Uusi sosiaalihuoltolaki vammaisten henkilöiden palveluiden järjestämisessä mahdollisuudet ja velvoitteet

Transkriptio

1 Uusi sosiaalihuoltolaki vammaisten henkilöiden palveluiden järjestämisessä mahdollisuudet ja velvoitteet OTM Susanna Lehti Tulppaanitalo Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

2 Opetustoimen ja sosiaalitoimen yhteistyö Mitä uusi sosiaalihuoltolaki tuo ja vaatii? 2

3 Keveämmät mutta oikeaaikaiset palvelut Sosiaalihuollon vetovastuu monialaisessa työssä Asiakkaan osallisuus, lapsen ja perheen osallisuus Monialaisen työn uudet välineet ja keskeinen merkitys Asiakkaan edun ensisijaisuuden arviointi yhdyspinnoilla Peruspalvelut kaikille Helposti hahmotettava ja yhteen sovitetut palvelukokonais uudet 3

4 Monialaisen työn tavoite Yleiset tavoitteet Raja-aitojen poistaminen palvelujen väliltä Yhteisten toiminta-alueiden vahvistaminen Asiakkaan kannalta joustavasti toimivien palvelukokonaisuuksien luominen Tavoitteet erityisesti lasten ja perheiden palveluissa Lapsi- ja perhepalvelujen tulee muodostaa eheä kokonaisuus yli sektorirajojen Palvelut on sovitettu yhteen Palvelunantajat toimivat yhteistyössä Palvelut muodostavat perheiden näkökulmasta helposti hahmotettavan kokonaisuuden Monialaisen työn tavoitteena on asiakkaan edun mukainen palvelukokonaisuus Terveydenhuolto nähdään keskeisenä yhteistyökumppanina Tavoite vahvistaa mm. opetustoimen, sivistystoimen, työ- ja elinkeinohallinnon ja asuntotoimen kanssa tehtävää yhteistyötä 4

5 Monialainen yhteistyö sosiaalihuoltolaissa Monialainen yhteistyö viranomaisten velvollisuutena Sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin Sekä tarvittaessa henkilön omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin Osallistuminen muiden toimialojen velvoite Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen Yhteistyön ala Palvelutarpeen arviointi Päätösten tekeminen Sosiaalihuollon toteuttaminen SHL 41 5

6 Avain toimivaan yhteistyöhön Avoin toiminta asiakkaan suuntaan Osallisuus ja vuorovaikutus Elämänvalintojen kunnioittaminen Päämäärien arvostaminen Lupa tiedon vaihtamiseen Mitä tietoa? Kenelle? Missä tarkoituksessa? 6

7 Opetustoimen yhteistyö Koulun tai oppilaitoksen edustajat ovat usein välttämätön osa monialaista yhteistyötä Oppilaskohtainen oppilashuoltoryhmä ja sen yhteys muuhun palvelukokonaisuuteen Esimerkiksi kuraattori on luonteva osa verkostoa Voiko kuraattori toimia omatyöntekijänä tai työparina sosiaalihuollossa? Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ei määritä ko. tehtäviä kuraattorin tehtäviksi. Jos kunnan tarkoituksena on käyttää vastaavana kuraattorina toimivan henkilön työpanosta sosiaalihuoltolain mukaisiin tehtäviin, tämä on otettava huomioon resursoinnissa. Yhteinen virka on mahdollinen Työn järjestäminen tällä tavoin edellyttää kuitenkin tietosuojasäännösten tarkkaa noudattamista ja eri työroolien selkeää erottamista toisistaan 7

8 Omatyöntekijä Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Ei tarvita, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta Nimetään heti asiakkuuden alussa, viimeistään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä Tehtävät ja rooli vaihtelevat asiakkaan tarpeiden ja tilanteen mukaisesti Omatyöntekijän kelpoisuus Asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus Tai jos asiakas on erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai aikuinen: Omatyöntekijällä tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevällä työntekijällä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus Työpari, asiakastyötä tekevä esimies, saman tiimin jäsen Erityistä tukea tarvitsevaa lapsi tavattava henkilökohtaisesti riittävän usein Tapaamisista suunnitelma asiakassuunnitelmaan SHL 42 8

9 Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi Mitä ovat kohtuulliset mukautukset? Asianmukaiset ja tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa, saada koulutusta Käydä töissä, asioida palveluissa Esimerkiksi esim. apuvälineet ja laitteet, tietotekniikka ja sopivat ohjelmistot, tilajärjestelyt Keitä yhdenvertaisuuslaki velvoittaa? Viranomaisia, koulutuksen järjestäjää, työnantajaa sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajaa Miten kohtuullisuus arvioidaan? Huomioon henkilön tarpeet, toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus, Mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki Kohtuullisen mukautuksen epääminen on yksi syrjinnän muoto. Yhdenvertaisuuslaki 15 9

10 Osallistuminen monialaiseen työhön ja salassapito Pääsääntöisesti monialainen palvelutarpeen arviointi edellyttää asiakkaan suostumusta Arviointiin tulisi lisäksi ottaa vain ne tahot, joita kyseisen asiakkaan kohdalla omatyöntekijän arvioin perusteella tarvitaan. Tämä siksi, etteivät asiakkaan salassa pidettävät tiedot leviä laajempaan piiriin kuin on tarpeellista Jos asiakas ei anna suostumustaan, arvioidaan onko tarvetta välttämättömien tietojen vaihtoon siihen oikeuttavan lainkohdan perusteella Nimetön konsultaatio on mahdollista Monialaiseen työhön osallistuvat työntekijät saavat tehdä tarpeelliset kirjaukset omiin asiakasrekistereihinsä ja tallettaa yhteisen muistion / asiakassuunnitelman Asiakaslaki 16 Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki 8 10

11 Suostumukseen vai lakiin perustuva tietopyyntö? Suostumuksen hankkiminen on pääsääntö Toissijaisesti tai erityisessä kiiretilanteessa tiedonvaihto lakiin perustuen => asiakkaan informointi Tarpeelliset vai välttämättömät tiedot? Perusteluvelvollisuus ja tarpeellisuus Miksi tiedot ovat välttämättömiä tai tarpeellisia? Pyytäjän velvollisuus perustella tarve niin, että luovuttaja voi arvioida mitä luovuttaa Tietoja luovuttava taho arvioi luovutettavat tiedot Vain tarpeellisia tietoja voidaan luovuttaa (myös suostumuksen perusteella) Suostumuksen muoto ja riittävä yksilöinti Kirjallinen muoto pääsääntönä (näyttö, erityisäännökset) Vain yksilöity suostumus on pätevä Mitä tietoja luovutetaan? Ei välttämättä asiakirjatason yksilöintiä vaan tietojoukko Kenelle luovutetaan? Mille viranomaisille ja tahoille? Missä tarkoituksessa luovutetaan? Suostumus pyydetään vasta, kun tarve on ilmennyt (ei yleensä ennakollista suostumusta) 11

12 Ilmoitusvelvollisuus tiedonvaihdon välineenä Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi aikuiset ja lapset Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoitus Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi Tiedon välittäminen toiselle viranomaiselle Yhteistyön käynnistäminen viranomaisten kesken Yhteistyö lapsen / nuoren ja perheen kanssa Yhteistyössä tehtävät ilmoitukset Luottamussuhteen suojaaminen Jatkopalvelujen mahdollistaminen 12

13 Pykäläviidakkojen kesyttäminen Sujuvaa, vaikuttavaa ja kustannustehokasta työtä tukevat prosessit ja työvälineet Jotka tukeva lain mukaista työtä ja tiedonvaihtoa Taustalla yhteinen ymmärrys Monialaisen työn hyvästä lopputuloksesta Asiakkaan osallisuudesta Ammattilaisten rooleista yhteistyössä 13

14 Monialainen työ konkretisoituu arvioinnissa ja suunnittelussa 14

15 Palvelutarpeen arviointi sosiaalihuoltolain mukaan Kiireellisen avun tarve on arvioitava välittömästi, käytettävissä olevien tietojen perusteella Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Erityistä tukea tarvitsevat lapset: Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja arvioinnin on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa Yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa Arvioinnin kohteena ovat yleis- ja erityislakien mukaiset palvelut SHL 36 15

16 Asiakassuunnitelma sosiaalihuoltolain mukaan Pääsääntönä on, että laaditaan asiakassuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa. Täydentämään palvelutarpeen arviointia Laadittava ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta Yhteensovittaminen ja yhteinen suunnitelma Suunnitelman sisältö on sovitettava yhteen henkilön tarvitsemien muiden hallinnonalojen palvelujen ja tukitoimien kanssa Asiakkaan suostumuksella voidaan laatia sosiaalihuollon ja muiden hallinnonalojen palveluja ja tukitoimia koskeva yhteinen suunnitelma Vaikutukset SHL 46 :n mukaiseen päätöksentekoon (hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset) Vaikutukset subjektiivisiin oikeuksiin LSL 26 sääntelee asiakassuunnitelmaa lastensuojelulaissa SHL 39 16

17 Asiakkaan kuuleminen ja oikeus saada selvitys vaihtoehdoista sosiaalihuoltolain mukaan Asiakkaan kuuleminen ennen päätöksenteko toteutetaan hallintolain mukaisesti Asiakkaan oikeudesta saada selvitys eri vaihtoehdoista säädetään sosiaalihuollon asiakaslaissa Eri käytännön vaihtoehdot ja niiden vaikutukset, esim. palvelut yleis- vai erityislainsäädännön perusteella? Maksut? Saatavuus? Oikeus tietoon on kuulluksi tulemisen lähtökohta Toteutettava oma-aloitteisesti Sellaisessa muodossa, että asiakas kykenee ymmärtämään, esteetön kommunikaatio Mahdollisuus ja aikaa näkemyksen muodostamiseen Kuulemisen tavoitteena on asiakkaan oikeusturvan ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen. SHL 31, hallintolaki 34 17

18 Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen sosiaalihuollossa Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakaslaki 8 18

19 Osallisuus keskeisenä lapsen oikeutena Osallisuus lasta itseään koskevassa asiassa ja osana lapsiryhmää Oikeus koskee kaikenikäisiä lapsia Toteuttamisen tapa ja menetelmät lapsen iän ja kehitystason mukaisesti Haavoittuvassa asemassa olevat riskiryhmänä Kommunikaatiossa avustaminen Osallisuus oikeutena kuulua yhteisöön Kuuluminen yhdenvertaisena ikätoverien viiteryhmään Yhdenvertainen oikeus peruspalveluihin Palvelujen järjestäminen mahdollisimman laajan osallisuuden näkökulmasta Menettelyohjeet SHL 32 Opas Vammaisen lapsen näkemysten selvittäminen 19

20 Esteetön kommunikointi Viranomaisen on tarvittaessa on huolehdittava vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen saavutettavan viestintämateriaalin käyttämisestä. Aisti- tai puhevammainen henkilö, joka ei tule ymmärretyksi huolehdittava siitä, että henkilö saa riittävän käsityksen asiansa sisällöstä ja merkityksestä ja voi ilmaista mielipiteensä Esteetön kommunikointi Ei perustu vain puhutun kielen tai kirjoitetun yleiskielen käyttöön Viestiä voidaan esim. selkokielellä, viittomilla tai kuvilla ja graafisilla merkeillä saattaa edellyttää erityistä kommunikointimateriaalia tai kommunikoinnin apuvälineitä, tulkkia sekä fyysisesti ja asenteellisesti esteetöntä kommunikointiympäristöä STM soveltamisopas / luonnos 20

21 Asiakassuunnitelma täydentämässä palvelutarpeen arviota Suunnitelmassa vähintään oltava Asiakassuunnitelman kautta oikeuksia luovat asiat, esim. lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät palvelut Subjektiiviset oikeudet, kuten lapsiperheen kotipalvelu tai perhetyö Aikuisen asiakkaan kiireelliset, yksilölliseen tarpeeseen perustuvat sosiaalipalvelut Erityisen tuen tarpeessa olevan aikuisen tai lapsen hoidon ja huolenpidon turvaavat palvelut Konkreettinen toimintaosuus, jossa viranomaisten roolit ja vastuut suunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa 21

22 Yhdistetty palvelutarpeen arvio ja asiakas/palvelusuunnitelma? Lainsäädäntö ei lähtökohtaisesti asettane estettä sille, että laaditaan yksi asiakirja, joka sisältää palvelutarpeen arvion ja asiakassuunnitelman ja erityislain tai -lakien mukaiset palvelutai asiakassuunnitelmat Yhdistäminen ei saa viivästyttää palvelutarpeen arviota Jos arvio ja suunnitelmat yhdistetään on tärkeää että asiakirjasta käy selkeästi ilmi mitä se sisältää Oikeusvaikutukset Asiakkaan informoiminen ja selkeys Työntekijän vastuu ja sen rajat 22

23 Vammaislainsäädännön ja sosiaalihuoltolain rajamailla 23

24 Yleis- ja erityislait Ensisijainen ja toissijainen lainsäädäntö Sosiaalihuoltolaki on ensisijainen aina kun se takaa riittävät ja sopivat palvelut SHL on myös asiakas- ja palvelusuunnittelun prosessilaki sosiaalihuollossa SHL palvelut ensisijaisia kun riittäviä ja sopivia Jos henkilöllä on muun lain nojalla oikeus palveluihin, SHL 2 :n mukaisesti on sovellettava niitä säännöksiä, jotka toteuttavat parhaiten asiakkaan etua. Asiakkaan etu määritellään SHL 4 ja 5 :n mukaisesti. KVL LSL / VPL SHL, Asiakaslaki jne. Julkisuuslaki Perustuslait, kvsopimukset 24

25 Suuntaviivoja valintaan vammaispalvelut sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut 1/2 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan henkilön oikeutta saada vammaispalvelulain mukaisia subjektiiviseen oikeuteen perustuvia palveluita ei voida syrjäyttää järjestämällä vastaavia palveluita sosiaalihuoltolain nojalla maksullisina palveluina Silloin kun henkilö arvioidaan vaikeavammaiseksi suhteessa kyseiseen palveluun Henkilökohtainen apu, palveluasuminen, kuljetuspalvelut Oikeuskäytännöstä: Käytännössä vaikeavammaiselle järjestettävät muut palvelut voivat vaikuttaa järjestettävän palvelun määrään tai sisältöön Esim. henkilökohtaisen avun tuntimääriin Avun tarpeen arviointiin vaikuttavat myös henkilön perhesuhteet ja elämäntilanne kokonaisuudessaan (asuuko yksin, onko perhettä jne.) Huomioon on otettava vammaisen henkilön oma mielipide ja käsitys asiasta 25

26 Oikeuskäytäntöä yhdyspinnoilta VPL-palveluasuminen vai sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut? KHO T 2191 Tausta A haki vpl-palveluasumista. Kunta hylkäsi hakemuksen ja katsoi, että sopiva palvelu on omaishoito ja kotihoito. Toimintakyky A:lla oli mm alaraajahalvaus ja aivovamma onnettomuuden jäljiltä. Hän liikkui itsenäisesti pyörätuolilla, mutta tarvitsi apua kaikissa siirtymisissä ja monta kertaa päivän aikana. Ratkaisu HAO katsoi, että A on VPL 8 ja 11 :n tarkoittama vaikeavammainen henkilö Koska hän täytti VPL-palveluasumisen edellytykset, hänellä oli oikeus vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen Tätä oikeutta ei voida syrjäyttää tarjoamalla hänelle vastaavia SHL-palveluita KHO pysytti päätöksen Tapaus on vanhan sosiaalihuoltolain mukainen 26

27 Oikeuskäytäntöä yhdyspinnoilta Henkilökohtainen apu SHLasumispalvelu KHO T 1926 Tausta A oli vaikeavammainen suhteessa henkilökohtaiseen apuun. Hänelle oli myönnetty henkilökohtaista apua kodin ulkopuolelle 30 h/kk A haki henkilökohtaista apua kotiin asumisen tueksi 6 h/ päivä Kunta oli tarjonnut A:lle tuettua asumista sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna Toimintakyky A tarvitsi kotona lähinnä muistuttamista ja ohjausta sekä apua isommissa ruuanlaitoissa ja ostosten suunnittelussa. Kodin ulkopuolella A tarvitsi apua mm. rahankäytössä, viranomaisissa ja terveydenhuollon asioinneissa Ratkaisu HAO arvio, että A:n välttämätön avuntarve kotona tuli täytetyksi kunnan järjestämän sosiaalihuoltolain mukaisen tuetun asumisen palvelulla. Henkilökohtaisen avun tarve kohdistui lähinnä kodin ulkopuolelle. A:n valitus hylättiin, KHO pysytti päätöksen. Tapaus on vanhan sosiaalihuoltolain mukainen 27

28 Suuntaviivoja valintaan vammaispalvelut sosiaalihuoltolain palvelut 2/2 Mikä ratkaisu parhaimmin turvaa mm. asiakkaan ja hänen läheistensä hyvinvoinnin; asiakkaan itsenäisen suoriutumisen ja omatoimisuuden vahvistumisen sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; tarpeisiin nähden oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen; mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; kielellisen, kulttuurisen sekä uskonnollisen taustan huomioimisen; toivomuksia, taipumuksia ja muita valmiuksia vastaavan koulutuksen, väylän työelämään sekä osallisuutta edistävän toiminnan; asiakassuhteen luottamuksellisuuden ja yhteistoiminnan asiakkaan kanssa. Lasten (kaikki alle 18-vuotiaat) kohdalla lisäksi tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin; mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon; turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen. SHL 4 ja 5 28

29 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Mahdollisuus täsmäpalveluihin nivelvaiheissa? 29

30 Sosiaalinen kuntoutus SHL 17 Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä. 30

31 Sosiaalisen kuntoutuksen taustalla esimerkiksi Pitkään jatkunut työttömyys ja sen seuraukset Hahmotus- ja oppimisvaikeudet Vammaisuudesta johtuvat tarpeet Mielenterveysongelmat Käytöksen alueen ongelmat Väkivaltakokemukset 31

32 Sosiaalinen kuntoutus ja monialainen palvelutarpeen arvio Asiakkaan toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen kokonaisarvio ja selvitys Sosiaalinen kuntoutus on osa monialaista kuntoutusjärjestelmää ja sitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lääkinnällisen, ammatillisen ja kasvatuksellisen kuntoutuksen kanssa Sosiaalisen kuntoutuksen arvioinnon yhteydessä arvioidaan Tarve ja mahdollisuuden lääkinnälliseen kuntoutukseen, Työ- ja elinkeinohallinnon järjestämänä, Opetushallinnossa, Eläke- ja sosiaalivakuutusjärjestelmässä, Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmässä, Veteraanikuntoutus, järjestövetoinen kuntoutus. Samalla tulisi arvioida mm. päihde- ja tai mielenterveyskuntoutuksen ja hoidon yhdistäminen kokonaisuuteen yli sektorirajojen 32

33 Kun asiakkaan auttamiseen tarvitaan kokonaisvaltainen prosessi Sosiaalinen kuntoutus on tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi Sosiaalisen kuntoutuksen erityisosaamista vaativat asiakastilanteet eivät yleensä parane yksittäisellä interventiolla tai toimenpiteellä Ne ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja niiden korjaaminen vaatii pitkäjänteisyyttä Taustalla ymmärrys kokonaisvaltaisen työskentelyn välttämättömyydestä Kunnan lakisääteisellä järjestämisvastuulla oleva palvelut Vetovastuu omatyöntekijällä 33

34 Sosiaalinen kuntoutus millaisia tavoitteet voivat olla? Arkielämän taitojen opettelua Päihteettömän arjen ja ajan hallintaa Koulutukseen ja työhön tarvittavien asioiden harjoittelua tai tukea ryhmässä toimimiseen Tavoitteena on edistää kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia integroitua yhteiskuntaan. toimintoihin ja rakenteisiin sekä vuorovaikutussuhteisiin, jotka muodostavat jokapäiväisen elämän perustan 34

35 Sosiaalinen kuntoutus - mitä se on käytännössä? Yksilöllinen tuki yhdistettynä toiminnallisuuteen Yksilöllinen psykososiaalinen tuki Kotikäynnit mukana kulkeminen toiminnalliset ryhmät eri asiakasryhmille Vertaistuki osallistuminen vapaaehtoistoimintaan työtoiminta Arkielämän taidot, koulutuksen tarvittavien asioiden harjoittelu Tavoitteena yhteistyö esim. lääkinnällisen kuntoutuksen ja muun kuntoutuksen kanssa Yhteystyö esim. terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen, työvoima ja elinkeinopalvelujen, opetustoimen, valmentavan opetuksen kanssa 35

36 Sosiaalinen kuntoutus miten voidaan toteuttaa? Osallistuminen on osa kuntoutusta ja sisältyy suunnitelmaan Asetettu tavoite määrittelee Missä Miten Kuka Toteuttaa kuntoutuksen toiminnallista osuutta Yksilöllinen psykososiaalinen tuki, lähityö, kotikäynnit, toiminnalliset ryhmät, vertaistuki, osallistuminen vapaaehtoistoimintaan, työtoimintaan Yhdistyy omatyöntekijän työhön 36

37 Nuorisopalvelutakuu 1/2 Omatyöntekijän työ (42 ) Palvelutarpeen arviointi (36 ) Sosiaalinen kuntoutus (17 ) Nuorisopalvelutakuu 37

38 Nuorisopalvelutakuu 2/2 Nuorisopalvelutakuu on tarkoitettu alle 25-vuotiaille nuorille Työ- ja toimintakykyyn, terveyteen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät ongelmat Omatyöntekijä suunnittelee yhdessä nuoren kanssa sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuden nuoren tarpeiden mukaisesti Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorisotakuun toteutumista Sijoittuminen työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikkaan ja näissä pysyminen Yhteistyö nuorisotoimen, terveystoimen, opetustoimen, työ- ja elinkeinohallinnon, järjestöjen kanssa 38

39 Erityisen tuen tarve sosiaalihuollossa Uusi käsite tuo uusia oikeuksia ja velvollisuuksia 39

40 Erityisen tuen tarve Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja Syynä esim. kognitiivinen tai psyykkinen vamma tai sairaus Päihteiden ongelmakäyttö Usean yhtäaikaisen tuen tarve Muu vastaava syy: esim. puutteellinen kielitaito yhdistettynä traumaattisiin kokemuksiin Luettelo ei ole tyhjentävä Lapset, joiden terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi Vaikeavammaisuus ei automaattisesti ole peruste, ellei se aiheuta erityisiä vaikeuksia palvelujen hakemiseen ja saamiseen. Korkeaan ikään liittyvä tuen tarve ei yksinään ole peruste sosiaalihuoltolain mukaisen erityisen tuen saamiseen => ensisijainen laki on vanhuspalvelulaki. Esimerkkejä: Useampi sairaus tai vamma tai vielä diagnosoimaton oireyhtyä, joka vakavasti vaikeuttaa henkilön kykyä toimia. Useasta syystä johtuva tuen tarve tai tilanne, jossa suuri avun tarve aiheuttaa uupumusta ja vaikeutta päästä tarvittavien palvelujen piiriin 40

41 Keitä ovat erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat? Jokaisen asiakkaan kohdalla arvioitava yksilöllisesti erityisen tuen tarve, ottaen huomioon asiakkaan tosiasiallinen tarve Yhteiset menettelysäännökset tarpeen Tasapuolinen kohtelu ja johdonmukainen päätöksenteko ja toimintalinja Sovittaminen erityslakejen mukaisiin säännöksiin Lastensuojelulaki Vammaispalvelulaki Kehitysvammalaki Vanhuspalvelulaki Muut palvelut 41

42 Asiakkaan erityisen tuen tarpeen huomioiminen Lapsi Aikuinen Palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalityöntekijä Omatyöntekijä (tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevä) on sosiaalityöntekijä Lapsen etuun ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikissa vaiheissa Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään 7. päivänä yhteydenotosta Lapsella ja nuorella on subjektiivinen oikeus välttämättömään perhetyöhön Palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalityöntekijä Omatyöntekijä (tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevä) on sosiaalityöntekijä Asiakkaan etuun ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikissa vaiheissa Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään 7. päivänä JOS YLIN VAMMAISTUKI Hoidon ja huolenpidon turvaava päätös palvelukokonaisuudesta ja yhteensovittaminen Lasta on tavattava riittävän usein Lapsella on asiakassuunnitelma joka sisältää suunnitelman lapsen tapaamista Hoidon ja huolenpidon turvaava päätös palvelukokonaisuudesta ja yhteensovittaminen 42

43 Kuljetus palvelut HA Sosiaalinen kuntoutus Hoidon ja huolenpidon turvaava päätös palvelukokonaisuudesta (SHL 46 ) perustuu monialaiseen arviointiin ja suunnitteluun 43

44 Lähteitä Sosiaalinen kuntoutus valmennuksessa.pdf Sosiaalihuoltolaki Hallituksen esitys pdf Soveltamisopas pas.pdf/cb12a5c4-9bfa-4983-adf6-94ca18815f1b 44

45 Kiitos mielenkiinnosta Susanna Lehti Asiantuntija, OTM O Susanna Lehti ja kumppanit Oy on asiantuntijayhteisö, joka konsultoi ja kouluttaa mm sote-lainsäädännön, julkisten hankintojen ja sopimusoikeuden alueella.