Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030, jossa käsitellään myös työpaikka- ja tuulivoima-alueita sekä osoitetaan kansallispuistoksi kehitettävä alue

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030, jossa käsitellään myös työpaikka- ja tuulivoima-alueita sekä osoitetaan kansallispuistoksi kehitettävä alue"

Transkriptio

1 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030, jossa käsitellään myös työpaikka- ja tuulivoima-alueita sekä osoitetaan kansallispuistoksi kehitettävä alue ja Seveso II direktiivin mukaiset suojavyöhykkeet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

2 2

3 Sisältö Johdanto... 5 Maakuntakaava maakunnan suunnittelujärjestelmässä... 7 Maakuntakaavan valmistelu... 8 Kaava-alue... 8 Valtakunnalliset lähtökohdat... 9 Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) asettamat lähtökohdat Valmistelun tavoitteet ja tehtävät Tietopohja ja selvitykset Kaavan päätöksenteko Lähtökohdat kaavan sisällölle Osallisuus Osalliset Osallistumismenettelyt ja vuorovaikutus Viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö Vaikutusten arviointi Vaikutusalue Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Kaupan vaihemaakuntakaavoituksen päävaiheet ja aikataulu Yhteystiedot

4 4

5 Johdanto Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asiakirja kaupan maakuntakaavan laatimiseksi Pohjois- Savossa. Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) sekä toimialan nopean kehittymisen vuoksi. Kauppaa koskevan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa (319/2011) maakuntakaavoituksen asemaa vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjauksessa on vahvistettu. Lainmuutoksessa on selkeytetty vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen tavoitteita ja periaatteita, vahvistettu seudullista näkökulmaa kaupan palveluverkon hallinnassa sekä yhdenmukaistettu kaupan ohjausta koskevat säännökset koskemaan kaikkia kaupan toimialoja, myös tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Pohjois-Savossa on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa: vahvistettu Pohjois- Savon maakuntakaava 2030, vahvistettu Kuopion seudun maakuntakaava sekä vahvistettu Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava. Kaikissa näissä kaavoissa käsitellään kauppaan liittyviä aluevarauksia, mikä osaltaan antaa aiheen yhtenäistää kauppaan liittyviä käsitteitä sekä merkintätapoja maakuntakaavatasolla. Lisäksi tilaa vaativan kaupan sisällyttäminen vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan säännöstelyn piiriin edellyttää seudullisesti merkittävän kaupan verkoston uudelleen tarkastelua. Myös kilpailun mahdollistamiseen tulee kaavoituksessa kiinnittää erityishuomiota. Kauppaan liittyvien aluevarausten lisäksi kaupan maakuntakaavassa käsitellään seuraavia teemoja: työpaikka-alueet o tarkistetaan voimassa olevien maakuntakaavojen työpaikka-alueita koskevat suunnittelumääräykset, joilla on mahdollistettu tilaa vaativan kaupan sijoittuminen alueille. Lisäksi tehdään tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä työpaikka-alueisiin. tuulivoima o tarkastellaan Rautalammin Tervalamminvuoren aluetta potentiaalisena seudullisesti merkittävänä tuulivoima-alueena kansallispuistoksi kehittävä alue o osoitetaan Rautalammin kunnan alueella sijaitseva Etelä-Konneveden alue kansallispuistoksi kehitettäväksi alueeksi. Lakiesitystä uudesta kansallispuistosta valmistellaan parhaillaan. Seveso II-direktiivin mukaisten tuotantolaitosten konsultointivyöhykkeet o osoitetaan Seveso II-direktiivin mukaisten vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tuotantolaitosten, tehtaiden ja varastojen konsultointivyöhykkeet TUKESin ylläpitämän luettelon mukaisiksi. Kaupan maakuntakaavan tavoitevuosi on Kaupan maakuntakaava laaditaan vaihemaakuntakaavana. Vaihemaakuntakaavalla tarkoitetaan kaavaa, jossa käsitellään vain jotain tiettyjä aihepiirejä tai teemoja. Vahvistuessaan kaupan maakuntakaava voi kumota kauppaan liittyvät merkinnät nyt vahvistetuista maakuntakaavoista. Maakuntakaavan laatii maakunnan kuntien muodostama kuntayhtymä, Pohjois-Savon liitto. Alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana on avoimuus ja vuorovaikutteisuus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on MRL 63 :n ja MRA 30 :n mukainen asiakirja, jossa esitetään kaavoituksen lähtökohdat ja periaatteet sekä se, miten kaavatyö etenee ja kuinka ratkaisujen vaikutukset tullaan arvioimaan. Lisäksi kerrotaan, miten kaavan valmisteluun on mahdollista osallistua, ja milloin ratkaise- 5

6 vat päätökset kaavan valmistelussa tehdään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään ja päivitetään koko kaavaprosessin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan muu valmistelumateriaali ovat nähtävillä Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa Osallisilla on keskeinen rooli kaavaprosessissa. Kaavan sisällön kannalta on tärkeää, että eri osapuolten näkemykset ovat tiedossa jo suunnittelun alkuvaiheista lähtien, jotta näkemyksiä voidaan suunnittelun kuluessa sovittaa yhteen. Maakuntakaavaratkaisun lisäksi kaavaprosessilla on merkittävä rooli yhteisen tahtotilan muodostamisessa. 6

7 Maakuntakaava maakunnan suunnittelujärjestelmässä Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Ne perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) sekä lakiin alueiden kehittämisestä (602/2002). Maakunnan suunnittelujärjestelmä esitetään kuvassa 1. Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen asiakirja, joka linjaa maakunnan kehityksen keskeiset tavoitteet vuotta eteenpäin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat keskeiset asiakirjat ovat maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Maakuntaohjelmassa aikatähtäin on neljä vuotta. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankekokonaisuudet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030, maakuntaohjelma vuosille sekä maakuntaohjelman ympäristöselostus on hyväksytty maakuntavaltuustossa marraskuussa Näiden lisäksi vuosittain laaditaan toteuttamissuunnitelma (TOTSU), jossa linjataan maakunnan kehittämisen painopisteitä sekä varojen käyttöä kahtena seuraavana vuonna. Toteuttamissuunnitelma on myös tärkeä edunajamisasiakirja, sillä siinä esitetään ne maakunnalliset ja ylimaakunnalliset hankkeet ja asiat, joita esitetään valtion budjettiin ja joista halutaan neuvotella ministeriöiden kanssa. Lisäksi toteuttamissuunnitelmassa esitetään maakunnan edunajamisasiat. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset kohdistuvat kuntien alueiden käytön suunnitteluun ja viranomaisten toimintaan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntatason kaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava myös välittää valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Viran- 7

8 omaisten on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään sen toteuttamista sekä katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Lisäksi maakuntakaavan oikeusvaikutukset kohdistuvat rakentamiseen niillä alueilla, joilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus (MRL 33 ). Maakuntakaava esitetään kartalla ja kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja kaavamääräykset. Kartta, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ovat ympäristöministeriössä vahvistettavia asiakirjoja. Maakuntakaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten ja ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Maakuntakaavan valmistelu Kaava-alue Kaupan maakuntakaava koskee kaikkia Pohjois-Savon liiton 20 jäsenkuntaa: Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. Kaava-alue on esitetty oheisella kartalla. Kaavan mittakaava on 1: Kaavakartalla esitetään Kuopion seutu mittakaavassa 1: Kuva 2. Kaupan maakuntakaavan kaava-alue. 8

9 Valtakunnalliset lähtökohdat Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Lisäksi maakuntakaavan laadinnassa huomioidaan valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, joista valtioneuvosto päätti Maankäyttö- ja rakennuslaissa kaavojen laadintaa ohjaavat lain yleinen tavoite (1 ) ja alueiden käytön suunnittelun tavoitteet (5 ). Lisäksi maakuntakaavalle on esitetty sisältövaatimuksia (28 ). MRL:n 28 :n mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Tärkeät lähtökohdat maakuntakaavan laadinnalle muodostavat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka valtioneuvosto on hyväksynyt vuonna Alueidenkäyttötavoitteet tarkistettiin ja hyväksyttiin vuonna Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Maankäyttöja rakennuslain (24 ) mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueiden käyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet puolestaan ovat alueiden käyttöä ja sen suunnittelua koskevia velvoitteita. Kauppaa ja työpaikka-alueita koskevien aluevarausten ja merkintöjen kannalta keskeisimmät tavoitteet koskevat seuraavia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksia: Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. 9

10 Erityistavoitteet Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Kansallispuistoksi kehitettävää Rautalammin Etelä-Konneveden aluetta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Erityistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Maakunnan suunnittelussa yhteistyössä maakuntien liittojen kesken on selvitettävä ne alueet ja yhdyskuntarakenteeseen ja muuhun alueidenkäyttöön liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä. Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki- ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet. 10

11 Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Maakunnan suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä ja edistettävä alueidenkäytön järjestämistä raja-alueilla. Samalla tulee kiinnittää huomiota alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen sekä elinkeinotoiminnan tarpeiden ja ympäristöarvojen yhteensovittamiseen. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Erityistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontoja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostumiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Keskeiset tuulivoimaan liittyvät valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältövaatimukset ovat: Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Eritystavoitteet Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. 11

12 Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Seveso II direktiivin mukaisia konsultointivyöhykkeitä koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Eritystavoitteet Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhai-tat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Myös muut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioidaan ja suunnittelulla varmistetaan, etteivät kaupan maakuntakaavan ratkaisut ole ristiriidassa niiden kanssa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista vuosille Alueiden kehittämisessä keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. Alueiden kehittämistavoitteet kiteytetään kolmeen yleiseen linjaukseen: vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, edistetään väestön hyvinvointia sekä turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne. Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet ovat yksi kaupan maakuntakaavan lähtökohdista. Kaavatyön keskeiset lähtökohdat maankäyttö- ja rakennuslaki valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Kuopion seudun maakuntakaava 2030 Leppävirran pohjoisosan valtatie 5 maakuntakaava Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma (maakuntastrategia) 2030 Pohjois-Savoa koskevat liikennejärjestelmäsuunnitelmat Loikka 2030 Kuopion seudun rakennemalli Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) asettamat lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (319/2011), joka liittyy vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin, koon ja laadun ohjaukseen, tuli voimaan

13 Lainmuutoksen taustalla on 2000-luvulla tapahtunut kaupan toimintaympäristön muutos. Kauppakeskushankkeiden koko on vuosikymmenen takaiseen verrattuna kymmenkertaistunut, ja suuria kaupan yksiköitä on sijoitettu yhdyskuntarakennetta hajauttavasti taajamien ulkoreunoille paikkoihin, joissa asiointi perustuu lähes yksinomaan henkilöauton käyttöön. Ostos- ja asiointiliikenteestä henkilöautoliikenteen osuus on merkittävä, jolloin kaupan sijainti on merkittävä tekijä ilmastonmuutoksen ja liikenteen hiilidioksidipäästöjen kannalta. Kauppayksikköjen siirtyminen moottoriteiden varsille aiheuttaa myös huolen lähipalvelujen säilymisestä. Ikääntyvän väestön osuus väestöstä kasvaa merkittävästi lähivuosina, joten lähipalvelujen saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Päivittäistavarakaupan lähipalvelujen turvaaminen on ajankohtainen tavoite myös siksi, että noin 20 % talouksista on autottomia. MRL:n muutoksessa vähittäiskauppaa koskevat säännökset on koottu omaan lukuunsa (9a), ja säännökset on yhdenmukaistettu koskemaan kaikkia vähittäiskaupan toimialoja. Tämä merkitsee vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan suunnitteluvelvoitteen ulottamista koskemaan myös paljon tilaa vaativan (TIVA) erikoistavaran kauppaa. Paljon tilaa vaativalla erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jolle on ominaista suuret, paljon tilaa vaativat tuotteet kuten autot, huonekalut ja rakennustarvikkeet ja joka edellyttää sijaintia hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan TIVA-kauppaan vasta jälkeen. Siirtymäkausi antaa siten mahdollisuuden uudistaa sekä maakuntakaavoja että myös kuntien yleis- ja asemakaavoja nykyisen TIVA-kaupan alueilla. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen yhteydessä on esitetty vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle (71b ). Sisältövaatimusten mukaan vähittäiskaupan sijainnin ohjauksessa keskeisenä tavoitteena on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Sisältövaatimusten mukaan suunnitellulla maankäytöllä ei tule olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisten palveluiden tarjontaan ja kehittämiseen. Keskustaalueiden tulee olla ensisijaisia vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkoja, ellei kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltua osoittaa niitä keskusta-alueiden ulkopuolelle. Sisältövaatimusten mukaan kaavassa on myös huomioitava kaupallisten palveluiden hyvä saavutettavuus eri liikkumismuodoilla. Tavoitteena on, että suuret päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton lisäksi joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Lisäksi yleispiirteisessä kaavoituksessa tehtävillä ratkaisuilla tulisi edistää sellaisen palveluverkon kehittymistä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavoituksen osalta lainmuutoksessa edellytetään merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan määrittämistä. Seudullisesti merkittävällä vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan sellaista yksikköä, jolla arvioidaan olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön koon kynnys voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi siten vaihdella Pohjois-Savon maakunnan alueella. Maakuntakaavoituksen osalta lainmuutoksessa on lisäksi asetettu velvoite osoittaa maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan kohde- tai aluemerkinnän osalta kaupan enimmäismitoitus (enimmäiskerrosalana). Enimmäismitoituksen osoittaminen maakuntakaavatasolla lisää hankkeiden toteuttamisen ennakoituvuutta, vähentää toteutusvaiheen kiistoja ja siten nopeuttaa kaavoitusta. Mitoituksen osoittaminen luo myös edellytyksiä kilpailulle, kun tietylle sijainniltaan kaupan rakentamiseen soveltuvalle alueelle osoitetun enimmäismitoituksen puitteissa olisi mahdollista toteuttaa useita kauppapaikkoja. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa säädettiin myös asemakaavan oikeusvaikutuksista vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisessa. Vähittäiskaupan suuryksikköjä koskee suunnitteluvelvoite, jonka mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakuntatai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa eri- 13

14 tyisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Säädös koskee myös vähittäiskaupan suuryksiköiden merkittävää laajentamista ja aiheuttaa siten asemakaavojen uudistamistarpeita myös kuntatasolla. Valmistelun tavoitteet ja tehtävät Kaupan maakuntakaavan tehtävänä on vahvistaa Pohjois-Savon kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, edistää väestön hyvinvointia sekä turvata hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne. Kaupan maakuntakaavan tavoitteena on mahdollistaa kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan tasapainoinen kehittyminen ja kilpailunäkökulman huomioiminen Pohjois-Savossa tarkistaa voimassa olevien maakuntakaavojen työpaikka-alueita koskevat suunnittelumääräykset, joilla on mahdollistettu tilaa vaativan kaupan sijoittuminen alueille. Lisäksi tehdään tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä työpaikka-alueisiin osoittaa Rautalammin Tervalamminvuoren alue potentiaalisena seudullisesti merkittävänä tuulivoima-alueena osoittaa Rautalammin kunnan alueella sijaitseva Etelä-Konneveden alue kansallispuistoksi kehitettäväksi alueeksi osoittaa Seveso II-direktiivin mukaisten vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tuotantolaitosten, tehtaiden ja varastojen konsultointivyöhykkeet Pohjois-Savon maakuntahallituksen linjauksen ( ) mukaan Maakuntahallitus korostaa tässä yhteydessä, että maakuntakaavan ja laadittavana olevan kaupan kaavan tulee olla tavoitteiltaan ja mitoitukseltaan Pohjois-Savon kasvua ja elinkeinopoliittisia ratkaisuja tukevia ja etteivät ne rajoita voimakastakin nykyiset ennusteet ylittäviä kaupan, matkailun ym. elinkeinojen kasvua. Edelliset tavoitteet korostuvat erityisesti Kuopion, Varkauden ja Iisalmen seuduilla. Lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköiden verkoston sijainti, seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Kaupan maakuntakaavassa osoitetaan Seveso II-direktiivin mukaisten vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tuotantolaitosten, tehtaiden ja varastojen konsultointivyöhykkeet TUKESin ylläpitämän luettelon mukaisiksi. TUKES ylläpitää verkkosivuillansa ajantasaista luetteloa vaarallisia kemikaaleja käsittelevistä laitoksista, tehtaista tai varastoista, joihin sovelletaan lausuntomenettelyä kaavoituksen ja rakentamisen lupiin liittyen. Kullekin laitokselle on määritelty konsultointivyöhyke, jonka sisällä tapahtuvista kaavamuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä lausunto Tukesilta ja pelastusviranomaiselta. Konsultoinnin tarkoitus on, ettei suuronnettomuusvaarallisen kohteen läheisyyteen kaavoiteta sinne soveltumatonta toimintaa, esimerkiksi sairaaloita, kouluja, hoitolaitoksia, suurmyymälöitä tai muita vaikeasti evakuoitavia kohteita. Tukes päättää konsultointivyöhykkeen laajuuden kunkin laitoksen suuronnettomuusvaarojen perusteella. Kaupan maakuntakaavan tavoitevuosi on

15 Tietopohja ja selvitykset Aiempia maakuntakaavoja laadittaessa on tehty selvityksiä, joissa on kerätty tietoa kaupan nykytilanteesta ja kehittämismahdollisuuksista. Näitä tietoja käytetään avuksi kaupan maakuntakaavan lähtökohtatilanteen arvioinnissa ja perustietojen kartoituksessa. Kaupan palveluverkko tarkistetaan voimassa olevien maakuntakaavojen lähtökohdista, huomioiden maankäyttö- ja rakennuslain muutokset. Kesän ja syksyn 2012 aikana käynnistetään koko Pohjois- Savoa koskeva palveluverkkoselvitys, jonka tärkeimpänä tehtävänä on arvioida Pohjois-Savon päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja tilaa vaativan erikoiskaupan nykytila ja kehitysnäkymät liikenteelliset vaikutukset huomioiden. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan palveluverkkoon vaikuttavia tekijöitä (mm. väestönkehitys, ostovoima ja sen siirtymät, liiketilan lisätarve, matkailijoiden ja kesämökkiläisten ostovoima, verkkokauppa) sekä tarkastellaan kaupan palveluverkostoa erilaisten kehittämisvaihtoehtojen näkökulmasta. Selvityksessä esitetään myös suositus kaupan sijoittumisesta sekä mitoituksesta. Erityistä huomiota selvityksessä kiinnitetään liikenteellisten vaikutusten arviointiin. Liikenteellisten vaikutusten tarkastelu keskitetään Kuopion, Iisalmen ja Varkauden seuduille. Kaupan palveluverkkoselvityksessä huomioidaan, että tilaa vaativa erikoistavarakauppa lukeutuu vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjauksen piiriin huhtikuusta 2015 alkaen. Palveluverkkoselvityksessä huomioidaan myös aiemmin tehdyt kaupan selvitykset. Kaupan maakuntakaavan laadinnassa huomioidaan mm. seuraavat kaupan selvitykset: Kuopion seudun maakuntakaava. Rakennemallien palveluverkkoselvitys (VTT 2003) Kuopion seudun maakuntakaava. Yhdistelmärakennemallin vaikutukset (VTT 2005) Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntakaavan palveluselvitys: vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan erikoiskaupan kehitysmahdollisuudet (Tuomas Santasalo Ky 2007) Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet (Tuomas Santasalo Ky 2007) Suuri vaikutusaluetutkimus (TNS Gallup Oy, Pohjois-Savon liitto 2012) Varkauden kaupunki: Valtatien 5 kehittämisvyöhykkeen kaupallinen selvitys (FCG 2009) Siilinjärven kaupan selvitykset (Santasalo 2011) Yksittäisiä hankkeita koskevat selvitykset Kuopion ja Siilinjärven joukkoliikennesuunnitelma (WSP 2012) Kuopion kaupungin liikennemalli Kuopion seudun liikennejärjestelmästrategia (2005) Ylä-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma (2010) Varkauden-Pieksämäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (2007) Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus (Liikennevirasto 2012) Suomen ympäristökeskuksen asiointiin liittyvät paikkatietoaineistot ja selvitykset Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä (RKY 2009) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (1995) Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten (2006) Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, osa 2 (2011) Maastopöytäkirja Tervelamminvuoren tuulivoima-alueiden tarkastelusta 2014 NWE Sales Oy:n teettämät selvitykset Tervalamminvuoren tuulivoima-alueesta 15

16 Kaavan päätöksenteko Maakuntakaavan valmistelua koskevat päätökset tekee Pohjois-Savon maakuntahallitus. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto, jonka jälkeen kaava toimitetaan vahvistettavaksi ympäristöministeriöön. Maakuntahallitukselle ja valtuustolle järjestään kaavaprosessin aikana työseminaareja, joissa valtuutetuilla ja hallituksen jäsenillä on mahdollisuus linjata kaavan sisältöä ja valmisteluprosessia. 16

17 Lähtökohdat kaavan sisällölle Kaupan palveluverkko suunnitellaan osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta, kaupan lainsäädännön muutokset huomioiden. Nykyinen kauppaa koskevan maakuntakaavatilanteen hajanaisuus vaikeuttaa seudullisesti merkittävän kaupan kokonaistilanteen hallintaa ja vaikutusten arviointia. Kaupan maakuntakaavaprosessin merkittävin lähtökohtaselvitys tulee olemaan laadittava palveluverkkoselvitys. Kaupan maakuntakaavan tulee perustua riittävään selvitykseen alueen palveluverkostosta ja sen tulevaisuudesta sekä liikenteestä. Palveluverkkoselvityksessä tulee erityishuomiota kiinnittää nykyisen tilaa vaativan erikoistavarakaupan verkoston tarkasteluun ja tulevaisuuden kehittämistarpeiden määrittelyyn. Lisäksi työssä tarkastellaan erilaisia kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehtoja. Pohjois-Savon ja Kuopion seudun maakuntakaavojen laadinnan aikana valmistelluissa kaupan selvityksissä ei ole huomioitu tilaa vaativaa kauppaa kokonaisuudessaan, koska silloinen lainsäädäntö ei sitä edellyttänyt. Kaupan koon kasvu on lisännyt maakuntakaavoituksen merkitystä kaupan sijainnin ohjauksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan alaraja. Lisäksi vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tavalla. Mitoituksen puuttuessa kuntakaavoituksessa on voitu tehdä kauppaa koskevia ratkaisuja, joilla on merkittäviä vaikutuksia naapurikuntien, laajemman kaupunkiseudun ja usein myös maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin. Pohjois- Savossa voimassa olevissa maakuntakaavoissa mitoitus on osoitettu paikoitellen, mutta niissä ei ole huomioitu tilaa vaativaa kauppaa. Pohjois-Savossa voimassa olevat maakuntakaavat vaativat siten uudistamista kauppaa koskevien kysymysten osalta. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa on päivittäis- ja erikoistavarakaupalle varattua kaavareserviä riittävästi (kts. kuva 3). Tämä mahdollistaa kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan kehittymisen sekä samalla varmistaa mahdollisuudet tarjota kaupalle vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja ja siten edistää kilpailua. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen seurauksena tilanne kuitenkin muuttuu oleellisesti siirtymäajan ( ) jälkeen, kun tilaa vaativa kauppa siirtyy vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan säätelyn pariin. Maakunnassa tulisi jatkossakin pystyä keskeytyksettä turvaamaan kaupan kilpailu- ja kehittymisedellytykset MRL:n asettamien sisältövaatimusten mukaisesti. 17

18 Kuva 3. Pohjois-Savossa voimassa olevien maakuntakaavojen kauppaa koskevat merkinnät. Tilaa vaativa kauppa tarkastellaan maakuntakaavaprosessissa erityisesti vahvistettujen maakuntakaavojen nykyisten työpaikka-alueiden osalta. Tilaa vievän kaupan lisäksi kaavassa tarkastellaan keskustatoimintojen alueet (C). Pohjois-Savon maakuntakaavasta ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Kuopion keskustatoimintojen alueen laajentamisen valtatie 5:n yli Savilahden alueelle ja etelän suuntaan. Alueella on kaupan kehittämispotentiaalia. Lisäksi kaupan maakuntakaavassa varaudutaan erityisesti Kuopioon v avatun Ikean Matkus Shopping Centerin kauppakeskuksen aiheuttamaan kaupan lisätilan tarpeeseen. Pohjois-Savon maakuntakaavassa on osoitettu Kuopion Pitkälahdesta Hiltulanlahdelle sijoittuva vähittäiskaupan kehittämisvyöhyke, jolle myös IKEA ja Matkus sijoittuvat. Kaupan maakuntakaavaprosessissa kehittämisvyöhykkeelle osoitettu enimmäismitoitus ja merkintätapa tarkistetaan kaupan kehittyminen ja kilpailun 18

19 näkökulmat huomioiden. Myös Varkauden vähittäiskaupan kehittämisvyöhykkeelle tehdään vastaavat ajantasaisuustarkastelut. Kaavaa laatiessa silmälläpidetään sitä, että maakunta- ja yleiskaavaa koskevat, maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset (71b ) täyttyvät. 19

20 Osallisuus Kaupan maakuntakaavan laadinnassa korostetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kansalaisten osallistumista, suunnittelun vuorovaikutteisuutta ja vaikutusten arviointia. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan suunnittelun näkökohdista, tavoitteista, mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tulee tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on myös määritelty ne tahot, jotka ovat osallisia maakuntakaavatyössä. Osalliset Osallisilla on kaavaprosessin eri vaiheissa mahdollisuus vaikuttaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön, kaavan tavoitteisiin, kaavan sisältöön ja vaikutusten arvioinnin riittävyyteen. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan osallisia ovat seuraavat tahot: Maanomistajat Kaava-alueen maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työn tekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Asukkaat ja heitä edustavat yhteisöt ja järjestöt Yritykset ja elinkeinojen harjoittajat Alueella työssäkäyvät Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Pohjois-Savon kunnat: Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. Maakuntien liitot: Etelä-Savon maakuntaliitto, Keski-Suomen liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon naapurikunnat: Pyhäjärvi, Pyhäntä, Kajaani, Sotkamo, Valtimo, Nurmes, Juuka, Polvijärvi, Outokumpu, Heinävesi, (Enonkoski), Savonlinna, Rantasalmi, Joroinen, Pieksämäki, Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski, Viitasaari, Pihtipudas Alueelliset ja muut viranomaiset Pohjois-Savon ELY-keskus Itä-Suomen aluehallintovirasto Työ- ja elinkeinoministeriö Liikennevirasto Trafi Finavia Oyj Metsähallitus Suomen metsäkeskus, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Museovirasto Pohjois-Savon pelastuslaitos Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta 20

