Kansanrunoilija. Sahan Kalle. Toholampilaisen Kalle Sahan kirjallinen tuotanto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansanrunoilija. Sahan Kalle. Toholampilaisen Kalle Sahan 1852 1933 kirjallinen tuotanto"

Transkriptio

1 Kansanrunoilija Sahan Kalle Toholampilaisen Kalle Sahan kirjallinen tuotanto Toimittaja Viljo S. Määttälä Julkaisija Toholammin Kotiseutuyhdistys

2 Sahan Kallen käsialanäyte arviolta n. 40-vuotiaana 1800-luvun lopulla kirjoitetusta runosta Kun et kuuralle kumarra. Sahan Kallen käsikirjoitusten kieli on suhteellisen selkeää ja lauserakenne kohtalaisen ymmärrettävää, vaikka hänen kirjoituksistaan puuttuvat kaikki välimerkit ja lauseiden alusta isot kirjaimet. Vain S-kirjaimen Kalle kirjoitti isolla kirjaimella, jonka hän lienee oppinut käyttäessään kauppias-setänsä vanhoja tilikirjoja, joissa sivun lopussa oli merkintä Siirto.

3 Kansanrunoilija Sahan Kalle Toholampilaisen Kalle Sahan kirjallinen tuotanto Toimittaja Viljo S. Määttälä Julkaisija Toholammin Kotiseutuyhdistys

4 Sisällys Saatteeksi... 3 Runot aihepiireittäin... 7 I Luonto ja eläimet... 7 II Koti ja perhe III Amerikan matka IV Työelämä V Perinne VI Henkilökohtaiset runot VII Lapuan liike VIII Henkilöt ja tilaisuudet Elämäni, Sahan Kallen kirjoittama omaelämäkerta Pitkän elämän rakkauden kuvia, kertomus tai novelli Sahan Kallen sukutietoja Aikaisemmin julkaistu tuotanto Lähteet ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kirjapaino Välikangas Oy, Kokkola 2014 Taitto: Jaana Jänkälä Etukannen kuva: Keskipohjanmaa-lehden kuva-arkisto Takakannen kuva: Toholammin kotiseutuarkisto Teos on e-kirjana ladattavissa osoitteessa: > Julkaisut > Muut julkaisut

5 Saatteeksi Kansanrunoilija Sahan Kalle eli kirkonkirjojen mukaan Kalle Fredrik Saha syntyi Toholammilla talollinen Sakri Mikonpoika Oravalan ja hänen vaimonsa Anna-Liisa Jaakontytär Kotilan ensimmäisenä lapsena Hän eli yli 80-vuotiaaksi ja kuoli Sahan Kallen nimi tuli minulle tutuksi jo lapsuudessa, vaikka koskaan en ehtinyt häntä tavata. Sahan Kallen tytär Iida Olivia (s ) meni naimisiin kotikylässäni Määttälässä asuneen Kalle Ahokankaan kanssa ja toimi Ahokankaan talon emäntänä, joten hänen isänsä nimi tuli sitäkin kautta tutuksi. Myös kansakoulussa opettajamme kertoi pitäjässämme asuvasta kansanrunoilijasta. Myöhemmin lukuharrastukseni kautta olin paljon tekemisissä kotikylällämme asuneen kirjakauppias Viljami Vuotilan kanssa ja hän kertoi minulle arvostamastaan Sahan Kallesta usein. Kun Toholammilla vietettiin 1952 Sahan Kallen syntymän 100-vuotisjuhlia, tuli hänen nimensä monella tavalla julkisuudessa esiin. Silloin paljastettiin hänen hautamuistomerkkinsä ja Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto julkaisi toholampilaisen opettajan Aimo Kotilan kirjoittaman Sahan Kallen pienoiselämäkerran. Neljä vuosikymmentä myöhemmin 1990-luvun alussa Toholammin kotiseutuyhdistys otti näköispainoksen kansanrunouden tutkija, professori Kaarle Krohnin kokoamasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jo vuonna 1891 julkaisemasta runovihkosesta. Se sisältää Kaarle Krohnin kirjoittaman Sahan Kallen esittelyn sekä 21 Sahan Kallen runoa. Vasta tämän kirjasen avulla pääsin hieman laajemmin tutustumaan Sahan Kallen runoihin. Olen useissa eri yhteyksissä varsinkin viime vuosina esitellyt Sahan Kallen runoja ja lainannut niitä kirjallisten töitteni yhteydessä. Mielessäni on ollut jo vuosikymmeniä ajatus ryhtyä kokoamaan ja tallentamaan tämän kotipitäjämme Kalevalaperinteen taitajan tuotantoa. Monien harrastusteni vuoksi asia on kuitenkin jäänyt. Vuoden 2010 aikana ryhdyin vihdoin järjestelmällisesti keräämään Sahan Kallen hajallaan olevaa tuotantoa eri lähteistä. Olin yhteydessä Kallen tyttären Iida Ahokankaan pojanpojanpoikaan Markus Ahokankaaseen, jonka tiesin olleen kiinnostunut isomummunsa isän runotuotannosta. Hänellä oli jonkin verran kopioita Suomen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjallisuusarkistossa olevista Sahan Kallen runoista. Sain nämä kopiot käyttööni. Lisää käsikirjoituksia löytyi vielä SKS:n kirjallisuusarkistosta Helsingistä. Toholammin kunnan kotiseutuarkistosta, vanhoista Keskipohjanmaa- ja Kokkola-lehden numeroista sekä muutamilta yksityishenkilöiltä olen vielä löytänyt täydennystä käsikirjoituskokoelmaani. Olen tallentanut tietokoneelle keräämääni käsikirjoitusaineistoa tavoitteena sen mahdollinen julkaiseminen kirjana. Aineisto osoittautui hyvin monipuoliseksi ja laajaksi. Kalevala-mittaisten runojen ohella käsikirjoitukset sisältävät eri tilaisuuksiin, tapahtumiin ja henkilöihin liittyviä runoja, kaksi omaelämäkertaa sekä osittain omaelämäkerrallisen pitkän kertomuksen tai novellin. Käsikirjoituksia tallentaessani kävi ilmi, että Sahan Kalle oli todella mielenkiintoinen, taitava ja ajassaan tiiviisti elävä persoonallisuus. Vaikka hän kärsi koko elämänsä ajan köyhyydestä, sairauksista ja kanssaihmisten kylmyydestä, ei hän katkeroitunut, vaan hänellä riitti aina apua ja tukea huono-osaisille. Vaikka hänen Amerikan matkansa ei onnistunut aivan suunnitelmien mukaan, sitkeällä yrittämisellään ja kovalla uurastuksella hän voitti vaikeudet. Työttömyyden ja monien vaikeuksien keskellä häneltä riitti huomiota niin Amerikan intiaanien olosuhteiden parantamiseen kuin muutenkin amerikkalaisen ja suomalaisen yhteiskunnan epäkohtien korjaamiseen. Vahva hengellinen vakaumus toi jäntevyyttä hänen elämäänsä ja tarjosi ahkeran kirkossakäynnin ohessa myös rikastuttavaa toimintaa pyhäkoulutyön muodossa. 3

6 Sahan Kallen käsikirjoitusten kieli on suhteellisen selkeää ja lauserakenne kohtalaisen ymmärrettävää, vaikka hänen kirjoituksistaan puuttuvat kaikki välimerkit ja lauseiden alusta isot kirjaimet. Viimeisimpinä vanhuusvuosina kirjoitetuissa runoissa käsiala käy horjuvaksi ja jossain määrin epäjohdonmukaiseksi. Viljami Vuotilan kertoman mukaan Kalle oppi kirjoitustaitonsa itseopiskelun kautta. Aimo Kotila kertoo elämäkertakirjassaan, että paperia ei tahtonut olla runojen kirjoittamiseen, joten Kalle käytti niihin sedältään Oravalan kauppiaalta saamiaan tapettien palasia sekä tilikirjojen tyhjiä sivuja. Elämäkerta-kirjoituksensa sivujen lopussa on usein komealla S-kirjaimella Siirto, joka Kotilan mielestä osoittaa juuri tilikirjojen käyttöä Kallen kirjoitusmalleina. Sahan Kallen runot olen pyrkinyt saattamaan tähän teokseen lähes käsikirjoitusten mukaisina ja tehnyt vain muutamien sanojen muutoksia tekstiin. Vaikka runoissa on runsaasti toistoja, en ole lähtenyt karsimaan niitä. Mielestäni samojen asioiden toistaminen ja vain pienet vivahduserot säkeissä lisäävät runokielen ilmeikkyyttä, jolloin niitä on helppo lukea. Runsaissa toistoissa tulee ilmi myös runoilijan runsas sanavarasto ja laaja elämänkokemus. Kallen runoissa vanhin aineisto on pääosin Kalevala-mittaista, sen sijaan useimmat myöhemmät runot on omistettu eri henkilöille tai kirjoitettu tietystä tapahtumasta tai tiettyä tilaisuutta varten. Kokonaisuudessaan Sahan Kallen kirjallinen tuotanto käsittää runsaasti kotipitäjämme ja laajemminkin maamme menneisyyttä, joten sen saaminen julkiseen käyttöön on hyvin perusteltua. Olen ryhmitellyt runotuotannon eri aihepiirien mukaan, joten tutustujan on helpompi perehtyä niihin ja löytää eri ajankohtiin ja tapahtumiin liittyvät runot. Nämä henkilöille omistetut tai eri tilaisuuksiin ja tapahtumiin kirjoitetut runot sisältävät runsaasti toholampilaista yhteiskunta- ja kulttuurihistoriaa. Aimo Kotila pitääkin Sahan Kallea runotuotantonsa osalta kotipitäjämme ensimmäisenä historioitsijana mm. Toholammin alkuasukkaista, Isonviha Toholammilla runojen ja kirkkorunojen ansiosta. Kaarle Krohnin julkaisemat runot olen paria poikkeusta lukuun ottamatta jättänyt pois, sillä Krohnin vihkosen uusintapainosta on edelleen erikseen saatavilla. Kaarle Krohn on lyhentänyt alkuperäisiä Sahan Kallen runoja huomattavasti ja myös muokannut niitä jonkin verran. Julkaistun vihkosen alkulauseessa Krohn kirjoittaa: Näitä runoja julkaistessani en ole juuri muuta tehnyt kuin karsinut. Yksityisiä säkeitä ja säe-jaksoja, vieläpä kokonaisia kappaleita olen, niiden kauneudestakin huolimatta, jättänyt pois, milloin runon kokonaisuus on sitä vaatinut. Jonkun ainoan säkeen olen täydennykseksi lisännyt, silloin tällöin säkeitten keskinäistä järjestystä muutellut. Runomitta oli siinä määrin virheetön, että se tuskin mitään korjausta kysyikään. Kaarle Krohnin painava kädenjälki Sahan Kallen runojen muokkaamisessa on ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Se kuului tuohon aikaan suomalaisen kansanrunoudentutkimuksen normaaliin käytäntöön. Tutkijat muokkasivat polveilevat ja toistoineen pitkät kertomukset yleisölle helpommin omaksuttavaan muotoon. Näin tehtiin käytännössä aina, kun kansanrunoista tuotettiin julkaisuja. Sahan Kallen käsikirjoitusten joukossa on kaksi omaelämäkertaa. Olen käyttänyt tässä julkaistavan elämäkerran pohjana hänen pitempää käsikirjoitustaan, johon olen lyhyemmästä lisännyt ne kohdat, joita laajemmassa käsikirjoituksessa ei ollut. Koska omaelämäkerrat on kirjoitettu vasta Sahan Kallen vanhuuden päivinä, sisältävät ne joitakin muistivirheitä, joita en ole kuitenkaan lähtenyt korjaamaan. Tekstissä olevien vanhan puhekielen sanoja, joita nykypolvi ei enää käytä eikä edes ymmärrä, olen pyrkinyt vaihtamaan hieman uudemman toholampilaisen puhekielen sanoihin. Myös lauserakennetta olen jossain määrin muotoillut uudelleen. Kirjaan sisältyvä kertomus tai novelli Pitkän elämän rakkauden kuvia on osittain omaelämäkerrallinen, vaikka se keskeisiltä osiltaan perustuu mielikuvitukseen. Kertomuksen muokkauksen suhteen olen noudattanut pääosin samaa periaatetta kuin elämäkerrankin osalta. Kertomus on ajankuvauksen ja Toholammilla 1800-luvulla vahvana esiintyneen Amerikan siirtolaisuuden osalta varsin vahvaa tekstiä. Nämä aiheet Sahan Kalle tunsi hyvin omakohtaisesti, olihan hänellä kokemusta muun muassa lähes neljä vuotta kestäneestä Amerikanmatkastaan. Kansanrunouden professori Kaarle Krohn kävi tapaamassa henkilökohtaisesti Sahan Kallea joskus 1880-luvun loppupuolella. Tuon käynnin tuloksena Krohn toimitti edellä mainitun runovihkosen. Hyvin lämpimästi ja osaaottavasti hän kuvaa Sahan Kallen elämää kirjasen alkulauseessa: Mikään Juhannus-lapsi ei hän kuitenkaan ollut. Kätkyt, jossa hän kapaloituna makasi, oli hänen ensimmäinen tautivuoteensa. Tuskin jaloille päästyään kadotti hän äitinsä. Kun isä sitten uudestaan nai, sai hän ymmärtämättömän äiti-puolen kovuutta kokea. Kotoansa joutui hän aivan nuorena vieraan palvelukseen. Palkkana oli hänellä ensi alussa ainoasti 4

7 ruoka ja joku vaate-kappale, mutta vähitellen hänen asemansa renkinä parani. Se olikin ainoa huoleton hänen elämässään. Aikaisin vähillä varoilla perustettu avioliitto toi kaksinkertaisen murheen mukanaan. Köyhällä pariskunnalla ei ollut minne lapsen kehto panna. Olivatpa ihmisetkin niin kylmäkiskoiset, että eivät edes lapsen kummiksi taipuneet, kun ei ollut millä heitä kestittää. Tämä sydämetön kohtelu omien pitäjäläisten puolelta mursi miehen mielen siinä määrin, että hän päätti lähteä Amerikkaan onneansa etsimään. Opettaja Aimo Kotilan kirjoittama ja Keski-Pohjanmaan Maakuntaliiton vuonna 1952 julkaisema Sahan Kallen pienoiselämäkerta on loppuunmyyty, mutta se löytyy ainakin Toholammin kunnankirjastosta ja mahdollisesti muistakin hyvin varustetuista kirjastoista. Siitä Kallen elämänvaiheista enemmän kiinnostuneet voivat saada lisätietoja hänen vaiherikkaasta elämästään. Aimo Kotila haastatteli elämäkertaa varten Kallen puolisoa Liisa Sahaa, Kallen tytärtä Iida Ahokangasta sekä useita muita Sahan Kallen hyvin tunteneita ihmisiä, joten kirjasessa on runsaasti aitoa aikalaisten tietoa Kallen elämästä. Sahan Kallen runoharrastuksesta Aimo Kotila kirjoittaa, että runoilijainnostuksensa herättäjäksi Kalle oli kertonut Paavo Korhosen eli Vihta-Paavon runokirjan, johon hän tutustui ollessaan renkinä Kleemolassa lautamiehen talossa. Runokirjaa lukiessaan hän innostui itsekin sepittämään runoja. Hän vertaili niitä Vihta-Paavon runoihin ja oli huomaavinaan omien sepitelmiensä kestävän vertailun, arvelee Kotila. Hänen mielestään Kalle käyttää runoissaan Vihta-Paavolle ja monille muillekin kansanrunoilijoille ominaista ulkoapäin tarkkailijan tyyliä, joka ei kuitenkaan tunnu hänen luonteelleen ominaiselta. Mieluummin Sahan Kalle laulaa kauniista luonnosta sekä sepittää runoja, joissa selvästi tuntuu hänen omat elämänkokemuksensa. Usein on runoissa herttaisen lapsellinen sävy, kirjoittaa Kotila. Kallella on ollut käytössään myös Kalevala ja Kanteletar, sillä hänen runoissaan on samoja aiheita ja niissä on selvästi näkyvissä näiden vaikutus runokielessä. Kallen palvellessa renkinä Kleemolassa varsin valistuneissa taloissa, nämä kirjat kuuluivat todennäköisesti talojen kirjakokoelmiin hengellisten kirjojen ohella, joten niihin tutustuminen myös pidetylle renkipojalle oli hyvin mahdollista. Olen usean vuoden ajan tiiviisti viettänyt pääosan ajastani Kalle Sahan seurassa. Lokakuussa 2012 menetin pitkäaikaisen elämänkumppanini 65 yhteisen vuoden jälkeen. Sahan Kallen tuotannon kerääminen ja tallentaminen on sen jälkeen täyttänyt suurelta osin tyhjiön, jonka puolison poismeno jätti. Surutyöni tuloksena voin nyt tarjota toholampilaisille ja kaikille kansanrunouden ystäville pääosan säilyneestä Sahan Kallen laajasta kirjallisesta tuotannosta. Se on osa sitä arvokasta perintöä, joka meillä on käytettävissä menneiden polvien elämänvaiheista ja tämän seudun sitkeiden henkisen ja aineellisen hyvin voinnin edistäjistä. Kansanrunoilija Sahan Kalle on yksi merkittävimmistä kotiseutumme henkisen perinnön luovista rakentajista. Hänen kirjallinen tuotantonsa tarjoaa nykyisille ja tuleville polville runsaasti tietoa pitäjämme kehityksen eräästä tärkeästä ja mielenkiintoisesta aikajaksosta. Toholammilla lokakuun 10. päivänä 2014 Viljo S. Määttälä 5

8 6

9 Runot aihepiireittäin Pääosa runojen käsikirjoituksista: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto, Sahan Kallen arkisto I Luonto ja eläimet Kylväjän toivoja Kun mä pyrin pellolleni vainiolleni vaellan siemenvakkanen sivulla. Sinne ruiskutan rukihit, ohrat aivan oivalliset, kaurat kaksinkertaisina pehmeälle pellolleni. Sinne saaulle saralle toivon sieltä siunausta, tuolta luota Luojueni. Katson pilvien pitoa tuolta Taaton taivahalta, sieltä lämpöä lähetä, anna kaunis kastehesi. Yöksi pistä pilvipeitto, joku hattara hajota sekehelle taivahalle, ettei vanha valkoparta, paha Pohjolan puhuri tureikosta tulisi tuorehelle touolleni. Anna armis Jumala, Isä, Taatto taivahinen meille vielä viljavuosi, satakertainen satosi. Anna heinä helpehinen, nurmi täyellä tähällä, kukka anna kultapäinen tänne impien iloksi kesän keltaisen keolle. Lapset omat laulavaiset isän onnesta iloita, äidin helmoilla hymyillä suven tämänkin sulosta. 7

10 Jos oisin lintunen Jos oisin luotu lintuseksi laitettuna laulajaksi laulaisin Lampin ahtehilla ikirannoilla isämme. Jopa laulaisin jotakin hyvin mielin hyräilisin, lauleleisin pienen pääskyn kultakielen kukkujaksi. Laulan kultaisen käkösen kotikuusen kukkapäähän, leivon pienen laulavaisen tänne tuolta taivahalta. Laulaisin lahen vesiltä, Lestijoen lainehilta allit kaikki aallokosta, sekä suorsat sulosiivet. Kaikki nuoret neitosetkin, lapset laulullen iloiset, pojat pienet palleroiset vaikka vanhusten sylistä. Kaikki saisin saapuville, poikaparvetkin pahimmat. Kaikki siivot kansan lapset, myös rinnat riemulliset sekä synkät sydämet, lempiväiset, leikkiväiset jopa juomari juhotkin. Palkkapiiatkin panisin, rengit nekin rentovaiset laulaisin Lapin rajoilta Venäjältä viehättäisin. Tääll on auennut alanko, valon saari saapununna, kansa nuori kasvanunna ihan itsetietoisena. Koittaa parvessa kohota, saada pyyteitä pyhiä, uutta heille uskottua, levitellä leiviskätä. Laulais kallihit kotimme, kultalinnaksi kuvaisi, tekis tenho laulullahan Suomelle suloiset veikot. Laulais nuoret nukkuvaiset kotikorven raatajiksi. Ei ole nuorten nuokkumista, vanhoillisten vaipumista panna valo vaa an alle. Viel on korvessa koloja, teitä täällä tehtävänä, työlle intoa isältä. Sille tuo os siunausta, sille seuralle suloa jok on päässyt pilven alta, alta harmajan hataran. Kun tähän valon vakoja, sivistyksen siemeniä kylvämähän, kyyhöttähän toki Toholampillakin. Jospa saisin satakielen, rastahaisen rallittajan ikilaulajan iloisen saisin sen sanelijaksi teille nuoret neuvojaksi. Saisin Lampin laulavaiset isänmaahan innostuhun, että Lampin lauluseura laulaisi lahen vetoset jokirannat rakkahaksi, rakkahaksi, rauhaisaksi. Laulais veikkojen venettä sovinnolla soutajaksi, laulaos siskomme suloiset käsitysten käymäsille. Laulais rannat rakkahammat raatajille rakkahaksi, purot laulas pulppumahan sokuria, siirappia. Laulais mäen mättähätkin metisiksi mansikoiksi. Puutarhassa Kotikoivun siimeksessä, alla tuomen tuoksuvaisen ompi lempiä levätä, vilvoitella, virvoitella vaivoista väsynehenä, hekenneenä heltehestä. Siellä huokuu hervotonna, lepäelee lempeänä. Huokuu huolet taivahalle ihanalle ilman alle sielun aattehet suloiset, vaivat, huolet huokaukset. Kesän luonto kukkasilla, päivän ruso iltasella viepi lauman lapsukaiset, punaposket pienokaiset. Viatonna vierähtävi sulosella suutelolla luonnon lempiän sylihin. Ei he muista maata muuta eikä vettä vierahista, kun on onni kukkasista tarhan ruusuista omista. Siellä kukki kultaoksa oman isän istuttama, siellä ruusu, päivänkukka äidin kaunis kasvattama. Siellä kasvoi karviainen pikku sormille sopiva. Viinimarjakin makea suloiseksi suuteloksi. 8

11 Kuni immeksi isonet, kasvat neito kaunoiseksi isän pihlaja sinulla äidin kaivon korvasella. Muista tähti tuikkivainen aamun aurinko ihana. Nousi sinitaivahalle, nousi linnut laaksoloista ilman käki inhastansa immen mielilaulajaksi, lapsikullan kuultavaksi. Siellä syttyi sielun virta, illan kaiku ihanin. Vastaa totta Luojallesi, kiitosvirsi Korkealle veisaa veikko, vielä muista päivää lasna huoletonta. Iloinen Aina se iloinen laulaa hyvämielinen hyräilee illat ilman äärilaitaa, aamut aalloille vesien päivät päälle taivahien karjakultaa kankahilla. Iloitse iloinen impi neiti nuori kaunokainen kengättä hyvin kepeä, liukas jalan liikunnalta. Syän sykki huoletonna mieli murheesta vapaana iloitseepi lintu ilman kun on kumppani likellä armas aina nähtävillä hertta vesa vempehillä koivu lehdossa korea visertäjä virvikossa. Iloitsee isämme maalla konsa onnehen tyytyvi rakastuvi rantoihinsa soittaa Suomen suosioksi kansamme kuultavaksi. Syyslaulu Luonto käski laulajaksi, syysilma sykertäjäksi, kaikki ompi nyt kaonnut, turman tielle tuuiteltu linnut Luojan laupiahan. Kaikkivallan vaalimatki lensi, lauloi lyyhytteli meni maille vierahille pakeni pyryperiltä tuiskuisilta tuntureilta. Keon kukka kellahtava, armas ahtehen kanerva lakastui lehteni levolle. Muita liekkö ollukkana? Lehti puussa liehuvainen, tuomi, pihlaja pyhäinen vihanta ja vihriäinen karisi karikkosuolle keikahteli kellahtava. Nurmen tähkä lima vetosen lahen lumme kultainenki katoaisi kunnes kuihtui maaksi muuttui kullainenki mullaksi meni, hävisi. Yö synkkä myrsky raivos tuuli vinha ja vihainen heikon kesäisen hetken, kesähetken heltehimman kaiken kauneuden kaotti. 9

12 Koulutie keväällä Jo on kukka, kirsikukka keolla jo nurmen nukka, armas piste taivahalla hattaralla pilven alla. Rannan virrat vilppahasti, siniaallot aina laski sorja sulo aaltoloilla, kirkkaus jo illan koilla. Eipä muistu, eipä muistu talven raivo kun jo suistu eestä päivän paistehella, kimmehellä kirkkahalla. Koria on koulutiemme, vieret nurmella nukittu, kukkasilla kaunistettu, tuoksuvilla viehätetty. Viel on vaipoista vapaana, huomenet ei huolta anna. Rinta nuori, poski ruusu, kukka sormille sopiva heinän helpe kämmenelle. Viel en muista maata muuta enkä vettä vierahinta, kun on onni kukkasista, kesän illoista iloni, sulo päivän suutelosta. Varis ja harakka Varis vaakkui vainiolla kesäisen keon perällä seisoi aian seipähällä sirotteli siipiänsä. Minä mies matkustaja olin pois omilta mailta, mailta näiltä mainioilta, rannikoilta rakkahilta. Talven viivyin vierahalla talven ajan touhuelin pysyin pois pyryiset päivät, poissa Pohjan laitehilta. Lauloinpa Lapinki mailla Pohjan raukoilla rajoilla, vaakuttelin vainioilla iloiten lapsena inehmon. Tänä suurena suvena, kesäisenä kerkeänä laulan lampahat keolle. Lehmät laulan laitumelle sorealla soitollani. Tämän havaitsi harakka korea kotoinen lintu päässä pienen pihlajaisen, tuomen oksalla ojersi. Tuossa laiska laapottelet mustaturkki tuupottelet, synkkä kuin sysinen säkki, muilla mailla mustununna, tiellä tietämättömällä. Kesällä kerkeät tänne kasvimaita kaivamahan, kynsihin kyläiset pellot. Paarma piikki perässä Häijy poika hännätöinnä hepo hillimättömänä siivut silpoi kärpäsiltä piikit pisti paarmaloihin. Ajoi akkaa hakehen tuolta Toivolan talosta Ilolan ison kylältä. Varotti turma tunnotonna varomatta vanhemmilta. Kun ei kuulunut varoitus kielto kiven heitännästä varpusia varvikosta, lepikosta leivosia kuni oksalla oleili, luonnon helmassa hymyili. Piili peippo pienokainen havukalta harmajalta, viluiselta vierahalta, jonka luita nälkä näykki suoli kurtussa kurisi. Kuoli paarma kiusattuna tuotti turmio häviön. Kasvoi poika kiusaajana paarma toi ikävän onnen akan aina naurettavan. Murisi kuin Musti-koira suhisi kuin suuri paarma, kähisi kuin kärmehyinen sanoi vielä sammakoksi, haukkui hautatoffeliksi, sysikuokaksi kurisi. 10

13 Kun ei nuorena nuhella lasna neittä neuvoella luetella töitä Luojan kielletä kivennakosta linnun pienoisten pesistä Luojan luomista puhuta. Joill on tunto tuskallinen kiven sattuma kipiä tuoll on tuomari totinen. Katsoi kauvas taivahasta rinnassa rikat hatarat luotuin huuon huikianki kuuli hyttysen hyrinän paarman parkuvan suhinan. Wares tuli Pohjolaan Tule tänne Tuomo pieni, vilistele Vilpas poika, Anni astele hepeä, Lyyti hieno lyntystele, kun on varis vaakkumassa lintu vanha liikkumassa, ensin tänne ennättänyt vainiolle vaakkumahan, seipähälle seisomahan, siipiänsä sirottamahan, sukimahan sulkiansa. Näin ennen isäni lauloi, niinpä enoni ehätti. kumpa seisoin seinävieren pälvät kirrellä kyhäilin kuulin herjän hukkumista raakkumista raunioilla. Se on suutari suloinen kelpo kenkien tekijä sepustaja saappahien. Kumpa kirrellä kävelen seison päivän seinuksella. päivä päälliset punaavi kirsivesi pienet kintut, sukat punaraitasiksi pilkkusiksi pistelevi. Jos mun astua pitäisi silloin soitan parupillin. Jospa juosta julkotella, silloin torvehen tohotan, itken ilmoille hyville sulle ilman suutarille. Onpa äitikin elänyt piennä saappahat pitänyt varekselta vanhukselta suloiselta suutarilta, äiti päälliset punaavi saunaveellä haalealla. Silloin soitan äidilleni saunavirren vierähytän, parahutan palkaksehen kun on konsti kerääntynyt parupieksun päällisille. 11

14 Oravan elämä Tuonne Luojani lupasi kuusehen kumisevahan, honkahan humisevahan tuvan tehdä tuppurasta kuusen naavoista kuvata. Ettei näkisi nälkähurtta eikä haukkuja havaitsis pienoisia poikiani, nättöjäni näätiäni. Vaan kun ylenin isoksi kasvoi suureksi sukuni, meni kesä keikutellen ilotellen iltahani yöni seu ut ylpiäsnä syksypuolelle punaisna. Saihe satehet mustat, tuli tuiskuset lumiset. Puut ne kuurahan kurahti havu hyyksi hyyelmäksi. Muutti luonto multa turkin, muutti punaisen pukuni kesävaattehen varusti. Kasvoi karva kaunihimpi talvikauhtana korea, karva kahta karkiampi pääni poloisen menoksi. Tuompa hallikin havaitsi piikkikorva pilkistihe, haisti havusen linnan kuusilinnan kuuristihe, haukku halki aivojeni kautta karvani kaheksi. Enpä itkeä ilennyt häpähälle hännän käänsin kelpo tupsun keikahutin. Puusta toisehen puotin, en sillä sajoa saanut enkä lempeistä lepoa. Tuli mies mitä pahinta inehmoista ilkeintä ohjas kohti outoansa, tuli suuta tuikutteli. Silloin putosin polonen suuhun tuonne suuren hurtan, haukun hammasten välille, koira nieli koiposeni kykenevät kyntöseni. Mies vei vihannan turkin, akka leikkeli lihani, lapset suuhunsa sukivat, kissat pirstoi pikkuluuni, nahan naukui laukkuryssä herran turkin helpeheksi hännän häilyvän pään suojaksi. Hepo-vanhan valitus Synnyin synkällä salolla, armottomalla aholla, synnyin syöttöporsahaksi vaarin varsaksi ylenin. Ensi talven tanssaelin, kesän toisenki iloitsin. Vaan jo syksyn synkettyä, talven aikaisen alussa renki aisoihin asetti, kartut pani kaulahani vaari reuhahti rekehen, istahti isopajulle. Otti ohjat koprihinsa, vitsan saranoihin sovitti. Jo sain onneton opiksi. Vinkuvasta vitsapalosta sika-aijan seipähästä sain minä satakin kuulla tuta tuhat läimähystä. Silloin pelkäsin polonen, kurja laukaten kumohon ojahan opettajani kinoksehen kirkujani. Oisin tauolla totellu siivon mennä sipsutellu, jos ei kiskottu kipeät suuni rauoilla revitty. Eikä viippa vingahtanut seivästetty selköäni halki hartialihani. Oisin armoa anonut, vaan ei suotunna sanoa ihmiselle ilkiälle huutajalle huikialle. Vaan tuo vihanen vaari sursi sirkiän heponsa muutti mustalle Juholle kuoharille, kulkurille. Tie oli tietty mennäkseni ruoska reuhaellakseni 12

15 tasaisilla tanterilla kyläisillä kenturoilla. Sainpa kiitokset kylässä kehumiset kaupatessa läimähykset lähtiessä sivallukset siirtyessä kuritukset kulkiessa. Reessä reheväs ukko akka laiska ahkiossa muita mustia tusina kalpakoita kaksitoista. Vaan jo toisessa talossa pääsin kurja kuormastani, pitkistä pitäjän teistä metsäteille mennäkseni soille sorkutelllakseni tuomahan tukit tuhannet kivikuormat kiskomahan, jotta polvehen pakura solmut selkäsuonihini. Ve in olkani verille lapaluuni lappealle. Kohtapa koni nimeni kesken iän kehno ruuna. Nyt on matka markkinoille kauppapaikoille kopina, Virkku tuli vatsomalla seiväs selkäni paransi rustas ruoskalla isännän. Niit en joua nilkkuvaksi oriit ennen ontuvaksi sai mulla salaisen kaupan rustojalka ruunasella. Vielä viimeisen kesäni karvas kaakiksi kulunut auroa ajeltavaksi kannikoilla katkerilla mäkisillä mannukoilla veän voimani vähiksi kaaun raukka raatoloksi korpeille kotipalaksi suuhun suen ulvovaisen reporeuhkan eineheksi. Koirista kesällä Haavikossa halli juoksi Musti leuhotti lehoja kesäkuulla kultaisella, heinäkuulla helteisellä. Tuli pyyhyen pesälle metsälinnun liitokselle. Hulmihurtta turvattomat höyhenettömät hotaisi jänön pojatkin poloiset ilman vastusta isänsä suojelusta suurempansa. Voi sinä hulmihurtta, rakki häijy raatelija kuleskellen kuusikoilla raaellen kataikoilla, eikä estänne isäntä pane kalma kahlehia, Musti muuhun kytkyehen. Vitsa vitjoihin aseta, ettei söisi syyttömiä, vinguttais viattomia. Linnunpelätin ja harakka Sullempa sulo emäntä, talon muori taitavampi pani pellolle pelätin renki-juhon riihireuhkan. Vanhan hatjakan haotti tuulen tuuiltavaksi, kauhuksi koko kylälle. Minä korea kotoinen lintu vierahalla viihtymätön nauran naapurin pihalla, keikun keskipihlajalla. Joka oksalla osasen talvellaki tanssaelin, pyörähytin pyrstyäni. Ei mua halli hauku, ärise äkäinen hurtta kotoisen koan katolla. Siinä siipeni siniset, sulkani ihan suloiset, vaatteheni valkuaiset. Näytän kantilta kahelta äidin tyttö tyllerölle, emon poika pallerolle. 13

16 Muuttolintu Lensi pois pesästä lintu, peippo pieni varvikosta, pojat pienoiset perässä, hentosiipiset sivuilla kuunnellen kuherrusääntä, vaalivata vanhempata. Joko joukon lentelemme, kilvan vielä kiitelemme ilman piirissä isossa, alla taivahan tasaisen, päällä harmajan havikon, kesälehen kellertävän. Kiitos sulle suuri Luoja, kiitos julkinen Jumala laupiaista lahjoistasi. Kiitos sulle siivo poika, immen alkukin ihana, kerran kurkistit pesähän, katsoit armas kaunihisti tuota pientä turvatonta, jota emonsa elätti kesäkuulla kerkeällä, heinäkuulla heltehellä, elokuulla kuura yöllä syksyn synkkähän elohon. Jos saisin sanoneheksi, kielin kertaellekseni, vaan on kiinni kanta kielen. Luonto laulellen lähemme, kilvan kiitos vierännälle. Tieämmä tiaisen laulun hankisella harmajalla, kuulemme kurenki äänen hattaralla harmajalla. Jää hyvästi, ei iäksi, tule kuulla kultasella parvessa peri hyvässä. Eikös muuta nyt olisi: taivaan tähti välkkymässä Pohjan pitkällä perällä, Lapin laajalla rajalla. Eikö soitella somempi lauleskella laatuisampi, kilvan kiitosta hyräillä. Annoit viljan vierähellä vakavilla vainioilla, annoit heinän heilahella nukkapäillä nurmikoilla. Annoit isännät ilolla vie ä pellolle perettä. Halla-aamun haikialla käskit emännän iloita. Nostit leipäsi lehosta murtumatta, muuttumatta särpimen säviperältä kuhilaiksi kultaisiksi. Laula, jos Lapin rajoilla kansan hallalla herätti unelmoista unteloista. Jos vain raukoilla rajoilla viel on kellä rakkautta, innostusta isänmaalla, kotikuusen korvasella kuulla kiitosta Jumalan, ilovirttä virkiätä. Kuni lauloi lintu Luojan: Jää hyvästi ei iäksi, tulen kuulla kultasella. Laulupuu Mitä itket ihana honka, kuusi kultainen valitat? Itken sitä, ihana mänty, kotikuusi kuikertelen, kun tulee kotikäkeni, likenevi laululintu en ole enää laulupuuna, linnuilla ilosijana. Usein iloiset immet kuuli laulun latvoiltani, viserryksen virveltäni. Vielä lapset leikkiväiset kuuli hetken helkytystä. Vielä ehtoinen emäntä kuuli multa kuiskehia. Punaposki pojatkin kuuli tuulen tuprehia. Itseppä oma isäntä kuuli kukkujan kultaisen. Nyt olen kaadettu katala, vietynä vesiajolle, laskettuna lainehelle jätkä jäykkä hartioilla. Päivän paistaissa lojuvi, rivolauluja latovi, puolet puhui tappeluista. Älä itke ihana kuusi, älä honka huolittele, viel on hongassa humua, kumu kuusessa komea. Menetkö meren selitse, lasket taka lainehien siellä saat suloisen soiton, äänen uuen armahamman. Kasvat siellä kanteloksi, viuluksi väräjäväksi. Sillä ne ihanat immet soreasti soittelevat. 14

17 Sointirauhasta Mitä uikki urpiainen, kuta varpunen valitti, piipitteli pienoisilleen, lapsillehen lauleskeli kuusen kultaisen nenässä, oksalla oravapuien? Kuta laulat kurja lintu, kujerrat sotakeolla. Aavapuolla aamuvirret parvessa ilopakinat. Pöyhistellen, pyöriellen, kyyristellen, hyyristellen iloparvessa parahin, ilojoukoissa isoissa. Suon suurella selällä, nevoilla nenättömillä kukut rahkakumpuloilla, hiien hiekkaharjanteilla. Järven kaunihin katolla, vesilammin lainehilla kuusen kultaisen nenässä, petäjässä pyörähtelet, koivun oksalla osajat. Kelle laulat keikkaselkä, kuta ylpiä ylistät, silosiipi sirkuttelet, käyräsulkanen suhiset? Pian pyssy paukahtavi, tulikurkku tuikahtavi, saaren rannat raikahtavi, kolkot korvet koikahtavi. Kuhun kurja pakeneisit, säikähtänyt sätkähytät? Lennätkö lehon nenälle, mäntysaarelle samoat itkehen iloisiasi kumppanisi kuolemata, kaatumista kaunihisti, laulajasi loppumista. Sortumista soittajasi itkiellös inehmoista, verikoiria valitat, kujertelet kurja lintu, vaikka valta vartioipi, hallitus halullisesti. Soviteltu sointi rauhan tuopi pienille pojilles, ilon sulle itsellesi, levon lepääväisillesi, lain laulutarhallesi. Tuo on aivan tunnotonta sekä kaiketi kamala herkutella heittiösti, syöä muita syyttömiä, ilo häiritä häneltä, lapsi luonnon langetella, sortaa soan tavalla eli ansahan ahistaa, kuristella kurjan lailla, vaikka valtio välissä. Rakas rauhan toimittaja heiluu ruman ruoskan kanssa, vitsan myötä viisahasti. Saattavi sakon alaiseksi, nimen kierii kirjahasi, kuvan varpahan variksen, korpin koukkuaskelehen kotkan kynnellä kyhävi, kalahaukan höyhenellä pyytäjän pyhättömäksi, raatajan rahattomaksi, koko miehen mitättömäksi, ampujan avuttomaksi. Kauhu ompi katsojalle irvi siivo ihmiselle luvatonta Luojaltakin, vapaatonta valloiltakin pyytää pyhät, ariet, keväimet ja kesän ajat. Ampuu joutsenet joesta, hanhet suolta surkialta, suorsalinnut suvannolta, tavit laineitten laelta, teeret laulutantereilta, metsot kuusen kukkulalta, riekot lengalla levolta, pyyhyt havun haarukalta, jänö kuusen kullan alta, oravat oksalta petäjän, ampuu hirvet hirviästi, harvat maastamme majavat. Tästä vaivanen valitti, uikutteli urpiainen nähdessä nämä kamalat, jutut kummat kuullessahan. Vaikka poikaset pienenlaiset perin heikot on pesässä tuon on kalma kaatanunna, nuoli nuupannut polosen emokullan kuolettanut. Tuttu on turvansa kaonnut mennyt kalman kattilahan, patahan pahan pakanan. Pojat huokaa huolekseni, valittaa vähäväkiset, tuskan alla turvattomat nälän kourissa kovissa, vilun kynsissä viruvi, heltehessä hengittävi kunnes kuihtuu luonnon kukka, 15

18 vaipuu ilman vanhemmitta pikku syöjien sylihin, mahaan pahojen matojen tahi haukan haltioihin, korkin kourihin kovien. Talonpoika tattarainen hiipii yöllä yksinähän, hämärällä hääläelee tällä armahan ajalla, luvattomalla luvulla nimismiehen miettimättä, vartomatta vallesmannin, herrakullan kuulematta teeren laulutanterille, metson mahtavan maisemille. Eipä huoli huonot herrat, metsänvartijat varota, ruunun puistossa puhele, hirvikoirat koikottele, virantyössä työnnyttele, jahtipaikoille pakene asehettoman avuksi. Olis paljonkin panoa, pimiässä piirtämistä, tuhat tuhmia tapoja, sata pahaa pantavata valistuneitten valohon, silmihin sivistyneitten, hurskahien huomiohon, kansan kasvavan etehen, kultalasten kuultavaksi, kesäpyynnistä pahasta. Onni olkohon hyville, rauha, riemu rintoihinne. Sieni Kuuleppa suloinen sieni, tatti kaunis kasvavainen tuolla peltojen perillä hakamaalla hallasella kasvanunna kaunihiksi Suomen suurilla saloilla, kaunihilla kankahilla. kylvämättä, kyntämättä meille kaikille kasonnut, kauan piilossa pysynyt hoksaamatta herkkusuilta. Härkä ensin herkun tunsi, sienen löysi santasaari, maijontuoja mansikkamme. Inhoi tuota ihmistyhmä sitä palmikin palasta, vaan kun herrat herkkusuiset otti lehmän leipäpullan, härän paistin painahutti, maisteli makupalana, herkullisena hyvänä, ravintona runsahana tiesipä talonpojatki herrain herkuksi hyväksi, oman suunsa suosikiksi. Oi, sinä Suomen suuri herkku se on sinun vikasi, paha tapa tatti kulta et sä pyöri pyhäinen pulla, tule tuomatta tupahan, et panematta patahan, mene suuhun suistamatta. Jos sä pääset päälle kielen, suuhun laiskanki laelle kauan et tanssi tatti kaunis, kielen päällä kiikuttele, kun jo suilahat sulusta, alas vatsahan valahat. 16

19 II Koti ja perhe Muistatko? Muistatko sinisen sotkan tahi kultaisen kanasen? Kaunoisen kesäisen aamun sekä päivän riemullisen, koska vaivoista vapahat huoletonna huomisesta. Syän sykki rinnassamme, loihe hetken herttaisemman ajan vielä autuaamman kun me lasna laulelimme kasvavana kaikutimme emon saamilla saloilla ison kullan kankahilla. Vaan on entiset ilomme laannut lapsuuen ihana. Rusko peittyi alle pilven sinervä salon sijalle. Aika veihe veikkoseni tuoni temmannu sisaren. Naitu neiet naapurista tytit toisista taloista. Yksi on viety Viipurihin, toinen Tornion joelle, kolmas saatettu Savohon, Hämehesen häilytetty. Ei moni minua muista, ennen enkan juoksennasta leskistä leputtaissa. Sain sun paljolla hypyllä leikillä viattomalla sivulleni sirkiämmän kaunihimman kaulahani. Olin neinnä nuorempana Olin impenä minäki ennen neinnä nuorempana, kuljin kukkana keolla, keikuin kelta-ahtehella. Nyt olen laiha lapsiseni, maan paras parusissani. Yksi on poika polvellani, kaulassani kaksi muuta, kolme kotimäellä, neljä neinnä hempeänä, kuusi kultana kylällä, seitsemän meren selällä, kaheksan on kaartilaista. Kumma jos on kurttusena neien posketkin punaiset, jos on hapsi harmajana neinnä kun on kellertävä, jos on koukku konttiluilla ennen valmis varreltani, jos on muoto murheellinen, ennen hurja huoletoinna, impenä iloitsevana. Olin nuorena Muistan vielä myöntäjätkin, nuotkin nuorena oloni. Olin kukkana keolla alli lahen lainehilla, siikana silavesillä, pulmu päivän pälvähällä. Olin kuulu kunniasta, neito maine mahtavasta, neiti nuori, luontolapsi silmiltäni siivollinen, katsannoltani koria. Ois mun silloin ottanunna tasaiset talon pojatkin, rengitkin hyvin hymyili, lesket lepäs vieressäni, kuni kala kaislikossa, hauki rannan heinikossa. En sitä silloin älynnyt, tienny tietä mutkalliseks, kuni sulhot suuta antoi, kättä loihe käymämiehet. Sivu päästin siivolliset, rahalliset raitehelle, huonot pilkkana pitelin, nauroin naapurin pojille. En sitä silloin tiennyt, äsken vasta ällistynyt, kun menin tyhmä työttömälle, rengin perähän rupesin, jonk oli pullo puolin juotu pantu palkka lekkerihin, 17

20 kekrinä oli kelpo velho. Toki jos vähä torasin, äänsin äitinä kuria, koprin kohmi hapsiani, hirmuisin hieruksiani, laahoi mulla laattiata, pitkin siltoa silitti, hiersi vielä hiilihangon poikki loukosta lopetti, selkähäni seivästeli, nakkas päälle naukun uuen puolen kurni pullostansa. Kaikki palkkansa kalisti aina aumoisen kitahan. Minä raukka mierontielle, mierontie minut väsytti. Minä kyyrännyin kylälle, kylä mulle kyytin antoi pitkiä pitäjän teitä. Takkapenkillä taloni, kivi kova pöytänäni, loruruoka loppujani palaset parahiani, jäännökset perihyviä. Lasten haukut huoliani entisyys ikäviäni, alhaisuus ani pahoja. Kaikki rakkaus peittää Minun on kultani koria vaikk ois muita mustempiki. Minun impeni ihana vaikka kalpa kasvoiltansa. Häll on silmätkin siniset, vaikka musta murjottaja, kaunis hän on katsannolta vaikka varjo kasvoiltansa. Hän on sirkiä sivulta, vaikka koukku konttiluilla. Hällä luonto lauhkiampi, vaikka kankku karvapäässä. Sen siivoksi sanoisin vaikk ois sika siivon kanssa. Talon tarkaksi sanoisin vaikka tuhat tuhloaisi. Puheliaaksi puhuisin vaikk ois mörkö mököttäjä, tuittu polttaja tupakan niin mä piipun piilottaisin. Vaikka julma juoja viinan juomattomaksi julistan. Vaikka vielä valehteleisi vakuutan valehettomaksi. Vaikk ois hupsu huuliltansa viisahaksi väittelisin. Syän, mieli synkkä oisi valoisaksi vahvistaisin. Lempeni (Tuutulaulu) Tuutu, tuutu lempeni tuutu pikku lasta. Eipä äiti herkiä sua tuutimasta. Tule luokse lempeni, tule Nukku-Matti, laulapa sa lempeni vielä nukkuvaksi. Tyyni rauha, lempeni, unen helma hellä. Saatpa vielä iloita isän kämmenellä. Sitten pikku lempeni hieno liinaposki, itkuvirsi pienikin äidin huolta koski. Äidin helma, lempeni, pehmeämpi muuta, vaikka kuinka itkenet äiti antaa suuta. Rakastaa sua, lempeni, tuntuu vaikealle. Antaisinko lapseni sinut enkelille. Luojan luokse, lempeni äiti sinut kantaa, vaikka sydän itkeekin enkelille antaa. 18

Kalevala AINO-TARU Ote neljännestä runosta

Kalevala AINO-TARU Ote neljännestä runosta Kalevala AINO-TARU Ote neljännestä runosta AKSELI GALLEN-KALLELA: AINO-TARU, TRIPTYYKKI, 1891, YKSITYISKOHTA ATENEUMIN TAIDEMUSEO. KUVA: KANSALLISGALLERIA / HANNU AALTONEN Tuopa Aino, neito nuori, sisar

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista)

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Virpomaloruja (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Voilusikka lehmästäis, muna kanastais, pannukaakku taikinastais, markka kukkarostais! Luppaatkos munan, luppaatkos

Lisätiedot

Lue lapselle runo päivässä

Lue lapselle runo päivässä Lue lapselle runo päivässä Runot kirjoitti: Kaarina Helakisa Vihkosen kuvitti: Minna-Maria Virtanen Viikon runot valitsi: Kaija Haapalinna-Lintinen Runovihkon taittoi: Riikka Käkelä-Rantalainen Olipa kerttunen

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen Lue lapselle runo päivässä 2014 Kuvitukset: Mirkka Eskonen Maanantai Oravasatu Oli orava. Unessa hännällään se purjehti kauas etelään. Siis lenteli häntä purjeenaan. Siitä tässä nyt kerrotaan. Se saapui

Lisätiedot

Karita Nyqvist. Täydesti tuntien. runoja

Karita Nyqvist. Täydesti tuntien. runoja Karita Nyqvist Täydesti tuntien runoja Täydesti tuntien Karita Nyqvist Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN 978-952-235-283-5 Iloa ja eloa 5 6 Ajatusloitsu Anna onnen olo otsaani hivele

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry

1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry KEKSI SUKUNIMI SEURAAVILLE ETUNIMILLE 1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry KEKSI ETUNIMI SEURAAVILLE SUKUNIMILLE 1. Laine 2. Sillanpää 3.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HYVÄ PAIMEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoi tämän vertauksen parannettuaan sokean (=viime sunnuntain

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014. Yhteislaulut

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014. Yhteislaulut Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014 Yhteislaulut Joulu on taas (Trad.) :,: Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. :,: :,:Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo. :,: :,:

Lisätiedot

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C C E F G C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan C G C G Kuinka kauniisti kaiken teki

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

PALVELIJOILLE USKOTUT LEIVISKÄT

PALVELIJOILLE USKOTUT LEIVISKÄT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PALVELIJOILLE USKOTUT LEIVISKÄT 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

MUISTOLAUSEET, MUISTOKIRJOITUKSIA, VÄRSSYJÄ JA SURUNVALITTELUJA

MUISTOLAUSEET, MUISTOKIRJOITUKSIA, VÄRSSYJÄ JA SURUNVALITTELUJA MUISTOLAUSEET, MUISTOKIRJOITUKSIA, VÄRSSYJÄ JA SURUNVALITTELUJA Korttiin tai nauhaan laitetaan tavallisesti ensin kenelle (katso A. MUISTOLAUSEITA ) ja keneltä ja viimeisenä mahdollinen muistokirjoitus/värssy

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Suurin kiitos kuuluu Sinulle Jeesus. Kaikki sydämestäni kumpuavat laulut ja ajatukset kääntyvät lopulta siihen toivoon, joka olet minulle.

Suurin kiitos kuuluu Sinulle Jeesus. Kaikki sydämestäni kumpuavat laulut ja ajatukset kääntyvät lopulta siihen toivoon, joka olet minulle. Lauri, olet paras ystävä, elämäni rakkaus ja sielunkumppani. Mitähän mä olisin, jos et olisi rinnallani? Kiitos siitä, että olet meidän pojille upea isä, koska sillon on helppo myös olla hyvä äiti. Kiitos

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

J. L. "T Ä M Ä U N I O N T A U T I"

J. L. T Ä M Ä U N I O N T A U T I J. L. "T Ä M Ä U N I O N T A U T I" (lauluja) Hajallani sata vuotta sitten maahan kaivettiin jotain mistä suvussamme aina vaiettiin aika painoi lasten piilotajuntaan epäselvän olosuhteen mädän hajun taa

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen 1965, 2005 1 2 On ahdasta ja sokeat ohjaavat täällä sokeita. On vaikeaa toimia vaikeaa työskennellä. Älä periksi anna, valitse kivisin tie;

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS Maarit Tamminen-Sutac KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS runoja Kasvamisen kipeä kauneus Maarit Tamminen-Sutac Kuvat: Maarit Tamminen-sutac, Mari Mäkelä, Teuvo Littunen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta,

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lauluäänet ja piano (ellei toisin mainittu)

Lauluäänet ja piano (ellei toisin mainittu) Nuorten laulukirja II, op. 134A Lauluäänet ja piano (ellei toisin mainittu) Sävelletty 1927 tai aikaisemmin Käsikirjoitus Ei tunneta Ensijulkaisu Valistus, Helsinki 1927 Lisäjulkaisu Valistus, Helsinki

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA

VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoo tämän vertauksen heti edellisten vertausten

Lisätiedot

KYLÄN LAPSET SUONIO HILKKA FINNE KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA, HELSINKI KIRJOITTANUT KUVAT PIIRTÄNYT

KYLÄN LAPSET SUONIO HILKKA FINNE KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA, HELSINKI KIRJOITTANUT KUVAT PIIRTÄNYT - -» "» -- -. -~~-»'"" ^ 1«U. II Ml IMI lii-».. - -s, _U _,u._.llu:!ujl_^ "»^ IJL, KYLÄN LAPSET KIRJOITTANUT KUVAT PIIRTÄNYT SUONIO HILKKA FINNE KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA, HELSINKI SUONIO KYLÄN LAPSET

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

SUOMfllfllSCT KfiNSfiNSfiDUT

SUOMfllfllSCT KfiNSfiNSfiDUT SUOMfllfllSCT KfiNSfiNSfiDUT 5. löinsadut toimittanut Pirkko-Liisa Rausmaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki Sisällys Johdanto METSÄNELÄIMET 17 s 1. Ketun kalavarkaus 17 2 Miten karhu hävitti häntänsä

Lisätiedot

*** Ystäväni, rakastettuni, Sinkurani minun. Timo *** Ripe! Oot mun turva ja kallio, paras ystävä. Rakastaen Kyllikkisi :D ***

*** Ystäväni, rakastettuni, Sinkurani minun. Timo *** Ripe! Oot mun turva ja kallio, paras ystävä. Rakastaen Kyllikkisi :D *** Ystävä. Tuuli huilutti lumesta vallin, kaikkeni annoin ja ottaa sallin ennen en tiennyt,mitä on suru nyt mukana mulla, vain onnen muru Ei kesään kestänyt onni tuo vaan niinkuin keväinen virranvuo se mereen

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SALOMON RUKOUS

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SALOMON RUKOUS Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SALOMON RUKOUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

SORIA MORIAN LINNA Tuhkapojan seikkailuja. Theodor Kittelsen

SORIA MORIAN LINNA Tuhkapojan seikkailuja. Theodor Kittelsen SORIA MORIAN LINNA Tuhkapojan seikkailuja Theodor Kittelsen Eräänä päivänä Tuhkapoika oli levittelemässä tulisijaan kertynyttä tuhkakasaa, kun siinä kytevät kekäleet vierähtivät esiin ja niistä muodostui

Lisätiedot

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta.

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Näytelmä Joulusatu : sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Laatinut: Jaroslava Novikova Opetuskommentit: 1. Kyseessä on draamaa. Esitimme

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

Satu Lepistö 27.2.2009

Satu Lepistö 27.2.2009 PIRKANMAAN KIRJOITUSKILPAILU 2009 Marian oireyhtymä Runoja Satu Lepistö 27.2.2009 Tehdään tämä nyt, sidotaan silmät. Kävellään sokeina rakennustyömaan läpi, löydetään silmänpuhkioksat, kuran haju. Otsalla

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 37/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 5.8.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 37/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 5.8. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) RIKAS NUORUKAINEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Matt. 19: 16-30 Eräs

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot