Pekka Leimu. Kansankulttuurin eurooppalaiset taustat. Valtakunnallisten kotiseutupäivien seminaari , Turku

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pekka Leimu. Kansankulttuurin eurooppalaiset taustat. Valtakunnallisten kotiseutupäivien seminaari 28.7.2011, Turku"

Transkriptio

1 1 Pekka Leimu Kansankulttuurin eurooppalaiset taustat Valtakunnallisten kotiseutupäivien seminaari , Turku Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, kirjoitti äskettäin edesmennyt toimittaja Erkki Toivanen jossain lehdessä, että me suomalaiset olemme aina tottuneet määrittämään itsemme sen mukaan, mikä erottaa meidät muista. Nyt oli hänen mukaansa aika määrittää itsemme sen mukaan, mikä meidät yhdistää muihin. Turun yliopiston ensimmäisen kansatieteen professorin, Ilmar Talven oppilaana olin kyllä oppinut näkemään Suomen osana Eurooppaa kuten Talvekin sen näki, mutta tällainen näkemys ei ollut Suomessa yleinen vielä opiskeluaikanani 1960-luvulla. Mutta Talve ei ollutkaan suomalainen vaan virolainen, jolla oli ollut kolme kotimaata, kuten hän omaelämäkertansa suomennoksen otsikoi. Ne olivat Viro, Ruotsi ja Suomi. Sitäpaitsi Erkki Toivanenkin oli puoliksi virolainen ja puoliksi suomalainen. Mutta, kun eurooppalaisesta kansankulttuurista puhutaan tai kun sitä tutkitaan, kansatieteen ongelmana tuntuu olevan opinalan luonne kansallisena tieteenä. Suomalaiset kansatieteilijät tutkivat suomalaista kansankulttuuria, ruotsalaiset ruotsalaista, saksalaiset saksalaista jne. Ikään kuin jokin kansankulttuuri aina loppuisi valtakunnan rajalla. Se ei kuitenkaan lopu, vaan yleensä jatkuu rajan toisella puolella ja ehkä myös toisella kielialueella. Toisaalta kulttuurieroja on on myös maiden sisällä. Varsinkin idän ja lännen rajalla oleva Suomi on kulttuurisesti epäyhtenäinen maa, mutta ei siinä suhtessa mitenkään ainutlaatuinen Euroopassa. Kansatiede onkin humanististen, yhteiskuntatieteiden ja muidenkin ihmistieteiden piirissä yksi niitä harvoja tieteenaloja, jotka ovat kiinnittäneet huomiota kansallisten kulttuurien sisäisiin alueellisiin eroihin. Hyvin monet kansankulttuurimme ilmiöt - eivät kaikki mutta monet - ovat lähtöisin Välimeren kulttuuripiiristä, siis antiikin Kreikasta ja Roomasta. Ne ovat kulkeneet pohjoiseen läpi Euroopan kahta reittiä, läntistä ja itäistä. Läntinen reitti on kulkenut Alppien yli Saksaan, Tanskaan, Etelä-Ruotsiin ja Lounais-Suomeen. Tai sitten se on kulkenut Saksasta Puolaan, Baltiaan ja Suomenlahden yli Etelä-Suomeen. Itäinen reitti taas on kulkenut Bysantista Ukrainan kautta Venäjälle ja sieltä Itä-Karjalaan ja Itä-Suomeen, joskus jopa täältä edelleen Pohjois-Suomeen, Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Siirtyessään kansalta toiselle nämä kulttuuri-ilmiöt ovat matkan varrella muuttuneet ja saaneet sekä lännessä että idässä paikallisia piirteitä. Kun ne sitten ovat ehtineet levitä Suomeen tai johonkin muuhun Pohjoismaahan, ne ovat keskenään erilaisia, koska niistä on tullut saman ilmiön läntisiä ja itäisiä tyyppejä. Ilmar Talve on jakanut Suomen kulttuurialueisiin. Hän on esitelmöinyt aiheesta Suomalaisessa tiedeakatemiassa vuonna 1971 ja esitelmä on julkaistu akatemian vuosikirjassa seuraavana vuonna. Esitelmään liittyvän kartan hän sittemmin julkaissut myös omassa

2 pääteoksessaan Suomen kansankulttuuri (1979, 1990, englanniksi 1997) ja se on sittemmin julkaistu uudelleen useissa eri kokoomateoksissa, mm. Weilin & Göösin 8-osaisessa Suomen historiassa (1987). Tämän mukaan tärkein maamme sisäinen kulttuuriraja on Länsi- ja Itä- Suomen välinen raja ja sen jakamat osat Talve on vielä jakanut pienempiin kulttuurialueisiin Länsi- ja Itä-Suomen sisällä. Luterilaisena ja latinalaisia kirjaimia käyttämänä maana koko Suomi on kyllä kulttuurisesti länsieurooppalainen maa lukuun ottamatta luovutettua ortodoksista Raja-Karjalaa ja eräitä pieniä alueita rajan pinnassa pohjoisempana, mutta Länsi-Suomessa on enemmän skandinaavisia kulttuurilainoja, kun taas Itä-Suomessa on enemmän slaavilaisia kulttuurilainoja. Näin siis silloinkin, kun molemmilla lainoilla on yhteinen välimerellinen alkuperä. Mutta tämä Talven laatima kulttuurialuejako koskee tietenkin vain Suomea eikä se riitä tarkasteltaessa kansankulttuurimme eurooppalaisia taustoja. Tämä onnistuu vain yhdistämällä eri maiden kansatieteilijöiden ja muiden tutkijoiden esittämiä tutkimustuloksia. Olenkin esityksessäni yhdistänyt Ilmar Talven tutkimustuloksiin suomalaisten Niilo Valosen, K. Robert V. Wikmanin ja Kustaa Vilkunan, ruotsalaisten Nils-Arvid Bringéuksen ja Janken Myrdalin, virolaisen Ants Viiresin ja venäläisen Dimitri Zeleninin tuloksia. Näin löydän monia taustaltaan eurooppalaisia kulttuuri-ilmiöitä suomalaisesta kansankulttuurista. Niitä on todella paljon ja olen tähän lyhyeen esitykseeni voinut poimia vain joitakin esimerkkejä mahdollisimman erilaisista ja eri ikäisisitä kulttuuri-ilmiöistä. Hankoauran levinneisyys kattaa Talven mukaan koko Itä-Suomen sekä Keski-Pohjanmaan mutta sen levinneisyysalue jatkuu maamme itärajan takana ainakin Uralille saakka. Lisäksi se tunnetaan Ruotsin ja Norjan metsäsuomalaisalueilla. Itäsuomalaisen rekityypin länsiraja ulottuu pohjoisessa hieman edellistä lännemmäs Keski-Pohjanmaalla ja senkin levinneisyys jatkuu itärajamme takana. Kaarevateräisen sirpin länsiraja jää Pohjanmaalla edellisten väliin ja senkin levinneisyysalue jatkuu idässä Uralille saakka. Mutta sen alkuperä on antiikin Roomassa, josta se on edellä mainittua kahta reittiä myöten levinnyt halki Euroopan pohjoiseen. Läntinen levinneisyys ehti ulottua vain Etelä-Ruotsiin, ei sen pohjoisemmaksi. Vain Suomessa se on siis itäinen tyyppi, Ruotsissa eteläinen. Itä- ja länsisuomalaisten käsikivien välinen raja on sama kuin Länsi- ja Itä-Suomen välinen kulttuuriraja ja jälkimmäisten levinneisyys jatkuu itärajamme takana. Lännessa tuulimyllyt korvasivat käsikivet jo varhain sekä Suomessa että Ruotsissa. Kustaa Vilkunan mukaan itäinen hankoaura (Hakenpflug) on tullut Suomeen kahtena versiona ja kahta tietä. Toinen korotetuilla kahvoilla eli kurjilla varustettu versio on tullut Suomenlahden yli Baltiasta ja toinen ilman näitä kurkia oleva tyyppi Karjalan kannaksen kautta ja Laatokan Karjalan takaa Venäjältä. Myös läntinen kehäaura on tullut hänen mukaansa Suomeen kahta reittiä ja kahtena versiona Ruotsista. Toinen näistä, kolmioaura on tullut Ahvenanmaan kautta Varsinais-Suomeen ja toinen, neliöaura Selkämeren yli Varsinais- Suomeen, Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Versioista riippumatta kehäaura on lähtöisin Keski- 2

3 3 Euroopasta, josta se on levinnyt joka suuntaan, myös itään Ukrainaan ja Keski- mutta ei Pohjois-Venäjälle asti. Se ei siis ole lähtöisin Välimeren maista. Juustot ovat Talven mukaan Suomessa läntinen ilmiö. Kehäjuustojen aluetta on tosin vain Lounais-Suomi, kun sen sijaan eräät juustotyypit ovat levinneet myös Suomen itäiselle kulttuurialueelle aina Käsivarren Lappia myöten itärajan kulkiessa sinne suoraan Loviisan tienoilta. Samaa Loviisa - Käsivarren Lappi -rajaa noudattavat myös jalka-aitan ja pitkänpiimän itäraja. Nekin siis ovat Suomessa läntisiä ilmiöitä. Sana juusto on germaaninen laina, samaa juurta kuin ruotsin ost ja edustaa Euroopan vanhaa piimäjuustokulttuuria. Jalka-aittoja on myös Skandinaviassa, mutta ei enää Etelä-Ruotsissa eikä Tanskassa. Sekin siis on läntinen kulttuuri-ilmiö. Aitoissa, kuten muissakin rakennuksissa ratkaisevaa oli rakennustekniikka ja -materiaali. Pohjoismaiset aitat on tehty havupuusta, jota ei etelämpänä ole saatavissa vuoristoja lukuun ottamatta. Talven mukaan olut on länsisuomalainen ilmiö ja sen esiintymisaluetta ovat Lounais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja myös eteläosa Keski-Pohjanmaata. Usean muun ilmiön itäraja osuu tämän kanssa yhteen, kuten viilin eli viuhkan, penkkirohkan, puintihäkin ja kehäauran. Viimeksimainittu on käsitelty jo edellä, mutta mitä olueen tulee, sen alue ulottuu pitkälle läntiseen Keski-Eurooppaan, Englantiin, Belgiaan, Pohjois-Saksaan ja Tshekkiin saakka eli viininviljelyn pohjoisrajalle asti. Vielä etelämpänäkin sitä on tehty vuoristossa, jossa viini ei kasva, kuten Baijerissa. Samaa osoittaa ruotsalaisen maataloushistorioitsijan Janken Myrdalin julkaisema kartta Euroopan viinin- ja oliivinviljelyalueesta. Toisin kuin olutta, jota ei tehty Itä-Euroopassa mutta ei myöskään esimerkiksi Länsi-Eurooppaan kuuluvassa Itä-Suomessa, viiniä kyllä viljeltiin myös Itä-Euroopan eteläosissa, samoin oliivia, joka tosin on hyvin paljon eteläisempi ilmiö kuin viini. Höystö on eläimen sisälmyksistä valmistettu liharuoka. Senkin aluetta ovat Talven mukaan Lounais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa sekä osa eteläistä Keski-Pohjanmaata. Samoille alueille osuvat myös siansuoleen tehdyn verimakkaran, lipeäkalan, veripaltun ja länsisuomalaisen salaatin itäraja. Jälkimmäinen tarkoittaa sillisalaattia eli rosollia. Eivät makkarat tuntemattomia ole Itä-Suomessakaan, joskin harvinaisempia ja erilaisia kuin lännessä. Joka tapauksessa makkarat ovat yleisesti ottaen länsieurooppalainen ilmiö, joiden alue ulottuu varsin yhtenäisenä Skandinavian, Baltian, Puolan ja Saksan kautta Etelä-Eurooppaan asti. Mainittakoon, että Kreikassa jo antiikin olympialaisissa kisavieraille myytiin makkaroita. Samalle länsisuomalaiselle alueelle osuu myös Talven mukaan monien muidenkin ilmiöiden kuten ovaalin seulan, talopoikaismorsiamen helykruunun, imelletyn ja hapatetun jauhoruuan ja piimään sekoitetun sekaviljatalkkunan itäraja. Näistä ainakin morsiuskruunu on länsieurooppalainen ilmiö. Olen nähnyt niitä museoissa Skandinaviassa, Baltiassa, Puolassa ja Unkarissa, mutta kenties levinneisyys on vieläkin laajempi. Suunnilleen koko Länsi-Suomen alueelle sijoittuvat Talven mukaan sellaiset ilmiöt, kuin luhtiaitta, silavaljaat, luuvariihi, raamiäes, puinen kylvövakka ja kaksikerroksinen sänky.

4 4 Luhtiaitta on skandinaavinen ilmiö, joka ei ulotu Etelä-Ruotsiin eikä Tanskaan asti, sillä siellä rakennustekniikka on havupuun puuttuessa toisenlainen. Myös silavaljaat eli länsisuomalaiset kesävaljaat ovat skandinaavinen ilmiö. Sen sijaan luokkivaljaat ovat itäinen ilmiö, joiden alue jatkuu maamme itärajan takana Uralille asti. Myös Länsi-Suomessa käytetään talvella luokkivaljaita reen edessä. Sen sijaan kolmen hevosen valjastamista venäläiseen tapaan rinnakkain luokkivaljailla troikaksi reen eteen ei tunneta Suomessa missään. Luokkivaljaiden tunnusomainen osa on hevosen selän yli korkealle kaartuva luokki eli vemmel. Luuvariihi on varsin mielenkiintoinen ilmiö. Nimittäin luuva (<rts. loge) eli puimahuone tulee lännestä ja riihi (<ven. riga) idästä. Länsi-Suomessa länsi ja itä kohtaavat näin, kun on yhdistetty luuva ja riihi. Riihen läntisin esiintymialue on Ahvenanmaa, Ruotsissa sitä ei käytetty. Raamiäes on läntiseen peltoviljelyyn liittyvä lännestä tullut ilmiö. Itä-Suomen kaskilla käytettiin vanhempaa risukarhia. Näistä tarkemmin vielä jäljempänä. Sarkajako, kamppisirppi, vetohärkien (parihärkien) käyttö, pääsiäismämmi, helavalkeat ja lihamakkara ovat Talven mukaan lounaissuomalaisia ilmiöitä, joiden esiintymisalue on siten suunnilleen sama. Sarkajako on laajemmin länsieurooppalainen ilmiö, joka on lähtöisin Englannista ja levinnyt sieltä pohjoiseen, mm. Itä-Ruotsiin ja Lounais-Suomeen 1300-luvulta, ehkä jo 1200-luvulta alkaen. Länsi-Viroon se levisi vasta Stolbovan rauhan jälkeen 1617, kun maa joutui Ruotsin haltuun. Edellä mainittiin jo kaarevateräinen sirppi, joka levisi Välimeren alueelta pohjoiseen Euroopan läpi kahta reittiä. Kamppisirppi on sen tieltä väistynyt vanhempi väline, joka jäi käyttöön alueille, jonne kaarevateräinen sirppi ei ehtinyt levitä ennen, kuin sirpit korvattiin uudemmilla eloviikatteilla eli Lounais-Suomeen ja Keski-Ruotsiin, Viroon ja Liettuaan. Vetohärkäalue ulottui Kustaa Vilkunan mukaan 1800-luvun lopulla Lounais-Suomeen, Itä- Ruotsiin, Viroon ja Liettuaan Itämeren ympärillä, mutta muutenkin tiedetään, että vetohärkiä on käytetty juhtana maanviljelyksessä lähes kaikkialla Euroopassa antiikin kulttuureja myöten, sillä se on hevosta aikaisemmin tunnettu vetojuhta. Suomen vetohärkäalue on Vilkunan mukaan ollut aiemmin suurempi ulottuen Etelä-Pohjanmaalle asti, joskaan ei pohjoisosassaan yhtenäisenä. Pääsiäismämmi on länsieurooppalainen ilmiö, joka voidaan yhdistää jo juutalaisten pääsiäiseen. Raamatussakin puhutaan tässä yhteydessä happamattomasta leivästä. Makkara on käsitelty jo edellä. Edellä mainitulla vetohärkäalueella on Suomessa ja Ruotsissa ollut muitakin yhteisiä kulttuuripiirteitä, mm. piha- ja kylätyyppejä ja jo mainittu sarkajako. Etelä-Pohjanmaalla ja osin ulottuen Keski-Pohjanmaan eteläosiin on esiintynyt Talven mukaan yöjalassakäynti kollektiivisessa muodossaan, pääsiäistulien polttaminen, kaarevakupolinen takka, pitkittäisjalaksinen kehto ja sivukamaritupa. Yöjalassakäyntiä on laajemmin tutkinut väitöskirjassaan sittemmin Åbo Akademin sosiologian professori K. Robert, V. Wikman. Hänen mukaansa se tunnetaan tässä muodossaan myös Keski-Ruotsissa, Etelä-Norjassa, Länsi-Latviassa ja -Liettuassa, Luoteis-

5 Saksassa sekä Keski-Euroopan vuoristoalueilla. Yksilöllisessä muodosssaan se on vielä laajemmin levinnyt. Tavan nimi on ruotsiksi nattfrieri, saksaksi Kiltengang ja englanniksi bundling. Siirtolaisten mukana tapa levisi myös amerikkaan nimeltään englanninkielisenä. Sivukamaritupa on keskiruotsalainen asuinrakennustyyppi. Se on hisrirakennus, joten sitä ei tunnettu etelämpänä. Itä-Suomessa etelästä Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella esiintyviä kulttuuri-ilmiöitä ovat Talven mukaan piiraat eli piirakat, itäsuomalainen risukarhi (astuva), savutuvan kiinteäkattoinen (kiukaaton) uuni ja pehmeä arkileipä. Piiraat tai piirakat ovat selvästi itäeurooppalainen piirre, johon vaikutteet on saatu Venäjältä ja on kytköksissä myös itäiseen tulisijatyyppiimme, joka sekin on Venäjältä. Risukarhi liittyy itäiseen kaskiviljelyalueeseemme. Suomessa läntinen risukarhi oli lyhytpiikkinen ja itäinen pitkäpiikkinen. Läntinen versio jäi käytöstä varhain, mutta itäinen säilyi juuri kaskiviljelyn ansiosta. Samat risukarhityypit tunnettiin myös Virossa, jossa sielläkin läntinen oli lyhyt- ja itäinen pitkäpiikkinen. Paikoin Pohjanmaalla ja Länsi-Virossa tunnettiin maastoa myötäilevä niveläes. Se on ruotsalainen keksintö ja on levinnyt meille ja Viroon Ruotsin suurvalta-aikana 1600-luvulla. Etelämpänä sitä ei tunneta. Savutupia on joskus tunnettu lännessäkin, mutta se on säilynyt paljon pitempään idässä ja myös Ruotsin ja Norjan metsäsuomalaisalueilla. Pehmeä leipä jo mainittiinkin itäsuomalaisena ja venäläisenä ilmiönä ja sekin liittyy itäiseen tulisijatyyppiin. Myös tyypillisiä kaakkoissuomalaisia ilmiöitä Talve on löytänyt. Yksi niistä on teen eli saijun juonti. Muut hänen löytämänsä ilmiöt eivät ulotu Raja-Karjalaan asti pohjoiseen ja ne ovat karjalainen karjakartano, karjalainen nyytinkirukki (pitsin valmistuksessa) ja nelipyöräiset rattaat. Näistä ainakin teen juonti jatkuu kansanomaisena rajamme takana Venäjällä. Ilmiö ei kuitenkaan ole vanha meillä eikä Venäjällä, vaan on 1800-luvun puolivälistä. Mainittakoon, että tee on venäjäksi tsai ja nykyisinkin meillä juodaan siviilissä teetä mutta armeijassa saikkaa, mikä johtuu sotaväkemme venäläistaustaisista perinteistä. Asevelvollinen sotaväkemmehän perustettiin 1880-luvulla on ja on siten yksi Euroopan vanhimmista. Nelipyöräiset vankkurit tunnetaan meillä Kaakkois-Suomen ohella vain Ahvenanmaalla ja paikoin Varsinais-Suomen rannikolla, mutta tämä levinneisyys ei ole yhteydessä kaakkoissuomalaiseen, jonka alue jatkuu itään rajaltamme. Alueella, joka ulottuu Kaakkois-Suomesta pohjoiseen pitkälle Savo-Karjalaan tavataan Talven mukaan sellaiset ilmiöt kuin sienten käyttö (vanhastaan) ruokataloudessa, hernerokka hautajaisissa, hapankaali, vadissa paistettu rieska sekä ns. polvipoika (mallipoika) häätavoissa. 5

6 6 Sienten käyttöhän on vanhastaan tunnettu myös Venäjällä. Hapankaali on meillä tunnettu venäläisperäisenä ilmiönä, mutta sitä käytettään kyllä lisäksi ainakin Virossa, Saksassa ja Itävallassa (Sauerkraut), jotka ovat kulttuuriltaan läntisiä. Lisäksi Talve on löytänyt kaakkoissuomalaisia ilmiöitä, joiden alue ei jatku itärajamme takana vaan etelässä Suomenlahden toisella puolella. Suomen osalta kyse on vain Kaakkois- Suomen länsiosasta, josta käsin käytiin ns. seprakauppaa (< vi. sõber = ystävä) eli vaihtokauppaa yleensä kalasta viljaa vastaan Viron rannikon asukkaiden kanssa. Tällaisia ilmiöitä olivat rukin nimitys vokki, ns. ronkkauskirjonta, karstojen nimitys raasit, vironvyöt, geometriskuvioiset kirjokintaat ja Kymenlaakson pitsit. Myös Pohjois-Suomen länsiosista ja Tornionjokilaaksosta Talve on löytänyt ilmiöitä, joiden levinneisyys Suomen puolella ei ole kovin yhtenäinen, mutta yhteistä niille on, että niiden alue jatkuu rajamme länsipuoella samoin kuin myös suomen eli meänkielen alue. Näitä ilmiöitä ovat leipä- eli makeajuusto, naudansuoleen tehty verimakkara, pitkäpiimä (pohjoisen osalta), leivinuuni (myös) ulkona, pakaritupa, ns. porstuariihi, jossa uuni on väliseinällä erotettu muusta riihestä sekä korkeat elohaasiat. Näiden ilmiöiden taustaa valaisee se, että Suomen Lappi ja Suomen puoleinen Tornionjokilaakso liitettiin maahamme vasta Haminan rauhassa Sitä ennen nämä alueet kuuluivat paikallishallinnon osalta Ruotsiin. Lopuksi vielä ilmiö, jota Talve ei ole kartoittanut, mutta on sitä kyllä muuten käsitellyt. Lundin yliopiston kansatieteen professori Nils-Arvid Bringéus on julkaissut kartan ja kuvan ruotsalaisista pihatyypeistä (gårdstyper). Näitä pihatyyppejä on kartassa kaikkiaan 6, mutta kuvassa mukana on vain neljä niistä. Näistä neljästä kuvassa olevasta tyypistä kolme esiintyy myös Suomessa ja lisäksi vielä yksi, joka ei ole kuvassa mukana. Bringéuksen keskiruotsalainen pihatyyppi, joka esiintyy todellakin Keski-Ruotsisssa Tukholmasta itään, on sellainen jossa on sekä karjapiha että miespiha, johon jälkimmäiseen ei karjaa päästetä. Näitä kahta pihaa erottaa toisistaan rakennusrivi. Suomessa tätä pihatyyppiä esiintyy Talven mukaan Varsinais-Suomessa, Länsi-Uudellamaalla, Satakunnassa ja Etelä- Hämeessä. Tällainen on Seurasaaressa oleva Antin talo, joka on Säkylästä Satakunnasta. Ruotsin itäosissa Tukholmasta etelään laajalla alueella esiintyy Bringéuksen itäruotsalainen tai itägöötalainen piha, jossa myös on mies- ja karjapiha, mutta ne on erotettu toisistaan aidalla. Tällä alueella on Ruotsissa esiintynyt sarkajako. Suomessa tätä pihatyyppiä esiintyy Talven mukaan Varsinais-Suomessa, Länsi-Uudellamaalla, Satakunnassa, Etelä-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Karjalan kannaksella. Samalla alueella kuin edellä mainittu keskiruotsalainen pihatyyppi, eli Tukholmasta itään, esiintyy Bringéuksen mukaan Mälarin alueen piha, jossa mies ja karjapiha ovat erillään toisistaan ja niiden välillä voi olla jopa tie. Talven mukaan tätäkin tyyppiä esiintyy siellä täällä Etelä-Suomessa. Edellä mainituilta keskiruotsalaisen ja Mälarin alueen pihatyypistä pohjoiseen koko Pohjois- Ruotsissa pihatyyppi on pohjoisruotsalainen tai pohjoisskandinaavinen, jossa on vain aidattu miespiha eikä lainkaan karjapihaa, vaan karja on vapaana ja laiduntaa aidatun alueen

7 7 ulkopuolella. Suomessa tätä esiintyy Talven mukaan laajoilla alueilla Pohjois- ja Itä Suomessa. Ruotsin länsirannikolla laajalla kaistalla esiintyy Bringéuksen eteläruotsalainen piha, jossa on vain karjapiha, ja miespiha puuttuu kokonaan. Tätä tyyppiä ei Suomessa esiinny ja sen alue jatkuu edelleen Tanskassa. Suomessa ei myöskään esiinny Bringéuksen länsiruotsalaista pihatyyppiä, jossa rakennukset ovat erillään toisistaan eivätkä muodosta umpipihaa. Tätä esiintyy laajalla alueella Etelä-Ruotsissa lukuun ottamatta edellä mainittua eteläruotsalaisen piha aluetta ja se jatkuu rajan länsipuolella Norjassa. Lukuun ottamatta eteläruotsalaista pihatyyppiä kaikkien muiden pihojen rakennukset edellyttävät rakennustekniikkaa, jossa raaka-aineena käytetään havupuuta eli hirttä. Siksi niitä ei esiinny Ruotsin eteläosissa eikä Tanskassa. Kaikki edellä läpikäydyt ilmiöt osoittavat, että valtakunnan raja, kieliraja tai kansallisuuden raja ei ole kulttuuriraja. Ne osoittavat myös, että lähes kaikki kansankulttuurin ilmiöt ovat taustaltaan eurooppalaisia. Kysymys on vain siitä, kuinka eurooppalaisia ne kulloinkin ovat eli kuinka laajalle alueelle ne ovat levinneet.

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1. Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Kovan leivän ja pitkän piimän rajoilla

Kovan leivän ja pitkän piimän rajoilla 136 137 Hanna Snellman Kovan leivän ja pitkän piimän rajoilla Suomalaista kansatiedettä siivitti 1800-luvun lopusta 1960-luvulle saakka evolutionismi, usko siihen, että ilmiöt kehittyvät yksinkertaisesta

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1 1B Mukana harjoittelijat ja työllistetyt Syyttäjät 342,5 349,4 351,8 Muu henkilökunta 186,9 186,4 176,8 HENKILÖKUNTAA YHTEENSÄ 529,3 535,8 528,6 VKSV Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö: Liite 5 Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2015 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2015 osallistujien sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2015 partnereiden sivu

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Kauppakamarin Luotsi 1/2011 Valtakunnalliset tulokset

Kauppakamarin Luotsi 1/2011 Valtakunnalliset tulokset Kauppakamarin Luotsi 1/2011 Valtakunnalliset tulokset Julkaistavissa 12.4.2011 klo 14 Luotsi 1/2011 - Päätulokset Yritysjohdon ydinvoimakäsitykset eivät horju Japanin tapahtumien vuoksi Porvarihallitus

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Luomulastenruokaa kotimaasta - mistä raaka-aineet? Jussi Hautala Supplier Development Agronomist Nestrade Procurement Division

Luomulastenruokaa kotimaasta - mistä raaka-aineet? Jussi Hautala Supplier Development Agronomist Nestrade Procurement Division Luomulastenruokaa kotimaasta - mistä raaka-aineet? Jussi Hautala Supplier Development Agronomist Nestrade Procurement Division Nestlé lastenruokaa Turusta Nestlé on globaali yritys myös lastenruuassa -

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Terveiset kasvimatkalta Kumpulasta!

Terveiset kasvimatkalta Kumpulasta! Terveiset kasvimatkalta Kumpulasta! Lauantaina 4.8 kello 16.00 aloitimme opastetun kierroksen Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa ja kuuden maissa kävelimme Kumpulan siirtolapuutarhassa. Kokoonnuimme

Lisätiedot

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

K-moduulin kysymyksiä ja vastauksia

K-moduulin kysymyksiä ja vastauksia 1/(5) K-moduulin kysymyksiä ja vastauksia K2002 Aihealue: Eri maiden maatunnukset eli prefiksit Oikeita väittämiä: + Oikein (20001) DL on radioamatööriliikenteessä käytettävä Saksan maatunnus. + Oikein

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017 Jäsenkysely Sote uudistuksesta 2017 Työskentelen (N=1836) 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Julkisella sektorilla n=1562, 85% Yksityisellä sektorilla n=215, 12% Kolmannella sektorilla n=28, 1

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS 2009 2013 TARKASTELU ONNETTOMUUSTILASTOISTA LAPISSA Mukana liikenneviraston ylläpitämään onnettomuusrekisteriin kirjatut onnettomuudet Tilastollisesti

Lisätiedot

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Julkaistu Sukumme 5 lehdessä KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Uusimpana menetelmänä perinteisen tutkimuksen

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus? Miten tieteen avoimuutta voi mitata? - artikkelit Open Access -lehdissä -

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella?

Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella? Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella? Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma -seminaari Paasitorni 20.8.2013 Ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallitus 18-22 vuotiaat

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Suomalaisia karttasarjoja, yhteenveto:

Suomalaisia karttasarjoja, yhteenveto: Suomalaisia karttasarjoja, yhteenveto: Sheet1 (Timo Meriluoto) (Päivitetty 9.9.2015) (Maanmittaushallitus = Maanmittauslaitos) (Geologinen Toimikunta = Geologinen Tutkimuskeskus) [G]=Ks. tarkempaa selitystä

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä 24.2.2016 Selvityksen aineisto Tammikuussa lähetettyyn kyselyyn vastasivat Ahvenanmaa, Ruotsi, Tanska,

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET o o NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET Maataloustuotannon monipuolistaminen erityisesti syrjäisillä alueilla. Sellaisten maataloustuotteiden tuotannon edistäminen, joista saa paremman hinnan kuin tavanomaisesta

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Tuhat suomalaista. Sinebrychoff - Sauna ja olut Helmikuu 2014

Tuhat suomalaista. Sinebrychoff - Sauna ja olut Helmikuu 2014 Tuhat suomalaista Sinebrychoff - Sauna ja olut Helmikuu 0 Tutkimuksen toteutus IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnallisessa Kuluttajapaneelissa,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- Mies (poistyöll. kaikki ja harj.) Mies Mies Syyttäjälaitos 214 37,6 355 62,4 569 100 535,7 520,0 209 36,9 358 63,1 567 100 527,5 516,0 222 37,4 371

Lisätiedot