Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaavaluonnos. Kaavaselostus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaavaluonnos. Kaavaselostus"

Transkriptio

1 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

2 YHTEYSTIEDOT Kannuksen kaupunki Mittausteknikko Matti Salmela etunimi.sukunimi(a)kannus.fi Hanketoimija, Puhuri Oy Hankekehityspäällikkö Harri Ruopsa etunimi.sukunimi(a)puhuri.fi Kaavaa laativa konsultti, WSP Finland Oy Yleiskaavasuunnittelija Ilkka Oikarinen, YKS etunimi.sukunimi(a)wspgroup.fi 2/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT TAUSTA KAAVA-ALUEEN SIJAINTI SUUNNITTELUORGANISAATIO 7 2. SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 7 3. OSALLISET JA OSALLISTUMINEN 7 4. TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMALOIDEN SIJOITUS TUULIVOIMALOIDEN JA PUISTON RAKENTEET SÄHKÖNSIIRTO RAKENNUSTÖIDEN AIKATAULU JA KÄYTÖSTÄ POISTO NYKYTILANNE KAAVA-ALUEEN JA LÄHIYMPÄRISTÖN KUVAUS ASUTUS MAANOMISTUS LIIKENNE ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVOITUS YLEIS- JA ASEMAKAAVOITUS HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN LUONNONOLOT MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ TOPOGRAFIA PINTA- JA POHJAVEDET KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA LUONNONARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET SUOJELUALUEET JA MUUT LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET, KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET JA MUINAISJÄÄNNÖKSET SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOKONAISRAKENNE JA KAAVAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖTARKOITUSTA KOSKEVAT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISTA KOSKEVAT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET MUUT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 29 3/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

4 7.5. YLEISET MÄÄRÄYKSET OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET TUULIVOIMARAKENTAMISEN YLEISET VAIKUTUKSET VAIKUTUSALUE VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET MUINAISMUISTOIHIN VAIKUTUKSET PÄÄSTÖIHIN JA ILMASTOON VAIKUTUKSET LUONTOON JA ELÄIMISTÖÖN VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN VAIKUTUKSET PUOLUSTUSVOIMIEN ILMAVALVONTATUTKIIN YHTEISVAIKUTUKSET OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 43 LÄHTEET 44 LIITTEET 46 4/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

5 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Tämä kaavaselostus liittyy päivättyyn Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaavan kaavakarttaan. Kunta: Kannus Kaavan nimi: Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaava Kaavan laatija: WSP Finland Oy, Ilkka Oikarinen, YKS-558 Kannuksenkunnan edustaja: Mittausteknikko Matti Salmela 1.2. Tausta Puhuri Oy suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan rakentamista Keski-Pohjanmaalle Kaukasennevan alueelle Kannuksen kaupunkiin. Tuulipuiston rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista rakennuslupaa. Koska Kaukasennevan alueella ei ole tuulipuiston mahdollistavaa kaavaa, edellyttää hankkeen toteuttaminen tuulivoimaosayleiskaavan laatimista. Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan astunut muutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimalan rakentamiseen yleiskaavan perusteella (MRL 77 a ). Kaavoitus on tullut vireille Puhuri Oy:n aloitteesta. Kaavoitustyötä ohjaa Kannuksen kaupunki. Kaavan laadinnasta vastaa WSP Finland Oy. 5/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

6 1.3. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee noin kahdeksan kilometriä koilliseen Kannuksen keskuksesta ja noin kolmen kilometrin päässä Eskolan kyläkeskittymästä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kaava-alueen koko on kooltaan 615 hehtaaria. Alue on Kokkolan Seurakuntayhtymän ja yksityisten omistama. Alueella on tehty kattavasti sopimuksia maanomistajien kanssa kaavoituksen käynnistämiseksi. Lähin asutuskeskittymä sijaitsee lähimmillään noin 1,5 kilometrin päässä tuulivoimaloista kaakkoon Rättyän kylässä, jossa sijaitsee noin kymmenen asuinrakennusta. Kaksi loma-asuntoa sijaitsee kaava-alueen tuntumassa. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti (Pohjakartta: MML, 2015). 6/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

7 1.4. Suunnitteluorganisaatio Kannuksen kunnassa suunnittelua on ohjannut mittausteknikko Matti Salmela. Kaavan laadinnasta on vastannut FM Ilkka Oikarinen (YKS-558), WSP Finland Oy. Luontoselvitysten koordinoinnista ja vaikutusten arvioinnista on vastannut FM Ella Kilpeläinen, Pöyry Oyj. Puhuri Oy:n hankevastaavana toimii Harri Ruopsa. 2. Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaukasennevan tuulivoima-alueen osayleiskaavan suunnittelu on saatettu vireille teknisten palveluiden lautakunnan tekemän päätöksen 79 :n mukaisesti. Kaavan sisältöä ja laadintaa kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti Kannuksen kaupungin teknisten palveluiden osastolla ja Kannuksen kirjastolla välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitellään kaavan laatimisessa noudatettavat osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, kaavoituksen päätavoitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan kaavan laadinnan yhteydessä laadittavat ja laaditut selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavaprosessin edetessä. 3. Osalliset ja osallistuminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osallisilla (MRL 62 ) on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käynnistämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Tässä hankkeessa tunnistettuja osallisia ovat: - kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: o kuntalaiset, joita asia koskee o kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat 7/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

8 - viranomaiset, yhteisöt ja yritykset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: o o o o o o o o o o o o o o o o o o o Kannuksen kunnan hallintokunnat ja luottamuselimet: teknisten palveluiden osasto, teknisten palveluiden lautakunta, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset Digita Finavia Fingrid Oyj Ilmavoimien esikunta Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö ry Metsähallitus Museovirasto Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Puhuri Oy Puolustusvoimat Riistanhoitoyhdistykset Sievin kunta 8/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

9 4. Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet 4.1. Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus Tuulipuiston yleissuunnittelusta on vastannut Puhuri Oy. Suunnitelman mukaan tuulipuisto koostuu kahdeksasta voimalaitosyksiköstä sekä niitä yhdistävistä huoltoteistä. Tuulipuiston sisäinen sähkösiirto on tarkoitus toteuttaa maakaapelein. Sähköverkkoon liittymiseksi alueelle rakennetaan sähköasema, josta sähkö siirretään maakaapelilla valtakunnan verkkoon. Suunnittelun yhteydessä on tutkittu erilaisia voimaloiden sijoituspaikkoja. Sijoituspaikkojen suunnittelussa on huomioitu alueen luonnonolot, maastonmuodot, pääsy alueelle, maanomistusolot sekä paikalliset tuulisuusolot. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on huomioitu riittävät etäisyydet voimaloiden välille turvallisuus- ja tuotantosyistä Tuulivoimaloiden ja puiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustuksen päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen sekä konehuoneesta (kuva 2.). Tuulivoimaloiden napakorkeus on maksimissaan 160 metriä ja roottorin läpimitta maksimissaan 140 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi siten maksimissaan noin 230 metriä. 9/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

10 Kuva 2. Periaatekuva käytettävästä voimalasta (Suomen tuulivoimayhdistys 2015). Tuulivoimaloiden rakentamista ja pystyttämistä varten voimaloiden ympäristöstä noin hehtaarin alueelta raivataan puusto ja alueen pinta tasoitetaan, jotta voimaloiden kuljetuskalusto ja asennusnosturit on mahdollista saada alueelle. Tuulivoimalan perustamistavan valintaan vaikuttavat alueen maaperäolosuhteet ja valittava tuulivoimalatyyppi. Kooltaan suurimman perustamistavan, gravitaatioperusteisen betoniperustuksen vaadittava halkaisija vaihtelee noin metrin välillä ja perustusten paksuus noin 3 4,5 metrin välillä, niin ikään voimalatyypin ja maaperäolosuhteiden mukaan. Perustuksen maanpinnan yläpuolinen osa (näkyviin jäävä osa) on kerrottua huomattavasti pienempi (halkaisija 5-10 metriä ja korkeus maanpinnasta noin 1 2 metriä). Muita perustamistapoja voivat olla esimerkiksi perustuksen kallioankkurointi, jolloin betoniperustuksen koko on pienempi. Joillakin laitevalmistajilla saattaa myös tornin harukset tulla kyseeseen (kuva 3.). Hyvin epäedullisissa kohteissa gravitaatioperusteinen perustus saatetaan joutua paaluttamaan. 10/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

11 Kuva 3. Periaatekuva mahdollisista haruksista (Vestas 2015). Tuulivoimalat on alustavasti suunniteltu yhdistettävän toisiinsa sekä suunniteltuun sähköasemaan 20 kv maakaapeloinnilla. 20/110 kv sähköasema on suunniteltu yhdistettävän kaava-alueen kaakkoispuolella kulkevaan 110 kv:n olemassa olevaan voimajohtoon uudella rakennettavalla 110 kv ilmajohdolla. Sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehdot tulevat tarkentumaan hankesuunnittelun edetessä. Alueella olevaa metsäautotiestöä joudutaan parantamaan ja leventämään. Alueelle joudutaan rakentamaan myös uusia huoltoteitä. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys tulee olemaan noin 6 metriä. Tiealueen leveys vaihtelee noin 15 metristä kaarteiden 20 metriin. Teiden reunoilta saatetaan joutua raivaamaan puustoa kuljetuksia varten. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. 11/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

12 Lähtökohtaisesti tuulivoimapuiston aluetta ei tulla aitaamaan, jolloin alueella voi vapaasti liikkua toiminnan aikana. Rakentamisen aikana liikkumista tuulipuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulipuiston rakenteista ainoastaan kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuva sähköasema todennäköisesti aidataan, mikä on yleinen käytäntö myös muissa hankkeissa. Tuulivoimalat merkitään lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusviraston TraFi:n ohjeiden mukaisesti. Ilmailulain mukaisesti jokaiselle voimalalle haetaan lupa lentoesteen asettamisesta TraFi:lta. Liikenteen turvallisuusvirastolle toimitettavaan lupahakemukseen liitetään ilmaliikennepalvelun tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenneturvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät sekä päivä- että yöaikaiselle toiminnalle. Yömerkintöinä vaaditaan yleensä vain lentoestevalot. Päivämerkintöinä voidaan lentoestevalojen lisäksi vaatia myös muita merkintöjä esimerkiksi voimaloiden siipien maalaamista värillisillä merkinnöillä tai voimalan tornin alaosan sävyttämistä maisemasta erottuvaksi Sähkönsiirto Parhaillaan tutkitaan 20 kv:n syöttökaapelin rakentamista tuulipuiston ja muuntoaseman välillä. Kaapelointi toteutetaan maakaapelina Rakennustöiden aikataulu ja käytöstä poisto Tuulipuiston rakentaminen (tiestön perusparannukset ja uudet tiet, valmistelevat maastotyöt voimaloiden asennuspaikoilla, voimaloiden perustustyöt ja pystytys sekä sähköasennukset) kestävät noin vuoden. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on keskimäärin noin 25 vuotta. Perustukset mitoitetaan yleensä 50 vuoden käytölle, jolloin voimaloiden koneistoja uusimalla käyttöikää voidaan jatkaa 50 vuoteen. Kaapelien käyttöiän arvioidaan olevan vähintään 30 vuotta. Toiminnan jälkeen tuulivoimalat puretaan maanpinnan yläpuolelle jäävien rakenteiden osalta. Betoniset perustukset maisemoidaan niille sijoilleen yleisen käytännön mukaisesti. Kaapelien osalta ratkaistavaksi jää jätetäänkö rakenteet paikoilleen vai poistetaanko ne. 12/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

13 5. Nykytilanne 5.1. Kaava-alueen ja lähiympäristön kuvaus Asutus Lähin asutus sijaitsee lähimmillään noin 1,5 kilometrin päässä tuulivoimaloista kaakkoon Rättyän kylässä, jossa sijaitsee noin kymmenen asuinrakennusta. Kaksi loma-asuntoa sijaitsee kaava-alueen tuntumassa. Kuva 4. Alustavat voimaloiden sijainnit ja asutus (Pohjakartta MML 2015) Maanomistus Alue on Kokkolan Seurakuntayhtymän ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Alueella on tehty kattavasti sopimuksia maanomistajien kanssa kaavoituksen käynnistämiseksi. 13/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

14 Liikenne Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee valtatie 28 ja länsipuolella tie 7720 (Rautiontie). Valtatien 28 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä tuulipuistoalueen kohdalla on 2784 ajoneuvoa vuorokaudessa ja tien 7720 kohdalla 110 ajoneuvoa vuorokaudessa (ELY -keskus, liikennemääräkartat Etelä-Pohjanmaa 2013). Hietakankaantie ja Rättyäntie johtavat valtatieltä 28 kaava-alueen suuntaan. Kaava-alueen eteläpuolella n. 3 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta sijaitsee Kannuksen Lentokerho ry:n ylläpitämä kenttä. Kentällä toimii Cessna 150:lla ilmaileva lentokerho, joka kouluttaa yksityislentäjiä. Kerhon omat tilat ovat rakenteilla Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden käytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän päätöksen mukaisia tavoitteita on tarkistettu ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tarkistetuissa tavoitteissa todetaan tuulivoiman osalta - maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet - tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tuulivoimarakentamista koskevien tavoitteiden lisäksi tuulivoima-alueiden suunnittelussa otetaan huomioon maisemaa, luonnonarvoja ja kulttuuriperintöä, puolustusvoimien toiminnan turvaamista ja lentoturvallisuutta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näistä keskeisiä ovat seuraavat: - Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. - Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. 14/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

15 - Lentoasemien ympäristön maakäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvä tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Lisäksi alueiden käytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Eheyttävän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa: - alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä - alueiden käytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle - yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin - alueiden käytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä Kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa: - alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua - alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville - alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana huomioidaan viranomaisten laatimat selvitykset (Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet [Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992], Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt [Museovirasto 2009] ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet [Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983]) Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa: - alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia - yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman yleispiirteet - alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät 15/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

16 Maakuntakaavoitus Kaava-alueella on voimassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavoitusta on tehty vaiheittain. Tällä hetkellä voimassa olevia vaihekaavoja on kolme. Kuvassa 5. esitetään ote alueen vahvistettujen vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Kuva 5. Ote Keski-Pohjanmaan vahvistettujen vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Kaava-alueen likimääräinen rajaus on osoitettu punaisella soikiolla. Maakuntakaavan ensimmäinen vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Ensimmäisestä vaiheesta voimassa on yhä kehittämisperiaatemerkintöjä, yhdyskuntarakenteen aluevarauksia sekä luonnonsuojelulain mukaiset Naturat verkostoon kuuluvat tai siihen ehdotetut alueet. Maakuntakaavan toinen vaihekaava vahvistettiin valtioneuvostossa Toisesta vaihemaakuntakaavasta on voimassa tällä hetkellä tuulivoimaloille varattu energiahuollonalue Kokkolan suurteollisuusalueen ja sataman kupeessa, soiden monikäyttö kokonaisuudessaan sekä muinaismuisto-, maisema- ja kulttuurihistoriakohteet. Maakuntakaavan kolmas vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kolmas vaihemaakuntakaava on voimassa kokonaisuudessaan. Vaihekaava sisältää kaupan palveluverkkoa sekä maaainestenottoa ja pohjavesien suojelua koskevat aluevaraukset. Lisäksi vaihemaakuntakaavassa tarkistetaan voimassa olevien ensimmäisen ja toisen vaihemaakuntakaavojen yhdyskuntarakennetta, virkistysalueita ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista koskevia aluevarauksia sekä kehittämisperiaatemerkintöjä. Keski-Pohjanmaan kolmas vaihemaakuntakaava täydentää aiemmin vahvistettuja ensimmäistä ja toista vaihekaavaa muodostaen yhdessä niiden kanssa Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. (Keski- Pohjanmaan liitto 2015a) 16/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

17 Neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on aloitettu. Kaava käsittelee seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumista Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaavan lähtökohta on Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, joka on esiselvityksenä hyödyntänyt tuuliatlaksen tuulisuustietoja tausta-aineistona. Lisäksi kaavalla päivitetään arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja. Kuvassa 6. esitetään ote neljännen vaihekaavan kaavaehdotuksesta. (Keski- Pohjanmaan liitto 2015a) Kuva 6. Ote Keski-Pohjanmaan neljännen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksesta. Kaava-alueen likimääräinen rajaus on osoitettu punaisella soikiolla. 17/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

18 Kaukasennevan kaava-alueella on voimassa kaavamerkintä (EO-3), joka sallii kalliomurskeen ottamisen alueella, sekä tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (kaavamerkintä pv), jonka suunnittelumääräyksessä todetaan, että alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteillä vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Tämä tulee ensisijaisesti hoitaa sijoittamalla riskialttiit toiminnat alueen ulkopuolelle ja toissijaisesti estämällä riskien syntyminen riittävillä vesiensuojelutoimenpiteillä Yleis- ja asemakaavoitus Kaava-alueella ei sijaitse voimassaolevia yleis- tai asemakaavoja Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin N. 30 kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta sijoittuu runsaasti tuulipuistohankkeita. Hankkeiden koko vaihtelee muutaman voimalan hankkeista Mutkalammen 85 voimalan hankkeeseen. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tai ole suunnitteilla muita tuulipuistohankkeita. Lähin hanke sijaitsee noin viiden kilometrin päässä kaava-alueesta pohjoiseen (Mutkalampi) ja seuraavaksi lähimmät noin kymmenen kilometrin päässä Kaukasennevan kaava-alueesta (Kuurinkallio, Rahkonneva, Puutikankangas). Muut tuulivoimahankkeet noin 30 kilometrin etäisyydellä Kaukasennevan tuulipuistohankkeesta on esitetty kuvassa 7. ja taulukossa 1. 18/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

19 30 km 20 km 10 km Kuva 7. Kaukasennevan tuulipuistohanke sekä lähimmät muut tuulipuistohankkeet (Pohjakartta MML 2015). 19/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

20 Taulukko 1. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat muut tuulipuistohankkeet. 20/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

21 Hankealueen länsipuolella. Hietakankaan harjujaksolla sijaitsee myös kaksi soranottoaluetta Luonnonolot Maa- ja kallioperä sekä topografia Hankealueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia ja hienoainesmoreenia, kallioperä porfyyrista granodioriittia (GTK 2015). Hankealueella ei sijaitse arvokkaita kallioalueita, mutta aivan hankealueen pohjoisrajalla sijaitsee arvokas moreenimuodostuma (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015) Pinta- ja pohjavedet Hankealueen lähiympäristössä sijaitsee pienvesikokonaisuus Jylhäjärvi-Heinäjärvi, jota ympäröi osittain kosteikkoalue. Alueella on lampia. Hankealueella sijaitsee pohjavesialue (Hietakangas), joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015) Eskolan Kehitys Oy on toteuttamassa Ylijärven riistakosteikkoa Kannuksessa yhteistyössä Eskolan Metsästysseuran kanssa. Kosteikon tarkoituksena on lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vähentää valuma-alueelta tulevaa fosfori- ja typpikuormitusta sekä edesauttaa läheisten viljelysmaiden vesitasapainoa. Valmistuttuaan noin 17 hehtaarin kosteikko Rättyän kylän tuntumassa tulee vaikuttamaan positiivisesti etenkin alueen linnustoon. Kosteikkohanke oli elokuussa 2015 lähes valmis. Paikalla sijaitsee lintutorni ja nuotiopaikka. Hankealueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet ja muodostumisalueet on esitetty kuvassa 8. Pohjavesialueille tai muodostumisalueille ei sijoitu tuulivoimaloita. Hankealueelle rakennettavat tiet toteutetaan pistoina olemassa olevilta teiltä ja ne tullaan rakentamaan niin, etteivät ne sijoitu pohjavesialueille. 21/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

22 Kuva 8. Hankealueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet ja varsinaiset muodostumisalueet (LAPIOlatauspalvelu 2015) Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet Alueella laadittavat luontoselvitykset laaditaan vuoden 2015 aikana. Selvitettäviä kohteita ovat lähinnä hankealueen kasvillisuus ja luontotyypit, linnusto sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liitooravat, viitasammakot sekä lepakot. Hankealue sijoittuu keskiboreaaliselle metsäkasvillisuusvyöhykkeelle ja suokasvillisuudeltaan viettokeitaiden alueelle (Maanmittauslaitos 2015). Hankealue sijaitsee metsien ja soiden hallitsemalla seudulla. Metsäalueet ovat pääosin talousmetsiä, kosteikoista suuri osa on ojitettu. Hankealueen lähiympäristössä on kuitenkin myös laajempia luonnontilaisia suoalueita (Kokonpesäneva, Hietaneva, Puolivälinneva). Hankealueen lähiympäristössä on myös pienvesikokonaisuus Jylhäjärvi-Heinäjärvi, jota ympäröi osittain kosteikkoalue. Muuttolinnusto Alue ei sijaitse keskeisten lintujen muuttoreittien varrella. Sisämaassa lintujen muutto kulkee leveänä rintamana, eikä hankealueella tai sen läheisyydessä ole muuttoa ohjaavia tai tiivistäviä maastokuvioita, kuten vesistöjä tai korkeita vaarajonoja. 22/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

23 Pesimälinnusto Pesimälintujen osalta voimaloiden sijoituspaikoille tai niiden lähiympäristöön ei sijoitu tiedossa olevia uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien petolintulajien esiintymiä (Ollila, T./Metsähallitus, 2015, Kirjall. tiedonanto). Ilmakuvatarkastelun perusteella hankealueella ei sijaitse uhanalaisille lajeille erityisen merkityksellisiä luonnontilaisia avosoita tai laajoja vanhan metsän alueita. Valtakunnallisessa Lintuatlas -hankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla havaintoruuduilla vuosina Kaukasennevan kaava-alue sijoittuu atlaksen ruutuun 709:335, Kannus Kannuksen itäpää (selvitysaste hyvä). Atlaksen mukaan ruudussa pesii varmasti 45, todennäköisesti 25 ja mahdollisesti 26 lajia. Muu eliöstö Ilmakuvatarkastelun perusteella suunniteltuja tuulivoimalapaikkoja ympäröivät metsiköt eivät vaikuta potentiaalisilta liito-oravan elinympäristöiltä lukuun ottamatta Matokankaan luonnonsuojelualueella sijaitsevaa puronvartta. Kaava-alueen eteläpuoliset lammet (Heinäjärvi, Jylhäjärvi) sekä tuulivoimalapaikan 8 (voimaloiden numerointi on kuvattu kaavakartassa) lähiympäristössä sijaitseva Kiiskisenlampi voivat olla potentiaalisia viitasammakon kutuympäristöjä. Lampien rantamaat ja muut aukiot voivat olla myös lepakoiden saalistusympäristöjä, seudulla on myös lepakoiden päiväpiiloiksi ja talvehtimispaikoiksi sopivia rakennuksia ja mahdollisesti myös kiviröykkiöitä. Tiedot hankealueella mahdollisesti havaituista uhanalaisten tai muutoin huomioitavien lajien esiintymistä tarkistettiin Keski-Pohjanmaan ELY-keskuksesta (Toni Etholén ). Eliölajitietojärjestelmässä ei ollut havaintoja hankealueelta. Lähin uhanalaishavainto oli tehty vuonna 2009 liito-oravasta, useiden kilometrien päässä hankealueen itäpuolella. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin. Laji on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi (VU) ja se kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin Suojelualueet ja muut luontoarvoiltaan merkittävät kohteet Kaava-alueen länsipuolella, voimalan 4 eteläpuolella sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue Matokangas (YSA207657) puolen kilometrin päässä lähimmästä voimalasta (kuva 9.). Lähin Natura alueverkoston kohde sijaitsee lähes kuuden kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta (lounaispuolella virtaava Lestijoki (FI , SCI)). Keski-Pohjanmaan vahvistetussa vaihemaakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu luontokohteita. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita kallioalueita, valtakunnallisesti arvokkaita tuuli- ja rantakerrostumia tai valtiolle hankittuja METSO-ohjelman kohteita. Hankealueen lähiympäristössä sijaitsee meneillään olevan soidensuojeluohjelman täydennyksen kohde, joka ei kuitenkaan sijoitu kaava-alueelle. Tämän alueen mahdollinen suojelu ja rajaus ovat julkisia tietoja syyskuussa 2015 (Keski-Pohjanmaan ELY-keskus, Toni Etholén ). 23/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

24 Kuva 9. Hankealueen ympäristössä sijaitsevat luonnonsuojelullisesti huomioitavat aluekohteet (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015) Arvokkaat maisema-alueet, kulttuuriympäristökohteet ja muinaisjäännökset Suomen maisemamaakuntajaossa Kaukasennevan alue sijoittuu Keski-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. Alueen maisemaa luonnehtivat kapeahkot jokilaaksojen viljelyalueet ja niiden väliin jäävät laajahkot karut ja soiset moreeniselänteet. Maasto on suhteellisen tasaista, mutta paikoin kumpareista. Pitkät harjujaksot kulkevat luoteis-kaakkoissuunnassa rannikolta sisämaahan. Asutus sijoittuu perinteisesti jokilaaksojen viljelysten äärelle. (Ympäristöministeriö 1992a) Osana kaavoitustyötä on selvitetty alueen maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet noin 20 kilometrin vyöhykkeellä hankealueesta (kuva 10.). Kaukasennevan hankealue sijoittuu noin viiden kilometrin päähän lähimmistä jokilaaksoista moreeni/harjuselänteelle, jolla on runsaasti soita. Hankealueelle ja sen eteläpuolelle sijoittuu pienikokoinen peltolaakso, jossa sijaitsee muutaman talon muodostama Rättyän kylä. Hankealueen länsipuolella noin viiden kilometrin päässä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Lestijokivarren kulttuurimaisema, joka eteläosiltaan Toholammilla (noin kahdeksan kilometrin päässä hankealueelta) on arvotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi (Lestijokilaakso). Lestijoen kulttuurimaisemalle on tyypillistä pienten metsäsaarekkeiden katkaisemat peltoaukeat Lestijoen varressa ja jokilaaksoa nauhamaisesti seuraava asutus. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvulta. Joen rannassa on joitakin koski- ja myllypaikkoja sekä hakamaita. Lestijokivarren kult- 24/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

25 tuurimaisema jatkuu Himangalla (noin 14 kilometriä hankealueelta) Himangan kulttuurimaisemana Lestijokivarressa. Alue on maakunnallisesti arvokas ja on osin myös Natura-aluetta. Hankealueesta länteen reilun kuuden kilometrin päässä hankealueelta sijaitsee Kannuksen keskusta ja siihen liittyvä kirkko ja Mäkiraonmäen vanha asutus. Näistä jälkimmäinen muodostaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009). Tähän sisältyvät vuonna 1934 Kannuksen suurpalosta säilyneet vanhat rakennukset sekä Kannuksen kirkko tapuleineen korkealla mäellä. Kannuksen keskustassa on runsaasti erilaisia arvokkaita rakennus- ja luonnonympäristökohteita, jotka eivät muodosta yhtenäistä kulttuurimaisemakokonaisuutta. Lähes 20 kilometrin päässä hankealueelta länteen sijaitsevat lisäksi maakunnallisesti arvokas Puukankaan metsäasutusryhmä sekä valtakunnallisesti arvokas Riipan pieni rautatiepysäkki (RKY 2009). Hankealueesta etelään alle viiden kilometrin päässä hankealueelta sijaitsee Leppilammenkylän maakunnallisesti arvokas maisema- ja kulttuurialue. Kylä on maisemallisesti kaunis ja hyvin säilynyt perinteinen kylämiljöö pienen järven rannalla. Alle kolmen kilometrin päässä hankealueelta etelään sijaitsee Kannuksen pikkurata, joka on 1900-luvun alkupuolen puunkuljetukseen tarkoitettu kapearaiteinen rautatie. Hankealueesta itään sijaitsevat noin kahdeksan kilometrin päässä Evijärven ja Vääräjokilaakson kulttuurimaisemat, jotka on arvotettu maakunnallisesti arvokkaiksi. Kohteesta osa Vanhakirkko-Jyrinki sekä Sievin kirkko ympäristöineen ovat aiemmin olleet valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Alue on Vääräjokivarteen sijoittuvaa viljelylaaksoa, jossa perinteiset asuinpaikat sijaitsevat kumpareilla peltojen keskellä tai nauhoina selänteiden reunoilla. Sievin taajama kirkkomiljöineen sijoittuu peltolaakson toiseen reunaan. Vanhakirkon kylä, jossa Sievin kirkko sijaitsi ennen 1800-luvun puoliväliä, on kyläkeskittymä joenvarren kumpareella. Alueella on paljon myös arvokasta rakennuskantaa. Hankealueelta seitsemän kilometriä itään sijaitsee Sievin Korhoskylä eli asemakylä, joka on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Kohde on sekä vanha kylämiljöö 1600-luvulta että myös rautatieasemamiljöö rakennuksineen ja puistoineen. Alueella on myös arvokkaat koulu- ja kaupparakennukset. Hankealueelta 14 kilometriä koilliseen sijaitsee Raution kirkko, joka on Museoviraston rakennusperintörekisterissä. Hankealueelta 19 kilometriä koilliseen sijaitsee Mattilanperänkylä, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY 2009). Kylä on edustava esimerkki säilyneestä 1700-luvun kruununtilasta ja siitä kehittyneestä säilyneestä kylämiljööstä. (Keski-Pohjanmaan Liitto 2015b, Pohjois-Pohjanmaan Liitto 2014, Museovirasto 2015, Suomen ympäristökeskus 2015). Muinaismuistoja hankealueen ympäristössä on lukuisia, suurin osa keskittyen edellä mainittuihin jokilaaksojen kulttuurimaisemiin. Lisäksi erilaisia esihistoriallisia kiviröykkiöitä sijaitsee tyypillisesti myös jokilaaksojen välisillä selännealueilla. Hankealueelle sijoittuu yksi historiallisen ajan muinaisjäänteeksi määritelty kiviaita, joka sijaitsee tervahautapohjien lähettyvillä. Etäisyys lähimmästä voimalasta muinaisjäänteelle on noin 200 metriä. Muut tunnetut muinaismuistot sijaitsevat hankealueelta vähintään noin neljän kilometrin päässä jokilaaksojen tuntumassa. (Museovirasto 2015) 25/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

26 Kuva 10. Maisema- ja kulttuuriympäristön arvokohteet valtakunnallisten inventointien ja Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntakaava-aineistojen pohjalta (Maanmittauslaitos 2015, Suomen ympäristökeskus 2015, Museovirasto 2015). 26/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

27 6. Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulipuiston rakentaminen. Tavoitteena on toteuttaa tuulipuiston rakentaminen alueen ominaispiirteet sekä rakentamisen, toiminnan ja käytöstä poiston ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta ja toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäytöntarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa mahdollisesti esiin nousevat uudet tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Kannuksen kaupunginvaltuusto. Kaukasennevan tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita, jossa tavoitteena on nostaa tuulivoiman tuotantotavoite 9 terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä (Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20. päivänä maaliskuuta 2013 VNS 2/2013 vp). 7. Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset 7.1. Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Kaukasennevan yleiskaava on laadittu ympäristöselvityksissä tarkasteltujen vaihtoehtojen pohjalta tarkennettujen tuulipuiston suunnitelmien mukaan. Osayleiskaava mahdollistaa enintään 8 tuulivoimalan rakentamisen Kannuksen kunnan alueella sijaitsevalle Kaukasennevan tuulipuiston kaava-alueelle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 615 hehtaaria. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulipuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulipuiston alue on merkitty pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M1 ja M2). Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). 27/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

28 7.2. Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M1) Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja, kokoonpanoalueen ja tuulivoimaloiden tarvitsemia laitteita tai rakennelmia. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen ja maa-ainesten otto. Kalliomurskeen ottoalue tai ottoon soveltuva alue (EO-3) Luonnonsuojelualue (SL) Alueella on kielletty maan kaivaminen ja täyttäminen, ojien kaivaminen, rakennusten ja rakennelmien rakentaminen, teiden rakentaminen, metsänhakkuu ja alueen maisemakuvan muuttaminen Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimaloiden alueet (tv) Osayleiskaavassa osoitetuille tv-alueille saadaan sijoittaa yhteensä enintään 8 tuulivoimalaa. Luku tvmerkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Alueelle ei saa sijoittaa muuta rakentamista kuin tuulivoimaloita, niiden tarvitsemia laitteita tai rakennelmia sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueen. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 230 metriä maanpinnasta. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea ilmailuviranomaisten määräykset huomioon ottaen. Tuulivoimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Rakentamisessa ja nostoalueiden sijoittamisessa on säilytettävä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvokkaat kohteet. Ohjeellinen voimalan sijainti Ohjeellinen tuulivoimalan sijainti ja sen yksilöivä numero sekä alue, jolle tuulivoimalan roottorin siivet saattavat ulottua. Voimalan tarkka sijainti määritellään rakennuslupavaiheessa. 28/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

29 7.4. Muut merkinnät ja määräykset Ohjeellinen tielinjaus Tuulivoimaloita palvelevat uudet huoltotiet on merkitty ohjeellisen tielinjauksen merkinnällä (katkoviiva). Huoltotieverkostossa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon alueen nykyistä tieverkostoa. Uusien teiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset luonnonympäristöön. Olemassa olevat tiet on merkitty yhtenäisellä viivalla Yleiset määräykset Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueella (tv-alueilla). Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön suositusohjearvot. Tuulivoimapuiston yhteenlaskettu nimellisteho tulee olla alle 30 MW. Tuulivoimaloiden, tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on lentoturvallisuutta mahdollisesti vaarantavan laitteen, rakennelman tai merkin asettamisesta pyydettävä etukäteen Finavian lausunto sekä haettava Ilmailulain mukainen lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. 29/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

30 8. Osayleiskaavan vaikutukset 8.1. Laaditut ja laadittavat selvitykset Osayleiskaavoitusta varten on laadittu seuraavat selvitykset: Pöyry Oy Kaukasennevan tuulivoimahankkeen ja sen keskeisten ympäristövaikutusten kuvaus Etha Wind Oy 2015a. Kaukasennevan tuulipuisto, meluselvitys Etha Wind Oy 2015b. Kaukasennevan tuulipuisto, välkeselvitys Osayleiskaavoitusta varten laaditaan ao. selvitykset vuoden 2015 aikana: Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Viitasammakkoselvitys Liito-oravaselvitys Lepakkoselvitys Pöllöselvitys Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys Pesimälintuselvitys Muuttolintuselvitykset: kevät ja syksy Päiväpetolintuselvitys Muinaisjäännösinventointi Natura-tarvearviointi (tarvittaessa) Näkemäalueanalyysi Maisemavaikutusten arviointi valokuvasovittein 30/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

31 8.2. Vaikutusten arvioinnin menetelmät Osayleiskaavan keskeiset vaikutukset arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimaloiden merkittävimpinä ympäristövaikutuksina pidetään vaikutuksia maisemaan ja linnustoon. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia myös luontoarvoihin sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen (esim. melu ja varjostus). Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, meluja varjostusvaikutuksia sekä vaikutuksia alueen asukkaisiin. Vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin selvityksiin. Arvioinnissa on huomioitu tuulivoimarakentamiseen liittyvä ohjeistus (mm. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelu -opas) ja lainsäädäntö Osayleiskaavan vaikutukset Tuulivoimarakentamisen yleiset vaikutukset Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimpiä vaikutuksia. Erilaiset materiaalikuljetukset, työkoneet sekä itse rakentaminen aiheuttavat melua sekä liikenteellisiä vaikutuksia. Rakentamisen myötä luonnonympäristö muuttuu voimaloiden ympäristössä merkittävästi. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia sillä rakentaminen kestää yleensä noin vuoden. Tuulipuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu enää muutoksia. Käytön aikaisia merkittävimpiä vaikutuksia ovat vaikutukset maisemaan ja linnustoon. Vaikutuksia aiheuttavat myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Voimaloiden huolto- ja kunnostustöistä aiheutuu vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia. Tuulipuiston käytöstä poistamisen vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin sillä työvaiheet ja käytettävät koneet ja laitteet ovat pääosin vastaavia rakentamisvaiheen kanssa. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohdot ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Toiminnan jälkeen alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Tuulivoimarakentamisen haitalliset vaikutukset pyritään minimoimaan rakentamis- ja käyttövaiheessa huomioimalla suunnittelun yhteydessä toteutettujen selvitysten suositukset haitallisten vaikutusten estämiseen liittyen Vaikutusalue Vaikutusalueen laajuus riippuu kunkin vaikutustyypin vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista on hyvin paikallisia kuten kasvillisuus tai muinaismuistovaikutukset, osa rajautuu hyvin kapealle alueelle/väylälle (esim. huoltotiet ja maakaapelit) ja osa vaikutuksista ulottuu hyvinkin laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutusten rajana voidaan pitää noin 20 km etäisyysaluetta, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten tarkastelualueena pääosin noin 5 km:n aluetta ja melun ja valon vilkkumisen vaikutusalueena noin 2 km:n aluetta. 31/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

32 Vaikutukset maankäyttöön ja liikenteeseen Maankäyttövaikutukset Kaukasennevan tuulipuiston rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Hanke täyttää tuulivoimarakentamisen toteuttamiskelpoisuuden ehdot. Tuulipuistoalueella tuotettu sähköenergia voidaan siirtää valtakunnan sähköverkkoon, jossa on riittävä sähkösiirtokapasiteetti. Kaava-alue on tällä hetkellä metsätalouskäytössä ja alueella sijaitsee kalliomurskeenottoalue. Alueen käyttö metsätalousalueena ja kalliomurskeenottoalueena on mahdollista rakentamisen jälkeen. Tuulivoimalat eivät merkittävästi rajoita liikkumista alueella eivätkä suoraan heikennä alueen virkistyskäyttöä. Tieverkon laajentuminen ja teiden kantavuuden parantaminen edistävät osaltaan alueen metsätalouskäyttöä. Uudet huoltotiet avaavat alueelle uusia maastokäytäviä. Liikennevaikutukset Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulipuiston rakentamisvaiheeseen, jolloin liikennemäärät erityisesti raskaan liikenteen osalta lisääntyvät betoni-, maanrakennus- ja voimalakomponenttien kuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden sekä sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön sekä työkoneiden liikkumisesta. Tuulipuiston rakentaminen aloitetaan huoltoteiden ja voimalapaikkojen valmistelulla ja rakentamisella. Sen jälkeen rakennetaan voimaloille perustukset. Tässä vaiheessa alueelle kuljetetaan maa-aineksia huoltoteihin ja betonia sekä terästä perustuksiin. Karkeasti arvioiden teiden ja asennuskenttien rakentamiseen tarvitaan kiviainesta noin 0,5 m3/m2. Mikäli kiviainesta on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta kuljetustarve vähenee merkittävästi. Yhden voimalan maavaraisen perustuksen valamiseen tarvitaan betonia noin 400 m3. Tuulivoimalan osat (torni, konehuone, lavat) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden voimalan rakentaminen edellyttää erikoiskuljetusta. Nämä erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti lapojen kuljetus suuren pituutensa vuoksi. Lapojen kuljetuksessa voidaan joutua rajoittamaan muuta liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten osalta vaikutus kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta vaikutukset ovat paikallisia ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Erikoiskuljetukset ovat luvanvaraisia. Lupaehdoissa määritellään kuljetuksille asetetut vaatimukset mm. painorajoitukset, kuljetusreitit, kuljetusajankohdat sekä varotoimenpiteet. Kaukasennevan tuulivoimapuiston komponenttikuljetukset tuodaan alueelle todennäköisesti valtatie 28 pitkin. Kuljetuksissa on varauduttava ylittämään Lestijoen silta, siltanumero V-3144 (Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset 2013). Kokonaisuudessaan tuulipuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheeseen ja sen erilaisiin jaksoihin (maanrakennustyöt, perustustyöt, voimalakomponenttien kuljetukset ja asennus) noin vuoden ajalle. Liikenteen suuntautuminen tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun aikana. Tuulipuiston rakentaminen lisää tänä aikana raskasta liikennettä kaava-alueen lähellä kulkevilla tieosuuksilla (Hietakankaantie ja Rättyäntie). Liikennemäärän lisääntyminen voi olla ajoittain erittäinkin merkittävää huomioiden tien nykyinen raskaan liikenteen määrä. Lisääntyvä liikenne lisää myös melu- ja pölyhaittoja teiden välittömässä läheisyydessä. Tuulipuiston käytönaikaiset liikennevaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Liikennettä aiheutuu lähinnä huoltoliikenteestä sekä huoltoteiden aurauksista. 32/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

33 Noin 3 kilometrin päässä hankealueen eteläpuolella sijaitsevan lentokentän toimintaan ei hankkeella arvioida olevan vaikutuksia. Lentokenttä sijaitsee riittävän etäisyyden päässä hankealueesta. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on lentoturvallisuutta mahdollisesti vaarantavan laitteen, rakennelman tai merkin asettamisesta pyydettävä etukäteen Finavian lausunto sekä haettava Ilmailulain mukainen lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Alue on korkokuvaltaan melko tasaista. Hankealue sijoittuu ympäröiviä jokilaaksoja korkeammalle harjuselänteelle ja osin moreeniselänteelle. Kun jokilaaksot ovat tasossa noin +80 m mpy, niin Kaukasennevan hankealueen tuulivoimalat sijaitsisivat noin m mpy tasossa harjurinteellä tai moreenimaalla. Tuulivoimaloita on sijoitettu hankealueelle kahdeksan kappaletta, joista kuusi sijaitsee ryhmässä harjurinteellä ja kaksi erillään moreeniselänteellä. Tuulivoimaloiden napakorkeus on maksimissaan160 metriä. Maisemavaikutuksia arvioitaessa käytetään teoreettisesti suurinta mahdollista voimalaa. Yleistävän arvion mukaan tuulivoimalat näkyvät hyvällä säällä 5-10 kilometrin päähän. Siitä etäämmällä voimalat alkavat sulautua taivaaseen ja ympäröivään maisemaan. Voimalat saattavat näkyä teoriassa jopa kilometrin päähän, kun sää on hyvä ja näkymä on esteetön. Visuaalisia vaikutuksia tarkastellaan tässä työssä 20 kilometrin etäisyydelle. Tuulivoimalat ovat maisemassa hallitsevampia läheltä katsottuna. Ympäristöministeriön oppaan Tuulivoimalat ja maisema mukaan tuulivoimala dominoi selvästi maisemaa 10 x tuulivoimalan napakorkeuden etäisyydelle (Ympäristöministeriö 2006). Tämä tarkoittaa, että hankealueella voimalat dominoivat selvästi maisemaa noin 1,6 kilometrin etäisyydelle. 1,6-5 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista voimalat erottuvat selvästi, mutta maisematilan ominaisuudet määrittävät niiden sopivuuden maiseman osaksi. Tuulivoimala näkyy selvästi erityisesti avoimissa peltotiloissa. Metsämaisemassa se kätkeytyy yleensä puuston taakse. Tuulivoimaloiden lisäksi muutoksia maisemaan aiheutuu tuulipuiston uusista tieyhteyksistä, sähköasemasta ja voimalinjoista. Hankealueen lähiympäristö on ihmisen voimakkaasti muokkaamaa ojitettua soista metsämaata. Hietakankaan harjujaksolla hankealueella sijaitsee kaksi soranottoaluetta. Hietakankaalla on myös muutamia pieniä lampia ja ojittamattomia avosoita, sekä yksi pieni yksityinen luonnonsuojelualue. Lähin asutus sijaitsee Rättyän kylässä, jossa on noin kymmenen asuinrakennusta ja myös pienialaisia peltoja. Pari loma-asuntoa sijaitsee hankealueella tai aivan sen tuntumassa. Noin kahden kilometrin päässä tuulivoimalaryhmästä etelään sijaitsee myös ampumarata, taimitarha sekä pieni kiitorata. Lähimmät maisemallisesti tai kulttuuriympäristönsä perusteella arvokkaiksi arvotetut alueet sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä hankealueesta. Näitä ovat maakunnallisesti arvokkaat Lestijokivarren ja Leppilammenkylän kulttuurimaisemat. Lisäksi alueen läheisyydessä on muita arvokkaita kulttuuriympäristöjä, kuten Kannuksen keskustan kohteet, Kannuksen pikkurata, Sievin Korhoskylä ja Vääräjokilaakson kulttuurimaisema, joista osa on valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Nämä sijoittuvat yli viiden kilometrin päähän hankealueesta. Hankealueen lounaiskulmassa on yksi muinaismuistona suojeltu kiviaita. Alueen metsä- ja kulttuurimaisemat ovat ihmisen muokkaamaa maisemaa, johon tuulivoimalat eivät aiheuta visuaalisesti niin syvää ristiriitaa kuin erämaamaisilla alueilla. Hankealueella kulkee jo nykyisellään voimalinjoja ja siellä on metsäautoteitä ja soranottokuoppia. Lammet ja avosuot sekä sijoittuminen harjurinteelle laajentavat tuulivoimaloiden näkyvyyttä metsän sisällä, mutta tuulivoimalat jäävät kuitenkin metsän saartamiksi. Rättyän kylään ja Eskolan lähikylään tuulivoimaloilla on selviä visuaalisia vaikutuksia. Täällä metsäpuusto peittää kuitenkin todennäköisesti suuren osan näkyvyydestä laajojen peltoaukeiden puuttuessa. Tuulivoimalat voidaan nähdä myös alueen monien nykyisten toimintojen, 33/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

34 kuten ampumaradan, taimitarhan ja kiitoradan jatkeena, vaikka tuulivoimalat ovatkin mittakaavaltaan huomattavasti suurempia. Alueen lähimmät maisemaltaan tai kulttuuriympäristöltään merkittäviksi arvotetut alueet sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä tai etäämpänä. Näillä alueilla tuulivoimalat nousevat selvästi metsäreunan ylle, mutta eivät ole kooltaan enää niin hallitsevia kuin lähempänä sijaitsevilla alueilla. Täällä voimaloiden aiheuttama visuaalinen maisemavaikutus on todennäköisesti kohtalainen tai vähäinen katselupisteestä ja kyseisen maisematilan herkkyydestä riippuen. Tuulivoimahankkeen uudet voimalinjat ja tieyhteydet aiheuttavat todennäköisesti vähäisiä visuaalisia vaikutuksia ja vaikutus on pienempi tuulivoimalan aiheuttamiin vaikutuksiin verrattuna. Kuvasovitteet ja näkemäalueanalyysi Hankkeen maisemavaikutuksia havainnollistavat kuvasovitteet ja näkemäalueanalyysi valmistuvat syksyllä Kuvasovitteet tukevat hankkeen maisemavaikutusten arviointia. Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Suomen ilmailulain (Ilmailulaki 1194/09 165) mukaan jokainen voimala tulee merkitä lentoestevaloin lentoturvallisuuden takaamiseksi. Lentoestevalot on mahdollista havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalan napa (hankealueella voimaloiden napakorkeus on 138 m). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Yleisesti voidaan todeta, että mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä lentoestevalojakaan. Lentoestevalojen vaikutus maisemaan on suurimmillaan pimeällä ja kirkkaalla säällä, jolloin valot erottuvat selkeästi korkealla taivaalla puuston yläpuolella missä ei ole muita valonlähteitä. Varsinkin tuulipuiston alkuaikoina vaikutus voidaan kokea levottomana verrattaessa tilanteeseen, jolloin alueella ei ollut minkäänlaisia valonlähteitä. Sumuinen, utuinen ja sateinen sää saattaa laajentaa lentoestevalojen vaikutusaluetta pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Liikenteen turvallisuusviraston asettamien ohjeiden mukaan näkyvyyden ollessa yli 5000 metriä voidaan lentoestevalojen nimellistä valovoimaa pudottaa 30 %:iin ja 10 %:iin näkyvyyden ollessa yli metriä. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi yhtenäisten tuulipuistojen lentoestevaloja voidaan ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertäviin voimaloihin asennetaan tehokkaimmat valaisimet ja kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla päiväaikaankin pienitehoista jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Kaukasennevan tuulipuiston voimaloiden lentoestevalojen määrä ja luonne tarkentuu rakennuslupavaiheessa. Lentoesteluparatkaisussa annetaan määräykset myös valojen suuntaavuudesta; yleisperiaatteena on että alaviistoon suuntautuva valoteho on merkittävästi pienempi kuin yläviistoon suuntautuva. Tämä vähentää osaltaan lähialueille aiheutuvaa vaikutusta. 34/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

35 Vaikutukset muinaismuistoihin Kaava-alueella toteutetaan arkeologinen inventointi kesällä Vaikutukset muinaismuistoihin arvioidaan inventointiraportoinnin valmistuttua Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon Tuulivoima on yksi vähiten päästöjä aiheuttava energiantuotantomuoto. Tuulivoiman hiilidioksidipäästöt ovat noin 10 g/kwh ja ne muodostuvat tuulivoiman rakentamisen, kasaamisen, kuljettamisen ja huollon aiheuttamista päästöistä. Tuulivoima korvaa usein fossiilista sähköntuotantoa. Suomen hiililauhdetuotannon keskimääräisiä päästökertoimia käyttäen Kaukasennevan tuulipuistohankkeen laskennallinen hiilidioksidin päästövähenemä (säästö) olisi noin tonnia vuodessa Vaikutukset luontoon ja eläimistöön Kasvillisuus ja luontotyypit Tuulipuiston rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimaloiden ja niitä yhdistävien huoltoteiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi valoilmaston muutoksen seurauksena. Talousmetsässä, kuten Kaukasennevan alueella, reunavaikutus jää luonnontilaisia metsiä pienemmäksi, koska harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Voimaloilta toisille johtavien huoltoteiden tulee olla kantavia ja massiivisia, jolloin niiden rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia rakentamiskohteiden hydrologiaan (pintavesien valunnan muuttumisen kautta). Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat välillisesti vaikuttaa myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen muuttumisen kautta. Hankealueella suoritetaan kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys heinä- ja elokuussa Hankkeen vaikutuksia kasvillisuuksiin ja luontotyyppeihin arvioidaan tarkemmin selvityksen valmistumisen jälkeen. Linnusto Tuulivoimaloiden merkittävimpiä linnustovaikutuksia ovat häirintä- ja estevaikutus, elinympäristön muutos (menetys) sekä törmäysriski ja törmäyksistä aiheutuva kuolleisuus. Merkittävimpinä näistä pidetään tuulivoimaloiden aiheuttamia häirintä- ja estevaikutuksia lintujen pesimä- ja ruokailualueilla sekä niiden välisillä lento- ja muuttoreiteillä. Häirintä voi johtaa lintujen siirtymiseen pois alueelta ja rakentamisen myötä sopivat elinympäristöt voivat hävitä. Toisaalta linnut voivat sopeutua ja löytää uusia lentoreittejä sekä pesimä- ja ruokailualueita, jolloin häirintä- ja estevaikutus vähenee. Useimpien lajien törmäysriski tuulivoimaloihin on pieni, mutta silti sitä voidaan pitää merkityksellisenä. Vaikka törmäyksissä kuolleiden lintujen määrä on suhteellisen pieni, verrattaessa sitä lintujen kuolleisuuteen törmäyksissä esim. korkeisiin rakennuksiin, ei se ole merkityksetön. Pienikin törmäysriskin lisäys voi olla merkittävä jollekin lajille, esimerkiksi pitkäikäisille lajeille, joiden populaatiokoko ja lisääntymistuotto ovat pieniä ja joiden sukukypsyysikä on korkea (esim. petolinnut). Normaalisti linnut havaitsevat ja kuulevat tuulivoimalan jo kaukaa, jolloin väistäminen tapahtuu metrin etäisyydellä. Lintujen törmäysriskiin on todettu ainakin seuraavien tekijöiden vaikuttavan: säätekijät (mm. tuulen suunta ja voimakkuus sekä näkyvyys), maaston muodot, voimaloiden koko, määrä ja sijoittelu, voimaloiden näkyvyys, mm. väri ja valaistus, lintutiheys alueella sekä lintujen laji- ja yksilökohtaiset erot, kuten lentonopeus, koko (siipien kärkiväli), ikä ja kokemus. Törmäysalttiimpia lajeja ovat suuret 35/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

36 petolinnut, kuten maa- ja merikotka sekä sääksi. Selvityksissä on todettu, että törmäysmäärät todennäköisesti lisääntyvät huomattavasti, jos tuulivoimapuiston sähköverkko rakennetaan ilmajohdoiksi. Siksi uusimpien suositusten mukaan sisäiset yhteysverkot suositellaan rakennettavan maa- tai merikaapelin. Myös voimaloiden kirkkaan yövalaistuksen on havaittu altistavan törmäyksille. Tuulivoimarakentamisella on käytön aikaisten vaikutusten lisäksi myös rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Puiston huolto ja tieverkosto vaikuttavat linnustoon kuten muukin rakentaminen. Paikalliset lintupopulaatiot voivat häiriintyä mikäli niiden käyttämät pesimäpaikat tuhoutuvat tai rakentaminen tapahtuu pesinnän aikana. Rakentamisen aikaisten vaikutusten ei ole todettu kuitenkaan olevan kovinkaan merkittäviä, jos rakentaminen tapahtuu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolella. Vaikutukset pesimälinnustoon Hankealueelle toteutetaan pesimälinnustoselvitys touko-kesäkuussa Hankkeen vaikutukset pesimälinnustoon arvioidaan selvityksen valmistumisen jälkeen. Vaikutukset muuttolinnustoon Tutkittua tietoa lintujen törmäyksistä voimaloihin on Suomessa hyvin vähän. Euroopassa sen sijaan lintujen törmäyksiä voimaloihin on tutkittu paljon. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan törmäysten lukumäärät vaihtelevat erittäin laajasti 1,3 64,0 törmäystä/voimala/vuosi. Suomessa Koistinen (2004) arvioi teoreettiseksi törmäysmääräksi yksi kuolemaan johtanut törmäys /per mielivaltaisesti sijoitettu voimala. Pohjanlahden rannikon vilkkaan muuttoreitin alueella törmäysmäärän on kuitenkin arvioitu olevan kaksi lintua voimalaa kohden vuodessa (Koistinen 2004). Maa-alueiden yllä lintujen lentokorkeus on yleensä korkea ja korkeammalla kuin rannikon tuntumassa. Esimerkiksi hyvällä ja myötätuulisella säällä kurjet ja petolinnut lentävät yleensä useamman sadan metrin korkeudessa eli selvästi yli tuulivoimaloiden törmäyskorkeuden. Myös kahlaajista ja varpuslinnuista merkittävä osa lentää yli törmäyskorkeuden. Sitä vastoin suurin osa hanhista ja laulujoutsenista lentää usein myös törmäyskorkeudella noin metrin korkeudella. Hanhien osalta syysmuutto kulkee kevättä korkeammalla, suurelta osalta törmäyskorkeuden yläpuolella. Hankealueelle toteutetaan muuttolintuselvitys keväällä ja syksyllä Hankkeen vaikutukset muuttolinnustoon on arvioitavissa tarkemmin selvityksen valmistumisen jälkeen. Vaikutukset metsäkanalintuihin Tuulipuiston rakentaminen ja siihen liittyvä lisääntyvä liikehdintä todennäköisesti karkottavat metsäkanalinnut alueelta. Häiriövaikutus on kuitenkin lyhytaikainen ja luonteeltaan samantapainen kuin metsänkäsittelytoimissa, joten sen merkityksen ei arvioida muodostuvan suureksi alueella, jossa on jo aiemmin suoritettu merkittäviä avohakkuita. Hankealueelle toteutetaan metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys keväällä Hankkeen vaikutukset metsäkanalintuihin arvioidaan tarkemmin selvityksen valmistumisen jälkeen. Muu eläimistö Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät pääasiassa häiriövaikutusten ja muuttuvien elinolosuhteiden kautta. Häiriövaikutukset ja elinympäristön muutokset ovat suurimmat hankkeen rakennusvaiheessa. Lepakoille tuulivoimalat aiheuttavat myös suoran riskin törmätä voimaloiden pyöriviin lapoihin 36/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

37 sekä epäsuoran riskin menehtyä ilmapaineen muutoksen kautta. Hankealueelle toteutetaan lepakkoselvitys kesällä Hankkeen vaikutukset lepakoihin on arvioitavissa tarkemmin selvityksen valmistumisen jälkeen. Rakennusvaiheen jälkeen aukeat alueet saattavat houkutella hirviä ja pienpetoja kuten kettuja ja kärppiä lisääntyneen ravinnon vuoksi. Alueelle alkaa kasvaa vähitellen hirville sopivan korkuisia nuoria puita ja pikkujyrsijöille sopivaa heinää. Metsäjänikset saattavat aluksi karttaa avoimeksi muuttuneita alueita, koska pelkäävät joutuvansa avoimella alueella saaliiksi. Vaikutukset suojelualueisiin Hankkeella ei katsota olevan vaikutusta suojelualueisiin (Natura alueet, suojeluohjelma-alueet) pitkien etäisyyksien vuoksi Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Meluvaikutukset Etha Wind on tehnyt Kaukasennevan meluselvityksen maaliskuussa 2015 (liite 2.). Selvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden melun ominaispiirteistä, melun ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver ohjelmiston DECI-BEL-moduulia sekä ISO standardin mukaisia oletuksia ja lähtöarvoja. Mallinnuksessa ja raportoinnissa on käytetty koko prosessin ajan ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita (Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R Ver3.1.1-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysohjeessa oleviin sisämelun ohjearvoihin. Tulokset Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoja asunnoille ja vapaa-ajan asunnoille ei ylitetä. Myöskään STM:n antamia sisätilojen pienitaajuisen melun ohjearvoja ei ylitetä. 37/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

38 Kuva 11. Kaukasennevan tuulipuiston melumallinnus (Etha Wind 2015) Taulukko 2. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella. 38/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

39 Taulukko 3. Pienitaajuinen melu sisätiloissa. Välkevaikutukset Etha Wind on tehnyt Kaukasennevan välkeselvityksen maaliskuussa 2015 (liite 3.). Selvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden varjon välkkeen ominaispiirteistä, välkkeen ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver ohjelmiston SHADOW-moduulia. Mallinnuksessa ja raportoinnissa on käytetty koko prosessin ajan ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaisemia ohjeita raportista Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriö 2012). Kuva 12. Varjovälkettä muodostuu, kun tuulivoimala pyörii tarkastelupisteen ja auringon välissä, aurinkoisella ja pilvettömällä säällä (Etha Wind 2015). 39/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

40 Tulokset Saksassa annettua maksimisuositusta kahdeksan tunnin vuotuisesta varjon välkkeestä asunnoille ei ylitetä. Useiden asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla esiintyisi laskennan mukaan välkettä. Odotettu välkemäärä on kuitenkin kaikkien kohdalla alle seitsemän tuntia vuodessa. Muutkaan suositukset (30 min/pv ja 30 h/v teoreettisessa maksimitilanteessa) eivät ylity. Kuva 13. Tuulipuiston aikaansaama varjovälkevaikutus (Etha Wind 2015). Taulukko 4. Varjovälkelaskennan tulokset (Etha Wind 2015).1 Saksan ohjeistuksen mukaista todellista vuosiohjearvoa (8h/v) tai vuotuiset teoreettiset maksimiarvoa (30h/v) ei ylitetä, mutta päiväkohtainen teoreettinen maksimiarvo (30 min/pv) ovat hieman yli ohjearvo 40/ Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kannuksen Kaukasennevan tuulivoimahankkeen osayleiskaava 26.5.2015 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Suunnittelualue... 4 3. Tiedot hankkeesta... 5 3.1. Hankkeen tekninen kuvaus... 5 3.2. Hankkeen aikataulu...

Lisätiedot

Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaavaehdotus. Kaavaselostus

Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaavaehdotus. Kaavaselostus Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston 11.1.2016 YHTEYSTIEDOT Kannuksen kaupunki Mittausteknikko Matti Salmela +358 44 4745 247 etunimi.sukunimi(a)kannus.fi Hanketoimija, Puhuri Oy Rakentamispäällikkö Jaakko

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivitetty 29.11.2012, 5.6.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä 3.11.2015 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 3.11.2014 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA A2 13.8.2014 HALSUAN YLEISKAAVAN 1. VAIHEKAAVA (TUULIVOIMA) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUUNNITTELUN TAVOITTEET Halsuan Tuulivoima Oy on tehnyt aloitteen Halsuan yleiskaavan tuulivoimarakentamista

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA

PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää,

Lisätiedot

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA PYHÄJOEN KUNTA PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA Vastine luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteis siin SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25. 11.2014 PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 LAUSUNTO 29.6.2015 1 Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan (osa-alue 2) osayleiskaava Lestijärven kunta on pyytänyt

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

Kivimaan tuulipuiston osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kivimaan tuulipuiston osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kivimaan tuulipuiston osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.2.2015 1 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Suunnittelualue... 3 3. Tiedot hankkeesta... 5 3.1. Hankkeen tekninen kuvaus... 5 3.2.

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA IITLAHDEN JA KAIPOLAN KYLÄT IIJÄRVEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNKI PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.2.2013, tark. 1.10.2013

YLIVIESKAN KAUPUNKI PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.2.2013, tark. 1.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.2.2013, tark. 1.10.2013 PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T EK N IIK K A Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan kaavoituksen

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi 05/2013 Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä K Tahkoniemi 1 Hanketiedot 2 Kehittäjä TM Voima OY / TM Voima Kytölä Oy Tavoitteena rakentaa Alavieskan Kytölän alueelle 4-9 tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen vastineet

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen vastineet S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Juuan kunta TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen vastineet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24025 Kaavaluonnoksesta

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA TILAISUUDEN OHJELMA 1. Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Leena Ivalo 2. YVA-menettely, ELY-keskus Leena Ivalo 3. Voimamylly Oy:n

Lisätiedot

KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI Päivitetty 5.6.2013, 8.10.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A VÖYRIN KUNTA STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25489-P19943P001 1 (16) FCG Suunnittelu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUULIVOIMAPUISTO TEEMAYLEISKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUULIVOIMAPUISTO TEEMAYLEISKAAVA KAAVA-ALUEEN RAJAUS JA ILMAKUVA ALUEESTA 1 Kohde Teemayleiskaavan tarkoitus Teemayleiskaavan tavoitteet Tuulivoimapuisto teemayleiskaava koskee osaa Forssan kaupungin Kiimassuon, Kaalikorven ja Ratasmäen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2009, 12.1.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Koiviston ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635)

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015 Zi-1c 1 OSÄLLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SAPPIONMETSÄN RANTÄKAAVAN MUUTTAMINEN ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015 OÄS Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Lausunnot saapuivat kaavaehdotuksen nähtävänäoloajan Kalajoen kaupunki ilmoitti etukäteen palautteenannosta

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :N MUKAI- NEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA HANKEEN PERUSTIETOJA

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :N MUKAI- NEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA HANKEEN PERUSTIETOJA RUOKOLAHDEN KUNTA RUOKOLAHDEN LUOTEISEN ALUEEN TUULIVOI- MAYLEISKAAVA Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 Lappeenranta www.poyry.fi Päiväys 30.5.2012 Viite Sivu 1 (6) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :N

Lisätiedot

TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JUUAN KUNTA TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkistettu 10.10.2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21610 Susanna

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavamuutos laaditaan Kitulanniemeen, noin 2,5

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA B3 13.8.2014 VENETJOEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Tuulivoimaosayleiskaavan vireilletulon yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen osallistumisja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE VEHKAJÄRVI 1 RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.11.2007 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Riihiniemen ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne 635 Kylä: Vehkajärvi 461 Tila:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot