimialueeltaan sisäilmaongelmia. OAJ:n sisäilmaselvitys

8 2.3 Opettajien poissaolot ja oireilu AMMATTITAUTILAIN (1343/1988) mukaan sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työssä fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä, korvataan tapaturmana. Terveydenhuoltolakien mukaan lääkärin tulee lähettää työntekijä ammattitautia epäillessään ammattitautitutkimuksiin. Rehtoreiden ja johtajien vastaukset Sisäilmaongelmien vuoksi sairauslomilla viimeisen kahden vuoden aikana oli ollut yhteensä 11 % (1 045): lyhyillä sairauslomilla (alle 7 pv 697 opettajaa, alle 30 pv 280 opettajaa, alle 90 pv 49 opettajaa) pitkillä sairauslomilla (yli 90 pv vuodessa 19 opettajaa) Sisäilma-asioista johtuva ammattitautiepäilyprosessi oli meneillään 1,7 %:lla (159) opettajia viimeisen kahden vuoden aikana. Näistä ammattitautidiagnoosin oli saanut 25. Työsuojeluvaltuutettujen vastaukset Sisäilmaongelmien vuoksi sairauslomilla viimeisen kahden vuoden aikana oli ollut: lyhyillä sairauslomilla (alle 7 pv 206 opettajaa, alle 30 pv 92 opettajaa, alle 90 pv 25 opettajaa) pitkillä sairauslomilla (yli 90 pv vuodessa 14 opettajaa) Sisäilma-asioista johtuva ammattitautiepäilyprosessi oli meneillään 59 opettajalla viimeisen kahden vuoden aikana. Näistä ammattitautidiagnoosin oli saanut Sisäilmaongelmien korjaaminen TYÖTURVALLISUUSLAIN (738/2002) 8 mukaan työnantajan on toteutettava työolojen parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet siten, että työpaikan vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään jo ennakolta. Jos vaara- ja haittatekijöitä havaitaan, tulee ne poistaa. Jos se ei ole mahdollista, niin ne tulee korvata vähemmän vaarallisilla tekijöillä tai haittatekijöitä. Työnantajan on otettava tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen huomioon. Lisäksi on toteutettava yleisesti vaikuttavat toimenpiteet ennen yksilöllisiä toimenpiteitä. Rehtoreiden ja johtajien vastaukset Työnantaja oli ottanut huomioon sisäilmaongelmien poistamiseksi asiantuntijoiden ja viranomaisten toimenpide-ehdotukset 304 opetus- ja kasvatusalan työpaikassa (ei ollut ottanut huomioon toimenpide-ehdotuksia 47 työpaikassa). Työnantaja oli ryhtynyt korjaustoimiin 66 %:ssa (242) työpaikkoja sisäilmaongelmien poistamiseksi. Työnantaja ei ollut lainkaan ryhtynyt korjaustoimiin 19 työpaikassa ja ei riittävästi 129 työpaikassa. Miksi sitten työnantaja ei ollut toteuttanut korjaustoimia? Työnantajalla oli ollut epäselvyyttä sisäilmaongelman aiheuttajista ja niiden terveysriskeistä 54 tapauksessa. Työnantajalla oli epäselvyyttä korjaustoimenpiteistä sisäilmaongelman poistamiseksi 47 tapauksessa, ja työnantaja ei ole kyennyt järjestämään rahoitusta korjausten toteuttamiseksi 52 tapauksessa. Lisäksi vastauksissa raportoitiin aikapulasta, epäilystä haitan todenperäisyydestä (ongelman vähättelystä), kiinteistön peruskorjauksen siirtämisestä ja sen odottamisesta, sisäilmatutkimusten keskeneräisyydestä, väistötiloina toimivien parakkien huonokuntoisuudesta ja esimerkiksi ilmanpuhdistimien käytöstä kiinteistön korjaamisen sijaan sekä vuokratiloissa kiinteistönomistajan haluttomuudesta korjata omistamiaan tiloja. 8 OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

9 Korjaustoimet olivat olleet riittäviä ja tarpeeksi laaja-alaisia 52 %:ssa (189) työpaikoista. Korjaustoimia ei ollut ollut riittävästi 147:ssä ja ei ollenkaan 20 työpaikassa. Korjaustoimet eivät ole olleet riittäviä, koska: rahoituksen riittämättömyys johti suositeltuja vähäisempiin korjauksiin 51 työpaikassa. Sisäilmaongelman aiheuttajia ei määritelty riittävän huolellisesti ja korjaukset kohdentuivat vääriin rakenteisiin tai rakennustekniikkaan 49 työpaikassa. Korjauksien suunnittelua ei tehty huolellisesti 29 työpaikassa. Korjausrakentamisen laatu ja valvonta ei ollut riittävää 16 työpaikassa. Jotain muuta, mitä: tutkimukset asiassa kesken, korjauksia ei tehty ollenkaan tai riittävän usein. Tehtiin vain joitakin korjauksia tai osakorjauksia tutkimustulosten ohjaamina. Odotetaan uutta rakennusta tai peruskorjausta (vanhaa ei kannata korjata). Aikatauluvaikeudet remonteissa, vanhan tekniikan korjaaminen vaikeaa, energiansäästö. Opettajat reagoivat edelleen, vaikka on korjattu 70 % kiinteistöistä. Korjaustoimet eivät ole poistaneet syytä vaan ainoastaan lievittäneet oireilua. Korvaavat tilat riittämättömät, opetusta vähennetty, rakennukset liian pieniä, ilmanvaihtolaitteiden teho liiani pieni. Jäähdytyksen puute, kaupungin teknisen toimen työntekijäpula, tekninen virasto toimi vasta työsuojelun pakottamana. Viimeisen kahden vuoden aikana korjausten aikaisia väistötiloja (koko tai osa toiminnasta) oli käytetty 77 tapauksessa. Opettajista 4 % (383) oli siirretty toisiin tiloihin sisäilman aiheuttamien terveyshaittojen takia. Opettajien siirroista oli onnistunut hyvin 422, 49:lle oli jouduttu etsimään useita työtiloja ja opettajista 19:lle ei löytynyt muita tiloja, joissa opettaja pystyisi työskentelemään oireilematta. Opettajista yksi oli siirtynyt vuorotteluvapaalle, yksi oli vaihtanut alaa ja yksi oli irtisanoutunut. Väistötilojen terveellisyys oli varmistettu 54 tapauksessa ennen niiden käyttöönottoa. Työsuojeluvaltuutettujen vastaukset Työnantaja oli ottanut huomioon sisäilmaongelmien poistamiseksi asiantuntijoiden ja viranomaisten toimenpide-ehdotukset 357 opetus- ja kasvatusalan työpaikassa (ei ollut ottanut huomioon toimenpide-ehdotuksia 11 työpaikassa). Työnantaja oli ryhtynyt korjaustoimiin 173 työpaikassa sisäilmaongelmien poistamiseksi. Työnantaja ei ollut lainkaan ryhtynyt korjaustoimiin 28 työpaikassa ja ei riittävästi 97 työpaikassa (yhteensä 35 prosentissa). Miksi sitten työnantaja ei ollut toteuttanut korjauksia? Työnantajalla oli ollut epäselvyyttä sisäilmaongelman aiheuttajista ja niiden terveysriskeistä 18 tapauksessa, työnantajalla oli epäselvyyttä korjaustoimenpiteistä sisäilmaongelman poistamiseksi 17:ssä ja työnantaja ei ole kyennyt järjestämään rahoitusta korjausten toteuttamiseksi 18 tapauksessa. Joitakin muita syitä ilmoitettiin seuraavasti: aika ei riitä, työnantajalla ei ole kiinnostusta, palveluverkkoselvitys on keskeneräinen, tekijöiden ja väistötilojen puute, kiinteistöhuollon läpinäkyvyyden puute ja ongelmien vähättely tai ei nähdä asian vakavuutta sekä koulun lopettaminen. Korjaustoimet olivat olleet riittäviä ja tarpeeksi laaja-alaisia 125 työpaikassa. Korjaustoimia ei ollut ollut riittävästi 99:ssä ja ei ollenkaan 18 työpaikassa. Korjaustoimet eivät ole olleet riittäviä, koska: rahoituksen riittämättömyys johti suositeltuja vähäisempiin korjauksiin 16 työpaikassa. sisäilmaongelman aiheuttajia ei määritelty riittävän huolellisesti ja korjaukset kohdentuivat vääriin rakenteisiin tai rakennustekniikkaan 15 työpaikassa. OAJ:n sisäilmaselvitys

10 korjausrakentamisen laatu ja valvonta ei ollut riittävää 11 työpaikassa. korjauksia ei suunniteltu huolellisesti 7 työpaikassa. jotain muuta: talonmiespalvelu ei toimi, uusia vauriokohtia paljastui, korjaukset tehdään asteittain, palveluverkko keskeneräinen tai koulujen lopettaminen, syytä ei löytynyt ja oireilut jatkuvat, korjauspriorisointia muutettu, korjaukset kesken ja ei tiedetä, mitä pitää korjata sekä korjaustoimia ei ole aloitettu ollenkaan. Sisäilma-asiantuntijan toimenpide-ehdotusten toteutumista työpaikalla seuraa useimmin: rehtori, oppilaitoksen johtaja 280 työsuojeluvaltuutettu 147 tilahallinnon johtaja 127 työsuojelupäällikkö 83 opetus/sivistystoimen tai yksikön johtaja 64 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu 30 ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu 60 Viimeisen kahden vuoden aikana korjauksen aikaisia väistötiloja (koko toiminta tai osa siitä) oli käytetty 89 tapauksessa (ei 48). Opettajista 141 oli siirretty toisiin tiloihin sisäilman aiheuttamien terveyshaittojen takia. Opettajien siirroista oli onnistunut hyvin 86, 22:lle oli jouduttu etsimään useita työtiloja ja opettajista seitsemälle ei löytynyt muita tiloja, joissa pystyisi työskentelemään oireilematta. Väistötilojen terveellisyys oli varmistettu 66 tapauksessa ennen niiden käyttöönottoa (ei 19). 2.5 Korjaustoimenpiteiden toteutumisen seuranta TYÖTURVALLISUUSLAIN (738/2002) 8 mukaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava mm. työympäristöä ja toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Rehtoreiden ja johtajien vastaukset Opetusalan työtilojen sisäilman terveellisyyttä ja korjausten onnistumista ei ollut varmistettu 31 %:ssa (115) työpaikkoja. Varmistuksessa oli käytetty sisäilma-asiantuntijoita 89 tapauksessa, työterveyshuoltoa vain 31 ja viranomaisia jopa 81 tapauksessa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto oli varmistanut terveellisyyden 44 %:ssa (106) oppilaitoksia ja ei varmistanut 134 oppilaitoksessa. Työterveyshuollon toimenpide-ehdotusten toteutumista työpaikalla seuraa useimmin: rehtori, oppilaitoksen johtaja 279 työsuojeluvaltuutettu 141 tilahallinnon johtaja 87 työsuojelupäällikkö 86 opetus-/sivistystoimen tai yksikön johtaja 58 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu 24 ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu 64 Viranomaisten toimenpide-ehdotusten toteutumista työpaikalla seuraa: rehtori, oppilaitoksen johtaja 263 työsuojeluvaltuutettu 124 tilahallinnon johtaja 102 työsuojelupäällikkö 85 opetus/sivistystoimen tai yksikön johtaja 58 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu 22 ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

11 Koulu- tai opiskeluterveydenhuollon toimenpide-ehdotusten toteutumista seuraa: rehtori, oppilaitoksen johtaja 197 työsuojeluvaltuutettu 58 opetus/sivistystoimen tai yksikön johtaja 43 tilahallinnon johtaja 41 työsuojelupäällikkö 39 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu 20 ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu 71 Työterveyshuollon toimenpide-ehdotusten toteutumista työpaikalla seuraa useimmin: opetus/sivistystoimen tai yksikön johtaja 33 työsuojeluvaltuutettu 25 tilahallinnon johtaja 12 työsuojelupäällikkö 25 rehtori, oppilaitoksen johtaja 9 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu 11 ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu 1 Korjatuissa tiloissa oireilu oli jatkunut 43 työpaikalla. OIreita oli saanut 50 opettajaa. Työsuojeluvaltuutettujen vastaukset Opetusalan työtilojen sisäilman terveellisyyttä ja korjausten onnistumista ei ollut varmistettu 10 %:ssa (49) työpaikkoja. Varmistuksessa oli käytetty sisäilma-asiantuntijoita 148 tapauksessa, työterveyshuoltoa vain 124 ja viranomaisia jopa 122 tapauksessa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto oli varmistanut terveellisyyden 10 oppilaitoksessa ja ei varmistanut 91:ssä. Sisäilma-asiantuntijan toimenpide-ehdotusten toteutumista työpaikalla seuraa useimmin: rehtori, oppilaitoksen johtaja 32 työsuojeluvaltuutettu 28 tilahallinnon johtaja 20 työsuojelupäällikkö 24 opetus/sivistystoimen tai yksikön johtaja 11 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu 9 ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu 2 Viranomaisten toimenpide-ehdotusten toteutumista työpaikalla seuraa: rehtori, oppilaitoksen johtaja 32 työsuojelupäällikkö 26 työsuojeluvaltuutettu 24 tilahallinnon johtaja 15 opetus/sivistystoimen tai yksikön johtaja 15 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu 8 ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu 2 Koulu- tai opiskeluterveydenhuollon toimenpide-ehdotusten toteutumista seuraa: rehtori, oppilaitoksen johtaja 22 opetus/sivistystoimen tai yksikön johtaja 8 työsuojeluvaltuutettu 4 työsuojelupäällikkö 3 tilahallinnon johtaja 1 ei kukaan, seurantavastuuta ei ole sovittu ei tarvitse seurata, kun toimenpiteitä ei ole ehdotettu 6 Osassa työpaikkoja ei ole voinut työskennellä korjatuissa tiloissa. 33 työpaikalla oireilut olivat jatkuneet. Oireita oli saanut 31 opettajaa. OAJ:n sisäilmaselvitys

12 2.6 Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Rehtoreiden ja johtajien vastaukset Sisäilmaongelmatapauksista 46 % (168) oli käsitelty työsuojelun yhteistoimintaelimessä, työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa, riittävän ajoissa (ei ole käsitelty 21 %, 77). Yhteistoimintakäsittelyä estivät: sisäilmaongelmia ei tunnistettu riittävän ajoissa 31 kiinteistöjen omistajataho ei ollut kiinnostunut kiinteistön kuntoon saattamisesta 29 tekninen toimi tai tilahallinto ei antanut kiinteistöstä riittäviä tietoja 17 yhteistoimintaelin ei ole kokoontunut tai on kokoontunut liian harvoin ja epäsäännöllisesti 13 työterveyshuollosta ei tullut riittävän ajoissa tietoja mahdollisista sisäilmaongelmista 8 yhteistoimintaelin ei ole katsonut asian kuuluvan tehtäviin 7 työsuojelupäällikkö ei vienyt asiaa työsuojelun yhteistoimintakäsittelyyn 6 työsuojeluvaltuutettu ei vienyt asiaa työsuojelun yhteistoimintakäsittelyyn 6 muita syitä: asiaa ei ole viety eteenpäin, on kiire, asiaa ei oteta vakavasti, työntekijöitä ei kuunneltu, yhteistoimintaa on vain työpaikkatarkastusten yhteydessä, epäselvät toimintakäytännöt yhteistoiminnassa, improvisoitu yt-yhteistoimintaorganisaatio, tilakeskus hoitanut asian (ei tarvetta yt-käsittelyyn), raha ratkaisee päätöksenteon, sisäilmaongelmat vähäisiä, ei riittävästi oireilua, sisäilmaryhmä ei ole käynyt koululla, jo kin vain kestää ja mättää näissä kuvioissa Henkilöstölle oli annettu 63 %:ssa (280, 444 johtajaa) työpaikkoja riittävän ajoissa tietoa työpaikalla havaitusta sisäilmaongelmasta (ei ole annettu: 102). Ajantasaisen viestinnän toteutumista estivät: välinpitämättömyys, ongelma ja tiedotus pysähtyvät isännöitsijään, sisäilmaongelman kieltäminen ja vähättely, ei tiedoteta tarpeeksi tilahallinnon puolelta, täsmällisen tiedon puute, koulun on pitänyt itse ajaa asiaa eteenpäin, terveystarkastajan esityksestä ei tiedetty, raportteja ja tutkimuksia sisäilmaongelmista ei toimitettu kouluun tai päiväkotiin tilahallinnosta tai omalta hallinnolta, oireileville henkilöille ei tiedotettu tarpeeksi ajoissa, tarkastajan käynti vauhditti asiaa, kukaan alan ammattilainen ei ota kokonaisvastuuta tilanteesta, tiedottaminen ei voi olla rehtorin vastuulla, koska sisäilmaongelma ei kuulu rehtorin osaamisalueeseen, huhut pääsivät liikkeelle ennen ajantasaista viestintää. Organisaatioista 32 %:ssa (143) oli sisäilmatyöryhmä (ei 273). Tehtävät oli määritely 111 ryhmässä (ei 15). Ryhmät kokoontuivat seuraavasti: usein 5, riittävän usein asioiden käsittelemiseksi 89, liian harvoin 22, ei ollenkaan 1. Ryhmien toimintaa arvioitiin seuraavasti: ei toimi 2, voisi toimia paremmin 39, toimii hyvin 65, toimii erinomaisesti 5. Työsuojeluvaltuutettujen vastaukset Sisäilmaongelmatapauksista 44 % (215) oli käsitelty työsuojelun yhteistoimintaelimessä, työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa, riittävän ajoissa (ei 23 %, 114). Yhteistoimintakäsittelyä estivät : työsuojelupäällikkö ei vienyt asiaa työsuojelun yhteistoimintakäsittelyyn 10 yhteistoimintaelin ei ole kokoontunut tai on kokoontunut liian harvoin ja epäsäännöllisesti 9 sisäilmaongelmia ei tunnistettu riittävän ajoissa 8 työterveyshuollosta ei tullut riittävän ajoissa tietoja mahdollisista sisäilmaongelmista 7 työsuojeluvaltuutettu ei vienyt asiaa työsuojelun yhteistoimintakäsittelyyn 6 kiinteistöjen omistajataho ei ollut kiinnostunut kiinteistön kuntoon saattamisesta 5 12 OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

13 tekninen toimi tai tilahallinto ei antanut kiinteistöstä riittäviä tietoja 5 yhteistoimintaelin ei ole katsonut asian kuuluvan tehtäviin 3 muuta 2: asiat käsitelty sisäilmaryhmässä, tärkeimmät niistä viety ts-toimikuntaan ja asiat käsitellään työterveyshuollon kanssa, jolloin ts-yt-elimen rooli asian hoitamisessa epäselvä Henkilöstölle oli annettu 61 %:ssa (28, 46 tsv) työpaikoista riittävän ajoissa tietoa havaitusta sisäilmaongelmasta kullakin työpaikalla (ei 16). Organisaatioista 76 %:ssa (35) oli sisäilmatyöryhmä (ei 10). Ryhmän tehtävät oli määritelty 30:ssä. Ryhmät kokoontuivat seuraavasti: usein 1, riittävän usein asioiden käsittelemiseksi 25, liian harvoin 9, ei ollenkaan 0. Ryhmien toimintaa arvioitiin seuraavasti: ei toimi 0, voisi toimia paremmin 15, toimii hyvin 20, toimii erinomaisesti 0. asiantuntijoiden suosituksia ei ole huomioitu 31 ympäristöterveydenhuollon asiantuntemusta ei ole käytetty riittävästi oireiden/ sairastelujen työperäisyyden selvittämiseksi 30 teknisen toimen tulospalkkiojärjestelmä ei kannusta tilojen terveellisyyden hallintaan 6 jotain muuta: asian koordinoinnin ja loppuunsaattamisen puutteet, teknisen puolen kiireet, kiinteistönhoitajat eivät ole omien tehtäviensä tasalla, asennoituminen ja kiinnostuksen puute, yhteistyötä ei nähdä tilahallinnossa tarpeelliseksi, asiantuntijatahoa ei tunne löytyvän riittävä ajoissa, liian monta tahoa toimimassa, henkilökunnan vähyys ja henkilöstövaihdokset teknisellä toimella, tiedottaminen ontuu, yksityisen tilan selvittämisen ongelma, toimipisteen syrjäisyys 2.7 Yhteistyö tiloista vastaavien kanssa Rehtoreiden ja johtajien vastaukset Yhteistyö tiloista vastaavan kuntaorganisaation (tilahallinto, tekninen toimi jne.) kanssa viimeisen kahden vuoden aikana toimi hyvin tai erinomaisesti 57 % tapauksessa (vastausjakauman lukumäärät: ei toimi 9, voisi toimia paremmin 155, toimii hyvin 202, toimii erinomaisesti 50). Poliittiset päättäjät suhtautuivat sisäilmaongelmiin rehtoreiden ja johtajien mielestä erinomaisesti tai hyvin alle puolessa (37 %) tapauksia (vastausjakauman lukumäärät: erinomaisesti 9, hyvin 156, kohtuullisesti 162, heikosti 57). Yhteistyön sujumista estivät useimmin: resurssien puute 99 sisäilmaongelmaan ei ole löydetty selvää syytä 62 yhteisen kielen ja luottamuksen puuttuminen käyttäjien ja tilahallinnon välillä 52 ei ole laadittu korjaussuunnitelmia 47 yhteisen ajan löytyminen 42 työterveyshuollon asiantuntemusta ei ole käytetty riittävästi oireiden/sairastelujen työperäisyyden selvittämiseksi 31 OAJ:n sisäilmaselvitys

14 Työsuojeluvaltuutettujen vastaukset Yhteistyö tiloista vastaavan kuntaorganisaation (tilahallinto, tekninen toimi jne.) kanssa viimeisen kahden vuoden aikana toimi hyvin tai erinomaisesti 39 %:ssa (vastausjakauman lukumäärät: ei toimi 1, voisi toimia paremmin 26, toimii hyvin 17, toimii erinomaisesti 1). Yhteistyön sujumista estivät useimmin: resurssien puute 23 sisäilmaongelmaan ei ole löydetty selvää syytä 15 yhteisen kielen ja luottamuksen puuttuminen käyttäjien ja tilahallinnon välillä 10 ei ole laadittu korjaussuunnitelmia 9 yhteisen ajan löytyminen 9 ympäristöterveydenhuollon asiantuntemus - ta ei ole käytetty riittävästi oireiden/sairastelujen työperäisyyden selvittämiseksi 6 työterveyshuollon asiantuntemusta ei ole käytetty riittävästi oireiden/sairastelujen työperäisyyden selvittämiseksi 4 asiantuntijoiden suosituksia ei ole huomioitu 4 teknisen toimen tulospalkkiojärjestelmä ei kannusta tilojen terveellisyyden hallintaan 5 jotain muuta 3: luottamuspula, henkilöstön vaihdokset ja tiedotus vajaata sekä ei ole nähty asian vakavuutta Poliittiset päättäjät suhtautuivat sisäilmaongelmiin työsuojeluvaltuutettujen mielestä erinomaisesti tai hyvin 28 % (vastausjakauman lukumäärät: erinomaisesti 0, hyvin 13, kohtuullisesti 27, heikosti 6). 2.8 Asiakkaiden reagointi Rehtoreiden ja johtajien vastaukset Lapsille ja lasten vanhemmille sekä opiskelijoille tiedotettiin sisäilmaongelmasta riittävän ajoissa 53 %:ssa (235) tapauksia (91 ei riittävän ajoissa). Tiedotusta estivät: ei ole ollut riittävästi tietoa asiasta 67 on ollut epäselvyyttä tiedotustavasta ja tiedotuksen sisällöstä 25 ei ole nähty asiaa tärkeänä 11 tiedottaminen asiasta on estetty tai jopa kielletty 7 kunnanjohtajan, johdon, esimiehen ja teknisen toimen sekä kiinteistönomistajan toimesta, tiedottaminen sovittu tilahallinnon tehtäväksi ei ole ollut aikaa tiedottaa 1 Lasten vanhemmat reagoivat sisäilmaongelmiin seuraavasti: Vanhemmilta tulee paljon yhteydenottoja, jos lapset oireilevat. Osa vanhemmista on kovin huolestuneita sisäilman laadusta ja lapsen oireiluista ja sairasteluista, osa ei. Vanhemmat kaipaavat ongelmasta tietoja. Jotkut vanhemmat ovat ihmeissään ja vihaisia, osa on tilanteessa välinpitämättömiä. Vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun saavat tietoa ongelmasta ja sen hoidosta, vanhemmat kiittävät ripeää toimintaa ja tiedottamista, osa vanhemmista epäilee, että ongelman hoitamisessa on salailua ja peittelyä. On kysytty, onko oppilaitoksessa sisäilmaongelmia ja millainen on kiinteistön kunto. Oppilashuoltokäsittelyjä on asian puitteissa tullut. Lapsen siirtoja on pyydetty ongelmaisista tiloista. Vanhemmat ovat kieltäneet oppilaita menemästä ongelmatiloihin. Vanhemmat ottavat yhteyttä kunnan johtoon, päättäjiin ja mediaan. Vanhempainyhdistykset ovat aktiivisia. Vanhemmat ovat halunneet päästä mukaan kunnan sisäilmatyöryhmään ja vanhemmat haluavat selvityksen korjaustoimenpide-ehdotuksista. 14 OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

15 Lasten vanhemmat tai opiskelijat ovat kohdelleet asiassa epäasiallisesti opettajia 4 % (14) ja rehtoria/päiväkodin johtajaa 6 % (23) tapauksia (ei 325). Työsuojeluvaltuutettujen vastaukset Lapsille ja lasten vanhemmille sekä opiskelijoille tiedotettiin sisäilmaongelmasta riittävän ajoissa 61 %:ssa (28) tapauksia (16 ei riittävän ajoissa). Tiedotusta estivät: ei ole ollut riittävästi tietoa asiasta 11 on ollut epäselvyyttä tiedotustavasta ja tiedotuksen sisällöstä 11 ei ole nähty asiaa tärkeänä 4 kunnan johtoryhmä tai muu johto on estänyt tai jopa kieltänyt tiedottamisen asiasta 2 ei ole ollut aikaa tiedottaa 0 Lasten vanhemmat tai opiskelijat ovat kohdelleet asiassa epäasiallisesti opettajia 11 % (5) ja rehtoria/päiväkodin johtajaa 15 % (7) työsuojeluvaltuutetun alueella (ei 30). OAJ:n sisäilmaselvitys

16 3 Johtopäätökset SELVITYKSEN MUKAAN sisäilmaongelmia esiintyi opetusalan henkilöstön tai vanhempien ilmoittamina kahdessa kolmasosassa (rehtorit ja johtajat ilmoittivat 66 %) päiväkoteja, peruskouluja ja lukioita viimeisen kahden vuoden aikana. Ongelman laajuus on edelleen mittava. Sisäilmaongelmien käsittelyssä, asiantuntijoiden ja terveydenhuollon käytössä ja toteutumisessa, ongelmaan liittyvässä päätöksenteossa ja korjausten toteutumisessa ja seurannassa on puutteita. Ongelman suuruutta ja hallitsemattomuutta selittävät seuraavat seikat: Puutteita on sisäilmaongelmien selvittämisessä ja arvioinnissa sekä asiantuntijoilta saatavien toimenpide-ehdotusten toteuttamisessa ongelmien korjaamiseksi. Rehtoreiden ja johtajien mukaan työnantajille ei ollut annettu sisäilmaongelmaisiin oppilaitoksiin toimenpide-ehdotuksia sisäilmaongelman korjaamiseksi 41 %:ssa oppilaitoksia viimeisen kahden vuoden aikana. Koulu- ja opiskelu- sekä työterveyshuollon lainsäädännön mukaisten tehtävien toteutumisessa työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden selvittämisessä ja arvioimisessa on puutteita. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tekemä koulu- tai opiskeluympäristön terveyden ja turvallisuuden tarkastus oli rehtoreiden mukaan toteutunut 69 %:ssa peruskouluista ja lukioista. Työsuojeluvaltuutettujen mukaan tarkastukset olivat kunnossa vain neljäsosassa (24 %) oppilaitoksia. Vastausten erilaisuutta selittänee se, että koulu- ja opiskeluterveydenhuollon oppimisympäristöön kohdentuvien tarkastusten toteutumisessa ja niistä tiedottamisessa on sekä puutteita että epäselvyyttä. Oppilaitoksen esimiehen ja työsuojeluvaltuutetun tulisi saada näistä tarkastuksista ja johtopäätöksistä tieto. Rehtoreiden mukaan tarkastetuista vain joka seitsemäs sisäilmaongelmainen koulu tai lukio oli saanut asiassa koulu- tai opiskeluterveydenhuollolta toimenpide-ehdotuksia ongelman korjaamiseen. Työsuojeluvaltuutettujen mukaan 16 OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

17 toimenpide-ehdotuksia oli annettu vain 2 prosentissa tarkastuksia. Työterveyshuolto ei ole tarttunut oppilaitoksen sisäilmaongelmatilanteisiin riittävästi, ja toimenpide-ehdotuksia tilojen terveellisyyden parantamiseksi ei ollut annettu riittävästi. Henkilöstön oireilun selvittäminen oli jäänyt tekemättä huolestuttavan monelta työpaikalta. Rehtoreiden ja johtajien mukaan työterveyshuollon työpaikkaselvitys oli tehty kahdessa kolmasosassa sisäilmaongelmaisista opetusalan työpaikoista. Työsuojeluvaltuutettujen mukaan työpaikkaselvitys oli tehty 81 %:ssa työpaikoista. Työterveyshuolto oli antanut toimenpideehdotuksia työnantajalle ongelman korjaamiseen yli puolessa työpaikkoja (57 % rehtoreiden ja johtajien vastausten mukaan). Työsuojeluvaltuutettujen mukaan toimenpide-ehdotuksia oli annettu vain kolmasosalle. Sisäilmaongelman selvittämisessä ei ole käytetty riittävästi henkilöstön oireilua selvittävää tutkimista kiinteistön rakenne- ja kiinteistötekniikan kunnon selvittämisen rinnalla. Henkilöstölle tehtävä työterveyshuollon oirekysely oli toteutunut vain alle puolessa sisäilmaongelmaisia työpaikkoja. Työsuojeluvaltuutettujen mukaan tulos oli vielä heikompi: noin neljäsosassa työpaikkoja. Sisäilma-asiantuntijoiden, terveydenhuollon ja viranomaisten toimenpide-ehdotukset johtavat korjaustoimiin opiskelu- ja työympäristön parantamiseksi liian harvoin. Rehtoreiden ja johtajien mukaan työnantaja ei ollut lainkaan tai riittävästi ryhtynyt korjaustoimiin noin 40 %:ssa sisäilmaongelmaisia työpaikkoja. Korjaustoimet olivat olleet riittäviä ja tarpeeksi laaja-alaisia joka toisella työpaikalla. Sisäilmaongelmien korjausten onnistumisen varmistaminen on ongelman monimuotoisuuden vuoksi välttämätöntä. Seuranta ei toteudu kuitenkaan riittävästi ja korjaustoimet eivät ole tehokkaita. Korjausten onnistuminen ja sisäilman terveellisyyden varmistaminen oli jäänyt tekemättä rehtoreiden ja johtajien vastausten mukaan kolmasosassa työpaikkoja. Työsuojeluvaltuutetut raportoivat, että seuranta oli jäänyt tekemättä joka kymmenennellä työpaikalla. Viimeisen kahden vuoden aikana rehtoreiden ja johtajien mukaan sisäilmaongelmien johdosta sairastuneista opettajista 5 % ja työsuojeluvaltuutettujen mukaan 9 % ei pystynyt työskentelemään tiloissa korjausten jälkeenkään. Viimeisen kahden vuoden aikana opettajista 4 prosenttia oli jouduttu siirtämään toisiin tiloihin sisäilman aiheuttamien terveyshaittojen takia. Siirron perusteena on yleensä sairastuminen, joka on edennyt niin pitkälle, että ko. tiloissa ei pysty enää työskentelemään. Ammattitautiprosessiin oli viimeisen kahden vuoden aikana edennyt 1,7 %. Kiinteistöjen epäpuhtaasta sisäilmasta aiheutuvia terveysongelmia voidaan edelleenkin vähätellä. Työsuojelun yhteistoiminnassa on kehitettävää. Käsittelyt eivät toteudu yhteistoimintaelimissä, ja ongelmasta tiedottamisessa on parannettavaa. Sisäilma-asiantuntijoiden, terveydenhuollon ja viranomaisten toimenpide-ehdotukset johtavat korjaustoimiin opiskelu- ja työympäristön parantamiseksi liian harvoin. OAJ:n sisäilmaselvitys

18 Sisäilmaongelmatapauksista alle puolet oli käsitelty työsuojelun yhteistoimintaelimessä (työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa) riittävän ajoissa. Tapausten käsittelemättömyyttä selitettiin sillä, että sisäilmaongelmia ei tunnistettu riittävän ajoissa, kiinteistöjen omistajataho ei ollut kiinnostunut kiinteistön kuntoon saattamisesta, tekninen toimi tai tilahallinto ei antanut kiinteistöstä riittäviä tietoja, työsuojelupäällikkö ei vienyt asiaa työsuojelun yhteistoimintakäsittelyyn tai yhteistoimintaelin ei kokoontunut tai kokoontui liian harvoin ja epäsäännöllisesti. Vastaajat arvioivat, että kahdessa kolmasosasta työpaikoista oli henkilöstölle annettu riittävän ajoissa tietoa havaitusta sisäilmaongelmasta. Sisäilmatyöryhmä oli työsuojeluvaltuutettujen mukaan kolmessa neljästä organisaatiossa. Rehtoreilla ja johtajilla ei ollut ryhmästä tietoa, koska heidän mukaansa sisäilmatyöryhmä oli vain kolmasosassa organisaatioita. Yhteistyössä tilojen omistajien kanssa on kehitettävää. Yhteistyö tiloista vastaavan kuntaorganisaation (tilahallinto, tekninen toimi jne.) kanssa viimeisen kahden vuoden aikana toimi rehtoreiden ja johtajien mukaan hyvin tai erinomaisesti 57 % tapauksessa ja työsuojeluvaltuutettujen mukaan 39 %:ssa. Yhteistyön sujumista estivät eniten resurssien puute ja se, että sisäilmaongelmaan ei ole löydetty selvää syytä, yhteisen kielen ja luottamuksen puuttuminen käyttäjien ja tilahallinnon välillä ja korjaussuunnitelmien laatimattomuus sekä yhteisen ajan löytymisen vaikeus. Vastaajien mukaan poliittiset päättäjät suhtautuivat sisäilmaongelmiin erinomaisesti tai hyvin vain joka kolmannessa tapauksessa. Lapsille ja lasten vanhemmille sekä opiskelijoille tiedottaminen ei toteudu kunnolla. Rehtoreiden ja johtajien mukaan sisäilmaongelmasta tiedotettin riittävän ajoissa joka toisessa tapauksessa ja työsuojeluvaltuutettujen mukaan kahdessa tapauksessa kolmesta. Tiedotusta estivät se, että asiasta ei ollut ollut riittävästi tietoa ja oli epäselvyyttä tiedotustavasta. Johto tai tilojen omistaja jopa esti tai kielsi tiedottamisen yhdeksässä tapauksessa. Tiedottamisessa vanhemmille ja opiskelijoille sekä ongelmien vakavuuden ymmärtämisessä on parannettavaa. Opettajat näyttävät joutuvan sisäilmaongelmien hoitamisessa tulilinjalle, kun asianmukainen tiedotus ei toteudu. 11 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista raportoi, että lasten vanhempien taholta tai opiskelijoiden taholta oli tullut asiassa epäasiallista kohtelua jollain sisäilmaongelmaisella työpaikalla opettajia kohtaan. Hieman useammin epäasial-linen kohtelu kohdistui rehtoreita tai johtajia kohtaan. Rehtoreiden ja johtajien mukaan epäasiallista kohtelua ongelman hoitamiseen liittyen oli esiintynyt 6 %: ssa ja opettajia kohtaan 4 %:ssa työpaikkoja. Tulosten mukaan päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden suunnitelmallisessa toteuttamisessa ja seurantavastuiden sopimisessa on runsaasti kehitettävää. Oppilaitosten työn ja työympäristön vaarojen ja haittojen selvittäminen ja arviointi oli rehtoreiden ja johtajien tulosten mukaan tehty 68 prosentissa työpaikoista. Vaarojen ja haittojen selvittämisen ja arvioinnin tulisi olla jokaisella työpaikalla ajan tasalla ja sitä tulisi hyödyntää työpaikkojen terveellisyyden ja turvallisuuden kehittämisessä jatkuvasti. Tulosten mukaan päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden suunnitelmallisessa toteuttamisessa ja seurantavastuiden sopimisessa on runsaasti kehitettävää. 18 OAJ:n sisäilmaselvitys 2012

19 Kunnat, joista saatiin vastaukset Akaa Alavieska Alavus Espoo Eurajoki Forssa Föglö Haapavesi Hamina Haukipudas Heinola Helsinki Hollola Huittinen Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoen kunta Imatra Inari Inkoo Isojoki Jalasjärvi Joensuu Joroinen Joutsa Juuan kunta Jyväskylä Jämsä Kaarina Kaavi Kalajoen kaupunki Kangasala Karkkila Kauhajoen kaupunki Kauhava Kauniainen Kaustinen Kemi Kerimäki Keuruu Kirkkonummi Kittilä Kokemäki Kokkola Konnevesi Kontiolahti Korsholm Kotka Kouvola Kuhmo Kuopio Kuortane Kurikka Kärkölä Kärsämäki Lahti Laitila Lappeenranta Laukaa Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärven kunta Liedon kunta Lieksa Lieto Liminka Liperin kunta Lohja Luvia Maaninka Mariehamn Masku Mikkeli Muonio Mustasaari Muurame Mäntsälä Naantali Nakkila Nastola Nivala Nokia Nurmes Oulainen Oulu Oulunsalo Outokumpu Paimio Perho Pertunmaa Pieksämäki Pirkkala Pomarkku Pori Porvoo Posion kunta Pudasjärvi Punkaharju Punkalaidun Pöytyä Raasepori Raisio Ranua Rauma Riihimäki Ristiinan kunta Rovaniemi Rusko Saarijärvi Salo Savonlinna Seinäjoki Sievi Sipoo Somero Sonkajärvi Sotkamo Suonenjoki Taipalsaari Tammela Tampere Teuva Turku Tuusula Tyrnävä Urjala Vaala Vaasa Vantaa Varkaus Vehmaan kunta Vesanto Veteli Vieremä Vihti Ylivieska Ylöjärvi Ähtäri OAJ:n sisäilmaselvitys

20 4 Toimet, jotka tulee tehdä ongelmien korjaamiseksi 1 MAAN HALLITUKSEN tulee harkita elvytystä talouden ja työllisyyden edistämiseksi ja suunnata merkittävä elvytyspaketti (noin miljoonaa euroa vuodessa) homekoulujen ja -päiväkotien korjaamiseen vuodelle 2013 jatkuen seuraavan 10 vuoden ajan. 2 SOSIAALI- JA terveysministeriön tulee puuttua koulu- ja opiskeluterveydenhuollon koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevien tarkastusten toteutumattomuuteen. 3 PÄIVÄKOTIEN JA oppilaitosten työympäristöjen terveysriskien arviointia tulee kehittää. Työterveyshuollon tulee aloittaa viivyttelemättä terveysriskin määrittely työpaikan henkilöstön oireilua ja sairastavuutta sekä työoloja arvioimalla heti, kun tieto oireilusta on saatu. 4 OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN ja työnantajan on saatava moniammatillinen arvio päiväkodissa ja oppilaitoksessa siitä, mitä toimenpiteitä on tarpeen toteuttaa sisäilmaongelman poistamiseksi. Arviossa on käytettävä koulu-/opiskeluterveydenhuollon, työterveyshuollon, kiinteistönhuollon, kuntotutkijoiden, henkilöstön ja työsuojeluorganisaation asiantuntemusta. OAJ esittää yhteensä kahdeksan toimenpidekokonaisuutta, jotka tulee tehdä oppimis- ja työympäristöjen saattamiseksi terveellisiksi ja sisäilmasta johtuvien oireilujen ja sairastumisten estämiseksi. OAJ:n sisäilmaselvitys LUODAAN MALLI eri toimijoiden vastuista opetusalan sisäilmakorjausten toteuttamisessa kunnissa. Asiantuntijoiden toimenpide-ehdotusten tulee johtaa nykyistä nopeammin luotettaviin korjaustoimiin. 20

Opetusalan sisäilmaselvitys 2012. 21.8.2012 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Opetusalan sisäilmaselvitys 2012. 21.8.2012 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Opetusalan sisäilmaselvitys 2012 21.8.2012 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ OAJ:n kysely rehtoreille, päiväkotien johtajille ja työsuojeluvaltuutetuille 2 Toteutettiin keväällä 2012 Kyselyn suunnittelussa

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011 Rajapintojen, kysely v. 2011 Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WMS) Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WFS) Kouvola Käyttöönotto käynnissä 05/2011 Rauma käyttöön 1.1.2011 Järvenpää Huittinen Loppi

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Nordean MS Lync ratkaisu

Nordean MS Lync ratkaisu Nordean MS Lync ratkaisu Miksi yhdistetty viestintäratkaisu Miten matka on edennyt Puheratkaisut Käytön laajuus Kokemuksia & tulevaisuuden odotuksia Olli Mäenpää (olli.maenpaa@nordea.com) Collaboration

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3 / 2010 KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sisällys Ohjeen tarkoitus... 5 Säädösperusta... 5 Kosteus- ja homevaurioiden määrittely ja tunnusmerkit...

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Jyväskylän steinerk 16000 Jämsän kaupunki 72000 Kaarinan kaupunki 306300 Kajaanin kaupunki 143900 Kalajoen kaupunki 92100 Kangasalan kunta 542500

Jyväskylän steinerk 16000 Jämsän kaupunki 72000 Kaarinan kaupunki 306300 Kajaanin kaupunki 143900 Kalajoen kaupunki 92100 Kangasalan kunta 542500 VUOSI 2015 Akaan kaupunki 127900 Asikkalan kunta 25700 Auran kunta 27600 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 13000 Englantilaisen koulun säätiö 24000 Espoon kaupunki 1773900 Espoon Steinerkoulun

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com.

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Kohdetuote Kohdekaupunki Kohdepostinumero energiavaraaja HELSINKI 00660 energiavaraaja HELSINKI 00690 energiavaraaja

Lisätiedot

KOULUJEN (JA PÄIVÄKOTIEN) SISÄILMAONGELMAT - kuinka päästään hallittuun ratkaisuun

KOULUJEN (JA PÄIVÄKOTIEN) SISÄILMAONGELMAT - kuinka päästään hallittuun ratkaisuun KOULUJEN (JA PÄIVÄKOTIEN) SISÄILMAONGELMAT - kuinka päästään hallittuun ratkaisuun 24.1.2014 ESKO KORHONEN, ERITYISASIANTUNTIJA (FT, RI) esko.korhonen@kuntaliitto.fi 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot