Pekka Leimu. Kansankulttuurin eurooppalaiset taustat. Valtakunnallisten kotiseutupäivien seminaari , Turku

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pekka Leimu. Kansankulttuurin eurooppalaiset taustat. Valtakunnallisten kotiseutupäivien seminaari 28.7.2011, Turku"

Transkriptio

1 1 Pekka Leimu Kansankulttuurin eurooppalaiset taustat Valtakunnallisten kotiseutupäivien seminaari , Turku Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, kirjoitti äskettäin edesmennyt toimittaja Erkki Toivanen jossain lehdessä, että me suomalaiset olemme aina tottuneet määrittämään itsemme sen mukaan, mikä erottaa meidät muista. Nyt oli hänen mukaansa aika määrittää itsemme sen mukaan, mikä meidät yhdistää muihin. Turun yliopiston ensimmäisen kansatieteen professorin, Ilmar Talven oppilaana olin kyllä oppinut näkemään Suomen osana Eurooppaa kuten Talvekin sen näki, mutta tällainen näkemys ei ollut Suomessa yleinen vielä opiskeluaikanani 1960-luvulla. Mutta Talve ei ollutkaan suomalainen vaan virolainen, jolla oli ollut kolme kotimaata, kuten hän omaelämäkertansa suomennoksen otsikoi. Ne olivat Viro, Ruotsi ja Suomi. Sitäpaitsi Erkki Toivanenkin oli puoliksi virolainen ja puoliksi suomalainen. Mutta, kun eurooppalaisesta kansankulttuurista puhutaan tai kun sitä tutkitaan, kansatieteen ongelmana tuntuu olevan opinalan luonne kansallisena tieteenä. Suomalaiset kansatieteilijät tutkivat suomalaista kansankulttuuria, ruotsalaiset ruotsalaista, saksalaiset saksalaista jne. Ikään kuin jokin kansankulttuuri aina loppuisi valtakunnan rajalla. Se ei kuitenkaan lopu, vaan yleensä jatkuu rajan toisella puolella ja ehkä myös toisella kielialueella. Toisaalta kulttuurieroja on on myös maiden sisällä. Varsinkin idän ja lännen rajalla oleva Suomi on kulttuurisesti epäyhtenäinen maa, mutta ei siinä suhtessa mitenkään ainutlaatuinen Euroopassa. Kansatiede onkin humanististen, yhteiskuntatieteiden ja muidenkin ihmistieteiden piirissä yksi niitä harvoja tieteenaloja, jotka ovat kiinnittäneet huomiota kansallisten kulttuurien sisäisiin alueellisiin eroihin. Hyvin monet kansankulttuurimme ilmiöt - eivät kaikki mutta monet - ovat lähtöisin Välimeren kulttuuripiiristä, siis antiikin Kreikasta ja Roomasta. Ne ovat kulkeneet pohjoiseen läpi Euroopan kahta reittiä, läntistä ja itäistä. Läntinen reitti on kulkenut Alppien yli Saksaan, Tanskaan, Etelä-Ruotsiin ja Lounais-Suomeen. Tai sitten se on kulkenut Saksasta Puolaan, Baltiaan ja Suomenlahden yli Etelä-Suomeen. Itäinen reitti taas on kulkenut Bysantista Ukrainan kautta Venäjälle ja sieltä Itä-Karjalaan ja Itä-Suomeen, joskus jopa täältä edelleen Pohjois-Suomeen, Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Siirtyessään kansalta toiselle nämä kulttuuri-ilmiöt ovat matkan varrella muuttuneet ja saaneet sekä lännessä että idässä paikallisia piirteitä. Kun ne sitten ovat ehtineet levitä Suomeen tai johonkin muuhun Pohjoismaahan, ne ovat keskenään erilaisia, koska niistä on tullut saman ilmiön läntisiä ja itäisiä tyyppejä. Ilmar Talve on jakanut Suomen kulttuurialueisiin. Hän on esitelmöinyt aiheesta Suomalaisessa tiedeakatemiassa vuonna 1971 ja esitelmä on julkaistu akatemian vuosikirjassa seuraavana vuonna. Esitelmään liittyvän kartan hän sittemmin julkaissut myös omassa

2 pääteoksessaan Suomen kansankulttuuri (1979, 1990, englanniksi 1997) ja se on sittemmin julkaistu uudelleen useissa eri kokoomateoksissa, mm. Weilin & Göösin 8-osaisessa Suomen historiassa (1987). Tämän mukaan tärkein maamme sisäinen kulttuuriraja on Länsi- ja Itä- Suomen välinen raja ja sen jakamat osat Talve on vielä jakanut pienempiin kulttuurialueisiin Länsi- ja Itä-Suomen sisällä. Luterilaisena ja latinalaisia kirjaimia käyttämänä maana koko Suomi on kyllä kulttuurisesti länsieurooppalainen maa lukuun ottamatta luovutettua ortodoksista Raja-Karjalaa ja eräitä pieniä alueita rajan pinnassa pohjoisempana, mutta Länsi-Suomessa on enemmän skandinaavisia kulttuurilainoja, kun taas Itä-Suomessa on enemmän slaavilaisia kulttuurilainoja. Näin siis silloinkin, kun molemmilla lainoilla on yhteinen välimerellinen alkuperä. Mutta tämä Talven laatima kulttuurialuejako koskee tietenkin vain Suomea eikä se riitä tarkasteltaessa kansankulttuurimme eurooppalaisia taustoja. Tämä onnistuu vain yhdistämällä eri maiden kansatieteilijöiden ja muiden tutkijoiden esittämiä tutkimustuloksia. Olenkin esityksessäni yhdistänyt Ilmar Talven tutkimustuloksiin suomalaisten Niilo Valosen, K. Robert V. Wikmanin ja Kustaa Vilkunan, ruotsalaisten Nils-Arvid Bringéuksen ja Janken Myrdalin, virolaisen Ants Viiresin ja venäläisen Dimitri Zeleninin tuloksia. Näin löydän monia taustaltaan eurooppalaisia kulttuuri-ilmiöitä suomalaisesta kansankulttuurista. Niitä on todella paljon ja olen tähän lyhyeen esitykseeni voinut poimia vain joitakin esimerkkejä mahdollisimman erilaisista ja eri ikäisisitä kulttuuri-ilmiöistä. Hankoauran levinneisyys kattaa Talven mukaan koko Itä-Suomen sekä Keski-Pohjanmaan mutta sen levinneisyysalue jatkuu maamme itärajan takana ainakin Uralille saakka. Lisäksi se tunnetaan Ruotsin ja Norjan metsäsuomalaisalueilla. Itäsuomalaisen rekityypin länsiraja ulottuu pohjoisessa hieman edellistä lännemmäs Keski-Pohjanmaalla ja senkin levinneisyys jatkuu itärajamme takana. Kaarevateräisen sirpin länsiraja jää Pohjanmaalla edellisten väliin ja senkin levinneisyysalue jatkuu idässä Uralille saakka. Mutta sen alkuperä on antiikin Roomassa, josta se on edellä mainittua kahta reittiä myöten levinnyt halki Euroopan pohjoiseen. Läntinen levinneisyys ehti ulottua vain Etelä-Ruotsiin, ei sen pohjoisemmaksi. Vain Suomessa se on siis itäinen tyyppi, Ruotsissa eteläinen. Itä- ja länsisuomalaisten käsikivien välinen raja on sama kuin Länsi- ja Itä-Suomen välinen kulttuuriraja ja jälkimmäisten levinneisyys jatkuu itärajamme takana. Lännessa tuulimyllyt korvasivat käsikivet jo varhain sekä Suomessa että Ruotsissa. Kustaa Vilkunan mukaan itäinen hankoaura (Hakenpflug) on tullut Suomeen kahtena versiona ja kahta tietä. Toinen korotetuilla kahvoilla eli kurjilla varustettu versio on tullut Suomenlahden yli Baltiasta ja toinen ilman näitä kurkia oleva tyyppi Karjalan kannaksen kautta ja Laatokan Karjalan takaa Venäjältä. Myös läntinen kehäaura on tullut hänen mukaansa Suomeen kahta reittiä ja kahtena versiona Ruotsista. Toinen näistä, kolmioaura on tullut Ahvenanmaan kautta Varsinais-Suomeen ja toinen, neliöaura Selkämeren yli Varsinais- Suomeen, Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Versioista riippumatta kehäaura on lähtöisin Keski- 2

3 3 Euroopasta, josta se on levinnyt joka suuntaan, myös itään Ukrainaan ja Keski- mutta ei Pohjois-Venäjälle asti. Se ei siis ole lähtöisin Välimeren maista. Juustot ovat Talven mukaan Suomessa läntinen ilmiö. Kehäjuustojen aluetta on tosin vain Lounais-Suomi, kun sen sijaan eräät juustotyypit ovat levinneet myös Suomen itäiselle kulttuurialueelle aina Käsivarren Lappia myöten itärajan kulkiessa sinne suoraan Loviisan tienoilta. Samaa Loviisa - Käsivarren Lappi -rajaa noudattavat myös jalka-aitan ja pitkänpiimän itäraja. Nekin siis ovat Suomessa läntisiä ilmiöitä. Sana juusto on germaaninen laina, samaa juurta kuin ruotsin ost ja edustaa Euroopan vanhaa piimäjuustokulttuuria. Jalka-aittoja on myös Skandinaviassa, mutta ei enää Etelä-Ruotsissa eikä Tanskassa. Sekin siis on läntinen kulttuuri-ilmiö. Aitoissa, kuten muissakin rakennuksissa ratkaisevaa oli rakennustekniikka ja -materiaali. Pohjoismaiset aitat on tehty havupuusta, jota ei etelämpänä ole saatavissa vuoristoja lukuun ottamatta. Talven mukaan olut on länsisuomalainen ilmiö ja sen esiintymisaluetta ovat Lounais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja myös eteläosa Keski-Pohjanmaata. Usean muun ilmiön itäraja osuu tämän kanssa yhteen, kuten viilin eli viuhkan, penkkirohkan, puintihäkin ja kehäauran. Viimeksimainittu on käsitelty jo edellä, mutta mitä olueen tulee, sen alue ulottuu pitkälle läntiseen Keski-Eurooppaan, Englantiin, Belgiaan, Pohjois-Saksaan ja Tshekkiin saakka eli viininviljelyn pohjoisrajalle asti. Vielä etelämpänäkin sitä on tehty vuoristossa, jossa viini ei kasva, kuten Baijerissa. Samaa osoittaa ruotsalaisen maataloushistorioitsijan Janken Myrdalin julkaisema kartta Euroopan viinin- ja oliivinviljelyalueesta. Toisin kuin olutta, jota ei tehty Itä-Euroopassa mutta ei myöskään esimerkiksi Länsi-Eurooppaan kuuluvassa Itä-Suomessa, viiniä kyllä viljeltiin myös Itä-Euroopan eteläosissa, samoin oliivia, joka tosin on hyvin paljon eteläisempi ilmiö kuin viini. Höystö on eläimen sisälmyksistä valmistettu liharuoka. Senkin aluetta ovat Talven mukaan Lounais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa sekä osa eteläistä Keski-Pohjanmaata. Samoille alueille osuvat myös siansuoleen tehdyn verimakkaran, lipeäkalan, veripaltun ja länsisuomalaisen salaatin itäraja. Jälkimmäinen tarkoittaa sillisalaattia eli rosollia. Eivät makkarat tuntemattomia ole Itä-Suomessakaan, joskin harvinaisempia ja erilaisia kuin lännessä. Joka tapauksessa makkarat ovat yleisesti ottaen länsieurooppalainen ilmiö, joiden alue ulottuu varsin yhtenäisenä Skandinavian, Baltian, Puolan ja Saksan kautta Etelä-Eurooppaan asti. Mainittakoon, että Kreikassa jo antiikin olympialaisissa kisavieraille myytiin makkaroita. Samalle länsisuomalaiselle alueelle osuu myös Talven mukaan monien muidenkin ilmiöiden kuten ovaalin seulan, talopoikaismorsiamen helykruunun, imelletyn ja hapatetun jauhoruuan ja piimään sekoitetun sekaviljatalkkunan itäraja. Näistä ainakin morsiuskruunu on länsieurooppalainen ilmiö. Olen nähnyt niitä museoissa Skandinaviassa, Baltiassa, Puolassa ja Unkarissa, mutta kenties levinneisyys on vieläkin laajempi. Suunnilleen koko Länsi-Suomen alueelle sijoittuvat Talven mukaan sellaiset ilmiöt, kuin luhtiaitta, silavaljaat, luuvariihi, raamiäes, puinen kylvövakka ja kaksikerroksinen sänky.

4 4 Luhtiaitta on skandinaavinen ilmiö, joka ei ulotu Etelä-Ruotsiin eikä Tanskaan asti, sillä siellä rakennustekniikka on havupuun puuttuessa toisenlainen. Myös silavaljaat eli länsisuomalaiset kesävaljaat ovat skandinaavinen ilmiö. Sen sijaan luokkivaljaat ovat itäinen ilmiö, joiden alue jatkuu maamme itärajan takana Uralille asti. Myös Länsi-Suomessa käytetään talvella luokkivaljaita reen edessä. Sen sijaan kolmen hevosen valjastamista venäläiseen tapaan rinnakkain luokkivaljailla troikaksi reen eteen ei tunneta Suomessa missään. Luokkivaljaiden tunnusomainen osa on hevosen selän yli korkealle kaartuva luokki eli vemmel. Luuvariihi on varsin mielenkiintoinen ilmiö. Nimittäin luuva (<rts. loge) eli puimahuone tulee lännestä ja riihi (<ven. riga) idästä. Länsi-Suomessa länsi ja itä kohtaavat näin, kun on yhdistetty luuva ja riihi. Riihen läntisin esiintymialue on Ahvenanmaa, Ruotsissa sitä ei käytetty. Raamiäes on läntiseen peltoviljelyyn liittyvä lännestä tullut ilmiö. Itä-Suomen kaskilla käytettiin vanhempaa risukarhia. Näistä tarkemmin vielä jäljempänä. Sarkajako, kamppisirppi, vetohärkien (parihärkien) käyttö, pääsiäismämmi, helavalkeat ja lihamakkara ovat Talven mukaan lounaissuomalaisia ilmiöitä, joiden esiintymisalue on siten suunnilleen sama. Sarkajako on laajemmin länsieurooppalainen ilmiö, joka on lähtöisin Englannista ja levinnyt sieltä pohjoiseen, mm. Itä-Ruotsiin ja Lounais-Suomeen 1300-luvulta, ehkä jo 1200-luvulta alkaen. Länsi-Viroon se levisi vasta Stolbovan rauhan jälkeen 1617, kun maa joutui Ruotsin haltuun. Edellä mainittiin jo kaarevateräinen sirppi, joka levisi Välimeren alueelta pohjoiseen Euroopan läpi kahta reittiä. Kamppisirppi on sen tieltä väistynyt vanhempi väline, joka jäi käyttöön alueille, jonne kaarevateräinen sirppi ei ehtinyt levitä ennen, kuin sirpit korvattiin uudemmilla eloviikatteilla eli Lounais-Suomeen ja Keski-Ruotsiin, Viroon ja Liettuaan. Vetohärkäalue ulottui Kustaa Vilkunan mukaan 1800-luvun lopulla Lounais-Suomeen, Itä- Ruotsiin, Viroon ja Liettuaan Itämeren ympärillä, mutta muutenkin tiedetään, että vetohärkiä on käytetty juhtana maanviljelyksessä lähes kaikkialla Euroopassa antiikin kulttuureja myöten, sillä se on hevosta aikaisemmin tunnettu vetojuhta. Suomen vetohärkäalue on Vilkunan mukaan ollut aiemmin suurempi ulottuen Etelä-Pohjanmaalle asti, joskaan ei pohjoisosassaan yhtenäisenä. Pääsiäismämmi on länsieurooppalainen ilmiö, joka voidaan yhdistää jo juutalaisten pääsiäiseen. Raamatussakin puhutaan tässä yhteydessä happamattomasta leivästä. Makkara on käsitelty jo edellä. Edellä mainitulla vetohärkäalueella on Suomessa ja Ruotsissa ollut muitakin yhteisiä kulttuuripiirteitä, mm. piha- ja kylätyyppejä ja jo mainittu sarkajako. Etelä-Pohjanmaalla ja osin ulottuen Keski-Pohjanmaan eteläosiin on esiintynyt Talven mukaan yöjalassakäynti kollektiivisessa muodossaan, pääsiäistulien polttaminen, kaarevakupolinen takka, pitkittäisjalaksinen kehto ja sivukamaritupa. Yöjalassakäyntiä on laajemmin tutkinut väitöskirjassaan sittemmin Åbo Akademin sosiologian professori K. Robert, V. Wikman. Hänen mukaansa se tunnetaan tässä muodossaan myös Keski-Ruotsissa, Etelä-Norjassa, Länsi-Latviassa ja -Liettuassa, Luoteis-

5 Saksassa sekä Keski-Euroopan vuoristoalueilla. Yksilöllisessä muodosssaan se on vielä laajemmin levinnyt. Tavan nimi on ruotsiksi nattfrieri, saksaksi Kiltengang ja englanniksi bundling. Siirtolaisten mukana tapa levisi myös amerikkaan nimeltään englanninkielisenä. Sivukamaritupa on keskiruotsalainen asuinrakennustyyppi. Se on hisrirakennus, joten sitä ei tunnettu etelämpänä. Itä-Suomessa etelästä Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella esiintyviä kulttuuri-ilmiöitä ovat Talven mukaan piiraat eli piirakat, itäsuomalainen risukarhi (astuva), savutuvan kiinteäkattoinen (kiukaaton) uuni ja pehmeä arkileipä. Piiraat tai piirakat ovat selvästi itäeurooppalainen piirre, johon vaikutteet on saatu Venäjältä ja on kytköksissä myös itäiseen tulisijatyyppiimme, joka sekin on Venäjältä. Risukarhi liittyy itäiseen kaskiviljelyalueeseemme. Suomessa läntinen risukarhi oli lyhytpiikkinen ja itäinen pitkäpiikkinen. Läntinen versio jäi käytöstä varhain, mutta itäinen säilyi juuri kaskiviljelyn ansiosta. Samat risukarhityypit tunnettiin myös Virossa, jossa sielläkin läntinen oli lyhyt- ja itäinen pitkäpiikkinen. Paikoin Pohjanmaalla ja Länsi-Virossa tunnettiin maastoa myötäilevä niveläes. Se on ruotsalainen keksintö ja on levinnyt meille ja Viroon Ruotsin suurvalta-aikana 1600-luvulla. Etelämpänä sitä ei tunneta. Savutupia on joskus tunnettu lännessäkin, mutta se on säilynyt paljon pitempään idässä ja myös Ruotsin ja Norjan metsäsuomalaisalueilla. Pehmeä leipä jo mainittiinkin itäsuomalaisena ja venäläisenä ilmiönä ja sekin liittyy itäiseen tulisijatyyppiin. Myös tyypillisiä kaakkoissuomalaisia ilmiöitä Talve on löytänyt. Yksi niistä on teen eli saijun juonti. Muut hänen löytämänsä ilmiöt eivät ulotu Raja-Karjalaan asti pohjoiseen ja ne ovat karjalainen karjakartano, karjalainen nyytinkirukki (pitsin valmistuksessa) ja nelipyöräiset rattaat. Näistä ainakin teen juonti jatkuu kansanomaisena rajamme takana Venäjällä. Ilmiö ei kuitenkaan ole vanha meillä eikä Venäjällä, vaan on 1800-luvun puolivälistä. Mainittakoon, että tee on venäjäksi tsai ja nykyisinkin meillä juodaan siviilissä teetä mutta armeijassa saikkaa, mikä johtuu sotaväkemme venäläistaustaisista perinteistä. Asevelvollinen sotaväkemmehän perustettiin 1880-luvulla on ja on siten yksi Euroopan vanhimmista. Nelipyöräiset vankkurit tunnetaan meillä Kaakkois-Suomen ohella vain Ahvenanmaalla ja paikoin Varsinais-Suomen rannikolla, mutta tämä levinneisyys ei ole yhteydessä kaakkoissuomalaiseen, jonka alue jatkuu itään rajaltamme. Alueella, joka ulottuu Kaakkois-Suomesta pohjoiseen pitkälle Savo-Karjalaan tavataan Talven mukaan sellaiset ilmiöt kuin sienten käyttö (vanhastaan) ruokataloudessa, hernerokka hautajaisissa, hapankaali, vadissa paistettu rieska sekä ns. polvipoika (mallipoika) häätavoissa. 5

6 6 Sienten käyttöhän on vanhastaan tunnettu myös Venäjällä. Hapankaali on meillä tunnettu venäläisperäisenä ilmiönä, mutta sitä käytettään kyllä lisäksi ainakin Virossa, Saksassa ja Itävallassa (Sauerkraut), jotka ovat kulttuuriltaan läntisiä. Lisäksi Talve on löytänyt kaakkoissuomalaisia ilmiöitä, joiden alue ei jatku itärajamme takana vaan etelässä Suomenlahden toisella puolella. Suomen osalta kyse on vain Kaakkois- Suomen länsiosasta, josta käsin käytiin ns. seprakauppaa (< vi. sõber = ystävä) eli vaihtokauppaa yleensä kalasta viljaa vastaan Viron rannikon asukkaiden kanssa. Tällaisia ilmiöitä olivat rukin nimitys vokki, ns. ronkkauskirjonta, karstojen nimitys raasit, vironvyöt, geometriskuvioiset kirjokintaat ja Kymenlaakson pitsit. Myös Pohjois-Suomen länsiosista ja Tornionjokilaaksosta Talve on löytänyt ilmiöitä, joiden levinneisyys Suomen puolella ei ole kovin yhtenäinen, mutta yhteistä niille on, että niiden alue jatkuu rajamme länsipuoella samoin kuin myös suomen eli meänkielen alue. Näitä ilmiöitä ovat leipä- eli makeajuusto, naudansuoleen tehty verimakkara, pitkäpiimä (pohjoisen osalta), leivinuuni (myös) ulkona, pakaritupa, ns. porstuariihi, jossa uuni on väliseinällä erotettu muusta riihestä sekä korkeat elohaasiat. Näiden ilmiöiden taustaa valaisee se, että Suomen Lappi ja Suomen puoleinen Tornionjokilaakso liitettiin maahamme vasta Haminan rauhassa Sitä ennen nämä alueet kuuluivat paikallishallinnon osalta Ruotsiin. Lopuksi vielä ilmiö, jota Talve ei ole kartoittanut, mutta on sitä kyllä muuten käsitellyt. Lundin yliopiston kansatieteen professori Nils-Arvid Bringéus on julkaissut kartan ja kuvan ruotsalaisista pihatyypeistä (gårdstyper). Näitä pihatyyppejä on kartassa kaikkiaan 6, mutta kuvassa mukana on vain neljä niistä. Näistä neljästä kuvassa olevasta tyypistä kolme esiintyy myös Suomessa ja lisäksi vielä yksi, joka ei ole kuvassa mukana. Bringéuksen keskiruotsalainen pihatyyppi, joka esiintyy todellakin Keski-Ruotsisssa Tukholmasta itään, on sellainen jossa on sekä karjapiha että miespiha, johon jälkimmäiseen ei karjaa päästetä. Näitä kahta pihaa erottaa toisistaan rakennusrivi. Suomessa tätä pihatyyppiä esiintyy Talven mukaan Varsinais-Suomessa, Länsi-Uudellamaalla, Satakunnassa ja Etelä- Hämeessä. Tällainen on Seurasaaressa oleva Antin talo, joka on Säkylästä Satakunnasta. Ruotsin itäosissa Tukholmasta etelään laajalla alueella esiintyy Bringéuksen itäruotsalainen tai itägöötalainen piha, jossa myös on mies- ja karjapiha, mutta ne on erotettu toisistaan aidalla. Tällä alueella on Ruotsissa esiintynyt sarkajako. Suomessa tätä pihatyyppiä esiintyy Talven mukaan Varsinais-Suomessa, Länsi-Uudellamaalla, Satakunnassa, Etelä-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Karjalan kannaksella. Samalla alueella kuin edellä mainittu keskiruotsalainen pihatyyppi, eli Tukholmasta itään, esiintyy Bringéuksen mukaan Mälarin alueen piha, jossa mies ja karjapiha ovat erillään toisistaan ja niiden välillä voi olla jopa tie. Talven mukaan tätäkin tyyppiä esiintyy siellä täällä Etelä-Suomessa. Edellä mainituilta keskiruotsalaisen ja Mälarin alueen pihatyypistä pohjoiseen koko Pohjois- Ruotsissa pihatyyppi on pohjoisruotsalainen tai pohjoisskandinaavinen, jossa on vain aidattu miespiha eikä lainkaan karjapihaa, vaan karja on vapaana ja laiduntaa aidatun alueen

7 7 ulkopuolella. Suomessa tätä esiintyy Talven mukaan laajoilla alueilla Pohjois- ja Itä Suomessa. Ruotsin länsirannikolla laajalla kaistalla esiintyy Bringéuksen eteläruotsalainen piha, jossa on vain karjapiha, ja miespiha puuttuu kokonaan. Tätä tyyppiä ei Suomessa esiinny ja sen alue jatkuu edelleen Tanskassa. Suomessa ei myöskään esiinny Bringéuksen länsiruotsalaista pihatyyppiä, jossa rakennukset ovat erillään toisistaan eivätkä muodosta umpipihaa. Tätä esiintyy laajalla alueella Etelä-Ruotsissa lukuun ottamatta edellä mainittua eteläruotsalaisen piha aluetta ja se jatkuu rajan länsipuolella Norjassa. Lukuun ottamatta eteläruotsalaista pihatyyppiä kaikkien muiden pihojen rakennukset edellyttävät rakennustekniikkaa, jossa raaka-aineena käytetään havupuuta eli hirttä. Siksi niitä ei esiinny Ruotsin eteläosissa eikä Tanskassa. Kaikki edellä läpikäydyt ilmiöt osoittavat, että valtakunnan raja, kieliraja tai kansallisuuden raja ei ole kulttuuriraja. Ne osoittavat myös, että lähes kaikki kansankulttuurin ilmiöt ovat taustaltaan eurooppalaisia. Kysymys on vain siitä, kuinka eurooppalaisia ne kulloinkin ovat eli kuinka laajalle alueelle ne ovat levinneet.

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1 1B Mukana harjoittelijat ja työllistetyt Syyttäjät 342,5 349,4 351,8 Muu henkilökunta 186,9 186,4 176,8 HENKILÖKUNTAA YHTEENSÄ 529,3 535,8 528,6 VKSV Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu

Lisätiedot

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö: Liite 5 Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2015 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2015 osallistujien sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2015 partnereiden sivu

Lisätiedot

Kauppakamarin Luotsi 1/2011 Valtakunnalliset tulokset

Kauppakamarin Luotsi 1/2011 Valtakunnalliset tulokset Kauppakamarin Luotsi 1/2011 Valtakunnalliset tulokset Julkaistavissa 12.4.2011 klo 14 Luotsi 1/2011 - Päätulokset Yritysjohdon ydinvoimakäsitykset eivät horju Japanin tapahtumien vuoksi Porvarihallitus

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella?

Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella? Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella? Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma -seminaari Paasitorni 20.8.2013 Ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallitus 18-22 vuotiaat

Lisätiedot

K-moduulin kysymyksiä ja vastauksia

K-moduulin kysymyksiä ja vastauksia 1/(5) K-moduulin kysymyksiä ja vastauksia K2002 Aihealue: Eri maiden maatunnukset eli prefiksit Oikeita väittämiä: + Oikein (20001) DL on radioamatööriliikenteessä käytettävä Saksan maatunnus. + Oikein

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS 2009 2013 TARKASTELU ONNETTOMUUSTILASTOISTA LAPISSA Mukana liikenneviraston ylläpitämään onnettomuusrekisteriin kirjatut onnettomuudet Tilastollisesti

Lisätiedot

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä 24.2.2016 Selvityksen aineisto Tammikuussa lähetettyyn kyselyyn vastasivat Ahvenanmaa, Ruotsi, Tanska,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- Mies (poistyöll. kaikki ja harj.) Mies Mies Syyttäjälaitos 214 37,6 355 62,4 569 100 535,7 520,0 209 36,9 358 63,1 567 100 527,5 516,0 222 37,4 371

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista verkkoa

Kohti eurooppalaista verkkoa 1 Kohti eurooppalaista verkkoa Pertti Kuronen Verkkopalvelu 2 Tulevaisuus: eurooppalaiset järjestelmävastaavat ovat yhdistämässä voimiaan ENTSO-E Markkina Käyttö Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa 15.9.2016 Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Näin uskomme Suomessa tehtävää työtä tulee uudistaa ennakkoluulottomasti

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1 3,05 3,07 3,14 3,02 2,94 3,35 3,21 3,27 3,29 3,18 3,33 3,14 3,49 3,49 3,61 3,57 3,59 3,57 3,27 3,39 3,27 3,14 3,32 3,06 3,26 3,18 3,25 3,18 3,09 3,17 3,11 3,07 3,15 3,44 3,61 3,58 3,58 3,51 3,59 3,43 3,32

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Maakuntien kansainvälisten asioiden palaveri Tietotalo, Jyväskylä 18.1.2017 Mikä arktinen alue? -- näkemys koko Suomesta arktisena maana Koko Suomella on laaja

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% KYSELY KÄSITYÖN VERKKOPALVELUISTA Yhteenvetoraportti N=1062 Julkaistu: 2.12.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen nainen / tyttö 1038 97,74% 2. mies / poika 24 2,26% Kuulun ikäryhmään alle 13-vuotiaat

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Vesa Vares. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Poliittinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Vesa Vares. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Poliittinen historia PROFESSORILUENTO Professori Vesa Vares Poliittinen historia Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Vesa Vares pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta

Lisätiedot

Luontojärjestöjen ja organisoituneiden harrastajien suotietomiten järkiaines. saataisiin ohjelmavalmistelun käyttöön?

Luontojärjestöjen ja organisoituneiden harrastajien suotietomiten järkiaines. saataisiin ohjelmavalmistelun käyttöön? Luontojärjestöjen ja organisoituneiden harrastajien suotietomiten järkiaines saataisiin ohjelmavalmistelun käyttöön? Keijo Savola Kuva:Teemu Tuovinen 22.1.2013 Soidensuojelun täydennystyöryhmä Pieninä

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot