Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee selvitystä ampumaratahankkeen eteenpäin viemisestä (b-asia) HEL T Lausuntoehdotus antaa lausunnon kaupunginhallitukselle: Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että myös ammunnan harrastaminen ja reserviläistoiminta kuuluvat kaupungin monimuotoisuuteen. Ulkoampumaratoja on nykyisin Santahaminassa, Espoon Lahnuksessa ja Sipoon Savijärvellä. Niiden kehittämismahdollisuudet ovat rajalliset, eivätkä ne ole kovin hyvin helsinkiläisten saavutettavissa tai käytettävissä. Niiden lisäksi on joitakin hyvin pieniä ratoja sekä ilmaaseharrastukseen tarkoitettuja ratoja. Helsingissä on kaksi julkisessa käytössä olevaa sisäampumarataa Maunulan liikuntahallissa ja Kallion urheilutalolla. Näiden lisäksi toimii kaksi pientä kaupallista rataa ja joukko vaihtelevassa käytössä olevia muita yksityisiä pieniä ratoja. Helsingin nykyisissä asemakaavoissa ei ole ampumaradaksi kaavoitettua aluetta eikä erityisesti sisäampumaratakäyttöön kaavoitettua kerrosalaa. Sisäampumaratoja voitaneen sijoittaa joihinkin olemassa oleviin tai kaavoitettuihin kiinteistöihin nykyisten asemakaavojen puitteissa. Liikuntaviraston johdolla on tehty selvitys "Helsingin seudun ampumarata-alueiden kehittämisen esiselvitys" ( ). Työssä olivat mukana ammunnan harrastajia edustaneet järjestöt Pääkaupunkiseudun ampumaharrastuksen alueneuvottelukunnan edustuksen kautta. Työhön oli kutsuttu myös 14 kunnan edustajat. Selvityksessä käytiin läpi kattavasti ampumaratatilanne ja esitettiin joukko toimenpiteitä, mm. uusien ampumaurheilukeskusten sijoittaminen Vantaan Petikkoon ja Espoon Kauhalaan. Lisäksi esitettiin olemassa olevien ampumaratojen kehittämistä Espoon Lahnuksessa ja Sipoon Savijärvellä. Sittemmin Petikko ja Kauhala ovat osoittautuneet ampumarata-alueeksi soveltumattomiksi. Olemassa olevien ratojen kehittämismahdollisuudet ovat riippuvaisia kyseisten ratojen ympäristöluvista, joiden käsittelyprosessit ovat osin kesken. Mahdollisuudet sijoittaa ampuratoja Helsingin alueelle ovat rajalliset. Kaavoituksessa on huomioitava ampumaradan ympäristövaikutukset,

2 Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Esittelijän perustelut Valtuustoaloite ja mahdollisten hankkeiden asemakaavoitus edellyttää riittäviä selvityksiä. Ympäristöhaittoja ovat melu ja ampumatoiminnasta syntyvä jäännösmateriaali. Lisäksi luotien ja haulien lentämisen aiheuttama turvallisuusriski on merkittävä vaikkakin rakenteilla eliminoitavissa. Erityisesti ampumaradan sijoittaminen ulos on ongelmallista, ja ulkoampumarata voisi Helsingin alueella tulla kyseeseen vain pienitehoisimmilla aseilla harjoitettavaa toimintaa varten. Muilta osin ampumaradat on mahdollista sijoittaa vain rakennuksiin tai maan alle. Ampumarata ei saa rajoittaa kohtuuttomasti muuta maankäyttöä. Mikäli Helsingin kaupunki päättää selvittää jatkotoimenpiteet ampumaratahankkeen edistämiseksi, kaupunkisuunnitteluvirasto tarjoaa selvitykseen asiantuntemuksensa toimialansa osalta. Helena Kantolan ja 10 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet aloitteen: Reserviläisliitto (RES) ja Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) vaativat parannusta koko metropolialueen ampumaratatilanteeseen. Puolustusvoimien sodan ajan joukoista yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä, joiden ampumataito on pitkälti omaehtoisen ampumaharjoittelun varassa. Harjoittelu on erityisen vaikeaa metropolialueella, jossa ampumaratoja on viime vuosina suljettu. Nykyisellään laajaa harrastajakuntaa pääkaupunkiseudulla palvelevat vain Sipoon Savijärven sekä Espoon Lahnuksen julkiset ampumarataalueet. Ratojen maaraja saavutettavuus eivät ole riittävät suhteessa ammunnan harrastajien määrään. Koko metropolialueella asuu noin aseiden hallussapitoon oikeutettua henkilöä, joilla on hallussaan noin erilaista ampuma-asetta. RES:n ja RUL::n henkilöjäsentä on jäsenenä pääkaupunkiseudulla toimivissa reserviupseerikerhoissa (25 kpl) ja reserviläisyhdistyksistä (16 kpl). Vuonna 2013 järjestettiin noin erilaista ampumatilaisuutta ja -kilpailua, joissa kirjattiin noin osallistumiskertaa. Reserviläisten kenttäkelpoisuuden ja ampumataidon ylläpito Helsingissä edellyttää, että Helsingin järjestää asianmukaiset ampumaratatilat tai -paikan alueeltaan. Eduskunta edellytti kesällä 2011 hyväksytyn ampumaaselain muutoksen yhteydessä, että hallitus edistää kattavan ampumarataverkoston toteuttamista Suomessa yhteistyössä kaupunkien kanssa. Helsinki on yksi pääkaupunkiseudun

3 Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Lausuntopyyntö kaupungeista, joka kantaa päävastuun metropolialueen ampumaradoista. Helsingissä ei edelleenkään ole syntynyt päätöksiä uusista radoista, vaikka Helsingin Kivikon urheilupuiston sisäampumahalli on jo kaavoitettu. Ulkoratahankkeet ovat vaikeampia pääkaupunkiseudun asutuksen ja meluvalitusten takia. Silti sekin vaihtoehto tulee selvittää ja sisällyttää ampuma-asepaikkaa koskevaan jatkotoimiin. Esitämme, että Helsingin kaupunki selvittää - yhteistyössä ammunnan harrastajien, heitä edustavien yhteisöjen ja valtion kanssa - jatkotoimenpiteet ampumaratahankkeen eteenpäin viemiseksi Helsingissä mahdollisimman pian. Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle mennessä. Kaupunginkanslia on myöntänyt vastaukselle lisäaikaa saakka. Ampumaratatilanteen taustaa Ampumaharrastus on kuulunut jo pitkään helsinkiläisten harrastuksiin. Ensimmäinen siviiliampumakilpailu pidettiin tiettävästi 1868 Eirassa, Tehtaanpuiston tietämillä sijainneella ampumaradalla. Siviilikäytössä olleita ampumaratoja on ollut muualla Helsingissä mm. Hakaniemessä, Oulunkylässä, Josafatin laaksossa, Huopalahdessa, Pohjois- Haagassa, Kivikossa ja Viikinmäessä. Näistä viimeisimmällä toiminta väistyi 1982 yleiskaavan mukaisen asuntorakentamisen tieltä vuonna Hyväksyessään esikaupunkialueiden yleiskaavan kaupunginvaltuusto edellytti, että Viikin ampumarata-aluetta ei saa ottaa muuhun käyttöön ennen kuin on päätetty, missä alueella silloin harjoitettavaa ampumaratatoimintaa voidaan jatkaa sekä selvitetty, miten ja milloin uusi ampumarata-alue saadaan rakennetuksi. Viikin aluetta koskevaa sopimusta olisi jatkettava Suomen metsästysyhdistyksen (rataa ylläpitänyt yhdistys) kanssa, kunnes uusi ampumarata-alue on ampumakäytössä. Ponsi ei ole johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin. Viikinmäen ampumarata-alue on kaavoitettu ja rakennettu asuinkäyttöön. Kivikkoon suunniteltiin korvaavaa ampumarata-aluetta. Suunnittelutyön edetessä useille ampumamuodoille soveltuvia toimintoja karsiutui pois.

4 Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Ampumaratatilanne nyt Radasta tehtiin hankesuunnitelma, jonka toteuttamisesta kuitenkin luovuttiin. Pääkaupunkiseudulla on viime vuosina lakkautettu ampumaratoja myös Vantaan Seutulassa ja Tuusulan Hyrylässä. Ulkoampumaratoja on nykyisin Santahaminassa, Espoon Lahnuksessa ja Sipoon Savijärvellä. Niiden kehittämismahdollisuudet ovat rajalliset, eivätkä ole kovin hyvin helsinkiläisten saavutettavissa tai käytettävissä. Puolustusvoimien alueella Santahaminassa on mahdollista harrastaa ammuntaa vain rajoitetusti. Näiden ratojen lisäksi on joitakin hyvin pieniä ratoja sekä ilma-aseharrastukseen tarkoitettuja ratoja. Nykyään Helsingissä on kaksi julkisessa käytössä olevaa sisäampumarataa. Maunulan liikuntahallissa on pääsääntöisesti ilmaaseammuntaan tarkoitettu ampumarata, jossa on enimmillään n. 30 ampumapaikkaa ilma-aseille (10 m), 50 m ampumapaikkoja pienikaliiberisille aseille (.22) ampumapaikkoja on 6 ja 25 m ampumapaikkoja pienikaliiberisille pistooleille ja tehokkaille ilma-aseille on 10 kpl. Kallion urheilutalolla on viisi paikkainen 25 m pistoolirata pienikaliiberisille aseille sekä 3 ampumapaikkainen 50 m rata, jolla voi ampua rajoitetusti myös isokaliiberisilla pistooleilla. Näiden ratojen lisäksi on kaksi pientä kaupallista rataa ja joukko vaihtelevassa käytössä olevia muita yksityisiä pieniä ratoja. Helsingin nykyisissä asemakaavoissa ei ole ampumaradaksi kaavoitettua aluetta eikä erityisesti ampumaratakäyttöön tarkoitettua kerrosalaa. Sisäampumaratoja voitaneen sijoittaa joihinkin olemassa oleviin tai kaavoitettuihin kiinteistöihin nykyisten asemakaavojen puitteissa. Liikuntaviraston johdolla on tehty selvitys "Helsingin seudun ampumarata-alueiden kehittämisen esiselvitys" ( ). Työssä olivat mukana ammunnan harrastajia edustaneet järjestöt "Pääkaupunkiseudun ampumaharrastuksen alueneuvottelukunnan" edustuksen kautta. Työhön oli kutsuttu myös 14 kunnan edustajat. Selvityksessä käytiin läpi kattavasti ampumaratatilanne ja esitettiin joukko toimenpiteitä, mm. uusien ampumaurheilukeskusten sijoittaminen Vantaan Petikkoon ja Espoon Kauhalaan. Lisäksi esitettiin olemassa olevien ampumaratojen kehittämistä Espoon Lahnuksessa ja Sipoon Savijärvellä. Sittemmin Petikko ja Kauhala ovat osoittautuneet ampumarata-alueeksi soveltumattomiksi. Olemassa olevien ratojen kehittämismahdollisuudet ovat riippuvaisia kyseisten ratojen ympäristöluvista, joiden käsittelyprosessit ovat osin kesken. Ampumatoiminnan piirteitä

5 Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Ammunnan harrastemuotoja on laaja kirjo. Tärkeimmät harrastajaryhmät ovat urheiluampujat, reserviläiset, ampumahiihtäjät ja metsästäjät. Ammunnan harrastajien tarkkaa lukumäärää on hankala arvioida ampumayhdistysten jäsenmäärien perusteella. Samat henkilöt voivat harrastaa useita harrastemuotoja tai voivat olla kuulumatta ampumayhdistyksiin. On kuitenkin ilmeistä, että harrastajia on tuhansia. Ammunnan harrastaminen on monilta osin kausiluonteista. Harrastus jakautuu osin talvi- ja kesäkausiin mm. vaihtuvista sääoloista johtuen. Lisäksi ammuntaa harjoittavat useat viranomaiset. Ampuma-aseiden käyttö kuuluu puolustusvoimien lisäksi poliisin, rajavartiolaitoksen, tullin ja vankeinhoitolaitoksen keinovalikoimiin. Nykyinen ampumaratatilanne rajoittaa myös heidän voimankäytön harjoittelumahdollisuuksiaan. Ampumaradan rakenteista Ampumaradan ympäristövaikutukset tulee huomioida kaavoituksessa, erityisesti jos ampumarata sijoitetaan ulos. Ympäristöhaittoja ovat melu ja ampumatoiminnasta syntyvä jäännösmateriaali. Lisäksi luotien ja haulien lentämisen aiheuttama turvallisuusriski on merkittävä vaikkakin rakenteilla eliminoitavissa. Urheiluammuntaa harjoitetaan ilma-aseilla, pieni- ja isokaliiberisilla kivääreillä ja pistooleilla kiinteisiin tai rajallisesti liikkuviin maaleihin kiinteiltä ampumapaikoilta sekä haulikoilla vaihtuvilta ampumapaikoilta sektorimaisesti liikkuviin maaleihin, kiekkoihin. Reserviläisammuntoja ammutaan kiinteisiin ja osin liikkuviin maaleihin kiinteiltä ja vaihtuvilta ampumapaikoilta. Reserviläis- ja urheiluammunnan välimuotona on myös isotehoisilla pistooleilla toteutettava ampumamuoto, jossa ammutaan kiinteisiin ja osin liikkuviin maaleihin vaihtuvilta ampumapaikoilta. Ampumahiihdon ampumaosuus toteutetaan kiinteisiin maaleihin kiinteältä, pääosin avoimelta ampumapaikalta pienikaliiberisella kiväärillä (.22). Metsästäjät käyttävät pääsääntöisesti metsästykseen soveltuvia, suuritehoisia kivääreitä ja haulikoita. Myös ns. "hirven hiihto" kuuluu metsästäjien ohjelmaan. Siinä harrastusmuodossa ammutaan äänenvaimentimella varustetulla hirvikiväärillä hirvimaaliin. Reserviläisammuntoja toteutetaan pääsääntöisesti isokaliiberisilla pistooleilla ja kivääreillä. Maalit voivat olla kiinteitä tai liikkuvia ja ampumapaikat joko kiinteitä tai vaihtuvia. Ampumaradan toteuttaminen ulos edellyttää tehokkaita meluntorjuntatoimenpiteitä. Meluntorjunnan kannalta on oleellista, onko ampumapaikka ja ampumasektori suojattavissa melulta ja kuinka suuritehoisella aseella toteutettavasta ammunnasta on kyse. Sektoriin tapahtuvan

6 Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) ammunnan ja vaihtuvien ampumapaikkojen meluntorjunta on erityisen vaikeaa. Helsingin alueella ulkoampumarata voisi tulla kyseeseen vain pienitehoisimmilla aseilla harjoitettavaa toimintaa varten. Muilta osin ampumaradat on mahdollista sijoittaa vain rakennuksiin tai maan alle. Kaavoituksessa on huomioitava ampumaradan ympäristövaikutukset, ja mahdollisten hankkeiden asemakaavoitus edellyttää riittäviä selvityksiä. Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Markus Ahtiainen, liikenneinsinööri, puhelin: markus.ahtiainen(a)hel.fi Oheismateriaali 1 Allekirjoitettu, Kantola Helena valtuustoaloite asia 23