Perusturvan toimialan vastine tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen

Transkriptio

1 Perusturvan toimialan vastine tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen Tarkastuslautakunnan laatimassa arviointikertomuksessa vuodelta 2015 on kuvattu tarkastuslautakunnan arviointityön keskeisimmät havainnot sekä mm. tarkastuslautakunnan edellyttämät toimenpiteet. Ohessa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen sisältämät selvityspyynnöt perusturvan toimialaa käsittelevistä arviointikohteista ja perusturvan toimialan antamat vastineet. Arviointikertomus: Arviointikohde: Sosiaalipalvelujen tulosalue Sosiaalipalveluiden toimintakate oli 386 t euroa parempi kuin muutetun talousarvion toimintakate ja 46 t euroa parempi kuin alkuperäinen talousarvio. Toiminnallisista tavoitteista jäi lastensuojelutarpeen selvittäminen, joka toteutui 75,2 %:ssa tapauksista. Tarkastuslautakunta pyytää selvitystä, miksi kolmen kuukauden määräajassa selvitettyjen tapausten määrä edelleen laski (tavoite 100 % ja tilanne 88 %) Perusturvan toimialan vastine: Kysymys koski tilannetta, mutta selvitykseni koskee vuoden 2015 tilannetta, sillä kyseessä on vuoden 2015 arviointikertomus. Sosiaalihuoltolaki uudistui alkaen ja sen myötä aluehallintovirasto alkoi seurata kuntien tilannetta liittyen palvelutarpeen arviointien käsittelyaikaan. Sosiaalihuoltolain mukaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi tulee aloittaa viimeistään 7. arkipäivänä asian vireille tulosta ja arvioinnin on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. 1

2 Mainittuna tutkimusjaksona laadituista palvelutarpeen arvioinnin käsittelyistä yli kolmessa mutta alle neljässä kuukaudessa valmistui 1 palvelutarpeen arviointi. Kolmessa tapauksessa arvioinnin teko kesti yli 4 kuukautta. Syinä näihin viivästyksiin oli seuraavat tekijät: - sosiaalihuoltolain voimaantulo oli suuri lainsäädännöllinen muutos, joka vaati kunnan työntekijöiltä työn uudelleen organisointia ja päätösten kirjaamisessa asiakastietojärjestelmään suuria muutoksia. Valtio (STM) ei pystynyt ohjeistamaan riittävästi ja oikea-aikaisesti lain toimeenpanossa. Myöskään asiakasjärjestelmätoimittaja CGI ei pystynyt luomaan asiakastietojärjestelmään muutoksia riittävän varhain eikä myöskään näin ollen kouluttamaan henkilöstöä riittävän ajoissa toiminnan muutoksiin. Nämä molemmat toiminnan ohjauksen puutteet aiheuttivat henkilöstön toiminnassa hämmennystä ja päätösten kirjaamisen vaikeuksia. - Kirkkonummelle perustetussa perhepalveluiden tiimissä kahdella työntekijällä oli tutkimusaikana kahden kuukauden poissaolo työstä. Tämä viivästytti omalta osaltaan lasten haastattelujen suorittamista. Uuden tiimin perustaminen ja työn uudelleen organisointi vaati erityisiä panostuksia henkilöstöltä, sillä henkilökunnan muodostivat aiemmin lastensuojelussa ja lapsiperheiden kotipalvelussa työskennelleet ammattihenkilöt. - Vanhemmat peruivat ensimmäisiä tapaamisaikojaan erityisesti kesäaikana. Seuraavan ajankohdan löytäminen vuosiloma-aikana johtikin siihen, että määräaika niukasti ylittyi. - uuden sosiaalihuoltolain verkostotyövelvoite hidastuttaa palvelutarpeen arviointiprosessia ja koko prosessi vaatii uudenlaista työskentelyä, jonka oppiminen vei aikaa. - uuden sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointipyyntö on madaltanut kynnystä ottaa yhteyttä sosiaalipalveluihin. Ilmoitusten ja pyyntöjen määrä on kasvanut uuden lain voimaantulon jälkeen. Alkuvaiheessa oli epäselvyyttä siitä, mikä ammattiryhmä voi tehdä päätöksiä palvelutarpeen arviointiprosessissa. 2

3 Kirkkonummen kunnan perhepalvelut ja lastensuojelu toimivat olemassa olevien henkilöstöresurssien puitteissa ammattitaitoisesti ja lasten edun huomioiden. Määräaikojen ylityksiä on pienessä määrin tullut vielä ko. tutkimusajan jälkeenkin ja syyt ylityksiin ovat edelleen olleet samat kuin edellä on mainittu. Jos olemassa olevasta henkilökunnasta yksi tai useampi on pidempään poissa, tilanne heijastuu helposti koko selvitysprosessiin sitä viivästyttävästi. Olemme kuitenkin käyttäneet ostopalveluita tilanteen helpottamiseksi aina kun se on ollut mahdollista. Työn hyvä organisointi ja ammattitaitoiset työntekijät ovat taanneet sen, että hädässä ja turvattomassa tilanteessa olevia lapsia ja nuoria on autettu oikea-aikaisesti. Yksikään määräajan ylittänyt ilmoituksen käsittely ei ole asettanut lapsen tai nuoren tilannetta suoranaiseen vaaraan vaan jo viikoittaisessa tiimikokouksessa on priorisoitu tärkeimpien ilmoitusten hoitaminen tapahtumaan pikaisesti määräajan kuluessa. Arviointikertomus: Arviointikohde: Toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalue Toimintakyvyn tulosalueen toteuma oli 199 t euroa heikompi muutettuun talousarvioon nähden. Toiminnalliset tavoitteet eivät pääosin ole toteutuneet. Tavoitteiden asetantaan ja niiden toteutumisen mittaamiseen tulee vaikuttavuuden näkökulmasta kiinnittää huomiota. Tarkastuslautakunta pyytää kokonaisvaltaista selvitystä Kirkkonummen kunnan osuudesta työmarkkinatuen rahoituksessa. Vaikka kustannukset näkyvät perusturvalautakunnan vastuualueella, asia edellyttää poikkihallinnollista otetta ja kunnanhallituksen aktiivista kustannusten seurantaa ja ohjaustoimia. Perusturvan toimialan vastine: 3

4 Työmarkkinatukea maksetaan vuotiaille pitkäaikaistyöttömille. Tietyissä tilanteissa (esim. lomautustilanteet) työmarkkinatukea voidaan maksaa myös vuotiaille lukien työmarkkinatuki ja siihen mahdollisesti liittyvä lapsikorotus rahoitetaan valtion varoista sen maksuerän loppuun, jonka aikana henkilölle on maksettu työttömyyden perusteella työmarkkinatukea yhteensä 300 päivältä. Tämän jälkeinen työttömyysaika rahoitetaan puoliksi valtion ja puoliksi työmarkkinatuen saajan kotikunnan varoista siihen asti, kunnes henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 1000 päivältä. Seuraavasta työttömyyden perusteella maksetusta maksuerästä lukien työttömän kotikunnan rahoitusvastuu nousee 70 %:iin. Kela laskuttaa kuntia jälkikäteen kalenterikuukausittain. Vuonna 2015 työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset olivat Kirkkonummelle euroa, kun ne vuonna 2014 olivat euroa. Kasvua syntyi siis vuoden aikana 75,6 %. Merkittävimpänä syynä kasvuun oli em. lakimuutos, jonka myötä 50 % työmarkkinatuesta tuli alkaen kuntien maksettavaksi työttömyyden kestäessä yli 300 päivää aiemman 500 päivän sijaan ja kuntaosuuden noustessa 70 %:iin työttömyyden kestäessä yli 1000 päivää. 4

5 Työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevien henkilöiden määrä keskimäärin kuukaudessa Kunnan / kuntien osuus keskimäärin kuukaudessa Kirkkonummi Määrä Muutos-% Muutos-% ,5 % ,6 % ,4 % ,9 % Muu Kuuma-seutu* Määrä Muutos-% Muutos-% ,7 % ,4 % ,4 % ,6 % Helsinki, Vantaa, Espoo Määrä Muutos-% Muutos-% ,6 % ,0 % ,6 % ,7 % Koko maa Määrä Muutos-% Muutos-% ,4 % ,9 % ,8 % ,2 % *Muulla Kuuma-seudulla tarkoitetaan Hyvinkäätä, Järvenpäätä, Keravaa, Mäntsälää, Nurmijärveä, Pornaista, Sipoota, Tuusulaa ja Vihtiä. Yllä olevaan taulukkoon on kuvattu työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevien henkilöiden määrän sekä kunnille tulevan kuukausittaisen maksuosuuden muutos vuosina Taulukosta näemme, että Kirkkonummen kustannusten kasvuvauhti 75,6 % on samaa tasoa Helsingin, Vantaan ja Espoon keskimääräisen kasvun kanssa ja hieman pienempää kuin muulla Kuuma-seudulla keskimäärin. Sen sijaan koko maahan verrattuna kasvuvauhti on Kirkkonummella ja ylipäänsä koko pääkaupunkiseudulla hieman suurempaa. Kuntaosuuslistalla olevien henkilöiden määrässä kehitys on hyvin samankaltainen Kirkkonummen kasvun ollessa Helsingin, Vantaan ja Espoon kanssa samaa tasoa ja hieman muita Kuuma-kuntia alempaa. Koko maahan verrattuna kasvuvauhti on jälleen hieman suurempaa. Siinä missä kasvuvauhdissa olemme Helsingin, Vantaan ja Espoon tasoa, niin työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevien henkiöiden määrässä olemme kuitenkin selkeästi pääkaupunkiseudun isojen kuntien ja koko maan tasoa alempana. 5

6 Työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevat henkilöt jaetaan Kelan tilastoinnissa oheiseen kolmeen ryhmään: päivää, päivää ja päivää työmarkkinatuen piirissä olleisiin. Näistä kahdesta ensimmäisestä ryhmästä kunnan maksettavaksi tulee 50 % kustannuksia ja viimeisimmästä 70 %. Alla olevasta taulukosta näemme, ettei ryhmien välillä ole valtaisaa eroa eri kuntien välillä päiväisten osuus on muulla Kuuma-seudulla hieman muita vertailukohteita alempi, mutta muuta merkittävää rakenteellista eroa ryhmien välillä ei vaikuttaisi olevan. 6

7 Tilastotiedot: Kelasto, Kelan työmarkkinatukiseuranta Perusturvalautakunta katsoo, kuten tarkastuslautakuntakin, että pitkäaikaistyöttömien hoito edellyttää poikkihallinnollista otetta kunnan kaikille sektoreille ja katsookin, että kunnanhallituksen / -valtuuston pitää aktiivisen kustannusten seurannan ohella ohjata poikkihallinnollista toimintaa peräti taloudellisella tavoiteohjauksella kaikille sektoreille. 7