KAIRA-HANKKEEN UL- KOINEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 Vastaanottaja Päivi Ahola-Anttonen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä KAIRA-HANKKEEN UL- KOINEN ARVIOINTI

2 KAIRA-HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Tarkastus Ohjausryhmä 20/4/2011 Päivämäärä 28/04/2011 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Risto Karinen ja Nita Korhonen Päivi Ahola-Anttonen Päivi Ahola-Anttonen Kaira-hankkeen ulkoinen arviointi Ramboll Sentnerikuja HELSINKI T F

3 KAIRA-HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 1 2. Johdanto 2 3. Arviointiasetelma Arviointikysymykset ja aineistot Arvioinnin toimenpiteet 4 4. KAIRA-hankkeen tavoitteet, toiminta ja tulokset KAIRA-hankkeen tavoitteet KAIRA-hankkeen toiminta Työttömyys Kainuussa KAIRA-hankkeen omassa dokumentaatiossa esitetyt tulokset Näkemyksiä hankkeen merkityksestä, tuloksista ja vaikutuksista Toimintaympäristö ja roolit Hankkeen onnistuminen Tulokset ja vaikutukset Muiden toimijoiden aikaansaamat tulokset Toiminnan arviointi Tulevaisuuden haasteet Vastaukset arviointikysymyksiin Hankkeen toimintaympäristön ja hankkeen merkitys alueelle Tulosten ja vaikutusten arviointi Toiminnan arviointi Tulevaisuuden haasteet ja kehittämistarpeet Kehittämissuositukset 33 LIITTEET Liite 1 Haastattelurunko Liite 2 Kyselyrunko Liite 3 Haastatellut henkilöt

4 TIIVISTELMÄ Tämän arvioinnin tavoitteina oli sekä tuottaa arvio ohjelman valmisteluvaiheesta ja toteutuksesta vuosina että tuottaa kehittämissuosituksia ohjelman loppuvaiheen tueksi vuosille Arviointi käynnistettiin helmikuussa 2011 ja se saatettiin loppuun huhtikuussa Arviointi kohdistui neljään teemaan: hankkeen toimintaympäristö ja merkitys alueella, hankkeen tulokset ja vaikutukset, hankkeen toimeenpano ja rahoitus sekä tulevaisuuden haasteet ja hankkeen kehittäminen. KAIRA-hanke toimii Kainuun maakunnan alueella Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kunnissa. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat työllisyydenhoidon kanssa tekemisissä olevat eri organisaatioissa työskentelevät henkilöt, ammatillisen kuntoutuksen parissa työskentelevät henkilöt, yritykset ja muut työyhteisöt, joihin pitkäaikaistyöttömiä työllistyy sekä työttömiä tukevissa palveluissa työskentelevät. Kohderyhmään lukeutuvat myös työllistävät yhdistykset, työpajat ja muut työllisyyshankkeet ja niiden projektihenkilöstö. Hankkeen toimintaa ja yhteistyötä kohdistetaan myös kunnallisiin ja maakunnallisiin luottamuselimiin, koulutusorganisaatioihin sekä muiden hankkeiden työntekijöihin. Hankkeen toimintaympäristö on muuttunut hankkeen suunnitteluvaiheesta melko paljon taloudellisen taantuman johdosta. Hanketta on kuitenkin kyetty toteuttamaan suunnitelmallisesti. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että hankkeessa on pystytty mukautumaan muuttuneeseen toimintaympäristöön melko hyvin. KAIRA-hanke on melko pienestä koostaan huolimatta kyennyt toimimaan monipuolisesti. Keskeisinä rooleina voi nähdä arvokeskustelijan ja toiminnan synnyttäjän, prosessien ja rakenteiden muuttajan, tiedon välittäjän ja osaamisen kehittäjän sekä palveluiden ja toimijaverkostojen kehittäjän roolit. Keskeisinä tuloksina ja vaikutuksina nousevat esiin rakennetyöttömyyttä ja sen ratkaisuja koskevan keskustelun herättäminen ja toimijoiden aktivointi, yhteistyömallien ja verkostojen luominen ja niiden koordinointi, kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen sekä myös tiedon välittämisen kautta tapahtunut osaamisen kehittyminen. Hanke on pitkälti työskennellyt eri toimijoiden asiantuntijoiden kanssa määrittelemällä ongelmia ja osallistumalla niiden ratkaisemiseen. Hanke on osittain myös aktivoinut päätöksentekijöitä (esimerkiksi kuntapäättäjiä). Merkittävämpien ja kestävien vaikutusten aikaansaaminen eli hankkeen strategisten tavoitteiden saavuttaminen riippuu siitä, miten merkittävänä maakunnan ja kuntien päätöksentekijät näkevät rakennetyöttömyyden ratkaisujen löytämisen. Hankkeen välillisten vaikuttavuustavoitteiden eli hankkeen strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä maakunnan tasolla että kuntien sisällä yhteisen tahtotilan syntymistä ja erityisiä pyrkimyksiä rakennetyöttömyyden vähentämiseksi. Keskeisin riski liittyy siihen, että rakennetyöttömyyden ratkaiseminen ei nouse riittävän keskeiseksi asiaksi päätöksentekijöiden (poliittiset päätöksentekijät, johtavat viranhaltijat) silmissä. Loppukaudella hankkeen toiminta on suunnattava tärkeimpiin asioihin (toimijoiden aktivointi ja sitouttaminen tarvittavien muutosten tekemiseen sekä erityisesti nuorten osalta palveluiden ja toimijaverkostojen kehittäjänä toimiminen) ja hankkeen tulosten levittäminen ja juurruttaminen on tehtävä suunnitelmallisesti. Hankkeen ulkopuolella keskeistä on, että kuntien muiden keskeisten toimijoiden on sitouduttava yhteisiin päämääriin rakennetyöttömyyden vähentämisessä ja ehkäisemisessä sekä tarvittaessa muokattava ja muutettava omia rakenteita ja kehitettävä palveluita. Lisäksi rakennetyöttömyyden vähentäminen ja ehkäisy edellyttää useista toimijoista koostuvan toimijaverkoston hyvää toimintaa ja erilaisia oikea-aikaisia palveluja usealta eri sektorilta (ei vain TE-hallinnolta tai työllistymistoimijoilta, vaan myös kunnan eri sektoreilta ja kolmannelta sektorilta). Kokonaisuus ratkaisee ei siis riitä, että paikallisten tai seudullisten toimijaverkostojen yksittäiset osat ovat kunnossa.

5 JOHDANTO Kainuun ELY-keskuksen ja Kainuun maakunta-kuntayhtymän rahoittama KAIRA Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen -hanke (S10179) käynnistettiin Kainuussa Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosiosta ja se kuuluu Toimintalinja 2:een. KAIRA-hanke pohjautuu vuonna 2007 toteutetun "Esiselvitys Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi" hankkeen (S02149) tuloksiin. KAIRA-hankkeella haetaan vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden hoitoon. Kyseessä on sateenvarjohanke, joka pyrkii vähentämään Kainuun alueen rakennetyöttömyyttä eri toimijoiden ja muiden hankkeiden yhteistyön ja koordinoinnin keinoin. Hankkeen toteutusaika on Ramboll Management Consulting valittiin ulkoisen arvioinnin toteuttajaksi tarjouskilpailun perusteella. Tämän arvioinnin tavoitteina oli sekä tuottaa arvio ohjelman valmisteluvaiheesta ja toteutuksesta vuosina että tuottaa kehittämissuosituksia ohjelman loppuvaiheen tueksi vuosille Arviointi käynnistettiin helmikuussa 2011 ja se saatettiin loppuun huhtikuussa Arvioinnin toteuttivat Ramboll Management Consultingin Risto Karinen sekä Nita Korhonen. Asiakkaan puolen yhteyshenkilö oli KAIRA-hankkeen projektipäällikkö Päivi Ahola-Anttonen. Arvioinnin aikana kuultiin eri sidosryhmien näkemyksiä KAIRA-hankkeen toteutuksesta sekä loppukauden painopisteistä haastattelujen ja sähköisen kyselyn kautta. Lisäksi tietolähteinä käytettiin hankkeen kirjallista materiaalia sekä mm. Tilastokeskuksen aineistoja. Alustavia arvioinnin havaintoja ja tuloksia käsiteltiin ja syvennettiin Kajaanissa pidetyssä kehittämistyöpajassa Arviointiraportin ensimmäinen luonnos luovutettiin tilaajalle 25.3, jonka jälkeen raporttia muokattiin saatujen kommenttien perusteella. KAIRA-hankkeen ohjausryhmä kommentoi raporttiluonnosta kokouksessaan Lopullinen arviointiraportti luovutettiin tilaajalle

6 ARVIOINTIASETELMA Hankkeen ulkoinen arviointi ajoittuu tilanteeseen, jossa vuonna 2008 käynnistynyt tuotannon voimakas lasku ja työttömyyden kasvu ovat heikentäneet kaikkien alueiden kehitysnäkymiä Suomessa. Talouskehitys oli 2000-luvulla Kainuulle suotuisaa aina maailmanlaajuisen laman ilmestymiseen saakka vuoden 2008 lopulle. Ennen sitä aluetalouden kasvu oli maan keskimääräistä nopeampaa ja työttömyys aleni nopeammin muihin maakuntiin verrattuna. Kainuu on kokenut viimeisen kahden-kolmen vuoden aikana keskeisillä toimialoilla ongelmia, mutta suhteellisesti ottaen vähemmän kuin useat muut maakunnat Suomessa. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että KAIRA-hanketta suunniteltiin hyvin toisenlaisessa tilanteessa vuosina kuin missä sitä on toteutettu vuosina Arviointikysymykset ja aineistot Arviointi kohdistui neljään teemaan: hankkeen toimintaympäristö ja merkitys alueella, hankkeen tulokset ja vaikutukset, hankkeen toimeenpano ja rahoitus sekä tulevaisuuden haasteet ja hankkeen kehittäminen. Ulkoisen arvioinnin arviointikysymykset ja arvioinnissa hyödynnetyt aineistot on esitetty alla olevassa taulukossa. ARVIOINTIKYSYMYKSET AINEISTOT HANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MERKITYS ALUEELLA 1. Miten alueen toimintaympäristö on Haastattelut vaikuttanut KAIRA-hankkeen toteuttamiseen hankkeen aikana? Aineistoanalyysi: Hankkeen dokumentaatio Aluekehitystä koskevat tilastoaineistot 2. Millaisia eri rooleja KAIRA-hankkeella Sähköinen kysely on Kainuussa? Haastattelut Aineistoanalyysi: Hankkeen dokumentaatio Kehittämistyöpaja TULOKSET JA VAIKUTUKSET 3. Mitkä ovat hankkeen keskeiset tulokset Sähköinen kysely ja vaikutukset (erityisesti koski- Vaikutuslogiikka analyysi en rakennetyöttömyyden vähentymistä)? Haastattelut Aineistoanalyysi: Hankkeen dokumen- taatio Kehittämistyöpaja 4. Millaisia ovat muiden toimijoiden ja Sähköinen kysely hankkeiden toiminnan tulokset? Mikä Haastattelut toimii rakennetyöttömyyden vähentämisessä? Kehittämistyöpaja 5. Millaisia vaikutuksia hankkeella tulee Sähköinen kysely todennäköisesti olemaan? Haastattelut TOIMEENPANO JA RAHOITUS 6. Miten seuraavat toimeenpanoa tukeneet Haastattelut seikat ovat toimineet? Sähköinen kysely - Hankkeen organisointi Aineistoanalyysi: Hankkeen dokumentaatio - Johtaminen (johtamis- ja seurantajärjestelmät) Kehittämistyöpaja - Viestintä: sisäinen ja ulkoinen viestintä 7. Miten käytetty ESR-rahoitus on toiminut Haastattelut rahoitusinstrumenttina? Sähköinen kysely 8. Mitkä ovat hankkeen keskeisimmät Haastattelut riskit? Sähköinen kysely Aineistoanalyysi: Hankkeen dokumentaatio TULEVAISUUDEN HAASTEEET JA HANKKEEN KEHITTÄMINEN 9. Millaisia kehittämistarpeita Kainuus- Haastattelut

7 1-4 sa on rakennetyöttömyyden vähentämiseksi: - Lähitulevaisuudessa (0-2 vuoden aikavälillä)? - Keskipitkällä aikavälillä (3-5 vuoden aikavälillä)? 10. Miten KAIRAN toimintaa pitäisi suunnata hankkeen loppuaikana? 11. Mitkä ja millaiset (hankkeen ulkopuoliset) kehittämistoimet tukisivat hankkeen toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista sekä alueen haasteisiin vastaamista? Taulukko 1: Arviointikysymykset ja -aineistot Sähköinen kysely Kehittämistyöpaja Haastattelut Sähköinen kysely Aineistoanalyysi: Hankkeen dokumentaatio Kehittämistyöpaja Haastattelut Sähköinen kysely Aineistoanalyysi Kehittämistyöpaja 3.2 Arvioinnin toimenpiteet Arviointi käynnistettiin tammikuun lopussa Arvioinnin etenemistä esiteltiin tilaajalle ja arviointiraportti toimitettiin tilaajalle Arvioinnin yhteydessä on toteutettu seuraavat toimenpiteet: Hankkeen aineiston analyysi, helmikuu Hankkeen vaikutuslogiikan hahmottelu, helmi-maaliskuu Sähköinen kysely hankkeen sidosryhmille ja kumppaneille, helmi-maaliskuu Keskeisten toimijoiden haastattelut, helmi-maaliskuu Kehittämistyöpaja Tilaaja toimitti arvioijalle hankkeen keskeisen aineiston (ml. suunnitelmat, raportit ja tuotokset). Sähköinen kysely lähetettiin kaikkiaan noin 140 henkilölle. Lista vastaanottajista muodostettiin yhdistelemällä KAIRA-hankkeen sähköpostilistoja. Sähköinen kysely oli avoinna välisenä aikana. Vastauksia saatiin yhteensä 54 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 39,4 %. Haastattelut toteutettiin luottamuksellisina ja pääasiallisesti puhelinhaastatteluina helmija maaliskuussa. Haastatteluja toteutettiin yhteensä 20 kappaletta (lista haastatelluista liitteessä 3). Haastateltavista sovittiin yhdessä tilaajan kanssa. Alla olevissa kuvioissa on esitetty sähköisen kyselyn vastaajien jakaumaa edustamiensa organisaatioiden perusteella. 1 Kunnan edustaja Maakunnan/kuntayhtymän edustaja TE-toimiston edustaja Hankkeen edustaja Järjestön edustaja Muu KELA:n edustaja ELY-keskuksen edustaja Yrityksen edustaja Kuva 1: Vastaajien edustamat tahot 1 Kuviossa esiintyvä muut tahot olivat yhdistyksen edustaja, Kamk/ SELKO -hanke, Oulun yliopisto / AIKOPA tutkimusryhmä sekä työllisyysalan ammattilainen.

8 1-5 Alla olevassa kuvassa on esitetty vastaajien rooli suhteessa Kaira-hankkeeseen. Suurin osa vastaajista oli hankkeen yhteistyökumppaneita. 2 Kaira-hankkeen muu yhteistyökumppani 30 Kaira-hankkeen ohjausryhmän jäsen Muu 6 7 Kaira-hankkeen yhteistyöhanke 6 Kaira-hankkeen ohjausryhmän jäsen & muu yhteistyökumppani 3 Kaira-hankkeen muu yhteistyökumppani & muu Kuva 2: Vastaajien roolit suhteessa KAIRA-hankkeeseen Valtaosa vastaajista katsoi tuntevansa hankkeen erittäin hyvin tai melko hyvin. Kuinka hyvin tunnet Kaira-hankkeen toimintaa? Erittäin huonosti Melko huonosti Melko hyvin Erittäin hyvin Kuva 3: Vastaajien KAIRA-hankkeen tuntemus 2 Kuviossa esiintyvä muut piti sisällään verkostoyhteistyökumppanin, työvoimaohjaajan, kansainvälisen esimerkin välittäjän, ohjausryhmän varajäsenen, ohjausryhmän varajäsenen/ hallintoyksikön työntekijän/ suunnittelijan, Kainuun maakuntavaltuutettu sekä hankkeen rahoittaja.

9 KAIRA-HANKKEEN TAVOITTEET, TOIMINTA JA TULOK- SET Tässä luvussa tarkastellaan KAIRA-hankkeen tavoitteita, toimenpiteitä ja toimintaympäristöä sekä hankkeen vaikutuslogiikkaa. KAIRA-hanke käynnistettiin vuonna 2007 toteutetun esiselvityksen pohjalta "Esiselvitys Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi" -hankkeessa (S02149) selvitettiin Kainuun rakenteellisen työttömyyden alentamiseen pyrkivää julkisen sektorin toimintaa sekä välityömarkkinoiden tilannetta. Kehittämistarpeet kohdistuivat kolmeen osa-alueeseen. Selvityksen mukaan eri organisaatioiden ja toimijoiden välistä yleistä yhteistyötä oli kehitettävä ja nykyisiä toimintoja koordinoitava yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Toisen osa-alueen kehittämistarpeet liittyivät työttömien terveydenhuoltoon sekä organisaatioiden yhteistyöhön työkykyyn ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyen ja kuntouttavan työtoiminnan edelleen kehittämiseen. Tässä yhteydessä mainittiin myös palveluketjujen ja välityömarkkinoiden rakenteiden puutteiden korjaaminen. Kolmannen kehittämiskohteen muodostivat sekä yksityisen että julkisen sektorin työnantajien valmiudet sekä niille tarvittava tuki pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistämiseksi. 3 KAIRA-hanke (S10179) käynnistettiin vastaamaan esiselvityksessä todennettuihin haasteisiin. Hanke aloitettiin kolmivuotisena, vuoden 2010 loppuun saakka ulottuvana hankkeena. Jo alkuvaiheessa päätettiin, että vuoden 2010 lopulla arvioidaan hankkeen jatkamisen tarve ja päätetään hankkeelle myönnetyn vuodet käsittävän option mahdollisesta käyttöönotosta. Taantuman myötä tapahtuneiden toimintaympäristön muutosten takia hankkeen toimeenpanoa päätettiin jatkaa vuosien ajan. Hanketta rahoittavat Kainuun ELY-keskus (87,5 %) ja Kainuun maakunta-kuntayhtymä (12,5 %). Hankkeelle on myönnetty rahoitusta Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosion Toimintalinjalta KAIRA-hankkeen tavoitteet KAIRA-hankkeen strategiset tavoitteet on esitetty seuraavassa kuvassa. KAIRA-hankkeen strategiset tavoitteet Rakennetyöttömyyden puolittaminen kolmessa vuodessa. Uusien rakennetyöttömien määrän pitäminen mahdollisimman pienenä. Toimivien välityömarkkinoiden luominen. Eri toimijoiden välisen yhteistyömallin luominen. Toimijoiden muuntautumiskykyisyys ja valmius kohdata tulevaisuuden haasteet. Kuva 4: KAIRA-hankkeen strategiset tavoitteet 4 3 Lähde: KAIRA-hankkeen hankesuunnitelma Lähde: KAIRA-hankkeen hankesuunnitelma

10 1-7 Strategisten tavoitteiden lisäksi KAIRA-hankkeella on alatavoitteita 5, jotka ohjaavat tarkemmin hankkeen toimintaa. Näihin lukeutuvat: A. Yleinen koordinaatio 1. Toimijoiden sitoutuminen. 2. Toimijoiden yhdessä muotoilema ohjelma rakennetyöttömyyden vähentämiseksi. 3. Kainuun rakennetyöttömien työllisyydenhoidon yhteistyömallin luominen. 4. Toimijoiden tietojen ja taitojen lisääntyminen työllisyydenhoitoon liittyvissä asioissa. 5. Eri hankkeiden toiminnan nivominen kokonaisuudeksi ja hankkeiden välisen yhteistyön lisääminen ja koordinointi. 6. Hankkeen vaikutusten seurannan järjestäminen. 7. Tiedon kerääminen muista hankkeista ja koordinointi sekä laadullisten vaikutusten arviointi kokonaisuutta ajatellen. 8. Eri toimijoiden tiedon lisääntyminen sosioekonomisen aseman vaikutuksesta väestöryhmien välisiin terveyseroihin ja terveyserojen kaventuminen rakennetyöttömyyttä vähentämällä. 9. Yleisen pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvan asenteen muuttuminen myönteisemmäksi. B. Välittävien välityömarkkinoiden kehittäminen 1. Olemassa olevien työpajojen kehittäminen eri-ikäisten asiakkaiden monimuotoisiksi työhönvalmennuskeskuksiksi ja puuttuvien rakenteiden kehittämisen edistäminen kunnittain 2. Valmiuksien luominen sille, että työttömien asiakkuus ohjautuu oikeaan organisaatioon ja yhteistyön koordinointi. 3. Ammatillisen kuntoutuksen kentän yhteistyöprosessin käynnistäminen ja viranomaisten yhteistyön kehittäminen. 4. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien säännöllisen toiminnan edistäminen ja nivominen muuhun palvelujärjestelmään ja välityömarkkinoihin. 5. Kuntouttavan työtoiminnan Kainuun mallin kehittäminen edelleen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 6. Pysyvien välityömarkkinoiden paikkojen luominen. 7. Koulutuksellisen elementin saattaminen jokaiseen asiakasprosessin vaiheeseen. 8. Tiedon lisääntyminen asiakkaiden työttömyyteen ja työllistymiseen liittyvistä käytännön kokemuksista, työllistymisen taloudellisista vaikutuksista ja konkreettisista edellytyksistä sekä siitä, miten asiakkaat kokevat sijoittavat työyhteisöt. C. Siirtymätyömarkkinoiden kehittäminen 9. Välityöpaikkapankin luominen. 10. Työnantajien rekrytointikynnyksen madaltaminen. 11. Sosiaalisten yritysten syntymisen edistäminen ja pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä ja nuoria palkkaavien yritysten verkoston luominen. 12. Henkilökohtaisen työvalmentajajärjestelmän kehittäminen työllistyjän tueksi siirtymätyömarkkinoille ja avoimille työmarkkinoille. 13. Työyhteisöihin vaikuttaminen niiden monimuotoisuuden lisäämiseksi. 14. Yritysten ja kouluttajaorganisaatioiden yhteistyön lisääminen. 15. Koulutuksellisen elementin saattaminen jokaiseen asiakasprosessin vaiheeseen. 16. Näyttötutkintojen edistäminen ja tarkoituksenmukaistaminen. 17. Tiedon lisääntyminen asiakkaiden työttömyyteen ja työllistymiseen liittyvistä käytännön kokemuksista, työllistymisen taloudellisista vaikutuksista ja konkreettisista edellytyksistä sekä siitä, miten asiakkaat kokevat sijoittavat työyhteisöt. KAIRA-hankkeen painopistealueita vuosina ovat nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen sekä maakunnallisen yhteistyöfoorumin käynnistäminen. Hankkeen jatkoajan keskeiset tavoitteet on esitetty seuraavassa kuvassa. 5 Lähde: KAIRA-hankkeen hankesuunnitelma

11 1-8 Hankkeen jatkoajan keskeiset tavoitteet: Välityömarkkinoiden kehittäminen yhtenäiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Välityömarkkinoiden liittäminen osaksi yritysyhteistyötä. Nuorten kanssa tekemisissä olevien tahojen kokoaminen yhteistyöhön nuorten syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden löytämiseksi ja ohjaamiseksi palvelujen pariin ja koulutus- tai työllistymispolulle. Maakunnallisen laajapohjaisen yhteistyön, suunnittelun ja strategiatyön kehittäminen toimijoiden pysyväksi yhteistyöfoorumiksi. Hankeyhteistyön koordinointi pysyväksi toiminnaksi. Kuva 5: KAIRA-hankkeen keskeiset tavoitteet vuosina KAIRA-hankkeen toiminta KAIRA-hanke toimii Kainuun maakunnan alueella Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kunnissa. Hanketta johdetaan hajautetun johtamismallin mukaisesti mikä tarkoittaa sitä, että hankkeen viisi työntekijää työskentelevät eri kunnissa ollakseen lähempänä kohderyhmiä ja yhteistyökumppaneita ja hankkeen jalkauttamiseksi kaikkiin toiminta-alueen kuntiin. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat työllisyydenhoidon kanssa tekemisissä olevat eri organisaatioissa työskentelevät henkilöt, ammatillisen kuntoutuksen parissa työskentelevät henkilöt, yritykset ja muut työyhteisöt, joihin pitkäaikaistyöttömiä työllistyy sekä työttömiä tukevissa palveluissa työskentelevät. Kohderyhmään lukeutuvat myös työllistävät yhdistykset, työpajat ja muut työllisyyshankkeet ja niiden projektihenkilöstö. Hankkeen toimintaa ja yhteistyötä kohdistetaan myös kunnallisiin ja maakunnallisiin luottamuselimiin, koulutusorganisaatioihin sekä muiden hankkeiden työntekijöihin. Hankkeen keskeiset toimenpiteet liittyvät koordinointiin, yhteistyön rakentamiseen ja työllisyyden hoidon toimintojen suunnitteluun. KAIRA-hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat 7 : Seudullisten verkostojen kokoaminen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja yhteistyötapaamisten käynnistäminen nuorten kanssa toimivien henkilöiden kanssa. Maakunnallisen kehittämisverkoston tapaamisten käynnistäminen ja niiden juurruttaminen itseohjautuvaksi kehittämisfoorumiksi. Työnantajayhteistyön välineiden (palkkatuella työllistymisen seuranta, työhön- ja työssävalmennus, edelleensijoittaminen) ja toimintamallien kehittäminen työnhakija-asiakkaiden edistämiseksi avoimille työmarkkinoille. Näiden välineiden käytäntöön soveltaminen, kokemuksien ja tuloksien kokoaminen sekä niiden tuotteistaminen toimijaverkoston käytettäviksi uudella ohjelmakaudella. KAIRA- ja muissa työllisyyshankkeissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittäminen, juurruttaminen ja seuranta. Tiedon kerääminen muualla toteutetuista kokeiluista ja niiden kokemuksista ja näiden välittäminen kainuulaisille toimijoille. Seminaarien, koulutustilaisuuksien, tutustumismatkojen ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen. Toimijaverkostojen käynnistäminen ja niiden kehittäminen itseohjautuviksi. 6 Lähde: ESR-väliarviointi Lähde: KAIRA-hankkeen ESR-projektisuunnitelma

12 1-9 Seuraavassa kuvassa on kuvattu vaikutuslogiikkana KAIRA-hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ja toiminnan avulla tavoiteltavia välittömiä tuloksia ja välillisiä vaikutuksia. Kuva on muodostettu toisaalta hankkeen dokumentaation avulla ja toisaalta sidosryhmien ja kumppaneiden näkemysten perusteella eli kuvassa esiintyvät ne tavoitteet ja toimenpiteet, joita eri toimijat kokevat hankkeen erityisesti edistävän eli kuvassa ei ole mukana kaikki suunnitelmassa lukeva. Kokonaisuudessaan kuva esittää teoriaa siitä, mitä ja miten hankkeen nähdään aikaansaavan tuloksia ja vaikutuksia toimintaympäristössään. Pidemmän aikavälin /välilliset vaikutukset Välityömarkkinoiden kehittyminen Rakennetyöttömyyden vähentyminen Yritysten aktivoituminen Lyhyen aikavälin / välittömät tulokset Maakunnallisen tahtotilan kirkastuminen Rakennetyöttömyyden teeman tärkeyden kasvu toimijoiden parissa Toimijoiden keskinäisen tunnettuuden parantuminen Toimijoiden välisen yhteistyön lisääntyminen Kuntien aktivoituminen Toimijoiden roolien selkiytyminen verkostossa Toimijoiden osaamisen kasvu Yrityskäynnit Tiedon välittäminen Arvokeskustelun aktivointi Toimenpiteet Toimijoiden kouluttaminen Palveluketjujen suunnittelu Toimijaverkoston luominen ja koordinointi Palveluiden kehittäminen Kuva 6: KAIRA-hankkeen vaikutuslogiikka Käytännössä yllä esitettyjen pidemmän aikavälin vaikutusten syntyminen edellyttää usean toimijan toimenpiteitä. Yllä hankkeen tuloksina esitetyt asiat kytkeytyvät suoraan KAIRA:n toimenpiteisiin. KAIRA:n aineiston ja yllä esitetyn vaikutuslogiikan pohjalta nousevat keskeiset havainnot hankkeen toiminnasta ovat tiivistäen seuraavat: Hankkeen toiminta on keskittynyt pääasiassa julkisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa tehtävään työhön. Lisäksi on toteutettu mm. yrityskäyntejä. Laajalla toimenpiteiden kirjolla on pyritty luomaan ja vahvistamaan alueella toimivia työllisyyden hoidon verkostoja, lisäämään eri toimijoiden osaamista, muokkaamaan asenteita sekä herättelemään ja aktivoimaan eri toimijoita. Hanke on tehnyt myös palveluiden kehittämistä (esim. kuntouttava työtoiminta) sekä toteuttanut kampanjoita, joilla on pyritty palvelupuutteiden ratkaisemiseen, palveluiden laadun kehittymiseen sekä palveluiden käytön tehostumiseen.

13 Työttömyys Kainuussa Kainuun työllisyystilanne on kohentunut vuodesta 1998 sekä työllisyys- että työttömyysasteilla mitattuna vuotiaiden työllisyysaste, eli työllisten osuus samanikäisestä väestöstä on noussut Kainuussa 13 vuodessa 55,1 %:sta 61,8 %:iin (lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus). Kainuun työllisyysaste on kasvanut erityisesti vuoden 2004 jälkeen, mutta se oli vuonna 2010 yhä koko maan vastaavaa keskiarvoa alhaisempi. 75 Työllisyysasteen kehittyminen , % Tilastokeskuksen työvoimatutkimus Kainuu Koko maa Kuva 7: Työllisyysasteen kehitys Kainuussa ja koko maassa 8 Seuraavassa kuvassa esitetään Kainuun ja koko Suomen virallisen työttömyysasteen kehitystä (lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus). Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työttömäksi määritellään henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. Kuten alla olevasta kuvasta käy ilmi, on Kainuun työttömyysaste kehittynyt työllisyysasteen tavoin myönteisesti. Kainuun työttömyysaste on laskenut vuoden 1998 jälkeen jyrkästi ja sen on samalla lähentynyt koko maan keskiarvoa. Työttömyysaste oli Kainuussa vuonna 1998 vielä 18,1 % (koko maan keskiarvo 11,4 %), mutta vuonna 2010 työttömyysaste oli laskenut 9 %:iin (koko maan keskiarvo 8,4 %). 8 Lähde: Tilastokeskus

14 1-11 Työttömyysasteen kehittyminen , % Tilastokeskuksen työvoimatutkimus Kainuu Koko maa Kuva 8: Työttömyysasteen kehitys Kainuussa ja koko maassa 9 Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu työttömyysasteen kehitystä Kainuussa ja koko Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston lukujen valossa vuosien elokuussa. TEM:n työnvälitystilastossa työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on ilman työtä ja on käytettävissä työhön, jonka työaika on vähintään puolet alan normaalista työajasta tai joka odottaa sovitun työn alkamista. Työnvälitystilastossa työttömiin luetaan myös työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi ilmoittautuneet lomautetut. Työnvälitystilastossa ei lueta työttömiksi työnhakijoiksi työttömyyseläkkeen saajia eikä päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita. Kuten alla olevasta kuvasta käy ilmi, ovat TEM:n työnvälitystilaston työttömyysluvut tilastokeskuksen virallisia lukuja suurempia. TEM:n työttömyysluvuista käy kuitenkin ilmi tilastokeskuksen työttömyyslukujen tavoin, että Kainuun työttömyysaste on ollut laskusuunnassa vuosien 2003 ja 2008 välillä. Vuosien 2008 ja 2009 välillä työttömyysaste nousi kahdella prosenttiyksiköllä 13,6 %:iin, mutta vuoden 2010 elokuussa työttömyysaste oli jälleen laskenut 12,8 %:iin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta elokuussa, % TEM:n työnvälitystilasto Kainuu Suomi Kuva 9: Työttömyysasteen kehitys Kainuussa ja koko maassa 10 9 Lähde: Tilastokeskus 10 Lähde: TEM

15 1-12 Kainuun kuntien välisissä työttömyysasteissa on selviä eroja. Alla olevissa kuvissa on esitetty erikseen Kajaanin seutukunnan ja Kehys-Kainuun seutukunnan työttömyysasteen kehitys vuosien välillä elokuussa (lähde: Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsaukset). Kuvista käy ilmi, että työttömyysasteet ovat korkeampia Kehys-Kainuun seutukuntaan kuuluvilla kunnilla kuin Kajaanin seutukuntaan kuuluvilla kunnilla. Työttömyysaste on kuitenkin laskenut kaikissa kunnissa reippaasti vuoden 2000 jälkeen. Työttömyysasteen kehitys Kajaanin seutukunnassa elokuussa Kajaani Paltamo Ristijärvi Sotkamo Vaala Vuolijoki* * alkaen Vuolijoen ja Kajaanin kuntaliitos Kuva 10: Työttömyysasteen kehitys Kajaanin seutukunnassa , elokuu 11 Työttömyysasteen kehitys Kehys-Kainuun seutukunnassa elokuussa Hyrynsalmi Kuhmo Puolanka Suomussalmi Kuva 9: Työttömyysasteen kehitys Kehys-Kainuun seutukunnassa , elokuu 12 Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu eroja Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukuntien työttömyysasteissa. Seutukuntien työttömyysasteet on määritelty laskemalla seutukuntiin lukeutuvien kuntien työttömyysasteiden keskiarvot. Lähteenä on käytetty Kainuun TE-keskuksen ja ELYkeskuksen työllisyyskatsauksia. Työttömyysasteet kuvaavat jälleen tilannetta kunkin vuoden elokuussa. Työttömyysaste on laskenut Kajaanin seutukunnassa 43 % vuoden 2000 jälkeen ja Kehys-Kainuun seutukunnassa laskua on ollut 33 %. Kehys-Kainuun seutukunnassa työttömyysaste 11 Lähde: Kainuun TE-keskuksen ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaukset 12 Lähde: Kainuun TE-keskuksen ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaukset

16 1-13 on ollut kaikkina vuosina Kehys-Kainuun seutukunnan työttömyysastetta korkeampi. Vuonna 2010 oli ero näiden kahden alueen välillä lähes 5 %. 25 Työttömyysaste Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa elokuussa Keskiarvo, Kajaanin seutukunta Keskiarvo, Kehys-Kainuun seutukunta Kuva 102: Työttömyysasteen kehitys Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa , elokuu 13 Rakennetyöttömyys ja työvoimapoliittiset toimenpiteet Kainuussa Vuoden 2007 helmikuussa Kainuussa oli yhteensä 3370 rakennetyötöntä, joista pitkäaikaistyöttömiä (yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä olleita) oli 1208, toistuvaistyöttömiä (16 kuukauden aikana yhteensä 12 kuukautta työttömänä olleita) oli 991, työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä työttömäksi jääneitä oli 804 ja toimenpiteiltä uudelleen toimenpiteille sijoittuneita oli 367 henkilöä. Rakenteellisen työttömyyden osuus työvoimasta oli Kainuussa yli 9 %, kun se koko maassa oli vajaa 5 % 14. Kainuun TE-keskuksen mukaan 15 työttömien aktivointi työvoimapoliittiset toimenpiteet olivat vuonna 2007 laajamittaisesti käytössä. Helmikuun lopussa 2775 henkilöä oli sijoitettu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Palkkatuetussa työssä oli 1383 henkilöä, työvoimakoulutuksessa 887, työmarkkinatuen työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa 428 henkilöä, vuorottelupaikkaan työllistettynä yhteensä 77 henkilöä. Kainuun rakennetyöttömyys pieneni vuoden 2007 helmikuusta vuoden 2008 helmikuuhun mennessä 2985:een, eli laskua oli 11,4 % 16. Eniten laskua oli pitkäaikaistyöttömien määrässä, joka putosi noin viidenneksellä vuoden takaisesta. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli vuoden 2008 helmikuussa 963. Toistuvaistyöttömiä oli 806, työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä työttömäksi jääneitä oli 846 henkilöä ja toimenpiteiltä uudelleen toimenpiteelle sijoittuneita oli 370. Erityisesti palvelualoilla, työkoneiden käytössä, kaivos- ja louhintatyössä, talonrakennustyössä sekä konepajaja rakennusmetallityössä palkattiin uusia työntekijöitä. Työpaikoille työllistämistukitoimenpiteillä sijoitettuja oli helmikuussa 2008 yhteensä Työvoimakoulutuksessa oli 1028, työmarkkinatuen työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa 306 ja vuorottelupaikkaan työllistettyjä 105. Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli vuoden 2008 helmikuussa siis yhteensä 2819 henkilöä. 13 Lähde: Kainuun TE-keskuksen ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaukset 14 Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsaus, helmikuu Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsaus, helmikuu Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsaus, helmikuu 2008

17 1-14 Rakennetyöttömyyden kehitys Kainuussa Toimenpiteiltä uudelleen toimenpiteille sijoittuneet Toimenpiteiltä työttömäksi jääneet Toistuvaistyöttömiä Pitkäaikaistyöttömiä Kuva 113: Rakennetyöttömien määrä Kainuussa helmikuussa Pitkäaikaistyöttömyyden lasku jatkui myös vuonna vaikka työttömyysprosentti nousikin Kainuussa. Vuoden 2009 helmikuussa pitkäaikaistyöttömien määrä oli vähentynyt vuodentakaisesta 23 % ja määrä oli 738. Rakennetyöttömiä oli helmikuussa 2009 yhteensä Eniten avoimia työpaikkoja ilmoitettiin kaupallisessa työssä sekä maa- ja metsätaloustyössä, kuitenkin lähinnä puutarha- ja puistotyössä. Työvoiman kysyntä oli helmikuussa 2009 poikkeuksellisen alhaista. Vuonna 2009 työvoimakoulutuksen painopiste siirtyi yhä enemmän ammatilliseen koulutukseen ja valmentavan koulutuksen määrä väheni. Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli helmikuussa 2009 selvästi vähemmän ihmisiä kuin vuonna Tämä johtui mm. siitä, että useat yritykset joutuivat lomauttamaan tai vähentämään henkilöstöä, minkä takia ne eivät voineet käyttää palkkatukea. Myös työvoiman kysynnän hiipuminen vaikutti palkkatuen käyttöön. Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli helmikuussa 2009 yhteensä 2459 henkilöä. Heistä 1246 oli palkkatuetussa työssä, 847 työvoimakoulutuksessa, työmarkkinatuella työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa oli 263 henkilöä ja vuorottelupaikkaan työllistettyjä 73. Vuoden 2010 helmikuussa rakennetyöttömien määrä oli kasvanut 2689:een vaikka työttömien kokonaismäärä oli Kainuussa laskenut vuoden takaisesta 19. Pitkäaikaistyöttömiä oli 803, toistuvaistyöttömiä 739, toimenpiteiltä työttömäksi jääneitä 808 ja toistuvasti toimenpiteille sijoittuneita 339. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrällinen painotus oli siirtynyt yhä selkeämmin työllistämistuki- ja muista työllistämistoimenpiteistä työvoiman koulutukseen, jossa vaikuttavuus työllistymiseen oli muita toimenpiteitä parempi. Helmikuussa 2010 yhteensä 1112 henkilöä oli palkkatuetussa työssä, 1193 työvoimakoulutuksessa, 356 työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa ja 65 vuorottelupaikkaan työllistettynä. Työttömyys väheni yli 10 % helmikuun 2010 ja 2011 välillä. Siitä huolimatta rakennetyöttömyys kasvoi noin 10 % edellisen vuoden tasosta. Rakennetyöttömiä oli vuoden 2011 helmikuussa yhteensä Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 772, toistuvaistyöttömiä oli 745, toimenpiteiltä työttömäksi jääneitä 1213 ja toimenpiteiltä uudelleen toimenpiteille sijoittuneita 223. Työvoiman kysyntä kasvoi selvästi edellisvuodesta. Eniten avoimia työpaikkoja ilmoitettiin palvelutyöhön, terveydenhuoltoon sekä sosiaalialalle. Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin sijoittuneiden määrä 17 Lähde: Kainuun TE-keskuksen ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaukset 18 Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsaus, helmikuu Kainuun ELY-keskuksen työllisyyskatsaus, helmikuu 2010

18 1-15 väheni noin 15 % vuodesta Yhteensä sijoitettuja oli 2478, joista palkkatuetussa työssä oli 874 henkilöä, työvoimakoulutuksessa 834, työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa 276 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 66. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa oli 168 henkilöä ja omaehtoisessa opiskelussa 260 henkilöä.

19 KAIRA-hankkeen omassa dokumentaatiossa esitetyt tulokset Esitimme luvussa 4.1 KAIRA-hankkeen strategiset tavoitteet sekä alatavoitteet. Tässä luvussa tarkastelemme, miten nämä tavoitteet ovat toteutuneet vuoden 2010 loppuun mennessä KAIRAhankkeen oman dokumentaation mukaan. Hanke on pääosin edennyt hankesuunnitelman mukaisesti ja useimmat seurantatavoitteet on saavutettu ja ylitetty. Strategista tavoitetta puolittaa rakennetyöttömyys vuoden 2010 loppuun mennessä ei saavutettu. Rakennetyöttömiä oli vuoden 2010 joulukuussa yhteensä 2725, kun heitä oli vuoden 2007 joulukuussa Rakennetyöttömien määrä on siis laskenut kolmessa vuodessa 11,7 %. Välityömarkkinat ovat kehittyneet Kainuun kunnissa eri tavoin. Hyrynsalmella, Ristijärvellä, Sotkamossa ja Vaalassa edistystä on saatu aikaiseksi yhteistyöllä. Näissä kunnissa on sovittu toimijoiden keskinäisistä rooleista ja yhteistyöstä ja toimijat järjestävät aktiivisesti yhteistyötapaamisia ja kehittävät toimintaa. Hyrynsalmella, Ristijärvellä ja Sotkamossa välityömarkkinoiden kehittämistapaamisia järjestää jatkossa kunta. Kajaanissa edistystä on tapahtunut sekä yrittäjien yhteistyön (Näytön paikka) että työllistävien yhdistysten yhteistyön saralla. Paltamossa on käynnissä valtakunnallisesti ainutlaatuinen Työtä kaikille täystyöllistämismalli vuosina Mallissa pyritään työllistämään kaikki kunnan työttömät työnhakijat palkkatyöhön työvoimatoimiston, Työnhakuklubin ja Työvoimatalon toiminnalla. Mallin myötä työttömät työnhakijat siirtyvät passiivisen tuen piiristä työllistymiseen ja aktiivitoimiin. Lisäksi työttömien sosiaaliturvaan luodaan uusi rakenteellinen ratkaisu. Työttömät siirtyvät ensin palkkatyöhön välityömarkkinoille, jossa heidän sosiaalietuutensa muutetaan palkaksi, joka kerryttää eläkettä. Työttömien työnhakijoiden odotetaan siirtyvän vähitellen välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille. Kuhmossa ja Suomussalmella hanketoimijoiden yhteistyö on tiivistä sekä muiden hanketoimijoiden että TE-toimiston, TYP:n ja aikuissosiaalityön viranomaisten kanssa. Haasteita esiintyy hankkeiden kehittämisessä ja juurruttamisessa pysyviksi työhönvalmennuskeskuksiksi. KAIRAhankkeen yhteistyö Paltamon ja Puolangan kanssa oli vuonna 2010 vähäistä. Lisäksi Kainuussa ei ole pysyvien rakennetyöttömyyttä ehkäisevien ja vähentävien toimintamallien luominen ja toimintojen juurruttaminen perusorganisaatioihin vielä onnistunut, joten kunnissa tukeudutaan yhä laajasti erillisiin kehittämishankkeisiin. Yhteenveto strategisten tavoitteiden toteutumasta ja hankkeen tunnistamista haasteista on esitetty alla olevassa taulukossa 22. Tavoite Rakennetyöttömyyden puolittaminen kolmessa vuodessa Uusien rakennetyöttömien määrä pidetään mahdollisimman pienenä Strategiset tavoitteet Toteutuma Rakennetyöttömien määrä on laskenut kolmessa vuodessa 11,7 %. Haasteet: Talouden taantuma, kuntien riittämätön panostus, asiakasohjauksen selkiintymättömyys, työnantajayhteistyön vähäisyys, asiakasprosessien pitkäkestoisuus, työttömien työkyvyttömyys ja välityömarkkinatoimijoiden osaamisen puutteet. Rakennetyöttömiä oli vuoden 2010 joulukuussa yhteensä 2725, kun heitä oli vuoden 2007 joulukuussa Heidän määränsä on siis laskenut. Kuntien Kelalle maksamien työmarkkinatukimaksujen määrä on Kainuussa pienentynyt 17,6 %. Kehittämisehdotukset: Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja työttömyysjaksojen lyhentäminen on keino ennaltaehkäistä uutta rakennetyöttömyyttä. 20 Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsaus, joulukuu Lähteenä on käytetty KAIRA-hankkeen asiakirjaa "Tavoitteiden toteutuminen ".

20 1-17 Toimivien välityömarkkinoiden luominen Kunnittain on suuria eroja. Lähes kaikissa kunnissa on luotu työllistymispolkujen rakenteita (kuntouttava työtoiminta, työpaja). Muutamat kunnat kokoavat yhteen välityömarkkinatoimijoita ja kehittävät aktiivisesti kokonaisuutta. Muutamassa kunnassa tehdään aktiivisesti yhteistyötä työnantajien kanssa. Eri toimijoiden välisen yhteistyömallin luominen Kehittämisehdotukset ja haasteet: Mahdollisuudet edelleen kehittämiseen ovat hyvät kaikissa kunnissa. Jokaiseen välityömarkkinoiden osaan on panostettava vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Toimijoiden rooleja ja keskinäistä työnjakoa on selkiytettävä. Toimijat ovat aktivoituneet, yhteistyö on lisääntynyt, yhteistyötä kehitetään kunnittain. Välityömarkkinoiden simpukkamalli on valmistunut. Hyväksi toimintamalliksi on osoittautunut laajan toimijajoukon kokoaminen yhteen kunnittain. Mukaan on kutsuttu TE-toimiston, työvoiman palvelukeskuksen, aikuissosiaalityön, mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja kunnan edustajien lisäksi toimijoita simpukkamallin jokaisesta lohkosta. Toimijoiden muuntautumiskykyisyys ja valmius kohdata tulevaisuuden haasteet Kehittämisehdotukset: Tarvitaan seudullisia tapaamisia kokemusten vaihtamiseksi. Toimijat ovat saaneet lisää tietoa ja tutustuneet toistensa toimintaan aikaisempaa paremmin. Kunnittain suuria eroja. Vaikutusta on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Taulukko 2: Strategisten tavoitteiden toteutuminen Seuraavassa on esitetty alatavoitteiden toteutuminen lainaten hankkeen omaa dokumentaatiota 23. Kuten taulukosta havaitaan, ovat useat tavoitteet toteutuneet hyvin, mutta KAIRA-hankkeen toimenpiteille on yhä tarvetta. Yleinen koordinaatio Tavoite Toteutuma 1. Toimijoiden sitoutuminen. Hyvä. Toimijat aktivoituneet. Pyyntöjä myös luottamushenkilöiltä. 2. Toimijoiden yhdessä muotoilema ohjelma rakennetyöttömyyden vähentämiseksi. Haaste: Muutama toimija ei ole mukana yhteistyössä. Hanke toiminut kokoajana uudenlaiselle laajapohjaiselle yhteistyölle. Tapaamisissa hahmoteltu työllisyydenhoidon kokonaisuutta kunnittain. Toimijoille tehty kysely syksyllä 2009 ja tarkentava kysely Työ on kesken. Kussakin kunnassa avataan asiakasprosessit. Toimijoiden roolit ja prosessin kehitettävät osat näkyviksi. 3. Kainuun rakennetyöttömien työllisyydenhoidon yhteistyömallin luominen. 4. Toimijoiden tietojen ja taitojen lisääntyminen työllisyydenhoitoon liittyvissä asioissa. Kehittämisehdotukset: Asiakkaiden siirtymiin/nivelvaiheisiin erityisen huomion kiinnittäminen, tiedon välittämisen ja toimeksiantojen kehittäminen. Tarkastellaan kunkin toimijan erityisosaamisalueita ja tarkennetaan perustehtävää suhteessa toisiin toimijoihin. Välityömarkkinoiden simpukkamalli käytössä. Kehittämisehdotukset: Yhteistyömallin käyttäminen kehittämistyön välineenä ja juurruttaminen. Toteutunut työpalaverien, projektiryhmien, seminaarien ja koulutusten sekä yritysyhteistyön kautta. 23 Lähteenä on käytetty KAIRA-hankkeen asiakirjaa "Tavoitteiden toteutuminen ".

21 Eri hankkeiden toiminnan nivominen kokonaisuudeksi ja hankkeiden välisen yhteistyön lisääminen ja koordinointi. Hanketapaamisiin osallistunut kiitettävästi hankkeita. Hankeesittelyille järjestetty tilaisuuksia seminaarien yhteydessä. Paljon yhteistyöpalavereja ja yhteistä kehittämistä. Tunne siitä, että yhteistyöhön pyritään. Osa hankkeista hyvin sitoutunut. Tehtäviä KAIRAlle hankkeilta. Hankematriisit hyvä työväline toimijoille. 6. Hankkeen vaikutusten seurannan järjestäminen. 7. Tiedon kerääminen muista hankkeista ja koordinointi sekä laadullisten vaikutusten arviointi kokonaisuutta ajatellen. 8. Eri toimijoiden tiedon lisääntyminen sosioekonomisen aseman vaikutuksesta väestöryhmien välisiin terveyseroihin ja terveyserojen kaventuminen rakennetyöttömyyttä vähentämällä. 9. Yleisen pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvan asenteen muuttuminen myönteisemmäksi. Kehittämisehdotukset: Hankeyhteistyö ja koordinointi tärkeä jatkossakin. Vältetään päällekkäisyyksiä, jaetaan kokemuksia, osataan ohjata asiakkaita, työnohjauksellinen rooli. Tietoa ja palautetta on saatu kentän toimijoilta hyvin. Syksyllä 2009 tehtiin toimijoille kysely, jota täydennettiin Vastausten perusteella voidaan arvioida hankkeen vaikuttavuutta toimijakentässä. Kysely myös hanketoimijoille. Suunnitteilla olevien hankkeiden kommentointi ja sisältöihin vaikuttaminen työllisyydenhoidon kokonaisuuden näkökulmasta. Nostettu esille verkostosta saatua palautetta. Hankkeen optioaikaa koskeva suunnitelma tehty ja rahoitus saatu vuosiksi TEROKA-hanke käynnisti ylisektorisen prosessin, jossa toimijat huomioivat päätöksiä tehdessään terveyseronäkökulman. KAIRA on tukenut tätä nostamalla esiin työttömien ja työllisten henkilöiden välisiä terveyseroja omissa tilaisuuksissaan. Lisäksi on koottu keskeisiä asioita yhteen (työttömyys ja terveys, työttömyys ja turvallisuus). Esitys KaiTo-hankkeen seminaarissa Kehittämisehdotukset: Jatkuva esillä pitäminen on tärkeää. Työnantajayhteistyössä nostetaan esiin myönteisiä kokemuksia ja mahdollisuuksia. Työnantajakansioon koottu myönteisiä työllistymisesimerkkejä. Tiedossa olevia asiakastapauksia käytetty esimerkkeinä toimijoiden uskon vahvistamiseksi. Toteutunut kaikessa viestinnässä. Haasteet: Hanke ei tee asiakastyötä työttömien henkilöiden parissa. Tiedot toisen käden tietoa. Asenteisiin vaikuttaminen vaatii pitkän aikajänteen. Välittävien välityömarkkinoiden kehittäminen Tavoite Toteuma 10. Olemassa olevien työpajojen Kyselyn tulokset auttavat toimijoita näkemään kehittämistarpeet. kehittäminen eri-ikäisten asiakkaiden Suomussalmella toimijat kehittivät työllisyydenhoidon mallin (Työhönvalmennuskeskuksiksi monimuotoisiksi työvoimatehdas). Yhteistyö Paltamon täystyöllisyyskokeilun kanssa. Yh- ja teistyö Työsilta-hankkeen kanssa (Kuhmo). Koko välityömarkkinoiden puuttuvien rakenteiden kehittämisen edistäminen kunnittain kehittämistyö tähtää pysyvien rakenteiden ja yhteistyön kehittämiseen ja kestävään kehitykseen. 11. Valmiuksien luominen sille, että työttömien asiakkuus ohjautuu oikeaan organisaatioon ja yhteistyön koordinointi. Haasteet: Muutokseen ei ole aina heti valmiuksia. Ajatusten kypsyminen vie aikaa. Välityömarkkinoiden simpukkamalli apuna. Yhteistyö työttömien terveydenhuollon järjestämiseksi KaiTo-hankkeen kanssa. Työtön vai sairas -kampanja antoi tietoa työttömille ja toimijoille sekä edisti työttömien oikeaa ohjautumista/ohjaamista sairaustapauksissa. Työkunnon ja työkyvyn arviointia KaiTo-hankkeessa optiovuosina. On lisätty tietoisuutta siitä, että työkyvyn arviointia ja eläkeselvittelyjä tulee kehittää perusorganisaatioiden omana toimintana. Kuntouttava työtoiminta antaa uuden mahdollisuuden arvioinnille. Järjestetty esittely- (Imba- ja Melba- työkyvyn arviointi) ja koulutustilaisuuksia (OsaajaPlus -järjestelmä) toimijoille.

22 Ammatillisen kuntoutuksen kentän yhteistyöprosessin käynnistäminen ja viranomaisten yhteistyön kehittäminen. 13. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien säännöllisen toiminnan edistäminen ja nivominen muuhun palvelujärjestelmään ja välityömarkkinoihin. 14. Kuntouttavan työtoiminnan Kainuun mallin kehittäminen edelleen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kehittämisehdotukset: Tavoitteena voisi olla, että tehdään lausunto työkyvystä jokaisen sijoitusjakson jälkeen jokaisessa välityömarkkinoiden paikassa. Helpottaisi mahdollisen koosteen tekemistä ja tieto asiakkaan tilanteesta pysyisi ajan tasalla. Seminaarit ja Tieto lisääntynyt. Alueelliset toimijat aktivoituneet. Ryhmät käynnistyneet kaikkialla. Haasteet: Täytyy kehittää valtakunnallisesti, koska osa toimijoista koko maan kattavia. Vaikea tehtävä. KaiTon kuntoutusohjaaja kehittää myös tätä osiota. Edistetty ryhmien nimeämistä. Koottu toimijat yhteen ( seminaari) ja vauhditettu toimintaa ja tiedotettu ryhmistä. Edistetty ryhmien omatoimista tiedottamista. Edistetty ryhmien koulutustarpeita Oulun lääninhallituksen asiakasyhteistyötoimikunnalle. Selvitetään toimintaa 2011 alussa. Laadittu Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke, haettu ja saatu sille rahoitus. KAIRA jäsenenä hankkeen ohjausryhmässä. Toiminta kehittyy laadullisesti ja sisällöllisesti. Ohjaajia on 2011 alussa 14. Kuntouttava työtoiminta osana välityömarkkinoiden kehittämistä. 15. Pysyvien välityömarkkinoiden paikkojen luominen. 16. Koulutuksellisen elementin saattaminen jokaiseen asiakasprosessin vaiheeseen. Kehittämisehdotukset: Juurrutettava perusorganisaatioiden toiminnaksi (kuntayhtymä, kunnat, työ- ja elinkeinohallinto). Johtoryhmätasolla keskustellaan asiasta (KAIRA ei mukana). Kehitetään jatkuvasti välityömarkkinoilla. Kehittämisehdotukset: Tavoitteena voisi olla, että pysyviä paikkoja kehitetään kaikkiin välityömarkkinoiden simpukkamallin lohkoihin ja että henkilöllä olisi mahdollisuus jäädä siihen, mihin omat valmiudet riittävät, jos ne eivät yllä avoimille työmarkkinoille. Tavoite nostettu esiin yhteistyötapaamisissa ja huomioitu uusissa hankesuunnitelmissa. Hankkeen järjestämissä koulutuksissa tullut esille. 17. Tiedon lisääntyminen asiakkaiden työttömyyteen ja työllistymiseen liittyvistä käytännön kokemuksista, työllistymisen taloudellisista vaikutuksista ja konkreettisista edellytyksistä sekä siitä, miten asiakkaat kokevat sijoittavat työyhteisöt. Tavoite Kehittämisehdotukset: Järjestösektorin osalta vielä tekemättä, kehitysmahdollisuudet suuret. Kajaanissa suunnitteilla yhdistysten yhteinen hanke, jossa vahvasti mukana koulutus. Tehty taloudellisia laskelmia työllisyydenhoidon kannattavuudesta ja esitelty niitä kuntien viranomaisille ja luottamushenkilöille. Iisalmen ammattikorkeakoulun oppilaiden opinnäytetyö Palkkatuella työelämään. Kerätty kokemuksia myös muualta Suomesta. Kehittämisehdotukset: Välityömarkkinoiden kehittämisryhmissä edistetään. Työn tekeminen olisi saatava kannattavammaksi, esim. työnantajien omat panokset palkkatuen lisäksi. Siirtymätyömarkkinoiden kehittäminen Totetuma 18. Välityöpaikkapankin luominen. Tarve joustavien työkokeilupaikkojen "pankille" nousee kentältä. Tehdään yrityskäyntejä, joissa näitä paikkoja kartoitetaan myös. Tietoa välitetään työ- ja elinkeinotoimistoille.

23 Työnantajien rekrytointikynnyksen madaltaminen. 20. Sosiaalisten yritysten syntymisen edistäminen ja pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä ja nuoria palkkaavien yritysten verkoston luominen. Haasteet: Ei mahdollisuutta tutustua työ- ja elinkeinohallinnon urajärjestelmään. Iisalmella Etappi-hanke kehittänyt vastaavaa. Heidän sovelluksensa on mukautettuna käytössä Paltamon työvoimatalossa. Yritysyhteistyössä tehdään. Haasteet: Tarvitaan jatkuvaa työtä. Asenteet muuttuvat hitaasti. Seminaari Sosiaalinen yritys työllistäjänä ja palvelujen tuottajana sekä Menestystä yhteiskuntavastuullisella yrittäjyydellä Hankkeen aikana Kainuuseen on perustettu 1 sosiaalinen yritys, useita selvitystöitä tehty. Työsilta (Kuhmo) ja Talas (Suomussalmi) hankesuunnitelmiin sisältyy ajatus sosiaalisen yrityksen toimintaedellytysten selvittämisestä. 21. Henkilökohtaisen työvalmentajajärjestelmän kehittäminen työllistyjän tueksi siirtymätyömarkkinoille ja avoimille työmarkkinoille. 22. Työyhteisöihin vaikuttaminen niiden monimuotoisuuden lisäämiseksi. Haasteet: Sosiaalista yritystä suunnittelevat toimijat on koottu yhteen. Ns. de minimis lakimuutos on vähentänyt sosiaalisen yrittäjyyden houkuttavuutta. Yksi kainuulainen sosiaalinen yritys on alasajamassa toimintaansa. Ajatusta kehitetty ja selvitetty yrittäjien kiinnostusta. Kajaanissa yhdistykset suunnittelevat yhteistyöhanketta, jossa olisi vahva työhönvalmennus avoimille työmarkkinoille mukana. Kehittämisehdotukset: Yhdistykset tarvitsevat ohjausresursseja. Yhdistyksiin olisi tarpeen saada työhönvalmentajia, joiden työnkuvaan kuuluu sillan rakentaminen yrityksiin. Yritysyhteistyössä nostetaan vajaakuntoiset yhtenä työvoimaryhmänä. Monimuotoisuuden teemaa on pidetty yllä myös muiden toimijaryhmiä tapaamisissa. 23. Yritysten ja kouluttajaorganisaatioiden yhteistyön lisääminen. Haasteet: Tarvitaan jatkuvaa työtä. Asenteet muuttuvat hitaasti. Yritysyhteistyöseminaari loi valmiuksia. Tietoa koulutusmahdollisuuksista on välitetty työnantajakansion kautta. Yritysyhteistyötä tekevät hankkeet koottu yhteen. 24. Koulutuksellisen elementin saattaminen jokaiseen asiakasprosessin vaiheeseen. Kehittämisehdotukset: Uusi työnantajayhteistyöseminaari, jossa käydään kainuulaisia kokemuksia ja toimintamalleja läpi. Suunnitteilla 2012 alkuun. Yhteistyötapaamisissa korostettu koulutuksen merkitystä työllistymiseen. Koulutus on sisällytetty myös useisiin uusiin hankkeisiin. Koulutusta on sisällytettävä jokaiseen välityömarkkinoiden simpukkamallin vaiheeseen. 25. Näyttötutkintojen edistäminen ja tarkoituksenmukaistaminen. 26. Tiedon lisääntyminen asiakkaiden työttömyyteen ja työllistymiseen liittyvistä käytännön kokemuksista, työllistymisen Kehittämisehdotukset: On kehitettävä palkkatuen ja koulutuksen yhdistämismahdollisuuksia. Yhdistysten työllistämishankkeessa koulutus suunnitellaan toteutettavaksi ryhmäpalveluna. Haasteet: Vaikeasti työllistyvillä henkilöillä on korkea kynnys suorittaa tutkintoja näyttötutkinnoinkin. Monet yrittäjät pitävät oppisopimuskoulutuksen korvausta liian pienenä. Palkkatuella työelämään Iisalmen ammattikorkeakoulun oppilaiden opinnäytetyö valmistunut. TEROKA hankkeen kanssa nostettu esiin työttömyyttä terveyserojen näkökulmasta. Ulos karusellista Kohti toimivampia välityömarkkinoita seminaarissa nostettiin

24 1-21 taloudellisista vaikutuksista ja konkreettisista edellytyksistä sekä siitä, miten asiakkaat kokevat sijoittavat työyhteisöt. esiin kehittämistarpeita. Kuntouttavaan työtoimintaan sisällytetty palautejärjestelmän kehittäminen. Kehittämisehdotukset: Tarvitaan jatkuvaa työtä. Palautejärjestelmää on kehitettävä kaikessa toiminnassa kaksisuuntaisesti siten, että myös asiakkaalla on mahdollisuus antaa palautetta palveluista. Taulukko 3: Alatavoitteiden toteutuminen Näkemyksiä hankkeen merkityksestä, tuloksista ja vaikutuksista Tässä luvussa kuvataan näkemyksiä KAIRA-hankkeen aikaansaamista tuloksista ja vaikutuksista, toiminnasta sekä tulevaisuuden haasteista sähköisen kyselyn, tehtyjen haastattelujen, KAIRAhankkeen kirjallisen materiaalin ja kehittämistyöpajan tulosten kautta Toimintaympäristö ja roolit KAIRA-hanke on käynnistetty vuonna 2008, jolloin työttömyystilanne oli Kainuussa melko hyvä ja työllisyysnäkymät suhteellisen valoisat. Syksyllä 2008 alkanut taloustaantuma lisäsi lomautettujen ja irtisanottujen määrää, mikä useiden haastateltavien mukaan vaikeutti pitkäaikaistyöttömien sijoittamista yrityksiin. Suurin osa haastateltavista näki, että KAIRA-hanke on taantuman myötä entistä tärkeämpi ja ajankohtaisempi toimija Kainuun alueella ja että hankkeen merkitys on kasvanut entisestään. Osa haastateltavista totesi, että Kainuussa on aiempia vuosia vähemmän rakennetyöttömiä, mutta että nykyiset rakennetyöttömät ovat pitkälti ydinjoukko, jolla vaikeudet ovat usein syviä, joiden työllistyminen on vaikeata ja joiden ongelmien ratkaisemisessa korostuu moniammatillisen tuen tarve. Yllä mainitut talous- ja työllisyystilanteeseen vaikuttavat tekijät nähtiin keskeisimpinä toimintaympäristön muutoksina. Muut toimintaympäristön tekijät, joilla nähtiin olevan vaikutusta KAI- RA-hankkeen toimeenpanoon, ovat TE-hallinnon uusi segmentointimalli sekä TE-hallinnon ja kuntien sosiaali- ja terveyspuolen roolien jako ja yhteistyön kehitys. Myös työnhakijoiden osaamisen muutostarpeet työpaikkojen kohtaanto-ongelmien poistamiseksi, lainsäädännön muutokset (esimerkiksi koskien kuntouttavaa työtoimintaa ja työvoimapalveluja) sekä väestörakenne (ikääntyminen ja haja-asuminen) nähtiin tekijöinä, joilla on vaikutusta KAIRA-hankkeen toimintaan ja jotka erityisesti kannustavat hakemaan hyviä käytäntöjä myös muilta alueilta. Arvioinnin puitteissa tehdyissä haastatteluissa haastateltavilta tiedusteltiin, minkälaisia rooleja KAIRA-hankkeella Kainuun alueella on. Haastateltavat näkivät hankkeella olevan monenlaisia rooleja. Näistä korostuivat etenkin aktivoijan, koordinoijan, toimijoiden yhdistämisen, verkostoijan, tiedonvälittäjän ja arvokeskustelun herättäjän roolit. Lisäksi mainittiin hyvien käytäntöjen levittäjän rooli, uusien ajatusten ja toimintamallien esittelijän rooli rakennetyöttömyyden vähentämisessä sekä edunvalvojan ja kouluttajan roolit Hankkeen onnistuminen KAIRA-hankkeen nähdään osin koordinoivan Kainuun alueella tehtävää työtä rakennetyöttömyyden vähentämiseksi. Haastateltavat arvostivat myös sitä, että KAIRA-hanke on aktivoinut toimijoita sekä luonut toimijoiden välille yhteistyötä paikallisesti ja seudullisesti. Hanke on haastateltavien mielestä onnistunut välittämään aktiivisesti tietoa sekä hankkeesta, eri toimijoista ja rakennetyöttömyyden vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Laaja-alainen ohjausryhmä, jonka jäsenet edustavat niin kuntia, TE-toimistoja, Työvoiman palvelukeskusta, ammattijärjestöjä kuin Kainuun maakunta-kuntayhtymää, keräsi kiitosta ja ohjausryhmän kokoonpanon nähtiin jo itsessään lisänneen tiedonvälitystä ja yhteistyötä eri tahojen välillä. Haastateltavat näkivät KAIRA:n onnistumiseksi myös sen, että se on aktiivisesti herättänyt arvokeskustelua rakennetyöttömyydestä ja nostanut teemaan yleisesti esille. Hankkeen työntekijät

25 1-22 ovat mm. luoneet keskustelua vaikeasti työllistyvien asemasta sekä muista rakennetyöttömyyden liittyvistä erityiskysymyksistä. Sähköisen kyselyn tulosten perusteella KAIRA-hankkeen nähtiin onnistuneen erityisesti tiedon välittämisessä, keskustelun aktivoinnissa rakennetyöttömyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä, toimijaverkoston rakentamisessa sekä toimijaverkoston koordinoinnissa (ks. kuva alla). Miten Kaira-hanke on mielestäsi onnistunut seuraavilla osaalueilla: Tiedon välittäjä Keskustelun aktivointi rak.työttömyydestä & tarvittavista toimenpiteistä Toimijaverkoston rakentaminen Toimijaverkoston koordinointi Toimijoiden kouluttaminen/ osaamisen vahvistaminen Välityömarkkinoiden kehittäminen Kainuussa Palveluketjujen suunnittelu Erittäin huonosti Melko huonosti Melko hyvin Erittäin hyvin Palveluverkostojen rakentaminen Yritysten aktivointi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 124: KAIRA-hankkeen onnistuminen eri osa-alueilla (sähköinen kysely) Palveluketjujen suunnittelu ja rakentaminen eivät saaneet yhtä hyviä arvioita kuin edellä mainitut osa-alueet. Osittain tämä voisi johtua siitä, että palveluketjujen suunnittelu ja rakentaminen edellyttää toimijaverkostojen rakentamista ja koordinointia, joten tilanteessa, jossa niitä on vasta luotu, ei ole ollut riittävästi mahdollista vielä rakentaa toimivia palveluketjuja. Lisäksi on tietysti niin, että hanke lähinnä voi tukea palveluketjujen suunnittelua ja rakentamista päävastuu on toimijoilla itsellään. Yritysten aktivointi esimerkiksi yrityskäyntien avulla sai osakseen ristiriitaisia arvioita ja kyselyssä olleista osa-alueista eniten kritiikkiä. Avovastauksista päätellen ongelma on sekä osin toimijoiden työnjakoon liittyvä (TE-toimistot ja hanke) että mahdollisesti osin toimijoiden väliseen luottamukseen puuttumiseen liittyvä Tulokset ja vaikutukset KAIRA-hankkeen tuloksia ja vaikutuksia käsiteltiin sekä haastatteluissa että sähköisessä kyselyssä. Tuloksia täydennettiin kehittämistyöpajassa. Kaikissa näissä esiintyi samankaltaisia näkemyksiä KAIRA-hankkeen keskeisistä tuloksista ja vaikutuksista. Haastatteluissa ja kyselyssä todettiin lisäksi myös, että KAIRA-hankkeen suoria vaikutuksia rakennetyöttömyyden vähentymiseen on käytännössä hyvin vaikea osoittaa. Tärkeänä ja keskeisenä hankkeen aikaansaannoksena pidettiin Kuntouttavan työtoiminnan - kehittämishankkeen käynnistämistä. Kuntouttavaa työtoimintaa ei haastateltavien mukaan ole Kainuussa aiemmin kehitetty. Tuloksista esille nostettiin myös kuntien päättäjien kiinnostuksen herääminen rakennetyöttömyyden tematiikasta. Tuloksekkaana toimintana nähtiin se, että KAI- RA-hankkeen työntekijät ovat kiertäneet kunnissa ja muun ohella myös kertoneet siitä, minkälaisia taloudellisia seuraamuksia rakennetyöttömyydestä on kuntien taloudelle ja minkälaisia rakennetyöttömyyden seuraukset ovat yksilötasolla. Haastatteluissa ja kyselyssä nähtiin, että hanke on onnistunut kirkastamaan myös terveydenhuollon tärkeyden rakennetyöttömyyden hoidossa. Toimijoiden saattaminen saman pöydän ääreen ja tietoisuuden kasvaminen eri toimijoiden toimenpiteistä nähtiin niin ikään keskeisenä hankkeen tuloksena. Toimijoiden välisen luottamuksen nähtiin kasvaneen ja yhteistyön lisääntyneen. Kiitosta herätti myös KAIRA-hankkeen toteuttama

26 1-23 Työtön vai sairas kampanja, jossa valistettiin työttömiä ja päättäjiä työttömien sairauslomasta. KAIRA-hankkeen kehittämää työmarkkinoiden simpukkamallia pidettiin hyvänä ja käyttökelpoisena työkaluna hahmottamaan rakennetyöttömyyteen liittyvien palvelujen kokonaiskuvaa. Hankkeen hyvää tiedotustoimintaa tärkeistä asioista korostettiin niin ikään. Sähköisessä kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin, kuinka paljon hyötyä hankkeesta on ollut vastaajien oman työn ja heidän edustamiensa organisaatioiden kannalta. KAIRA-hankkeen hyödyllisyydestä esiintyi kahdenlaisia näkemyksiä. Suuri osa, 30 vastaajaa, arvioi hankkeen olevan melko tai erittäin hyödyllinen. Vastaajista 15 arvioi, että KAIRA-hankkeesta on ollut melko vähän hyötyä ja 5 vastaajaa näki, että hankkeesta on ollut erittäin vähän hyötyä. Esiin nostetut hyödyt liittyivät erityisesti päällekkäisen työn vähenemiseen eri toimijoiden ja hankkeiden kesken, verkostomaisen yhteistyön tehostumiseen, kuntouttavan työtoiminnan käynnistämiseen, tiedottamiseen ja tiedon välittämiseen sekä asenteisiin vaikuttamiseen. Esiin nostettuja syitä hyötyjen vähyyteen olivat mm. heikko yhteistyö hankkeen kanssa tai yhteistyön puute, toimijoiden oma aktiivisuus jo ennen KAIRA-hankkeen alkamista ja siitä johtuva hankkeen pieni lisäarvo, käytännön työkalujen puute esimerkiksi vaikeasti työllistyvien yrityksiin työllistämisessä sekä se, että tulokset eivät vielä ole kaikilta osin nähtävissä (esimerkiksi kuntatalouden kannalta). Osa kyselyn vastaajista oli tyytymättömiä erityisesti KAIRA-hankkeen tekemiin yrityskäynteihin, sillä he näkivät tämän jopa vaikeuttavan yritysten ja TE-toimistojen välistä yhteistyötä. Saman nostivat esille muutamat haastateltavat. 25 Miten paljon hyötyä KAIRA-hankkeesta on ollut oman työsi tai edustamasi organisaation toiminnan kannalta: Erittäin vähän Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon En osaa sanoa Kuva 135: KAIRA-hankkeen hyödyllisyys kyselyn vastaajille Haastateltavat kuitenkin pääasiassa näkivät, että KAIRA-hanke tekee oikeita asioita eikä hankkeen toimintasuunnitelmassa ole merkittäviä korjaustarpeita. Osa haastateltavista totesi, että tästä eteenpäin KAIRA-hankkeen tulisi ensisijaisesti pyrkiä juurruttamaan toimintaansa niin, että toiminnot jatkuisivat myös hankkeen päättymisen jälkeen sekä levittämään hyviä käytäntöjä. Jatkossa erityisesti päättäjiä tulisi sitouttaa rakennetyöttömyyden vähentämiseen. Hankkeen loppukauteen haastateltavat suhtautuivat positiivisesti. Yleisesti ottaen oltiin tyytyväisiä KAIRA-hankkeen tavoitteeseen vähentää nuorisotyöttömyyttä ja haastatellut uskoivat, että tämän suhteen on mahdollista myös saavuttaa tuloksia. Nuorisotyöttömyyden ratkaisujen osalta toivottiin, että toimijoiden rooleja terävöitettäisiin, mahdollisia puuttuvia palveluja kehitettäisiin ja toimijoita saatettaisiin edelleen yhteen. Myös pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden merkityksen sisäistäminen kuntatalouden tasolla mainittiin. Maakunnallisen kehittämisfoorumin aikaansaamista nähtiin tärkeänä ja toivottavana tuloksena. Tämä edellyttäisi päättäjien ja toimijoiden mukaan saamista ja sitouttamista. Haastateltavat toivoivat myös, että hankkeen aikaan saama verkostoituminen jatkuisi myös

27 1-24 hankkeen päättymisen jälkeen. Monet uskoivatkin, että yhteistyö tulee jatkumaan myös hankkeen päätyttyä. Mikäli KAIRA-hanke onnistuisi myötävaikuttamaan yhteisen työllisyysstrategian syntymiseen Kainuun alueelle, näkivät haastateltavat, että hanke aidosti vaikuttaisi myös rakennetyöttömyyden vähentämiseen Muiden toimijoiden aikaansaamat tulokset Haastateltavilta ja sähköisen kyselyn vastaajilta kysyttiin tuloksellisista toimijoista ja toimintamalleista rakennetyöttömyyden vähentämisessä. Keskeisinä hankkeina mainittiin Kainuun Nuotan Perkuu-hanke, joka on Kainuun rakennetyöttömyyden ja maahanmuuttajien kuntoutus- ja koulutushanke, Kainuun maakunta-kuntayhtymän KaiTo-hanke sekä Kuhmon Työttömien yhdistyksen Työsilta-hanke, joka valmentaa osallistujia räätälöityjen polkujen avulla kohti työmarkkinoita. Muista toimijoista mainittiin Kumppaniksi ry, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille, Työvoiman palvelukeskus, kolmas sektori ylipäätänsä sekä TEtoimistot. Työvalmentajien rooli nähtiin merkityksellisenä niin kunta- kuin yhdistyspuolella. Tehokkaista menetelmistä mainittiin myös palkkatuet sekä eläkeselvitykset, joiden kautta sellaiset henkilöt, jotka eivät ole enää työkykyisiä, voisivat siirtyä eläkkeelle. Myös työelämän asenteiden ja joustavuuden tarvetta peräänkuulutettiin. Myös Paltamon täystyöllisyyskokeilu mainittiin. Terveysnäkökulman mukaan ottamista rakennetyöttömyyden vähentämiseen korostettiin. Nuorten asemaa ja heihin panostamista pidettiin niin ikään keskeisenä. Myös järjestöjen työllistämisaktiivisuuden lisäämistä pidettiin tärkeänä kuten myös työpajatoimintaa. Esiin nostettiin myös, että monet rakennetyöttömyyteen liittyvät ongelmat liittyvät kunnan peruspalveluihin ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi aktivointisuunnitelmia tulisi laatia yhteistyössä sosiaalihuollon ja TE-toimistojen kanssa siten, että terveydenhuollon palvelut kytkettäisiin tiiviisti toteutukseen. Eräässä ehdotuksessa mainittiin myös, että pitäisi kehittää työttömien terveydenhoitoa, sosiaalista luototusta ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä. Tässä yhteydessä on hyvä pitää mielessä myös kansalliset selvitykset toimivista keinoista. Työja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2008 työvoimatoimistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin, jossa esimerkkinä käytettiin rakennetyöttömyyden alentamista 24. Tutkimuksessa tarkasteltiin työvoimatoimistojen toimenpiteitä ja toimenpiteiden vaikutuksia vuosina Tutkimuksen mukaan työvoimatoimistojen palveluilla ja tukitoimenpiteillä voidaan olettaa olevan vaikutusta rakenteellisen työttömyyden alentamiseen 25. Toteutetut tukitoimenpiteet 26 alensivat selvityksen mukaan rakennetyöttömyyttä tehokkaammin kuin työnhakusuunnitelmien laatiminen 27. Työttömien aktivointiaste ja työnhakusuunnitelmat ehkäisivät myös työttömyyden pitkittymistä yli kuuden kuukauden mittaiseksi 28. TEM:n tutkimuksen mukaan työttömyyteen tulee puuttua varhain, sillä työttömyyden pitkittyminen lisää rakennetyöttömyyttä 29. Niissä työvoimatoimistoissa, joissa suuri osa työttömyyksistä pitkittyy yli kuuden kuukauden mittaisiksi, myös rakenteellisen työttömyyden osuus on korkea. Muita rakennetyöttömyyden vähenemiseen vaikuttavia tekijöitä olivat selvityksen mukaan eläkeputken käyttö, työhön osoitusten osuus täytetyistä työpaikoista sekä työnhakusuunnitelmien laatimisintensiteetin muutos. Myös työvoimatoimistojen henkilöstöresurssien riittävyydellä havaittiin olevan selvä vaikutus rakennetyöttömyys ongelmaan. Tutkimuksen mukaan rakennetyöttömyyden vähentämisessä saavuttivat parhaat tulokset ne työvoimatoimistot, jotka kohdensivat toimenpiteitä yli puoli vuotta työttömänä olleisiin sekä ne, jotka lisäsivät työmarkkinatuella tapahtuvaa työttömien aktivointia. 24 Työvoimatoimistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi - esimerkkinä rakenteellisen työttömyyden alentaminen, Nio Ilkka, TEM analyyseja 1/ Työvoimatoimistojen toimenpiteiden ja rakennetyöttömyyden alentamisen välinen korrelaatio on suuruudeltaan 0,3-0,6 toimenpiteestä riippuen. 26 Korrelaatio -0, Korrelaatio -0, Korrelaatio molempien kohdalla -0, Korrelaatio 0,626

28 1-25 Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton asettama asiantuntijaryhmä luovutti raporttinsa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämäosallisuuden lisäämisestä Raportin pääpaino oli niiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden palvelujen kehittämisessä, joiden työllistymisen tukemisessa tarvitaan työvoimapalvelujen lisäksi muita, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tarkasteltavia ryhmiä olivat esimerkiksi pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat, nuoret joiden perus- tai ammatillinen koulutus on keskeytynyt, fyysisesti vaikeavammaiset, kehitysvammaiset, ihmiset joiden elämähallinta ja toimintakyky ovat alentuneet sosiaalisista syistä, ikääntyneet työnhakijat joiden koulutus ja kokemus eivät vastaa työelämän vaatimuksia sekä osin maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin työttömien terveydenhuollon kehittäminen. Työryhmän raportti sisälsi seuraavat kehittämisehdotukset: 1. Poliittisen tahtotilan luominen 2. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden kysynnän vahvistaminen työmarkkinoilla 3. Tulo- ja byrokratialoukkujen poistaminen 4. Moniammatillisten palveluiden valtakunnallisen kattavuuden parantaminen 5. Sosiaalihuollon lainsäädännön selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen 6. Aktivointisuunnitelmien sekä kuntouttavan työtoiminnan sisällön ja laadun kehittäminen 7. Kuntoutuksen roolin vahvistaminen heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluissa 8. Resurssien ja osaamisen vahvistaminen kuntien aikuissosiaalityössä 9. Asiakasosallisuuden vahvistaminen työelämäosallisuutta edistävissä palveluissa Kuten yllä olevassa listasta on havaittavissa, ovat useat kansalliset linjaukset samansuuntaisia kuin KAIRA-hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Toiminnan arviointi Hankkeen arvioinnin puitteissa haastatellut henkilöt näkivät hankkeen organisoinnin onnistuneen pääosin hyvin. Hankkeen henkilöstövaihdokset nousivat esiin muutamissa vastauksissa, lähinnä sitä kautta, että uusien työntekijöiden perehdyttäminen on vienyt aikaa. Muutama haastateltava arvioi kriittisesti ohjausryhmän toimintaa. Heidän mielestään ohjausryhmällä ei ole ollut riittävän selkeätä näkemystä siitä, miten KAIRA-hankkeen toimintaa pitäisi painottaa, jolloin hanke on itse päättänyt, mitä tärkeäksi havaitsemaansa toimintaa sen tekee. Toisaalta, yhdessä haastattelussa mainittiin, että hanke voisi huomioida ohjausryhmän palautetta nykyistä paremmin. Osa vastaajista koki, että hankkeen toiminta (yrityskäynnit) on osittain päällekkäistä TEtoimistojen toiminnan kanssa. Lisäksi muutama haastateltava kommentoi, että hanke ei kuuntele tarpeeksi eri toimijoiden toiveita ja ajatuksia, vaan pitää liiaksi kiinni omista malleistaan ja näkökulmistaan. Muutamassa haastattelussa pohdittiin myös, mahtavatko hankkeen tavoitteet olla liian laaja-alaisia melko pienelle tiimille. Hankkeen johtaminen ja toiminnan seuranta sai haastateltavilta pääosin positiivista palautetta. Muutama haastateltava mainitsi hankkeen hajautetun johtamismallin (hankkeen työntekijät sijaitsevat eri kunnissa) tekijäksi, joka on saattanut tehdä johtamisesta haastavaa. Yhdessä haastattelussa toivottiin, että rakenteellisen työttömyyden käsitettä ja rakenteellisen työttömyyden määritelmää avattaisiin enemmän. Yksi haastateltava toivoi myös, että rakenteellisen työttömyyden määrän lisäksi seurattaisiin muitakin mittareita. Myös kyselyyn vastanneet näkivät hankehallinnan ja organisoinnin onnistuneen pääosin hyvin tai erittäin hyvin. Kyselyyn vastanneet arvostivat sitä, että hankkeen työntekijät ja projektipäällikkö tekevät työnsä ammattitaitoisesti ja että koko projektitiimi on motivoitunut ja aktiivinen. Työntekijävaihdokset ja niiden vaikutukset työn tehokkuuteen mainittiin haastattelujen tavoin myös kyselyssä. 30 Työelämäosallisuuden lisääminen on yhteinen asia, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:4

29 Miten KAIRA-hankkeen hankehallinta ja organisointi on mielestäsi onnistunut: Erittäin huonosti Melko huonosti Melko hyvin Erittäin hyvin En osaa sanoa Kuva 146: KAIRA:n hankehallinnan ja organisoinnin onnistuminen kyselyyn vastanneiden mukaan Kyselyn vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä myös yhteistyöhön KAIRA-hankkeen kanssa, kuten alla olevasta kuvasta näkee. Avoimissa vastauksissa kiiteltiin sitä, että KAIRA-hankkeen työntekijät huomioivat kentältä tulevan palautteen ja jaksavat viedä asioida eteenpäin. Esimerkkeinä mainittiin kuntouttava työtoiminta ja lääkäreiden ymmärryksen parantaminen työttömille myönnettäviä sairaustodistuksia kohtaan. Vastauksissa mainittiin myös hankkeen järjestämät onnistuneet tilaisuudet, käytännön opastus hankesuunnitelmien laadinnassa sekä yleisesti mutkaton ja helppo vuorovaikutus. Muutamat vastaajat kokivat kuitenkin, että yhteistyö ei ole onnistunut, koska hankkeen työntekijät eivät kuuntele tai arvosta toisen osapuolen näkemyksiä tai toimintaa. 30 Miten yhteistyö KAIRA-hankkeen kanssa on mielestäsi sujunut: Erittäin huonosti Melko huonosti Melko hyvin Erittäin hyvin En osaa sanoa Kuva 157: Kyselyn vastaajien näkemys yhteistyöstä KAIRA-hankkeen kanssa Haastatteluissa ja kyselyssä tiedusteltiin myös näkemyksiä KAIRA-hankkeen viestinnän onnistumisesta. Viestinnän onnistuminen sai pääosin positiivista palautetta. Sisäisen ja ulkoisen viestinnän nähtiin olevan aktiivista ja hankkeen nähtiin olevan keskeinen tiedon välittäjä. Hanke on myös saanut näkyvyyttä mediassa. Kehittämiskohteena mainittiin, että hanke voisi suunnata viestintää enemmän myös muille kuin hankkeen yhteistyökumppaneille ja pyrkiä saamaan hankkeelle näkyvyyttä niin Kainuussa kuin valtakunnallisestikin. Haastatteluissa ja kyselyssä nousi kehittämisehdotuksena esille sähköpostilistan luominen, jonne kuka tahansa voisi liittyä ja tarvittaessa lähettää viestejä. Lista voisi jäädä toimimaan myös hankkeen päättymisen jälkeen, eikä

30 1-27 yksittäisten ihmisten tarvitsisi lähettää viestejä toimijoille. Kyselyssä nostettiin esille em. positiivisen palautteen lisäksi se, että hankkeen tekemät tiedotusmateriaalit ovat laadukkaita ja informatiivisia. Muutamassa sähköisen kyselyn avovastauksessa hankkeen viestinnässään käyttämää kieltä luonnehdittiin "projektijargoniksi" ja vastaajat pohtivat, mahtavatko kaikki vastaanottajat ymmärtää viestien sisältöä. Yksi vastaaja toivoi, että hankkeen lähettämää materiaalia olisi vähennetty, jolloin vastaanottajat olisivat voineet perehtyä siihen paremmin. 30 Miten KAIRA-hankkeen viestintä on mielestäsi onnistunut: Erittäin huonosti Melko huonosti Melko hyvin Erittäin hyvin En osaa sanoa Kuva 168: Kyselyyn vastanneiden näkemykset KAIRA-hankkeen viestinnän onnistumisesta ESR-rahoituksen toimivuuden arviointi oli haastavaa useimmille haastateltaville ja tästä esitettiin verrattain vähän näkemyksiä. Useimmat haastateltavat totesivat kuitenkin, että ESR-rahoitus sopii hyvin KAIRA:n kaltaiselle hankkeelle. Muutama haastateltava totesi ESR-rahoituksen olevan melko byrokraattinen rahoitusmuoto, joka vie aikaa varsinaiselta hanketyöltä. Toisaalta esitettiin näkemys, ettei hanketta olisi saatu luultavasti käynnistettyä ilman ESR-rahoitusta ja että järjestelmästä löytyy myös joustoa esimerkiksi pienissä budjettipoikkeamissa. Riskien osalta nousi esiin erityisesti hankkeen toimintojen juurruttamisen epäonnistuminen. Riski voisi toteutua, mikäli kunnat ja päättäjät eivät sitoutuisi toimintaan. Lisäksi riskinä nähtiin liian korkeat tavoitteet rakennetyöttömyyden pienentämisen suhteen, mikä voisi johtaa hankkeen arviointiin vain tämän yhden strategisen tavoitteen kautta Tulevaisuuden haasteet Haastateltavilta tiedusteltiin erikseen lähitulevaisuuden (0-2 vuotta) ja keskipitkän aikavälin (2-5 vuotta) kehittämistarpeita rakennetyöttömyyden vähentämiseksi Kainuussa. Valtaosa haastateltavista arvioi tulevaisuuden tarpeita yleisesti ilman jakoa lähitulevaisuuteen ja keskipitkään aikaväliin. Haastatteluissa nousi esille kahdenlaisia tarpeita rakennetyöttömyyden vähentämiseksi: toisaalta toimintakykyisten työttömien kuntoutus ja rakennetyöttömyyden ehkäisy ja toisaalta pysyvien ratkaisujen löytäminen niille, jotka eivät enää ole työkykyisiä avoimilla työmarkkinoilla. Rakennetyöttömille tulisi tehdä kuntoutusselvityksiä, jonka mukaan heidän työkykynsä arvioitaisiin. Pysyvistä ratkaisuista niille, jotka eivät enää voi työllistyä avoimille työmarkkinoille, mainittiin eläkeselvittelyt sekä välityömarkkinat. Välityömarkkinat tulisi vakiinnuttaa ja niiden tulisi olla pysyvä ratkaisu niille, jotka eivät pääse eläkkeelle eivätkä työllisty avoimille työmarkkinoille. Toisaalta rakennetyöttömiä tulisi aktiivisesti kuntouttaa ja työttömien terveydenhuoltoa tulisi kehittää. Myös henkilöiden siirtymistä välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille tulisi edistää entistä tehokkaammalla toimijoiden välisellä palveluketjulla. Kuntouttava työtoiminta tulisi juurruttaa kuntien palveluihin.

31 1-28 Koulutus puolestaan nähtiin keskeisenä keinona sekä vähentää että ehkäistä rakennetyöttömyyttä. Haasteltavat nostivat esille Kainuun työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman. Haastateltavat pohtivat, miten rakennetyöttömät pystyvät vastaamaan avoimien työpaikkojen tarpeisiin ja miten heidän osaamistaan voisi kehittää. Nuoriin ja heidän kouluttautumiseen sekä työttömyyden ehkäisyyn tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Nuorten siirtymävaiheisiin tulisi erityisesti panostaa ja kouluissa tulisi olla riittävät tukipalvelut (ml. koulukuraattorit). Kunnissa tulisi panostaa erityisesti ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Työpajatoimintaa tulisi ylläpitää ja monipuolistaa nykyisestä. Yli sukupolven tapahtuvaa syrjäytymistä tulisi ehkäistä. Yleisesti todettiin, että toimijoiden vastuun- ja tehtävänjakoa tulisi kirkastaa ja työttömyyden vähentämiseen tähtäävä palveluprosessi tulisi olla kauttaaltaan tavoitteellista toimintaa. Kainuussa tulisi aktiivisesti pohtia, minkälaisille palveluille on tarvetta ja miten näitä palveluja kehitetään. Sosiaali- ja terveyspalveluja tulisi kytkeä yhä tiiviimmin työllisyyspalveluihin, ja moniammatillista verkostotyötä tulisi vahvistaa. Myös maakunnallisen yhteistyöfoorumin käynnistämistä toivottiin. Peruspalveluprosessien kehittäminen TE-hallinnon ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa nähtiin tavoiteltavana kuten myös eri toimijoiden pysyvät yhteistyömallit. Yhteistyötä yritysten kanssa tulisi jatkaa, jotta löytyisi työpaikkoja työttömille. Nuorten kouluttautumiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tulisi panostaa. Yhtenä ehdotuksena esitettiin, että yrityksille voisi yrityskäyntien sijaan järjestää tilaisuuksia, joissa he kerrottaisiin, minkälaisia tukimahdollisuuksia heillä on. Kolmas sektori tulisi saada mukaan rakennetyöttömien valmentamiseen ja tukemiseen. Haastateltavilta ja sähköiseen kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin niin ikään, mitkä ja millaiset KAIRA-hankkeen ulkopuoliset kehittämistoimet tukisivat hankkeen toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista sekä alueen haasteisiin vastaamista. Esille nousi joukko erilaisia näkemyksiä ja ehdotuksia, jotka on lyhyesti listattu alla: Viranomaispalvelut ja -toiminta TE-toimistojen ja TYP:n tulisi tehdä palvelutarpeen arviointeja asiakkaille ja tarjota asiakkaan kuntoutusmahdollisuuksista riippuen erilaisia ammattimaitoisia palveluja. Niille rakennetyöttömille, jotka eivät ole valmiita kuntoutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaa, tulisi tarjota perusterveydenhuollon ja aikuissosiaalityön palveluja ja ratkaisuja. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen riittävä resursointi ja kehittäminen. Työttömien terveyspalvelujen juurruttaminen palvelurakenteisiin. Sosiaalinen luototus ja ehkäisevä toimeentulotuki. Maakunnalliset ja kuntakohtaiset foorumit, jossa keskeiset kunnan edustajat mukana. Toimijoiden kouluttaminen ja osaamistason nostaminen (TE-hallinto, sosiaali- ja terveyssektori, kunnat, valtion virastot). Työvoiman palvelukeskusten kehittäminen (rahoitus ja valtion rooli). Eläkeselvittelyjen volyymin kasvattaminen. Kunnan aktiivinen rooli työllistämisessä, peruspalvelujen saattaminen kuntoon ja palkkatuen käyttö. Aktiivisen elinkeinopolitiikan kautta uusien työpaikkojen luominen. TE-hallinnon palvelumallin uudistus ja asiakassegmentointi sekä TE-hallinnon tekemä yhteistyö työnantajien kanssa tukevat KAIRA-hankkeen toimintaa. Elinkeinoelämä Elinkeinoelämän aktiivinen rooli työttömyyden purkamisessa. Osatyökykyisten työntekijöiden palkkaamiseen liittyvien kynnysten madaltamista ("porkkanoita" yrityksille). Yritysten yhteiskunnallisen vastuun kehittäminen ja suuntaaminen. Yrityspalvelujen kehittäminen. Yhteiskunnallinen yrittäjyys: julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisääminen Oikeita työmahdollisuuksia Kainuun alueelle esim. sosiaalisen yritystoiminnan kautta. Resursseja yrittämiseen. Yritysyhteistyö, elinkeinoelämän ja koulutuslaitosten vuoropuhelu.

32 1-29 Palveluprosessit Yksittäisten toimijoiden ja niiden roolien kattavampi kuvaaminen sekä vastuunjaon selventäminen. Asiakasprosessien jatkuvuuden takaaminen. Siirtymät välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille: koulutusvalmentajien ja työvalmentajien käyttäminen. Tiedonkulun kehittäminen. Työvalmennus- ja työllistymispalvelujen kehittäminen. Lisää konkretiaa potentiaalisen työvoiman sekä työnantajasektorin aktivoimiseen. Esim. työvoimapankki maahanmuuttajille. Koulutus Kielenopetus maahanmuuttajille. Koulutustason nostaminen ja työvaltaisten koulutusmuotojen kehittäminen. Työpajat Mielekkään ja kiinnostavan työpajatoiminnan ja työllistämistoiminnan tarjoaminen myös naisille. Nuorten ja päihderiippuvaisten pitkäaikaistyöttömien sijoittaminen eri työpajoihin. Työpajojen kohdistaminen myös vaikeasti työllistyville. Järjestöt Järjestöjen roolin kehittäminen työllistävästä tahosta valmentamisen suuntaan. Järjestöt eivät pysyvästi alenna rakennetyöttömyyttä, vaan kestävät ratkaisut edellyttävät moniammatillista yhteistyötä.

33 VASTAUKSET ARVIOINTIKYSYMYKSIIN 5.1 Hankkeen toimintaympäristön ja hankkeen merkitys alueelle Arviointikysymys 1: Miten alueen toimintaympäristö on vaikuttanut KAIRA-hankkeen toteuttamiseen hankkeen aikana? Hankkeen toimintaympäristö on muuttunut hankkeen suunnitteluvaiheesta melko paljon taloudellisen taantuman johdosta. Hanketta on kuitenkin kyetty toteuttamaan suunnitelmallisesti. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että hankkeessa on pystytty mukautumaan muuttuneeseen toimintaympäristöön melko hyvin. Tätä on helpottanut se, että toimenpiteet merkittävissä määrin kohdistuvat julkisen ja kolmannen sektorin toimijoihin eikä niinkään suoraan esim. työnhakijoihin. Lisäksi voitaneen sanoa, että keskustelun herättämisen ja toimijoiden herättelyn kannalta heikentynyt taloudellinen tilanne on saattanut myös myötävaikuttaa viestin läpimenemiseen. Arviointikysymys 2: Millaisia eri rooleja KAIRA-hankkeella on Kainuussa? KAIRA-hanke on melko pienestä koostaan huolimatta kyennyt toimimaan monipuolisesti. Keskeisinä rooleina voi alla olevan kuvan mukaisesti nähdä arvokeskustelijan ja toiminnan synnyttäjän, prosessien ja rakenteiden muuttajan, tiedon välittäjän ja osaamisen kehittäjän sekä palveluiden ja toimijaverkostojen kehittäjän roolit. Toiminta on kohdistunut sekä asiantuntijoihin että päätöksentekijöihin. Toiminnalla on pyritty toisaalta asteittaiseen kehittämiseen ja toisaalta myös merkittävimpiin kehitysaskeliin. Toiminnan pääasiallinen kohde Päätöksentekijät Herättäjä; arvokeskustelija ja toiminnan synnyttäjä Muutosagentti; prosessien ja rakenteiden muuttaja Asiantuntijat ja ammattilaiset Kaira Valistaja; tiedon välittäjä ja osaamisen kehittäjä Kehittäjä; Palveluiden ja toimijaverkostojen kehittäjä Asteittainen kehittäminen Merkittävien muutosten aikaansaaminen Toiminnan tavoitteet Kuva 179: KAIRA-hankkeen roolit ja toiminnan painopiste Tulosten ja vaikutusten arviointi Arviointikysymys 3: Mitkä ovat hankkeen keskeiset tulokset ja vaikutukset (erityisesti koskien rakennetyöttömyyden vähentymistä)? Keskeisinä tuloksina ja vaikutuksina nousevat esiin rakennetyöttömyyttä ja sen ratkaisuja koskevan keskustelun herättäminen ja toimijoiden aktivointi, yhteistyömallien ja verkostojen luominen ja niiden koordinointi, kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen sekä myös tiedon välittämisen kautta tapahtunut osaamisen kehittyminen. Hankkeen tavoiteasetanta on jossain määrin ongelmallinen. Strategiset tavoitteet tulee ymmärtää välillisinä vaikuttavuustavoitteina, joiden toteutuminen riippuu sekä toimintaympäristön kehityksestä että laajan toimijaverkoston toiminnan onnistumisesta. Esimerkiksi rakennetyöttömyys

34 1-31 on vähentynyt, mutta ei puolittunut. On melko vaikeaa osoittaa KAIRA-hankkeen merkitystä tässä kehityksessä. Hankkeen toiminnan ohjauksen kannalta oleellisempina voi periaatteessa pitää sille asetettuja alatavoitteita. Näitä on kuitenkin niin paljon, että niiden toteuman perusteella on vaikeaa tehdä johtopäätöksiä jatkokehittämisen paikoista tai niiden keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä. Hankkeelle on siis asetettu niin monta tavoitetta, että niiden avulla hankkeen resurssien ohjaaminen ei ole kovinkaan helppoa. Muusta arviointiaineistosta (kysely ja haastattelut) on kuitenkin löydettävissä hankkeen keskeisiä tuloksia: kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen, toimijoiden aktivointi ja verkottaminen, toimijoiden osaamisen kehittäminen, välityömarkkinoiden simpukkamallin laadinta ja työnantajakansion laadinta. Arviointikysymys 4: Millaisia ovat muiden toimijoiden ja hankkeiden toiminnan tulokset? Mikä toimii rakennetyöttömyyden vähentämisessä? Arvioinnin yhteydessä nousi esiin joukko hankkeita sekä järjestöjen ja kuntien kehittämiä toimintamalleja. Yhdistävänä tekijänä voi nähdä toimijoiden välisiä rajoja ylittävän verkostomaisen toimintatavan, jossa eri toimijat toimivat aidosti yhteistyössä (esim. kunta, työ- ja elinkeinohallinto ja järjestöt) sekä tarvittavien palveluiden ja palveluketjujen määrittämisessä että niiden järjestämisessä. Lisäksi monet rakennetyöttömyyteen liittyvät ongelmat liittyvät kuntien tarjoamiin peruspalveluiden toimivuuteen (esim. terveydenhuolto, aikuissosiaalityö ja mielenterveyspalvelut). Näiden osalta on Kainuussa viime vuosina toki tehty paljon kehittämistyötä. Kaiken kaikkiaan arviointi nosti enemmänkin esiin mainintoja yksittäisistä hyvistä toimijoista ja toimivista toimintamalleista kuin selkeitä todisteita osoitetuista tuloksista. Arviointikysymys 5: Millaisia vaikutuksia hankkeella tulee todennäköisesti olemaan? Hanke on pitkälti työskennellyt eri toimijoiden asiantuntijoiden kanssa määrittelemällä ongelmia ja osallistumalla niiden ratkaisemiseen. Hanke on osittain myös aktivoinut päätöksentekijöitä (esimerkiksi kuntapäättäjiä). Merkittävämpien ja kestävien vaikutusten aikaansaaminen eli hankkeen strategisten tavoitteiden saavuttaminen riippuu siitä, miten merkittävänä maakunnan ja kuntien päätöksentekijät näkevät rakennetyöttömyyden ratkaisujen löytämisen. 5.3 Toiminnan arviointi Arviointikysymys 6: Miten seuraavat toimeenpanoa tukeneet seikat ovat toimineet: hankkeen organisointi, johtaminen (johtamis- ja seurantajärjestelmät), viestintä (sisäinen ja ulkoinen viestintä)? Hankkeen toimeenpano on toiminut kokonaisuudessaan hyvin. Hankkeen organisointiin liittyvä kritiikki koski lähinnä hankkeen työntekijöiden hajasijoittumista eri paikkakunnille. Koska hankkeessa on kyse muun muassa paikallisten verkostojen luomisesta ja toimijoiden aktivoinnista, on sijoittumisesta usealle paikkakunnalle ollut kuitenkin etua. Hankkeen yhteistyökykyä pidetään melko hyvänä, vaikka myös soraääniä esiintyy. Hanke on toisaalta otettu vastaan ja toisaalta onnistunut erilailla eri alueilla. Tämän voi nähdä osittain seurauksena siitä, että hankkeella on useita rooleja. Hanke on pyrkinyt sekä herättelemään toimijoita että luomaan ja koordinoimaan paikallisia verkostoja. Toimijoiden aktivointi on osin myös vakiintuneiden toimintatapojen kyseenalaistamista. Hankkeen johtamista ja ohjaamista koskien ei arvioinnin yhteydessä noussut esiin erityisiä ongelmia. Hankkeen viestintä puolestaan on ollut aktiivista. Arviointikysymys 7: Miten käytetty ESR-rahoitus on toiminut rahoitusinstrumenttina? Arvioinnin yhteydessä ei noussut esiin erityisiä ongelmia rahoitusinstrumenttiin liittyen. Arviointikysymys 8: Mitkä ovat hankkeen keskeisimmät riskit? Hankkeen välillisten vaikuttavuustavoitteiden eli hankkeen strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä maakunnan tasolla että kuntien sisällä yhteisen tahtotilan syntymistä ja erityisiä pyrkimyksiä rakennetyöttömyyden vähentämiseksi. Keskeisin riski liittyy siihen, että rakennetyöttömyyden ratkaiseminen ei nouse riittävän keskeiseksi asiaksi päätöksentekijöiden (poliittiset päätöksentekijät, johtavat viranhaltijat) silmissä.

35 Tulevaisuuden haasteet ja kehittämistarpeet Arviointikysymys 9: Millaisia kehittämistarpeita Kainuussa on rakennetyöttömyyden vähentämiseksi lähitulevaisuudessa ja keskipitkällä aikavälillä? Arvioinnin aikana esitettiin useita laajoja ja yksittäisiä kehittämistarpeita, joita on esitetty kohdassa Usean yksittäisen palvelu- tai toimenpidetarpeen takana on laajempi kehittämistarve koskien sekä maakunnallista että kuntakohtaista sitoutumista rakennetyöttömyyden vähentämiseksi. Konkreettisesti tämä tarkoittaisi maakunnallisen laajapohjaisen yhteistyön, suunnittelun ja strategiatyön kehittämistä toimijoiden pysyväksi yhteistyöfoorumiksi sekä kuntakohtaista ja kunnissa tapahtuvaa olemassa olevien ja vakiintuneiden rakenteiden ja työllisyyden hoidon prosessien kriittistä tarkastelua sekä tarvittaessa uusien toimintamallien luomista. Toisena keskeisenä kehittämistarpeena voidaan pitää tarvetta tarkastella kunnan ja muiden toimijoiden eri palveluiden muodostamaa palveluverkkoa kokonaisuudessaan rakennetyöttömyyden ehkäisyn ja vähentämisen näkökulmasta. Menestyksekäs työllistyminen välityömarkkinoille tai avoimille työmarkkinoille edellyttää usein samanaikaisesti toimivia ja samaan suuntaan vaikuttavia palveluja (esim. terveydenhuoltoa, aikuissosiaalityötä tai mielenterveys- ja päihdepalveluja). Rakennetyöttömyyden menestyksekäs vähentäminen ja ehkäisy myötävaikuttaa myös väestöryhmien terveyserojen kaventumiseen. Kolmantena kehittämistarpeena nousi ratkaisujen (ml. eläkeratkaisut) löytäminen niille, jotka eivät enää ole työkykyisiä avoimilla työmarkkinoilla. Neljäntenä voidaan pitää puuttumista erityisesti nuorten tilanteeseen (nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen) esimerkiksi puuttuvia palvelumuotoja kehittämällä. Viidentenä kehittämistarpeena voidaan nähdä työnantajayhteistyön välineiden (palkkatuella työllistymisen seuranta, työhön- ja työssävalmennus, edelleensijoittaminen) ja toimintamallien edelleen kehittäminen. Kuudentena kehittämistarpeena voidaan pitää toimijoiden osaamistason kehittämistä edellen (erityisesti TEhallinto, kunnat, sosiaali- ja terveyssektori ja kolmannen sektorin toimijat.

36 KEHITTÄMISSUOSITUKSET Arviointikysymys 10: Miten KAIRAN toimintaa pitäisi suunnata hankkeen loppuaikana? Kehittämissuositus 1: Hankkeen toiminta on keskitettävä tärkeimpiin asioihin. Hankkeelle on asetettu lukuisia tavoitteita, ja niitä on täsmennetty vuosille 2011 ja Arvioinnin yhteydessä kävi selväksi, että koska toiminnan kenttä on laaja, esiintyy iso joukko erilaisia odotuksia ja toiveita siitä, mitä hankkeessa olisi tehtävä. On kuitenkin oleellista, että hankkeen loppukautena toiminta keskitetään hankkeen ohjausryhmän ja hankkeen näkökulmista tärkeimpiin asioihin eli täsmennettyjen tavoitteiden saavuttamiseen (alla): Välityömarkkinoiden kehittäminen yhtenäiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Välityömarkkinoiden liittäminen osaksi yritysyhteistyötä. Nuorten kanssa tekemisissä olevien tahojen kokoaminen yhteistyöhön nuorten syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden löytämiseksi ja ohjaamiseksi palvelujen pariin ja koulutus- tai työllistymispolulle. Maakunnallisen laajapohjaisen yhteistyön, suunnittelun ja strategiatyön kehittäminen toimijoiden pysyväksi yhteistyöfoorumiksi. Hankeyhteistyön koordinointi pysyväksi toiminnaksi. KAIRA:n roolien osalta tämä tarkoittaisi, että hankkeen keskeiset roolit jatkossa olisivat toimijoiden aktivointi ja sitouttaminen tarvittavien muutosten tekemiseen ( muutosagentti ) sekä erityisesti nuorten osalta palveluiden ja toimijaverkostojen kehittäjänä toimiminen. Yllä olevien roolien lisäksi KAIRA:n tulee antaa vahva panos maakunnallisen foorumin kehitykseen, osallistua mahdollisen maakunnallisen tahtotilan ja strategian laadintaan sekä tukea toimijoiden osaamisen kehittämisen jatkamista päävastuullisten koulutusorganisaatioiden kumppanina. Kehittämisuositus 2: Tulosten levittäminen ja juurruttaminen on tehtävä suunnitelmallisesti. Hankkeessa on kehitetty toimivia ja hyviä keskenään erilaisia levitettäviä ja juurrutettavia asioita (esim. materiaalit, tuotteet, palvelut ja palvelukonseptit, prosessikuvaukset, toimijaverkostot ja niiden toimintamalli). Arvioijan näkökulmasta tällaisia ovat KAIRA-hankkeessa ainakin paikalliset