SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI"

Transkriptio

1 LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 1/2010 2/2004 1/2005 Elimistö selättää syöpäsolut monin keinoin Terveyttään vaaliva saattaa tuntea heikotusta kuullessaan, että jokaisen keski-ikäisen ihmisen elimistöstä löytyy suurella todennäköisyydellä pikkuruisia syöpäsoluja. Valtaosa meistä ei saa kuitenkaan koskaan tietää kantaneensa syöpää kappaleen matkaa mukanaan. Professori Pirkko Härkönen Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta kertoo sen johtuvan siitä, että elimistö useimmiten poistaa ongelman ennen kuin se ehtii ilmoittaa itsestään. Ihmiskehon omat puolustuskeinot ovat toipumisen kannalta avainasemassa vielä taudin uusiutuessakin, hoitojen rinnalla. - Voisi yleistää, että meillä kaikilla on todennäköisesti pieniä syöpäsoluja, joita ei vielä havaita. Niiden syntyminen elimistössä on hyvin tavallinen tapahtuma, biolääketieteen professori Pirkko Härkönen myöntää. Elimistöä voisi verrata monimutkaiseen ja tehokkaaseen jätteenkäsittelylaitokseen, jolla on useita hienostuneita käytäntöjä sekalaisen ongelmajätteen kuten esimerkiksi syövän esiasteiden ja syöpäsolujen tuhoamiseen. Keinoja on syytäkin olla paljon, sillä syöpäsoluja on monenlaisia, kuten sellaisia, jotka jakautuvat kiivaasti, sellaisia, jotka leviävät tehokkaasti ympäristöönsä, ja sitten sellaisia, joiden tuhoaminen on aivan erityisen hankalaa. Tavallisesti elimistö kuitenkin tietää, mitä niille kuuluu tehdä. - DNA-tasolla solun jakautumisen yhteydessä on hyvin tehokkaat menetelmät, joilla elimistö korjaa esimerkiksi syöpää synnyttävien aineitten ja säteilytyksen aiheuttamia virheitä. Mikäli niitä ei kuitenkaan saada tässä vaiheessa korjattua, hävittää ohjelmoitu solukuolema viallisen solun. Jos sekään ei auta, syöpäsolun kimppuun käyvät immuunipuolustuksen erilaiset mekanismit, kuten tappaja- ja syöjäsolut. Lisäksi myöskin solujen lähiympäristö, siis elimistön kudokset, pystyvät monin tavoin pysäyttämään syövän, Härkönen luettelee. Härkösen tutkimassa prostata- eli eturauhassyövässä arvioidaan noin kymmenesosan kasvainten esiasteista ja pienistä kasvaimista lähtevän kasvamaan ja leviämään, loput elimistö selättää omin avuin. Androgeenireseptori erehtyy eturauhassyövässä Yli kaksi vuosikymmentä syöpätutkimusta tehneen Härkösen turkulainen tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, miten elimistö toimii solu- ja kudostasolla, kun uusiutunut syöpä tavoittelee lisää elintilaa metastaaseja eli etäpesäkkeitä muodostamalla. Ryhmä on keskittynyt edenneen syövän säätelymekanismeihin prostata- ja rintasyövässä, joissa syövän synty on vahvasti estrogeeni- ja androgeenihormonien säätelemää. - Pienet ja liukkaasti liikkuvat hormonit tunkeutuvat solukalvon ja soluliman läpi tumaan, kiinnittyvät reseptoreihinsa ja käynnistävät niiden aktiivisuuden, josta seuraa monenlaisia tapahtumia, Härkönen selkiyttää. Jätteidenkäsittelylaitoksessa reseptorit olisivat kuin työntekijöitä, jotka normaalitilanteessa käynnistävät ja vievät päätökseen tarkkaan säädellyt toimenpiteet, joilla haitalliset tekijät erotellaan hyödyllisistä ja tehdään ympäristölleen vaarattomiksi. Miesten prostatasyövässä androgeenireseptori on jostakin syystä erehtynyt tehtävistään ja käynnistää haitalliset toiminnot, solun jakaantumisen tai invaasiokyvyn, ja alkaa ylläpitää niitä. Näin syöpä pääsee kehittymään. Tutkijat ovat pitkään tienneet, että androgeenireseptoreilla on keskeinen rooli prostatasyövän synnyssä. Tyypillisesti eturauhasen syöpää hoidetaankin poistamalla androgeenihormonit tai estämällä niiden toiminta, mikä merkitsee potilaalle lääkkeellistä tai kirurgista kastraatiota. Hiljattain tutkijat ovat kuitenkin tehneet uusia kiinnostavia löytöjä. - Nyt tiedämme, että androgeenireseptori on oleellinen syövän jokaisessa vaiheessa. Levinneessä syövässä se voi kuitenkin käynnistyä ilman käynnistäjää eli ilman hormoniakin, muilla mekanismeilla. Seuraava kysymys on se, mitkä tekijät kasvua ja leviämistä silloin säätelevät. Turun yliopiston solubiologian professori Pirkko Härkösen tutkimusryhmä pyrkii tunnistamaan todennäköisimmin leviävät syöpämuodot ja tuottamaan metastasoinnin eli etäpesäkkeiden muodostuksen mekanismeista tietoa, jonka varassa uusia, tehokkaita hoitoja voidaan kehittää. - Kiitos yhteistyön monien muiden tutkimusryhmien kanssa olemme pystyneet yhdistämään tekniikoita ja tietämystä, joilla voidaan tutkia esimerkiksi tiettyjä metastasoitumismekanismeja uusista näkökulmista, professori Härkönen tuumaa. Peli ei ole menetetty etäpesäkkeissäkään Härkönen kertoo, että syövän etäpesäkkeiden muodostumista ja kasvua säätelevistä tekijöistä tiedetään toistaiseksi varsin vähän. Osittain nämä mekanismit voivat olla kotoisin siitä kudoksesta, johon syöpäsolut ovat karanneet. Siitä hänenkin ryhmänsä on kiinnostunut. Syöpäbiologian asiantuntija kuitenkin vakuuttaa, ettei elimistö ole syövän voimaton uhri vielä siinäkään vaiheessa, kun kasvain on onnistunut muodostamaan etäpesäkkeitä. Kehon oma kamppailu syöpäsoluja vastaan on edelleen aktiivista ja hyvin tärkeää. - Ei ole lainkaan yksiselitteistä, että jos syöpäsolut pääsevät jostakin syystä leviämään, niin ne sitten ilman muuta riehaantuisivat. Näin ei läheskään aina tapahdu. Etäpesäkkeissäkin syöpäsolut voivat kuolla tai yksinkertaisesti pysähtyä ja jäädä paikoilleen. Yleensä kyse ei ole siitä, että ne olisivat itse kykenemättömiä kasvamaan, vaan kasvun estääkin ympäröivä kudos, Härkönen sanoo. Hoidot tukevat elimistön omaa kamppailua Härkönen muistuttaa, että sairauden edetessä elimistö tarvitsee yhä enemmän ulkopuolista apua. Havaittavissa olevat tuumorit harvoin enää pysähtyvät itsekseen. - Usein kuitenkin sekin riittää, kun hoidoilla saadaan poistetuksi riittävä määrä väärin toimivia soluja. Elimistö hoitaa pitkälti loput. Ulkoisella interventiolla on tietysti merkitystä, mutta elimistön omalla prosessilla on kenties aivan ratkaiseva ja vielä paljon suurempi merkitys, hän pohtii. - Syöpäbiologin näkökulmasta voisi sanoa, että syövän syntymekanismit, niiden kulkua ennustavat merkkiaineet ja menetelmät, jotka auttavat hoidon valinnassa, sekä kohdennetut syövän hoidot ovat yhä avainasemassa. Mutta yhtä lailla avainasemassa on oppia ymmärtämään niitä mekanismeja, joilla elimistö vastustaa syövän etenemistä ja kasvua. Niitä prosesseja on hyvin tärkeä oppia tukemaan. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

2 N:o 1 Riitta Särkelä toiminnanjohtaja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Mammografia mahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen Riitta Särkelä verksamhetsledare Centralförbundet för Socialskydd och Hälsa rf Järjestöjen arvokas toiminta turvattava Järjestöt ovat yksi yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Niiden ydintä ovat vaikuttamistoiminta, vertais- ja vapaaehtoistoiminta, asiantuntijuus sekä erilaisten palvelujen kehittäminen ja tarjoaminen. Yhdistystoiminnalla on poikkeuksellisen suuri merkitys Suomessa ihmisten kannalta. Järjestöjen rooli on muuttunut 1990-luvun lopulta lähtien erityisesti palveluntuottajana. Muutos kytkeytyy EU:n sisämarkkinasääntelyyn ja siihen, että jäsenistön oikeuksien valvonnan tarve on kasvanut. Vuosina sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan painopiste siirtyi selvästi kansalaisjärjestötoimintaan, asiantuntijuuteen ja vaikuttamiseen. Palvelumarkkinoiden kehittämisessä järjestöillä ei ole erityisasemaa suhteessa yrityksiin. Järjestöt ovat tämän sisäistäneet. Palvelumarkkinoiden kehittämisinnossa uhkaavat unohtua järjestöjen toiminnan muut puolet, vertais- ja vapaaehtoistoiminta ja perinteinen kansalaisjärjestötoiminta. Jopa niitäkin yritetään tuotteistaa ja kilpailuttaa. Järjestöissä tilanne on synnyttänyt epävarmuutta. 18 sosiaali- ja terveysjärjestöä on yhtiöittänyt toimintaansa. Osa järjestöistä on vähentänyt palvelujen tuottamista. Tällä on merkitystä järjestöille ja ennen kaikkea niille ihmisille, joiden erityiset tuen ja palveluiden tarpeet ovat järjestöjen varassa. Järjestöjen roolin muutos on merkinnytkin jo palveluita ilman jääneitä ihmisiä. Uusia yrityksiä ei olekaan syntynyt riittävästi kattamaan vastuuta. Jos järjestöt pakotetaan toimimaan tavaratuotannon ehdoilla, jotakin oleellista suomalaisen yhteiskunnan perustasta hävitetään. Julkisen vallan tulee varmistaa järjestöille hyvät toimintaedellytykset ja vaalia suomalaisen kansalaisyhteiskunnan perinteitä. Sen voi tehdä loukkaamatta muiden toimijoiden tilaa ja oikeuksia. Organisationernas värdefulla verksamhet bör säkerställas Organisationer är en sammanhållande kraft i samhället. Deras väsentligaste funktion handlar om påverkans- och frivilligarbete, verksamhet med likställda, sakkunskap samt utveckling och erbjudande av olika tjänster. Föreningsverksamhet har mycket stor betydelse för människor i Finland. Sedan slutet av 1990-talet har organisationernas roll förändrats i synnerhet när det gäller att leverera tjänster. Förändringen hänger dels ihop med regleringen av EU:s inre marknad och dels med att behovet av att bevaka medlemmarnas rättigheter har blivit större. Under åren blev organisationernas verksamhet klart fokuserad på medborgarorganisationers verksamhet, sakkunskap och påverkan. Vid utveckling av servicemarknaden har organisationerna ingen särställning i förhållande till företagen. Detta har organisationerna tagit till sig. När man ivrar för att utveckla servicemarknaden, glömmer man lätt de andra sidorna av organisationernas verksamhet, dvs. arbetet med likställda, frivilligarbetet och medborgarorganisationernas traditionella verksamhet. Även dessa försöker man produktifiera och konkurrensutsätta. Inom organisationerna har detta gett upphov till osäkerhet. 18 social- och hälsoorganisationer har bolagiserat en del av sin verksamhet. Några av organisationerna har börjat leverera färre tjänster. Detta har betydelse för organisationerna och framför allt för de människor vars speciella behov av stöd och tjänster är i händerna på organisationer. Förändringen av organisationernas roll har redan medfört att människor har blivit utan tjänster. Det finns ännu inte tillräckligt med nya företag för att täcka ansvaret. Om organisationerna tvingas att fungera på varuproduktionens villkor, förstörs något av det grundläggande i det finländska samhället. Den offentliga makten bör säkra organisationerna goda verksamhetsmöjligheter och slå vakt om det finländska medborgarsamhällets traditioner. Detta kan göras utan att ge andra aktörer mindre utrymme eller kränka deras rättigheter. Pulssissa vastaanottavat syöpälääkärit: Suvi Heikkilä Riikka Huovinen Minna Kankuri-Tammilehto Heikki Minn Outi Paija Seppo Pyrhönen Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8 20, la 9 17, su Laboratorio: ma-pe 7 20, la 9 17, su Ajanvaraus puh eli kun huolehtiva pankkisuhde alkoi jo ensitreffeillä. Pistäydy siis osoitteessa liedonsp.fi tai käy konttorissamme ja me huolehdimme lopusta. Seiskarinkatu Turku puhelin (02) telefax (02) Sähköposti: Päätoimittaja: Kari Ojala Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. - Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2010 Soita numeroon Puhelun hinta kiinteästä verkosta 8,21 snt/puhelu + 5,9 snt/min., matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 16,90 snt/min. Hinnat sis. alv. 22 %. Kaarina Lieto Loimaa Naantali Oripää Paimio Raisio Turku

3 N:o Professori Toivo T. Salmi: Kansalaisjärjestöt tukevat lasten syöpähoidon kehitystä Suomessa noin 150 lasta sairastuu syöpään vuosittain. Se, että kaikki yliopistosairaalat pystyvät tarjoamaan täysipainoista lasten syöpähoitoa, on Tyksin osastonylilääkärin virasta eläköityneen professori Toivo T. Salmen mukaan vaatinut määrätietoista työtä kaikilta lapsipotilaiden parissa työskenteleviltä, kansalaisjärjestöt mukaan lukien. - Lasten syöpätautien hoito on yhteistyötä niin hoitotieteen kuin lääketieteellisten erityisalojen ja kaikkien tukitoimintojen välillä. Kolmannen sektorin rooli näiden alojen kehittämisessä ja [Sykerön] tapauksessa ennen kaikkea perheiden ja lasten hyvinvoinnin takaajana on äärimmäisen tärkeää, kiteytti kaikille Turun seudun lapsisyöpäpotilasperheille tuttu Salmi Sykerön 30-vuotisjuhlapuheessaan. Salmi totesi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen siipien suojassa toimivan Sykerön vaikuttaneen Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten syöpä- ja veritautien osaston oloihin ja henkilökuntarakenteeseen esimerkiksi herättelemällä vallanpitäjiä sekä lahjoittamalla Turkuun syöpä- ja veritautien tutkimusjohtaja-lääkärin määräaikaisen viran, jonka sairaanhoitopiiri sittemmin vakinaisti erikoislääkärin virkana. Yhdistys on antanut tukensa myös allogeenisten kantasolusiirtohoitojen aloittamiseksi Turussa. Kyse on tärkeästä syöpähoitojen muodosta, jota voidaan nykyisin Suomessa antaa lisäksi vain Helsingissä. Edelleen Salmi huomautti yhdistyksen tukevan syöpätautien tutkimusta Moikoisten Syöväntutkimussäätiön kautta ja edistäneen hoitoon olennaisena liittyvää kansainvälistä yhteistyötä lääkäreille ja tutkijoille kohdistamillaan matkaapurahoilla. - Kansainvälisen yhteistyön myötä meillä on mahdollisuus saada kaikkein paras ajankohtainen tieto hoitokeinoista ja tehdä omaa kunnollista kliinistä tutkimusta. Meistä suurin osa on viettänyt lyhyempiä tai pitempiä aikoja ulkomaisissa keskuksissa, joista on saatu suoria kontakteja ja mahdollisuuksia konsultoida ongelmatapauksissa, muistutti Salmi, jonka mukaan hoitotulosten kehityksen tulevaisuus lasten syöpätaudeissa näyttää edelleen lupaavalta. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Professori Salmi on vaikuttanut järjestötoiminnassa vuosia Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan, Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksen ja pienen Sykerö-kerhonkin toimikunnan jäsenenä. Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho täytti 30 vuotta Tiivis yhteistyö sairaalan kanssa on Sykerön toiminnan perusta Liisa ja Gustaf Rönnholmin yksivuotiaan tyttären leukemiaa hoidettiin Tyksissä kolme vuosikymmentä sitten. Tuolloin lasten syöpätaudeilla ei ollut omaa osastoa, poliklinikkaa eikä erikoislääkäriä. Vanhemmat yöpyivät kipuilevan lapsen rinnalla salaa, ja mahdollisuudet pelkojen purkamiseen olivat harvassa. Siitä alkoi Sykerön tarina. Lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon toimikunnassa noin viisitoista vuotta vaikuttaneiden Liisa ja Gustaf Rönnholmin sairaalamuistot kolmen vuosikymmenen takaa ovat pysäyttävää kuultavaa. Lastentautien poliklinikalla pienten leukemiapotilaiden isät Kannustusrahasto syöpää sairastaneille nuorille Lasten- ja nuortenohjaaja Maissi Haapanen, tutummin Maissi-täti, on työskennellyt lapsisyöpäpotilasperheiden ja murkkujen hyvinvoinnin puolesta Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksessä kolmen vuosikymmenen ajan. Maissi-tädin 80-vuotisjuhlan kunniaksi yhdistyksen huomaan perustettiin nuorten syöpäpotilaiden kannustusrahasto. ja äidit yrittivät väistellä flunssaisia lapsia samaan aikaan, kun osastolla kehotettiin varomaan infektioita. Ne olivat hengenvaarallinen uhka sytostaattihoitojen heikentämälle lapselle. Omaa lasten syöpätautien erikoislääkäriä ei myöskään Sykerön perustajajäsenet, vuosia lapsisyöpäpotilastoimintaa kehittäneet Liisa ja Gustaf Rönnholm arvostavat sairaalan ja potilasperheiden yhteystyötä. Meri-Karinaan Sykerön 30-vuotispäiville saapuneiden Rönnholmien mukaan lapsipotilaiden vanhempia kohdellaan nykyisin hoitoryhmän voimavarana. - Sairaala huomioi, että vanhemmat tietävät paljon, ja heitä kuunnellaan, Liisa kiteyttää. - Rahasto myöntää tukea syöpää sairastaneille nuorille, jotka yrittävät itse sisulla ja sydämellä parantaa omaa elämäänsä, Haapanen kertoo. Sairaus on aiheuttanut osalle lapsista ja nuorista henkisiä tai fyysisiä vaurioita. Maissi painottaa, että monilla heistä on kuitenkin hyvinkin selkeitä tavoitteita sen suhteen, mitä he haluaisivat elämässään tehdä. ollut, ja hoitohenkilökunta perheiden ympärillä vaihtui tiheään. - [Lapsen sairaudesta] ei uskaltanut puhua juuri kenenkään muun kuin lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Tuntui pahalta, kun nämäkin ihmiset vaihtuivat, ja keskustelu piti avata aina uudestaan, Gustaf selittää. Tyksin osastonhoitaja Ulla Blumbergin kannustamana Liisa rohkaistui etsimään tiloja, joihin pienten syöpäpotilaiden vanhemmat voisivat kokoontua puhumaan huolistaan ja peloistaan. Soitto Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalalle pisti pyörät pyörimään. Ei enää erakkoelämää - Kari puhui professori Tuomas Peltosen ja lastenlääkäri Toivo T. Salmen kanssa. Siinä aukeni heti yhteisymmärrys, kertoo Liisa, joka oli aiemmin hieman arkaillut Peltosta, olihan nuori äiti yöpynyt osastolla kieltojen vastaisesti ja tältä salaa. Sykerön toiminta pyörähti käyntiin huhtikuussa 1980, ja perheet saivat paljon muutakin kuin kokoontumistilat. Uusi potilaskerho merkitsi aiemmin hyvin eristynyttä elämää viettäneille lapsille ja heidän vanhemmilleen yhteisiä kokoontumisia, asiantuntijaluentoja, pienten harrastusja vapaa-ajantoimintaa sekä retkiä ja leirejäkin. Toisin sanoen kokonaisen vertaistuen ja yhdessäolon maailmaa ilman pelkoa henkeä uhkaavista infektioista. - Tuen on määrä auttaa nuoria pääsemään näissä tavoitteissaan eteenpäin, Maissi kiteyttää. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kautta jokaisella on mahdollisuus tukea syöpää sairastaneita nuoria heidän opiskeluissaan ja harrastuksissaan tekemällä lahjoituksen Lasten- ja nuortenohjaaja Maissi Haapasen kannustusrahastoon tilille: TOP Saimme elämyksiä ja turvallista yhdessäoloa. Leireillä ja matkoilla vanhemmilla riitti puhumista, itkemistä ja nauramista aamutunneille saakka. Perheiden ja henkilökunnan yhteiset leikit, kilpailut ja luova toiminta olivat rentouttavia, Liisa hymyilee. Hän korostaa, että koko perheeseen kohdistuva tuki on ollut kullanarvoista myös potilaan sisarusten kannalta. Liisa kertoo olleensa tyttärensä sairastuttua niin shokissa, että voimat tämän kaksi vuotta vanhemman veljen huomioimiseen olivat aluksi olemattomat. Ilman välittävien ihmisten tukea perhe olisi ollut pulassa. - Se, että perheet saavat tukea myös sisarusten huomioimiseen, on tosi tärkeää. Olen kiitollisena seurannut, miten aikuiset lapseni nyt huomioivat ja kuuntelevat omia lapsiaan, hän miettii. Maissi-tädin 80-vuotisjuhlarahastoon on kertynyt tähän mennessä varoja yhteensä euroa. Lasten- ja nuortenohjaaja Maissi Haapanen sai Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerön 30-vuotisjuhlassa onnitteluja hoitamiltaan lapsilta. Painavaa asiaa päättäjille Rönnholmit muistuttavat, että Sykerön kautta vanhemmat saivat tuotua lapsisyöpäpotilasperheiden tarpeita myös päättäjien tietoon. Niin silloinkin, kun 80-luvun alussa bussilastillinen sykeröläisiä kiiruhti viemään viestiään Arkadianmäelle, lääkärien ja vanhempien säikähdettyä vallanpitäjien suunnitelmia keskittää lasten syöpähoidot Helsinkiin. - Pelko tuli siitä, että hoidon siirtyessä etäälle vanhemmat olisivat menettäneet mahdollisuuksia tukea ja rohkaista lastaan esimerkiksi syömään kunnolla, mikä on tärkeää, ettei tämän kunto laske. Lisäksi ne, jotka kantavat huolta lapsestaan, eivät ole maailman parhaita autoilijoita, Gustaf tiivistää bussiretkueen tuntemukset. Rönnholm tietää mistä puhuu, olihan mies monet kerrat mukana autossa, kun hänen uupunut vaimonsa ajoi mitään huomaamatta päin punaisia. Liisakin ihmettelee, ettei pahempaa päässyt sattumaan, vaikka sairaalalle lähdettiin aamukuudelta ja kotiin palattiin keskiyön tietämillä. Onneksi matka kodin ja sairaalan välillä oli lyhyt. Vahva yhteistyö potilasperheiden ja asiantuntijoiden kesken sai median ja päättäjät ymmärtämään, että lasten syöpätautien hoitoa tuli kehittää kaikkien yliopistosairaaloiden alueella. Sylva ry:n silloisena puheenjohtajana Gustaf Rönnholm valittiin edustajaksi sosiaali- ja terveysministeriön lasten leukemiahoidon järjestelemiseksi asettamaan toimikuntaan. Omalle osastolle Suotuisat tuulet alkoivat puhaltaa sairaalamaailmassa. Lasten syöpä- ja veritaudit saivat pian oman osastonsa ja poliklinikkansa infektiopotilaista erillään. Vanhemmat sisustivat sinne lahjoitusvaroin kodinomaisuutta. Osastolle ja poliklinikalle saatiin omat sairaanhoitajat sekä lasten syöpätautien erikoislääkärin virka, jota Topi Salmi alkoi hoitaa. Rönnholmit painottavat, että hoitohenkilökunnan pysyvyys oli henkisesti merkittävä asia sillä se antoi tilaa vahvan luottamussuhteen kehittymiselle. - Olihan niitä muitakin hyviä lääkäreitä, mutta kriisivaiheissa sain suuren luottamuksen Topiin. Kun hän oli jonkin aikaa Amerikassa, kirjoitin hänelle kirjeitä, joissa raportoin ja kyselin tilanteestamme, muistelee Liisa. Jokainen tiedonmuru on huojentava Sykerön ja sairaalan yhteistyö saa Rönnholmeilta paljon kiitosta. - Asiantuntijaluennot antoivat paljon tietoa sairaudesta ja sosiaaliasioista, psykologista tukea ja luottamusta elämään. Niissä tilaisuuksissa pääsi puhumaan ja kysymään asioista, joista ei lapsen hoidon aikana pystynyt puhumaan. Se oli todella tärkeää, pohtii Liisa. Gustaf muistuttaa, että jokainen tiedonmuru merkitsee huojennusta lapsisyöpäpotilaan perheessä, jossa epäilykset ja pelot ovat koko ajan läsnä. - Moni vanhempi syyttää itseään täysin turhaan erilaisista asioista. Jokaiselle perheelle tulee kysymyksiä, että mistä syöpä voi aiheutua. On tärkeää kuulla, ettei se tule yhdestä ravintoaineesta tai muustakaan yksittäisestä tekijästä. Taustan monimutkaisuus hyvin laaja. Teksti ja kuvat: Jarna Lindroos

4 N:o 1 Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita Ammattilainen evästää kotona kuolevaa omaisineen tuntemattoman äärellä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosasto lahjoitti euroa kotisaattohoitotoiminnan tueksi. Koko paikallisosaston johtokunta seisoi yksimielisesti päätöksen takana, mutta puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrolalle toiminta on erityisesti sydäntä lähellä henkilökohtaisen kokemuksen vuoksi. 13 vuotta sitten hänen oma äitinsä valitsi kotikuoleman. - Se oli ensimmäinen kerta, kun jäin kuolevan ihmisen kanssa kahden. Mitään sellaista ei kuitenkaan päässyt tapahtumaan, mistä hoitajat eivät olisi jo kertoneet. Heiltä sai myös neuvot, joiden avulla näihin tilanteisiin saattoi varautua, Yli-Tolppa-Kerrola kertoo. Hoitaja vieraili kotona aina tarvittaessa, ja hänellä oli äidille sekä tämän läheisille riittävästi aikaa. Yli-Tolppa-Kerrola toteaa, että kotisaattohoidon ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta neljä tytärtä saattoivat toteuttaa äitinsä tahdon viettää viimeiset Professorin arvonimi myönnettiin ylilääkäri Aitasalolle Marraskuussa tasavallan presidentti myönsi Tyksin korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri Kalle Aitasalolle professorin arvonimen, minkä mies itse kuittaa sanoen vaatimattomasti olevansa uuttera työmies. Tuskin kuka tahansa ahkerana tunnettu kaveri kuitenkaan pysyisi Aitasalon vauhdissa. Uransa aikana hän on esimerkiksi kotiuttanut menestyksekkäästi Tyksin pään ja kaulan alueen tuumorikirurgiaan mikrovaskulaaritekniikan, joka soveltuu kudossiirreleikkauksissa suurtenkin kasvainten poiston jälkeiseen kasvonosien uudelleenrakentamiseen. Tämänlaatuisia leikkauksia hän on toteuttanut yli neljäsataa ja ollut Turussa ensimmäisenä valjastamassa bioaktiivisen lasin kliiniseen käyttöön. Siinä sivussa mies on julkaissut pitkälti toistasataa tieteellistä artikkelia. Työuransa kokonaan Tyksissä tehnyt Aitasalo kokee aina saneensa pyrkimyksilleen esimiesten ja työtoverien tuen. Vain klinikan pienissä matkamäärärahoissa olisi parantamisen varaa kliinikosta, joka on aina ollut aktiivinen hakemaan täydennyskoulutusta kansainvälisiltä kentiltä. Aitasalo käy ulkomailla myös luennoimassa sekä tarvittaessa avustamassa vaikeita leikkauksia, sillä alan huippuosaaminen on Euroopankin Harva 21. vuosisadan ihminen olisi valmis puhdistautumaan elohopealla, kaunistautumaan lyijymaalilla tai varustautumaan kodin hyönteisjahtiin DDT:llä, vaikka kaikki tuo on johonkin maailmanaikaan normaalia ollutkin. Lounais-Suomessa on päätetty, että myös tupakan, joka sisältää 55 varmuudella syöpää aiheuttavaa ainetta, olisi viimein aika jäädä hulluuksien historiaan. Konemestari Esko Rintala ja tupakkavieroitushoitaja Margetta Lotila perustivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n ja SATASET-verkoston tuella tuhkakuppimuseon, jonka vihki käyttöön emeritaprofessori Eeva Nordman joulukuussa toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa. Nordman on tehnyt väsymätöntä tupakanvastaista työtä jo neljän vuosikymmenen ajan. Häntä eivät vastapuolen jupinat terveysfasismista hätkähdytä. - Olen ihan mielelläni terveysfasisti silloin kun on kyse lasten suojelemisesta turhalta, riippuvuutta aiheuttavalta myrkyltä, hymähtää tuhansia tupakan uhreja lääkärinuransa aikana nähnyt syöpätautien ammattilainen. hetkensä omassa kodissaan niin, että se tuntui turvalliselta heistä kaikista. Paikallisosasto riensi kotisaattohoitoryhmän avuksi syksyllä, kun selvisi, että Raha-automaattiyhdistys oli lopettamassa yhdistyksen kotisaattohoidon avustuksen vuoden 2010 alusta. Varat paikallisosasto keräsi perinteiseen tapaan tarmokkaan Ahkerat Kertut -kerhonsa käsityömyynnillä sekä arpajaisia järjestämällä. mittakaavassa harvassa. Sama toimii toki toiseenkin suuntaan. Lisäksi maan sisällä yhteistyö muihin yliopistosairaaloihin on pään ja kaulan alueen syövissä sairaalamaailmallekin poikkeuksellisen tiivistä. Kestävyysjuoksijaksi tunnustautuvalla professorilla on tähän mennessä takanaan 12 maratonia. Harrastusvalinta ei ole yllättävä, sillä pitkänmatkanjuoksija tarvitsee tiettyjä samoja ominaisuuksia kuin kirurgi, jolta saattaa vierähtää kokonainen työpäivä yhden mutkikkaan leikkauksen parissa. - Sitkeyttä, sitkeyttä, sitkeyttä. Ja hyviä hermoja, Aitasalo itse tuumaa hymyillen. Tuhkakupit museoitiin Meri-Karinassa Tupakanvastustus on lastensuojelua Nordmanille savuttomuustyö on siis ensisijaisesti lastensuojeluasia. Valtaosa säännöllisesti tupakoivista aikuisista hankkii nikotiiniriippuvuutensa teiniiässä, jolloin tupakan myrkyt kylvävät myös eniten haittaa kehittyvään elimistöön. Nuorten tupakoinnissa on havaittu pientä mutta selkeää vähenemistä viime vuosina. - Moni nuori haluaa ja onnistuukin lopettamaan tupakoinnin. Itse asiassa lopettamisen halu ja tarve alkaa näkyä erilaisten tutkimusten mukaan jo muutaman vuoden kuluttua tupakoinnin aloittamisesta, huomautti ylilääkäri Matti Rautalahti Tuhkakuppimuseon vihkiäisissä. Suomalaiset ovat tupakkalakkokansaa Eduskunnan perustuslakivaliokunta pohtii parhaillaan, voidaanko uuden tupakkalain tarkoituspykälään kirjata tavoitetta, jonka mukaan Suomi muuttuisi savuttomaksi vuoteen 2040 mennessä. Jos tavoite tuntuu mahdottomalta, kannattaa muistaa, että suomalaiset ovat ansiokasta tupakkavieroituskansaa. Miesten tupakointi on pudonnut 60 vuodessa liki 80 prosentista 24 prosenttiin. - Missään muualla ei ole pystytty vähentämään ketjutupakointia yhtä suurella harppauksella, kannusti Rautalahti puheessaan. Tartu haasteeseen! Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n Turun seudun paikallisosasto kutsuu kaikki Turun alueen yhdistykset mukaan tukemaan yhdistyksen vuodesta 1984 jatkunutta kotisaattohoitotyötä, jotta toiminta säilyisi jatkossakin osaavissa käsissä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosaston edustajat matkanjohtaja Maija Lehmus (vas.), puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrola ja varapuheenjohtaja Leila Leino luovuttivat euron lahjoituksen yhdistyksen puheenjohtajalle, kauppaneuvos Risto Korpelalle. Professori Kalle Aitasalon haave ja hänen työryhmänsä tavoite on onnistua tekemään biomateriaalista toimivia ylä- ja alaleukoja korvaamaan luusiirteet. - Tarkoitus on, että biomateriaali hajoaa hiljalleen vuosien kuluessa ja tilalle kasvaa normaali luu. Otsaontelotäytössä tavoite on jo saavutettu. Leuan korjausleikkauksen tarvitsee kuitenkin moni, sillä suusyöpä on hänen potilaittensa yleisin tauti. Antiikkia, antiikkia? Konemestari Esko Rintala ja tupakkavieroitushoitaja Margetta Lotila (keskellä) ovat museoineet tuhkakupit. Museon vihki käyttöön emeritaprofessori Eeva Nordman, joka kutsui jo kolme vuosikymmentä sitten Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen liittymään mukaan tupakanvastaiseen kampanjointiin. Savuton törmää elinympäristössään tuhkakuppiin yhä harvemmin, mutta nähtäväksi jää, kuinka nopeasti siitä tulee kapine, joka outoudessaan ällistyttää katsojaa. Jo nyt Meri- Karinan tuhkakuppimuseossa on esineitä, jotka edustavat mennyttä maailmaa aivan selkeästi. Yksi niistä on pienin lapsensormin muotoiltu savikuppi, joka on tarkoitettu lahjaksi tupakoivalle vanhemmalle. Rakkaudella, pitkää ikää? Juhliminen tekee hyvää Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat keksineet hauskan tavan lähentää eri alojen opiskelijoita ja tukea samalla lapsiin liittyvää hyväntekeväisyyttä - he bilettävät. Tänä vuonna opiskelijakekkereiden tuotto 4155 euroa ilahduttaa lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon lapsia. Ida Lehtonen on ekaluokkalainen, jonka lempiaine koulussa on matematiikka. Vapaaajallaan Ida tykkää esimerkiksi pelata konsolipelejä ja käydä uimassa. Aivokasvaimen vuoksi urhea tyttönen on käynyt läpi kahdeksan pään alueen leikkausta. - Ida on sairastanut puolet elämästään. Lähes kaikki hänen tuttavansa ovat syöpälapsia. Infektioriskin vuoksi olisimme viettäneet varsin suljettua elämää, jos Sykeröä ei olisi, huokaisi Idan äiti Minna Lehtonen. Vuoden alusta Idan ei ole enää tarvinnut pelätä infektioita, ja se näkyy. Lahjoitustilaisuudessa tyttö haastatteli reippaasti opiskelijoita näiden lempiasioista ja olisi mielellään lähtenyt Elba ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Hietalan mukana elintarviketekniikan luennolle. Ammattikorkeaopiskelijat ovat järjestäneet Ystävät yhdessä -bileitä on vuodesta 2003 lähtien. - Kävijämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tänä vuonna oltiin jo tuhannen paikkeilla. Lippuja ostavat kannatusmielessä nekin, jotka eivät pääse paikalle, Hietala kertoi. Myös ravintoloitsijat ovat olleet juonessa mukana ja tulleet usein vastaan järjestelykustannuksissa. Tempauksen järjestivät tradenomi-, restonomi-, estenomi-, insinööri-, bio- ja elintarviketekniikan, kestävän kehityksen, terveys- ja sosiaalialan, Taideakatemian, auto- ja kuljetustekniikan ja muotoilun opiskelijoiden sekä International Action Club ESN - IAC:n opiskelijayhdistykset ja opiskelijakunta - TUO. Opiskelijayhdistysten puheenjohtajat Heikki Heinonen (vas.), Mikko Hietala ja Henna Lampo kohtasivat Ystävät yhdessä -lahjoitustilaisuudessa Sykerö-kerhon tomeran edustajan, Ida Lehtosen. Lahjoituksella lapsisyöpäpotilaat saavat muun muassa kaikkien potilaiden kunnolle sopivan pelikonsolin ja ikiomat bileet - totta kai!

5 N:o Elämme, siis kuolemme Elämä on kuolemista, tiivisti iskelmärunoilija Juice Leskinen. Kuoleman kohtaaminen on vaikea ja monisyinen asia niin kuolevalle kuin hänen lähellään oleville - sekä läheisille että ammattilaisille. - Kuolemasta puhumista mielellään kartellaan, koska sen peruuttamattomuuteen sisältyy voimakkaita tunnelatauksia. Ja on helpompaa keskustella nuoruudesta ja elämästä kuin vanhuudesta ja elämän päättymisestä. Kuolemasta vaikeneminen on kuitenkin elämän päättymisen kieltämistä, pohti dosentti Jouko Viljanto avatessaan Hyvä kuolema -juhlaseminaaria Meri-Karinassa. Hyvän kuoleman rakennuspuita oli kokoontunut pohtimaan salintäydellinen terveysalan ammattilaisia. Hyvän kuoleman vastakohta voi olla ennenaikainen, odottamaton, kivulias tai väkivaltainen kuolema. Hyvä kuolema on aina sidoksissa aikakauteen ja yhteiskuntaan, jossa elämme, kulttuuriin, uskontoon, elämisen filosofiaan sekä terveyden ja sairaanhoidon tasoon. Se voi olla erilainen kuolevalle itselleen tai hänen läheisilleen tai ympäröivälle yhteiskunnalle. Ihmiset elävät entistä vanhemmiksi, siksi yleisin kuolema onkin vanhan ja raihnaisen ihmisen kuolema. Iän myötä elämään on tullut myös erilaisia, pahanlaatuisiakin sairauksia, jotka tuovat elämän loppumiseen omat mausteensa. - Kuolevan henkilön tulee saada säilyttää ihmisarvonsa viimeiseen saakka. Eettisten näkökohtien huomioon ottaminen kuoleman lähestyessä myötävaikuttaa siihen, että sekä kuoleva henkilö itse että hänen läheisensä voivat kokea elämän päättymisen hyvänä kuolemana, tiivisti Viljanto. Kirjallisen hoitotahdon, jossa jokainen voi kertoa kuinka kuolemansa hetkellä toivoo toimittaman, kirjaa nykyisin entistä useampi suomalainen. Kuolema valmistaa meitä, tahdomme tai emme - Kuolema on suuri elämän mysteeri, joka uhkaa elämää. Se voi tuntua suurelta loukkaukselta, jonka edessä lääkärit sanovatkin menettäneensä potilaan. Kuoleman, samoin kuin vanhuuden kieltäminen, on sekin kuolemaan valmistautumista. Nykyihmisen on vaikeaa tajuta, että kuolemaa ei voi kohdata ymmärtämällä vaan vain elämällä sitä kohti, pohti rovasti ja kirjailija Hilkka Olkinuora puheenvuorossaan. Usein kuoleman lähestymistä myös kierrellään ja riistetään ehkä niin kuolevalta mahdollisuus valmistautua kuolemaansa tietoisesti. - Hyvä kun pappi tulee, tiedän nyt kuoleman olevan tulossa, vaikka kukaan ei suostu siitä minulle puhumaan, lausuu moni elämänsä viime taipaleella oleva potilas sairaalassa. Elämä ja kuolema eivät ole vastakohtia. Syntymä ja kuolema ovat, Niiden välissä on yhteisen elämän aika, matkalla salaisuudesta salaisuuteen. Elämän merkityskysymys ei ole niinkään vastauksien löytymistä kuin salaisuuksiin suostumista. Elämän käännekohtien perinteet ja rituaalit kokoavat meidät yhteen kokemaan tämä jaettu salaisuus ja lähtemään taas vähän lohdutettuina arkeen. Jakaisitko kuolemani? - Suurin lahja läheiselle voi olla kuolemisen jakaminen hänen kanssaan. Läheisen kuolema käynnistää meissä usein myös oman kuolemamme pohdinnan. Konkreettisten asioiden ratkaiseminen on myös valmistautumista kuolemaan, siitä kai kertovat kuolinvaatteiden ompelu tai arkkujen rakentaminen. Oman muistojuhlan suunnittelu voi sekin olla toimiva keino kuoleman kohtaamiseen valmistautuvalle, Olkinuora summaa. Moni kuoleva näkee lähdön hetkellä jonkun tulevan vastaan. Kukaan muu ei tulijaa näe, mutta lähtijän ilmeestä näkee, että koskaan noutaja ei ole paha, ja usein hän näyttää olevan myös tuttu. Vaikka taivaaseen pääsy onkin Herran kädessä, rajan yli on mahdollista kulkea käsi kädessä. - Pahalta äkkikuolemalta meitä varjele, toivoo suomalainen, mutta läheisen kivuliaan kuoleman todistaminen vasta vaikeaa on. Ja meissä monessa asuu paljon kuolemisen pelkoa. Kuoleman pelkoa on monta lajia. On kivun, itsemääräämisoikeuden menettämisen ja nöyryytyksen pelkoa. On pelko jälkeen jäävien jaksamisesta. On kauhu tuonpuoleisen kohtalosta. On tämänpuoleinen suru siitä, että tulee muistetuksi eri ihmisenä kuin mitä oli. Viisas on se, joka varautuu pohtimalla, millaiset lähtöjuhlat tahtoo. Ja kertoo sen myös sukulaisille, jotka eivät millään haluaisi kuulla: Ethän sinä nyt vielä! Mutta kaikki valmisteltu on rakkautta. Tarpeeksi vaikeaa tulee olemaan muutenkin. Kaikki meistä eivät kohtaa armollista loppua ja saattaminen voi olla läheiselle helvettiä. Kuolevan kaikkia kipuja ei aina voida lievittää ja moni jää kuolemansa hetkellä yksin, vaikka toisin luvataan. Ja tuskat sulkevat ihmisen omaan maailmaansa, jolloin hän ei elä kuolemaansa asti. Kiitollisuus elämästä muuttuu vihaksi, toivo toivottomuudeksi. Läheiset ovat ajatelleet istuvansa vierellä, kumartuvansa lähelle, puhuvansa kaiken puhumatta jääneen, saattavansa yli rajan. Sen sijaan he istuvat jäykkinä ja kömpelöinä, rakkaudestaan amputoituina, mielessään yksi ainoa ajatus ja sitäkin he häpeävät: Anna tämän jo loppua. Elämämme ei ole täydellistä, kuinka kuolemammekaan voisi sitä olla. Jostain löytyy lohtua näissäkin tilanteissa, joillekin se on lapsuuden virsien värisevää voimaa, toisille kynttilän sytyttämistä kuolevalle ja kuolleelle. Elämän, rakkauden ja valon liekki on tärkeä. Suruharso on yksi kuoleman ja surun ulkoinen merkki. Se on merkki surusta, yksi yritys selittää kuolemaa ja pyyntö auta minua, tule lähelle, mutta älä liian lähelle Lainaukset: - Hilkka Olkinuora: Nyt, aina. Pieni katumusoppi. Tammi Hilkka Olkinuora - Jaakko Vuorenmaa: Surun vuosi. Kirjapaja Kun mitään ei ole tehtävissä on paljon tehtävissä Mitä lääkäri ja terveydenhoidon ammattilaiset voivat tehdä elämän lopussa? - Emme voi aina hoitaa sairautta, mutta voimme viestittää kuolevalle, että pidämme hänestä huolen. Palliatiivisen hoidon päämäärä on antaa potilaan elää mahdollisimman hyvin kunnes kuolema saapuu. Kuolevan kanssa selvitetään rauhallisessa paikassa mitä hän tietää, haluaa ja pelkää eniten. Terveyttä tai täydellistä kivuttomuutta emme voi luvata, mutta toivottavasti paremman olon. Kuolevalle ei saa valehdella, mutta kaikkea ei tarvitse kertoa. Jossitteluun ei pidä sortua. Odotettu kuolema vakavaan tautiin on yleensä rauhallisempi kuin väkivaltainen kuolema televisiossa, lääkäri Christel Pakarinen jakoi kokemuksiaan. Potilaan loppua varten tulee tehdä suunnitelma tulevasta. Sitten kun ollaan siinä vaiheessa, toimitaan näin. Elämän lopussa ajalla ei ole pituutta, on vain laatua - pieniä kauniita asioita yhdessä läheisten kanssa. Kuoleva ei halua olla ruma, vaan haluaa tuoksua hyvältä, että läheisten on hyvä tulla hänen lähelleen. Kuolevan ruokkiminen on huolenpitoa, rakkautta ja yhdessäoloa. Ruoka ei ole enää kaloreita, vaan nautinto. - Potilaat, joita olen hoitanut kuoleman hetkellä, ovat opettaneet minulle paljon siitä, kuinka olisi pitänyt hoitaa. On tärkeää, että me hoitavat ihmiset pysähdymme kuoleman edessä ja puhumme siitä mikä oli hyvää, ja mikä oli vaikeaa. Ja mietimme millä tavalla olisi voitu tehdä toisin. Ja hyväksymme myös sen, että joskus voimme vain epäonnistua, vaikka kuinka yrittäisimme, toteaa Christel Pakarinen. Metropoliitta Panteleimon. NYT SAMAN KATON ALTA KAIKKI TERVEYSPALVELUT Lääkäriasema Mehiläinen Linnan Apteekki, avoinna joka päivä ma-pe klo 8-20, la 9-18, su Pysäköinti P-louhi Linnan Apteekin lääkeneuvonta palvelee joka päivä klo 8-22 numerossa Lääkkeiden hintatiedot: TERVETULOA! Apteekkari ja koko henkilökunta Avoinna joka päivä Rovasti Hilkka Olkinuora Lääkäri Christel Pakarinen Kuolevalla oikeus uskontonsa mukaisiin kuoleman rituaaleihin Rukouselämä valmistaa ortodoksin kuolemaan, totesi Oulun piispa, metropoliitta Panteleimon joka kertoi ortodoksien kuolemaan liittyvistä perinteistä. - Ortodoksit uskovat, että maanpäällinen elämä on valmistautumista ikuiseen elämään. Rukouselämä aamu- ja iltarukouksineen yksin ja perheen kanssa on tätä valmistautumista. Ihmisellä on oikeus elää päivänsä loppuun saakka tietämättä kuolemansa hetkeä, mutta aktiivisesti kuolemaansa valmistautuen, myös sairaalassa. Ortodoksi voi tuoda sairaalaan mukaansa matkaikonin, jonka äärellä voi rukoilla. Omaiset rukoilevat kuolevan äärellä rauhaa vainajan sielulle, joka on menossa paikkaan, jossa ei ole kipua. - Kuolemaansa lähestyvälle tulisi järjestää mahdollisuus tavata pappi keskusteluja ja ripittäytymistä varten vielä silloin, kun hän on riittävästi voimissaan. Pappi voi tällöin tarjota pyhän ehtoollisen, joka on tarkoitettu voimavaraksi elävälle ihmiselle. Sen tarjoamista ei siis pitäisi viivyttää niin pitkälle, ettei kuoleva enää kykene siihen osallistumaan. Ortodoksille ehtoollisen voi tarjota vain ortodoksinen pappi. Kuoleman hetkellä pappi lukee rukouksen sielun rauhalliseksi siirtymiseksi tuolle puolen viimeistä henkäystä odoteltaessa. Kuoleman tultua vainaja saatellaan arvokkaasti ja rakkaudella. Omaiset ovat pukemassa vainajaa mukana tuotuihin kuolinvaatteisiin, juhlapukuun. Sen jälkeen pappi tulee sairaalaan tai sen kappeliin pitämään muistopalveluksen. - Uskonsa mukaiset kuolemaa valmistavat rituaalit ovat vainajan oikeus ja hänen muistonsa parasta kunnioittamista, niihin tulisi olla jokaisella tarvitsevalla mahdollisuus, painottaa metropoliitta Panteleimon. Teksti: Kuvat: Tuula Vainikainen Jarna Lindroos ASIANAJOTOIMISTO BRANDER & MANNER OY Kristiinankatu 3, Turku, puh Telefax Muut toimistot: Helsinki Pohjoisranta 4 A 1, Helsinki Rauma Isoraastuvankatu 3, Rauma Telefax HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1 Puh Myös liikeajan jälkeen Puh

6 N:o 1 Joko sinä saat vakuutusyhtiöstäsi viiden tähden Kodin ja perheen vakuutukset laskuja? On mukava saada lasku, joka on jo maksettu OP-bonuksilla. Yhä useammat Osuuspankin asiakkaat maksavat esimerkiksi kotivakuutuksensa pankkiasioinnistaan saamillaan bonuksilla. Sitä kutsutaan keskittäjän eduksi. Tutustu osoitteessa op.fi/bonus tai tule käymään.

7 N:o HISTORIALLINEN KREIKKA JA USKOMATTOMAN HURMAAVA ALBANIA MATKAOHJELMA: Maanantai Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Finnairin lomalento AY 2751 Ateenaan lähtee klo Ateenaan saavutaan klo Kuljetus hotelli Zafoliaan, jonne majoitutaan kahdeksi yöksi. Tiistai , Ateena Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tutustutaan Ateenaan kaupunkikierroksella, jonka aikana nähdään mm. Parlamentti, Akatemia, Stadion, Yliopisto sekä kierroksen kohokohtana pysähdytään Akropolis-kukkulalla. Ateenan Akropolis on tunnetuin antiikin Kreikan linnavuorista. Akropolilla tutustutaan Parthenonin, Erektheionin, Athene Niken ja Propylaian temppeleihin. Päivän aikana tauko Plakassa, Ateenan vanhassa kaupungissa. Päivällinen majoitushotellissa. Keskiviikko , Ateena- Meteora-Kalambaka Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen matka jatkuu kohti Kalambakaa ja Meteoran luostaria. Meteoran luostari sijaitsee kaupungin ulkopuolella ja aikoinaan alueella oli 24 luostaria, joista vielä kuusi on jäljellä. Meteorassa vieraillaan kahdessa luostarissa. Matka jatkuu Kalambakaan, jossa majoitutaan yhdeksi yöksi hotelli Amaliaan. Päivällinen hotellissa. Päivän ajomatka noin 350 km. Torstai , Kalambaka- Kastoria-Korca Aamiainen hotellissa. Päivän ensimmäinen kohde on Kastoria, joka sijaitsee 620 metrin korkeudessa merenpinnasta. Kastoria on tunnettu turkkureistaan ja nahkatakkien tekijöistä, nykyisin näitä verstaita on toiminnassa noin Seuraavaksi tehdään veneretki (säävaraus) Prespa-järvellä. Ennen Albaniaan siirtymistä käydään katsomassa Achillioksen rauniot. Illaksi saavutaan Albanian Korcaan, jossa majoitutaan yhdeksi yöksi hotelli Regencyyn. Illallinen paikallisessa ravintolassa Boboshtican kylässä. Päivän ajomatka noin 210 km. Perjantai , Korca-Berat-Vlora Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen matka jatkuu Ohrid-järven rannalla sijaitsevan Pogradecin kautta kohti Beratia. Pysähdytään Elbasanin linnoituksella, jonka alun perin rakensivat roomalaiset 300 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Iltapäivällä saavutaan Beratiin, jossa aikaa esim. ruokailuun. Beratissa kaupunkikierros ja vierailu vanhassa kaupungissa ja tunnetun ikonimaalari Onufrin museossa. Täältä jatketaan Vloraan. Matkalla tauko Apollonian muinaiskaupungissa, jossa pieni kaupunkikierros. Vlorassa majoitutaan yhdeksi yöksi hotelli Pavarsiaan. Illallinen nautitaan kaupungin korkeimmalla kohdalla sijaitsevassa näköalaravintolassa. Päivän ajomatka noin 330 km. Lauantai , Vlora-Sarande-Butrinti Aamiainen hotellissa. Matka etenee etelään Joonian meren kaunista rannikkoa mukaellen ja käydään aina 1025 metrin korkeudessa. Ensimmäinen pysähdys Llogaran kansallispuistossa, jonka jälkeen matka etenee tyypillisessä välimerellisessä maisemassa. Toinen pysähdys Ali Pashan linnoituksella. Alkuiltapäivästä saavutaan Sarandan kaupunkiin, jossa aikaa esim. ruokailuun. Iltapäivällä vieraillaan Butrintissa, joka on yli 2500 vuotta vanha rauniokaupunki ja harvinainen arkeologinen kokonaisuus amfiteattereineen, palatseineen ja antiikin ajan rakennuksineen. Butrintissa majoitutaan yhdeksi yöksi hotelli Butrintiin. Illallinen paikallisessa rantaravintolassa. Päivän ajomatka noin 160 km. Sunnuntai , Sarande-Kakabiá-Patras Aamiainen hotellissa. Tämän päivän reitti vie takaisin Kreikkaan ja Patrasiin. Raja ylitetään Kakabiássa ja Joonian meri ylitetään Rio-Antirion suurta siltaa pitkin Patrasin puolelle. Iltapäivällä omaa aikaa. Majoittuminen yhdeksi yöksi Patras Palaceen. Päivällinen hotellissa. Päivän ajomatka noin 230 km. Maanantai , Patras-Korintin kanava-ateena Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen matka jatkuu kohti Tällä matkalla tutustutaan Balkanin niemimaan Kreikkaan, jonka kaupungit ja saaret ovat vuodesta toiseen suosittuja matkakohteita suomalaisille. Maan monipuolinen luonto ja sen kauneus, pitkä rantaviiva, ympärivuotinen lämpö, turvallisuus ja herkullinen ruoka houkuttelevat turisteja ympäri maailman. Nähtävyyksiä riittää arkkitehtuurin ja antiikin rakennusten muodossa. Maan pääkaupungista Ateenasta löytyy kulttuuriperimää ehkä enemmän kuin mistään muualta maailmassa. Toinen tutustumiskohde, 3,5 miljoonan asukkaan Albanian tasavalta Adrian- ja Joonianmeren rannalla, lienee vielä tuntematon kohde suomalaisille. Rajanaapureina Montenegro, Makedonia, Kreikka, Kosovo ja Serbia. Lännessä Albania rajoittuu Välimereen. Vierailu Albaniaan sen avatessa hiljalleen rajojaan on harvinaislaatuinen kokemus. Albaanit toivottavat vierailijan sydämellisesti tervetulleeksi tutustumaan maansa nähtävyyksiin. Tällä kiertomatkalla tutustutaan Kreikassa Ateenaan, Meteoraan, Kalambakaan, Kastoriaan, Kakabiáan, Patrasiin sekä Korintin kanavaan. Albaniassa kohteina ovat Korca, Berat, Albanian Rivieralla Vlora ja Sarande. TERVETULOA MUKAAN MATKATOIMISTO MATKARIN MATKOILLE Ateenaa Korintin kanavan kautta. Kanavalla tauko ja lounas. Päivän ajomatka noin 230 km. Illansuussa saavutaan Ateenan lentoasemalle, josta Finnairin lomalento AY 2752 lähtee Helsinkiin klo Helsinkiin saavutaan klo (7.9.). Kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkalle mukaan voimassaoleva ulkomaanpassi, jonka tulee olla voimassa vielä kuusi (6) kuukautta matkalta paluun jälkeen. Matkalle vaaditaan kaiken kattava matkavakuutus. Hotellit: Hotelli Zafolia**** 87-89, Alexandras Av Ateena, Kreikka puh Hotelli sijaitsee Ateenan historiallisessa keskustassa. Hotellissa ravintola, aulabaari, uima-allasbaari, 151 huonetta, joissa ilmastointi, TV, tallelokero, puhelin ja internet, hiustenkuivaaja, WC, suihku/kylpy. Hyperlinkki Hotelli Amalia**** Theopetra, Kalambaka, Kreikka puh Hotelli sijaitsee kauniilla paikalla, Meteoran kallioiden läheisyydessä. Hotellissa ravintola, aulabaari, uima-allas, 171 huonetta, joissa ilmastointi, TV, puhelin, WC, suihku/kylpy. Hyperlinkki Hotelli Regency*** Rr. Ismail Qemali Nr. 7, Korca, Albania puh Hotellista kauniit näkymät Korcan kaupunkiin ja ympäröiviin vuoristoihin, ravintola, baari, 18 huonetta, joissa ilmastointi, TV, puhelin, WC, suihku. Hyperlinkki Hotelli Pavarsia*** puh Skele prane Portit, Vlora, Albania Hotelli sijaitsee lähellä keskustaa ja meren rantaa. Hotellissa ravintola, baari, 30 huonetta, joissa ilmastointi, TV, minibaari, WC, suihku. Hyperlinkki Hotelli Butrinti**** Rr. Butrinti, Saranda, Albania puh Hotelli sijaitsee meren lähellä. Hotellissa ravintola, baari, uima-allas. Huoneissa ilmastointi, TV, tallelokero, internet, hiustenkuivaaja, WC, suihku. Hyperlinkki Hotelli Patras Palace**** Othonos Amalias, 15, Patras, Kreikka puh Hotelli sijaitsee Patrasin keskustassa. Hotellissa 63 huonetta, joissa ilmastointi, TV, puhelin, hiustenkuivaaja, minibaari, WC, suihku. Hyperlinkki Matkan hinta: jäsenet 1620 euroa ei-jäsenet 1645 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 240 euroa. Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Vantaa-Turku * lentomatkat Finnairin lomalennoilla Helsinki-Ateena-Helsinki * linja-autokuljetukset Kreikassa ja Albaniassa ohjelman mukaan * 7 vuorokauden majoitus ohjelmassa mainituissa hotelleissa * 7 aamiaista, lounas, 3 päivällista ja 3 illallista * rajanylitysvero Albaniaan * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * paikallisoppaiden palvelut Ateenassa ja Meteorassa * paikallisoppaan palvelut Albaniassa * Matkarin matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) Matkanjohtaja: Minna Saarinen ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) avoinna maanantaisin klo , tiistaista perjantaihin klo ARSENIKKIA JA VANHOJA PITSEJÄ HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA VAPUNAATTONA, PERJANTAINA Arsenikkia ja vanhoja pitsejä saa ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä maaliskuussa ja se on todellinen mustan huumorin riemuvoitto. Esko Roine, Asko Sarkola ja Santeri Kinnunen näyttelevät pääosia Neil Hardwickin ohjaamassa herkullisessa komediassa, jossa herttaisten mummeleiden, Esko Roine ja Asko Sarkola, pitämässä matkustajakodissa ei kaikki olekaan aivan niin viatonta kuin voisi toivoa. Peräti kahdesti filmatussa maailman menestysnäytelmässä mukana myös mm. Mikko Kivinen, Jari Pehkonen ja Jouko Klemettilä. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa kolmen ruokalajin myöhäinen lounas ravintola Mamma Rosassa. Ruokailun jälkeen seurataan Kaupunginteatterissa Arsenikkia ja vanhoja pitsejä esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 118 euroa ei-jäsenet 133 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * kolmen ruokalajin lounas * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) Matkanjohtaja: Aiju von Schöneman PUHDISTUS TAMPEREEN TEATTERISSA LAUANTAINA Puhdistus on Finlandia- ja Runeberg palkinnoilla palkitun kirjailija Sofi Oksasen vaikuttava draama Viron lähimenneisyydestä. Vuonna 1992 Viro elää itsenäistymisen alkutaivalta. Maaseudulla leskirouva Aliide Truu löytää talonsa pihalta tuupertuneen nuoren Zaran, joka kertoo paenneensa väkivaltaista miestään. Kohtaaminen nostaa vanhan naisen mieleen repivät muistot menneisyydestä, jolloin hän itse oli nuori. Samalla kun Puhdistus avaa suomalaisille Viron vaiettua historiaa, se on loisteliaasti kirjoitettu tarina epätoivoisesta rakkaudesta, petoksesta, syyllisyydestä, häpeästä ja sovituksesta. Näytelmällä kirjailija antaa äänen sodan, neuvostoterrorin ja sorron uhreille. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tampereelle, jossa Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämöllä seurataan klo Puhdistus esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 58 euroa ei-jäsenet 73 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) Matkanjohtaja: Hanna-Leena Laihonen HELENE SCHJERFBECKIN JALANJÄLJILLÄ TAMMISAARESSA LAUANTAINA Tämä päivä vietetään taiteilija Helene Schjerfbeckin ( ) jalanjäljillä Tammisaaressa. Helene Schjerfbeck oli yksi Suomen arvostetuimpia modernistisia kuvataiteilijoita ja hänen teostensa saama huomio on ollut jatkuvasti nousussa viime vuosina. Draamallisella opastuskierroksella saadaan kuulla taiteilijan elämästä ja maalauksista, tutustua Länsi-Uudenmaan maakuntamuseossa Helene Schjerfbeck nurkkaukseen, kesänäyttelyyn Puutarhan lumo ja Porvaristaloon. Matkaohjelma: Lähtö klo 8.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tammisaareen, jossa aamupäiväkahvit ennen opastuskierrokselle lähtöä. Kierros alkaa Länsi-Uudenmaan maakuntamuseosta ja jatkuen 1700 luvulta olevaan Porvaristaloon, jonka eri huoneet edustavat kustavilaisuutta, biedermeieria ja uusrokokoota. Ruokailu ravintola Svenska Klubbenissa. Viimeiseksi käydään Raaseporin linnan raunioilla ja Talomuseossa. Lähtökahvit Linnanvoudin Tuvalla ennen lähtöä Turkuun. Päivän aikana on kävelyä; hyvät jalkineet mukaan. Turkuun palataan noin klo Matkan hinta: jäsenet 89 euroa ei-jäsenet 104 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * 2 kahvitarjoilua ja lounas * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) Matkanjohtaja: Maija Parmanen Vuoden 2010 matkaesitteemme on ilmestynyt. Saatavana Matkari Oy:n toimistosta

8 N:o 1 Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumis- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 3 kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna 2010 (pidätämme oikeuden muutoksiin): AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Vanhemmuutta tukeva kurssi nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen (RAY) AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT: Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) Ikääntyvät eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) IHOSYÖPÄPOTILAAT: Ihosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Parikurssi ikääntyneille pitkään syöpää sairastaneille (RAY) KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT: Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Hoitojen päätyttyä perhekurssi / SYLVA (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi (LSSY) Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Pärjää ilman vanhempia kurssi vuotiaille (KELA) Nuoret vuotiaat syöpäpotilaat (KELA) PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) MITEN PÄÄSET SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? 1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. 2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin (kurssitoimisto) tai (keskus), 3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. 4. Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www. kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. 5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. 6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen, jossa on selvitetty mm. kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. 7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi. RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT: Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) SILMÄSYÖPÄPOTILAAT: Silmäsyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT: Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Suolistosyöpäpotilaat ja Avanneleikatut sekä heidän läheisensä (LSSY, TYKS) SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Suunalueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT: Urologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) MUUT KURSSIT: Oikea ote melontaan ja elämään kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY) Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus) Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus) AVOKURSSIT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) alkaen klo sis. kahdeksan tapaamiskertaa Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) alkaen klo sis. kahdeksan tapaamiskertaa ENSITIETOKURSSIT: Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) alkaen klo sis. kaksi tapaamiskertaa Syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) alkaen klo sis. kaksi tapaamiskertaa Edellä mainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. KURSSI ROHKAISEE KYSELEMÄÄN Sopeutumisvalmennuskurssilla luennoi useita asiantuntijoita, mm. syöpätautien erikoislääkäri. Luentojen loppuun asiantuntijat varaavat yleensä aikaa kurssilaisten esittämille kysymyksille. Potilaan hoitoon luennoitsija ei voi ottaa suoraan kantaa, mutta hän voi rohkaista potilasta ottamaan yhteyttä omaan hoitoyksikköönsä. Yksi kurssien tärkeimmistä anneista on kurssilaisten keskinäinen kohtaaminen ja vertaistuki. Keskustelu muiden saman kokeneiden kanssa antaa rohkeutta sairauden käsittelyyn. Tällöin mieltä askarruttavia kysymyksiäkin on helpompi esittää. Sopiva ajankohta kurssille osallistumiseen on hyvin yksilöllinen. Heti diagnoosin saatuaan ei kuitenkaan kannata kurssille hakeutua, sillä tiedon vastaanottaminen onnistuu paremmin, kun akuutti sairastumisen kriisi on ohi. HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n toimisto, Itäinen Pitkäkatu 30, TURKU Puhelin (02) tai , telefax (02) ja

9 N:o Vapaaehtoistyöstä iloa ja pitkää ikää Jos haluat elää kauan ja onnellisena, lähde mukaan vapaaehtoistyöhön, kiteyttää teologian tohtori, dosentti Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista. Vapaaehtoistyössä edistät omasi lisäksi koko yhteiskunnan onnea ja hyvinvointia. -Suomi pysyy yhteisöllisenä, yhteiskunnan rattaat pyörimässä ja yhteinen hyvä voimissaan, Anne Birgitta Pessi listaa. Vapaaehtoistyötä tutkinut ja aiheesta hiljan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen väelle esitelmöinyt Pessi vakuuttaa, että Suomi on kaikkea muuta kuin vapaaehtoistyön kehitysmaa; olemme päin vastoin todellista auttajakansaa. Kutsu ystäviä Vapaaehtoistyön suosio peräti yllätti tutkijan. Kolmannes suomalaisista on sen jo löytänyt. Puolet kansasta mielisi mukaan - kunhan vain tietäisi, miten ja missä. Pessi kannustaa asiaan jo vihkiytyneitä kutsumaan rohkeasti ystäviä mukaan antoisaan, kaikkia osapuolia palkitsevaan toimintaan. Uhrautumista ei kukaan odota -Tämän päivän vapaaehtoistyöhön kuuluu ja saa kuulua ilo, Pessi korostaa. Vallankin pikkuhiljaa eläköityville suurille ikäluokille vapaaehtoistyö tarjoaa oivallisen väylän tappaa aikaa mielekkäästi ja hyödyllisesti. Varttuneella puolestaan on antaa tiedoistaan, taidoistaan ja elämänkokemuksestaan toisillekin. Pätkätyönäkin Erityisen ilonpilkahduksen vapaaehtoistyön maailmaan KAHDEKSAN LOSSIN KIERROS Tule meille arjen avuksi Anne Birgitta Pessin mukaan vapaaehtoistyö on kaikkia osapuolia palkitsevaa toimintaa. tuovat nuoret. Pessi haastaa järjestöt ideoimaan uusia, nuoria innostavia toimintamalleja. -Nuoria kiinnostavat tätä nykyä varsinkin terveet elämäntavat ja hiljentyminen, hän vinkkaa. -Trendinä on nyt pehmeä elämä. Kiire on vanhanaikaista. Kiireisellekin löytyy toki paikka vapaaehtoistyön maailmasta. Pessi heittää ilmaan ajatuksen pätkävapaaehtoisuudesta. Ihminen käyttäisi vaikkapa yhden päivän tai illan vuodesta oman ja yhteisen onnen rakentamiseen. Kesämatkat Teksti: Kuva: Marja Myllyluoma Minna Vaininen TIISTAINA Matkan hinta: jäsenet 48 euroa Turkulaiseen Matkan aikana perheeseen saadaan ihailla odotetaan saaristomaisemia mieluisaa ja tutuiksi tulevat ei-jäsenet 62 euroa vierasta. myös eri saaristokunnat Vapaaehtoistyöntekijä ja saariston Inkeri elämä. Lehtonen tulee pitämään seuraa lapsille, jotta isä Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset pääsee asioilleen kaupungille. Matkaohjelma Äitiä ei perheessä enää ole; hän on menehtynyt syöpään. * yhteysalusmaksu * 2 kahvitarjoilua ja lounas Suuren Lähtö surun klo 8.00 kannoilla Ortodoksisen tulivat omien kir-tekemistenskon kolmen luota, pienen Yliopistonkatu lapsen kans- 19, huushollihommat Tur- saadaan eivät kuulla Lehto- saariston omaleimai- yli lukuisten pariin. siltojen. Päivän aikana arjen huolet. Miten jaksaa yksin Suursiivoukset ja muut rankat * matkanjohtajan palvelut sa, ku. miten Ajo saada läpi kauniin aika riittämään, saariston sen reittiä ohjelmaan sesta kuuluu. elämästä, -Mutta menneisyydestä ja kun työssäkin on käytävä? pieniä kotiaskareita ja järjestelemisiä kyllä nykypäivästä. toimittelen. Hyvät jalkineet mu- lisätiedot: Ilmoittautumiset ja Taivassalo, - Ei tämän Kustavi, ikäpolven Iniö, mies Houtskari, kylläkään Korppoo, uusavuton Nauvo ja ole, Parainen, perheen linjaautollakaan sekä sään mukainen vaatetus. Matkari Oy isä huomauttaa. yhteysaluksilla, -Mutta losseilla kun vuorokaudessa on vain 24 Halu ja auttaa Paluu Turkuun noin klo puh. (02) tuntia. Usein pitää jatkaa päivää Aiemmin muun muassa SPR:n yöstä, että saa kaiken vält- ystävätoiminnassa mukana ollut tämättömän tehdyksi. Inkeri Lehtonen tekee vapaaehtoistyötä omien sanojensa mu- Inkeri Lehtonen avustaa lapsiperhettä Leena Kortesalo kodin pienissä Matkanjohtaja: -Pienikin apu on tässä ruljanssissa kullanarvoista. On hienoa kaan yksinkertaisesti siksi, että askareissa. tietää, että joku on valmis tulemaan hätiin pyyteettömästi. Onhan tässä olemassa omaakin verkostoa, mutta täytyy varoa vaivaamasta ystäviä liikaa. haluaa auttaa. -Auttamishalun on lähdettävä omasta sisimmästä, siksi olen vähän arka houkuttelemaan muita mukaan. Nykyiseen, rakkaaksi käyneeseen tehtäväänsä Lehtonen päätyi sinä jaksat, etkö ole saanut tarpeeksesi lapsista, aikanaan viittä pienempää sisarusta kaitsenut ja elämäntyönsä pienten parissa tehnyt nainen nauraa. täältä lähdetään ikäjärjestyksessä. Kuitenkin tämä minun perheeni pärjää, Lehtonen uskoo. -Lapset ovat iloisia ja reippaita. Isä on toimelias ja osaavainen Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien ilmoituksen myötä. Perhe pärjää Lopuksi Lehtonen toteaa: ja pitää kodin kunnossa. Henkireikä Inkeri Lehtonen on viime syksystä Vetoomus kolahti heti. Lehtonen Kaikki nämä perheet, jotka suuren asti käynyt perheen luona parisen kertaa kuussa. -Pienoinen henkireikä yksinhuoltajaisän arjessa, hän luonnehtii rooliaan. Käynneillään hän leikkii ja jätti lähipiirin varoittelut omaan arvoonsa ja hakeutui vapaaehtoistyön kursseille. Eikä ole katunut päätöstään. - Mieskin toppuutteli, että älä Niin paljon iloa ja rikkautta kuin oma perhe tarjoaakin, Lehtonen toivoo, ettei samanlaista asetelmaa tulisi enää koskaan vastaan. -On niin väärin, menetyksen ja surun jälkeen jatkavat vahvasti ja positiivisesti elämää eteenpäin ovat todellisia arjen sankareita. askartelee lasten kanssa, jotta mene, käy varmaan liian raskaaksi. että pieniltä lapsilta viedään äi- Teksti: Marja Myllyluoma isä voi hetkeksi irrottautua Ystävät ovat ihmetelleet, miten ti. On helpompi hyväksyä, että Kuva: Minna Vaininen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, Turku puh Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Itäinen Pitkäkatu 30, Turku Seiskarinkatu puh , Turku puh. - avattu 265 uusi 7606 toimipiste Karinankulmassa! Kakskerta, Keikkulantie 33, Turku puh lymfaterapia - veteraanikuntoutus - Kelan vaikeavammaisten kuntoutus - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista - lymfaterapia - veteraanikuntoutus - Kelan vaikeavammaisten kuntoutus - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLA MAALIS-HUHTIKUUN TARJOUS ILMAINEN HOITOKERTA 10-KERRAN HOITOSARJAN ALOITTANEILLE. Hirvinen fysioterapeutti Esko Hirvonen fysioterapeutti Juha Karppanen fysioterapeutti Juha Karppanen Pasi Vesa kuntohoitaja fysioterapeutti Vapaaehtoistoiminta Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:ssä vapaaehtoistoiminta on omasta halusta ja kiinnostuksesta tehtävää palkatonta työtä, jota vapaaehtoiset tekevät vapaa-aikanaan. Toiminnan lähtökohtana on halu olla vaikuttamassa oman yhteisön toimivuuteen ja kokemus siitä että, tekee mielekästä ja tarpeellista työtä lähimmäisten ja lähiympäristön hyväksi. Yhdistyksen vapaaehtoiset edustavat suurta määrää erilaista tietoa, taitoa ja osaamista. Vapaaehtoisena voi toimia oman kiinnostuksen mukaan joko jossakin tietyssä, yksittäisessä tehtävässä tai osallistua useampaan eri toimintaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tarjoaa vapaaehtoisilleen koulutuksen, virkistys- ja luentotilaisuuksia ja vakuutuksen vapaaehtoistyöhön. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toteuttaa vuoden 2010 aikana RAY:n rahoittamana Vapaaehtoistyöntekijöiden motivointi ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen -projektia. Tavoitteena projektissa on kehittää vertaistukitoimintaa yksilö- ja ryhmämuotoisina toimintoina sekä lisätä vertaistukitoiminnasta tiedottamista. Talkootoiminta Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa järjestetään keväisin ja syksyisin perinteiset pihatalkoot. Seuraavat pihatalkoot ovat ma 3.5 ja ti , alkaen kello Tervetuloa haravoimaan ja siistimään pihaa! Muuhun erilaiseen talkootoimintaan voi osallistua ympäri vuoden: Nikkarointiin, keittiö- ja kahvitustoimintaan, myyjäisiin, keräystoimintaan jne. Tervetuloa vapaaehtoistoiminnan kursseille Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, Vapaaehtois- ja ystävätoiminnan peruskoulutuspäivän lauantaina , sekä tukihenkilö- ja vertaistukihenkilökoulutuksen lauantaina VAPAAEHTOIS- JA YSTÄVÄTOIMINNAN PERUSKOULUTUS klo 8.30 Tulokahvit tarjolla 9.15 Tervetuloa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoiminnan esittely - Miksi, Mitä, Missä, Miten? Vapaaehtoisena toimiminen - Periaatteet, käytännön asiat, oma jaksaminen Lounas Syöpä sairautena - Syöpää sairastavan ihmisen kohtaaminen Iltapäiväkahvi Talkootyö - Vapaaehtoisten puheenvuoro Ystävätoiminta - Vapaaehtoisten puheenvuoro Todistusten jako ja koulutuksen päätös TUKIHENKILÖ - JA VERTAISTUKIHENKILÖ- KOULUTUS klo 8.30 Tulokahvit tarjolla 9.15 Tervetuloa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoiminnan esittely Tukihenkilö- ja vertaistukihenkilötoiminnan periaatteet ja käytäntö Tukihenkilötoiminnan erityiskysymyksiä - Syöpä - Kriisi, vaikutukset, tunteet, läheiset, arki - Vaitiolo ja luottamus - Hankala tilanne, miten toimin - Vaikea kysymys - mitä teen Lounas Saattohoidon tukihenkilönä toimiminen Tukihenkilön omat voimavarat ja jaksaminen Iltapäiväkahvi, keskustelua Todistusten jako ja koulutuksen päätös Tiedustelut ja koulutuksiin ilmoittautuminen mennessä; koordinaattori Minna Vaininen p , Tervetuloa mukaan Arjen apuri -toimintaan Nyt kaipaamme ystäviä Arjen apureiksi. Etsimme Lounais- Suomen alueelta vapaaehtoisia mukaan auttamaan syöpäsairauden kanssa kamppailevia perheitä sairauden aikana tai silloin, kun toipuva perhe yrittää sopeutua takaisin normaalielämään. Ystävä kulkee perheen rinnalla. Hän on perheen seurana esimerkiksi harrastuksissa, kirjastossa, kaupassa tai kävelyllä. Arjen apua kaivataan perheissä, joissa syöpää sairastavan äidin tai isän aika kuluu hoidoissa käynteihin ja lepoon. Arjen apuri huomioi lapsen maailmaa olemalla heidän kanssaan, lukemalla ja leikkimällä sekä auttamalla muutoin perheen arjessa. Arjen apu -toiminta on arvokasta vapaaehtoistyötä - Olisitko Sinä kiinnostunut tulemaan mukaan tähän tärkeään toimintaan? Tehtävään valituille tarjoamme tueksi kaiken osaamisemme ja järjestämme koulutuksen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset seuraavaan, syksyllä 2010 järjestettävään koulutukseen: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y., koordinaattori Minna Vaininen, puhelin tai

10 N:o 1 Paraislaisella Karrilla on osuva sukunimi: Elo. Jokseenkin tasan vuosi sitten avanneleikkauksen läpikäynyt mies tuntee olevansa vankemmin elossa ja terveempi kuin koskaan. Voimia antavat läheisten ihmisten lisäksi luonto ja sen isot ja pienet ihmeet, joita Karri ikuistaa uutterasti kamerallaan. Tulokset ovat kevään mittaan nähtävissä Turun Meri-Karinaan ripustettavassa myyntinäyttelyssä. Kulunut vuosi on merkinnyt Karri Elolle löytöretkeä, jonka mittaan hän on oppinut paljon itsestään, puolisostaan, lapsistaan ja ystävistään. - Olen ruvennut suhtautumaan vaikeisiinkin asioihin vähän rennommin. Ennen olin tyypillinen suomalainen murehtija, Karri luonnehtii. Vuoden mittaan Karri on tullut sinuksi myös ainaisen seuralaisensa avannepussin kanssa - todennut, ettei kapistus rajoita elämää millään tavalla. Syödä saa vapaasti. Pussinvaihdot ja muut päivittäiset rutiinit sujuvat siinä kuin hampaidenpesukin. Karri osallistui viime syksynä yhdessä avovaimonsa Liisan kanssa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennuskurssille. Hän totesi, ettei avanne-elämään totuttelu käy varsinkaan ikäihmiseltä välttämättä tuosta vain. Vähän yli viisikymppinen Karri pystyi rohkaisemaan hämmentyneitä kurssikavereitaan ja sai puolestaan itse arvokasta tietoa arjen varalle. - Kurssilla vallitsi loistava henki. Asiantuntijoiden esitysten ja omien kokemusten pohjalta käytiin paljon kivoja keskusteluja, Karri kertoo. Hän tunnustaa lähteneensä Meri-Karinaan pitkin hampain, mutta olisi nyt valmis toiseen ja kolmanteenkin kurssiviikkoon. Elämä katkesi Karri Elon syöpä tuli sattumoisin ilmi muiden tutkimusten lomassa toissa syksynä. Monenlaisia hankalia ja kivuliaita suolistovaivoja Karrilla oli ollut jo vuosikaudet, mutta syöpää eivät olleet parhaatkaan spesialistit osanneet epäillä. Syöpädiagnoosin sai mies, jonka hemoglobiini oli 165 ja joka edellisenä päivänä oli vetänyt kymmenen kilometrin lenkin ja juossut matkasta puolet. Paksunsuolen ja peräsuolen yhtymäkohdasta löytyi kahden ja puolen tulitikkuaskin kokoinen kasvain. Karri Elo kiittelee ratkaisevan tähystyksen ja leikkauksen tehnyttä sekä jatkokontrollista huolehtivaa kirurgia Arto Rantalaa, samoin Tyksin syöpätautien klinikan osastoylilääkäriä Raija Ristamäkeä. - He ovat kaiken aikaa pitäneet upeasti maan pinnalla ja ajan tasalla. Myös muu hoitoväki saa Karrin varauksettomat kehut. Ripeästi laadittu hoitosuunnitelma tähtäsi kasvaimen kutistamiseen leikkauskelpoiseksi. Seitsemän viikon sädehoito onnistui tavoitteessa. Mutta yhtä helvettiä se jakso oli. Tavallista rankempi kuuri uutta teholääke kapesitabiinia ei oloa helpottanut. Mieli muuttui kumman itkuiseksi ja jalkapohjista kuoriutui iho, niin että jokainen askel oli tuskaa. - Sinä syksynä elämä katkesi. Pelkäsin kaikkea mahdollista ja mietin, että mitä järkeä tässä kaikessa on, Karri kuvaa. - Vessassakäynnit olivat sitä luokkaa, että ilmaisullani olisin voittanut flamenco-laulukilpailut. Lohduttaja Espanjasta Miltei täsmälleen vuosi sitten tapahtunut leikkaus piti Karrin sairaalassa kaksi ja puoli viikkoa tavallisen puolentoista viikon sijaan. - Kasvaimen paikalle jäi valtava kraateri, joka alkoi kerätä nestettä, Karri selvittää. Kotiuduttuaan Karri päätyi vielä puolivuotiseen kemoterapiaan. Nyt hän käy taas töissä kitaransoiton opettajana Turun seudun musiikkiopistossa. Ja Elon tiellä on luonto lähellä Kun Karri Elo painuu kameran kanssa luontoon, lähtee pieni löytökoira Canelita usein kaveriksi. - Se on utelias ja eläväinen, mutta osaa myös kunnioittaa kuvauskohteita, Karri kertoo. Taustalla yhteisen kuvausreissun saalis Iniöstä. hämmästelee iloisesti, ettei elo toissa syksynä katkennutkaan. Karri Elo toteaa tulleensa terveeksi sairauden myötä. Toipumista on edesauttanut suuresti se, että hän on pitkin matkaa ollut tarkoin selvillä missä milloinkin mennään. Asioita pimittävää hoitohenkilökuntaa ei hänen kohdalleen ole osunut. Kun oli vaikeinta, Liisasiippa, lapset Severi ja Sonja rohkaisivat ja kannustivat. Hengessä mukana olivat myös ystävät, opettajakollegat, oppilaat. Ja vallan mainiosti ajoitti tulonsa Canelita, espanjalainen löytökoira. Pikkukaneli ja perheeseen jo entuudestaan kuulunut Peppi-koira ovat olleet suureksi lohduksi. Haikarakin tuttu näky Pian jalkeille päästyään Karri Elo löysi tiensä takaisin luontoon. - Ei muuta kuin pusseja ja juotavaa tarpeeksi mukaan ja menoksi, Karri rohkaisee kaikkia avanneihmisiä. Luonto on aina ollut hänelle rakas. Ensimmäiset innostajat olivat Eino-vaari ja Turun Klassikon luontokerho. Valokuvauksesta linturetkeilijä-karri kiinnostui digikameroiden tultua markkinoille. En jaksaisi touhuta kinofilmin kanssa, äkkipikainen kun olen. Alkuun Karri kuvasi vain lintuja. - Pari kolme tuntia kyttäämässä seistyäni totesin, että tämä ei ole kivaa. Huomasin, että luonnossa on valtavasti muutakin kuvattavaa. Täytyy vain pitää silmänsä auki ja osata katsoa tarpeeksi lähellekin. Varsinaista mieliaihetta Karrilla ei ole. Häntä viehättää luonnon kiertokulku, kuinka maisena muuttuu vuodenajasta toiseen. Kesä-heinäkuu voi olla valokuvaajan kannalta tylsää aikaa. Vedet nyt ovat siniset, mutta linnut pysyvät piilossa. Mutta sittenpä tulevatkin hyönteiset. Enimmät kuvansa mökkisaarelta Iniöstä tai muualta Länsi-Turunmaan kolkista ottanut Paraisten mies on metsissä ja niityillä samotessaan oppinut tekemään tarkkoja havaintoja vaikkapa ilmastonmuutoksesta ja rehevöitymisestä. - Jos luvulla näki Suomessa haikaran, se oli suuri ihme. Nyt muitakin suuria lintuja kuten hanhia ja joutsenia tapaa usein. - Hyvin paljon maisemaa muuttavat merimetsot. Minulla ei ole niitä vastaan mitään, vaikka monet niitä vihaavatkin. Fiksuja, älykkäitä otuksia ne ovat. Ei ihmisiä - ainakaan vielä Karri Elon kymmenien tuhansien otosten kokoelmaan sisältyy niin siipiään läpsyttävien joutsenten reviiritaisteluita, lähietäisyydelle uskaltautuneiden hirviemän ja vasan uteliaita ilmeitä kuin herkkiä kukannuppuja tai harvinaisia apolloperhosia, joita esiintyy vain kahdessa paikassa Suomenmaata. Paraisten kalkkikaivokselta tai Iniön kallioilta otettuihin kuviin Karri on järjestänyt lintujen näkemän värityksen. Katsoja alkaa helposti toivoa, että oisinko lintu pieni, kun noin ihania värejä aistisin. Valkoisia lumi- ja jäänäkymiä on ikuistettu pilvin pimein, onhan tämä talvi ollut oikea valokuvaajan unelma. - Kohteita on piisannut kyllästymiseen asti, Karri toteaa. Viime aikoina Karri Elo on alkanut laajentaa aihepiiriään muuallekin kuin luontoon, siitä esimerkkinä mainiot otokset Turun Tall Ships Race -tapahtumasta. Ihmisiä Karri ei kuulemma uskalla kuvata ainkaan vielä.kaikissa valokuvissaan Karri Elo pyrkii maalauksellisuuteen. Kuvia on esillä kevään mittaan Meri-Karinassa, Turun Hirvensalossa. Teksti: Kuva: Marja Myllyluoma Karri Elo Yksilöllisesti sopiva proteesi korvaa rinnan menetetyn muodon Kevään taidenäyttelyt Meri-Karinassa saakka Raision työväenopiston grafiikan linjan näyttely Ulla Jaakolanvainion muistonäyttely (ikoninäyttely) Karri Elon luontovalokuvanäyttely Balance Balance Contact Balance Individual Säästävän rintasyöpäleikkauksen jälkeen jää usein kudospuutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta. Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan. Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein. Amoena Boutiquessa tai verkkokaupassa on myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja. Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta. Bulevardi 30, Helsinki Puh: Myymälämme on avoinna ma pe klo Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto Purokatu 25, Turku puh. (02) faksi (02)

11 N:o Varatuomari Martti Brander: Hoitotahto voi helpottaa elämän loppumetreillä Potilaslain 6. pykälässä säännellään potilaan itsemääräämisoikeus häntä koskevasta hoidosta. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Potilaslain 8. pykälässä säännellään kiireellisestä hoidosta. Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan. Hoitotahtomääräys Minä (nimi ja henkilötunnus) olen laatinut tämän hoitotahdon siltä varalta, että joutuisin tilaan, jossa en enää kykene ilmaisemaan hoitoa koskevaa tahtoani. Määrään, että jos minä vakavan sairauden, tapaturman, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden tai muun syyn vuoksi menetän oikeustoimikelpoisuuteni, minua hoidettaessa ei saa käyttää keinotekoisesti elintoimintojani ylläpitäviä hoitomuotoja, mikäli lääketieteellisesti arvioiden niihin ei ole selkeitä perusteita. Minulle saadaan antaa tehohoitoa vain, jos se lääketieteellisesti arvioiden johtaa elämäni pitkittymiseen ilman keinotekoisesti ylläpidettäviä hoitomuotoja. Mikäli minulle aloitettu hoito osoittautuu tehottomaksi, siitä on heti luovuttava. Minulle on aina annettava riittävä oireenmukainen hoito ja lääkitys riippumatta niiden vaikutuksesta elinaikaani. Elämääni ei saa missään olosuhteissa keinotekoisesti pitkittää. Paikka ja aika Allekirjoitus Nimen selvennys Todistus: Todistamme, että yllä mainittu henkilö on omakätisesti allekirjoittanut tämän hoitotahtomääräyksen ja ilmoittanut sen olevan hänen vakaa tahtonsa. Paikka ja aika yllä mainitut. Allekirjoitus Allekirjoitus Nimen selvennys Nimen selvennys Osoite: Osoite: Hoitotahto voisi olla seuraavan sisältöinen Miten henkilö voi turvata, että hän saa haluamaansa hoitoa Henkilö voi ilmaista hoitotahtonsa sen tilanteen varalta, ettei hän kykene myöhemmin päätöksen tekemiseen esimerkiksi vakavan sairauden, tapaturman, onnettomuuden tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Henkilö voi ilmaista hoitotahtonsa vapaamuotoisesti esimerkiksi häntä hoitavalle lääkärille, lähisukulaiselle tai lähiystävälleen. Jopa suullinenkin hoitotahto on sinänsä pätevä, mutta todellisen tahdon varmistaminen on syytä tehdä kirjallisesti ja todisteellisesti. Hoitotahdon voi tehdä missä iässä tahansa ja jopa nuoren täysin terveen henkilön on syytä harkita hoitotahdon tekemistä esimerkiksi siltä varalta, ettei mahdollisen onnettomuuden sattuessa enää kykene ilmaisemaan itseään. Suullisesti annettu hoitotahto on syytä kirjauttaa esimerkiksi potilaskertomukseen. Kirjallisen hoitotahdon voi puolestaan laatia vapaamuotoisesti tai käyttää erilaisia valmiiksi painettuja kaavakkeita, joita henkilö voi tarpeellisin osin täydentää. Erilaiset yhdistykset ja järjestöt ovat laatineet valmiita kaavakkeita, joiden otsikkona on Hoitotestamentti, Hoitotahtotestamentti tai Hoitotahto. Hoitotestamenttimuotoisissa asiakirjoissa on vielä todistajien osalta otettu määritelmä, jossa todistajat todistavat henkilön tehneen hoitotestamentin terveessä ja täydessä ymmärryksessä, vapaasta tahdostaan ja käsittäen täysin sen merkityksen. Tällainen todistelumääräys on sinänsä tarpeeton, sillä henkilön hoitotahto on vapaamuotoisenakin sitova ja pätevä. Muutenkin on syytä välttää otsikoita Hoitotestamentti tai Hoitotahtotestamentti, koska ne viittaavat testamenttiin, joka tehdään kuoleman varalta ja joka on tiukan määrämuotoinen ja edellyttää testamentintekijältä riittävää ymmärrystä testamentin sisällöstä. Mikäli hoitotahto tehdään kirjallisesti, sen voi otsikoida esimerkiksi sanoilla Hoitotahto tai Hoitotahtomääräys. Tällaiseen asiakirjaan on syytä ottaa myös vähintään yksi, mieluimmin kaksi todistajaa, jotka voivat tarvittaessa todistaa henkilön tehneen hoitotahdon. Hoitotahtomääräyksessä ei tarvitse olla erillistä mainintaa siitä, että henkilö on tehnyt hoitotahdon terveessä ja täydessä ymmärryksessä. Todistajiksi kannattaa kuitenkin Varatuomari Martti Branderin mukaan hoitotahdon voi tehdä missä iässä tahansa ja jopa nuoren täysin terveen henkilön on syytä harkita hoitotahdon tekemistä esimerkiksi siltä varalta, ettei mahdollisen onnettomuuden sattuessa enää kykene ilmaisemaan itseään. ottaa lähiomaisten sijasta ulkopuolisia henkilöitä mahdollisten ristiriitaisuuksien välttämiseksi. Ellei hoitotahtoa ole kirjattu esimerkiksi potilaskertomukseen, henkilön on syytä kertoa jollekin läheiselleen laatineensa hoitotahdon ja sen, missä sitä säilytetään, jotta henkilön tahto voidaan myöhemmin toteuttaa. Henkilö voi myös aina kumota hoitotahdon, muuttaa sitä tai tehdä uuden hoitotahdon. Tällöin on tärkeää, että vanha hoitotahtomääräys tulee todisteellisesti peruutetuksi. On huomattava, että myös alaikäinen lapsi voi potilaslain 9 :n mukaan päättää hoidostaan, mikäli hän ikänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee siitä päättämään. Lapsella on myös oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen. Alaikäisen tai muun oikeustoimikelvottoman henkilön huoltajalla tai laillisella edustajalla ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa. Säännös antaa lasta hoitavalle lääkärille mahdollisuuden tehdä lapselle sellaisia hoitotoimenpiteitä, joita tarvitaan lapsen elämän pelastamiseksi, vaikka lapsen vanhemmat esimerkiksi vakaumuksellista syistä kieltävät tietynlaisen hoidon. Hoitotahto voi olla hyvinkin yksityiskohtainen. Suosittelen kuitenkin suhteellisen lyhyttä ja yksinkertaista mallia, jonka sisältö voidaan toteuttaa välittömästi tilanteen niin vaatiessa. Novartis, lääkealan rohkea edelläkävijä Uusin tieto elämän puolesta olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

12 N:o 1 Patologi mikroskooppeineen on tulevaisuudessakin syöpädiagnostiikan peruspilari Maallikolle patologin ammatti tuo tavallisesti mieleen lähinnä sairaalan kellarikerroksessa suoritettavat ruumiinavaukset, mutta todellisuudessa yli 99 prosenttia ammattikunnan tutkimista näytteistä on peräisin elävistä potilaista. Syöpädiagnoosin edellytyksenä on patologin arvio, jonka pohjalta hoitoratkaisuja tehdään, joten patologi toimii tärkeänä osana syöpäpotilaan hoitoa suunnittelevaa asiantuntijaryhmää. Ammattia harjoitti aikanaan myös itse Osmo Järvi, jonka nimeä kantavalla mitalilla professori Olli Carpén palkittiin tutkimuksellisista ansioistaan Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän juhlassa. Turun yliopiston patologian laitoksen johtajan, professori Olli Carpénin mukaan patologin tutkimusmenetelmät ovat suurilta osin samankaltaisia kuin luvuilla, jolloin Osmo Järvikin työskenteli diagnostiikan parissa. Perustyöhön kuuluu edelleen kudoksen mikroskooppinen tutkimus, jonka pohjalta diagnoosi syntyy. Toisaalta neulanäyte tai kudosleike kertoo ammattilaiselle nykyään paljon muutakin. - Yhä tärkeämpään osaan on noussut taudin käyttäytymisen ennustaminen sekä arvio siitä, miten kasvain reagoi erilaisiin hoitoihin, totesi Carpén juhlaesitelmässään. Taudin profilointi tarkentuu alati Professori Olli Carpénin mukaan patologin työnkuvan laajentuminen on seurausta siitä, että syövän perustutkimus on Professori Olli Carpén tavoittelee Suomeen kansallista syöpäkeskusta. tuonut runsaasti tietoa syövän syntymekanismeista ja syöpäsolujen kasvua ylläpitävistä viestijärjestelmistä. Tieto on johtanut uusien syövän täsmälääkkeiden kehittämiseen ja laajaan hoitovaihtoehtojen arsenaaliin. Diagnostiikan kehittämistyö ja syövän hoidon räätälöinti muuttuu yhä haastavammaksi. Carpén muistutti, että diagnostiikan kehittämisen päämääränä on parempien hoitotulosten ohella taloudelliset säästöt. - Jos voisimme tunnistaa esimerkiksi sadasta paksusuolisyöpäpotilaasta ne, jotka todella hyötyvät uusista täsmähoidoista, olisi kustannusvaikutus koko patologian laboratorion vuosibudjetin luokkaa, hän luonnehti. Suomeenkin kansallinen syöpäkeskus? Carpén muistutti, että syövän kokonaiskuvan monimutkaistuessa tarvitaan useiden erilaisten tutkimusyksiköiden tehokasta yhteistyötä. Hän tähdensi, että maailmalla tarpeeseen on vastattu muodostamalla suuria syöpäkeskuksia, jotka ohjaavat alan tutkimusta ja hoitoa perustutkimuksen, kliinisen tutkimuksen, liike-elämän ja kolmannen sektorin tietotaitoa yhdistellen. - Tällaisia niin sanotusti kaikenkattavia syöpäkeskuksia on luotu Yhdysvaltoihin ja moniin Euroopan maihin. Ne ovat liittoutuneet keskenään, jakavat tietoa, houkuttelevat rahoitusta ja osallistuvat yhteisiin tutkimushankkeisiin, kuvailee Carpén, joka on Kansallinen Syöpäkeskus -hankkeen suunnitteluryhmän jäsen Suomessa. On kulunut vuosi siitä, kun Suomen Syöpäinstituutin sää- Lounais-Suomen Syöpäyhdistys panostaa jatkossakin syöpähoidon laadukkuutta ylläpitävään kehittämis- ja tutkimusyhteistyöhön. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela muistutti tervehdyspuheessaan, että kuluvana vuonna Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä aloitti toimintansa uusi kuntoutuksen kehittämistyöryhmä, joka on käsitellyt kokouksissaan syöpäkuntoutuksissa käytettäviä työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmiä. Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen kanssa yhdistys on solminut yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on toteuttaa laaja tutkimushanke vuosina Lounaissuomalainen Syöväntorjuntapäivä: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys panostaa kehittämis- ja tutkimusyhteistyöhön Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön perinteistä Lounaissuomalaista Syöväntorjuntapäivää vietettiin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa Turussa jo 32. kerran viime joulukuussa Hanke pureutuu kuntoutuksen vaikuttavuuteen, palliatiiviseen ja saattohoitoon sekä potilaan polkuun, joka sisältyy kansalliseen syöpäsuunnitelmaan. tiö teki aloitteen kansallisen syöpäkeskuksen saamiseksi maahamme. Carpénin mukaan kotimainen hanke on vahvassa myötätuulessa. - Sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteeri [Terttu Savolainen] on ollut tässä aktiivinen, ja toivottavasti saamme rahoitusta tulevalla hallituskaudella. Tavoitteena on saada asia esille seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä. Carpén pitää keskusta keskeisenä suomalaisen syöväntorjuntatyön tulevaisuuden kannalta. - Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa on muutaman vuoden ollut omat kansalliset syöpäkeskuksensa. Keskukset ovat muodostaneet yhteistyöorganisaation, joka esimerkiksi toimii äänitorvena EU:n suuntaan. Jos Suomi ei pääse tähän kuvioon mukaan, meidän mahdollisuutemme olla tutkimuksen ja hoidon eturintamassa heikkenevät, hän arvioi. Mitaleja syöväntorjunnassa ansioituneille Tilaisuudessa jaettiin seuraavat mitalit: Emäntä Kaarina Ylhäiselle luovutettiin tasavallan presidentin myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan mitali kultaristein. Ylhäisen ainutlaatuisen pitkäaikainen ja tuloksellinen syöväntorjuntatyö on jatkunut jo yli kolme vuosikymmentä. Marttilan koulu palkittiin Lauri Rauramo -mitalilla saavutuksistaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Syöväntorjuntatalkoot-kampanjassa, jossa oppilaitokset, niiden opettajat ja oppilaat ovat vuosittain keränneet merkittäviä summia syöväntorjuntatyön hyväksi. Järjestyksessä kahdeksas Matti Koivurinta-mitali myönnettiin emeritaprofessori Auli Toivaselle, joka on tehnyt merkittävän vapaaehtoistyön Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen piirissä. Viidelle ansioituneelle lounaissuomalaiselle syöväntorjuntatyön tekijälle luovutettiin Suomen Syöpäyhdistyksen ansiomitali. Hopeisen ansiomitalin saivat kaupunginjohtaja Reijo Lindqvist Salosta, projektijohtaja Pentti Päivike ja professori Toivo T. Salmi Turusta sekä pronssisen ansiomitalin yliopettaja Helena Ahanen Salosta ja tekstiiliartesaani Nina Tuomisto Länsi-Turunmaan kaupungista. Automaa - asiakasomistajan autokauppa MEDIA ON UUTUUDET JO TESTANNUT. NYT ON SINUN VUOROSI. E 169 g/km Lisää nollia, lisää tilaa. Peugeot on tuonut markkinoille kaksi mainiota mallia: 3008:n ja 5008:n. Molemmat ovat monikäyttöisiä. Mitä enemmän nollia automallin nimessä, sitä enemmän tilaa. Gloria tammikuu 2010 Peugeot lunasti lupaukset. Peugeot lupaa uuden 5008-tila-autonsa tarjoavan esimerkillistä ajettavuutta ja muunneltavuutta. Ilta-Sanomat E 165 g/km Peugeot on onnistunut luomaan ajettavuudeltaan parhaan tuotteensa ikinä. Ilta-Sanomat Auto on todellinen makupala. Pohjalainen Talven 2010 menestysuutuudet odottavat testiäsi Peugeot-liikkeissä. Uusi Peugeot crossover yhdistää usean autoluokan parhaat ominaisuudet. Uusi Peugeot tila-auto tarjoaa puolestaan huikeaa käytännöllisyyttä: se muuntuu hetkessä kompaktista kaupunkiautosta jopa 7-paikkaiseksi matka-autoksi. Peugeot 3008 hinta alkaen arvioitu autovero 5.678, kokonaishinta toimitus kulut 600. CO2-päästöt 165 g/km, keskikulutus 7,1 l /100 km. Peugeot 5008 hinta alkaen arvioitu autovero 6.043, kokonaishinta ,67 + toimitus kulut 600. CO2-päästöt 169 g/km, keskikulutus 7,3 l/100 km. Automaa Raisio Peugeot Nikkarinkatu 1 Automyynti Huolto/varaosat Automaa palvelee ma-pe klo ja la klo

13 N:o Saila Kauhanen etsii tehokkaita merkkiaineita syövän jäljittämiseksi Lääketieteen tohtori Saila Kauhanen tutkii Turun PET-keskuksessa, kannattaako 18F-DO- PA-merkkiainetta käyttää neuroendokriinisten, hormonia erittävien kasvainten jäljittämiseen. Hän on yksi niistä 22 lahjakkaasta nuoresta tutkijasta, joille Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt jakoivat apurahoja Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän juhlassa. Apurahat ovat hyödyksi, sillä tutkimuksiin kuluu rahaa. Saila Kauhanen etsii tutkimustyössään parhaita keinoja medullaarisen kilpirauhaskarsinooman ja muiden hormonia erittävien syöpien löytämiseksi elimistöstä. Vaikka kyseessä olisi levinnyt syöpä, on taudin kirurgisesta hoidosta ennusteen kannalta merkittävästi hyötyä jopa sen levinneessä vaiheessa. Siksi, tutkija selittää, on tärkeää löytää kuvantamismenetelmä, jonka avulla pystytään mahdollisimman tehokkaasti etsimään elimistössä piileskelevät tautipesäkkeet. Turun PET-keskuksessa Kauhanen vertaa kymmenisen vuotta turkulaisten käytössä olleen 18F-DOPA-merkkiaineen tehoa perinteisesti PET-kuvauksissa käytetyn 18F-FDG-merkkiaineen vastaaviin, sekä vielä muiden kuvantamismenetelmien, magneettikuvauksen, tietokonetomografian ja ultraäänitutkimuksen tuloksiin. - Alustavat tulokset viittaavat siihen, että DOPA-menetelmä on ollut näistä paras. Se siis näyttäisi antavan parhaan kartan siitä, missä sitä tautia on, Kauhanen kertoo, ja lisää, että syynä DOPA:n saatavuuteen vain Turussa on sen valmistamisen hankaluus. Erityisasemastaan turkulaisten on kiittäminen Åbo Akademin tekemää kehittämistyötä. Koska neuroendokriiniset kasvaimet ovat melko harvinaisia, on potilaita kerätty Turkuun kuvattavaksi myös Helsingistä, Porista ja Oulusta. Kuvantamiset joudutaan toistamaan useita kertoja taudin eri vaiheissa, mikä verottaa tutkimuskassaa. Siksi apurahat ovat Kauhasen mukaan avuksi. Tutkimustyön lisäksi LT Saila Kauhanen harjoittaa vatsaelinkirurgin ammattia Tyksin kirurgian klinikalla ja hoitaa kotona vajaan vuoden ikäistä Ottopoikaansa. - Tehokkuus on selkeästi kasvanut kun aikataulu ei ole enää vapaa, Lounais-Suomen Syöväntorjuntapäivän juhlassa apurahan vastaanottanut Saila Kauhanen tuumaa. Ammattitaitoinen työympäristö motivoi tutkijaa Kauhasen mielestä tutkimus on antoisaa erityisesti siitä syystä, että mahdollisuuksien kirjo on valtava. PET tarjoaa nimittäin runsaasti mahdollisuuksia erilaisten merkkiaineiden käyttöön erilaisissa kasvaintyypeissä. - Se tarjoaa aikamoisen välineen, etenkin kun tekee tutkimusta kansainvälisestikin todella menestyneessä Turun PETkeskuksessa. Se on erittäin ammattimainen ympäristö tehdä tutkimusta, ja vieläpä aika uutta tutkimusta myös kansainvälisesti ajatellen. On ollut rikkaus olla siellä, sanoo Kauhanen, joka työskentelee professori Pirjo Nuutilan ohjauksessa. Kauhasen seuraavaa tutkimuskenttää lienevät aivan uudet merkkiaineet, jotka voivat hänen mukaansa toimia joissakin tautiryhmissä DOPA:akin tehokkaammin. - Ne ovat somatostatiinireseptorimerkkiaineita, sellaisia galliumleimattuja somatostatiinireseptorianalogeja, sanoo hän toteavaan sävyyn. Mitäkö ne ovat? - Ne ovat tulevaisuutta, sanoo Kauhanen ja hymyilee. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Lounaissuomalaiset Syöpärahastot myönsivät yhteensä euroa tutkimusapurahoja, väitöskirja-apurahoja ja matka-apurahoja. VÄITÖSKIRJA-APURAHAT: M.Sc Johanna Björk Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto FM Henri Blomster Elvi ja Emil Heikkilän lahjoitusrahasto Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto Patologian EL, HLL Pia Boström Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto FM Pekka Heikkilä Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto LL Eija Korkeila Irja Ketosen muistorahasto FM Anu Kukkonen-Macchi Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto Mauno ja Gulla Korpivaaran muistorahasto FM Emilia Peuhu Arja ja Antti Koivurinnan rahasto Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto FM Anton Sandqvist Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto FM Kati Tarkkonen Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto FM Johanna Tuomela Sylvi Pietilän muistorahasto Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto FM Riitta Vahakoski Martti ja Mikael Ruolan rahasto Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto EL Riitta Varpe Irja Ketosen muistorahasto FM Karoliina Vuoriluoto Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto FL Zhou Qi Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto TUTKIMUSAPURAHAT: LT Marika Grönroos Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto LL Saila Kauhanen Irja Ketosen muistorahasto Dosentti Päivi Lähteenmäki Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto Sykerö-rahasto LT Marjut Rintala Lauri Rauramon muistorahasto Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto MD, PhD Bendardaf Riyad Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto EL Jari Sundström Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto LT Esko Veräjänkorva Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto KOLMEN VUODEN TUTKIMUSAPURAHA: LT Pia Vihinen (yhden vuoden osuus) Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto MATKA-APURAHAT: LT Outi Hirvonen 600 Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 600 Dosentti Pirjo Immonen-Räihä Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s FT Suvi-Katri Leivonen Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s FL Mirja Nurmio 700 Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 700 Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto käytettäväksi terveydenhuollon ammattihenkilöille matka-apurahoina KOLMEN VUODEN MÄÄRÄRAHA: (yhden vuoden osuus): Meri-Karinan Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s alueen terveydenhuollon yksiköiden lääkärityövoiman lisääminen YHTEENSÄ: Automaa - asiakasomistajan autokauppa Ford Focus Trend Design erottuu muotoilullaan ja varustelullaan. Ford Focus Trend Designissa on vakiona kineettinen muotoilu ja vastustamaton varustelu: Urheilulliset istuimet Bluetooth ääniohjauksella Vakionopeudensäädin Kaksoisautomaattinen ilmastointi 16 kevytmetallivanteet Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella (diesel-mallit) E 159 g/km Ford Focus Trend Design -mallisto alkaen ,82 (+ toim.kulut 600 =20.460,82 ) *autoveroton hinta 16660,- + arv.autovero 5302,97 yht ,97 + toim.kulut 600,- = 22562,97 CO2-päästöt 169 g FordFocus Trend Design -malliston autoveroton hinta alk arvioitu autovero CO 2 -päästöllä 159 g/km 4.560,82. Hintaan lisätään toim.kulut 600. CO 2 -päästöt g/km, EU-yhdistetty kulutus 4,4-8,0 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. Feel the difference Automaa Turku Ford Satakunnantie 164 Vaihtoautot Uudet autot Huollon ajanvaraus Varaosat Automaa palvelee ma-pe klo ja la klo

14 N:o 1 Syöpäjärjestöjen valtakunnalliset neuvottelupäivät: Syöpätyön ydintoiminta kohentuu kun tukitoimien päällekkäisyyksistä päästään eroon Järjestökenttä katsoo, että Syöpäjärjestöjen on aika pistää organisaatiorakenteensa uusiksi. Syöpäpotilaiden kannalta on tärkeää, että järjestöt pystyvät tarjoamaan entistä tehokkaampaa ja tasalaatuisempaa palvelua maan joka kolkassa. Ongelmaksi muodostuu se, miten uudistus toteutetaan ja kuka toimii aloitteentekijänä. Organisaatiouudistus nousi keskeiseksi aiheeksi Syöpäjärjestöjen valtakunnallisilla neuvottelupäivillä, joita Lounais- Suomen Syöpäyhdistys isännöi tammikuussa. Paikalle saapui satakunta syöväntorjuntatyön ammattilaista eri puolilta maata. Syöpäjärjestöjen neuvottelupäivillä korostui useaan otteeseen viesti siitä, että taloudellinen taantuma tulee vaikuttamaan järjestöjen tulevaan toimintakauteen heijastuessaan niin rahoittajiin ja varainhankintaan kuin toiminnan laajuuteen ja syöpäpotilaitten arkeenkin. Kauppaneuvos Arto Arvonen painotti, että järjestöjen on parannettava kustannustehokkuuttaan. - Ryhmässä on kustannustehottomuutta, koska meillä teetetään samoja tehtäviä päällekkäin monessa paikassa. Taloushallinnon puolella on vaikka kuinka paljon toimintoja, jotka pitäisi keskittää yhteen paikkaan järjestöjen sisällä tai sitten ostaa ne ulkoa, jolloin saadaan tehokkuutta aikaan. Päällekkäisyyteen ei ole taloudellisesti eikä laadullisesti varaa, Arvonen tähdensi. Tarvetta kuntauudistukselle Toiminnan tehostamisen ja selkiyttämisen tarve, sekä organisaatiorakenteen yksinkertaistamisen ja yhtenäistämisen välttämättömyys sisältyivät jo edellisen toimintakauden järjestöstrategiaan. Strategian toteutumista arvioineen järjestövaliokunnan työryhmän jäsenenä Arvonen totesi, että tavoitteet ovat jääneet toteutumatta yhteisen päätöksentekomallin puuttuessa. Tilaisuudessa esiteltiin neljä vaihtoehtoista organisaatiouudistusta, jotka tarjoavat eriasteisia mahdollisuuksia päätöksenteon yhtenäistämiseen. Päädyttiin niistä mihin hyvänsä, on uudistuksen toteuttaminen vaikeaa. Suomalaisessa syöpäjärjestökentässä vallitsee kansainvälisesti katsottuna hyvin poikkeuksellinen tilanne: keskusorganisaatio Suomen Syöpäyhdistykseen kuuluu kuusitoista hyvin itsenäistä jäsentä, joilla kaikilla on omat päätöksentekoprosessinsa, toiminnanjohtajansa ja tavoitteensa. - Meillä on eri kokoisia yksiköitä, maakunnallisia yhdistyksiä ja valtakunnallisia potilasyhdistyksiä, joilla on erilaiset henkilöstöä koskevat ja taloudelliset edellytykset. Niitä on vaikea käsitellä kokonai- Sosiaali- ja terveysministeri pohti syövänhoidon tulevia haasteita Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) totesi Syöpäjärjestöjen valtakunnallisilla neuvottelupäivillä, että suomalainen terveydenhoito on laadukasta ja terveydentilamme on monien osoittimien mukaan kohentunut. Silti ei pidä unohtaa, että samalla sosioekonomiset terveyserot ovat pääosin säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Hyssälä muistutti, että suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on rakennettu universalismin periaatteella - samat laadukkaat palvelut koko kansalle. - Edessämme on runsaasti haasteita ja tavoitteita. Syövänhoidosta tulee saada viiveet pois ja pullonkaulat todettua sekä hoidettua. Henkilöstön riittävyys on turvattava ja rakennettava oikea työnjako. Ala on saatava houkuttelevaksi ja pidettävä sellaisena, jotta taataan innokkaat, oppivat työntekijät. Hoidon porrastaminen, keskittäminen ja hajauttaminen on mietittävä. Uudet tehokkaat hoitomuodot on saatava nopeasti käyttöön, mutta ne on myös arvioitava tarkkaan. Uusi teknologia on käytettävä hyväksi niin sädehoidossa kuin sähköisessä tiedon jakamisessa, ministeri listasi ja painotti lopuksi myös syövän ennaltaehkäisyn ja seulontatutkimusten merkitystä. Syöpäjärjestöjen valtakunnallisille neuvottelupäiville saapunut ministeri Liisa Hyssälä lausui, että Suomi on taloudellisesta taantumasta huolimatta rikas maa. - Meillä on hoitohenkilökuntaa, niin lääkäreitä kuin sairaanhoitajia kansainvälisessä vertailussa runsaasti. He ovat tehneet erinomaista työtä. Edelleen tarvitaan osaamista ja kehityksen nopeaa seuraamista. Näillä edellytyksillä pystymme hoitamaan syöpää oikea-aikaisesti, vaikuttavasti, tasa-arvoisesti ja tehokkaasti myös vuonna 2020, hän sanoi. suutena, pääsihteeri Harri Vertio eritteli. - Kuntauudistuksessa on ollut kyse tismalleen samanlaisesta ongelmasta kuin meillä: Miten saada yhtenäistä päätöksentekoa ja toimintaa aikaan, kun keskushallinnon organisaation oikeudet käskeä tai tuottaa yhteistä palvelua kaikille puuttuvat. Valtionhallinnossa on todettu jo ajat sitten, että kuntia on ihan liikaa. Se on hyvin epätaloudellista toimintaa hyvin erikokoisissa yksiköissä, ja ongelmat ovat identtiset, hän vertasi. Vertio uskoi, että uudistuksen myötä syöpäpotilaille voidaan paremmin taata toiminnan laatu ja toivottavasti myös vaikuttaa sen määrään. - Hyödyn pitää näkyä potilaan päässä. Jos se ei tuota mitään, ei uudistukseen kannata ryhtyä, hän totesi. Motivaatiota löytyy mutta ongelmia on Vaihtoehtoiset organisaatiomallit käsitellään jäsenjärjestöjen yhteisellä foorumilla, jonka jälkeen järjestövaliokunta tarttuu kevään kuluessa ehdotuksiin, ja selvittää, mitkä niistä ovat toteutuskelpoisia. Ratkaisu tulee olemaan herkkää tasapainottelua ohjattavuuden ja jäsenjärjestöjen alueellisen itsenäisyyden välillä. Eräs ongelmista on se, kuka uudistuksessa toimii liikkeellepanevana voimana. - Järjestöt odottavat sitä keskusjärjestöltä, mutta meillä ei ole käskyvaltaa. Voimme vain tehdä ehdotuksia, totesi Vertio, joka kaikesta huolimatta uskoo, että ratkaisuun tullaan pääsemään. - Vaikuttaa siltä, että aika on nyt sille kypsä. Kaikilla järjestöillä näyttäisi olevan halua yhteistoimintaan, Vertio totesi neuvottelupäivien päätteeksi. Hän muistutti, että menee kuitenkin vuosia, ennen kuin 30 vuotta vanha rakenne muuttuu. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Uudet, raikkaat Tarhurin täysmehut löydät kaupan kylmähyllystä.

15 N:o Masennus voi heikentää syöpähoitojen tulosta Pitkään on keskusteltu masennuksen ja syövän yhteydestä. Pitävää näyttöä siitä, että masennus aiheuttaisi syöpää, ei kuitenkaan ole. Viitteitä sairastumisriskin kasvusta sen sijaan on muun muassa miesten keuhkosyövän osalta 1990-luvulla tehdyssä tutkimuksessa. Sen mukaan masennus nostaisi sairastumisriskin jopa kolminkertaiseksi. - Suomessa syövänhoito on kansainvälisestikin erittäin korkealla tasolla. Syövän aiheuttamiin psykososiaalisiin ongelmiin kiinnitetään kuitenkin liian vähän huomiota, toteaa yksikön päällikkö Jukka Kärkkäinen. - Se ei suinkaan tarkoita, että sairastumissyy keuhkosyöpään olisi masennuksessa. Enemmänkin se voi kertoa siitä, ettei masentunut jaksa riittävästi huolehtia itsestään ja hyvistä elämäntavoista. Osa syövistähän olisi estettävissä elämäntavoilla ja oikealla ravinnolla. Näin sanoo psykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Jukka Kärkkäinen, joka työskentelee vuoden alusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen ja ohjaus -yksikön päällikkönä. Masennus ei ole väestötasolla lisääntynyt. Sen sijaan masennuspohjaiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa. Se lienee merkki työelämän aiheuttaman stressin kasvusta, joka lisää uupumusta ja lopulta saattaa johtaa masennukseen. - Jatkuvat organisaatiomuutokset muun muassa lisäävät tätä stressiä. Jos ihminen joutuu olemaan pitkään pois masennuksen takia, niin riski työkyvyttömyyseläkkeelle ajautumisesta varmasti kasvaa. Riskipotilaille varhaista tukea Kärkkäisen mukaan moniin kroonisiin sairauksiin liittyy myös masennusta. Näin on myös syövän kohdalla. Jo diagnoosivaiheessa asiaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. - Meillä syövänhoito on kansainvälisestikin erittäin korkealla tasolla. Yhä useampi paranee joko kokonaan tai pystyy elämään syövän kanssa vuosia täysin normaalia elämää. Mutta liian vähän kiinnitetään huomiota syövän aiheuttamiin psykososiaalisiin ongelmiin. Sairastuminen vakavasti aiheuttaa henkistä painetta. Osa ei tarvitse hoitoa, mutta jo keskustelu asiantuntijan kanssa voi tuoda apua. Tärkeintä olisi tunnistaa mahdollisimman varhain ne henkilöt, joille ammattiavusta olisi hyötyä. Tämä ei koske vain syöpiä, vaan muitakin vakavia, usein henkeä uhkaavia tauteja. - Periaatteessa jokaisen lääkärin perusvalmiuksiin kuuluu masennuksen tunnistaminen. Sen vuoksi on outoa, ettei siihen kiinnitetä riittävästi huomiota. Masennus voi iskeä myöhemminkin sairauden kuluessa. Mitä pitemmälle sairaus etenee ja jatkuu, sitä suuremmaksi kasvaa myös riski masennukseen. - Lääkärin olisi hyvä hoidon kestäessä kysellä tarkemmin myös potilaan henkistä vointia. Se auttaisi myös syöpähoitojen läpiviemisessä. Mikäli potilas on masentunut, se heikentää hänen sitoutumistaan hoitoon. Potilas ei jaksa yhtä hyvin hoitoja ja toisaalta saattaa laiminlyödä niitä. Näin hoitotulos ei ole paras mahdollinen. Arkeen kiinni osa-aikatyöllä Mikäli potilas joutuu pitkälle sairaslomalle, niin työelämään palaaminen saattaa aiheuttaa henkistä painetta. Miten työnantaja suhtautuu pitkään poissaoloon, miten työkaverit ottavat vastaan? Ne kysymykset varmasti pyörivät päässä. - Sen vuoksi syöpäpotilaankin pitäisi pyrkiä palaamaan työhön mahdollisimman pian akuutin vaiheen jälkeen. Jukka Kärkkäisen mukaan osasairauspäiväraha voisi olla yksi keino nopeampaan työhön paluuseen. Vuoden vaihteessa ehdot muuttuivat siten, että jo yhdeksän sairauspäivän jälkeen tämä voi olla mahdollista. Aiemmin sairauspäiviä piti olla vähintään 60. Toistaiseksi Suomessa on suhtauduttu asiaan musta-valkoisesti. Joko työntekijä on täysipainoisesti työkykyinen tai sitten hän on sairauslomalla. - Esimerkiksi moni mielenterveyspotilas haluaisi tehdä työtä pienemmällä työpanoksella, mutta ymmärrän että työnantaja haluaa silloin jotain taloudellista kompensaatiota. Myös syöpäpotilaat voisivat tehdä työtä voimiensa mukaan. Näin alennettaisiin kynnystä palata työhön ja vältettäisiin myös riskiä syrjäytyä. Teksti: Kuva: Timo Moberg Jukka Kärkkäisen arkisto KAUPPAA JO VUODESTA 1913 LIHATUKKU VIKTOR ELO OY Autokatu 12 Oriketo puh , fax OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA. KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN. Uudet, täyteläiset Tarhurin marjakeitot löydät kaupan kylmähyllystä.

16 N:o 1 Yhteistä kokemusta on hyvä jakaa Vertaistukihenkilöksi voi ruveta vaikkapa siksi, että itse on jäänyt tukea paitsi eikä halua samaa kohtaloa muille. Tai siksi, että on tukea saanut ja osaa antaa sille arvoa. Sari Mäki uskoo, että olisi aikanaan säästynyt monelta turhalta murheelta, jos olisi voinut vaihtaa kokemuksia toisen nuoren syöpäpotilaan kanssa. Päivi Virtanen puolestaan sai epävirallista vertaistukea heti sairaalaan päästyään. Virtanen päätti antaa hyvän kiertää. Ja Mäki tekee kaikkensa, ettei kukaan joutuisi olemaan yhtä eksyksissä kuin hän oli liki kuusi vuotta sitten. Päätöstensä vakuudeksi naiset kävivät hiljan rintasyövän vertaistukikurssin ja odottavat jännittyneinä ensimmäistä kutsua potilaan luokse. Uusia syöpätapauksia ilmaantuu ihan varmasti. Mäkikin tietää nyt, ettei ole maailmankaikkeuden ainoa nuori rintasyöpäpotilas. - Voi kun silloin sairastuessa olisi saanut toiselta pienten lasten äidiltä neuvoja ja vinkkejä. Äitihän kuitenkin kantaa suurimman vastuun lapsista. Sairaus kääntää monet perusasiatkin uuteen kuosiin. Mäki aprikoi, ettei vertaistukihenkilön iällä ole niin kauheasti merkitystä. Olennaisempaa on, että hän on samassa elämäntilanteessa tuettavansa kanssa. Selviytyjät Sari Mäki kertoo omasta paranemisprosessistaan, että kaikki sujui loppujen lopuksi hyvin. Mutta psyyke tuli pahasti jäljessä. Nyt Mäki tuntee olevansa selviytyjä, sinut syövän kanssa. - Haluan olla elävä esimerkki siitä, että syövästä voi päästä yli. Teinien äiti Päivi Virtanen sairasti syöpänsä pari vuotta sitten. Leikkauspöydälle hän joutui kolmeen kertaan. Sairaalareissuihin sisältyi onnekkaita sattumuksia. Kun Mäen huonetovereiksi oli osunut varttuneempia naisia, Virtanen jakoi huoneen ikätovereiden kanssa. - Jo ennen kuin minut oli kärrätty leikkaussaliin, oli puhelinnumerot ja meiliosoitteet vaihdettu, Virtanen nauraa. Uusilta ystäviltä sai kullanarvoista käytännön tietoa. - Yhdelle tuli sytostaateista sellainen ja sellainen olo - ja toiselle myös. Oli huojentavaa kuulla, että muillakin voi olla samanlaista kuin itsellä. Ettei olekaan yksin tuntemuksineen. Ja että moni pelottavalta tuntuva juttu kuuluukin asiaan. Tyly maailma Sekä Sari Mäki että Päivi Virtanen kertovat kiitollisina saaneensa läheisiltään upeaa tukea ja kannustusta pitkin matkaa. - Mutta aina sitä joutuu miettimään, kuinka paljon raaskii kuormittaa ystäviä ja perhettä, Mäki sanoo. - Niin ja vain saman läpikäynyt tietää täsmälleen, miltä toisesta tuntuu. Ehkä jo puolikkaasta lauseesta, Virtanen lisää. Naiset tietävät, ettei itse sairaus välttämättä ole ainoa kestettävä. Maailma voi olla uskomattoman tyly; syövällä on yhä mystistä ja hirmuista mainetta jäljellä. Osa ystäväpiiristä saattaa vaihtua, kuten Sari Mäelle kävi. Kerrankin näin yhden tuttavan lymyävän kaupassa hyllyjen takana, ettei tarvitsi nähdä naamatusten. Moni karttaa syöpäpotilasta siksikin, ettei tiedä mitä sanoa. Hyvänen aika, ei niiden sanojen niin väliä ole. Pääasia, ettei häivy tiehensä, naiset painottavat. Teksti: Kuva: Marja Myllyluoma Minna Vaininen Rintasyöpä - vertaistukihenkilötoiminta Vertaistukihenkilö kuuntelee ja auttaa oman kokemuksensa kautta. Toiminnan periaatteena on keskinäinen luottamus ja tasavertaisuus. Vertaistukihenkilö on Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n kouluttama vapaaehtoinen. Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n rintasyöpäpotilaiden vertaistukihenkilöillä on oma sairauskokemus ja heillä on pitkä kokemus vertaistukijana toimimisesta. Vertaistukea on mahdollista saada yksilöllisesti tai ohjatussa keskusteluryhmässä. Yksilöllisesti on mahdollista saada vertaistukihenkilö Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n tukihenkilövälityksen kautta. Vertaistukihenkilöksi pyritään löytämään aina mahdollisimman hyvin tuettavan tilannetta ja tarpeita vastaava tukihenkilö. Vertaistukihenkilö tapaa tuettavaa sovitussa paikassa, vierailee tuettavan luona hoitolaitoksessa tai on yhteydessä tuettavaan puhelimitse. Vertaistukitoiminta voi olla kertaluonteista tai se voi kestää pidempään tilanteesta ja tuen tarpeesta riippuen. Vertaistukihenkilövälitys, puhelin Keskusteluryhmä kokoontuu Meri - Karinan toimintaja palvelukeskuksessa joka kolmas torstai klo Linja - auto nro 54 tunnin välein Kauppatorin kulmalta Eerikinkadulta Meri - Karinaan. Keskusteluryhmässä voi tuoda esille omia sairauden mukanaan tuomia tunteita ja ajatuksia sekä jakaa niitä toisten saman kokeneiden kanssa. Keskusteluryhmään voi tulla mukaan myös vain kuuntelemaan. Ryhmän ohjaajina toimivat Tyksin rintasyöpähoitajat. Puhelintukihenkilötoiminta Vertaistukea on mahdollista saada myös puhelimitse maanantaisin klo ja keskiviikkoisin klo (ei kesäaikana). Päivystävän puhelintukihenkilön tiedot saa soittamalla numeroon Ryhmä läheisensä menettäneille Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää keskusteluryhmän syöpään menehtyneiden läheisille. Ryhmässä on mahdollista keskustella omista tunteista, kuten surusta ja ikävästä ja jakaa niitä toisten saman kokeneiden kanssa. Ryhmä aloittaa kokoontumisensa syyskuussa 2010 Meri - Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Kokoontumiset toteutetaan kuukausittain, syyskuun 2010 ja toukokuun 2011 välisenä aikana. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli ilmoittautujia on vähintään viisi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ryhmään mennessä, puh Selviytymiskokemusta on hyvä jakaa eteenpäin. Päivi (vas.) ja Sari haluavat jakaa omia kokemuksiaan toimimalla vertaistukihenkilöinä. Samassa elämäntilanteessa olleet tukijat voivat antaa vaikkapa käytännön vinkkejä taudin kanssa jaksamiseen. TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ Uusikaupunki on Kenkäkauppa Alinan koti. Tule kylään. Kylässä paljon kenkiä. Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh ARTO SOININEN Tmi Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikkovuokraus, myös pianon siirrot. Puh Kasken Apteekki KAARINAN AUTOKOULU Oskarinaukio 3 Kaarina Yli 60 v. turkulaista puutarhakauppaa KAUPPILAN PUUTARHAKESKUS Kaurakatu 43, Turku Puh. (02) fax (02) Sidonta KIINTEISTÖTOIMISTO HANSA KASKENMÄEN KUKKA Kaskenkatu Turku puh. (02) Av. ma-pe 9-17, la 9-14, su RAISION APTEEKKI Kerttulantie 4 Raisio Puh TURUN LUKKO Kukkakimppu Helsingintie 5, Salo (02) , fax (02) ERIKOISHAMMASTEKNIKKO JAAKKO LAINE KELA-KORV. VETERAANEILLE HAMMASPROOTESI ONGELMIA? KAUPPIASKATU 10 C TURKU PUH. (02) FYSIO- JA LYMFATERAPIAA Lemuntie 41, Nousiainen (02) , gsm Ryhmä syöpään sairastuneille nuorille aikuisille Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää syöpään sairastuneille nuorille aikuisille suunnatun keskustelu- ja tukiryhmän. Ryhmä on tarkoitettu äskettäin sairastuneille. Ryhmän sisältö kehittyy osallistujien tarpeiden ja toiveiden suuntaisesti. Osa ryhmäkerroista voi sisältää myös alustuksia toivotuista aiheista ja asioita voidaan käsitellä ja tuoda esille lisäksi erilaisten toiminnallisten menetelmien (esimerkiksi valokuvaterapia, kuvataideterapia ) avulla. Ryhmä kokoontuu syyskuun 2010 ja toukokuun 2011 välisellä ajalla kuukausittain Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Ohjaajana toimii terveydenhoitoalan ammattihenkilö. Alustuksista ja toiminnallisista ryhmistä vastaavat alan asiantuntijat. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli ilmoittautujia on vähintään viisi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mennessä, puh Ryhmä syöpään sairastuneiden puolisoille Sairastuminen syöpään ja hoidot verottavat molempien; sairastuneen ja hänen puolisonsa henkisiä voimavaroja. Jaksamisen tukemiseksi Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää syöpään sairastuneiden puolisoille oman keskustelu- ja tukiryhmän. Ryhmä kokoontuu syyskuun toukokuun 2011 välisenä aikana kuukausittain Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ryhmään mennessä, puh Tukihenkilö - ja vertaistukihenkilötoiminta Tuki- tai vertaistukihenkilö vierailee tuettavan luona, on puhelinyhteydessä tai tapaa tuettavaa sovitussa paikassa. Tukihenkilö on sairauden kokemisen ja siitä aiheutuneiden tunteiden ja arkielämän asiantuntija. Vertaistukihenkilöllä on omakohtainen kokemus syöpäsairaudesta. Toiminta on luottamuksellista. Tuki- ja vertaistukihenkilöille järjestetään peruskoulutus, lisäkoulutusta ja mahdollisuus työnohjaukseen Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n toimesta. Tervetuloa mukaan toimintaan! Lisätietoa Lounais- Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoiminnasta p tai

17 N:o KAIKKI TIETOPALVELUT KAAPELIVERKOSTA TURUN JA KAARINAN ALUEILLA TV JA RADIO 1. Peruskanavat / TV Tv: YLE TV1, YLE TV2, YLE Teema, YLE FST5, MTV3, Nelonen, Nelonen HD, LIV, TurkuTV, Sub, SuomiTV, Nelonen Sport, BBC World News, JIM, Deutsche Welle, TV5MONDE, TV7, Iskelmä, The Voice / TV Viisi, MTV, Inspiration, World Fashion, Russia Today, Al Jazeera English, Eurosport (kiinteistökohtainen) Radio: YLE Puhe, Ylen Klassinen, YLE Mondo. Lisäksi yli 20 analogista radiokanavaa. 2. Tilaus-tv-kanavat Yli 80 kanavaa elokuvia, sarjoja, urheilua, piirrettyjä, dokumenttejä, tiedettä, historiaa. Lisäksi teräväpiirtokanavat: CANAL+ Film HD, CANAL+ Sport HD, Discovery HD, Animal Planet HD Eurosport HD, MTV HD, Rush HD, Silver HD, SVT HD, TV1000 HD ja Viasat Sport HD Turun Kaapelitelevisio Oy Kauppiaskatu 5 Puh. (02) Avoinna: ma 9 18 ti pe 9 17 la Monipuoliset peruskanavat, Matkan hinta: laaja valikoima maksullisia jäsenet lisäkanavia 129 euroa ei-jäsenet 143 euroa sekä varma ja nopea internet-yhteys kaikki samasta Hintaan verkosta. sisältyy: Tee hyvä, edullinen ja * linja-autokuljetukset tulevaisuuteen * kahvi- ja lounastarjoilu tähtäävä ratkaisu kotisi hyväksi. * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * risteily saaristolaiva Wellamolla * roolioppaan palvelut * matkanjohtajan palvelut INTERNET 3. Kaapelilaajakaista Nopea ja varma internetyhteys.viisi nopeutta 100 Mbit:iin asti HUOLTOPÄIVYSTYS JOKA PÄIVÄ klo 9 22 puh Matkan hinta: jäsenet ei-jäsenet HALUAISITKOIlmoittautumiset ja sinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen JÄSENEKSI? Kevätmatkat Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) Matkanjohtaja: Maija Parmanen 76 euroa 90 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * lounas * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * paikallisoppaan palvelut * matkanjohtaja palvelut lisätiedot: Matkari Oy puh Matkanjohtaja: Pirkko Hallanoro MERITEATTERIA ITÄISELLÄ SUOMENLAHDELLA JA MERIKESKUS VELLAMO KOTKASSA LAUANTAINA Mitä tulee Mitä työterveyshuollon tulee jälkeen? Matkaohjelma Kotkan uusi, valtavan yleisösuosion ja useita palkintoja saavuttanut Merikeskus Vellamo kohoaa jykevänä maamerkkinä Kotkan kantasatamassa. Sen hyökyaallon muoto ja julkisivumateriaalit tekevät siitä poikkeuksellisen rakennuksen. Sisäänsä se kätkee Suomen Merimuseon, Kymenlaakson Museon sekä merenkulun tietokeskuksen. Vellamon satamalaiturista lähdetään meriretkelle keskelle kauneinta itäisen Suomenlahden saaristoa Ruotsin kuningas Kustaa III:n johdolla. Huumorilla höystetty monologi yhdistyy elävällä tavalla merihistorian tapahtumapaikoille Ruotsinsalmen meritaistelun maisemiin. työterveyshuollon Lähtö klo 8.00 Ortodoksisen kirkon saaristolaiva Wellamo lähtee luota, Yliopistonkatu Eläkkeelle siirtyessäsi 19, Turku. työterveyshuolto risteilemään lakkaa, itäiselle tarve Suomenlahdelle. uusi Kuningas Terveysturva- Kustaa III:n roolissa Ajo Kotkaan, jälkeen? huolehtia jossa terveydestä nautitaan ei. kahvit Merimuseon vakuutus takaa kahvila-ravintola säännölliset terveystarkastukset opas viihdyttää yleisöä sekä näyttää Tapiolan Laakongissa vuotiaalle. Kahvihetken Ja jälkeen nopean pääsyn ainutlaatuisen leikkaushoitoon. multimediaesityksen. tutustutaan Eläkkeelle Lisätietoja museoihin. 55plus-palveluistamme Suomen Merimatka siirtyessäsi työterveyshuolto ja ajanvaraus päättyy lakkaa, Tapiola Villa Kärkisaareen, ma pe jossa tarve Merimuseon huolehtia Selko perusnäyttely -keskusteluun herättää terveydestä ei. Tapiolan 5100 uusi nautitaan noutopöydän Terveysturvavakuutus Ajanvaraus eloon Suomen värikkäästi takaa myös säännölliset tapiola.fi merenkulun historian vuotiaalle. ja esineistön. Kymen- Ja nopean ha pääsyn perhehuvila leikkaushoitoon luvulta veden /aikaterveystarkastukset antimista. Villa Kärkisaari on vanlaakson museo Klaukkala: kertoo Kuonomäentie elämänmakuisia tarinoita Lisätietoja Tuusula: virran Koskenmäenpolku 55plus-palveluistamme varrelta. Klo 1 Turkuun ja ajanvaraus saavutaan noin Tapiola klo äärellä, keskellä lumoavaa luontoa. Selko Klaukkala: -keskusteluun Kuonomäentie ma pe Ajanvaraus Tuusula: Koskenmäenpolku myös tapiola.fi 1 /aika Klaukkala: Kuonomäentie 2 Klaukkala: Kuonomäentie 2 Tuusula: Koskenmäenpolku 1 Klaukkala: Kuonomäentie :ukrut 2 Tuusula: Koskenmäenpolku 1 Klaukkala: Kuonomäentie Uudet hienot, muodikkaat peruukkimallit Monipuolinen ja muodinmukainen Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi. Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin. Liikkeestämme saatavana kaikki Laadukkaat Suomeen tuotavat monofilament-peruukit peruukkimallistot. antavat Hetitoimituksessa luonnollisen laaja varasto. ilmeen Nykyaikaiset muodikkaat mallit Revlon, Laadukas Adolfo, kestävä Ellen materiaali Wille, Dimples, Henri Omat Margu, pesu- Natural ja hoitotuotteet Image, Wig, Raquel Neuvonta, Welch, opastus Hairline ja kampaamopalvelut PERUUKKILIIKE Palvelun tarjoaja Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Palvelun Palvelun tarjoaja tarjoaja Keskinäinen Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola 18 Raquel Welch European Collection Eerikinkatu 9 Wiklundin Turku viereinen valopiha puh Ma-To Eerikinkatu B Pe , Turku la sulj. Puh Ma-To Pe Maalit, tapetit, laatat ja lattianpäällysteet kaikki kodin sisustamiseen! Turku: Satakunnantie 100 Kaarina: Niemeläntie 2 VOIT LIITTYÄ henkilökohtaisen käynnin yhteydessä yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku puhelimitse (02) postittamalla liittymislomakkeen JÄSENMAKSU VUODESSA 15 - LIITY JO TÄNÄÄN! JÄSENMAKSU VUODESSA 15 (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!) Nimi: MEDLEMSAVGIFT 15 PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!) Nimi/Namn: Lähiosoite: Lähiosoite/Näradress: Postitoimipaikka: Postitoimipaikka/Postadress: Tämä lomake palautetaan osoitteella: LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Itäinen Pitkäkatu 30 Tämä lomake TURKU palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Itäinen Pitkäkatu 30, TURKU Denna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f., KATSO JÄSENEDUT KÄÄNTÖPUOLELTA Österlånggatan 30, ÅBO LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 229, ASKAINEN puh Avoinna: KLO Äitienpäivästä elokuun loppuun

18 N:o 1 Lähikuvassa emeritaprofessori Auli Toivanen Kantasolututkimuksen ytimessä Emeritaprofessori Auli Toivanen on osa suomalaisen kantasolututkimuksen suurta tarinaa. Jos vähän kärjistää, kaikki alkoi siitä kun hän miehensä Paavon kanssa toimitti kotiin erän hedelmöitettyjä kananmunia palatessaan yhteiseltä Yhdysvaltain tutkimusjaksolta - varmaan kallisarvoisimpia munia, mitä tähän maahan on ikinä tuotu. Niistä lähti kehitys, joka osaltaan edisti sitä, että leukemiaan sairastuneista suomalaisista jo 80 prosenttia paranee sairaudestaan. Emeritaprofessori Auli Toivanen palkittiin Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa viime joulukuussa Matti Koivurinta -mitalilla mittavasta työstään lääketieteen ja erityisesti hematologisen syöväntutkimuksen hyväksi. - Se on taiteellisesti hieno mitali - puhumattakaan kunniasta, jota suuresti arvostan, Auli Toivanen sanoo tyytyväisenä. Neljäkymmentä vuotta lääketieteen tutkimusta on ura, josta kannattaakin olla tyytyväinen. Auli Toivanen on saanut olla mukana keskeisenä tekijänä immunologian valtavassa harppauksessa 1960-luvun lähestulkoon nollapisteestä tähän päivään. Eläinlääkärin tytär Salossa kasvuikänsä asuneelle uran valinta oli selvä jo lapsena. - Isäni oli eläinlääkäri, äiti sairaanhoitaja. Me lapset saimme olla paljon mukana isän työssä, ja silloin kiinnostuin biologiasta ja auttamisen ajatuksesta. Isästä eläinlääkintä ei ollut naisen työtä - ja niin minä lähdin Turkuun lukemaan lääkäriksi Samalta vuosikurssilta löytyi myös Paavo Toivanen. Nuoret valmistuivat yhdessä, menivät naimisiin ja saivat vähitellen viisi lasta. - Aluksi työskentelimme bakteriologian ja serologian laitoksella Eero Mustakallion johdolla. Kävi selväksi, ettei ollut hyvä että aviopari työskenteli samalla laitoksella, ja minä siirryin sisätautien klinikalle. Teimme Paavon kanssa silti tiivistä yhteistyötä. Paavo oli teoreetikko, minä kliinikko: sillä tavalla pystyimme yhdistämään teorian käytäntöön, Auli Toivanen muistelee. Hän pahoittelee, etteivät nykypäivän kliinikot juuri enää ymmärrä mitä tutkijat puhuvat. Teoria on liiaksi etääntynyt käytännön lääkärintyöstä. - Siinä välissä tarvitaan tulkkeja, jotka ymmärtävät molempia puolia. Minä olin sellainen tulkki... Sisätautien klinikalla vielä apulaisprofessorina toimiessaan Toivanen kävi joka päivä mikrobiologian laitoksella juomassa päiväkahvit. Hän sanoo sitä kielikylvyksi: niin molempien laitosten edustajat oppivat ymmärtämään toistensa kieltä ja toimintaa. Sisäsiittoisia kanoja Vuonna 1969 Toivaset väittelivät ja saivat tilaisuuden liittyä R.A. Goodin tutkimusryhmään Yhdysvaltojen Minneapolisiin. - Tulimme sinne juuri kun he olivat tehneet ensimmäisen luuytimensiirtonsa pienelle pojalle. Meidän tehtäväksemme tuli tutkia kananpoikien kantasoluja ja sitä, miten saatua tietoa voisi soveltaa ihmislääketieteessä. Tutkimusten kantasolut piti saada sisäsiittoisista kanakannoista. Ilmiö on sama kuin siirrännäisillä yleensä: luovuttajan pitää olla kudostyypiltään mahdollisimman samanlainen kuin saajan, jotta keho ei hylji siirrännäistä. Tutkimusmateriaali piti siirtää Suomeen, jonne Toivaset palasivat tutkimustyötään jatkamaan. He lähettivät Suomeen hedelmöitetyt kananmunat, joista sitten kuoriutui Suomen ensimmäiset kantasolukoeeläimet. Professorit Eero Mustakallio ja Heikki Arvilommi järjestivät niille tilat Tuorlan kartanosta, joka silloin vielä kuului Turun yliopistolle. - Me kokosimme ison tutkimusryhmän ja jatkoimme tutkimuksiamme. Sitten saimme Baselin Nobelin palkinnoistaan tunnetusta immunologiainstituutista kutsun 50 huippututkijan joukkoon. Muutimme Sveitsiin viiden lapsemme ja apulaisen kanssa. Kun tulimme takaisin, oli aika aloittaa luuytimen siirrot leukemiapotilailla. Hirvittävän iso haaste Toivaset saivat tukea lastenklinikan professorilta Tuomas Peltoselta, joka kannusti heitä uskaltamaan. - Haaste oli hirvittävän iso. Kukaan ei vielä osannut tekniikkaa, ei edes ulkomailla, Auli Toivanen tunnustaa. Kliinikko ja teoreetikko, aviopari Auli ja Paavo Toivanen opettelivat aikoinaan ymmärtämään toistensa ammattikieltä. Auli Toivasen mukaan teorian ja käytännön sekä myös eri alojen spesialistien välinen kielitaidottomuus on tämän päivän ongelma, jonka ratkaísu on yhteistyössä. - Siihen aikaan kaikki leukemiapotilaat kuolivat. Mitään menetettävää ei oikeastaan ollut. Toimenpiteet suunniteltiin ja tehtiin laajassa yhteistyössä sädehoitoklinikan, lastenklinikan, sisätautiklinikan ja mikrobiologian laitoksen kesken. Kaksi ensimmäistä siirtoa onnistui ja työtiimi sai rohkeutta jatkaa työtään. Auli Toivanen kokee, että onnistuminen vaikutti kaikkeen muuhunkin hoitoon: - Kaikki ikään kuin nytkähti eteenpäin. Luuytimen siirrot opettivat meidät tarttumaan uusiin haasteisiin. Yhteistyötä tarvitaan Emeritaprofessori Toivanen toivoo, että samantapainen ennakkoluuloton into tarttuisi tänäänkin kantasolututkijoihin ja kliinikoihin. - Hoitoa pitäisi laajentaa muuhunkin kuin leukemiaan. Se soveltuisi muihin vaikeisiin autoimmuunisairauksiin: esimerkiksi reumatologisessa LEDsairaudessa voitaisiin samalla tavalla tyhjentää sairas luuydin ja siirtää sen tilalle tervettä. Ongelmana on Toivasen mainitsema spesialistien välinen kielitaidottomuus: reumatologit pelkäävät kantasolututkijoita, ja kantasolututkijat eivät osaa reumatutkijoiden kieltä. - Ratkaisu on yhteistyössä. Meidän tutkimustamme edisti esimerkiksi sädehoito-opin professori Eeva Nordman, joka tuli meidän luoksemme kysymään, miten solusalpaajat haittaavat immuunipuolustusta. Ryhdyimme selvittämään sitä. Istuin kerran viikossa Nordmanin kansliassa: hän opetti minulle syöpäsairautta, minä hänelle immunologiaa ja sisätauteja. Sitä kautta Auli Toivanen sai kontaktin myös Lounais- Suomen Syöpäyhdistykseen, jonka asiantuntijana hän toimii vieläkin. Muuten hän on jättänyt tutkimustyön. - Se oli valtavan hauskaa, mutta nyt sen aika on ohi. Tein tutkimusta niin täysillä, etten ala sitä nyt eläkkeellä vääntämään pikkusormellani. Kaikki tai ei mitään... - Minulla on vielä lääkärinvastaanottoni ja sen ohessa aikaa isolle perheelleni ja itselleni. Tiede oli elämäni suola; sokerit ovat pohjalla, Auli Toivanen nauraa. Hänen äänessään on vapauden sointi. Teksti: Kuva: Eva Latvakangas TS arkisto Onneksi on... Iso-Heikkilään uusi viihtyisä kerrostalo palveluita naapurista As Oy Pikku-Heikki on 28 asunnon rakenteilla oleva kerrostaloyhtiö, jonka erikoisuus on sen sijainti: lyhyt yhdys käytävä mahdollistaa halutessasi esimerkiksi ateria-, siivous- ja hoitopalveluja suoraan Iso-Heikin palvelutalosta kotiisi. Rauhallinen, vehreä alue sijaitsee Iso-Heikkilässä, kolmen kilometrin ja hyvien yhteyksien päässä Turun keskustasta. Läheltä löytyvät kauppa ja apteekki. Tyylikkäiden, laadukkaasti rakennettujen asuntojen suunnittelussa on huomioitu myös turvallisuus ja esteettömyys. Arvioitu valmistumisaika on joulukuu MYYNTI: Hartela Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, Turku puhelin , Matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 5,9 snt/min (alv 22 %) Ihannekoti vaikka eläkeikää lähestyville! MYYNTI- VELATON HUONEISTOT HINTA ALK. HINTA ALK. 2h+kk 40,5 m h+kk 43,0 m h+kk 50,0 m h+k 53,5 m h+k 58,5 m OSOITE: Iso-Heikkiläntie 5 A, Turku PIKKU-HEIKKI...Drive-in apteekki Pyhän Henrikin Apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja drive-in -palvelupisteestä käsin. Arkisin kello 9-20 ja lauantaisin 9-17 Puhelin (02) Fax (02) Itsehoitotuotteista bonukset S-etukortilla Yhteistyössä AboaPharm Oy

19 N:o Tiedeviestinnän moniottelija ehtii moneksi Tuula Vainikaiselle Vuoden tiedetoimittaja -palkinto Tuula Vainikainen on Vuoden tiedetoimittaja Palkinnon hänelle toi poikkeuksellisen monipuolinen ura viestinnän ammattilaisena, joka ei kaihda vaikeitakaan tehtäviä. Lisäksi Tuula on monelle myös hyvä ystävä: vilkas ja seurallinen toimittaja on tuttu näky alan ammattijärjestöjen tapaamisissa. Ensimmäinen kohtaamiseni Tuula Vainikaisen kanssa on jäänyt elävästi mieleen. Siitä on yli kymmenen vuotta ja olin Terveyden edistämisen keskuksen palveluksessa. Turkuun tulin Lääkäripäiville ja siellä pidettiin tiedotustilaisuutta. Aihetta en enää muista, mutta infon pitäjää muistan tarkkailleeni kunnioittavasti: tarmokas, vaaleatukkainen ja ystävällisesti hymyilevä nainen kävi kysymässä, olenko saanut kaiken haluamani. Hän esitteli paikalla olevat asiantuntijat ja huolehti, että kaikki saivat kahvipöydän antimista. Nainen olisi varmaan muuttunut kynäksi ja lehtiöksi tarvittaessa. Tiedotustilaisuus oli myös menestys: toimittajia oli paljon ja aiheet kiinnostavia. Tuollaisia kaikkien tiedottajien pitäisi olla, mietin mielessäni. En silloin ymmärtänyt, että olin törmännyt ainutkertaiseen yksilöön, Vainikaisen Tuulaan. Tuula Vainikainen on varmasti herättänyt samanlaisia tuntoja muissakin, koska voi nyt ansiolistaansa lisätä Vuoden tiedetoimittaja 2010 palkinnon, euroa. Tiedetoimittajien liitto, joka tunnustuksen antaa, kokoaa yhteen noin tuhat tiedeviestinnän ammattilaista Suomessa. Tuula Vainikainen (s.1958) asuu Raisiossa ja on koulutukseltaan filosofian maisteri, joka opiskeli pääaineenaan yleistä historiaa. Hän aloitti työuransa Turun yliopistossa opintosihteerinä, mutta siirtyi pian tiedotustehtäviin, ensin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan ja myöhemmin Turun yliopiston tiedottajaksi ja tiedotuspäälliköksi. Vuodesta 2000 hän on tuottanut tekstejä ja palveluja oman yrityksensä, Viestintäpalvelu Tuula Vainikaisen kautta. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten tuottamien Käypä hoito -suositusten tiedottamisesta hän on vastannut vuodesta 2001 alkaen. Vainikainen on myös kysytty kouluttaja ja sparraaja erilaisissa viestinnän kehityshankkeissa. Syöpäjärjestöissä hän on kouluttanut mm. Syöpä-Cancer lehden toimitusta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä hän tekee viestinnän asiantuntijatöitä ja antaa arvokasta panostaan vapaaehtoisena. Tuula Vainikainen on myös tuttu Syöpä-Cancer lehden lukijoille: hänen artikkeleitaan on lehdessä säännöllisesti ja usein ne myös kilpailevat lehden parhaasta jutusta, kuten henkilökuva Toivo T. Salmesta. Tuula Vainikainen on myös Lapsen maailman toimitusneuvoston jäsen (1991 alkaen), Sydänliiton viestintätoimikunnan jäsen (2004 alkaen) ja Lounais- Suomen Syöväntorjuntasanomien toimitusneuvoston puheenjohtaja (2005 alkaen). Lista lehdistä, jotka ovat julkaisseet hänen tekstejään, on liian pitkä tässä jutussa kirjoitettavaksi. Vuoden tiedetoimittajaksi valinnan perusteina oli Tuula Vainikaisen monipuolisuus. Hän on toimittajana jämpti ja luotettava. Mutta myös tiedottaja, joka pystyy suunnittelemaan laajan kokonaisuuden ja pitämään langat käsissään yksityiskohtia myöten. Tuula Vainikainen oli keskeinen hahmo, kun Syöpäsäätiö juhlisti 60-vuotista taivaltaan ja järjesti Syöpätutkimuksen päiviä eri puolella Suomea. Vainikaisen viimeisin aluevaltaus on tietokirjailijan ammatti. Hän on kirjoittanut artikkeleita terveydenhuollon ammattilaisten oppikirjoihin, kaksi tietokirjaa, sairaalahistoriikin ja potilasoppaita. Vuoden 2009 syksyllä ilmestyi kirja Äidit ja aikuiset tyttäret matkalla ymmärrykseen (WSOY), joka käsittelee äitien ja aikuisten tyttärien suhteita. Vainikainen halusi selvittää, miksi tuo ihmissuhde on niin erityinen ja haastava. Hän peilaa siinä tutkijoiden näkemyksiä äiti-tytärsuhteen monista puolista aikuisten tyttärien omiin kokemuksiin. Tämän lisäksi Tuula Vainikainen pitää säännöllisesti yhteyttä ystäviinsä ja kollegoihinsa verkon välityksellä. Facebook ystäviä on ympäri Suomea. Ehtiipä hän pitää omaa blogiakin. Vainikainen on myös tuttu näky ammatillisissa järjestöissä ja aktiivi Lääketieteen toimittajat ry:n ja Suomen Tiedetoimittajain liitto ry:n jäsen. Viestintäyrittäjyyden, perheen ja kirjoittamisen yhdistäminen ammatiksi on vaativa tehtävä. - Tieto ei lisää tuskaa vaan auttaa hälventämään sitä, tiivisti Vainikainen missionsa puhuessaan tammikuun lopussa Syöpäjärjestöjen valtakunnallisilla neuvottelupäivillä Meri-Karinassa. Teksti: Satu Lipponen Jos alhainen korkotaso miellyttää, siitä kannattaa pitää kiinni Ottamalla nyt esimerkiksi asuntolainaasi Korkokaton pääset eroon korkojen nousuriskistä. Ja mikäli korot laskevat, saat hyödyn täysimääräisenä itsellesi. Kysy lisää Nordeasta, äläkä murehdi turhaan. Lisätietoja saat Nordean Asiakaspalvelusta (pvm/mpm) ma pe 8 20, konttorista tai osoitteesta nordea.fi. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi TAKSIPALVELUA SALON TALOUSALUEELLA sairasmatkat (laskutamme suoraan Kelaan) työmatkat ja huvimatkat SOITA Marianna Mikko Nordea Pankki Suomi Oyj LEIKKAA TALTEEN

20 N:o 1 LUKIJAKIRJE Olipa kerran Liina-tyttö Naantalista, joka sairastui vuonna 2000 pahanlaatuiseen aivokasvaimeen (Medulloblastooma cerebelli). Liina saatiin leikattua ja hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla, mutta silti jälkiseuraamukset näkyvät hänen osaamisessaan loppuelämän ajan. Liina oli sairastuessaan kuusivuotias, nyt kuudentoista, ja täynnä niitä samoja ajatuksia, joita jokaisella teinillä on: Onko Sosiaalinen työ vahvistaa syövän sairastaneen nuoren itsetuntoa minusta johonkin? Olenko muiden mielestä normaali tai miksei minusta ole mihinkään? Miten tytön itsetuntoa voisi jollakin lailla vahvistaa ja antaa onnistumisen tunteita? Tämän ajatuksen saattelemana isällä ja äidillä mietintämyssy hyrräsi pitkään. Hieman yli vuosi sitten heräsi ajatus lehtien jakamisesta omalle asuntoalueellemme. Pienessä lähiössämme, kahden kilometrin päässä Naantalin keskustasta, on 38 postilaatikkoa. Se olisi Liinan koordinaatiolle sopiva työalue. Alueelle ei jaettu ilmaisjakelulehtiä lainkaan, ja myös joulunajan mainokset jäivät aina saamatta. Soitin läpi Turun kaksi suurinta ilmaisjakelulehden toimitusta ja pyysin Liinalle tällaista sosiaalista työtä. Sain hieman tylyn vastauksen: Ette kuulu jakelualueeseemme! Naantalin keskustaan lehdet ja mainokset kuitenkin jaetaan. Huomasin kaupan eteisessä vielä yhden ilmaisjakelulehden, Kaupunkiuutiset. Otin yhteyttä heihin, ja menimme Liinan kanssa myös käymään, koska puhelimitse vastaanotto oli erittäin myönteinen. Niinhän siinä sitten kävi, että Liina sai työsopimuksen lehtien jakamisesta omaan lähiöömme. Heidän sanontansa Kaikki lukijat ovat meille tärkeitä sai tuulta siipiensä alle. Kaupunkiuutisten päätoimittaja Mika Leinosen rekrytointipäätös oli Liina Ahlqvistille iso juttu. Sen jälkeen on ollut huomattavissa, että Liina on tuntenut itsensä tärkeämmäksi kuin ennen ja kokenut kuuluvansa johonkin. Hän saa selkeästi sitä ruokaa itsetunnolleen, jota jokainen teini tarvitsee, jotta tuntee olevansa kokonainen, terve ihminen. Tämän tekstin tarkoituksena on herättää mietteitä ja ajatuksia siitä, miten me jokainen saatamme pystyä pienillä teoilla auttamaan nuorta, jonka elämänkuva on saanut kolauksen. Elämä on raakaa ja raadollista, mutta pieniä ilonpilkahduksiakin on mahdollista nähdä, kun oikein pinnistetään. Tapani Ahlqvist - Sykerön toiminnassa touhuava Liinan isä Hoitotoiveista pitää puhua Journal of Clinical Oncologyssa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, kuinka hyvin syöpäpotilaiden elämän loppuvaiheen hoito vastasi heidän toiveitaan. Toiveenmukaista hoitoa sai 68 prosenttia potilaista. Toiveenmukaisen hoidon toteutuminen oli todennäköisempää niiden kohdalla, jotka olivat tietoisia tilansa vakavuudesta, sekä niiden keskuudessa, jotka olivat keskustelleet asiasta lääkärinsä kanssa. Robotti leikkaa yhä useamman potilaan Suomessakin Leikkausrobotti on osoittautunut hyväksi eturauhassyöpäleikkauksissa erityisesti potilaiden toipumisen kannalta. Hyksin urologian professori Kimmo Taari pitää toipumisnopeutta hämmästyttävänä. Robotti myös mahdollistaa leikkausten keskittämisen. Taari tähdentää, että toimenpiteitä pitää keskittää, jotta tulokset saadaan paremmiksi. Yhdysvalloissa robottiavusteiset leikkaukset ovat buumi, mutta Suomessa kirurgit ovat varovaisempia. Taarin mukaan kyseessä ei ole ylivoimainen leikkausmenetelmä. Taitavissa käsissä avoleikkaustulokset ovat yhtä hyviä, hän sanoo. Syöpävaaralliset aineet tunnistetaan teollisuudessa - puutteitakin on Valtakunnallinen kemikaalivalvontahankkeessa kiinnitettiin huomiota erityisesti kemikaaliriskien hallintaan ja henkilökohtaisten suojainten käyttöön. Hanke kohdistui viime vuonna syöpä-, perimä ja lisääntymisvaarallisten CMR-aineiden käyttäjiin ja valmistajiin. Hankkeessa havaittiin, että syöpävaaralliset aineet tunnistetaan teollisuudessa varsin hyvin ja niiden käyttöä on pyritty vähentämään. Myös työntekijöiden suojainten käyttöä valvotaan. Sen sijaan puutteita havaittiin kemikaalien varastoinnissa ja kemikaaliriskien hallinnassa. Työsuojeluhallinnon seuraavassa kemikaalivalvontahankkeessa valvotaan tehostetusti työpaikoilla käytettäviä herkistäviä aineita. Hyvä tuottaa Asiakasomistajuus tuntuu jokapäiväisessä elämässäsi nautintoina, etuina ja palveluina. S-Etukortilla maksaessasi saat Bonusta yli 2000 S-ryhmän ja yhteistyökumppaneiden bonustoimipaikasta. Ja voit vielä saada maksutapaetuakin. Joten kannattaa liittyä asiakasomistajaksi vaikkapa lähimmässä S-ryhmän toimipaikassa tai netissä, josta löydät lisätietoja osoitteessa S-Etukortti S-Förmånskort MEIKÄLÄINEN MAIJA TURUN OK SSO SUUR-SEUDUN OSUUSKAUPPA

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Lähtöpaikat: Lapinlahti Siilinjärvi Kuopio Hinta: 32 / henkilö (edellyttää 30 lähtijää) Sitovat ilmoittautumiset 9.2 mennessä: Jaana Neuvonen p.044-5640

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 1. päivä 4.5.16 Saapuminen Sloveniaan ja Bledin retki Saapuminen Ljubljaanan lentokentälle. Suomea puhuva RIL-matkalaisille tuttu oppaamme Marketa Sindelova ja

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Saapuminen Allbaniaan Tiranan lentokentälle kello 19.45, jossa suomea puhuva opas ja bussi vastassa.

Saapuminen Allbaniaan Tiranan lentokentälle kello 19.45, jossa suomea puhuva opas ja bussi vastassa. BALKANIN KIERROS 3-10.10.2015 : Albania, Makedonia, Kosovo Kuvassa Tirana 1. matkapäivä 3.10.2015 Helsinki - Tirana Saapuminen Allbaniaan Tiranan lentokentälle kello 19.45, jossa suomea puhuva opas ja

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Lastentautien yksikkö Ulla Rauma, Maija Tiihonen, Jenni Turtiainen Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Kuvituksesta vastasi savonlinnalainen artesaani Ninja Behm.

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Alkusarja 4 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen

Alkusarja 4 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen Alkusarja 4 vrk LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen VIRALLISET FANIMATKAT 8 WWW.AIKAMATKAT.FI P2 ALKUSARJA, LYHYT 5 8.9.2014 4 VRK ALK 790 SUORA LENTO HELSINGISTÄ HINTAAN SISÄLTYY

Lisätiedot

Alkusarja 8 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen

Alkusarja 8 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen Alkusarja 8 vrk LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen VIRALLISET FANIMATKAT 2 WWW.AIKAMATKAT.FI P1 ALKUSARJA, PITKÄ 1 8.9.2014 8 CHARTER LENNOT HKI, TRE JA KUOPIO HINTAAN SISÄLTYY

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Alkusarja 9 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen

Alkusarja 9 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen Alkusarja 9 vrk LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen VIRALLISET FANIMATKAT 2 WWW.AIKAMATKAT.FI BUSSIMATKA KATOWICEEN 31.8. 8.9.2014 9 KULJETUS: LAUTTA + BUSSI HINTAAN SISÄLTYY LAUTTAMATKAT

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Illallinen hotellin ravintolassa.

Illallinen hotellin ravintolassa. 1 Lähettäjä Forssan matkatoimisto oy / Leila Rauhaniemi puh. 0207 75 77 22 sähköposti. leila.rauhaniemi@fmtours.fi Attn: Pekka Heikkilä sähköposti: pekkah09@gmail.com Talinkorvantie 11B49, 20320 Turku,

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007

BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007 BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007 tourwiseireland 1 Hotelli Dublinissa: Academy Hotel * * * Academy hotelli on mukava kolmen tähden hotelli aivan Dublinin keskustassa O Connell Street

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Islanti 22.10.- 26.10.2012 Matkanjohtajat;

Islanti 22.10.- 26.10.2012 Matkanjohtajat; Matkatoimisto PT-Matkat Tapiontie 4 34800 Virrat ALV rek Puhelin / Fax 03 4755161 GSM +358 40 5559161 Y-tunnus 1126019-0 Sähköposti pt-matkat@phpoint.fi KUVI 3484 / 00 MJM MTK-Virrat Islanti 22.10.- 26.10.2012

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

THAIMAA SPECIAL. Päivä 1. Päivä 2

THAIMAA SPECIAL. Päivä 1. Päivä 2 THAIMAA SPECIAL BANGKOK - KWAI-JOKI HUA HIN GOLF KIERROS 14 päivää / 13 yötä Upea yhdistelmämatka, jossa koet Thaimaan eri puolet ja pelaat Thaimaan upeimmilla kentillä. Voit hankkia edullisia golfvarusteita

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Islanti 22.10.- 26.10.2012

Islanti 22.10.- 26.10.2012 Matkatoimisto PT-Matkat Tapiontie 4 34800 Virrat ALV rek Puhelin / Fax 03 4755161 GSM +358 40 5559161 Y-tunnus 1126019-0 Sähköposti pt-matkat@phpoint.fi KUVI 3484 / 00 MJM MTK-Virrat Islanti 22.10.- 26.10.2012

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

POHJOIS-KREIKAN AARTEET Ateena Olympos Thessaloniki Filippoi Meteora Delfoi

POHJOIS-KREIKAN AARTEET Ateena Olympos Thessaloniki Filippoi Meteora Delfoi OHJELMALLINEN KIERTOMATKA POHJOIS-KREIKAN AARTEET Ateena Olympos Thessaloniki Filippoi Meteora Delfoi Kutsumme sinut upealle kiertomatkalle myyttien ja antiikin Kreikkaan. Kuljet Euroopan vanhimmasta pääkaupungista

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016. Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin!

Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016. Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin! Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016 Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin! Parempi avioliitto ry järjestää Avioparikurssin Itä-Hämeen opistossa Tainionvirran

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot