Hei. Nimeni on Heikki. Olen 20v opiskelija.

Transkriptio

1 Hei. Nimeni on Heikki. Olen 20v opiskelija. Katsoin kuningaskuluttaja-ohjelmaa ja näin haastattelusi GM-aiheesta. Sinulla on vahva negatiivinen asenne geenimuunteluun. Itse näen geenitekniikan nopeimpana ratkaisuna maailmanlaajuiseen ruokapulaan ja tien ekologisesti kestävään maailmanjärjestykseen. Ajattelin että keskustelemalla näin sähköpostin välityksellä voisimme jakaa näkemyksiämme ja argumenttejamme ja lopulta voisimme ehkä ymmärtää toistemme asenteita ja näkemyksiä. Itse näen geenitekniikan entistä parempana (ja myös turvallisempana) tapana jalostaa kasveja ja eläimiä. Kaikki jalostushan perustuu geenien mutaatioihin ja viljeltävän kasvin/ kasvatettavan elimen valikoimiseen syntyneiden kasvitai elinpopulaatioiden joukosta. Tuhansia vuosia ihminen on manipuloinut kasvien ja elinten geeniperimää valikoimalla ja risteyttämällä. Uudella tekniikalla vuosituhansia jatkunut geenien manipuloiminen saadaan tehty tarkemmin, tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin, kuin aikaisemmin. Nykyinen hyvinvointimme perustuu pitkälti hyvään ravintoon. Nykyinen hyvä ravintomme perustuu ravintokasvien ja -elimien jalostukseen. Nyt käytössämme on tekniikka, jolla voimme parantaa ravintoamme edelleen, niin ett sitä riittää kaikille ja niin ett sen tuottaminen on ekologisesti kestävää. Nykyinen geenitekniikan ymmärtämys on jo sillä tasolla, että esim. geenien siirto lajista toiseen voidaan tehdä turvallisesti ja hallitusti. Siirrettävän geenin toiminta ja vaikutus voidaan tutkia läpikotaisesti. Uskon että geenitekniikan vastustus perustuu tiedon puutteeseen. Tieteentekijät ovat edistyneet, suuri yleisö ei ole vielä omaksunut uutta tietoa. Mitä enemmän ihmiset tietävät geenitekniikasta, sitä positiivisemmin he suhtautuvat siihen. Vastaväitteitä saa esittää. Heikki Hei nimimerkki Heikki Hirmuinen, käypäs katsomassa kotisivuiltani esitelmäni ja siihen liittyvät tieteelliset viitteet. Mielipiteeni perustuvat tieteellisiin artikkeleihin, ja siihen tosiasiaan, että todellista tieteellistä näyttöä geenitekniikan turvallisuudesta ei ole. Turvallisuustutkimukset ovat firmojen itse tekemiä, eikä niitä ole kyetty julkaisemaan tieteellisissä sarjoissa. Kuningaskuluttajan juttu oli todella lyhyt ja suppea. Toivottavasti jaksat kahlata muutakin tietoa läpi. Kannatan lämimästi keskustelua, varsinkin omilla nimillä. terveisin Liisa Hei Heikki, tässä vielä lyhyesti vastaukseni kirjeeseesi.

2 Itse näen geenitekniikan nopeimpana ratkaisuna maailmanlaajuiseen ruokapulaan ja tien ekologisesti kestävän maailmanjärjestykseen. - geenitekniikka on todellisuudessa hyvin hidas jalostusmenetelmä. Ruokapula johtuu epäoikeudenmukaisuudesta kauppajärjestelmissä. Ruokaa tuotetaan aivan riittävästi kaikkien ravinnoksi, mutta esim. gm-soija tuodaan Euroopan sikojen rehuksi, eikä sitä anneta kehitysmaiden lasten ruuaksi. - ekologinen maailmanjärjestys on oiva tavoite. Gm-maatalous on kuitenkin tehoviljelyn äärimuoto. Luomuviljely on kokonaistehokkaampaa ja kestävämpää. Ajattelin että keskustelemalla näin sähköpostin välityksellä voisimme jakaa näkemyksiämme ja argumenttejamme ja lopulta voisimme ehkä ymmärtää toistemme asenteita ja näkemyksiä. - keskustelu on aina hyvä. Oletko itse varma siitä, että tiedät asiasta tarpeeksi, ja että tietosi perustuvat monipuolisesti tieteelliseen tietoon? Kukaan ei voi vielä nyt tietää millaisen vaikutuksen gm-tekniikka tekee luontoon, se näkyy ehkä varmasti vasta 50 vuoden päästä. Tietysti biologina ja isoäitinä toivon, että olen väärässä, eikä nyt käytetty geenimuuntelu tuhoa maapallon elämää. Mutta on aihetta olla varovainen - meillä ei ole toista maapalloa. Itse näen geenitekniikan entistä parempana (ja myös turvallisempana) tapana jalostaa kasveja ja eläimiä. - turvallisuutta ei ole todistettu. Geenitekniikka ei ole parempi vaan nykyisten näyttöjen perusteella huonompi ja turvattomampi tapa. Siirtogeeni on yhdistelmä viruksen, bakteerin ja kasvin DNA:ta ja siirtyy siksi helpommin lajista toiseen. GM-kasvista siirtyy toimivia siirtogeenejä maaperäbakteeriin, ja toimii siinä. Luonnon geenit eivät hevin siirry lajien välillä. Siksi geenitekniikalla on potentiaali sekoittaa missä tahansa luonnossa elävien eliöiden aineenvaihdunta. Siirtomenetelmät joita nyt on kaupallisesti käytetty, eivät voi määrätä mihin siirtogeeni kiinnittyy, tai monena kopiona. Sen vuoksi niillä on suuri mahdollisuus kiinnittyä jonkun muun geenin keskelle ja sotkea sen toiminta. En esimerkiksi väitä, että jos syömme myrkyn siedon omaavia gm-kasveja, me saisimme myrkyn siedon itseemme. On paljon todennäköisempää, että jos siirtogeeni soluihimme siirtyy, se sotkee solujen aineenvaihdunnan ja saamme esim. syöpiä tai muita solujen toimintahäiriöitä. Eläinkokeissa on aiheutunut esim. hedelmättömyyttä. Nykyisin käytetyissä geenikasveissa siirtogeenin käynnistäjä eli promoottori on peräisin kukkakaalin mosaiikkiviruksesta, ja tämä promoottori toimii myös ihmisten soluissa. Kaikki jalostushan perustuu geenien mutaatioihin ja viljeltävän kasvin/ kasvatettavan elimen valikoimiseen syntyneiden kasvitai elinpopulaatioiden joukosta. Tuhansia vuosia ihminen on manipuloinut kasvien ja elinten geeniperimä valikoimalla ja risteyttämällä. - ilman geenimuunteluakin on saatu ihmeitä aikaan. Vehnä tehtiin rikkaruohomaisesta heinästä, ja chihuahua sudesta. Uudella tekniikalla vuosituhansia jatkunut geenien manipuloiminen saadaan tehty tarkemmin, tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin, kuin aikaisemmin. Gm-tekniikka ei ole tarkka, vaan tuottaa koko ajan yllätyksiä, eli tarkoittamattomia vaikutuksia gm-kasveihin, koska se sotkee muun genomin toimintaa. Tehokas se ei myöskään ole, sillä yli kymmenen vuoden tuloksena on vain kaksi sovellutusta: kasvin oma hyönteismyrkyn tuotto tai rikkakasvimyrkyn kesto, ja nämäkin kaupallisesti vain neljään lajiin: soijaan, maissiin, rapsiin ja puuvillaan. Ei kovin tehokasta. Onko tarkoituksenmukaista tuottaa tuotteita, joiden myrkkyjäämät ovat tavallista suuremmat, kuten nykyisissä gmkasveissa käy? - Tämä nykyinen geenien manipulointi perustuu vanhentuneeseen tieteelliseen teoriaan. Kun menetelmä keksittiin, uskottiin että yksi geeni aiheuttaa vain ja ainoastaan yhden toiminnan. Kun ihmisen genomi luettiin, niin löydettiinkin vain geeniä, vaikka meillä on erilaisia geenien tuottamia ominaisuuksia eli proteiineja On tyypillistä että yhdellä geenillä on monta toimintaa. Ja jos yhden geenin siirtää, siirtää muutakin kuin mitä oli tarkoitus.

3 - Lisäksi on hyvä tiedostaa, että kasvit ovat erittäin monipuolisia biokemiallisia tehtaita. Yksinkertaisista perusainesta ne tuottavat hyvin monimutkaisia yhdisteitä. Myös bakteerit tekevät näin, mutta ehkä hieman yksinkertaisemmin. Silti emme hallitse edes niiden synteesejä. Ensimmäinen geenitekniikkaan liittyvä skandaali oli tryptofaani, jota tuotettiin geenitekniikalla muunnetussa bakteerissa Japanissa. Tryptofaani osallistuu serotoniinin tuotantoon aivoissa, ja sitä syötiin terveyskaupan tuotteena nukahtamisen helpottamiseen. Geenitekniikalla muunnettu bakteerikanta tuotti tehokkaasti tryptofaania, mutta samalla syntyi epäpuhtautena 0,01 % kolmiulotteiselta rakenteeltaan poikkeavaan tryptofaania, joka oli ihmiselle myrkyllistä. 36 ihmistä kuoli ja 1500 vammautui USA:ssa 1990-luvulla. Ja tämän uuden taudin, eli eosinofiliamyalgia oireyhtymän aiheuttaja paljastui sattumalta, kun eräs lääkäri kyseli potilailtaan näiden muita terveysvalmisteita. - Oletko myös selvillä siitä, että geenitekniikalla on vahingossa tehty yksi uusi tauti, immunipuolustuksen murtava hiirirokko Australiassa? Tutkijat yrittivät kehittää hiirille uutta ehkäisymenetelmää, mutta raportoivat myös tämän toisen sivutuotteensa. Nykyinen hyvinvointimme perustuu pitkälti hyvään ravintoon. Nykyinen hyvä ravintomme perustuu ravintokasvien ja -elimien jalostukseen. Nyt käytössämme on tekniikka, jolla voimme parantaa ravintoamme edelleen, niin että sitä riittää kaikille ja niin että sen tuottaminen on ekologisesti kestävää. - Markkinointi gm-puolella väittää, että gm-tekniikka tuo nämä ihanat asiat. Todellisuus ei ole sitä gmtuotteilla tuonut. Itseasiassa jos näitä asioita havittelet, on luomu paljon todellisemmin näiden tavoitteiden toteuttaja. YK:n maatalousjärjestö FAO on todennut, että luomu sopii kehitysmaihin, ei vaadi paljon rahaa tai tilan ulkopuolisia tuotantopanoksia, ja nykyisin tuottaa jo lähes tehotuotannon satoja. Nykyinen geenitekniikan ymmärtämys on jo sillä tasolla, että esim. geenien siirto lajista toiseen voidaan tehdä turvallisesti ja hallitusti. Siirrettävän geenin toiminta ja vaikutus voidaan tutkia läpikotaisesti. - Valitettavasti näin ei voida tehdä. Uusin tutkimus nimenomaan paljastaa, että yksittäisen geenin rakenne ei vielä kerro sen toiminnasta tarpeeksi. Geenit toimivatkin yhteistyössä toistensa kanssa verkostona, ja informaatiota periytetään muussakin kuin DNA:ssa. Uskon että geenitekniikan vastustus perustuu tiedon puutteeseen. Tieteentekijät ovat edistyneet, suuri yleisö ei ole vielä omaksunut uutta tietoa. Mitä enemmän ihmiset tietävät geenitekniikasta, sitä positiivisemmin he suhtautuvat siihen. Olen itse mieluummin juuri päinvastaista mieltä. Mitä enemmän ihmiset kuulevat kaikesta siitä mitä tiede tietää geenitekniikasta, sitä kriittisemmin he siihen suhtautuvat. Geenitekniikan markkinoijat ovat käyttäneet hyvin arveluttavia menetelmiä: puolitotuuksia, liioittelua, salailua ja suoranaisia epätotuuksia. Turvallisuustutkimuksia on liian vähän ja nekin on tehty huonosti. Kuluttajat eivät tekniikkaa halua, koska tuotteissa ei ole mitään lisähyötyä. Esim. luomussa on. - Olen ollut huomaavinani, että julkinen ilmapiiri on vähän muuttunut viimeisen vuoden aikana. Olin radion tiedepuolen Biologia-ohjelmassa puhumassa yksin puoli tuntia, ja Kuningaskuluttajassa viime torstaina. Kummassakaan ei ollut lopuksi jotain muuta asiantuntijaa nollamassa ja rauhoittelemassa, kuten aina ennen. Nämä ohjelmat löytyvät vielä tämän viikon Yle Areenalta netistä. Vastaväitteitä saa esittää. - tieteelliset lähdeviitteet kaikkiin näihin asioihin löydät kotisivuiltani. terveisin Liisa Ok. Oletan että tutkimukset, joihin viittasit, ovat paikkansa pitäviä, koska sinä ammattilaisena niin minulle kerrot. Geenitekniikalla voidaan siis saada aikaan odottamatonta tuhoa. Ok. Ehkä on olemassa mahdollisuus että ihmiskunta tuhoaa itsensä jollain geeni-hirviö-super-viruksella. Minulla on sellainen maallikon käsitys että geenitekniikalta voidaan odottaa paljon hyötyä. Ehkä on olemassa mahdollisuus että geenitekniikka muuttaa täysin ihmiskunnan tavan tuottaa

4 ravintoa. Nyt täytyy laittaa nämä asiat vaa'alle ja punnita kumpaan suuntaan vaa'ankieli kallistuu. Joka tapauksessa kannattaa tutkia tarkkaan kaikki mahdolliset geenitekniikan uhat ja hyödyt. Ehkä kannatan geenitekniikkaa siksi että pystyn kuvittelemaan sille niin paljon mahdollisuuksia. Annan tulevaisuuden mahdollisuuksille paljon painoarvoa, vaikka niitä ei ole vielä edes olemassa eikä ehkä koskaan tule olemaankaan. Luultavasti sinä näet paremmin nykyiset geenitekniikan edut ja haitat ja olet vetänyt omat johtopäätöksesi niiden perusteella. Kyse on näkemyseroista ei niinkään siitä että toinen on täysin oikeassa ja toinen täysin väärässä. Geenitekniikkaa voidaan verrata ydintekniikkaan. Ydivoima on puhdas energia muoto. Hyvä puoli. Ydintekniikalla voidaan tehdä ydinaseita ja ydinvoimalankin saa räjäytettyä, jos sitä tahallisesti käyttää väärin. Huono puoli. Jotkin maat ovat kieltäneet ydinvoiman, jotkin maat (kuten Suomi) rakentavat sitä jatkuvasti lisää. Ydinvoiman vastustajilla ja kannattajilla on molemmilla järkevät perusteet. Kyse on siitä minkälaisen painoarvon antaa eri asioille. Hei Heikki, vastaan vain lyhyesti keskellä työpäivää. Sinun kannattaa todellakin katsoa kotisivuiltani se pdf-kirjoitus, jossa on listattu kaikki tieteelliset viitteet joihin käsitykseni perustan. En ole keksinyt näitä asioita omasta päästäni, vaan ne ovat osa tieteellistä tutkimusta. On ihan inhimillistä, että jos on innokkaasti jotain mieltä, tai vaikka tutkija, joka on innostunut geenitekniikasta, ja saa siitä elantonsa, haluaa nähdä vain positiiviset puolet. Kuitenkin, jos haluaa olla rehellinen, on katsottava myös epämieluisia tutkimustuloksia. Sekin on ihan ymmärrettävää, että laboratoriossa elämänsä viettänyt ihminen voi kuvitella, että laboratoriotutkimukset selvittävät kaikki riskitekijät. Mutta ekosysteemi on paljon monimutkaisempi kuin mitä laboratorioon mahtuu. Jo useat esimerkit siitä, kuinka esim. hyödyllisinä ja haitattomina pidetyt myrkyt rikastuvatkin ravintoketjussa ja aiheuttavat ongelmia, kertovat siitä, että meidän tulisi olla hirveän varovaisia sen kanssa mitä luontoon vapautamme. Myös voimakas kalastus on aiheuttanut arvaamattomia muutoksia. Haiden liikakalastus on yllättäen aiheuttanut koralliriuttojen tuhoa, koska korallia syövät pikkukalat runsastuivat liikaa. Ekosysteemissä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ydinvoima ei missään nimessä ole puhdas energian muoto. Uraanin louhiminen saastuttaa suuria maaalueita, ja ydinvoimala tuottaa suuret määrät matala-aktiivista jätettä, ja hieman vähemmän korkeasti radioaktiivista jätettä. Näitä jätteitä joutuvat vartioimaan vielä meidän lapsen-lapsen-lapsen-lapsen jne. lapsemme. Jos radioaktiivisuuden puoliintumisaika on tuhansia vuosia, niin sekin tarkoittaa vasta että haitallisuus on puoliintunut, ei loppunut. Se että ydinvoimaa väitetään puhtaaksi, jätteettömäksi, on suurinta puppua mitä olla voi. Eräs vanha mies sanoi, että ydintekniikalla nykyihminen paskoo jäkeläistensä housuihin. Aika hyvin sanottu. Palataan asiaan myöhemmin, työ kutsuu. Liisa Hei Heikki, tässä vielä lyhyesti vastaukseni kirjeeseesi. Itse näen geenitekniikan nopeimpana ratkaisuna maailmanlaajuiseen ruokapulaan ja tien ekologisesti kestävän maailmanjärjestykseen. - geenitekniikka on todellisuudessa hyvin hidas jalostusmenetelmä. Tekniikka kehittyy nopeasti. Jalostusnopeus kasvaa tekniikan kehittyessä.

5 Ruokapula johtuu epoikeudenmukaisuudesta kauppajärjestelmissä. Ruokaa tuotetaan aivan riittävästi kaikkien ravinnoksi, mutta esim. gm-soija tuodaan Euroopan sikojen rehuksi, eikä sitä anneta kehitysmaiden lasten ruuaksi. Oikeassa olet. Ja tulevaisuudessa tämä kauppajärjestelmä riistää loputkin maailman pellot biodieselin/bioetanolin valmistamiseksi rikkaiden eurooppalaisten liikennepolttoaineeksi. Toivottavasti pian kehitetään öljykasvilajikkeita jotka kasvavat ruoantuotantoon kelpaamattomilla alueilla. Geenitekniikka voisi auttaa tässäkin. - ekologinen maailmanjärjestys on oiva tavoite. Gm-maatalous on kuitenkin tehoviljelyn äärimuoto. Luomuviljely on kokonaistehokkaampaa ja kestävämpää. Viljely ei ole luonnonmukaista. Marjojen kerääminen metsästä on luonnonmukaista. Ehkä "luomuviljely" on kokonaistehokkaampaa ja kestävämpää kuin nykyinen tehoviljely. Hyväksytään ok. Mutta nyt sinä et vertaakaan ns. luomuviljelyä ja geenitekniikalla huippuunsa jalostetun kasvin viljelyä. On totta että ihmisen suorittama viljely ei koskaan ole todellisuudessa luonnonmukaista. Ihmiskunta on maapallon syöpä, näinhän se on. Mutta siliti voimme yrittää minimoida aiheuttamamme haitat. Ja tiesitkös sitä, että nykyisin parhaat luomusadot on lähes tehoviljelyn suuruisia. Ja jos tehoviljelijä joutuu ostamaan lannoitteet ja myrkyt, mutta luomuviljelijä ei, niin kummalla on parempi kate toiminnalleen? Ajattelin että keskustelemalla näin sähköpostin välityksellä voisimme jakaa näkemyksiämme ja argumenttejamme ja lopulta voisimme ehkä ymmärtää toistemme asenteita ja näkemyksiä. - keskustelu on aina hyvä. Oletko itse varma siitä, että tiedät asiasta tarpeeksi, ja että tietosi perustuvat monipuolisesti tieteelliseen tietoon? Olen varma siitä että EN TIEDÄ asiasta kaikkea tai edes tarpeeksi. Itse asiassa uskon että sinä olet perehtynyt asiaan syvällisemmin kuin minä. Kuitenkin olen vakuuttunut geenitekniikan mahdollisuuksista siinä määrin että annan sen käyttöönottoon kaiken tukeni. Koska sinä olet julkisesti puhunut geenitekniikan, kieltämiseksi olemme ikään kuin vastapuolen leireissä. Ehkäpä jompikumpi loikkaa toisen leiriin tai löydämme jonkun yhteisen linjan siitä mitä geenitekniikan sovellutuksia saa käyttää ja mitä ei. Kukaan ei voi vielä nyt tietää millaisen vaikutuksen gm-tekniikka tekee luontoon, se näkyy ehkä varmasti vasta 50 vuoden päästä. Tietysti biologina ja isoäitinä toivon, että olen väärässä, eikä nyt käytetty geenimuuntelu tuhoa maapallon elämää. Mutta on aihetta olla varovainen - meillä ei ole toista maapalloa. Maapallon elämä saattaa kurjistua myös siinä tapauksessa että syntyy uusia maailmansotia ruokavesi- ja energiapulan seurauksena. Geenitekniikalla voitaisiin estä pula elämän edellytyksistä. Geenitekniikka ei voi ratkaista ruoka-, vesi- ja energiakiistoja. Monet niistä ovat yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden seurausta, ja niiden ratkaiseminen vaatii poliittisia toimia. Jos geenitekniikka olisi sitä mitä se on lupaillut, niin se voisi ratkaista ruuan puutetta. Mutta valitettavasti suuret lupaukset ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa. En ole tiedevastainen, mutta vastustan sitä, että tieteen avulla viilataan ihmisiä linssiin. Jossain määrin geenitekniikka muistuttaa satua keisarin uusista vaatteista. Se kuullostaa niin kauhean hyvältä, ettei kukaan edes meinaa uskoa, eikä sitten edes raski sanoa, että se ei ole totta. Itse näen geenitekniikan entistä parempana (ja myös turvallisempana) tapana jalostaa kasveja ja eläimiä. - turvallisuutta ei ole todistettu. Geenitekniikka ei ole parempi vaan nykyisten näyttöjen perusteella huonompi ja turvattomampi tapa. Siirtogeeni on yhdistelmä viruksen, bakteerin ja kasvin DNA:ta ja siirtyy siksi helpommin lajista toiseen. GM-kasvista siirtyy toimivia siirtogeenejä maaperäbakteeriin, ja toimii siinä. On vedettävä johtopäätökset todellisten näyttöjen perusteella, ei vain unelmien ja haavekuvien. Unelmia geenitekniikka on kyllä ansiokkaasti esittänyt, se on sanottava.

6 Onko löydetty maaperästä bakteeri, joihin on siirtynyt gm-kasvin geenejä. Kuka teki tutkimuksen? Onko tutkimusmateriaali jossain saatavilla? Juuri näiden tutkimusten tieteellisiä viitteitä löydät nettisivuiltani. Saat alkuperäiset julkaisut ainakin niin, että marssit kirjastoon ja pyydät apua kirjastonhoitajalta. Tieteellinen kirjasto ainakin voi auttaa, tai tutkijat itse netin välityksellä. Itselläni ei ole oikeutta laittaa julkaisuja esille sivuilleni. GM-kasvista siirtyneet geenit toimivat myös maaperän bakteereissa, joihin ne olivat itsekseen siirtyneet, aivan ilman ihmisen apua. Miten siis voisi väittääettä tekniikka on kontrolloitua ja turvallista? Luonnon geenit eivät hevin siirry lajien välillä. Siksi geenitekniikalla on potentiaali sekoittaa missä tahansa luonnossa elävien eliöiden aineenvaihdunta. Siirtomenetelmät joita nyt on kaupallisesti käytetty, eivät voi määrätä mihin siirtogeeni kiinnittyy, tai kuinka monena kopiona ne kasviin siirtyvät. Sen vuoksi niillä on suuri mahdollisuus kiinnittyä jonkun muun geenin keskelle ja sotkea sen toiminta. En esimerkiksi väitä, että jos syömme myrkyn siedon omaavia gm-kasveja, me saisimme myrkyn siedon itseemme. On paljon todennäköisempää, ett jos siirtogeeni soluihimme siirtyy, se sotkee solujen aineenvaihdunnan ja saamme esim. syöpiä tai muita solujen toimintahäiriöitä. Eläinkokeissa on aiheutunut esim. hedelmättömyyttä. Ymmärsinkö oikein että on kokeellisesti todistettu, että kasvin solussa ollut geeni on siirtynyt sitä syöneen eläimen soluun ja tämä eläimen solu on jakaantunut ja siten levinnyt eläimeen ja aiheuttanut elimelle fysiologista vauriota? Löydettiinkö eläimestä soluja, joissa oli kasvin geeni? Kuka teki tutkimuksen? Onko tutkimus materiaali jossain saatavilla. Kiinnostaisi kovasti. Nykyisin käytetyissä geenikasveissa siirtogeenin käynnistäjä eli promoottori on peräisin kukkakaalin mosaiikkiviruksesta, ja tämä promoottori toimii myös ihmisten soluissa. Toivomaasi koetta ei ole kukaan tehnyt sopii miettiä, että miksi ihmeessä ei? Gm-rehua syöneistä eläimistä on toistuvasti löytynyt tunnistettavia siirtogeenin kappaleita eri puolilta elimistöä. Myös terveyshaittoja on havaittu, mutta edes kaksivuotista ruokintakoetta ei ole tieteellisissä lehdissä raportoitu. Tuore tutkimus kertoi, että useamman sukupolven jatkunut gm-maissin syöminen heikensi kovasti hiirten hedelmällisyyttä. Ympäristökemikaalit tekevät jo samaa, mihin me vielä geeniruokaa tarvitsemme? Tarkoitatko että gm-kasvin geenejä voi siirtyä ihmiseen esim. jos hän syö kasvia? Tämä näyttää todennäköiseltä. Mutta mitä se aiheuttaa, sitä ei kukaan tiedä. Ja tarkoitus on, että me syömme geenikasveja sitten lopun ikäämme, ei vain vuoden tai kaksi. Noin nuorelle voi olla uutta se, että Suomessa ei aiemmin käytetty mitään maatalouskemikaaleja. Ei ollut myrkkyjä tai torjunta-aineita. Viljelijät suhtautuivat alkuun suurella epäilyksellä myrkkykauppiaisiin. DDT oli myrkky jolla 1960-luvulta alkaen tuhottiin kaikkia hyönteisiä pelloilta. Myrkkykauppiaat söivät DDT:tä lusikalla näyttääkseen viljelijöille, ettei myrkystä ollut ihmisille mitään haittaa. Silloin ei vielä tiedetty, että DDT rikastui ravintoketjussa, ja tappoi peltolintuja, petolintuja ja hylkeitä. Ja koska ihminen on myös ravintoketjun huipulla, DDT:n käyttö kiellettiin. Silti sitä löytyy edelleen Suomen luonnosta! Siirtogeenien siilaaminen pois vaikka maaperästä on mahdoton tehtävä. Emmehän pysty pysäyttämään edes hirvikärpästä tai lupiinia. Kaikki jalostushan perustuu geenien mutaatioihin ja viljeltävän kasvin/ kasvatettavan eläimen valikoimiseen syntyneiden kasvi- tai eliänpopulaatioiden joukosta. Tuhansia vuosia ihminen on manipuloinut kasvien ja eläinten geeniperimää valikoimalla ja risteyttämällä. - ilman geenimuunteluakin on saatu ihmeitä aikaan. Vehnä ja maissi muokattiin rikkaruohomaisesta heinästä, ja kaikki ihmeelliset koirarodut sudesta. Kyllähän ne geenit siinä on muuttuneet, vaikkei niitä erikseen ole sorkittu. Kauanko arvelet että vehnän nykymuodon jalostus on vienyt aikaa? Aika hidasta hommaa. Mitäpä jos tuon rikkaruohon perimästä ottaa kasvua rajoittavan geenin pois? Muutamassa vuodessa tai vuosikymmenessä voitaisiin tehdä samat perimän muutokset mitä vuosisatojen (ellei vuosituhansien) aikana on tehty perinteisellä jalostuksella. Uudella tekniikalla vuosituhansia jatkunut geenien manipuloiminen saadaan tehty tarkemmin, tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin, kuin aikaisemmin.

7 - Unelmia, haavekuvia, hienosti markkinoituja toiveunia. Tätä se ei ole käytännössä. Gm-tekniikka ei ole tarkka, vaan tuottaa koko ajan yllätyksiä, eli tarkoittamattomia vaikutuksia gm-kasveihin, koska se sotkee muun perimän toimintaa. Sitä varten gm-kasvit tutkitaan tarkasti ennen kuin niitä saa päästää ulos laboratorioista. Siinähän sitä tietoa geenistä karttuu kun tutkitaan geenin odottamattomia vaikutuksia. Ymmärtääkseni tiede kehittyy juuri tälläisin haparoivin askelin. Gm-kasvit joudutaan tutkimaan tarkkaan, ja valikoimaan halutut muiden joukosta. Tämä johtuu juuri siitä, että teoria ei toimi. Jos yksi geeni-yksi ominaisuus teoria olisi toiminut, ei mitään valintaa jälkeläisten joukossa tarvittaisi. Jokainen jolla olisi geeni, olisi halutunlainen. No, useimmiten gm-tekniikassa saadaan eniten kuolleita soluja, ja toiseksi eniten eri lailla epämuotoisia taimia. Ja miksi jankkaan teorian tärkeydestä? No, se johtuu siitä, että ihminenhän yrittää selvittää miten joku ilmiö tapahtuu, ja sitten että millaisia lakeja se tapahtuessaan noudattaa. Jos omena putoaa puusta, putoavatko kaikki omenat samalla lailla? Voiko tämän perustella ennustaa, että pallo putoaa samoin, tai että omena putoaa huomennakin näin. Onko puun lähelle meneminen turvallista? Kiertääkö omena pudotessaan kenties päälleni? Kun geenitekniikan perusteoria ei päde, siitä seuraa, ettei tiedetä miksi siirretty geeni toimii, milloin se toimii ja miksi ei, aiheuttaako se jotain muuta, ja miksi, ja onko siitä riskiä? Kun ei ole teoriaa, ei voida ennustaa. Tätä yritetään nykyisin kiertää niin, että tarkastellaan kutakin uutta siirtogeenistä kasvia erikseen, ja tutkitaan sitä, ja yritetään näin vakuuttaa että turvallista on. Mutta jos ei tiedetä esimerkiksi sitä, pysyykö siirtogeeni uudessa paikassaan, niin miten turvallisuudesta voisi vakuuttua? Aina, jos keskustelussa kysyn tästä asiasta geenitutkijoilta, on vastauksena syvä hiljaisuus. Kysymykseen ei vastata, väitettäni ei kommentoida, koska heidän kannaltaan, valitettavasti: väitteeni pitää paikkansa. Tehokas geeitekniikka ei myöskään ole, sillä yli kymmenen vuoden tuloksena on vain kaksi kaupallista sovellutusta: kasvin oma hyönteismyrkyn tuotto tai rikkakasvimyrkyn kesto, ja nämäkin kaupallisesti vain neljään lajiin: soijaan, maissiin, rapsiin ja puuvillaan. Ei kovin tehokasta. Minusta kymmenen vuotta on todella lyhyt aika kokonaisen tieteenhaaran kehityksessä. Ja tehokkuushan kasvaa tekniikan kehittyessä. Kymmenen vuotta on tosiaan lyhyt aika, mutta kyllä turvallisuustutkimuksia olisi ehtinyt tehdä, mutta niitä ei ole haluttu. Ikävä kyllä Englannissa kävi niin, että suuri tutkimus, jonka piti varmistaa geenitekniikan turvallisuus, löysikin aivan päinvastaista. Ja tutkijat olivat vielä alkuun geenitekniikan puoltajia. Valtion painostuksesta tutkimuslaitoksen reaktio oli vaientaa tutkijat ja mustata näiden varttuneiden ja vakiintuneiden tutkijoiden maine. Euroopassa tästä Pusztain tapauksesta nousi suuri kohu, mutta yllätys, yllätys, meillä Suomessa asia ei ylittänyt uutiskynnystä. Hassua, eikös vaan? Eikös meillä tiedonvälitys olekaan vapaata? Tehokkuus ei olekaan kasvanut tekniikan kehittyessä, koska perusteoria ei ole pitänyt. Kun geenejä siirrellään, on tyypillistä että seurauksena on yllätyksiä. Tämän vuoksi kasvinjalostus on jo luopumassa menetelmästä. Se ei ole hallittava eikä tarkka. Ja syynä on se, että perusteoria yksi geeni yksi ominaisuus oli karkea yksinkertaistus. Geenit toimivat yhdessä toisensa kanssa. Säätelyn perusteella yksikin geeni voi toimia vaikka kuinka eri tavoin. Ja samakin proteiini voi toimia eri tavoin eri kudoksessa. Geenin toiminta riippuu sen toimintaympäristöstä. Tavallisella jalostuksella saadaan paljon nopeammin pysyviä tuloksia luvulla Vihreä vallankumous tuotti kymmenessä vuodessa satoja uusia lajikkeita perinteisellä jalostuksella. Nykyiset gm-kasvit sietävät rikkaruohomyrkkyä, joka myrkkyruiskutuksen jälkeen jää jääminä niiden kudoksiin. Tai sitten ne tuottavat itse rikkaruohomyrkkyä kaikkiin kudoksiinsa koko kasvukauden ajan, eli sitä jää sitten syötäviinkin kasvinosiin. Onko tarkoituksenmukaista tuottaa tuotteita, joiden myrkkyjäämät ovat tavallista suuremmat, kuten nykyisissä gm-kasveissa käy? Nykyisissä gm-kasveissa on enemmän myrkkyjäämiä. Ok hyväksytään. Kannattaa siis jatkaa kehittelyä eikä jäädä tälle asteelle. - Tämä nykyinen geenien manipulointi perustuu vanhentuneeseen tieteelliseen teoriaan. Kun menetelmä keksittiin, uskottiin että yksi geeni aiheuttaa vain ja ainoastaan yhden toiminnan. Kun ihmisen genomi luettiin, niin löydettiinkin vain geeni, vaikka meillä on erilaisia geenien tuottamia ominaisuuksia eli proteiineja

8 On tyypillistä ett yhdellä geenillä on monta toimintaa. Ja jos yhden geenin siirtää, siirtää muutakin kuin mitä oli tarkoitus. Jos tietoa on karttunut, sitä varmaan voidaan soveltaa tulevaisuuden tekniikassa. - Lisäksi on hyvä tiedostaa, ett kasvit ovat erittäin monipuolisia biokemiallisia tehtaita. Yksinkertaisista perusainesta ne tuottavat hyvin monimutkaisia yhdisteitä. Myös bakteerit tekevät näin, mutta ehkä hieman yksinkertaisemmin. Silti emme hallitse edes niiden synteesejä. Tietomme ovat vajavaisia, tutkitaan siis entistä innokkaammin. Ensimmäinen geenitekniikkaan liittyvä skandaali oli tryptofaani, jota tuotettiin geenitekniikalla muunnetussa bakteerissa Japanissa. Tryptofaani osallistuu serotoniinin tuotantoon aivoissa, ja sitä syötiin terveyskaupan tuotteena nukahtamisen helpottamiseen. Geenitekniikalla muunnettu bakteerikanta tuotti tehokkaasti tryptofaania, mutta samalla syntyi epäpuhtautena 0,01 % kolmiulotteiselta rakenteeltaan poikkeavaan tryptofaania, joka oli ihmiselle myrkyllistä. 36 ihmistä kuoli ja 1500 vammautui USA:ssa 1990-luvulla. Ja tämän uuden taudin, eli eosinofilia-myalgia oireyhtymän aiheuttaja paljastui sattumalta, kun eräs lääkäri kyseli potilailtaan näiden muita terveysvalmisteita. Niinhän se tiede juuri etenee, sattumien kautta. Ei ole varmaan ensimmäinen lääke, josta löytyy karua tilastoa. - Oletko myös selvillä siitä, että geenitekniikalla on vahingossa tehty yksi uusi tauti, immunipuolustuksen murtava hiirirokko Australiassa? Tutkijat yrittivät kehittää hiirille uutta ehkäisymenetelmää, mutta raportoivat myös tämän toisen sivutuotteensa. Syntyivät kai ne Amerikoissa leviävät tappajamehiläisetkin ihan perinteisellä risteytyksellä, kun yritettiin tehdä tuottavampia mehilisiä. Ja tautejakin on ihminen levittänyt aina ennen geenitekniikkaakin. - ja mihin me sitten vielä tarvitaan tätä uutta epävarmuustekijää, geenitekniikkaa? Nykyinen hyvinvointimme perustuu pitkälti hyvään ravintoon. Nykyinen hyvä ravintomme perustuu ravintokasvien ja -elimien jalostukseen. Nyt käytössämme on tekniikka, jolla voimme parantaa ravintoamme edelleen, niin että sitä riittää kaikille ja niin että sen tuottaminen on ekologisesti kestävää. - Markkinointi gm-puolella väittää, ett gm-tekniikka tuo nämä ihanat asiat. Todellisuus ei ole sitä gm-tuotteilla tuonut. Ei ole geenitekniikka vielä pelastanut maailmaa, mutta eipä ole luomukaan. Itseasiassa jos näitä asioita havittelet, on luomu paljon todellisemmin näiden tavoitteiden toteuttaja. YK:n maatalousjärjestö FAO on todennut, että luomu sopii kehitysmaihin, ei vaadi paljon rahaa tai tilan ulkopuolisia tuotantopanoksia, ja nykyisin tuottaa jo lähes tehotuotannon satoja. Suomen ainoa tiede- Nobelisti, A.I.Virtanen nimenomaan tutki ja kehitti ajatusta kasvien omasta lannoitustehosta, eli ilmakehän typen sidonnasta, jota asim. apila juurinystyröillään tekee, ja ilmaiseksi. Tätä tietoa luomuviljely juuri hyödyntää, ja paljon tutkittavaa olisi vielä sillä puolella. Todella kallistahan gm-kasvin geeniperimän aikaansaaminen on. Mutta valmista kasvia on helppo levittää kaikille tarvitseville. - Eihän siementen jakamista tarvitseville nytkään estä kuin politiikka ja rahan valta. Ei tässä oikeasti geenitekniikkaa tarvita. Valitettavasti on niin, että nälänhädillä perustellaan kehitystä, jossa nämä geenikasvien jalostajat pyrkivät koko maailman siemenviljan haltijoiksi. Nämä firmat ovat ostaneet kiivaasti kehitysmaiden jalostusyrityksiä. Jos muita siemeniä ei ole saatavilla, ovat gm-jalostajien tuotot taattuja. Gmjalostus on raakaa bisnestä voittojen vuoksi. Se on niin karmeata, että sitä on vaikeaa uskoa todeksi. Ei gm-soijaakaan Argentiinassa kasvateta köyhien ruuaksi, vaan suurtiloilla törkeästi pikkufarmareita ahdistellen. Gm-soija kestää myrkkyruiskeet, pikkutilan tavalliset kasvit eivät. Hups, kun myrkkyä ruiskahti ja toisen sato kuoli, ja sitten oli pakko myydä tila isolle farmarille. Ja teollisesti viljelty gm-soijan sato tuodaan Eurooppaan sikojen ruuaksi! Tätä gm-tekniikalla on saatu aikaan.

9 Nykyinen geenitekniikan ymmärtämys on jo sillä tasolla, että esim. geenien siirto lajista toiseen voidaan tehdä turvallisesti ja hallitusti. Siirrettävän geenin toiminta ja vaikutus voidaan tutkia läpikotaisesti. - Valitettavasti näin ei voida tehd. Uusin tutkimus nimenomaan paljastaa, että yksittäisen geenin rakenne ei vielä kerro sen toiminnasta tarpeeksi. Geenit toimivatkin yhteistyössä toistensa kanssa verkostona, ja informaatiota periytetään muussakin kuin DNA:ssa. Jos geenin vaikutusta ei voi etukäteen tietää, sen voi kokeilla laboratoriossa sadoilla toistoilla uudestaan ja uudestaan, kunnes kaikki vaikutukset on kartoitettu. - Sadat toistot laboratoriossa eivät valitettavasti kerro kaikkea. Kuten olen yrittänyt kertoa, geenit toimivat ympäristön vaatimusten mukaan. Laboratoriossa ei tapahdu kaikkea, mitä luonnossa. Uskon että geenitekniikan vastustus perustuu tiedon puutteeseen. Tieteentekijät ovat edistyneet, suuri yleisö ei ole vielä omaksunut uutta tietoa. Mitä enemmän ihmiset tietävät geenitekniikasta, sitä positiivisemmin he suhtautuvat siihen. - Olen itse mieluummin juuri päinvastaista mieltä. Mitä enemmän ihmiset kuulevat kaikesta siitä mitä tiede tietää geenitekniikasta, sitä kriittisemmin he siihen suhtautuvat. Geenitekniikan markkinoijat ovat käyttäneet hyvin arveluttavia menetelmiä: puolitotuuksia, liioittelua, salailua ja suoranaisia epätotuuksia. Turvallisuustutkimuksia on liian vähän ja nekin on tehty huonosti. Kuluttajat eivät tekniikkaa halua, koska tuotteissa ei ole mitään lisähyötyä. Esim. luomussa on. Luomutuotteissa on uusimpien tutkimusten mukaan enemmän vitamiineja ja niiden esiasteita, kivennäisaineita, väri- ja makuaineita, terveellisiä rasvahappoja sekä antioksidantteja. En ole viljelijä. En tiedä mitä etua nykyisen gm-kasvin viljelyllä voi tavallisen kasvin viljelyyn verrattuna saada. Ei ehkä mitään. Ehkä nykyinen gm-kasvi on huonompi kuin tavallinen kasvi. Mutta kumpikaan meistä ei tiedä mitä lisähyötyä tulevaisuuden gm-kasveilla voidaan saavuttaa. Uskon että jossain vaiheessa geenejä manipuloimalla saadaan niin ylivertaisia viljelykasveja että kenenkään ei kannata viljellä tavallisia kasveja. Kukas se oli joka sanoi: me teemme sähköstä niin halpaa, että vain rikkaat polttavat kynttilöitä. - Nythän on jo käymässä niin, että vanhanaikainen hyvä, terveellinen perusruoka on niin kallista, että vain rikkaat tai valveutuneet ostavat sitä. Sitä kutsutaan luomuksi. Teollisesti myrkyin ja keinolannottein kasvatettu kehnompi ruoka on massojen ravintoa. Ja allergiat sun muut senkun yleistyvät. - Tätäkö tarkoitit? Tähänkö piti pyrkiä? - Olen ollut huomaavinani, että julkinen ilmapiiri on vähän muuttunut viimeisen vuoden aikana. Olin radion tiedepuolen Biologia-ohjelmassa puhumassa yksin puoli tuntia, ja Kuningaskuluttajassa viime torstaina. Kummassakaan ei ollut lopuksi jotain muuta asiantuntijaa nollamassa ja rauhoittelemassa, kuten aina ennen. Nämä ohjelmat löytyvät vielä tämän viikon Yle Areenalta netistä. Sinulle joku toinen biologi tai geenitukija voisi esittää vastaväitteitä, mutta en tiedä kuinka helposti niitä voi selittää ns. suurelle yleisölle. Täytyisi olla hyvä tiedemies ja hyvä puhuja. Vähän niin kuin Esko Valtaoja. Vastaväitteitä saa esittää. - tieteelliset lähdeviitteet kaikkiin näihin asioihin löydät kotisivuiltani. - terveisin Liisa Täytyypä perehtyä sivustosi sisältöön. Hei Heikki, ensimmäiseksi pitää antaa sinulle tunnustusta. Olet ensimmäinen geenitekniikkaa kannattanut henkilö, joka on jatkanut keskustelua sen jälkeen kun olen kertonut tutkimuksista, joiden perusteella itse suhtaudun menetelmään kriittisesti. Huomaa, siis todellakin ensimmäinen! Ja olen puhunut näistä asioista jo 12 vuotta. Olen useinkin saanut kyselyitä, miksi sanon näin ja näin, ja kun lähetän vastaukseksi tieteelliset viitteet, eivät geenitekniikan kannattajat ole halunneet jatkaa keskustelua lainkaan. Epämiellyttäviä faktoja ei ole haluttu edes käsitellä. Näin siis itse tulkitsen heidän hiljaisuuttaan. Voi siihen kai olla muitakin selityksiä. On oikein mukavaa vaihtaa mielipiteitä kanssasi.

10 Ja pitääkin heti kysyä, saisinko laittaa keskustelumme vaikka muokattuna nettisivuilleni? Nimesi voi salata jos niin haluat, tai julkistaa jos se sinulle sopii. Olen hyvin tietoinen siitä valtavasta potentiaalista joka geenitekniikan keksimisen ja kaupallistamisen aikaan havaittiin. Keksijät itse tiedostivat vaarat elolliselle luonnolle, ja olivat ehdottomasti sitä mieltä, että geenitekniikalla muunnettuja eliöitä ei missään nimessä saa vapauttaa laboratorion ulkopuolelle. Kaupallistajat taas painottivat näitä mahtavia mahdollisuuksia, ja tekivätkin työnsä tosi hienosti. Siihen aikaan muistan itsekin suuren innostuksen ja ruusuiset tulevaisuuden kuvat. Onhan mahtava ajatus, että itse loisi jotain sellaista, mitä ei ole ikinä ennen ollut olemassa ennen minun työtäni! Ja geenitekniikan käyttäjät olivat aidosti innoissaan. En ollenkaan luule, että he olivat pahoja ihmisiä. Heidän tietonsa vain olivat hyvin kapea-alaisia, mikä on nykytieteessä yhä yleisempää. Heillä ei ollut minkäänlaista ekologista tietämystä. He eivät tulleet seuranneeksi koko genetiikan kehitystä, vaan vain omaa alaansa eli geenien siirtoa. Mutta sitten tulee tämä ero hyvin markkinoitujen kuvitelmien ja todellisuuden välillä. Näistä kuvitelmista eli kuivuutta sietävistä kasveista, allergisoimattomista kasveista, saastuttamattomista sianlannoista ja rokotteita tuottavista banaaneista on puhuttu hyvin paljon, mutta missään ne eivät vieläkään ole käytössä. Eivät edes USA:ssa jossa geenimuunneltujen eliöiden hyväksyminen markkinoille on hyvin helppoa. Ja miksi? Koska tekniikka ei toimikaan niin helposti kuin piti. Ja miksi se ei toimi? Koska se perustuu tieteelliseen teoriaan, joka olikin karkea yksinkertaistus siitä, miten geneettinen säätely oikeasti toimii. Kun teoria ei toimi, sen varassa ei voi ennustaa. Voi ehkä saada kokeilemalla aikaan jotain joka toimii - kuten gm-soija - mutta toimivan ja pysyvän gm-kasvin tekeminen onkin todella vaikeaa. Suomi on muuten ainoa läntinen maa, jossa atomivoimaa on rakennettu tällä vuosituhannella. Syynä tähän on montakin asiaa. Yksi näistä on se, että atomivoimalla tuotetaan sähköä tuhlaavaisesti - lauhdevesi joudutaan laskemaan Itämerta lämmittämään - ja että valtavat säteilevät jätemäärät jäävät tuhansiksi vuosiksi jälkeläistemme riesaksi. Lisäksi tulee se vaara, että tekniikka on hyvin riskialtis. Tsernobyl poksahti ihan ilman terroristeja. Geenitekniikan riskeistä pahimmat eivät mielestäni ole ne, mitä ihmiskunnalle ehkä tapahtuu. Olen biologi, ja mielestäni on törkeintä, jos ihmiskunta tuhoaa tämän ainutlaatuisen ja ihmeellisen monimuotoisen elämän maapallolta. Ihmiskuntahan tulee tosin menemään siinä samassa. Muuten, olen kyllä sitä mieltä, että ihmiskunnalla on paljon opittavaa elämän kemialta noin yleensä. Jos tekisimme tarvitsemamme aineet käymisreaktioilla sammioissa, saattaisimme voida hyödyntää geenitekniikkaakin. Ehkä. Lääketuotannon tyyliin. Siinä sitten tulee kyllä esteeksi se, että me tiedämme todella optimaalisesta ravinnostakin vielä liian vähän. Ehkä pelkistetty keinoravinto ei olisi riittävää kuitenkaan. Ja nyt muutama henkilökohtainen kysymys. Oletko sinä lukiolainen, vai opiskeletko jossain? Vai kuinka tämä asia sattui sinua kiinnostamaan? Ja kun kanssasi on niin hauska vaihtaa ajatuksia, on muistutettava, että pidä mielesi epäilevänä! Älä usko ketään liian helposti. Etsi itse totuutta, tai omaa kuvaasi siitä! Liisa Kyllä, saat laittaa keskustelumme nettiin, jos haluat. Ja ihan oikeilla nimilläkin. Itseasiassa minulla ei varmaankaan ole mitään oikeutta kieltää sinua julkistamasta sähköposteja, joita olen sinulle lähettänyt. Olenhan minä lukiotakin kolme vuotta käynyt, muttei siitä valmista tullut. Kaikkea kiinnostavaa tuli kyllä luettua, muttei mm. äidinkieltä tai ruotsia. Nyt opiskelen kemiantekniikkaa ammattikoulussa ja valmistun ihan just kohta prosessinhoitajaksi. Työpaikkakin on jo katottuna. Neste Oilin öljynjalostamolle Naantaliin olen menossa operaattoriksi. Olen lukenut vissiin liikaa sci-fi kirjoja, koska mietin ihmiskunnan tulevaisuutta aika pitkälle. Se aihe tuntuu mielenkiintoiselta, kuten kaikki tekniikat, jotka voivat mahdollisesti mullistaa elämäntapamme.

11 Niin ja se Tchernobyl kai räjähti koska joku sotilas-komissaari oli pakottanut ne huudattaamaan sitä laitosta yli turvarajojen ihan vaan että näkis paljonko se kestää. Eli tekniikka ei pettänyt vaan kyse oli vallan väärinkäytöstä. Ydintekniikka onkin aihe josta voimme väitellä jatkossakin. Toinen väittelyn aihe voisi olla demokratia. Minusta se systeemi ei toimi, että ihmiset saa päättää asioista joista ne ei tiedä mitään. Vaikka nyt tästä GM-aiheesta. Poliittiset päätökset perustuvat enemmänkin tunnesyihin, galluppeihin, kannatusmittauksiin ja poliittiseen kaupankäyntiin kuin asiakysymyksiin.