Nuoret ja tulevaisuuden muutos. Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of World Population 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuoret ja tulevaisuuden muutos. Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of World Population 2014"

Transkriptio

1 1.8 Nuoret ja tulevaisuuden muutos Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of World Population

2 Toimittajat: Marianne Keyriläinen, Elina Korhonen ja Laura Lipsanen Tilastojen toimitus: Marianne Keyriläinen Raportin on alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta State of World Population The Power of 1.8 Billion. Adolescents, Youth and the Transformation of the Future lyhentäen suomentanut Mira Rantakeisu. Ulkoasu: Otto Paakkanen Kannen kuva: Ami Vitale/Panos ISBN printti: ISBN pdf: Helsinki 2014 Nordprint Julkaisu on tuotettu ulkoasiainministeriön kehitysyhteistavaroin. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön virallista kantaa. Vain ilmaisjakeluun. 2

3 Nuoret ja tulevaisuuden muutos Commerce and Culture Agency/ Image Bank/Getty Images Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of World Population

4 SISÄLLYS * ESIPUHE... 5 NUORET: ISOJA LUKUJA, ISOJA HAASTEITA, ISOJA MAHDOLLISUUKSIA & UNFPA NUORET JA VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN TUOMA HYÖTY YHTEISKUNNILLE HAASTEITA NUORTEN KASVULLE JA KEHITYKSELLE PANOSTAMINEN INHIMILLISEN PÄÄOMAN KASVATTAMISEEN ON AVAINASEMASSA POLITIIKKA, INVESTOINNIT JA VÄESTÖNMUUTOS NUORET JA KESTÄVÄ KEHITYS NUORET JA TULEVAISUUS Tilastot Tilastojen indikaattorit Cristina Garcia Rodero/Magnum Photos

5 ESIPUHE AP Photo/Mel Evans Maailmassa elää tällä hetkellä 1,8 miljardia vuotiasta nuorta, ja nuorten lukumäärä kasvaa nopeimmin köyhimmissä maissa. Sukupolven 600 miljoonalla nuorella tytöllä on erityisiä tarpeita, haasteita ja tulevaisuuden tavoitteita. Nuoria aikuisia ei ole koskaan ollut näin paljon. Nuoret muodostavat valtavan taloudellisen ja sosiaalisen potentiaalin. Se, miten vastaamme nuorten tarpeisiin ja tavoitteisiin, tulee määrittelemään koko maailman tulevaisuuden. Koulutus on kaiken kehityksen keskiössä. Nuorten hankkimien tietojen ja taitojen tulee vastata nykyisen talouden tarpeita. Koulutuksen tulisi mahdollistaa nuorten kasvu keksijöiksi, ajattelijoiksi ja ongelmaratkaisijoiksi. Investoinnit terveyteen, mukaan lukien seksuaaliterveyteen, on myös tärkeää. Nuoren tulevaisuuden mahdollisuudet laajenevat, kun hän voi siirtyä terveenä nuoruudesta aikuisuuteen. Oikealla politiikalla ja investoinneilla valtiot voivat saavuttaa väestörakenteen tuoman edun joka syntyy, kun kuolleisuus ja syntyvyys laskevat. Suuremmalla työntekijäreservillä ja pienemmällä huollettavien määrällä valtioilla on suuremmat mahdollisuudet nopeaan talouden kasvuun ja vakauteen. Jotta saavuttaisimme tämän väestörakenteen tuoman edun, tarvitsemme investointeja. Kansainvälinen tuki voi mahdollistaa seuraavien sukupolvien keksijöiden, asiantuntijoiden, johtajien ja yrittäjien kehityksen. Kaksikymmentä vuotta sitten Kansainvälisessä väestö- ja kehityskonferenssissa 179 valtion johtajaa allekirjoittivat toimintaohjelman, joka tunnusti nuorten roolin kehityksessä. Nyt meillä on mahdollisuus määritellä seuraavan kehitysohjelman raamit, jotka voidaan rakentaa oppimamme pohjalle. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa nuoria. Se sisältää indikaattoreita ja tavoitteita koskien koulutusta, taitojen kehitystä, työllisyyttä, terveyttä - erityisesti seksuaaliterveyttä, nuorten osallisuutta ja johtamista. Nuoret tulee asettaa keskiöön tulevaisuuden visioissa, jotta tulevaisuuden kehitys olisi kestävää, ja saisimme sellaisen tulevaisuuden kuin haluamme. l Tri Babatunde Osotimehin YK:n väestörahasto UNFPA:n pääjohtaja 5

6 LUKU 1 6

7 NUORET: ISOJA LUKUJA, ISOJA HAASTEITA, ISOJA MAHDOLLISUUKSIA Nuoret merkitsevät. He merkitsevät, sillä heille kuuluu olennaisesti ihmisoikeudet, joiden toteutumisesta on pidettävä kiinni. He merkitsevät, sillä tällä hetkellä maailmassa elää ennätykselliset 1,8 miljardia nuorta. Silti nuorten tarpeet usein ohitetaan. Tämän on muututtava, sillä jos nuoria ei huomioida, vaarannetaan yhden sukupolven tulevaisuus ja samalla yhteiskuntien mahdollisuus kestävään kehitykseen. Maapallollamme elää enemmän vuotiaita nuoria kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. On olemassa maita, joissa yli kolmannes väestöstä on nuoria. MIKSI TÄHÄN PITÄÄ KIINNITTÄÄ HUOMIOTA? Joissakin maissa nuorten ikäluokan kasvu on ohittamassa talouden kasvukyvyn ja peruspalveluita tarjoavien instituutioiden kyvyn vastata kasvavan väestöryhmän tarpeisiin. Pystyvätkö koulut ja yliopistot vastaamaan koulutustarpeeseen? Joka vuosi noin 120 miljoonaa nuorta saavuttaa työssäkäynti-iän. Onko heille tarjota riittävästi työpaikkoja? Ovatko terveyspalvelut tarpeeksi kestäviä? Onko nuorilla tarpeeksi tietoa ja palveluja ennenaikaisen ja suunnittelemattoman vanhemmuuden välttämiseksi? NOIN YHDEKSÄN KYMMENESTÄ VUOTIAASTA NUORESTA ELÄÄ KEHITYSMAISSA. 7 UNFPA/Camila Rodrigo

8 UNFPA Olen taitava ja luova. Nuorena ihmisenä minulla on innovatiivisia ratkaisuja maani sosiaalisiin ongelmiin tuoreita ideoita, jotka auttavat kehittämään maatani. Robert Nkwangu, Uganda Nuorten ennätyksellisen suurella määrällä on suuria vaikutuksia mille tahansa valtiolle. Se, ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia, riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin valtiot vastaavat nuorten tarpeisiin sekä mahdollistavat heidän yhteiskunnallisen osallistumisensa. Valtiot voivat valita: nähdäänkö kasvava nuorten määrä rasitteena vai mahdollisuutena? Oikeilla poliittisilla päätöksillä ja investoinneilla sekä nuorten osallistamisella, ihmiskunnan historian suurimmasta nuorten sukupolvesta voi tulla tulevaisuuden ongelmanratkaisijoita ja yhteiskuntien kehittäjiä. Tällä hetkellä nuorten määrä on hieman alle 1,8 miljardia maailman kokonaisväkiluvun ollessa 7,3 miljardia. Vuonna vuotiaiden määrä oli 721 miljoonaa, ja maailman kokonaisväkiluku 2,5 miljardia (YK:n talous- ja sosiaaliosasto, 2014). YK:n väestöjaosto arvioi, että vuotiaiden määrä tulee saavuttamaan kahden miljardin rajan vuosisadan puoleenväliin mennessä. Pienet muutokset syntyvyys- tai kuolleisuusluvuissa voivat kuitenkin helposti muuttaa tulosta. Suuri ja yhä kasvava nuorten väestöryhmä haastaa jo nyt monia alhaisen tulotason maita, joissa valtion kapasiteetit ja resurssit ovat rajalliset. Nuorten sukupolvea - niin poikia, tyttöjä, teini-ikäisiä kuin nuoria aikuisiakin - on valmisteltava tulevaisuutta varten ja heidän tarpeisiinsa on vastattava. Tämä vaatii investointeja. Vaikka väestön ikääntyminen on toistuvasti uutisotsikoissa ja taloustieteilijöiden ja päätöksentekijöiden huulilla, ihmiskunta kokonaisuudessaan on silti hyvin nuori. Suurin osa nykyisin elossa olevista ei ole vielä saavuttanut edes 30. ikävuottaan. Maailman 48 vähiten kehittyneiden maissa suurin osa väestöstä on lapsia (alle 18-vuotiaita) tai teini-ikäisiä (10 19-vuotiaita). Itä-Timorissa, Afganistanissa ja viidessätoista Saharan eteläpuolisessa maassa puolet väestöstä on alle 18-vuotiaita. Nigeriassa, Ugandassa ja Tšadissa puolet väestöstä on alle 16-vuotiaita. Kuudessa maassa viisi näistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Israelissa väestö on itse asiassa nuorentumassa ikääntymisen sijaan. Tämä tarkoittaa, että väestön keski-iän on ennustettu laskevan vuosien välillä. Joissakin maissa, kuten Nigeriassa tai Burundissa, tämä nuorentumisprosessi jatkuu ainakin vuoteen 2020 asti ennen kuin kääntyy laskuun. Vuoden 2020 jälkeen ikääntymisen on arvioitu jatkuvan eri lukemin kaikissa maailman valtioissa. Nuorten 8

9 50% 17 kehitysmaassa puolet väestöstä on alle 18-vuotiaita. suhteellinen osuus, vaikkakaan ei heidän absoluuttinen määränsä, tulee laskemaan ajan myötä. Tämä tosiasia yhdistettynä käynnissä olevaan muutokseen maailman väestön ikärakenteen suhteen, luo riskejä, mutta tarjoaa myös mittaamattomia mahdollisuuksia. Ikääntyneillä on usein nuoria enemmän varoja käytettävissään, jolloin esimerkiksi heidän käyttämiensä palveluiden ja hyödykkeiden kulutus voi kasvattaa kyseisten palvelutarjoajien määrää. Nouseva kysyntä palveluille tarjoaa merkittäviä sijoitusmahdollisuuksia ja vaikuttaa taloudelliseen kasvuun. Nuorten työttömyys aiheuttaa kuitenkin turhautumista, joka on joissakin yhteyksissä aiheuttanut sosiaalisia levottomuuksia tai hallitsematonta muuttoliikettä. Nuorisovoittoiset valtiot Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä eteläisessä ja läntisessä Aasiassa kohtaavatkin tai tulevat pian kohtaamaan suuria haasteita. Jos panostetaan siihen, että kehitysmaissa kaikilla on keinot ja valtaa päättää vapaasti ja vastuullisesti omasta lisääntymisestään, syntyvyys tulee laskemaan. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kun ihmisillä on vapaus valita, he usein valitsevat pienemmät perhekoot. Pienempi syntyvyys sekä lapsikuolleisuuden vähentäminen ja väestön elinajan pidentäminen luovat paitsi väestöllistä muutosta myös yhteiskunnalle hyödyllistä väestörakennetta, josta puhutaan seuraavassa kappaleessa. MISSÄ NYKYAJAN NUORET ELÄVÄT Suurin osa tämän päivän nuorista elää köyhissä maissa. Tämä tarkoittaa, että nuorten mahdollisuus kouluttautua ja saada kattavaa terveydenhuoltoa on puutteellista ja elämä konfliktien ja väkivallan keskellä on arkipäivää. UNFPA/Micka Perier 9

10 MAAILMAN NUORET MUUTOSKEHITYS VUOSINA 1980, 2015 JA vuotiaiden osuus väestöstä % % 30 % tai enemmän vuotiaiden osuus väestöstä % % 30 % tai enemmän vuotiaiden osuus väestöstä % % 30 % tai enemmän

11 89 prosenttia maailman vuotiaista, melkein yhdeksän kymmenestä, elää kehitysmaissa. Nuoret muodostavat vähän alle neljäsosan maailman väestöstä. Maailman vähiten kehittyneissä valtioissa (YK:n kategoria, joka sisältää 33 Saharan eteläpuolista maata Afrikassa, kahdeksan Aasiassa, kuusi Oseaniassa ja Haitilla) ikäryhmä käsittää 32 prosenttia väestöstä. Kehittyneimmissä maissa luku on 17 prosenttia. Intiassa on maailman eniten vuotiaita, 356 miljoonaa. Intian luku jättää jälkeensä jopa Kiinan, jossa nuorten määrä on 269 miljoonaa. Kiinan jälkeen nuoria on eniten Indonesiassa (67 miljoonaa), Yhdysvalloissa (65 miljoonaa), Pakistanissa (59 miljoonaa), Nigeriassa (57 miljoonaa), Brasiliassa (51 miljoonaa) ja Bangladeshissa (48 miljoonaa). Maailman vähiten kehittyneimmissä maissa nuorten osuus kokonaisväestöstä saavutti huippunsa vuoden 2010 paikkeilla. Osuus on alkanut vähentyä tämän jälkeen. Toisin on kuitenkin nuorten kokonaismäärän. Kehitysmaissa elää yhä enemmän nuoria joka vuosi. Joissakin Saharan eteläpuolisissa maissa syntyvyys on vain niukasti laskussa samalla, kun synnytysikäisten naisten määrä on jyrkässä nousussa. Tämä johtaa nuorten, lasten ja teini-ikäisten määrän nousuun. Nämä maat kohtaavat suurimmat haasteet perusterveydenhuollon, koulutuksen ja työllisyyden varmistamiseksi ITSEMURHA TEINITYTTÖJEN YLEISIN KUOLINSYY Maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin tyttöjen ja nuorten naisten kuolinsyy ovat raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan teini-ikäisten ( vuotiaiden) keskuudessa kuolleisuus raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin on laskenut merkittävästi vuodesta Näin on erityisesti alueilla, joissa äitiyskuolleisuuslukemat ovat olleet suuria. WHO:n mukaan positiivisen kehityksen taustalla ovat valtioiden intensiiviset toimet lapsi- ja äitiyskuolemien estämiseksi, joihin osaltaan on kannustanut YK:n viides vuosituhattavoite (äitiyskuolleisuuden vähentäminen kolmanneksella vuoteen 2015 mennessä). Tästä huolimatta kuolema raskauden ja synnytyksen aikaisten komplikaatioiden vuoksi on hyvin yleistä varsinkin kehitysmaiden nuorten keskuudessa. Maailmanlaajuisesti ikäisten tyttöjen johtavin kuolinsyy on tällä hetkellä itsemurha. Tämä herättää kysymyksiä nuorten naisten mahdollisuuksista ja toiveista, erityisesti kehitysmaissa, missä suurin osa heistä elää (Maailman terveysjärjestö WHO 2014). Vaikka nuorten henkistä terveydentilaa ei olekaan tutkittu kattavasti, se on kuitenkin yhä enenevässä Population in billions Population in billions Population in billions NUORTEN OSUUS VAIHTELEE AJAN JA KANSALLISEN KEHITYSTASON MUKAAN (Väestömäärät miljardeissa) MAAILMANLAAJUISESTI 12 Maailman kokonaisväestö vuotiaat KEHITTYVISSÄ MAISSA 10 Kehittyvien maiden kokonaisväestö 8 Kehittyvien maiden vuotiaat VÄHITEN KEHITTYNEET MAAT 3 Vähiten kehittyvien maiden kokonaisväestö Vähiten kehittyvien maiden vuotiaat

12 TEINI-IKÄISTEN TYTTÖJEN RASKAUDET OVAT YLEISEMPIÄ ALUEILLA, JOISSA NUORIA ON PALJON vuotiaiden 200 tyttöjen synnytykset Number of births annually per 1,000 females aged Synnytykset tuhatta vuotiasta naista kohden vuosittain Placement of countries in UNDP Gender Inequality Index, 2013, in which 0 equals Ratio of girls for each boy enrolled in secondary school complete equality and 1 extreme inequality vuotiaiden Percentage of to prosenttiosuus 24-year-olds in väestöstä population SUKUPUOLTEN VÄLINEN EPÄTASA-ARVO TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESSA Sukupuolten väliset erot toisen asteen koulutuksen oppilasmäärissä. 168 maata, Tyttöjen osuus jokaista poikaa kohden toisen asteen oppilaitoksissa vuotiaiden Percentage of to prosenttiosuus 24-year-olds in väestöstä population SUKUPUOLTEN VÄLINEN EPÄTASA-ARVO ON YHTEYDESSÄ NUORTEN SUUREEN MÄÄRÄÄN YK:n kehitysohjelman sukupuolisyrjintäindeksi sekä nuorten osuus väestöstä, 152 maata. Maiden sijoittuminen YK:n sukupuolisyrjintäindeksille (2013). 0 = täydellinen tasa-arvo 1 = erittäin suuri epätasa-arvo vuotiaiden Percentage of to 24-year-olds prosenttiosuus in population väestöstä joka päivä joutuu tyttöä lapsivaimoksi, vuosikymmenessä lapsivaimoksi joutuu 140 miljoonaa tyttöä määrin tunnustettu maailmanlaajuiseksi haasteeksi. Nuorten mielenterveys voi korreloida niiden kehityksen esteiden kanssa, joita nuoret monissa maissa kohtaavat ja sillä on myös suuri vaikutus sekä eliniän odotukseen että elämänlaatuun. Psyykkiset ongelmat muodostavat suuren osan kaikenikäisten terveyden haasteista. Suurin osa psyykkisistä ongelmista alkaa vuotiaana, vaikka ne usein ilmenevät ja diagnosoidaankin vasta myöhemmällä iällä. Heikko seksuaaliterveys on eräs tärkeimmistä tekijöistä psyykkisten ongelmien syntymisessä. Hiv aiheuttaa maailmanlaajuisesti toiseksi eniten teini-ikäisten kuolemia. WHO:n mukaan hivin aiheuttamien kuolemien määrä on nousussa teini-ikäisten keskuudessa. Tytöt ja nuoret naiset ovat erityisen alttiita hiv-tartunnoille. Lisääntyneet hiv-kuolemat ovatkin osoitus siitä, että yritykset vastata nuorten tarpeisiin, erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten seksuaaliterveyden osalta, ovat hivin suhteen epäonnistuneet. Myös lapsiavioliitot ovat vaara tytöille ja nuorille naisille erityisesti niissä maissa, missä nuorten osuus väestöstä on suuri. Joka päivä tyttöä joutuu lapsivaimoksi. Vuosikymmenessä lapsivaimoksi joutuu 140 miljoonaa tyttöä. Lapsiavioliitot ovat jopa yleistymässä, osittain väestöllisistä syistä. YK:n väestörahasto UNFPA:n (2012) mukaan kasvava nuorten osuus uhkaa kasvattaa myös lapsiavioliittojen määrää kehitysmaissa. Lapsiavioliittojen seurauksena ovat usein aikaiset raskaudet, joten ne ovat myös yhteydessä raskauden ja synnytyksen aiheuttamien komplikaatioiden yleisyyteen. Lapsiavioliittoon joutuneet tytöt kärsivät myös muita enemmän väkivallasta. ULOS NOIDANKEHÄSTÄ Korrelaatio nuorten korkean väestönosuuden ja kehityksen esteiden välillä ruokkii nuorten huonojen elämänmahdollisuuksien noidankehää. Esimerkiksi perhesuunnittelun tarve on yleensä suurin nuorisovoittoisissa maissa asuvilla tytöillä ja nuorilla naisilla. He ovat myös haavoittuvaisimpia hiville ja muille seksiteitse tarttuville taudeille. Sukupuolesta johtuva 12

13 Commerce and Culture Agency/ Image Bank/Getty Images syrjintä vahingoittaa tyttöjä ja nuoria naisia etenkin väestöissä, joissa nuorten osuus on suuri. Koulutus mahdollistaa yhteiskunnallisen ja taloudellisen osallistumisen. Tytöt ja nuoret naiset kohtaavat kuitenkin suuria esteitä etenkin toisen asteen koulutukseen pääsemisessä. Kuten YK:n kehitysohjelman sukupuolisyrjintäindeksi osoittaa, nuoret naiset ja tytöt kohtaavat kokonaisvaltaista syrjintää, joka estää heidän osallistumisensa laajalti yhteiskunnan toimintaan. Nuoret tuskin ovat itse syynä kehityksensä esteille. Useimmissa maissa heidän määränsä aiheuttaa haasteita työnsaannissa, koulutuksen saatavuudessa sekä nuorisoystävällisten terveyspalveluiden tarjoamisessa, johon lukeutuvat myös seksuaaliterveys- ja perhesuunnittelupalvelut. Miljoonille nuorille naisille ja teini-ikäisille tytöille nämä kehityksen esteet ovat osittain yhteydessä heidän heikkoon statukseensa niin kodin kuin yhteiskunnankin piirissä. Asiaan vaikuttaa myös päätäntävallan puute sen suhteen, milloin tai kuinka usein he haluavat hankkia lapsia. Hyvä seksuaaliterveys sekä pääsy ehkäisypalvelujen ja -tiedon pariin poistaisi esteet nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä antaisi välineitä nuorten täyden potentiaalin saavuttamiseen. Investoinnit koulutukseen, terveydenhuoltoon - myös seksuaaliterveyteen - sekä naisten aseman parantamiseen ovat erinomaisia strategioita kansallisen kehityksen kiihdyttämiseksi sekä nuorten aseman parantamiseksi. Nämä investoinnit mahdollistavat sen, että nuoret pystyvät nauttimaan oikeuksistaan mukaan lukien seksuaalioikeuksistaan. l NUORET JA MUUTTOLIIKE n YK:n mukaan vuotiaat muodostivat vuonna 2013 hieman yli 12 prosenttia koko maailman siirtolaisista. Suurin osa heistä muutti kehitysmaasta toiseen. Vaikka nuorten liikkuvuus harvoin muuttaa lähtömaan ikärakennetta tai hidastaa sen väestönkasvua, ajan myötä sillä kuitenkin on oma vaikutuksensa väestödynamiikkaan. Näin on etenkin kehitysmaissa, jotka vastaanottavat suuria määriä maahanmuuttajia. Töiden haku on luultavasti suurin syy muuttoliikkeelle. Myös turvan ja vapauden etsiminen väkivaltaisuuksien ja syrjinnän keskeltä on suuri tekijä pakolaisvirroille. Nuorille kannustimena toimii usein hyvän koulutuksen saaminen. Vuosien välillä kotimaansa ulkopuolella yliopistoa käyvien määrä nousi kahdesta miljoonasta 3,6 miljoonaan. Eniten nuoria lähti opiskelemaan ulkomaille Kiinasta, Intiasta, ja Korean tasavallasta. Suosituin kohdemaa oli Yhdysvallat, seuraavaksi Iso-Britannia ja Australia. YK:n talous-ja sosiaaliosasto, 2013b 13

14 LUKU 2 Ikärakenteen tuoma hyöty (Demographic dividend) tarkoittaa väestön ikärakenteen kehityksen aiheuttamaa vaikutusta talouden kasvuun. Hyöty syntyy yleensä silloin, kun työikäisten (15 64-vuotiaiden) osuus väestöstä on suurempi kuin eityöikäisten. UN Photo/Marco Dormino 14 UNFPA/Akintunde Akinleye

15 NUORET JA VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN TUOMA HYÖTY YHTEISKUNNILLE Monet maat, joissa nuorten väestöosuus on suuri, ovat myös maailman köyhimpien maiden joukossa. Toisaalta nämä maat ovat myös sellaisen väestörakenteellisen muutoksen kynnyksellä, joka voi mahdollistaa yhteiskuntien positiivisen kehityksen. Väestörakenteen muutos alkaa, kun syntyvyys- ja kuolleisuusluvut kääntyvät laskuun. Tästä seuraa, että työikäisten määrä nousee suhteessa huollettavien määrään. Talous kääntyy nousuun, kun resursseja vapautuu taloudellisen kehityksen hyväksi ja kulutus kasvaa. Nykyinen ennätyksellinen nuorten suuri määrä voi vaikuttaa huolestuttavilta niistä tahoista, jotka ovat vastuussa koulutuksen, terveydenhuollon ja muiden palvelujen tarjoamisesta. Vähäisten resurssien ja heikkojen talouksien maat kohtaavat haasteita yrittäessään tarjota riittävästi työpaikkoja miljoonille työikää lähestyville nuorille. Jos nuoret nähdään vain joukkona suuria numeroita, heidät voidaan virheellisesti kategorisoida resurssien tuhlaajiksi. Mutta jos heitä pidetäänkin positiivisen kehityksen mahdollistajina, tulee heidän potentiaalinsa muutoksen ja sosiaalisen kehityksen tuojina näkyväksi. Viimeaikainen ikärakenteen muutos kohti suuria nuorten ikäluokkia antaa kehittyville maille ennen kokemattoman mahdollisuuden harpata eteenpäin. Itä-Aasian taloudellinen ihme voi tulla todellisuudeksi monille tämän päivän köyhille maille, erityisesti Saharan eteläpuolisissa maissa. Tällainen taloudellinen muutos riippuu kuitenkin siitä, kuinka hyvin valtiot luovat mahdollisuuksia nuorille, turvaavat heidän kasvamisensa aikuisuuteen ja tarjoavat taitoja työllistymistä varten. Paljon riippuu myös siitä, kuinka paljon nuoret pääsevät nauttimaan oikeuksistaan. MITEN VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN MUUTOS HYÖDYNNETÄÄN Lisäämällä investointeja nuorten inhimilliseen pääomaan Turvaamalla ehkäisyn saatavuus Lisäämällä työllistymismahdollisuuksia Parantamalla taloudellisia mahdollisuuksia 15

16 Oppilaita UNFPA:n koulutuksessa pohtimassa, millainen on ihanteellinen nuorisotila. UNFPA/Dustin Barter VÄESTÖNMUUTOKSESTA EDULLISEEN IKÄRAKENTEESEEN Ikärakenteen tuoma hyöty tarkoittaa väestön ikärakenteen kehityksen vaikutusta talouden kasvuun. Hyöty syntyy yleensä silloin, kun työikäisten (15 64-vuotiaiden) osuus väestöstä on suurempi kuin ei-työikäisten. Tällaisen tilanteen tuomat mahdollisuudet valtioille ovat suunnattomat, mutta samalla talouspolitiikan ja investointien täytyy tukea positiivista muutosta. Jotta ikärakenteen muutoksesta voidaan hyötyä, täytyy valtioiden päästä korkeasta syntyvyydestä ja kuolleisuudesta alhaiseen syntyvyyteen ja kuolleisuuteen. Siirtymän aikaisessa vaiheessa lasten kuolleisuusluvut laskevat pääasiassa puhtaan veden ja sanitaation paranemisen seurauksena. Lapsikuolleisuuden väheneminen johtaa lasten ikäluokkien kasvuun. Samalla kotitaloudet joutuvat käyttämään suuremman osan resursseistaan lapsiensa hyvinvointiin. Samalla valtioiden pitää ohjata enemmän varoja terveyteen ja koulutukseen. Lapsikuolleisuuden väheneminen johtaa kuitenkin myös siihen, että vanhemmat voivat luottavaisemmin suunnitella pienempää perhekokoa. Tämä vaikuttaa syntyvyyden asteittaiseen laskuun. Lasten määrän vähetessä perheillä on enemmän varoja käytettävissä muihinkin investointeihin kuin lasten hyvinvointiin. Pitkällä aikavälillä tämä nostaa kotitalouksien tulotasoa. Samalla väestörakenne alkaa muuttua. Muutosprosessin ratkaisevin vaihe on, kun työvoima kasvaa nopeammin kuin siitä riippuvaisen väestön. Tällöin myös valtiolla on mahdollisuus taloudelliseen vaurastumiseen. Väestörakenteen muutoksen tuomat positiiviset vaikutukset riippuvat kuitenkin tässä vaiheessa valtioiden politiikasta ja talouden tilasta. Suuri työikäisten joukko on merkittävä taloudellinen potentiaali, mutta vain, jos perheet ja valtiot investoivat tarpeeksi terveydenhoitoon ja koulutukseen. Edullisen ikärakenteen mahdollistaminen voi kestää pitkäänkin - jopa vuosikymmeniä. Lopulta alhaisempi syntyvyys vähentää työikäisten määrää, samalla kun parantuneet terveyspalvelut pidentävät väestön eliniänodotetta ja kasvattavat ikääntyneen väestön osuutta. Huolimatta vallitsevasta informaatioähkystä, nuori pääse harvoin käsiksi luotettavaan ja merkitykselliseen tietoon. 16 Saket Mani, Intia

17 SUUNNITTELEMATTOMAT RASKAUDET OVAT YLEISEMPIÄ KÖYHIEN KESKUUDESSA. Perhesuunnittelupalvelut auttavat pienentämään eroja Unwanted births per woman Suunnittelemattomat raskaudet naista kohden Indonesia Filippiinit Philippines Indonesia Keskiarvo 41 maata Average 41 countries Varallisuus, 1 = köyhin 5 = varakkain Wealth quintile, poorest (1) to richest (5) ALHAISEMPI SYNTYVYYS KÄYNNISTÄÄ RAKENNEMUUTOKSEN Maailmanlaajuisesti syntyvyys on ollut laskussa 1950-luvulta lähtien. Maissa, joissa syntyvyys pysyy korkeana, väestönmuutos viivästyy. Tutkimusten mukaan on tavallista, että kehitysmaiden naiset saavat enemmän lapsia kuin haluaisivat. Yksi syy tähän on ehkäisyn ja perhesuunnittelupalvelujen puute. Sadoilla tuhansilla naisilla ei ole saatavillaan tehokkaita ehkäisymenetelmiä. Nuoret, erityisesti teini-ikäiset, kohtaavat jatkuvia haasteita ehkäisyn saatavuuden suhteen. Ehkäisyn ja seksuaalikasvatuksen saatavuuden parantaminen laskee syntyvyyttä. Kun naisilla on kykyjä ja tietoa vaikuttaa vapaasti mahdolliseen lapsenhankintaan ja lasten saannin ajoitukseen, he yleensä valitsevat pienemmät perhekoot. Jotta jokainen voisi itsenäisesti päättää omasta lisääntymisestään, vaaditaan ihmisoikeuksia kunnioittavia poliittisia toimia. Ihmisillä pitää olla saatavilla heille kuuluva mahdollisuus seksuaaliterveydenhuoltoon sekä oikeus toisen asteen koulutukseen. Myös tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on tärkeää. Vapaaehtoisten perhesuunnittelupalvelujen saatavuus vaikuttaa eniten siihen, että tytöillä ja naisilla on mahdollisuus koulutukseen ja ansiotulojen hankkimiseen. Naiset, joilla oli saatavilla moderneja ehkäisymenetelmiä, työskentelivät suuremmalla todennäköisyydellä kodin ulkopuolella. Yhdysvalloissa suuren perhekoon negatiivinen vaikutus naisten työssäkäyntiin on suurin köyhien ja vähemmän koulutettujen naisten keskuudessa. Perhekoot vaikuttavat myös lapsiin. Intiassa ja Kiinassa toteutettujen tutkimusten mukaan alhaisempi syntyvyys on yhteydessä lasten parempaan terveydentilaan ja korkeampaan koulutukseen. 17

18 VÄESTÖNMUUTOKSEN VAIHEET Muutoskehitys vuosina 1980, 2015 ja 2050 Siirtymävaiheessa olevat maat Lisääntyvä määrä huollettavia (väestön ikääntyminen) Myöhäinen siirtymävaihe Lähde: YK, talous-ja yhteiskuntalaitos, Väestöosasto (2013). Väestöraportti World Population Prospects: The 2012 Revision In transition KUINKA SUURI VAIKUTUS VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN TUOMALLA HYÖDYLLÄ ON TALOUDELLE? 18 Syntyvyyden lasku johtaa lisääntyneeseen kulutukseen ja elintason nousuun. Se, kuinka korkeaksi elintaso nousee, riippuu poliittisista päätöksistä. Itä-Aasiassa tapahtui historian nopein ja voimakkain väestörakenteen muutos, kun työikäisten suhde eityöikäisiin nousi huimasti 1980-luvulla. Nykyään Itä- Aasiassa on noin 2,4 työntekijää jokaista ei-työssä käyvää kohti. Samalla kun Itä-Aasian taloudet nauttivat väestön ikärakenteen tuomasta hyödystä, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa väestönmuutos ei ole vielä toteutunut täydellisesti. Joissakin maissa syntyvyys on tosin laskussa ja täten edullisen ikärakenteen muodostuminen on pian mahdollista edellyttäen, että poliittiset ja taloudelliset tekijät tukevat sitä. Itä-Aasialla ja Saharan eteläpuolisella Afrikalla oli 1970-luvulla samankaltaiset syntyvyyslukemat. Kun syntyvyys romahti Itä-Aasiassa, Saharan eteläpuolella luku laski hitaammin, samalla kun työikäisten suhde lapsiin ja vanhuksiin nousi hitaasti. Nykyään Saharan etelä- Increasing Late transition dependence puolella on 1,2 työikäistä jokaista lasta ja vanhusta kohti. Indonesia ja Nigeria ovat hyviä tapausesimerkkejä väestön ikärakenteen tuoman hyödyn tarkastelulle. Vuonna 1960 valtioiden työikäisten suhde ei-työikäisiin oli samanlainen. Pian tämän jälkeen Indonesiassa syntyvyys alkoi laskea Nigerian syntyvyyslukemien pysyessä samana. Tämän seurauksena Indonesiassa ikärakenteen tuoma hyöty kasvoi äkillisesti, samalla kun Nigeriassa ikärakenteen muutos oli vasta hiljattain alkamassa. Tällä hetkellä Nigerian bruttokansantuote on noin puolet Indonesian bruttokansantuotteesta, vaikka se oli vuonna 1960 jopa hieman korkeampi kuin Indonesian bruttokansantuote. Tutkimusten mukaan Nigeriassa voidaan nostaa bruttokansantuotetta kahdella prosenttiyksiköllä vuoteen 2030 mennessä, jos investointeja lisätään inhimillisen pääoman kasvattamiseen. Tämä nostaisi 2,3 miljoonaa ihmistä pois köyhyydestä. Jos Saharan eteläpuoliset maat panostavat inhimilliseen pääomaan ja omaksuvat nuoria voimaannuttavia poliittisia toimia, väestön ikärakenteen tuoma hyöty voi olla taloudelle erittäin suuri - jopa 500 miljardia dollaria vuodessa.

19 NUORET, INHIMILLINEN PÄÄOMA JA VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN TUOMA HYÖTY Nuorten koulutukseen ja terveyteen panostaminen ei paranna pelkästään heidän välitöntä hyvinvointiaan, vaan myös heidän työllistymistään ja tuottavuuttaan. Ennaltaehkäisevä julkinen terveydenhuolto on erityisen tärkeää nuorille. Ennaltaehkäisevä julkinen terveydenhuolto oli asetettu etusijalle esimerkiksi Etelä-Koreassa, joka on myös hyötynyt ikärakenteen muutoksen tuomasta hyödystä. Peruskoulutuksen tarjoaminen rakentaa pohjan kestävälle kehitykselle. Toisen asteen koulutuksen saatavuus mahdollistaa nuorten työllistymisen. Heikon koulutussektorin vuoksi monilla mailla on kuitenkin vain vähän mahdollisuuksia panostaa koulutusmahdollisuuksien kehittämiseen. VÄESTÖN IKÄRAKENTEIDEN MUUTOS Työssäkäyvät ja ei-työssäkäyvät 1980, 2015 ja 2050 TALOUDELLISEN VOITON MAKSIMOINTI Nuoriin panostaminen, seksuaaliterveyden- ja oikeuksien edistäminen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistaminen ovat kaikki tärkeitä asioita, mutta sellaisenaan riittämättömiä ikärakenteen tuoman hyödyn maksimointiin. Myös taloudellisilla toimilla on tärkeä rooli. Maailmanpankin mukaan poliittisen ilmapiirin tulee olla talouskasvua edistävä. Tämä vaatii makroekonomista vakautta, sallivan kaupallisen ilmapiirin sekä inhimillisen pääoman kasvattamista. Optimilähtötason saavuttaminen voi vaikuttaa haasteelliselta monille kehitysmaille. Jopa eräät kehittyneet ja keskituloiset maat eivät ole vielä siinä pisteessä, että täyttäisivät kaikki standardit yhtä aikaa. Hiljattain kehittyneiden maiden kokemus osoittaa, että sopivien poliittisten toimien muodostaminen tulisi tapahtua asteittain. Ensimmäinen ja tärkein askel on työllistymismahdollisuuksien kehittäminen ja elintason nostaminen koko väestön keskuudessa. KEHITTYNEET ALUEET More developed regions VÄHEMMÄT KEHITTYNEET ALUEET Less-developed regions Age Age Age Age Population Väkiluku (miljoonaa) (in millions) Population Väkiluku (miljoonaa) (in millions) Least Population developed (in millions) regions Less-developed regions Population (excluding (in millions) least developed countries) Male Male Ikä VÄHITEN KEHITTYNEET ALUEET Male Male Ikä miehet More developed regions naiset Least developed regions Female Työssäkäyvät Female Ei-työssäkäyvät Female Female Population (in millions) Population (in millions) Lähde: YK, talous-ja yhteiskuntalaitos, Population (in Väestöosasto millions) (2013). Väestöraportti World Population Prospects: Population The (in 2012 millions) Revision Male Male miehet VÄHEMMÄN KEHITTYNEET ALUEET (pois lukien vähiten kehittyneet maat) Male Less-developed regions Female Less-developed regions (excluding least developed countries) miehet naiset miehet naiset Male Female naiset Female Female 19

20 Väestörakenteen tuoma hyöty Filippiineillä, Thaimaassa ja Etelä-Koreassa n Vuonna 1950 Filippiineillä, Thaimaassa ja Etelä- Koreassa oli melko samanlainen väkiluku, jokaisessa maassa asui noin miljoonaa ihmistä. Syntyvyyslukujen lasku tapahtui ensimmäisenä Etelä-Koreassa Thaimaan seuratessa perässä. Filippiineillä lasku oli vuorostaan hitaampaa. Nykyään Etelä-Korean väkiluku on noin 50 miljoonaa, Thaimaan 67 miljoonaa ja Filippiinien 101 miljoonaa luvulla suurin osa Aasian maista perusti tai laajensi jo olemassa olevia perhesuunnitteluohjelmia. Vuonna 1962 Etelä-Korea esimerkiksi aloitti kattavan kansallisen perhesuunnittelukampanjan. MAAT EROTTAUTUVAT TOISISTAAN Vuoden 1950 jälkeen, koulutusta, terveydenhuoltoa ja jossakin vaiheessa työpaikkoja tarvitsevan nuoren väestön määrä Filippiineillä nousi 320 prosentilla. Vastaavasti myös työikäisten määrä nousi 549 prosentilla. Vuoteen 2050 mennessä ruokaa, palveluja ja työpaikkoja tarvitsevien määrä tulee nousemaan 750 prosenttia. Kyseessä on melkoinen haaste. Vastaavasti Thaimaassa ja Etelä-Koreassa syntyvyyden lasku vauhditti talouden kasvua. Maat investoivat inhimillisen pääomaan kasvattamiseen muun muassa panostamalla koulutussektoriin. Samalla elintaso kääntyi nousuun. POLIITTISILLA PUITTEILLA ON MERKITYSTÄ Näiden maiden kokemukset osoittavat, kuinka tärkeä merkitys poliittisilla puitteilla on. Myös investoinnit sosiaaliseen sektoriin, etenkin koulutukseen, ovat tärkeitä. Vertailtaessa suhdetta huoltosuhteen ja bruttokansantuotteen kasvuvauhdin välillä, Thaimaan ja Etelä-Korean välillä oli vain pieniä eroja. Etelä-Korean paremmat poliittiset ja institutionaaliset puitteet saivat kuitenkin aikaan suuremman bruttokansantuotteen kasvun henkeä kohden. GDP per capita* Population in thousands Prosenttimuutokset Filippiinit Thaimaa Etelä-Korea Lapsiväestön osuudessa (alle 15-vuotiaat) Työikäisten osuudessa (15 64-vuotiaat) Koko väestön määrässä VÄESTÖ VUOSIEN VÄLILLÄ (tuhansissa) 20,000 15,000 10,000 5, , , ,000 50, Filippiinit Thaimaa Etelä-Korea HUOLTOSUHDE VUOSIEN VÄLILLÄ BRUTTOKANSANTUOTTEEN KASVU HENKEÄ KOHTI VUOSIEN VÄLILLÄ lähde: YK (2013) 20

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat

Lisätiedot

Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla

Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla Väestöliitto, MLL ja Martat Marttaliitto 2018 Terhi Lindqvist Tyttöjen seksuaalioikeuksien ja koulunkäynnin edistäminen Malawissa

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Filippiinien väkiluku on kasvanut 30 vuodessa 59 miljoonasta 106 miljoonaan. Väestön vuotuinen kasvuprosentti on hidastunut 1,5 prosenttiin, mutta

Filippiinien väkiluku on kasvanut 30 vuodessa 59 miljoonasta 106 miljoonaan. Väestön vuotuinen kasvuprosentti on hidastunut 1,5 prosenttiin, mutta 1 Filippiinien väkiluku on kasvanut 30 vuodessa 59 miljoonasta 106 miljoonaan. Väestön vuotuinen kasvuprosentti on hidastunut 1,5 prosenttiin, mutta edelleen Suomen kokoisessa maassa väkiluku kasvaa 1,6

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA

KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA Terveempiä ja onnellisempia kuntia kaikille Muutokseen tähtäävä toimintamalli turvallisten, osallistavien, kestävien ja selviytymiskykyisten

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Köyhyyden monet kasvot

Köyhyyden monet kasvot Köyhyyden monet kasvot Maria Viljanen, Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö, SPR keskustoimisto 3.12.2018 Kemi Ruokaa ja osallisuutta -seminaari AUTTAJA LÄHELLÄ SINUA HJÄLPARE NÄRÄ DIG Mitä on

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-

Lisätiedot

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi Juhani Pekkola Filosofian tohtori, Sosiologian Dosentti Koordinoiva tutkimusjohtaja Kyamk / Sote TKI-päivät 15.-16.2.2012 PKAMK, Joensuu 2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi 2,6 = Kansalaisten

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0047/13. Tarkistus. Sophie Montel, Mireille D Ornano, Florian Philippot EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0047/13. Tarkistus. Sophie Montel, Mireille D Ornano, Florian Philippot EFDD-ryhmän puolesta 7.3.2018 A8-0047/13 13 Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että kohentunut taloustilanne tarjoaa mahdollisuuksia kunnianhimoisten ja sosiaalisesti tasapainoisten rakenneuudistusten toteuttamiseen ja erityisesti

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin

Lisätiedot

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että

Lisätiedot

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla)

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvu Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvun taitekohdat 1. Maatalouden vallankumous (n. 10 000

Lisätiedot

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Suomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana

Suomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana Suomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana EAPN-Fin tilaisuus Eduskunnassa 22.11.2017 Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto Bruttokansantuote Suomessa vuosina

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä Reilu maailma työn alla Laura Ventä 29.5.2018 SASK Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Perustettu vuonna 1986 (SAK) Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa kaikista

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Turvattomuus työelämässä, väkivalta

Turvattomuus työelämässä, väkivalta Turvattomuus työelämässä, väkivalta 2.9.2019 2. 9. 2 0 1 9 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa Kyselyyn vastasi yhteensä

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Syntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori

Syntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori Syntyvyyden laskusta Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous 2.10.18 Tutkimusprofessori Anna Rotkirch @annarotkirch @perhetutkimus Syntyvyyden lasku 2010-2018 Syntyneet Kokonaishedelmällisyys 64 000

Lisätiedot