21 Muut alueelliset yhteisöt, yritykset ja järjestöt Kuopion kauppakamari Kaupan liitto Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry Savon yrittäjät Kaupparyhmittymät Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ja alueyhdistykset MTK Pohjois-Savo keskeiset työmarkkinajärjestöt Puolueiden piirijärjestöt Osallisten luetteloa on mahdollista täydentää suunnitteluprosessin kuluessa. Osallistumismenettelyt ja vuorovaikutus Maakuntakaavan valmistelusta, sen osallisuusmenettelyistä ja mahdollisuuksista tiedotetaan koko valmisteluprosessin ajan. Tämän maakuntakaavan keskeisimpiä osallistumismenettelyjä ovat lakisääteiset nähtävillä olot, lausunnot ja mielipiteet, viranomais- ja sidosryhmäneuvottelut sekä muut mahdolliset esittely- ja seminaaritilaisuudet. Lisäksi kaavan valmistelun etenemisestä laaditaan tiedotteita sanomalehtitoimitusten ja muiden tiedotusvälineiden käyttöön. Kaupan maakuntakaavaan liittyvä aineisto pidetään näkyvillä Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla Kaavoitusprosessin aloitusvaiheessa kuulutetaan kaavan vireille tulosta, valmistellaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja pyydetään siitä lausunnot. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavalla, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelyistä. Kaupan maakuntakaavan käynnistämisestä kuulutetaan kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Pohjois-Savon liiton ilmoituslehdissä, joita ovat Savon Sanomat Warkauden lehti sekä Iisalmen Sanomat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä tutustumista varten myös Pohjois-Savon liiton toimistossa (os. Koljonniemenkatu 2, Kuopio) sekä Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloaika on vähintään 30 päivää, jona aikana osallisten lausunnot ja muistutukset tulee toimittaa Pohjois-Savon liittoon. Kaavan laatiminen etenee tavoitteiden nykytilanteen kartoittamisen ja tavoitteiden täsmentämisen kautta kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen valmisteluun. Kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtävillä olosta kuulutetaan samoin kuin aloitusvaiheessa. Osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta koko kaavaprosessin ajan. Virallisten nähtävillä oloaikojen lisäksi palautetta on mahdollista antaa suoraan kaavan laatijoille postitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti. Suositeltavaa on antaa palautetta kirjallisesti palautteen dokumentoinnin kannalta. Viralliset lausunnot pyydetään kunnilta, maakuntakaavan kannalta tärkeimmiltä toimijoilta sekä viranomaisilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Luonnos- ja ehdotusvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin annetaan kirjallinen vastine. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto, jonka jälkeen se saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kaupan maakuntakaavan hyväksymis- ja vahvistamispäätöksistä on myös mahdollista 21

22 valittaa aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Maakuntakaavan hyväksymispäätöstä koskevasta valitusoikeudesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 188 ja 191 :ssä. Osallistumismenettelyiden ja tiedottamisen tapoja voidaan tarvittaessa täsmentää kaavoituksen edetessä. Viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö Maakuntakaavoitukseen kuuluu kaksi lakisääteistä viranomaisneuvottelua (MRL 66 ja MRA 11 ). Ensimmäinen neuvottelu järjestetään maakuntakaavan laadinnan alkuvaiheessa. Neuvotteluun osallistuvat ympäristöministeriön edustajat ja ne viranomaiset, joiden toimialaa maakuntakaava saattaa koskea sekä Pohjois-Savon kuntien edustajat. Neuvottelussa käsitellään kaavan laadintaan liittyviä valtakunnallisia ja maakunnallisia tavoitteita. Viranomaisneuvottelujen tarkoituksena on selvittää valtion viranomaisten, kuntien ja muiden keskeisten osallistujatahojen tavoitteet. Samalla toivotaan, että nämä viranomaiset maakuntakaavaa toteuttavina tahoina pyrkivät edistämään yhteisesti sovittuja tavoitteita. Aloitusvaiheen neuvottelussa tarkastellaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, siitä mahdollisesti jo saatua palautetta sekä maakuntakaavan laadinnan lähtökohtia ja tavoitteita. Toinen lakisääteinen viranomaisneuvottelu järjestetään sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Viranomaisneuvotteluista laaditaan muistiot, jotka pidetään esillä Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla Lakisääteisten viranomaisneuvottelujen lisäksi järjestetään neuvotteluja kaavan valmistelun eri vaiheissa. Maakuntakaavan tarkoituksena on myös eri viranomaisten suunnitelmien yhteensovitus. Pohjois-Savon kuntien kanssa käydään neuvotteluja kuntien kaupan nykytilasta ja tavoitteista. Kaavatyötä ohjaavana työryhmänä toimii maakuntahallituksen Pohjois-Savon maakuntakaavaa varten nimittämä aluerakennetyöryhmä, johon kuuluu Pohjois-Savon kuntien kaavoittajat tai muut edustajat sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen edustajat. Kaupan maakuntakaavatyötä varten aluerakennetyöryhmää täydennetään kauppakamarin edustuksella. Myös muita olemassa olevia yhteistyöryhmiä tullaan hyödyntämään kaavatyön aikana. Tarvittaessa perustetaan myös muita yhteistyöryhmiä. 22

23 Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi on keskeinen osa kaavan laadintaprosessia. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa suunnittelijoille, osallisille sekä päättäjille tietoja kaavan toteuttamisen vaikutuksista, niiden merkittävyydestä sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista. Vaikutusten arvioinnilla tuetaan kaavaratkaisujen valmistelua ja valintaa. Eri vaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia vertailemalla löydetään ratkaisuja, joiden perusteella suunnittelu etenee. Vaikutusten arviointi tehdään sillä tasolla ja tarkkuudella, kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vaikutusalue Kaupan maakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat Pohjois-Savon maakuntaan. Vaikutusalue voi ulottua myös naapurimaakuntien alueelle, kuten Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan, Pohjois- Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Kaavan luonteesta johtuen todennäköisimmät vaikutukset kohdistuvat Kuopion seudulle, sekä mahdollisesti Iisalmeen ja Varkauden seudulle. Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 9 ) kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tutkia, aiheuttaako maakuntakaavassa esitetty alueidenkäytön periaate tai maankäyttö muutosta tai ylläpitääkö se tilannetta, jolla voi olla myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnilla selvitetään lisäksi ne keinot, joilla voidaan ehkäistä tai vähentää haitallisia vaikutuksia. Tällaisia keinoja voivat olla esim. kaavassa annetut reunaehdot jatkosuunnittelulle. Lähtökohtana on, että erilaisia vaihtoehtoja tarkastellaan tarpeen mukaan ja niitä verrataan maankäytön nykytilaan ja voimassa olevaan maakuntakaavaan sekä yleiskaavoihin. Kaavassa myös perustellaan, miksi päädyttiin tiettyihin ratkaisuihin. Arvioinnin yhteydessä raportoidaan myös osallisten vuoropuhelu ja näkemykset suunnitelmavaihtoehdoista ja niiden arvioinnista. Vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon, että maakuntakaava toteutuu asteittain kuntakaavoituksen ja viranomaistoiminnan kautta. Myös kaavan pitkä ajallinen ulottuvuus asettaa haasteita arvioinnille. Vaikutusten arviointiprosessissa syntyvät perustelut esitetylle kaavaratkaisulle ja osoitetulle alueidenkäytölle sekä kaavan sisältövaatimusten toteutumiselle. Laaditut selvitykset ovat myös tärkeänä perustana kaavan lainmukaisuuden arvioinnille sisältövaatimusten (MRL 28 ) näkökulmasta. Vaikutuksia arvioidaan (MRA 1 ): 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5. kaupunkimaisemaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön sekä 6. talouteen. Maakuntakaavassa esitettäviä Natura alueisiin vaikuttavia hankkeita ja toimintoja arvioidaan luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla (LSL 65 ), jos arviointi katsotaan tarpeelliseksi. Maakuntakaavan vaikutusten arvioiminen on jatkuva prosessi, jota tehdään koko kaavan laatimisen 23

24 ajan. Kaavaa varten laadituissa ja laadittavissa erillisselvityksissä käsitellään tarpeen mukaan myös ympäristövaikutuksia. Vaikutusten arvioinnin sisältö ja menetelmät tarkentuvat kaavaprosessin edetessä mm. osallistumisen ja tavoitekeskustelujen kautta. MRL:n mukaisten vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien sisältövaatimuksien huomioiminen Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös MRL:n mukaiset vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle (71b). Kaavaratkaisua laadittaessa katsotaan, ettei suunnitellulla maankäytöllä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia laissa mainittujen kaavan sisältövaatimusten toteutumiseen. Alue- ja yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota mm. seuraavaan: miten kaavaratkaisu vaikuttaa yhdyskuntarakenteen eheytymiseen, millaisia vaikutuksia kaavaratkaisulla on seudulliseen keskus- ja palveluverkostoon, maakuntakaavoissa osoitettuihin keskusjärjestelmiin C, c1, c2 ja at ja muodostuvaan palveluverkostoon, millaisia vaikutuksia kaavaratkaisulla on kaupunki- ja kuntakeskusten elinvoimaisuuden säilymiseen ja miten suuria kaupan yksiköitä sijoitetaan suhteessa taajamiin. Sosiaalisia vaikutuksia tarkastellessa huomioidaan palvelujen saatavuus ja saavutettavuus arkipäiväisen elämän sujuvuuden näkökulmasta autottomien talouksien ja ikääntyvien mahdollisuudet palveluihin Elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia arvioitaessa tarkastellaan kaavaratkaisun vaikutuksia erityisesti elinkeinoelämän kehittymis- ja kilpailumahdollisuuksien turvaamisen näkökulmasta. Kaupan maakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset liittyvät liikenteeseen. Ostos- ja asiointimatkat muodostivat henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöistä vuonna 2005 lähes viidenneksen, ja se on ollut yksi nopeimmin kasvavista liikenteen osa-alueista. Kaupan sijainti yhdyskuntarakenteessa vaikuttaa ratkaisevasti asiointiliikenteen määrään ja kulkutapaan. Kaupan maakuntakaavan liikenteellisten vaikutusten tarkasteluun voidaan kytkeä Kuopion seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyö, joka on käynnistynyt vuonna Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: palveluiden saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä asiointimatkojen kohtuullinen pituus sekä liikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten minimoiminen vaikutukset asiointi- ja työmatkaliikenteeseen, kulkutapajakautumaan, hiilidioksidipäästöihin vaikutukset liikennemääriin ja liikennevirtojen suuntautumiseen, huomioiden myös kuljetukset ja logistiikka. Liikenteellisten vaikutusten tarkastelu keskitetään Kuopion, Iisalmen ja Varkauden seuduille. 24

25 Kaupan vaihemaakuntakaavoituksen päävaiheet ja aikataulu Aloitusvaihe, kevät syksy 2012 Kuulutetaan kaavan vireille tulosta Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Asetetaan OAS nähtäville kuukauden ajaksi, pyydetään lausunnot Käsitellään kaavan OAS:sta annetut lausunnot ja muistutukset, laaditaan vastineet Järjestetään lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu Lähtökohta- ja tavoitevaihe, kesä 2012 syksy 2012 Kerätään kaavan lähtökohta-aineistoa Käynnistetään tarvittavien työryhmien työskentely Tarkennetaan kaavan tavoitteita huomioiden valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja osallisten antama palaute Käynnistetään palveluverkkoselvitystyö Palveluverkkoselvitys valmistuu (01/2013) Luonnos- ja valmisteluvaihe, kevät 2013 syksy 2013 Järjestetään kaupan kaavoitusta koskeva seminaari Laaditaan kaavaluonnos, samanaikaisesti vaikutuksia arvioiden Asetetaan kaavaluonnos valmisteluaineistoineen julkisesti nähtäville (60 pv ajaksi) Pyydetään kaavaluonnosta ja valmisteluaineistoa koskevat lausunnot ja muistutukset Maakuntahallitus käsittelee saadun palautteen, antaa niihin vastineet Ehdotusvaihe, kevät 2014 kevät 2015 Laaditaan kaavaehdotus luonnoksesta saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella Tarkennetaan tarvittaessa vaikutusten arviointia Asetetaan kaavaehdotus julkisesti nähtäville (60 pv ajaksi) ja pyydetään lausunnot Järjestetään viranomaisneuvottelu Maakuntahallitus käsittelee saadun palautteen, antaa niihin vastineet sekä päättää esittää maakuntakaavaehdotuksen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi Mikäli kaavaehdotus muuttuu olennaisesti nähtävillä olon jälkeen, asetetaan se uudelleen nähtäville Hyväksymisvaihe, kevät 2015 Maakuntavaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä Mahdollisuus valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä ympäristöministeriöön Saatetaan kaava ympäristöministeriöön vahvistettavaksi Vahvistamisvaihe, kevät 2015 kevät 2016 Ympäristöministeriö arvioi kaavan lainmukaisuuden ja vahvistaa kaavan kokonaan tai jättää sen osittain tai kokonaan vahvistamatta Vahvistuessaan vaihekaava kumoaa siinä tehtyjen ratkaisujen osalta aikaisemmin vahvistetun maakuntakaavan Mahdollisuus valittaa ympäristöministeriön vahvistamispäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen Seuranta ja toteuttaminen, kevät Seurataan kaavan ja sen aiheuttamien vaikutusten toteutumista Seurataan kaavaan kohdistuvia muutostarpeita Kaavan aikataulu täsmentyy suunnittelun edetessä. 25

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 29.8.2012 (tehdyt muutokset punaisella)

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 29.8.2012 (tehdyt muutokset punaisella) Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 29.8.2012 (tehdyt muutokset punaisella) 2 Sisältö Johdanto... 5 Maakuntakaava maakunnan suunnittelujärjestelmässä... 6 Maakuntakaavan

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava

Satakunnan vaihemaakuntakaava Satakunnan maakuntakaavoituksen tilannekatsaus Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä Kokemäellä 25.8.2011 Maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto Satakuntaliitto Satakunnan maakuntakaavan vahvistettavat

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Kainuun liitto 19.8.2013

Kainuun liitto 19.8.2013 Kainuun liitto 19.8.2013 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMAN LUONNOKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 1.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seuraavissa taulukoissa on käyty läpi tätä hanketta koskevat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1101 Kunnan kaavatunnus:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Korttelin 4001 asemakaava

Korttelin 4001 asemakaava Korttelin 4001 asemakaava Kiteen kaupunki 25.10.2017 2 (6) 25.10.2017 Korttelin 4001 asemakaava SISÄLTÖ SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS JA RAJAUS... 3 SELVITYKSET...

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TYÖNUMERO: E20600910.00 HÄMEENKYRÖN KUNTA ARONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA, ARONIEMI 108-438-3-75 KUVA MAANMITTAUSLAITOS 2016 SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere Muutoslista VALMIS FIKIRV LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 15.2.2017 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Lisätiedot

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava 1 Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 19.8.2013 Kannen kuva: Kainuun liitto 2 3 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Suunnittelun lähtökohdat... 5 2.1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä...

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 7.12.2016 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

RUSKO, KETUNLUOLANMÄKI

RUSKO, KETUNLUOLANMÄKI 3.3.2016 OAS 1 (6) Ketunluolan asemakaava RUSKO, KETUNLUOLANMÄKI Ketunluolan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan laadinnan osallistumis-

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LÄNTISEN LIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUU- TOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LÄNTISEN LIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUU- TOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LÄNTISEN LIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUU- TOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hirvikallio Consulting Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUE...

Lisätiedot

TAIPALSAAREN KUNTA KONSTUNKAAREN ENERGIALAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

TAIPALSAAREN KUNTA KONSTUNKAAREN ENERGIALAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TAIPALSAAREN KUNTA KONSTUNKAAREN ENERGIALAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivitetty 2.6.2017 Hirvikallio Consulting Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I Taipalsaaren

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65)

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) 23.1.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI

VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI OAS 1 (8) UPM Kymmene Oyj 4.10.2016 VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI SEINÄJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNTA KUOLIMON YLEISKAAVAN MUUTOKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAVITAIPALEEN KUNTA KUOLIMON YLEISKAAVAN MUUTOKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SAVITAIPALEEN KUNTA KUOLIMON YLEISKAAVAN MUUTOKSET 2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 29.9.2016 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SUUNNITTELUALUE...

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

HIRVENSALMI. Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan Kouranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HIRVENSALMI. Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan Kouranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIRVENSALMI Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan 407-3-30 Kouranta osalta 11.11.2016 Maanmittauslaitos 2016 HIRVENSALMI Länsiosan rantaosayleiskaavamuutos (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

Kemien osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tohmajärven kunta

Kemien osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tohmajärven kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tohmajärven kunta 10.2.2016 2 (11) 10.2.2016 Kemien osayleiskaava SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 3 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 3 4 SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

Leppävirran kunta Korttelin 20 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Leppävirran kunta Korttelin 20 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sodankylä Kakslauttasen asemakaavan muutos kortteli 101 Sodankylän Kakslauttasen alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.8.2017 Sodankylän

Lisätiedot

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Kangasalantie, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro 468 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Kangasalantie, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro 468 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kangasalantie, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro 468 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala)

Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala) LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen Tekninen virasto Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala) Kaava-alueen sijainti Maankäyttö- ja rakennuslain 63 sekä -asetuksen

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot